Meriteollisuus kilpailukykytyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmä"

Transkriptio

1 TEM raportteja 13/2013 Meriteollisuus kilpailukykytyöryhmä Välimietintö Elinkeino- ja innovaatio-osasto

2 Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmä Välimietintö

3 Työ ja elinkeinoministeriölle Työ ja elinkeinoministeriö asetti Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän, jonka tehtäväksi annettiin arvioida meriteollisuuden rakennemuutoksen kokonaisvaikutukset lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä kansantalouteen ja alueellisesti, valmistella ehdotukset meriteollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä vahvistaviksi toimenpiteiksi lyhyellä aikavälillä sekä tehdä esitykset valtion toimenpiteiksi toimialan pitkän aikavälin uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Työryhmän antaa esityksensä mennessä elinkeinoministerille. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin vuorineuvos Ole Johansson. Työryhmän jäseniksi nimettiin puheenjohtaja Riku Aalto Metallityöväen liitto ry:stä, toimitusjohtaja Timo Aho Konepaja Timeka Oy:stä, johtaja Riikka Heikinheimo Tekesistä, yksikön päällikkö Tero Jokilehto liikenne ja viestintäministeriöstä, toimitusjohtaja Mika Laurilehto Deltamarin Oy:stä, ylijohtaja Anita Lehikoinen opetus ja kulttuuriministeriöstä, budjettineuvos Juha Majanen valtiovarainministeriöstä, vanhempi asiantuntija Matti Mattila Rauma Offshore Engineering Ky:stä, toimitusjohtaja Mikko Niini Aker Arctic Technology Oy:stä, ylijohtaja Petri Peltonen työ ja elinkeinoministeriöstä, myynti ja markkinointijohtaja Kari Pöri Astrum Engineering Oy:stä, toiminnanjohtaja Merja Salmi Lindgren Meriteollisuus ry:stä ja ylijohtaja Pekka Sundman Varsinais Suomen ELY keskuksesta. Työryhmän sihteereiksi määrättiin teollisuusneuvos Janne Känkänen työ ja elinkeinoministeriöstä, toimialajohtaja Mika Lautanala työ ja elinkeinoministeriöstä, yksikön päällikkö Esa Lindqvist, Varsinais Suomen ELY keskuksesta ja ylitarkastaja Janne Peltola työ ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmä on työssään kuullut toimeksiantonsa mukaisesti meriteollisuuden asiantuntijoita. Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti antaa välimietintö maaliskuussa 2013 siten, että sen tiedot ovat käytettävissä päätöksentekoa varten maaliskuun kehysriihessä. Työryhmä on saanut tehtävänsä tältä osin suoritetuksi ja jättää työ ja elinkeinoministeriölle välimietintönsä, joka sisältää toimenpideehdotukset meriteollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä vahvistaviksi toimenpiteiksi lyhyellä aikavälillä. Helsingissä Ole Johansson 2

4 Sisällysluettelo Työ ja elinkeinoministeriölle Johdanto Meriteollisuuden tilanne Suomessa Työryhmän ehdotukset Osaaminen pidettävä Suomessa Laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki Kotimaisten laivatilausten innovatiivisuuden lisääminen Alihankkijat maailmalle

5 1. Johdanto Suomalaisessa meriteollisuudessa on käynnissä parhaillaan voimakas rakennemuutos. Ala kärsii yleisestä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn puutteesta. Sen lisäksi erityisesti laivanrakennustelakoita vaivaa maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, mikä tekee kilpailusta erittäin kovaa ja osin epätervettä. Toisaalta Suomen muussa meriteollisuudessa, globaalisti toimivissa yrityksissä ja erityisesti offshore alan yrityksissä ja arktista merenkulkua palvelevissa yrityksissä liiketoiminta on kannattavaa ja näköpiirissä on runsaasti kasvun mahdollisuuksia. Hyvin hoidettuna rakennemuutoksesta seuraava uusiutuminen johtaa kilpailukyvyn vahvistumiseen. Meriteollisuus nimettiin joulukuussa 2010 äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi, kun laivanrakennuksen tilauskanta romahti vuoden 2008 rahoituskriisiin seurauksena ja ala ajautui suuriin vaikeuksiin. Rakennemuutoksen hoito kohdistui erityisesti toimialan alihankintayritysten kilpailukyvyn kehittämiseen, liiketoiminnan monipuolistamiseen ja kansainvälisille markkinoille hakeutumiseen. Tulokset ovat olleet hyviä ja pelättyä konkurssiaaltoa ei tullut eikä työttömyys kohonnut niin paljon kuin pelättiin. Kriisistä ei kuitenkaan ole lopullisesti selvitty, vaan toimialan tulevaisuuteen liittyy edelleen suuria epävarmuustekijöitä. Julkisten toimenpiteiden päätavoitteena tulee olla alan kilpailukyvyn vahvistaminen ja uusiutuminen terveellä taloudellisella pohjalla. Tavoitteena tulee olla kilpailukykyisempi ja vientitoiminnassa aktiivisesti kehittyvä suomalainen meriteollisuus, jonka yrityksille syntyy nykyistä laajempi asiakaspohja. Työ ja elinkeinoministeriö asetti Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän, jonka tavoitteena on valmistella valtion toimenpiteet meriteollisuuden uudistamiseksi ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Työryhmä ei käsittele telakkayhtiö STX Finland Oy:n tilannetta, eikä yhtiön sopeutumistoimista mahdollisesti aiheutuvia seurauksia. Mahdolliset äkillisen rakennemuutoksen kysymykset käsitellään erillisesti. Työryhmän tehtävinä ovat: Arvioida meriteollisuuden rakennemuutoksen kokonaisvaikutukset lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä kansantalouteen ja alueellisesti Valmistella ehdotukset meriteollisuuden uudistumista ja kilpailukykyä vahvistaviksi toimenpiteiksi lyhyellä aikavälillä Tehdä esityksen valtion toimenpiteiksi toimialan pitkä aikavälin uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi Tämä raportti on työryhmän välimietintö ja siinä julkaistaan välittömästi toteutettavissa ja nopeasti vaikuttavat toimenpide ehdotukset. Työryhmän loppuraportti julkaistaan mennessä, ja siinä tulee olemaan kattavampi toimenpide ehdotusten luettelo, ja painotus pitkäjänteisempiin toimenpiteisiin. 2. Meriteollisuuden tilanne Suomessa Meriteollisuus on yksi Suomen keskeisistä teollisuudenaloista. Se muodostuu laivanrakennus ja offshoretelakoista sekä niiden yhteyteen muodostuneesta vahvasta verkostosta, johon kuuluu meriteknisen alan kokonaistoimittajia, suunnittelu ja konsulttitoimistoja, järjestelmä ja laitetoimittajia, sisustus ja metallialihankintatyön toimittajia sekä materiaalitoimittajia. Nämä yhdessä muodostavat laaja alaisen meriteollisuusverkoston (klusterin), jossa yritykset ovat sekä suoraan että toisten yritysten kautta vuorovaikutuksessa toisiinsa. Suomessa oli vuonna 2012 noin 450 meriteollisuusyritystä, jotka työllistävät yhteensä noin henkilöä. Tästä telakoiden osuus on henkilöä, systeemi ja laitetoimittajien henkilöä, suunnittelu ja konsultointiyritysten 490 ja alihankintaverkoston henkilöä. Alihankintaverkosto kattaa sekä alue eli ko 4

6 konaistoimittajat (ns. kt toimittajat) ja meriteollisuuden varsinaiset alihankintayritykset. Meriteollisuus työllistää siis muualla kuin telakoilla 80 prosenttia henkilöstöstään eli noin henkilöä. Meriteollisuusyritykset sijaitsevat ympäri maata, mutta valmistuksen osalta ne ovat keskittyneet Varsinais Suomeen (60 %), Uudellemaalle (16 %) ja Satakuntaan (7 %). Offshore toimialan osuus edellä esitetyistä luvuista on yli sata yritystä ja yli työntekijää. Kesäkuussa 2012 julkaistun Suomen offshore toimiala 2012 selvityksen mukaan toimialan yritykset aikovat rekrytoida Suomen offshore toimintoihinsa yli 500 henkilöä lisää seuraavan kahden vuoden aikana. Offshore toimialan liikevaihto on noin 1,2 miljardia euroa, josta vientiä on noin miljardi euroa. Offshore on looginen osa Suomen meriteollisuusosaamiselle ja sen merkitys alan yrityksille on nousussa. Toimialan kasvuksi ennakoidaan lähivuosina noin 10 prosenttia vuodessa, mikä on selvästi yleistä odotettua talouskehitystä nopeampaa. 3. Työryhmän ehdotukset Meriliikenne ja offshore toiminta eivät ole vähenemässä tulevaisuudessa. Merikuljetusten määrä ei tule vähenemään, vaan tavaroita ja ihmisiä kuljetetaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Meriliikenteen ympäristövaatimukset tulevat tiukkenemaan, mikä nostaa alan osaamishaastetta. Maapallon väkimäärän ja elintason noustessa luonnonvaroja etsitään entistä vaikeammin hyödynnettäviltä alueilta. Maapallon pintaalasta noin 70 prosenttia on merien peitossa, joten on ilmeistä, että offshore toiminnan tarve lisääntyy. Myös entistä enemmän siirrytään hyödyntämään arktisten alueiden luonnonvaroja. Ilmaston lämpenemisen myötä yhä pohjoisemmat alueet tulevat hyödyntämiskelpoisiksi ja kansainvälinen kiinnostus niitä kohtaan on kasvanut. Arktisten alueiden rikkaat luonnonvarat tarjoavat monia mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen vaatii tuekseen meri ja offshore teollisuuden uudenlaista osaamista, mikä avaa uusia markkinamahdollisuuksia suomalaiselle meriteollisuudelle ja varustamotoiminnalle. Suomella on pohjoisen sijaintinsa ansiosta merkittävää osaamispääomaa toimimisesta kylmässä ilmastossa. Tavoitteena on tehdä Suomesta arktisen meriteollisuuden suurvalta. Työryhmä uskoo, että meriteollisuudella voi olla myös tulevaisuudessa suuri merkitys suomalaiselle kansantaloudelle, jos vain pidämme huolen alan osaamisesta ja kilpailukyvystä Osaaminen pidettävä Suomessa Osaamisen rakentaminen vaatii runsaasti aikaa. Nykyisessä hektisessä maailmassa osaamisen menettäminen voi siksi olla kohtalokasta. Toisaalta osaamisen ylläpitäminen vaatii myös niin ajallisia kuin rahallisiakin investointeja. Siksi on tärkeää, että ne, joiden pitää investoida osaamiseen, voivat myös luottaa siihen, että löytyy tahtotila pitää meriteollisuuden ydinosaaminen Suomessa. Tarvitaan siis päätöksiä, jotka luovat uskoa siihen, että meriteollisuuden huippuosaaminen halutaan pitää Suomessa. Alan kokonaisvaltainen kehittäminen Alan kilpailukykyä on lähdettävä kehittämään kokonaisvaltaisesti. Meriklusteria on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluvat suunnittelu, valmistus ja varustamotoiminta. Kilpailukyvyn rakentamiseen tarvitaan perusosaamista, jota tutkimus tuottaa. Meriteollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi on kohdistettava toimenpiteitä seuraaviin kolmeen kokonaisuuteen: Yhteistyörakenteet Kilpailukyky ja kasvu Uudet tuotteet ja markkinat 5

7 Kuvio 1. Meriteollisuuden kehittämisohjelmien keskeinen sisältö, alustava rakenne. Yhteistyörakenteet Kilpailukyky ja kasvu Uudet tuotteet ja markkinat Veturiyritykset ja toimittajaverkosto Telakoiden uusi liiketoiminta Veturiyritysten kontaktit ja väylät markkinoille Oppilaitokset, yliopistot ja tutkimuslaitokset Globaalit yritykset Suomessa Kotimarkkinat ja teollinen infrastruktuuri Kansainväliset yhteistyörakenteet Asemoituminen arvoketjussa Maine ja referenssit Kevään 2013 aikana on valmisteltava käynnistettäväksi kehittämisohjelmia, jotka kohdistuvat meriteollisuuden kehittämiseen laaja alaisesti ja kokonaisuutena. Laaja alaisuuden on pidettävä sisällään arktinen toiminta, offshore toimiala ja laivanrakennus, erilaisten osaamisten ja teknologioiden kuten arktisen öljyntorjunnan tuomista meriteollisuuteen, ja erilaisten toimintojen yhdistämistä tutkimuksesta, teknologiseen kehittämiseen ja edelleen liiketoimintamallien kehittämiseen. Valmistelun aikana on erityisesti panostettava siihen, että ohjelmille löytyy terävä fokus, joilla luodaan vahva osaamispohja ja edellytykset kilpailukyvylle. Offshore teollisuus on Suomessa kasvuala, jonka kasvumahdollisuuksia voidaan edistää alan liiketoiminnan kehittämisohjelmalla. Offshore toimialan yksi keskeinen määrittelevä tekijä on siihen liittyvät erittäin korkeat turvallisuus ja laatuvaatimukset. Offshore toimialan liiketoiminnan kehittämisohjelma voisi sisältää mm. suomalaisten konepajayhtiöiden koulutusta offshore toimialan laatuvaatimusten täyttämiseksi. Kasvattamalla suomalaisten yritysten laatua on mahdollista laajentaa ja monipuolistaa myös telakoiden tuotevalikoimaa. Tällöin offshore teollisuuden merkitys voisi kasvaa entisestään ja nykyistä syklisyyttä vähentää. Mahdollinen tavoite voisi esimerkiksi olla, että SPAR runkojen lisäksi Suomessa rakennettaisiin myös lautan yläosa. Kehittämällä suomalaisten offshore yritysten toimintaa voidaan mahdollistaa yritysverkoston itsenäistymisen aikaisempaa paremmin (tarjoaminen muuallekin kuin kotimaisille toimijoille). Kriittistä on kotimarkkinoiden puuttuessa löytää oikeat kanavat markkinoille, määritellä kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut, joihin fokusoidaan, ja asemoitua arvoketjussa kilpailukyvyn kannalta oikein. Arktinen meriklusteri pitää sisällään koko arvoketjun suunnittelusta valmistukseen ja operointiin. Se pitää sisällään sekä laivanrakennuksen että offshore toimijoita. Tätä klusteria on lähdettävä rakentamaan kokonaisuutena ja alan on sitouduttava sen kehittämiseen. Vaikka Suomella itsellään ei ole arktisten luonnonva 6

8 rojen hyödyntämisoikeuksia, niin toiminnassa voidaan hyödyntää suomalaista osaamista. Kilpailukykymme vahvistaminen edellyttää vahvaa osaamispohjaa, korkeaa laatua, osaamiskärkien tunnistamista ja vahvistamista, rahoituspohjan monipuolistamista sekä kansainvälisten yhteistyökumppanien hankkimista vahvuusalueillamme. Esitys: Työryhmä esittää, että käynnistetään pikaisesti ohjelmavalmistelu, minkä tavoitteena on offshore, laivanrakennuksen ja arktisen meriteollisuuden alojen osaamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävien kansallisten ohjelmien aikaansaaminen. Ohjelmien valmistelussa pitää ottaa huomioon suunnittelun, rakentamisen ja varustamotoiminnan tarpeet ja niiden välinen yhteistyö. Ohjelmien toteutukseen esitetään vuoden 2013 lisätalousarvioon 20 miljoonan euron määrärahaa (siirtomääräraha 3 v). Tutkimus ja kehittämistoiminnan vahvistaminen ja tutkimusinfrastruktuuri Meriklusterin toimijoiden on yhteistyössä julkisen sektorin, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa määriteltävä tutkimuksen strategiset kehittämistavoitteet ja osaamiskärjet. Meriteollisuus ry on laatinut meriteollisuuden kehittämiseksi strategisen tutkimusagendan, joka luo pohjaa kehittämistyölle. Tärkeää on, että eri rahoittajatahot yhteisesti tukevat strategisesti tärkeitä tutkimusvalintoja. Osaamisen hyödyntämiseksi elinkeinoelämä osallistuu tiiviisti tutkimushankkeisiin. Kehittämisohjelmaa tuetaan myös strategisten huippuosaamisen keskittymien, SHOKien toiminnalla (FIMECC, TIVIT, CLEEN ja RYM). Meriteollisuuden tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen ja uudistaminen on keskeistä tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Suomessa on neljä eri mallikoeallasta: Aalto yliopiston ja VTT:n yhteisessä käytössä hinaus ja neliöallas Otaniemessä, Aker Arctic Oy:n tiloissa jäämallikoeallas Vuosaaressa sekä Turun ammattikorkeakoulun vanha allas Turussa. Otaniemessä sijaitsevilla Meritekniikkatalon altailla voidaan tutkia ja kehittää eri osa alueita ja toimintaa eikä niissä ole päällekkäisyyksiä. Otaniemen meritekniikka altaiden merkitys on keskeinen kansainvälistä teollista huippua olevan hydrodynamiikan osaamisen kehittämisessä. Turun ammattikorkeakoulu on päättänyt lopettaa oman tutkimusaltaansa ylläpidon ja aikoo jatkossa hyödyntää Meritekniikkatalon allasta. Otaniemen jäämallikoealtaan ja Aker Arctic Oy:n toiminnat yhdessä muodostavat ainutkertaisen kokonaisuuden globaalissa tarjonnassa, siksi näiden toiminnallinen yhteistyö pitää saada nopeasti käyntiin. Oleellista on että infrastruktuuriin tehtävä kertapanostus saa seurakseen myös aktiivisen tutkimuksen rahoituksen. Yksin kumpikin jää torsoksi. Esitys: Työryhmä esittää, että Tekes toteuttaa suunnitteilla olevan arktisen toimintaympäristön hyödyntämistä koskevan ohjelman, johon osoitetaan määräaikaista lisärahoitusta tutkimukseen yhteensä viisi miljoonaa euroa vuosina Työryhmä esittää lisäksi, että Aalto yliopiston arktisen meriteollisuuden osaamista koskevaa tutkimustoimintaa vahvistetaan pikaisesti. Valtioneuvosto osoittaa Otaniemen Meritekniikka talon altaiden korjaukseen ja uudistamiseen yhteensä viisi miljoonaa euroa vuosina

9 3.2. Laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki Laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki on EU:n ainoa ns. suora valtiontukimuoto, joka on ollut mahdollista ottaa kansallisesti käyttöön vuoden 2004 alusta alkaen. Nykyiset EU:n laivanrakennusalan valtiontukipuitteet ovat voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Suomi on notifioinut Euroopan komissiolle oman tukiohjelmansa, jonka mukaan Suomi saa myöntää tukea yhteensä 60 miljoonaa euroa ajalla Määrärahaa tähän ei kuitenkaan ole olemassa valtion budjetissa. Laivanrakennuksen innovaatiotukea voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle laivanrakennusyritykselle, laivankorjausyritykselle ja laivankonversioyritykselle sekä kelluvia ja liikkuvia offshore rakenteita rakentavalle yritykselle. Avustusta voidaan myöntää uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osina sekä innovatiivisten tuotanto, suunnittelu ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Komission laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevia puitteita sovelletaan vuoden 2013 loppuun saakka. Tämän jälkeen komissio aikoo sisällyttää laivanrakennuksen innovaatiotukea koskevat säännöt tutkimus ja kehitystyötä sekä innovaatiotoimintaa myönnettävästä valtiontuesta annettuihin yhteisöjen puitteisiin. Innovaatiotukea on käytetty lähinnä isojen alusten rakentamisen yhteydessä ja niihin tarvittavat määrärahat on annettu lisäbudjeteissa. Jo nykyisten tukipuitteiden aikana tuen käyttöä on muutettava siten, että se uudistaa toimialaa. Tuen tulisi kannustaa uusien teknologioiden hyödyntämistä meriteollisuudessa. Sitä pitäisi kohdistaa laajemmin toimialan yrityksiin mukaan lukien offshore rakenteet, eikä pelkästään suurten alusten tilauksiin liittyen. Nykyisestä tukiohjelmasta on jo myönnetty innovaatiotukea 16 miljoonaa euroa TUI 1 alukselle ja lisäksi TUI 2 alukselle on luvattu 15 miljoonaa euroa. Varsinais Suomen ELY keskuksella on avoimia hakemuksia tällä hetkellä noin 10 miljoonan euron edestä. Lisäksi keskusteluissa telakoiden kanssa on tullut esiin laivatilauksia, joihin mahdollisen innovaatiotuen tarve olisi noin 10 miljoonan euroa. Esitys: Työryhmä esittää, että valtio varautuu käyttämään laivanrakennuksen innovaatiotukea entistä monipuolisemmin jo nykyisellä tukipuitteella. Tähän tarkoitukseen esitetään vuoden 2013 lisätalousarvioon momentille 44 miljoonaa euroa (siirtomääräraha 3 v) Kotimaisten laivatilausten innovatiivisuuden lisääminen Valtio on merkittävä laivatilaaja suomalaisille telakoille. Omilla hankintatavoillaan valtio pystyy vaikuttamaan suomalaisten telakoiden kehittymiseen. Jotta voitaisiin luoda hyvät edellytykset suomalaisten meriteollisuuden uusiutumiselle, niin valtion olisi omissa tilauksissaan käytettävä sellaisia hankintatapoja, jotka painottavat innovatiivisuutta, uusien ratkaisujen löytämistä ja osaamista. Esitys: Työryhmä esittää, että valtio nopeuttaa oman aluskantansa uusimista esimerkiksi jäänmurron ja puolustusvoimien pitkän aikavälin tarpeita ajatellen. Työryhmä esittää lisäksi, että valtio omissa tilauksissaan käytettäisi sellaisia hankintatapoja, jotka kannustavat tarjoajia innovatiivisuuteen. 8

10 3.4. Alihankkijat maailmalle Suomalaisilla meriteollisuuden yrityksillä on vahvaa osaamista. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole tottuneet ottamaan itse vastuuta omasta vientitoiminnastaan vaan ovat olleet riippuvaisia isommista yrityksistä, joiden alihankkijoina ne toimivat. Ne yritykset, joilla on tuotteet ja osaaminen kunnossa, pitäisi pystyä myös omaan suoraan vientiin. On kartoitettava sellaiset markkinat, joilla suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia pärjätä ja pohtia keinot, miten ne voisivat pärjätä valituilla markkinoilla. On haettava ennakkoluulottomasti uusia keinoja edistää kansainvälistymistä ja vientiä. Tämän päivän tilanteessa ilmeisin markkina on tietysti Ranska, jossa valmistetaan seuraava Oasis luokan risteilyalus. Mutta muitakin isoja ja kasvavia mahdollisuuksia on. Esimerkiksi Norja ja Venäjä ovat molemmat investoimassa merkittävästi offshore rakentamiseen arktisille alueille. Ranska STX Ranskan Chantiers d Atlantiquen telakka sai joulukuussa 2012 tilauksen Royal Caribbean Cruises Ltd varustamon (RCCL) uudesta Oasis luokan risteilyaluksesta. RCCL on aiemmin rakennuttanut ko. aluksen kaksi sisarlaivaa STX Finland Oy:n Turun telakalla, joten suomalaiset urakoitsijat ja materiaalitoimittajat tuntevat hyvin tulevan aluksen rakenteet, materiaalit ja toimituksen sisällön. STX Ranskan telakalla on siis kysyntää suomalaiselle osaamiselle. Monen suomalaisyrityksen toimintamahdollisuuksia Ranskassa ovat rajoittaneet puutteet toimintaedellytyksissä, kuten telakan toimintatapojen tuntemuksessa sekä maan työvoimalainsäädännössä. Suomalaisia yrityksiä on kuitenkin onnistunut pääsemään STX Ranskan telakan alihankkijaksi ja materiaalitoimittajiksi. Finpro ry toteuttaa projektin, jonka puitteissa ohjataan alihankkijayrityksiä toimimaan STX Ranskan telakalla maan ja kulttuurin toimintamalleja noudattaen sekä yhteiskuntavastuut hoitaen. Tavoitteena on yhteinen hyöty suomalaisille yrityksille ja STX Ranskan telakalle siten, että suomalaisyritysten toimitukset STX Ranskan telakalle onnistuisivat parhaimmalla mahdollisella tavalla. STX Ranska on kiinnostunut muun muassa julkisten tilojen ja hyttien Turn Key toimittajista, suunnittelutoimistoista, sähkö ja putkialan yrityksistä, lohkojen varustelu ja maalausyrityksistä, kylpyhuonekalusteiden ja laitteiden valmistajista, navigointi ja turvallisuusjärjestelmien valmistajista. Työryhmä esittää, että Finpro perustaa STX Ranskan telakan alueelle projektitoimiston. Alihankkijoilla on telakan alueella oma kortteli, jonne Finpron toimisto voisi sijoittua. Toimistossa suomalaisia yrityksiä palvelisi 1 2 ranskan ja englanninkielistä telakka asiantuntijaa. Projektitoimiston tarve on ainakin 2 4 vuotta. Projektitoimisto tulisi perustaa välittömästi, koska tarve yrityksien puolelta on akuutti. Myös STX Ranska pitää Finpron tarjoamaa tukea yrityksille ja koko konseptia erittäin hyvänä. Muut maat Työryhmä esittää että Finpron alihankkijayrityksille toteuttamasta avusta markkinoille menossa tehdään yleisempi toimintamuoto. Samat toimenpiteet kuin Ranskassa voidaan harkita toteutettavaksi seuraavaksi esimerkiksi Norjassa, Brasiliassa ja Venäjällä. Norja on investoimassa erittäin merkittävästi offshore rakentamiseen arktisilla alueillaan. Ensimmäisistä hankkeista on jo tehty investointipäätökset. Investoinnit keskittyvät Norjan pohjoisosiin, ja niillä voi olla positiivinen vaikutus myös Pohjois Suomen kehittymiselle. Norjalaisilla yrityksillä on valtava pula osaavasta työvoimasta. Ne rekrytoivat jo nyt aktiivisesti osaajia mm. Suomesta. Muut vahvat laivanrakennusmaat, kuten Italia ovat vahvistaneet asemiaan Norjassa. On huolehdittava siitä, että sen sijaan, että suomalaiset muuttavat työn perässä Norjaan, saataisiin työt suomalaisten 9

11 yritysten käsiin. Tämä rekrytointi kohdistuu myös tutkimusosaajiin. Tutkimusohjelman käynnistäminen ja erityisrahoitus pysäyttäisi tämän osaamisvuodon. Ensimmäisenä ja kiireellisenä tehtävänä Finpron on selvitettävä norjalaisten offshore alan investointisuunnitelmat sekä tehtävä arvio, missä suomalaiset yritykset voisivat olla kilpailukykyisiä. Meriteollisuudella on vahvaa osaamista, ja sitä pitäisi tuoda aktiivisesti esiin erilaisissa viennin edistämisen toimissa. Esimerkiksi meriteollisuuden pitäisi olla aktiivisesti esillä Team Finland hengessä myös ministerivetoisilla vienninedistämismatkoilla. Esitys: Työryhmä esittää, että Finpro perustaa STX Ranskan telakka alueelle projektitoimiston edistämään suomalaisten alihankkijoiden pääsemistä mukaan telakan laivaprojekteihin. Finpron on myös selvitettävä norjalaisten offshore alan investointisuunnitelmat sekä tehtävä arvio, missä suomalaiset yritykset voisivat olla kilpailukykyisiä. Finpron toimien toteutukseen esitetään vuoden 2013 lisätalousarvioon 2,5 miljoonan euron määrärahaa (siirtomääräraha 3 v). Työryhmä esittää lisäksi, että meriteollisuus otetaan aktiivisemmin ja näkyvämmin Team Finland hengessä mukaan ministerivetoisiin vienninedistämismatkoihin. 10

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmä Mietintö

Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmä Mietintö Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmä Mietintö 17.6.2013 Työ- ja elinkeinoministeriölle Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 11.1.2013 Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmän, jonka tehtäväksi annettiin

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Arktiset meret Kylmää osaamista Suomesta

Arktiset meret Kylmää osaamista Suomesta DM xx-2013 Arktiset meret Kylmää osaamista Suomesta Reino Pesonen Arktiset rahoitusmahdollisuudet 26.9.-14 Tekesin organisaatio Pääjohtaja Nuoret yritykset Kasvuyritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Mikko Viitanen 5.11.2012 Kalajoki Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Innovaatiot

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Lauri Ala-Opas Toimialajohtaja Teollisuus on Suomelle tärkeä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies haluaa kasvattaa teollisuuden osuutta Suomen taloudessa. Ministerin

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Gateway Norway AS. Kaien 11, 4250 Kopervik, Norway. http://www.gatewaynorway.no

Gateway Norway AS. Kaien 11, 4250 Kopervik, Norway. http://www.gatewaynorway.no Gateway Norway AS Org.nr.: NO 912 608 506 Kaien 11, 4250 Kopervik, Norway. http://www.gatewaynorway.no jaakko@gatewaynorway.no / timo@gatewaynorway.no Tel.: 00-47-930-19616 / 00-358-40-5868478 Suomalaiset

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Satakunnan Osaamiskeskus. Marko Lehtimäki Prizztech Oy

Satakunnan Osaamiskeskus. Marko Lehtimäki Prizztech Oy Satakunnan Osaamiskeskus Marko Lehtimäki Prizztech Oy 2011 Satakunnan Osaamiskeskus ESITYS: 1. Rakenne, työkalut ja toteutus 2. Case JPT Yritystaso rakennemuutoksessa 3. Case Meri Toimiala rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Meriteollisuus ja meristrategia

Meriteollisuus ja meristrategia Meriteollisuus ja meristrategia Suomi Merellä-säätiö 50 vuotta 4.11.2014 Meriteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Tj. Vesa Marttinen, Turun korjaustelakka Oy Taustaa 1. TARVE Suomi tarvitsee teollisuutta

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

MERITEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEET 2025

MERITEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEET 2025 MERITEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEET 2025 Sisällysluettelo OsaaMeri Osaamisen ennakointia meriteollisuudessa...3 Globaalit muutostekijät...3 Tulevaisuuden skenaariot...4 Koulutuksen tuettava yritysten perusosaamista

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille Visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Juha Korkeila Rahoituspäällikkö 24.10.2013 Tekesin strategian mukaiset sisällölliset painopisteet Kuusi

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Valtiosihteeri Jouni Hakala Uudenkaupungin kauppakamariosaston ja Ukipolis Oy:n seminaari 17.1.2012, Uusikaupunki 1. Talouden päähaasteet ja

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK Elinkeinovyöhykkeen tavoitteena on olla Suomen ensimmäinen Eco Industrial Park Eco Industrial Park on samalla yritysalueella sijaitsevien valmistavan teollisuuden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot