Meriteollisuus kilpailukykytyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmä"

Transkriptio

1 TEM raportteja 13/2013 Meriteollisuus kilpailukykytyöryhmä Välimietintö Elinkeino- ja innovaatio-osasto

2 Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmä Välimietintö

3 Työ ja elinkeinoministeriölle Työ ja elinkeinoministeriö asetti Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän, jonka tehtäväksi annettiin arvioida meriteollisuuden rakennemuutoksen kokonaisvaikutukset lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä kansantalouteen ja alueellisesti, valmistella ehdotukset meriteollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä vahvistaviksi toimenpiteiksi lyhyellä aikavälillä sekä tehdä esitykset valtion toimenpiteiksi toimialan pitkän aikavälin uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Työryhmän antaa esityksensä mennessä elinkeinoministerille. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin vuorineuvos Ole Johansson. Työryhmän jäseniksi nimettiin puheenjohtaja Riku Aalto Metallityöväen liitto ry:stä, toimitusjohtaja Timo Aho Konepaja Timeka Oy:stä, johtaja Riikka Heikinheimo Tekesistä, yksikön päällikkö Tero Jokilehto liikenne ja viestintäministeriöstä, toimitusjohtaja Mika Laurilehto Deltamarin Oy:stä, ylijohtaja Anita Lehikoinen opetus ja kulttuuriministeriöstä, budjettineuvos Juha Majanen valtiovarainministeriöstä, vanhempi asiantuntija Matti Mattila Rauma Offshore Engineering Ky:stä, toimitusjohtaja Mikko Niini Aker Arctic Technology Oy:stä, ylijohtaja Petri Peltonen työ ja elinkeinoministeriöstä, myynti ja markkinointijohtaja Kari Pöri Astrum Engineering Oy:stä, toiminnanjohtaja Merja Salmi Lindgren Meriteollisuus ry:stä ja ylijohtaja Pekka Sundman Varsinais Suomen ELY keskuksesta. Työryhmän sihteereiksi määrättiin teollisuusneuvos Janne Känkänen työ ja elinkeinoministeriöstä, toimialajohtaja Mika Lautanala työ ja elinkeinoministeriöstä, yksikön päällikkö Esa Lindqvist, Varsinais Suomen ELY keskuksesta ja ylitarkastaja Janne Peltola työ ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmä on työssään kuullut toimeksiantonsa mukaisesti meriteollisuuden asiantuntijoita. Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti antaa välimietintö maaliskuussa 2013 siten, että sen tiedot ovat käytettävissä päätöksentekoa varten maaliskuun kehysriihessä. Työryhmä on saanut tehtävänsä tältä osin suoritetuksi ja jättää työ ja elinkeinoministeriölle välimietintönsä, joka sisältää toimenpideehdotukset meriteollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä vahvistaviksi toimenpiteiksi lyhyellä aikavälillä. Helsingissä Ole Johansson 2

4 Sisällysluettelo Työ ja elinkeinoministeriölle Johdanto Meriteollisuuden tilanne Suomessa Työryhmän ehdotukset Osaaminen pidettävä Suomessa Laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki Kotimaisten laivatilausten innovatiivisuuden lisääminen Alihankkijat maailmalle

5 1. Johdanto Suomalaisessa meriteollisuudessa on käynnissä parhaillaan voimakas rakennemuutos. Ala kärsii yleisestä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn puutteesta. Sen lisäksi erityisesti laivanrakennustelakoita vaivaa maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, mikä tekee kilpailusta erittäin kovaa ja osin epätervettä. Toisaalta Suomen muussa meriteollisuudessa, globaalisti toimivissa yrityksissä ja erityisesti offshore alan yrityksissä ja arktista merenkulkua palvelevissa yrityksissä liiketoiminta on kannattavaa ja näköpiirissä on runsaasti kasvun mahdollisuuksia. Hyvin hoidettuna rakennemuutoksesta seuraava uusiutuminen johtaa kilpailukyvyn vahvistumiseen. Meriteollisuus nimettiin joulukuussa 2010 äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi, kun laivanrakennuksen tilauskanta romahti vuoden 2008 rahoituskriisiin seurauksena ja ala ajautui suuriin vaikeuksiin. Rakennemuutoksen hoito kohdistui erityisesti toimialan alihankintayritysten kilpailukyvyn kehittämiseen, liiketoiminnan monipuolistamiseen ja kansainvälisille markkinoille hakeutumiseen. Tulokset ovat olleet hyviä ja pelättyä konkurssiaaltoa ei tullut eikä työttömyys kohonnut niin paljon kuin pelättiin. Kriisistä ei kuitenkaan ole lopullisesti selvitty, vaan toimialan tulevaisuuteen liittyy edelleen suuria epävarmuustekijöitä. Julkisten toimenpiteiden päätavoitteena tulee olla alan kilpailukyvyn vahvistaminen ja uusiutuminen terveellä taloudellisella pohjalla. Tavoitteena tulee olla kilpailukykyisempi ja vientitoiminnassa aktiivisesti kehittyvä suomalainen meriteollisuus, jonka yrityksille syntyy nykyistä laajempi asiakaspohja. Työ ja elinkeinoministeriö asetti Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän, jonka tavoitteena on valmistella valtion toimenpiteet meriteollisuuden uudistamiseksi ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Työryhmä ei käsittele telakkayhtiö STX Finland Oy:n tilannetta, eikä yhtiön sopeutumistoimista mahdollisesti aiheutuvia seurauksia. Mahdolliset äkillisen rakennemuutoksen kysymykset käsitellään erillisesti. Työryhmän tehtävinä ovat: Arvioida meriteollisuuden rakennemuutoksen kokonaisvaikutukset lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä kansantalouteen ja alueellisesti Valmistella ehdotukset meriteollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä vahvistaviksi toimenpiteiksi lyhyellä aikavälillä Tehdä esityksen valtion toimenpiteiksi toimialan pitkä aikavälin uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi Tämä raportti on työryhmän välimietintö ja siinä julkaistaan välittömästi toteutettavissa ja nopeasti vaikuttavat toimenpide ehdotukset. Työryhmän loppuraportti julkaistaan mennessä, ja siinä tulee olemaan kattavampi toimenpide ehdotusten luettelo, ja painotus pitkäjänteisempiin toimenpiteisiin. 2. Meriteollisuuden tilanne Suomessa Meriteollisuus on yksi Suomen keskeisistä teollisuudenaloista. Se muodostuu laivanrakennus ja offshoretelakoista sekä niiden yhteyteen muodostuneesta vahvasta verkostosta, johon kuuluu meriteknisen alan kokonaistoimittajia, suunnittelu ja konsulttitoimistoja, järjestelmä ja laitetoimittajia, sisustus ja metallialihankintatyön toimittajia sekä materiaalitoimittajia. Nämä yhdessä muodostavat laaja alaisen meriteollisuusverkoston (klusterin), jossa yritykset ovat sekä suoraan että toisten yritysten kautta vuorovaikutuksessa toisiinsa. Suomessa oli vuonna 2012 noin 450 meriteollisuusyritystä, jotka työllistävät yhteensä noin henkilöä. Tästä telakoiden osuus on henkilöä, systeemi ja laitetoimittajien henkilöä, suunnittelu ja konsultointiyritysten 490 ja alihankintaverkoston henkilöä. Alihankintaverkosto kattaa sekä alue eli ko 4

6 konaistoimittajat (ns. kt toimittajat) ja meriteollisuuden varsinaiset alihankintayritykset. Meriteollisuus työllistää siis muualla kuin telakoilla 80 prosenttia henkilöstöstään eli noin henkilöä. Meriteollisuusyritykset sijaitsevat ympäri maata, mutta valmistuksen osalta ne ovat keskittyneet Varsinais Suomeen (60 %), Uudellemaalle (16 %) ja Satakuntaan (7 %). Offshore toimialan osuus edellä esitetyistä luvuista on yli sata yritystä ja yli työntekijää. Kesäkuussa 2012 julkaistun Suomen offshore toimiala 2012 selvityksen mukaan toimialan yritykset aikovat rekrytoida Suomen offshore toimintoihinsa yli 500 henkilöä lisää seuraavan kahden vuoden aikana. Offshore toimialan liikevaihto on noin 1,2 miljardia euroa, josta vientiä on noin miljardi euroa. Offshore on looginen osa Suomen meriteollisuusosaamiselle ja sen merkitys alan yrityksille on nousussa. Toimialan kasvuksi ennakoidaan lähivuosina noin 10 prosenttia vuodessa, mikä on selvästi yleistä odotettua talouskehitystä nopeampaa. 3. Työryhmän ehdotukset Meriliikenne ja offshore toiminta eivät ole vähenemässä tulevaisuudessa. Merikuljetusten määrä ei tule vähenemään, vaan tavaroita ja ihmisiä kuljetetaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Meriliikenteen ympäristövaatimukset tulevat tiukkenemaan, mikä nostaa alan osaamishaastetta. Maapallon väkimäärän ja elintason noustessa luonnonvaroja etsitään entistä vaikeammin hyödynnettäviltä alueilta. Maapallon pintaalasta noin 70 prosenttia on merien peitossa, joten on ilmeistä, että offshore toiminnan tarve lisääntyy. Myös entistä enemmän siirrytään hyödyntämään arktisten alueiden luonnonvaroja. Ilmaston lämpenemisen myötä yhä pohjoisemmat alueet tulevat hyödyntämiskelpoisiksi ja kansainvälinen kiinnostus niitä kohtaan on kasvanut. Arktisten alueiden rikkaat luonnonvarat tarjoavat monia mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen vaatii tuekseen meri ja offshore teollisuuden uudenlaista osaamista, mikä avaa uusia markkinamahdollisuuksia suomalaiselle meriteollisuudelle ja varustamotoiminnalle. Suomella on pohjoisen sijaintinsa ansiosta merkittävää osaamispääomaa toimimisesta kylmässä ilmastossa. Tavoitteena on tehdä Suomesta arktisen meriteollisuuden suurvalta. Työryhmä uskoo, että meriteollisuudella voi olla myös tulevaisuudessa suuri merkitys suomalaiselle kansantaloudelle, jos vain pidämme huolen alan osaamisesta ja kilpailukyvystä Osaaminen pidettävä Suomessa Osaamisen rakentaminen vaatii runsaasti aikaa. Nykyisessä hektisessä maailmassa osaamisen menettäminen voi siksi olla kohtalokasta. Toisaalta osaamisen ylläpitäminen vaatii myös niin ajallisia kuin rahallisiakin investointeja. Siksi on tärkeää, että ne, joiden pitää investoida osaamiseen, voivat myös luottaa siihen, että löytyy tahtotila pitää meriteollisuuden ydinosaaminen Suomessa. Tarvitaan siis päätöksiä, jotka luovat uskoa siihen, että meriteollisuuden huippuosaaminen halutaan pitää Suomessa. Alan kokonaisvaltainen kehittäminen Alan kilpailukykyä on lähdettävä kehittämään kokonaisvaltaisesti. Meriklusteria on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluvat suunnittelu, valmistus ja varustamotoiminta. Kilpailukyvyn rakentamiseen tarvitaan perusosaamista, jota tutkimus tuottaa. Meriteollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi on kohdistettava toimenpiteitä seuraaviin kolmeen kokonaisuuteen: Yhteistyörakenteet Kilpailukyky ja kasvu Uudet tuotteet ja markkinat 5

7 Kuvio 1. Meriteollisuuden kehittämisohjelmien keskeinen sisältö, alustava rakenne. Yhteistyörakenteet Kilpailukyky ja kasvu Uudet tuotteet ja markkinat Veturiyritykset ja toimittajaverkosto Telakoiden uusi liiketoiminta Veturiyritysten kontaktit ja väylät markkinoille Oppilaitokset, yliopistot ja tutkimuslaitokset Globaalit yritykset Suomessa Kotimarkkinat ja teollinen infrastruktuuri Kansainväliset yhteistyörakenteet Asemoituminen arvoketjussa Maine ja referenssit Kevään 2013 aikana on valmisteltava käynnistettäväksi kehittämisohjelmia, jotka kohdistuvat meriteollisuuden kehittämiseen laaja alaisesti ja kokonaisuutena. Laaja alaisuuden on pidettävä sisällään arktinen toiminta, offshore toimiala ja laivanrakennus, erilaisten osaamisten ja teknologioiden kuten arktisen öljyntorjunnan tuomista meriteollisuuteen, ja erilaisten toimintojen yhdistämistä tutkimuksesta, teknologiseen kehittämiseen ja edelleen liiketoimintamallien kehittämiseen. Valmistelun aikana on erityisesti panostettava siihen, että ohjelmille löytyy terävä fokus, joilla luodaan vahva osaamispohja ja edellytykset kilpailukyvylle. Offshore teollisuus on Suomessa kasvuala, jonka kasvumahdollisuuksia voidaan edistää alan liiketoiminnan kehittämisohjelmalla. Offshore toimialan yksi keskeinen määrittelevä tekijä on siihen liittyvät erittäin korkeat turvallisuus ja laatuvaatimukset. Offshore toimialan liiketoiminnan kehittämisohjelma voisi sisältää mm. suomalaisten konepajayhtiöiden koulutusta offshore toimialan laatuvaatimusten täyttämiseksi. Kasvattamalla suomalaisten yritysten laatua on mahdollista laajentaa ja monipuolistaa myös telakoiden tuotevalikoimaa. Tällöin offshore teollisuuden merkitys voisi kasvaa entisestään ja nykyistä syklisyyttä vähentää. Mahdollinen tavoite voisi esimerkiksi olla, että SPAR runkojen lisäksi Suomessa rakennettaisiin myös lautan yläosa. Kehittämällä suomalaisten offshore yritysten toimintaa voidaan mahdollistaa yritysverkoston itsenäistymisen aikaisempaa paremmin (tarjoaminen muuallekin kuin kotimaisille toimijoille). Kriittistä on kotimarkkinoiden puuttuessa löytää oikeat kanavat markkinoille, määritellä kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut, joihin fokusoidaan, ja asemoitua arvoketjussa kilpailukyvyn kannalta oikein. Arktinen meriklusteri pitää sisällään koko arvoketjun suunnittelusta valmistukseen ja operointiin. Se pitää sisällään sekä laivanrakennuksen että offshore toimijoita. Tätä klusteria on lähdettävä rakentamaan kokonaisuutena ja alan on sitouduttava sen kehittämiseen. Vaikka Suomella itsellään ei ole arktisten luonnonva 6

8 rojen hyödyntämisoikeuksia, niin toiminnassa voidaan hyödyntää suomalaista osaamista. Kilpailukykymme vahvistaminen edellyttää vahvaa osaamispohjaa, korkeaa laatua, osaamiskärkien tunnistamista ja vahvistamista, rahoituspohjan monipuolistamista sekä kansainvälisten yhteistyökumppanien hankkimista vahvuusalueillamme. Esitys: Työryhmä esittää, että käynnistetään pikaisesti ohjelmavalmistelu, minkä tavoitteena on offshore, laivanrakennuksen ja arktisen meriteollisuuden alojen osaamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävien kansallisten ohjelmien aikaansaaminen. Ohjelmien valmistelussa pitää ottaa huomioon suunnittelun, rakentamisen ja varustamotoiminnan tarpeet ja niiden välinen yhteistyö. Ohjelmien toteutukseen esitetään vuoden 2013 lisätalousarvioon 20 miljoonan euron määrärahaa (siirtomääräraha 3 v). Tutkimus ja kehittämistoiminnan vahvistaminen ja tutkimusinfrastruktuuri Meriklusterin toimijoiden on yhteistyössä julkisen sektorin, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa määriteltävä tutkimuksen strategiset kehittämistavoitteet ja osaamiskärjet. Meriteollisuus ry on laatinut meriteollisuuden kehittämiseksi strategisen tutkimusagendan, joka luo pohjaa kehittämistyölle. Tärkeää on, että eri rahoittajatahot yhteisesti tukevat strategisesti tärkeitä tutkimusvalintoja. Osaamisen hyödyntämiseksi elinkeinoelämä osallistuu tiiviisti tutkimushankkeisiin. Kehittämisohjelmaa tuetaan myös strategisten huippuosaamisen keskittymien, SHOKien toiminnalla (FIMECC, TIVIT, CLEEN ja RYM). Meriteollisuuden tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen ja uudistaminen on keskeistä tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Suomessa on neljä eri mallikoeallasta: Aalto yliopiston ja VTT:n yhteisessä käytössä hinaus ja neliöallas Otaniemessä, Aker Arctic Oy:n tiloissa jäämallikoeallas Vuosaaressa sekä Turun ammattikorkeakoulun vanha allas Turussa. Otaniemessä sijaitsevilla Meritekniikkatalon altailla voidaan tutkia ja kehittää eri osa alueita ja toimintaa eikä niissä ole päällekkäisyyksiä. Otaniemen meritekniikka altaiden merkitys on keskeinen kansainvälistä teollista huippua olevan hydrodynamiikan osaamisen kehittämisessä. Turun ammattikorkeakoulu on päättänyt lopettaa oman tutkimusaltaansa ylläpidon ja aikoo jatkossa hyödyntää Meritekniikkatalon allasta. Otaniemen jäämallikoealtaan ja Aker Arctic Oy:n toiminnat yhdessä muodostavat ainutkertaisen kokonaisuuden globaalissa tarjonnassa, siksi näiden toiminnallinen yhteistyö pitää saada nopeasti käyntiin. Oleellista on että infrastruktuuriin tehtävä kertapanostus saa seurakseen myös aktiivisen tutkimuksen rahoituksen. Yksin kumpikin jää torsoksi. Esitys: Työryhmä esittää, että Tekes toteuttaa suunnitteilla olevan arktisen toimintaympäristön hyödyntämistä koskevan ohjelman, johon osoitetaan määräaikaista lisärahoitusta tutkimukseen yhteensä viisi miljoonaa euroa vuosina Työryhmä esittää lisäksi, että Aalto yliopiston arktisen meriteollisuuden osaamista koskevaa tutkimustoimintaa vahvistetaan pikaisesti. Valtioneuvosto osoittaa Otaniemen Meritekniikka talon altaiden korjaukseen ja uudistamiseen yhteensä viisi miljoonaa euroa vuosina

9 3.2. Laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki Laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki on EU:n ainoa ns. suora valtiontukimuoto, joka on ollut mahdollista ottaa kansallisesti käyttöön vuoden 2004 alusta alkaen. Nykyiset EU:n laivanrakennusalan valtiontukipuitteet ovat voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Suomi on notifioinut Euroopan komissiolle oman tukiohjelmansa, jonka mukaan Suomi saa myöntää tukea yhteensä 60 miljoonaa euroa ajalla Määrärahaa tähän ei kuitenkaan ole olemassa valtion budjetissa. Laivanrakennuksen innovaatiotukea voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle laivanrakennusyritykselle, laivankorjausyritykselle ja laivankonversioyritykselle sekä kelluvia ja liikkuvia offshore rakenteita rakentavalle yritykselle. Avustusta voidaan myöntää uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osina sekä innovatiivisten tuotanto, suunnittelu ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Komission laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevia puitteita sovelletaan vuoden 2013 loppuun saakka. Tämän jälkeen komissio aikoo sisällyttää laivanrakennuksen innovaatiotukea koskevat säännöt tutkimus ja kehitystyötä sekä innovaatiotoimintaa myönnettävästä valtiontuesta annettuihin yhteisöjen puitteisiin. Innovaatiotukea on käytetty lähinnä isojen alusten rakentamisen yhteydessä ja niihin tarvittavat määrärahat on annettu lisäbudjeteissa. Jo nykyisten tukipuitteiden aikana tuen käyttöä on muutettava siten, että se uudistaa toimialaa. Tuen tulisi kannustaa uusien teknologioiden hyödyntämistä meriteollisuudessa. Sitä pitäisi kohdistaa laajemmin toimialan yrityksiin mukaan lukien offshore rakenteet, eikä pelkästään suurten alusten tilauksiin liittyen. Nykyisestä tukiohjelmasta on jo myönnetty innovaatiotukea 16 miljoonaa euroa TUI 1 alukselle ja lisäksi TUI 2 alukselle on luvattu 15 miljoonaa euroa. Varsinais Suomen ELY keskuksella on avoimia hakemuksia tällä hetkellä noin 10 miljoonan euron edestä. Lisäksi keskusteluissa telakoiden kanssa on tullut esiin laivatilauksia, joihin mahdollisen innovaatiotuen tarve olisi noin 10 miljoonan euroa. Esitys: Työryhmä esittää, että valtio varautuu käyttämään laivanrakennuksen innovaatiotukea entistä monipuolisemmin jo nykyisellä tukipuitteella. Tähän tarkoitukseen esitetään vuoden 2013 lisätalousarvioon momentille 44 miljoonaa euroa (siirtomääräraha 3 v) Kotimaisten laivatilausten innovatiivisuuden lisääminen Valtio on merkittävä laivatilaaja suomalaisille telakoille. Omilla hankintatavoillaan valtio pystyy vaikuttamaan suomalaisten telakoiden kehittymiseen. Jotta voitaisiin luoda hyvät edellytykset suomalaisten meriteollisuuden uusiutumiselle, niin valtion olisi omissa tilauksissaan käytettävä sellaisia hankintatapoja, jotka painottavat innovatiivisuutta, uusien ratkaisujen löytämistä ja osaamista. Esitys: Työryhmä esittää, että valtio nopeuttaa oman aluskantansa uusimista esimerkiksi jäänmurron ja puolustusvoimien pitkän aikavälin tarpeita ajatellen. Työryhmä esittää lisäksi, että valtio omissa tilauksissaan käytettäisi sellaisia hankintatapoja, jotka kannustavat tarjoajia innovatiivisuuteen. 8

10 3.4. Alihankkijat maailmalle Suomalaisilla meriteollisuuden yrityksillä on vahvaa osaamista. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole tottuneet ottamaan itse vastuuta omasta vientitoiminnastaan vaan ovat olleet riippuvaisia isommista yrityksistä, joiden alihankkijoina ne toimivat. Ne yritykset, joilla on tuotteet ja osaaminen kunnossa, pitäisi pystyä myös omaan suoraan vientiin. On kartoitettava sellaiset markkinat, joilla suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia pärjätä ja pohtia keinot, miten ne voisivat pärjätä valituilla markkinoilla. On haettava ennakkoluulottomasti uusia keinoja edistää kansainvälistymistä ja vientiä. Tämän päivän tilanteessa ilmeisin markkina on tietysti Ranska, jossa valmistetaan seuraava Oasis luokan risteilyalus. Mutta muitakin isoja ja kasvavia mahdollisuuksia on. Esimerkiksi Norja ja Venäjä ovat molemmat investoimassa merkittävästi offshore rakentamiseen arktisille alueille. Ranska STX Ranskan Chantiers d Atlantiquen telakka sai joulukuussa 2012 tilauksen Royal Caribbean Cruises Ltd varustamon (RCCL) uudesta Oasis luokan risteilyaluksesta. RCCL on aiemmin rakennuttanut ko. aluksen kaksi sisarlaivaa STX Finland Oy:n Turun telakalla, joten suomalaiset urakoitsijat ja materiaalitoimittajat tuntevat hyvin tulevan aluksen rakenteet, materiaalit ja toimituksen sisällön. STX Ranskan telakalla on siis kysyntää suomalaiselle osaamiselle. Monen suomalaisyrityksen toimintamahdollisuuksia Ranskassa ovat rajoittaneet puutteet toimintaedellytyksissä, kuten telakan toimintatapojen tuntemuksessa sekä maan työvoimalainsäädännössä. Suomalaisia yrityksiä on kuitenkin onnistunut pääsemään STX Ranskan telakan alihankkijaksi ja materiaalitoimittajiksi. Finpro ry toteuttaa projektin, jonka puitteissa ohjataan alihankkijayrityksiä toimimaan STX Ranskan telakalla maan ja kulttuurin toimintamalleja noudattaen sekä yhteiskuntavastuut hoitaen. Tavoitteena on yhteinen hyöty suomalaisille yrityksille ja STX Ranskan telakalle siten, että suomalaisyritysten toimitukset STX Ranskan telakalle onnistuisivat parhaimmalla mahdollisella tavalla. STX Ranska on kiinnostunut muun muassa julkisten tilojen ja hyttien Turn Key toimittajista, suunnittelutoimistoista, sähkö ja putkialan yrityksistä, lohkojen varustelu ja maalausyrityksistä, kylpyhuonekalusteiden ja laitteiden valmistajista, navigointi ja turvallisuusjärjestelmien valmistajista. Työryhmä esittää, että Finpro perustaa STX Ranskan telakan alueelle projektitoimiston. Alihankkijoilla on telakan alueella oma kortteli, jonne Finpron toimisto voisi sijoittua. Toimistossa suomalaisia yrityksiä palvelisi 1 2 ranskan ja englanninkielistä telakka asiantuntijaa. Projektitoimiston tarve on ainakin 2 4 vuotta. Projektitoimisto tulisi perustaa välittömästi, koska tarve yrityksien puolelta on akuutti. Myös STX Ranska pitää Finpron tarjoamaa tukea yrityksille ja koko konseptia erittäin hyvänä. Muut maat Työryhmä esittää että Finpron alihankkijayrityksille toteuttamasta avusta markkinoille menossa tehdään yleisempi toimintamuoto. Samat toimenpiteet kuin Ranskassa voidaan harkita toteutettavaksi seuraavaksi esimerkiksi Norjassa, Brasiliassa ja Venäjällä. Norja on investoimassa erittäin merkittävästi offshore rakentamiseen arktisilla alueillaan. Ensimmäisistä hankkeista on jo tehty investointipäätökset. Investoinnit keskittyvät Norjan pohjoisosiin, ja niillä voi olla positiivinen vaikutus myös Pohjois Suomen kehittymiselle. Norjalaisilla yrityksillä on valtava pula osaavasta työvoimasta. Ne rekrytoivat jo nyt aktiivisesti osaajia mm. Suomesta. Muut vahvat laivanrakennusmaat, kuten Italia ovat vahvistaneet asemiaan Norjassa. On huolehdittava siitä, että sen sijaan, että suomalaiset muuttavat työn perässä Norjaan, saataisiin työt suomalaisten 9

11 yritysten käsiin. Tämä rekrytointi kohdistuu myös tutkimusosaajiin. Tutkimusohjelman käynnistäminen ja erityisrahoitus pysäyttäisi tämän osaamisvuodon. Ensimmäisenä ja kiireellisenä tehtävänä Finpron on selvitettävä norjalaisten offshore alan investointisuunnitelmat sekä tehtävä arvio, missä suomalaiset yritykset voisivat olla kilpailukykyisiä. Meriteollisuudella on vahvaa osaamista, ja sitä pitäisi tuoda aktiivisesti esiin erilaisissa viennin edistämisen toimissa. Esimerkiksi meriteollisuuden pitäisi olla aktiivisesti esillä Team Finland hengessä myös ministerivetoisilla vienninedistämismatkoilla. Esitys: Työryhmä esittää, että Finpro perustaa STX Ranskan telakka alueelle projektitoimiston edistämään suomalaisten alihankkijoiden pääsemistä mukaan telakan laivaprojekteihin. Finpron on myös selvitettävä norjalaisten offshore alan investointisuunnitelmat sekä tehtävä arvio, missä suomalaiset yritykset voisivat olla kilpailukykyisiä. Finpron toimien toteutukseen esitetään vuoden 2013 lisätalousarvioon 2,5 miljoonan euron määrärahaa (siirtomääräraha 3 v). Työryhmä esittää lisäksi, että meriteollisuus otetaan aktiivisemmin ja näkyvämmin Team Finland hengessä mukaan ministerivetoisiin vienninedistämismatkoihin. 10

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö Sähköajoneuvot Suomessa työryhmämietintö 6.8.2009 Sähköajoneuvoklusterin nykyinen rakenne Valmet Automotive Kabus Patria BRB Bombardier Cargotec Kalmar Konecrains Ponsse Rocla Sandvik Mining John Deere

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet 1 Ennuste dataosaajien kasvulle vuoteen 2020 2 Tavoite: Osaamisen kasvattaminen Datan

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Arktiset meret- Yrityksille tärkeät teemat ja hankkeiden kriteerit. Kari Varho Kehityspäällikkö Meriteollisuus ry

Arktiset meret- Yrityksille tärkeät teemat ja hankkeiden kriteerit. Kari Varho Kehityspäällikkö Meriteollisuus ry Arktiset meret- Yrityksille tärkeät teemat ja hankkeiden kriteerit Kari Varho Kehityspäällikkö Meriteollisuus ry 16.2.2016 Meriteollisuus ry kehityspäällikkö-projekti 1. Tähän mennessä opittua Tekes Arktiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto Tiistai 25.3.2014 klo 9.00-12.00 Valtionvarainministeriö Mariankatu 9 Neuvotteluhuone Ylijäämä 1 JulkICT Lab Miksi JulkICT Lab? Hallinnon hankkeille

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA Lapin yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Lapin yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston ajantasaisen

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot