Meriteollisuus kilpailukykytyöryhmä
|
|
- Pirkko Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEM raportteja 13/2013 Meriteollisuus kilpailukykytyöryhmä Välimietintö Elinkeino- ja innovaatio-osasto
2 Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmä Välimietintö
3 Työ ja elinkeinoministeriölle Työ ja elinkeinoministeriö asetti Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän, jonka tehtäväksi annettiin arvioida meriteollisuuden rakennemuutoksen kokonaisvaikutukset lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä kansantalouteen ja alueellisesti, valmistella ehdotukset meriteollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä vahvistaviksi toimenpiteiksi lyhyellä aikavälillä sekä tehdä esitykset valtion toimenpiteiksi toimialan pitkän aikavälin uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Työryhmän antaa esityksensä mennessä elinkeinoministerille. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin vuorineuvos Ole Johansson. Työryhmän jäseniksi nimettiin puheenjohtaja Riku Aalto Metallityöväen liitto ry:stä, toimitusjohtaja Timo Aho Konepaja Timeka Oy:stä, johtaja Riikka Heikinheimo Tekesistä, yksikön päällikkö Tero Jokilehto liikenne ja viestintäministeriöstä, toimitusjohtaja Mika Laurilehto Deltamarin Oy:stä, ylijohtaja Anita Lehikoinen opetus ja kulttuuriministeriöstä, budjettineuvos Juha Majanen valtiovarainministeriöstä, vanhempi asiantuntija Matti Mattila Rauma Offshore Engineering Ky:stä, toimitusjohtaja Mikko Niini Aker Arctic Technology Oy:stä, ylijohtaja Petri Peltonen työ ja elinkeinoministeriöstä, myynti ja markkinointijohtaja Kari Pöri Astrum Engineering Oy:stä, toiminnanjohtaja Merja Salmi Lindgren Meriteollisuus ry:stä ja ylijohtaja Pekka Sundman Varsinais Suomen ELY keskuksesta. Työryhmän sihteereiksi määrättiin teollisuusneuvos Janne Känkänen työ ja elinkeinoministeriöstä, toimialajohtaja Mika Lautanala työ ja elinkeinoministeriöstä, yksikön päällikkö Esa Lindqvist, Varsinais Suomen ELY keskuksesta ja ylitarkastaja Janne Peltola työ ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmä on työssään kuullut toimeksiantonsa mukaisesti meriteollisuuden asiantuntijoita. Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti antaa välimietintö maaliskuussa 2013 siten, että sen tiedot ovat käytettävissä päätöksentekoa varten maaliskuun kehysriihessä. Työryhmä on saanut tehtävänsä tältä osin suoritetuksi ja jättää työ ja elinkeinoministeriölle välimietintönsä, joka sisältää toimenpideehdotukset meriteollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä vahvistaviksi toimenpiteiksi lyhyellä aikavälillä. Helsingissä Ole Johansson 2
4 Sisällysluettelo Työ ja elinkeinoministeriölle Johdanto Meriteollisuuden tilanne Suomessa Työryhmän ehdotukset Osaaminen pidettävä Suomessa Laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki Kotimaisten laivatilausten innovatiivisuuden lisääminen Alihankkijat maailmalle
5 1. Johdanto Suomalaisessa meriteollisuudessa on käynnissä parhaillaan voimakas rakennemuutos. Ala kärsii yleisestä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn puutteesta. Sen lisäksi erityisesti laivanrakennustelakoita vaivaa maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, mikä tekee kilpailusta erittäin kovaa ja osin epätervettä. Toisaalta Suomen muussa meriteollisuudessa, globaalisti toimivissa yrityksissä ja erityisesti offshore alan yrityksissä ja arktista merenkulkua palvelevissa yrityksissä liiketoiminta on kannattavaa ja näköpiirissä on runsaasti kasvun mahdollisuuksia. Hyvin hoidettuna rakennemuutoksesta seuraava uusiutuminen johtaa kilpailukyvyn vahvistumiseen. Meriteollisuus nimettiin joulukuussa 2010 äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi, kun laivanrakennuksen tilauskanta romahti vuoden 2008 rahoituskriisiin seurauksena ja ala ajautui suuriin vaikeuksiin. Rakennemuutoksen hoito kohdistui erityisesti toimialan alihankintayritysten kilpailukyvyn kehittämiseen, liiketoiminnan monipuolistamiseen ja kansainvälisille markkinoille hakeutumiseen. Tulokset ovat olleet hyviä ja pelättyä konkurssiaaltoa ei tullut eikä työttömyys kohonnut niin paljon kuin pelättiin. Kriisistä ei kuitenkaan ole lopullisesti selvitty, vaan toimialan tulevaisuuteen liittyy edelleen suuria epävarmuustekijöitä. Julkisten toimenpiteiden päätavoitteena tulee olla alan kilpailukyvyn vahvistaminen ja uusiutuminen terveellä taloudellisella pohjalla. Tavoitteena tulee olla kilpailukykyisempi ja vientitoiminnassa aktiivisesti kehittyvä suomalainen meriteollisuus, jonka yrityksille syntyy nykyistä laajempi asiakaspohja. Työ ja elinkeinoministeriö asetti Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän, jonka tavoitteena on valmistella valtion toimenpiteet meriteollisuuden uudistamiseksi ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Työryhmä ei käsittele telakkayhtiö STX Finland Oy:n tilannetta, eikä yhtiön sopeutumistoimista mahdollisesti aiheutuvia seurauksia. Mahdolliset äkillisen rakennemuutoksen kysymykset käsitellään erillisesti. Työryhmän tehtävinä ovat: Arvioida meriteollisuuden rakennemuutoksen kokonaisvaikutukset lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä kansantalouteen ja alueellisesti Valmistella ehdotukset meriteollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä vahvistaviksi toimenpiteiksi lyhyellä aikavälillä Tehdä esityksen valtion toimenpiteiksi toimialan pitkä aikavälin uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi Tämä raportti on työryhmän välimietintö ja siinä julkaistaan välittömästi toteutettavissa ja nopeasti vaikuttavat toimenpide ehdotukset. Työryhmän loppuraportti julkaistaan mennessä, ja siinä tulee olemaan kattavampi toimenpide ehdotusten luettelo, ja painotus pitkäjänteisempiin toimenpiteisiin. 2. Meriteollisuuden tilanne Suomessa Meriteollisuus on yksi Suomen keskeisistä teollisuudenaloista. Se muodostuu laivanrakennus ja offshoretelakoista sekä niiden yhteyteen muodostuneesta vahvasta verkostosta, johon kuuluu meriteknisen alan kokonaistoimittajia, suunnittelu ja konsulttitoimistoja, järjestelmä ja laitetoimittajia, sisustus ja metallialihankintatyön toimittajia sekä materiaalitoimittajia. Nämä yhdessä muodostavat laaja alaisen meriteollisuusverkoston (klusterin), jossa yritykset ovat sekä suoraan että toisten yritysten kautta vuorovaikutuksessa toisiinsa. Suomessa oli vuonna 2012 noin 450 meriteollisuusyritystä, jotka työllistävät yhteensä noin henkilöä. Tästä telakoiden osuus on henkilöä, systeemi ja laitetoimittajien henkilöä, suunnittelu ja konsultointiyritysten 490 ja alihankintaverkoston henkilöä. Alihankintaverkosto kattaa sekä alue eli ko 4
6 konaistoimittajat (ns. kt toimittajat) ja meriteollisuuden varsinaiset alihankintayritykset. Meriteollisuus työllistää siis muualla kuin telakoilla 80 prosenttia henkilöstöstään eli noin henkilöä. Meriteollisuusyritykset sijaitsevat ympäri maata, mutta valmistuksen osalta ne ovat keskittyneet Varsinais Suomeen (60 %), Uudellemaalle (16 %) ja Satakuntaan (7 %). Offshore toimialan osuus edellä esitetyistä luvuista on yli sata yritystä ja yli työntekijää. Kesäkuussa 2012 julkaistun Suomen offshore toimiala 2012 selvityksen mukaan toimialan yritykset aikovat rekrytoida Suomen offshore toimintoihinsa yli 500 henkilöä lisää seuraavan kahden vuoden aikana. Offshore toimialan liikevaihto on noin 1,2 miljardia euroa, josta vientiä on noin miljardi euroa. Offshore on looginen osa Suomen meriteollisuusosaamiselle ja sen merkitys alan yrityksille on nousussa. Toimialan kasvuksi ennakoidaan lähivuosina noin 10 prosenttia vuodessa, mikä on selvästi yleistä odotettua talouskehitystä nopeampaa. 3. Työryhmän ehdotukset Meriliikenne ja offshore toiminta eivät ole vähenemässä tulevaisuudessa. Merikuljetusten määrä ei tule vähenemään, vaan tavaroita ja ihmisiä kuljetetaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Meriliikenteen ympäristövaatimukset tulevat tiukkenemaan, mikä nostaa alan osaamishaastetta. Maapallon väkimäärän ja elintason noustessa luonnonvaroja etsitään entistä vaikeammin hyödynnettäviltä alueilta. Maapallon pintaalasta noin 70 prosenttia on merien peitossa, joten on ilmeistä, että offshore toiminnan tarve lisääntyy. Myös entistä enemmän siirrytään hyödyntämään arktisten alueiden luonnonvaroja. Ilmaston lämpenemisen myötä yhä pohjoisemmat alueet tulevat hyödyntämiskelpoisiksi ja kansainvälinen kiinnostus niitä kohtaan on kasvanut. Arktisten alueiden rikkaat luonnonvarat tarjoavat monia mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen vaatii tuekseen meri ja offshore teollisuuden uudenlaista osaamista, mikä avaa uusia markkinamahdollisuuksia suomalaiselle meriteollisuudelle ja varustamotoiminnalle. Suomella on pohjoisen sijaintinsa ansiosta merkittävää osaamispääomaa toimimisesta kylmässä ilmastossa. Tavoitteena on tehdä Suomesta arktisen meriteollisuuden suurvalta. Työryhmä uskoo, että meriteollisuudella voi olla myös tulevaisuudessa suuri merkitys suomalaiselle kansantaloudelle, jos vain pidämme huolen alan osaamisesta ja kilpailukyvystä Osaaminen pidettävä Suomessa Osaamisen rakentaminen vaatii runsaasti aikaa. Nykyisessä hektisessä maailmassa osaamisen menettäminen voi siksi olla kohtalokasta. Toisaalta osaamisen ylläpitäminen vaatii myös niin ajallisia kuin rahallisiakin investointeja. Siksi on tärkeää, että ne, joiden pitää investoida osaamiseen, voivat myös luottaa siihen, että löytyy tahtotila pitää meriteollisuuden ydinosaaminen Suomessa. Tarvitaan siis päätöksiä, jotka luovat uskoa siihen, että meriteollisuuden huippuosaaminen halutaan pitää Suomessa. Alan kokonaisvaltainen kehittäminen Alan kilpailukykyä on lähdettävä kehittämään kokonaisvaltaisesti. Meriklusteria on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluvat suunnittelu, valmistus ja varustamotoiminta. Kilpailukyvyn rakentamiseen tarvitaan perusosaamista, jota tutkimus tuottaa. Meriteollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi on kohdistettava toimenpiteitä seuraaviin kolmeen kokonaisuuteen: Yhteistyörakenteet Kilpailukyky ja kasvu Uudet tuotteet ja markkinat 5
7 Kuvio 1. Meriteollisuuden kehittämisohjelmien keskeinen sisältö, alustava rakenne. Yhteistyörakenteet Kilpailukyky ja kasvu Uudet tuotteet ja markkinat Veturiyritykset ja toimittajaverkosto Telakoiden uusi liiketoiminta Veturiyritysten kontaktit ja väylät markkinoille Oppilaitokset, yliopistot ja tutkimuslaitokset Globaalit yritykset Suomessa Kotimarkkinat ja teollinen infrastruktuuri Kansainväliset yhteistyörakenteet Asemoituminen arvoketjussa Maine ja referenssit Kevään 2013 aikana on valmisteltava käynnistettäväksi kehittämisohjelmia, jotka kohdistuvat meriteollisuuden kehittämiseen laaja alaisesti ja kokonaisuutena. Laaja alaisuuden on pidettävä sisällään arktinen toiminta, offshore toimiala ja laivanrakennus, erilaisten osaamisten ja teknologioiden kuten arktisen öljyntorjunnan tuomista meriteollisuuteen, ja erilaisten toimintojen yhdistämistä tutkimuksesta, teknologiseen kehittämiseen ja edelleen liiketoimintamallien kehittämiseen. Valmistelun aikana on erityisesti panostettava siihen, että ohjelmille löytyy terävä fokus, joilla luodaan vahva osaamispohja ja edellytykset kilpailukyvylle. Offshore teollisuus on Suomessa kasvuala, jonka kasvumahdollisuuksia voidaan edistää alan liiketoiminnan kehittämisohjelmalla. Offshore toimialan yksi keskeinen määrittelevä tekijä on siihen liittyvät erittäin korkeat turvallisuus ja laatuvaatimukset. Offshore toimialan liiketoiminnan kehittämisohjelma voisi sisältää mm. suomalaisten konepajayhtiöiden koulutusta offshore toimialan laatuvaatimusten täyttämiseksi. Kasvattamalla suomalaisten yritysten laatua on mahdollista laajentaa ja monipuolistaa myös telakoiden tuotevalikoimaa. Tällöin offshore teollisuuden merkitys voisi kasvaa entisestään ja nykyistä syklisyyttä vähentää. Mahdollinen tavoite voisi esimerkiksi olla, että SPAR runkojen lisäksi Suomessa rakennettaisiin myös lautan yläosa. Kehittämällä suomalaisten offshore yritysten toimintaa voidaan mahdollistaa yritysverkoston itsenäistymisen aikaisempaa paremmin (tarjoaminen muuallekin kuin kotimaisille toimijoille). Kriittistä on kotimarkkinoiden puuttuessa löytää oikeat kanavat markkinoille, määritellä kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut, joihin fokusoidaan, ja asemoitua arvoketjussa kilpailukyvyn kannalta oikein. Arktinen meriklusteri pitää sisällään koko arvoketjun suunnittelusta valmistukseen ja operointiin. Se pitää sisällään sekä laivanrakennuksen että offshore toimijoita. Tätä klusteria on lähdettävä rakentamaan kokonaisuutena ja alan on sitouduttava sen kehittämiseen. Vaikka Suomella itsellään ei ole arktisten luonnonva 6
8 rojen hyödyntämisoikeuksia, niin toiminnassa voidaan hyödyntää suomalaista osaamista. Kilpailukykymme vahvistaminen edellyttää vahvaa osaamispohjaa, korkeaa laatua, osaamiskärkien tunnistamista ja vahvistamista, rahoituspohjan monipuolistamista sekä kansainvälisten yhteistyökumppanien hankkimista vahvuusalueillamme. Esitys: Työryhmä esittää, että käynnistetään pikaisesti ohjelmavalmistelu, minkä tavoitteena on offshore, laivanrakennuksen ja arktisen meriteollisuuden alojen osaamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävien kansallisten ohjelmien aikaansaaminen. Ohjelmien valmistelussa pitää ottaa huomioon suunnittelun, rakentamisen ja varustamotoiminnan tarpeet ja niiden välinen yhteistyö. Ohjelmien toteutukseen esitetään vuoden 2013 lisätalousarvioon 20 miljoonan euron määrärahaa (siirtomääräraha 3 v). Tutkimus ja kehittämistoiminnan vahvistaminen ja tutkimusinfrastruktuuri Meriklusterin toimijoiden on yhteistyössä julkisen sektorin, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa määriteltävä tutkimuksen strategiset kehittämistavoitteet ja osaamiskärjet. Meriteollisuus ry on laatinut meriteollisuuden kehittämiseksi strategisen tutkimusagendan, joka luo pohjaa kehittämistyölle. Tärkeää on, että eri rahoittajatahot yhteisesti tukevat strategisesti tärkeitä tutkimusvalintoja. Osaamisen hyödyntämiseksi elinkeinoelämä osallistuu tiiviisti tutkimushankkeisiin. Kehittämisohjelmaa tuetaan myös strategisten huippuosaamisen keskittymien, SHOKien toiminnalla (FIMECC, TIVIT, CLEEN ja RYM). Meriteollisuuden tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen ja uudistaminen on keskeistä tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Suomessa on neljä eri mallikoeallasta: Aalto yliopiston ja VTT:n yhteisessä käytössä hinaus ja neliöallas Otaniemessä, Aker Arctic Oy:n tiloissa jäämallikoeallas Vuosaaressa sekä Turun ammattikorkeakoulun vanha allas Turussa. Otaniemessä sijaitsevilla Meritekniikkatalon altailla voidaan tutkia ja kehittää eri osa alueita ja toimintaa eikä niissä ole päällekkäisyyksiä. Otaniemen meritekniikka altaiden merkitys on keskeinen kansainvälistä teollista huippua olevan hydrodynamiikan osaamisen kehittämisessä. Turun ammattikorkeakoulu on päättänyt lopettaa oman tutkimusaltaansa ylläpidon ja aikoo jatkossa hyödyntää Meritekniikkatalon allasta. Otaniemen jäämallikoealtaan ja Aker Arctic Oy:n toiminnat yhdessä muodostavat ainutkertaisen kokonaisuuden globaalissa tarjonnassa, siksi näiden toiminnallinen yhteistyö pitää saada nopeasti käyntiin. Oleellista on että infrastruktuuriin tehtävä kertapanostus saa seurakseen myös aktiivisen tutkimuksen rahoituksen. Yksin kumpikin jää torsoksi. Esitys: Työryhmä esittää, että Tekes toteuttaa suunnitteilla olevan arktisen toimintaympäristön hyödyntämistä koskevan ohjelman, johon osoitetaan määräaikaista lisärahoitusta tutkimukseen yhteensä viisi miljoonaa euroa vuosina Työryhmä esittää lisäksi, että Aalto yliopiston arktisen meriteollisuuden osaamista koskevaa tutkimustoimintaa vahvistetaan pikaisesti. Valtioneuvosto osoittaa Otaniemen Meritekniikka talon altaiden korjaukseen ja uudistamiseen yhteensä viisi miljoonaa euroa vuosina
9 3.2. Laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki Laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki on EU:n ainoa ns. suora valtiontukimuoto, joka on ollut mahdollista ottaa kansallisesti käyttöön vuoden 2004 alusta alkaen. Nykyiset EU:n laivanrakennusalan valtiontukipuitteet ovat voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Suomi on notifioinut Euroopan komissiolle oman tukiohjelmansa, jonka mukaan Suomi saa myöntää tukea yhteensä 60 miljoonaa euroa ajalla Määrärahaa tähän ei kuitenkaan ole olemassa valtion budjetissa. Laivanrakennuksen innovaatiotukea voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle laivanrakennusyritykselle, laivankorjausyritykselle ja laivankonversioyritykselle sekä kelluvia ja liikkuvia offshore rakenteita rakentavalle yritykselle. Avustusta voidaan myöntää uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osina sekä innovatiivisten tuotanto, suunnittelu ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Komission laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevia puitteita sovelletaan vuoden 2013 loppuun saakka. Tämän jälkeen komissio aikoo sisällyttää laivanrakennuksen innovaatiotukea koskevat säännöt tutkimus ja kehitystyötä sekä innovaatiotoimintaa myönnettävästä valtiontuesta annettuihin yhteisöjen puitteisiin. Innovaatiotukea on käytetty lähinnä isojen alusten rakentamisen yhteydessä ja niihin tarvittavat määrärahat on annettu lisäbudjeteissa. Jo nykyisten tukipuitteiden aikana tuen käyttöä on muutettava siten, että se uudistaa toimialaa. Tuen tulisi kannustaa uusien teknologioiden hyödyntämistä meriteollisuudessa. Sitä pitäisi kohdistaa laajemmin toimialan yrityksiin mukaan lukien offshore rakenteet, eikä pelkästään suurten alusten tilauksiin liittyen. Nykyisestä tukiohjelmasta on jo myönnetty innovaatiotukea 16 miljoonaa euroa TUI 1 alukselle ja lisäksi TUI 2 alukselle on luvattu 15 miljoonaa euroa. Varsinais Suomen ELY keskuksella on avoimia hakemuksia tällä hetkellä noin 10 miljoonan euron edestä. Lisäksi keskusteluissa telakoiden kanssa on tullut esiin laivatilauksia, joihin mahdollisen innovaatiotuen tarve olisi noin 10 miljoonan euroa. Esitys: Työryhmä esittää, että valtio varautuu käyttämään laivanrakennuksen innovaatiotukea entistä monipuolisemmin jo nykyisellä tukipuitteella. Tähän tarkoitukseen esitetään vuoden 2013 lisätalousarvioon momentille 44 miljoonaa euroa (siirtomääräraha 3 v) Kotimaisten laivatilausten innovatiivisuuden lisääminen Valtio on merkittävä laivatilaaja suomalaisille telakoille. Omilla hankintatavoillaan valtio pystyy vaikuttamaan suomalaisten telakoiden kehittymiseen. Jotta voitaisiin luoda hyvät edellytykset suomalaisten meriteollisuuden uusiutumiselle, niin valtion olisi omissa tilauksissaan käytettävä sellaisia hankintatapoja, jotka painottavat innovatiivisuutta, uusien ratkaisujen löytämistä ja osaamista. Esitys: Työryhmä esittää, että valtio nopeuttaa oman aluskantansa uusimista esimerkiksi jäänmurron ja puolustusvoimien pitkän aikavälin tarpeita ajatellen. Työryhmä esittää lisäksi, että valtio omissa tilauksissaan käytettäisi sellaisia hankintatapoja, jotka kannustavat tarjoajia innovatiivisuuteen. 8
10 3.4. Alihankkijat maailmalle Suomalaisilla meriteollisuuden yrityksillä on vahvaa osaamista. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole tottuneet ottamaan itse vastuuta omasta vientitoiminnastaan vaan ovat olleet riippuvaisia isommista yrityksistä, joiden alihankkijoina ne toimivat. Ne yritykset, joilla on tuotteet ja osaaminen kunnossa, pitäisi pystyä myös omaan suoraan vientiin. On kartoitettava sellaiset markkinat, joilla suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia pärjätä ja pohtia keinot, miten ne voisivat pärjätä valituilla markkinoilla. On haettava ennakkoluulottomasti uusia keinoja edistää kansainvälistymistä ja vientiä. Tämän päivän tilanteessa ilmeisin markkina on tietysti Ranska, jossa valmistetaan seuraava Oasis luokan risteilyalus. Mutta muitakin isoja ja kasvavia mahdollisuuksia on. Esimerkiksi Norja ja Venäjä ovat molemmat investoimassa merkittävästi offshore rakentamiseen arktisille alueille. Ranska STX Ranskan Chantiers d Atlantiquen telakka sai joulukuussa 2012 tilauksen Royal Caribbean Cruises Ltd varustamon (RCCL) uudesta Oasis luokan risteilyaluksesta. RCCL on aiemmin rakennuttanut ko. aluksen kaksi sisarlaivaa STX Finland Oy:n Turun telakalla, joten suomalaiset urakoitsijat ja materiaalitoimittajat tuntevat hyvin tulevan aluksen rakenteet, materiaalit ja toimituksen sisällön. STX Ranskan telakalla on siis kysyntää suomalaiselle osaamiselle. Monen suomalaisyrityksen toimintamahdollisuuksia Ranskassa ovat rajoittaneet puutteet toimintaedellytyksissä, kuten telakan toimintatapojen tuntemuksessa sekä maan työvoimalainsäädännössä. Suomalaisia yrityksiä on kuitenkin onnistunut pääsemään STX Ranskan telakan alihankkijaksi ja materiaalitoimittajiksi. Finpro ry toteuttaa projektin, jonka puitteissa ohjataan alihankkijayrityksiä toimimaan STX Ranskan telakalla maan ja kulttuurin toimintamalleja noudattaen sekä yhteiskuntavastuut hoitaen. Tavoitteena on yhteinen hyöty suomalaisille yrityksille ja STX Ranskan telakalle siten, että suomalaisyritysten toimitukset STX Ranskan telakalle onnistuisivat parhaimmalla mahdollisella tavalla. STX Ranska on kiinnostunut muun muassa julkisten tilojen ja hyttien Turn Key toimittajista, suunnittelutoimistoista, sähkö ja putkialan yrityksistä, lohkojen varustelu ja maalausyrityksistä, kylpyhuonekalusteiden ja laitteiden valmistajista, navigointi ja turvallisuusjärjestelmien valmistajista. Työryhmä esittää, että Finpro perustaa STX Ranskan telakan alueelle projektitoimiston. Alihankkijoilla on telakan alueella oma kortteli, jonne Finpron toimisto voisi sijoittua. Toimistossa suomalaisia yrityksiä palvelisi 1 2 ranskan ja englanninkielistä telakka asiantuntijaa. Projektitoimiston tarve on ainakin 2 4 vuotta. Projektitoimisto tulisi perustaa välittömästi, koska tarve yrityksien puolelta on akuutti. Myös STX Ranska pitää Finpron tarjoamaa tukea yrityksille ja koko konseptia erittäin hyvänä. Muut maat Työryhmä esittää että Finpron alihankkijayrityksille toteuttamasta avusta markkinoille menossa tehdään yleisempi toimintamuoto. Samat toimenpiteet kuin Ranskassa voidaan harkita toteutettavaksi seuraavaksi esimerkiksi Norjassa, Brasiliassa ja Venäjällä. Norja on investoimassa erittäin merkittävästi offshore rakentamiseen arktisilla alueillaan. Ensimmäisistä hankkeista on jo tehty investointipäätökset. Investoinnit keskittyvät Norjan pohjoisosiin, ja niillä voi olla positiivinen vaikutus myös Pohjois Suomen kehittymiselle. Norjalaisilla yrityksillä on valtava pula osaavasta työvoimasta. Ne rekrytoivat jo nyt aktiivisesti osaajia mm. Suomesta. Muut vahvat laivanrakennusmaat, kuten Italia ovat vahvistaneet asemiaan Norjassa. On huolehdittava siitä, että sen sijaan, että suomalaiset muuttavat työn perässä Norjaan, saataisiin työt suomalaisten 9
11 yritysten käsiin. Tämä rekrytointi kohdistuu myös tutkimusosaajiin. Tutkimusohjelman käynnistäminen ja erityisrahoitus pysäyttäisi tämän osaamisvuodon. Ensimmäisenä ja kiireellisenä tehtävänä Finpron on selvitettävä norjalaisten offshore alan investointisuunnitelmat sekä tehtävä arvio, missä suomalaiset yritykset voisivat olla kilpailukykyisiä. Meriteollisuudella on vahvaa osaamista, ja sitä pitäisi tuoda aktiivisesti esiin erilaisissa viennin edistämisen toimissa. Esimerkiksi meriteollisuuden pitäisi olla aktiivisesti esillä Team Finland hengessä myös ministerivetoisilla vienninedistämismatkoilla. Esitys: Työryhmä esittää, että Finpro perustaa STX Ranskan telakka alueelle projektitoimiston edistämään suomalaisten alihankkijoiden pääsemistä mukaan telakan laivaprojekteihin. Finpron on myös selvitettävä norjalaisten offshore alan investointisuunnitelmat sekä tehtävä arvio, missä suomalaiset yritykset voisivat olla kilpailukykyisiä. Finpron toimien toteutukseen esitetään vuoden 2013 lisätalousarvioon 2,5 miljoonan euron määrärahaa (siirtomääräraha 3 v). Työryhmä esittää lisäksi, että meriteollisuus otetaan aktiivisemmin ja näkyvämmin Team Finland hengessä mukaan ministerivetoisiin vienninedistämismatkoihin. 10
Valtiovallan toimia meriteollisuuden rakennemurroksessa Offko seminaari Porin yliopistokeskuksessa Lauri Ala-Opas
Valtiovallan toimia meriteollisuuden rakennemurroksessa 26.02.2014 Offko seminaari Porin yliopistokeskuksessa Lauri Ala-Opas Mitä on tapahtunut TEMin vastuualueella? 1. Tuoreita strategioita 2. Meriteollisuus
LisätiedotTEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen
TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016
LisätiedotMERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015
MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotMeriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmä Mietintö
Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmä Mietintö 17.6.2013 Työ- ja elinkeinoministeriölle Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 11.1.2013 Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmän, jonka tehtäväksi annettiin
LisätiedotItämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet
Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden
LisätiedotKasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho
Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Esko Aho 24.8.2017 Toimeksianto Selvittää positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen tarvittavaa toimintamallia ja käytännön
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotMeriteollisuuden laajenevat näkymät
Meriteollisuuden laajenevat näkymät Sininen kasvu Varsinais-Suomessa -workshop 1.2.2017 Erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopiston Brahea-keskus/MKK Suomen meriklusteri VARUSTAMOT MERITEOLLISUUS MUUT
LisätiedotArktiset meret Kylmää osaamista Suomesta
DM xx-2013 Arktiset meret Kylmää osaamista Suomesta Reino Pesonen Arktiset rahoitusmahdollisuudet 26.9.-14 Tekesin organisaatio Pääjohtaja Nuoret yritykset Kasvuyritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot
LisätiedotMetropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta
Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus
LisätiedotBarentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille
Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Mikko Viitanen 5.11.2012 Kalajoki Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Innovaatiot
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotMeriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus
Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta
Eduskunnan talousvaliokunta Meyer Turun esitys liittyen lakiesitykseen HE 243/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotPääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 895 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja
LisätiedotMeriteollisuus osa Teknologiateollisuutta ja Meriklusteria Meriteollisuus Finnish Marine Industries
Meriteollisuus osa Teknologiateollisuutta ja Meriklusteria 2 Suomen meriteollisuus ja Meriteollisuus ry Suomen meriteollisuus on korkean teknologian toimiala, joka on tunnettu osaamisestaan ja kyvystään
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotNäkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia
Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotMitä meneillään FinBraTechissa?
www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotBIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus
BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotArktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes
Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö
Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain
LisätiedotProgress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012
Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Lauri Ala-Opas Toimialajohtaja Teollisuus on Suomelle tärkeä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies haluaa kasvattaa teollisuuden osuutta Suomen taloudessa. Ministerin
LisätiedotTekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä
Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA (2012/N) Suomi Suomen laivanrakennusteollisuuden innovaatiotukiohjelma
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.7.2012 C(2012) 5433 final Asia: Valtiontuki SA.34408 (2012/N) Suomi Suomen laivanrakennusteollisuuden innovaatiotukiohjelma Arvoisa vastaanottaja 1. MENETTELY 1) Suomi ilmoitti
LisätiedotTekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen
Tekesin kuulumiset 24.01.2017 Linkosuon Leipomo Nuppu Rouhiainen 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotKATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti
KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011
LisätiedotRUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014
RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset
LisätiedotMiksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen
Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen
LisätiedotTekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin
Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotSähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö
Sähköajoneuvot Suomessa työryhmämietintö 6.8.2009 Sähköajoneuvoklusterin nykyinen rakenne Valmet Automotive Kabus Patria BRB Bombardier Cargotec Kalmar Konecrains Ponsse Rocla Sandvik Mining John Deere
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotVerkostoista kumppaneita ja vientiin buustia Meriklusteri
Verkostoista kumppaneita ja vientiin buustia Meriklusteri Hollola 4.4.2019 Ville Uimonen Liiketoimintakehittäjä ville.uimonen@ladec.fi p. 050 574 3222 Esityksen sisältö Meriteollisuus Vientinäkymät Onnistumisia
LisätiedotSatakunnan Osaamiskeskus. Marko Lehtimäki Prizztech Oy
Satakunnan Osaamiskeskus Marko Lehtimäki Prizztech Oy 2011 Satakunnan Osaamiskeskus ESITYS: 1. Rakenne, työkalut ja toteutus 2. Case JPT Yritystaso rakennemuutoksessa 3. Case Meri Toimiala rakennemuutoksessa
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotRakennemuutoksen ravistelusta uuteen kasvuun. Rauman Kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Heinimaa
Rakennemuutoksen ravistelusta uuteen kasvuun Rauman Kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Heinimaa 14.11.2017 Vuosi 2013 Rauman seudun musta vuosi 2 Taustaa tapahtumia Rauman seudulla 2013 Rauman
LisätiedotMiten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?
Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja
LisätiedotMEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry
MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotCleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen
LisätiedotMiksi matkailuun kannattaa panostaa?
Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen
LisätiedotMeriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa. Yksikön päällikkö Pasi Ovaska
Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa Yksikön päällikkö Pasi Ovaska 1 Miehistötuki Suomessa Miehistötuen tarkoituksena on suomalaisen kauppalaivaston kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-
LisätiedotGateway Norway AS. Kaien 11, 4250 Kopervik, Norway. http://www.gatewaynorway.no
Gateway Norway AS Org.nr.: NO 912 608 506 Kaien 11, 4250 Kopervik, Norway. http://www.gatewaynorway.no jaakko@gatewaynorway.no / timo@gatewaynorway.no Tel.: 00-47-930-19616 / 00-358-40-5868478 Suomalaiset
LisätiedotRaha ei ratkaise mutta siitä voi olla apua
HÄIRIÖTÖNTÄ JA EKOTEHOKASTA TOIMINTAA DIGITALISOITUNEESSA TUOTANTOVERKOSTOSSA Raha ei ratkaise mutta siitä voi olla apua Alihankinta 2017 Harri Kivelä Tekes Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta
LisätiedotTekesin rahoitus startup-yrityksille
Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotPORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS
PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö
LisätiedotOffshore-alan yliopistokoulutuksen tulevaisuus. Tarmo Lipping TTY, Porin laitos
Offshore-alan yliopistokoulutuksen tulevaisuus Tarmo Lipping TTY, Porin laitos MIKSI OFFKO? 2 Meritekniikan ylempi tutkimus ja koulutus: Analyysi sidosryhmien tarpeista ja odotuksista (selvityshanke; BIT
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
LisätiedotTerveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotTekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin
Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotMatkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo
Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla
LisätiedotTietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien
LisätiedotYritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen
Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017
KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan
LisätiedotAJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.9.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen TEEMOJA Ammatillisen osaamisen pilottien käynnistäminen Vuodelle 2018 vielä jakamattomien
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotINNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja
LisätiedotMKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi
Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotTEOLLINEN YHTEISTYÖ JA YRITYKSEN STRATEGIA
TEOLLINEN YHTEISTYÖ JA YRITYKSEN STRATEGIA HXIP-seminaari 12.9.2019, Pori Pertti Woitsch, Woitsch Consulting Oy Puhuja Pertti Woitsch, Woitsch Consulting Oy Yli 40 vuotta kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotYhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013
Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotKeski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT
LisätiedotCREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana
CreMA on joustava määräraha, joka on tarkoitettu luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämiseen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittämiseen. AVEK jakaa CreMA-avustuksia opetus-
LisätiedotMiten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen
Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:
Lisätiedotkansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684
Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotEVE. Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Tekesin ohjelma
EVE Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Tekesin ohjelma 2011-2015 EVE-ohjelman taustaa: Ajoneuvojen ja työkoneiden sähköistäminen vahva trendi Sähköistäminen parantaa energiatehokkuutta vähentää päästöjä
LisätiedotKokemäenjoen äärellä Näkökulmia joen tulevaisuuteen? Minna Nore Satakunnan kauppakamari
Kokemäenjoen äärellä Näkökulmia joen tulevaisuuteen? Minna Nore Satakunnan kauppakamari 1. Kumpi oli ensin? Muna vai kana? Visio Rotary 29.10.2018 KASVUNPAIKKA Sata Industry Suomen kärki vientiteollisuusmaakuntana
LisätiedotLADEC. Kestävän kasvun vauhdittaja. Nastolan Teollisuusryhmä
LADEC Kestävän kasvun vauhdittaja Nastolan Teollisuusryhmä 28.09.2017 Sisällysluettelo Elinkeino-/kehittämisyhtiön rooli kansallisessa yrityspalveluverkostossa Yhteenveto Ladecin palveluista - Perustamis-
LisätiedotMihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?
Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista
Lisätiedot