POHJANMAAN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJA KEHITTÄVÄ HANKE

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANMAAN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJA KEHITTÄVÄ HANKE"

Transkriptio

1 POHJANMAAN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJA KEHITTÄVÄ HANKE Hankesuunnitelma

2 Sivu 2 / 31 POHJANMAAN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJA KEHITTÄVÄ HANKE Sisältö 1. Hankkeen kehittämiskokonaisuudet ja osallistujat 2. Hankkeen hakija 3. Pohjanmaan lähtötilanne ja erityiset haasteet 3.1. Pohjanmaan väestörakenne ja sen erityispiirteet Lasten ja perheiden kärkihankkeen kannalta 3.2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lähtötilanne 3.3. Lapsiin ja nuoriin liittyvän palvelurakenteen kuvaus, haasteet sekä kehittämispotentiaali hallinnonrajat ylittäen 3.4. Kehittämispotentiaali hallinnonrajat ylittäen ja muut hankkeet 4. Hankkeen tavoitteet ja tavoitellut hyödyt ml. perustelu valitun kehittämiskokonaisuuden merkitykselle maakunnan kannalta 4.1. Hankkeen kohdentuminen, perustelut ja tavoitellut hyödyt 4.2. Hankkeen tavoitteet

3 Sivu 3 / 31 POHJANMAAN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJA KEHITTÄVÄ HANKE 1. Hankkeen kehittämiskokonaisuudet ja osallistujat Pohjanmaan maakunta keskittyy Lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelman hankkeessaan erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittämiseen sekä integratiivisten toimintamallien kehittämiseen yhdessä perustason palveluiden kanssa (relevanssikriteeri). Hankkeeseen osallistuvat kaikki 13 kuntaa, jotka kuuluvat Vaasan sairaanhoitopiirin alueeseen. Pohjanmaan kunnista Kruunupyy suuntautuu Keski-Pohjanmaan shp:n yhteistyöhön ja Isokyrö Etelä-Pohjanmaan shp:n yhteistyöhön. Hankekonsortion muodostavat em. kunnat, Vaasan sairaanhoitopiiri, kaksi järjestöä, yksi palveluyritys, yksi yliopisto ja kaksi sosiaalialan osaamiskeskusta (alueellisen kattavuuden ja monitoimijaisuuskriteeri). Yhteistyökumppaneina tulee olemaan useampia korkeakouluja: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Vaasan ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia sekä Social och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö. Hankekonsortion toimijat tarkemmin taulukossa 1. Taulukko 1. Hankekonsortion osallistujat Kuntatoimijat 13 Järjestötoimijat Kuntayhtymät Yritykset Muut kehittämis/korkeakoulu - toimijat Suomen mielenterveysseura Vaasan ensi- ja turvakotiyhdistys Vaasan shp/lasten ja nuortenpsykiatria FamiliarMehiläinen Saukkoranta Isokyrö Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Luoto Maalahti Mustasaari Närpiö Pietarsaari Pedersöre Uusikaarlepyy Vaasa Vöyri Mukaan kutsutaan toiminnan käynnistyessä Nuorisopsykiatrinen asumiskoti Puro Villa Nova Luna familjecenter Familar- Mehiläinen Wiljagård Valtion koulukoti Lagmansgården SONet BOTNIA Det finlandsvenska kompetenscentret Kokkolan yliopistokeskus Chydenius/Sosiaalityö THL Social och kommunalhögskolan vid Hfors universitet

4 Sivu 4 / 31 Hankkeen valmisteluun ovat osallistuneet em. hankekonsortion toimijoiden lisäksi Pohjanmaan maakunnallinen LaPe-työryhmä, Pohjanmaan sosiaali- ja perusturvajohtajat, koulun, neuvolan, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja lastensuojelulaitosten edustajat sekä lasten ja perheiden kanssa työskentelevät järjestöt ja Vaasan seurakuntayhtymä. 2. Hankkeen hakija Pohjanmaan Lasten ja perheiden palvelujen kärkihankkeen hallinnoijana on Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ja yhteyshenkilö sosiaalityön ja perhepalveluiden johtaja Erkki Penttinen. Yhteystiedot: Sosiaali- ja terveystoimi - Social- och hälsosektorn PL 214 Käyntiosoite: Ruutikellarintie 4, 3.krs VAASA puh. (06) tai sposti erkki.penttinen(at)vaasa.fi 3. Pohjanmaan lähtötilanne ja erityiset haasteet 3.1. Pohjanmaan väestörakenne ja sen erityispiirteet Lasten ja perheiden palvelujen kärkihankkeen kannalta Pohjanmaan kaksikielinen maakunta koostuu 15 kunnasta, joista LaPe-hankkeeseen osallistuu 13 (Kruunupyy suuntautuu Keski-Pohjanmaalle ja Isokyrö Etelä-Pohjanmaalle). Koko maakunnan väestöstä 17,4 % on alle 15-vuotiaita (koko maa 16,4 %), vuotiaita on 61,5 % (63,7) ja eläkeiässä olevia 21,1 % (19.9 %) eli sekä lasten että eläkkeellä olevien määrä on hiukan suurempi kuin maassa keskimäärin. Ikäjakauma muuttuu nuoremmaksi etelästä pohjoiseen päin mentäessä. Väestöpohja LaPe-hankkeeseen osallistuvissa 13 kunnassa on n asukasta, joista n. 50 % on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, 45 % suomenkielisiä ja n. 5 % puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä. Jälkimmäinen luku kertoo samalla uussuomalaisten määrän, joka on Pohjanmaalla maamme kolmanneksi korkein Ahvenanmaan ja Uudenmaan jälkeen. Kielisyydessä kuntien ruotsinkielisen väestön määrä vaihtelee %:iin paitsi suomenkielisellä Laihialla (Tilastokeskus tilanne). Maakunta on maantieteellisesti pitkä ja kapea. Kuvio 2. Pohjanmaan maakunnan kunnat

5 Sivu 5 / Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lähtötilanne Lasten ja perheiden hyvinvointia ja palvelujen käyttöä, osin rakennettakin, kuvataan tässä vertaamalla SOT- KAnetin, kouluterveyskyselyn sekä TEA-viisarin Pohjanmaan tunnuslukujen keskiarvoa koko maan vastaaviin keskiarvoihin. Tietoja on myös verrattu eri sektoreiden työntekijöiden käytäntötiedon kanssa. Lastensuojelutilastojen valossa Pohjanmaan tilanne näyttäytyy tasaisena ja suhteellisen hyvänä valtakunnallisesti katsottuna. Huostaanotettujen lasten ja nuorten määrä on 0.6 % alle 17-vuotiasista maan keskiarvon ollessa 1.4 %. Lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut vuosina noin sadalla vuosittain, 3.4 %:sta 3.9 %:iin, mikä tarkoittaa 1618:sta 2099:ään noussutta ilmoitusten määrää vuosina Suurimpien lastensuojelun toimijoiden lukuja katsottaessa lastensuojeluilmoitusten määrän muutos on Vaasassa ollut 952:sta 1012:een ja Pietarsaaren seudun kunnissa 443:sta 785:een. Lastensuojelutoimenpiteiden maakunnallisen keskiarvojen ylitykset löytyvät Vaasasta, Pietarsaaresta, Pedersörestä, Vöyriltä, Maalahdesta ja Kristiinankaupungista. Avohuollon tukitoimenpiteiden ja sijaishuollon piirissä olevia lapsia ja nuoria on suhteellisesti eniten em. kunnissa. Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on noussut Pohjanmaan alueella vuoden %:sta vuoden ,6 %:iin, eniten Pietarsaaressa ja Pedesröressä. Trendi on samanlainen valtakunnallisestikin keskiarvon olleessa nyt 7.5 %. Trendi huostaanottojen määrässä on ollut hiukan nouseva Maalahdessa ja Kristiinankaupungissa, kun taas Mustasaaren 0.2 %:a voi pitää matalana ja Vaasa tilanne näyttää vakiintuneen 0.5 % tuntumaan. Perheen ulkopuolelle sijoitettuja lapsia Pohjanmaalla oli vuonna 2014 kaikkiaan 227. Sijaishuollossa laitossijoituksia on n. 40 % ja perhehoidossa n. 33 % - Vaasassa ja Pedersöressä perhehoidon osuus on enemmänkin. Perhekotisijoituksia on tehty Kristiinankaupungissa. (SOTKAnet lastensuojeluindikaattorit ). Pohjanmaan sosiaalijohdon tietojen mukaan lastensuojelun tarve on noussut vuosien 2015 ja 2016 aikana aiempaan verrattuna. Perheiden palveluista kunnan kustantamaa päivähoitoa Pohjanmaalla käytetään selvästi keskimääräistä enemmän, johtuen korkeasta työllisyysasteesta, ja kotipalvelun käyttö on Pohjanmaalla ollut selvästi vähäisempää kuin muualla maassa. Lastenneuvolakäyntien määrässä Pohjanmaalla on tapahtunut muutos aivan viime vuosina niin, että selvästi keskivertoa vähemmistä 3-5 vuotiaiden lasten neuvolakäynneistä (2012)

6 Sivu 6 / 31 on päästy maan keskiarvon tasolle ja ylikin (2014). Alle 18-vuotiaista kasvatus- ja perheneuvontaa Pohjanmaalla käyttää vain puolet siitä määrästä kuin maassa keskimäärin. Sopimuksia huolto- ja tapaamisoikeudesta on solmittu lähes yhtä paljon kuin maassa keskimäärin (3,9 % 4,4 % koko maa). Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä on kaikista lapsiperheistä hiukan keskimääräistä vähemmän (2014 6,9 % % koko maa). Vaikka viimeisimmät lastensuojelutilastot kertovat melko hyvästä tilanteesta Pohjanmaan perheissä, on kouluterveyskyselyn vastauksissa (2013) nähtävissä joitakin huolestuttavia merkkejä. Nuoret selkeästi kokevat puutetta heitä kuulevista, rohkaisevista ja tilanteisiin puuttuvista aikuisista. Tästä kertovat indikaattorit nuorten kokemasta vanhemmuuden puutteesta ja keskusteluvaikeuksista kotona sekä koulussa kiinnostuksesta heidän kuulumisistaan, rohkaisemisesta mielipiteen ilmaisuun ja koulukiusaamiseen puuttumattomuudesta. Osaltaan myös DelSam hankkeen tulokset vahvistavat, että kuulemisesta huolimatta nuoret kokevat myös, että heitä tai heidän ehdotuksiaan ei oteta vakavasti. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus on pysynyt suhteellisen samana, kun taas koko maan keskiarvo on laskenut (Sotkanet 2014). Huolenaiheena alueellamme on nuorten päihteiden käyttö (Kouluterveyskysely) sekä lisääntynyt huumeiden saatavuus ja käyttö sekä lasten ja nuorten psyykkinen oireilu Lapsiin ja nuoriin liittyvän palvelurakenteen kuvaus, haasteet sekä kehittämispotentiaali hallinnonrajat ylittäen Pohjanmaan tämänhetkiset neljä yhteistyöaluetta eivät ole aivan yhteneväiset perinteisen seutukuntajaon kanssa. Pietarsaaren seudulla sosiaali- ja terveydenhuolto on organisoitu isäntäkuntaperiaatteella Pietarsaaren, Uusikaarlepyyn, Luodon ja Pedersören kesken ja lastensuojelu toimii yhteisen lastensuojelupäällikön alaisuudessa. Pietarsaaren seudulla on suunnitteilla yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon perhepalvelujen yksikkö Malmin sairaalasta vapautuviin tiloihin. Pietarsaaren seudulla on kehitetty monialaista työskentelyä peruspalveluissa ja myös erityispalveluiden kanssa. Monialaista yhteistyötä tehdään myös eri sektoreiden johtoryhmässä. Monialaista kehittämistä jatketaan. Tämän K4-kunniksi tai pohjoiseksi alueeksi kutsutun alueen väestöpohja on n Rannikkoseudun sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymään ns. K5-alueeseen kuuluvat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö. Kuntien yhteiseen psykososiaaliseen yksikköön on koottu psykologeja, kuraattori, psykiatrisia sairaanhoitajia ja ostopalveluina esim. psykiatri kaikki kuitenkin työskentelevät oman kuntansa alaisuudessa. Yksikkö sijaitsee Närpiössä, mutta työntekijöitä on myös hajasijoitetusti omien kuntien tiloissa. Kuntien perheille suunnatut palvelut ml. lastensuojelu toimivat tavanomaiseen tapaan jokaisessa kunnassa. Tämä eteläisen alueen väestöpohja on n Vaasa ja Laihia muodostavat väestöpohjaltaan n asukkaan yhteistoiminta-alueen, joka on alueen suomenkielisin. Sosiaalipalvelut kunnat hoitavat itsenäisesti, sen sijaan perusterveydenhuolto toteutuu yhteistoiminta-alueena. Vaasa toteutti keväällä 2016 sosiaalityön ja perhepalveluiden tulosalueella organisaatiouudistuksen, jossa palvelut organisoitiin uutta sosiaalihuoltolakia vastaavasti ja aiempaan verrattuna asiakaslähtöisemmin. Vaasassa on perhekeskustoimintaa organisoitu yhteistyössä sivistystoimen ja kolmannen sektorin kanssa.

7 Sivu 7 / 31 Mustasaarella ja Vöyrillä on yhteinen terveyskeskuskuntayhtymä n asukkaan väestöpohjalle. Nämä ns. K2-kunnat hoitavat sosiaalipalvelunsa omissa kunnissaan. Vöyrin vastaanottokeskuksessa on yksikkö ilman huoltajaa tulleille alaikäisille lapsille ja pakolaistoimistossa vastaavasti neljä yksikköä alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä yksi jälkihuoltoyksikkö. Pietarsaaressa sijaitsee sivutoimipiste, jossa on yksikkö sekä alle 18-vuotiaille että jälkihuollossa oleville ilman vanhempia tulleille pakolaisstatuksen saneille lapsille ja nuorille. Pohjanmaan alueen kaksi seurakuntien perheasianneuvottelukeskusta sijaitsevat Pietarsaaressa ja Vaasassa ja kaksi kuntien perheneuvolaa Mustasaaressa ja Vaasassa. Vaasan Ensi ja turvakodissa on perustoiminnan lisäksi osaamista sekä tapaamispaikkatoiminnassa että eroneuvopalvelussa. Lapsen edun toteutuminen, sovinnollisuuden edistäminen ja arvostava kohtaaminen ovat etusijalla. Tavoitteena on huoltajuuskiistojen vähentäminen. Vuodesta 2009 alkaen Pohjanmaalla on toiminut yhteinen sosiaalipäivystys, joka vakinaistettiin yhteisen kokeilun pohjalta (STM:n kehittämisohjelman hankerahoitus) Vaasan vastatessa päivystyksen järjestämisestä maakunnan kuntien alueella virka-ajan ulkopuolella. Maakunnan alueella lastensuojelulaitoksia on Vaasan kaupungilla kaksi (molemmissa yhteensä neljä yksikköä), nuorisopsykiatrinen yksityinen asumiskoti Puro toimii ruotsin- ja suomenkielellä (Vähäkyrön kaupunginosa), jonka toimintaan kuuluu myös perhetyö, koulu, tukihenkilöitä, psykiatrin ja psykologin palveluita. Mehiläinen Familarin on yksiköt Vaasan Saukkorannassa ja Wiljagård Pedersöressä tarjoavat avo- ja laitoshuollon palveluita molemmilla kielillä sekä yksityiset Villa Nova ja Luna familjecenter Pietarsaaressa. Pedersöressä sijaitsee myös valtion koulukoti Lagmansgården. Puutetta on maahanmuuttajataustaisten lasten perhehoitoperheistä - niitä juurikaan ole. Kuten aiemmin tilastotarkastelussa tuli esille, lastensuojelun määrä on prosentuaalisesti maan keskitasoa vähäisemmällä tasolla. Sen sijaan sijaishuollon toiminta on tarpeen vuoksi tai muusta syystä hieman laitospainotteisempaa kuin maassa keskimäärin. Arviona on, että ennaltaehkäisevillä toimilla ja varhaisella tuella maakunnassa on pystytty tukemaan perheitä aiemmin ja näin vältytty lastensuojelun tarpeen kasvulta ja, että lastensuojelutarpeen ilmetessä on kyse vakavammasta lastensuojelun tarpeesta. Lasten- ja nuorten psykiatrian (VSHP) tämänhetkisen tiedon mukaan potilaista lähes 50 % saa sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita tai heillä on lastensuojeluasiakkuus. Toimintaa on kehitetty lasten osalta siihen suuntaan, että lapset eivät ole osastolla viikonloppuisin. Lastenpsykiatrian painopiste on jatkossa mahdollisesti kokonaan siirtymässä lasten kohdalla osastotyöstä avo-hoitoon ja polikliiniseen työhön. Tämä lisää tarvetta lisätä lastenpsykiatrian yhteistyötä sairaalan ulkopuolella lasten ja perheiden parissa muiden työskentelevien ammattiryhmien ja palveluiden kanssa. Lastensuojelu ja lasten ja nuorten psykiatrialla on kokemusta työparityöstä Vaasan lastensuojelun työntekijöiden kanssa lähinnä lastensuojelutarpeen arviointeihin liittyen silloin, kun lastensuojeluilmoitus on tehty sairaalasta (LasSe-hanke). Myös tämän työparityöskentelyn laajentamiselle maakuntaan on tarvetta. Pohjanmaalla on käräjäoikeuden mukaan riitaista avioeroa vuosittain, koko maassa Vuosittain suomalaista eroaa ja ero koskettaa lasta. Hankevalmistelussa sosiaalijohto on todennut, että eroriidat ovat muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi ja vaikeammiksi, kuten valtakunnallisestikin mainitaan (Follomedling en hot eller en möjlighet med tanke på barnens bästa- Pohjanmaan käräjäoikeuden koulutuspäivä). Hankevalmistelun aikana keskusteltiin avioeroauttamisen tarpeesta perheneuvoloiden, perheasiain neuvottelukeskusten ja järjestöjen kanssa. Tärkeimmäksi kehitettäväksi asiaksi nähtiin lasten tukeminen, lasten tarpeiden huomioiminen erotilanteissa ja myös vanhempien tukeminen

8 Sivu 8 / 31 tässä sekä vaativammissa tilanteissa yhteistyö Turkuun mahdollisesti perustettavaan osaamis- ja tukikeskukseen. Lasten ja perheiden palveluista erityisesti lastensuojelun ja siihen liittyvän toiminnan parissa työskenteleviä järjestöjä Pohjanmaalla on vain pari, vaikka Pohjanmaa on tunnettu järjestöaktiivisuudestaan. Järjestöllä voi olla esimerkiksi koulutustoimintaa ja tiedottamista, mutta ei konkreettista hankkeen sisältöön liittyvää toteuttavaa toimintaa. Eniten yhteistä kehittämisen tarvetta SoTe-rakennetta valmisteltaessa katsotaan tähän hankkeeseen olevan lastensuojelun kehittämisessä sen yhteistyökumppaneiden kanssa sekä perheoikeudellisissa kysymyksissä. Lastensuojelun erityispiirteenä ovat maahanmuuttajataustaiset asiakkuudet. Suurimmat kaupungit toivat esiin myös sijaishuollon kehittämisen tarpeen, jota hankevalmistelussa tarkennettiin lastensuojelulaitosten kanssa. Kehittämistarpeet vastaavat hyvin LaPe-hankkeessa määriteltyjä lastensuojelun erityis- ja vaativamman tason palveluiden kehittämisen linjauksia. Integratiivisten toimintamallien kehittämistä perustason palveluiden kanssa pidetään tärkeänä, koska erityisosaamisen liittäminen osaksi kunnan perustason palveluja on järkevää tehdä yhteisesti kehittäen jo Pohjanmaan SoTe-uudistuksen valmisteluvaiheessa. Varhaiskasvatus ja koulu kokevat yhteistyön lastensuojelun kanssa hyväksi ja he saavat pääasiassa konsultaatioapua. Sosiaalihuoltolain uudistus on helpottanut päivähoidosta yhteydenottoa sosiaalitoimeen ja keskusteluja perheiden kanssa heidän tuen tarpeestaan. Toisaalta lastensuojelutarpeen esiin ottaminen koetaan vaikeammaksi, koska se määritellään havainnot tehneen työntekijän tehtäväksi ennen enimmäkseen päiväkodin esimies otti yhteyttä ilmoittaakseen lastensuojeluun. Neuvolat, varhaiskasvatus ja koulu kaipaavat tietoa siitä, onko perheen asia edennyt yhteydenoton tai lastensuojeluilmoituksen jälkeen. DelSam-hankkeessa kokeiltiin osallisuusmenetelmiä ja haettiin nuorten mielipiteitä hyvinvointipalveluista. Tuloksena tuli esille se, että nuoret haluavat osallistua, kunhan vain löydämme tavat siihen. - Se, että nuori tai nuoret tulevat kuulluksi koetaan tärkeäksi. Tarvitaan nuorten ja aikuisten tapaamisia ilman leimoja ja titteleitä. Nuoret kaipaavat omaa rauhaa kesken päivän esim. suurissa koulukeskuksissa, joissa he kokevat, että koko ajan pitäisi olla sosiaalinen. Nuorten kohtaaminen koulun opiskeluhuollon palveluissa on ratkaiseva sen kannalta, miten nuoret kokevat avun ja kynnys kuraattorin luokse menemiseen on korkea. Ongelmaksi koetaan se, että työntekijän lähtökohtana on usein se, että nuori tulee itse hakemaan apua. Huonosti voiva nuori ei kuitenkaan jaksa hakea apua. Nuorten mielestä työntekijät eivät useinkaan huomaa, kuinka huonosti nuori voi, koska tämän luullaan nuoren yksinäinen, toisenlainen tai poikkeava. Häpeän tunne on suuri. Se, että nuori tulee lähetetyksi ammattilaiselta toiselle ja joutuu kertomaan asiansa uudelleen ja uudelleen, tuntuu olevan enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Nuorten mielestä ympäristöllä on vastuu reagoida, kun nuori voi huonosti: vastuu on kavereilla, vanhemmilla, muilla aikuisilla, opettajilla ja muilla ammattilaisilla, jotka ovat nuoren kanssa tekemisissä. Huolimatta matalan kynnyksen palveluistamme, askeleen ottaminen on vaikeaa ja nuorten mielestä matala kynnys löytyy vain teksteistä. Kehittämispotentiaalia tuodaan hankesuunnitelmassa enemmän esiin tehdyn kehittämistyön kuvauksessa. Tässä mainittakoon, että Vaasan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn Pohjanmaan yhteistyösuunnitelmassa keskeisimpänä on paljon palveluita käyttävien asiakkaiden ja potilaiden palveluprosessien kehittäminen asiakaslähtöisiksi yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhoidon kanssa. Suunnitelmassa tämän edellytyksiksi nähtiin mahdollisuus oppia yhteistä kieltä, toistensa työn tuntemista ja yhteisten työvälineiden etsimistä. Näitä kaikkia voidaan vahvistaa yhteisillä fokusoiduilla koulutuksilla sekä tähän liittyvän sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön tuntemisella. Käyn-

9 Sivu 9 / 31 nissä on tällä hetkellä Väli-Suomen alueen yhteistyössä paljon palveluita käyttäviin asiakkaisiin liittyvä Parempi arki-hanke, josta on rohkaisevia kokemuksia. Nyt haettava Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen erityis- ja vaativamman tason palveluiden hankeosiossamme on em. painopisteen mukainen. Pohjanmaa kunnat ovat aktiivisesti ja pitkäjänteisesti kehittäneet lasten ja perheiden palveluita ja toimintatapoja Kaste-hankkeiden avulla ja sittemmin Väli-Suomen kanssa yhteistyössä. Hankkeissa on enimmäkseen keskitytty varhaisen tukemisen kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen sekä myös koulutoimen kanssa, joten yhteistyötä sektorien kesken ja peruspalveluiden kanssa kehittämisessä ei tarvitse aloittaa alusta. Lastensuojelutarpeen selvitystä kehittävässä LasSe-hankkeessa ( , Kaste Väli- Suomi) kehittämisen painopiste siirtyi uuden lastensuojelulain myötä lastensuojelutarpeen arvioinnin ja monialaisen yhteistyön kehittämiseen sekä sosiaalityön vahvistamiseen lastensuojelutyössä. Kehittämispotentiaali syntyy aiemmin tehdystä hanketyöstä em. sisällöin sekä siitä, että Pohjanmaan kunnat ovat tehneet hankeasioissa yhteistyötä keskenään. Hankekonsortion järjestö- ja yritystoimijat rikastuttavat em. verkostoa ja monipuolistavat kehittämistä hyvin. Edellytykset tavoittaa lapsiperheitä peruspalvelujen kautta ovat Pohjanmaalla tilastojen valossa hyvät. Haasteena ovat nuoret, jotka ilmeisesti eivät saa tarpeeksi aikuisten tukea ja joiden palveluissa näkyy aukkoja esim. perheneuvolan ja päihdepalvelujen/työmenetelmien tarjoaman tuen kohdalla. Myös parisuhteiden tukemiseen on selvästi enemmän tarvetta kuin mitä perheneuvolat ja perheasianneuvottelukeskukset voivat antaa. Pohjanmaalla on satsattu paljon ennaltaehkäisevän työskentelyn kehittämiseen laajasti hallintorajoja ylittäen. Haasteeksi on osoittautunut lastensuojelun kehittäminen ja myös erityispalvelujen (erityisesti psykiatria) yhteistyön kehittäminen siinä. Paljon kehitettävää Pohjanmaalla näyttää olevan asiakkaiden ja potilaiden osallistumis- ja vaikuttamistavoissa ja kokemusasiantuntijatoiminnassa (TEA-viisari). Tähän tarvitaan myös hankeen sisältöaluetta laajempaa osallisuussuunnitelmaa, jotta lapset, nuoret ja perheet voivat osallistua palvelujen suunnitteluun. Järjestötoimintaan Pohjanmaalla sen sijaan osallistutaan paljon Kehittämispotentiaali hallinnonrajat ylittäen ja muut hankkeet Pohjanmaan maakunnassa on pitkäjänteisesti ja tietoisesti kehitetty lasten ja perheiden palveluja ensimmäisestä sosiaalihuollon kehittämisohjelmasta alkaen. Hankekehittäminen on painottunut pääasiassa lasten ja perheiden palveluiden ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Kehittämistyötä on totuttu tekemään yhteistyössä maakunnan laajuisesti ja sittemmin Väli-Suomen alueen maakuntien kanssa yhteistyössä ja ne ovat sisältäneet hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä. Monialaisen työn kehittäminen lasten ja perheiden palveluissa on ollut mukana Perhe-Kaste I ja II- hankkeissa (Kaste ). Hankkeiden tuloksena kuntien eri hallinnonalojen toimijoiden käytössä on välineitä varhaiseen tukemiseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja huolen puheeksi ottamiseen (sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus sekä koulu) sekä perhekeskustoimintaan. Resurssikoulu- ja reurssitiimimalli pilotoitiin ja vakiinnutettiin Pietarsaaressa ja intensiivihoitomallia pilotoitiin Vaasassa. Perhetyön sisältöä on jäsennetty ja osaamista vahvistettu työvälinein. Lastensuojelun työskentelyssä otettiin tuolloin käyttöön lastensuojelutarpeen arviointiin keinoksi ns. Pesäpuun -malli ja Vaasassa kehitettiin konsepti vanhemmuuden arviointiin. Myös avioeroperheiden kohtaamista ja vanhempia on tehty tietoisemmaksi lapsen tarpeista tilanteessa. Henkilöstön osaamista on hankkeiden avulla vahvistettu koulutuksilla em. lisäksi KRIS-, ANK- ja ICDP-koulutuksissa ja juurrutettu verkostotapaamisissa. Kehittämistyön käyttöönotto on vaihtelevaa tai juurruttaminen puutteellista. Näiden pilottien toimintamalleja ja työmenetelmiä voidaan soveltaa Lasten ja perheiden palveluiden käytännöiksi laajemminkin Lasten ja perheiden palveluja SoTe-rakenteen mukaisesti kehitettäessä.

10 Sivu 10 / 31 Viimeisimmässä, Väli-Suomen alueen Lastensuojelutarpeen selvitystä kehittävässä LasSe- hankkeessa (Kaste ) kehittämisen painopiste siirtyi uuden lastensuojelulain myötä lastensuojelutarpeenarvioinnin ja monialaisen yhteistyön kehittämiseen sekä sosiaalityön vahvistamiseen lastensuojelutyössä. Lastensuojelun työntekijät kokivat lapsen kohtaamisen ja kuuntelemisen näkökulman vahvistuneen hankkeen seurauksena. Hankkeessa tehtyjen selvitysten ja kyselyjen mukaan sekä lastensuojelussa että yhteistyökumppaneiden toimijoilla on ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja yhteistyötä vaikeuttavia asenteita toistensa työtä kohtaan, erityisesti. Hankkeissa on kehitetty lukuisia toimintamalleja ja keinoja, joilla asiakkaiden osallisuus huomioitaisiin entistä paremmin, perus- ja erityispalvelut lähestyisivät toisiaan, henkilöstön osaaminen kasvaisi ja lapset, nuoret ja heidän perheensä saisivat parempaa ja asiakaslähtöisempää tukea ja palveluita. Hankkeiden avulla kynnys varhaiseen puuttumiseen on madaltunut ja yhteistyö perheen verkostoon kuuluvien toimijoiden kesken on vahvistunut. Erityispalveluiden tuomista lähemmäs peruspalveluita on tavoiteltu pienin askelin. Toimijoiden valmius yhteistyöhön näyttää nyt SoTe valmistelun aikana hankesuunnitelmaa laadittaessa olevan erittäin hyvä. Vaasan seudun sosiaalityön opetus- ja tutkimusklinikka-hanke (ESR 2012 sekä Vaasa, Mustasaari, Maalahti, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius/sosiaalityö, Social och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, Vaasan ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia sekä sosiaalialan osaamiskeskukset SONet BOTNIA ja FSKC) fokusoitui opiskelijoiden asiakastyön oppimiseen käytännön työssä harjoittelun, kehittämisen ja tutkimuksen avulla. Tämä ns. praksis-toiminta mahdollistaa uudenlaisen opetuksen, käytännön työn ja teorian kohtaamisen sekä ammatillisen kehittämisen. Tämän seurauksena esimerkiksi opiskelijoiden ja erityisesti aikuisopiskelijoiden pro gradu-töiden aiheet löytyvät käytännön työstä ja tuottavat tietoa alueen ja kunnan sosiaalityöhön. Myös hankkeisiin liitetään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja käytännön työtä halutaan kehittää tietoon perustuvasti. DelSam Ungas delaktighet i samhället (6/ )- hanke keskittyi kuulemaan nuorten kokemuksia ja näkemyksiä hyvinvointipalveluista ja tukemaan heidän osallisuuttaan palvelujen kehittämisessä sekä eri toimijoiden yhteistyötä työkentällä. Hanke kehitti ja testasi menetelmiä nuorten kuulemiseen erityisesti monialaisessa toiminnassa. Malleja ovat tulevaisuusdialogi, nuorisofoorumi, nuorten asiantuntijaryhmä, sekä smiley-sovellus. Hankkeessa kehitettiin myös työskentelytapoja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten kanssa toimimiseen. Vaasan ensi- ja turvakodissa on käynnissä Pohjanmaan eroauttamisen kehittämishanke, jossa mukana ovat Vaasa, Mustasaari, Maalahti, Vöyri, Isokyrö ja Laihia. Hanke tarjoaa ryhmämuotoista toimintaa eroa harkitseville tai jo eronneille. Painopiste on eronjälkeisessä vanhemmuudessa. Lapsille ei alueelta löydy vastaavaa toimintaa ja hanke pilotoi lapsille ryhmämuotoista toimintaa neljä kertaa vuodessa yhteistyössä Laihia ja Vaasan kaupungin kanssa. Hanke arvioidaan loppuvuodesta Pohjanmaalla on ollut vakava puute pätevistä sosiaalityöntekijöistä, eikä lähimaakunnissa ei ole sosiaalityön yliopisto-opetusta. Viime vuosina kuntien pätevien sosiaalityöntekijöiden määrä on lisääntynyt ja myös lastensuojelun tilanne henkilöstön kautta on vahvistunut. Tilannetta on parannettu solmimalla yhteistyösopimuksia Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sekä Helsingin yliopiston Social och kommunalhögskolanin kanssa sosiaalityön perusopintojen ja maisterivaiheen opintojen suorittamiseksi maakunnan oman rahoituksen turvin. Vaasa on aktiivisesti vienyt asiaa eteenpäin.

11 Sivu 11 / 31 Valtakunnallisen Kansa-koulu-hankkeen avulla tuetaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain yhtenäistä toimeenpanoa (THL ). Hankkeen avulla toteutettavat työntekijöiden kirjaamiskoulutukset ajoittuvat seuraavan kahden vuoden jaksoon, mikä tukee sosiaalityön määrämuotoista dokumentointia ja selkiinnyttää osin myös monialaisen kirjaamisen käytäntöä. Vaasa pilotoi hankkeessa tällä hetkellä lastensuojelun osiota ja on hakemassa rahoitusta viedäkseen lastensuojelun osion valtakunnalliseen KanSaan. 4. Hankkeen tavoitteet ja tavoitellut hyödyt ml. perustelu valitun kehittämiskokonaisuuden merkitykselle maakunnan kannalta 4.1. Hankkeen kohdentuminen, perustelut ja tavoitellut hyödyt Tämä hanke on osa Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksessa toteutettavaa kokonaisvaltaisempaa lasten ja perheiden palveluiden uudistamista. Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta SoTe-uudistusta varten suunnitteleva LaPe-työryhmä on asettanut lasten ja perheiden palvelujen suunnittelua ohjaaviksi periaatteiksi mm. seuraavia, jotka ohjaavat myös LaP-hankkeen toteuttamista: - Lasten, nuorten ja perheiden tukemisen ja auttamisen painopiste siirretään varhaisempaan vaiheeseen ja varhaisempiin palvelutarpeisiin - Hyvä kohtaaminen, kuunteleminen ja oikeuksien kunnioittaminen sekä lapsilähtöisempi, erityisesti lasta kuuntelevampi työskentelytapa - Lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen vahvemmaksi osaksi palveluiden suunnittelua, kehittämistä ja arviointia - Konsultaation ja liikkuvien palveluiden avulla tuodaan erityinen ja vaativa tuki lähelle perhettä ja heidän lähipalveluihinsa - Julkisen sektorin, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien palvelut yhteen sovitetaan perheiden palvelukokonaisuudeksi - Tulevaisuudessa kunnan järjestämät peruspalvelut ja maakunnan sote-palvelut muodostavat perheiden kannalta toimivan kokonaisuuden, jossa on sovittu työnjaosta toimijoiden kesken - Haetaan STM:n LaPe-kärkihankerahoitusta integratiivisten toimintamallien ja erityis- ja vaativamman tason palveluiden kehittämiseen Pohjanmaan hanke kohdentuu Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman sisällöistä integratiivisten, moniammatillisten toimintamallien kehittämiseen perus- ja erityistason palveluissa sekä erityis- ja vaativamman tason palveluihin kattaen jälkimmäisen kehittämiskokonaisuuden kaikki osiot. Tällä vahvistetaan ensinnäkin kuntaan jäävien palveluiden ja sote-uudistuksen piirin kuuluvien palveluiden yhteistyö perheiden tukemisessa sekä perheiden mahdollisuus saada kokonaisvaltaista tukea. Toiseksi hankkeen avulla vahvistetaan lasten ja perheiden erityispalveluiden toteutumista ja laadukkuutta maakunnan laajuisesti sekä verkostoitumalla kaikkein vaativimmissa erityispalveluissa ja erityisosaamisessa Turun yhteistyöalueen kanssa osaamis- ja tukikeskuksen aikaansaamiseksi. Hanke keskittyy sisällölliseen ja toiminnalliseen kehittämiseen. Johtamisen uudistaminen on alueellisen Lape-työryhmän ja sote-uudistuksen suunnitteluun kuuluvaa, mutta muutosjohtamisen tukeminen tapahtuu hankkeessa. LaPe-hankkeen ja muutosagentin työskentely liittyvät kiinteästi maakunnallisen Lape-työryhmän työskentelyyn sekä sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

12 Sivu 12 / 31 Hankesisältöjen kohdentumista ja valintaa perustellaan seuraavasti: - Pohjanmaalla on useiden vuosien ajan keskitytty lasten ja perheiden palveluissa kehittämään varhaisen puuttumisen ja tukemisen keinoja ja ennaltaehkäisevää työskentelyä - Sekä perus- että erityispalveluissa tarvitaan uudistamista ja painopisteen siirtämistä varhaisempaan vaiheeseen ja palvelutarpeisiin - Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia on kehitetty ja kokeiltu vain pisteittäisesti - Erityispalveluiden resurssit ja käytännöt vaihtelevat kunnittain suuresti, tulevassa sote-uudistuksessa palveluihin tarvitaan yhdenmukaistamista ja perhelähtöisyyttä niin perheiden kuin toimijoidenkin kannalta - Lapset ja vanhemmat eivät saa vaikeissa elämäntilanteissa erityispalveluista kokonaisvaltaista tukea lähellä arkeaan, kunnassaan - On tosiasia, että osaan nykypäivän lasten ja perheiden vaativimmista ja monisyisistä tilanteista tarvitaan tukea, yhteistyötä ja erityispalveluita - Tarvitaan suunnitelmia, kokeiluja ja tuloksia - Kootaan ko. palvelut suunnitelmalliseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi - Hankkeen sisältöalueelta voidaan odottaa suhteellisen nopeasti tuloksia. Nämä toimintamallit sekä yhdenmukaistaminen oletettavasti selkiinnyttävät ko. perheiden palvelujen toteuttamista ja vapauttavat toteutuessaan voimavaroja koko maakunnan alueella. - Huomioidaan alueen erityispiirteet ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevat kohderyhmät, joihin tarvitaan maakunnallista ja maakuntaa laajempaa yhteistyötä tai asiantuntemusta - Kehittäminen on tietoon perustuvaa - Monialainen työskentely edellyttää eri organisaatioiden työntekijöiden yhteistä koulutusta tuekseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että aiempi kehittämistyö, palvelujen turvaaminen lähellä perheitä ja erityispalveluiden yhdenmukaistaminen ohjaavat hankkeen ja sen sisältöjen toteuttamista. Hankkeen avulla tavoitellaan hyötyjä lasten, nuorten ja heidän perheidensä kannalta, ammattilaisten kannalta, tulevan sote-organisaation kannalta ja päättäjien näkökulmasta. - erityisosaamista on saatavilla perheiden tarpeen mukaan ja peruspalvelujen tukena lähellä asiakasta aiempaa paremmin - palvelutarpeen arviointi on yhdenmukaistunut - perhelähtöinen ja -keskeinen työskentely on vahvistunut ja siihen on työvälineitä ja toimintamalleja, jotka on otettu käyttöön - asiakkaiden kehittämisehdotuksia on otettu käyttöön - tieto palveluista sekä neuvontaa ja ohjausta on perheiden saatavilla aiempaa paremmin - lasten, nuorten ja perheiden osallisuus ja kuunteleminen toteutuvat ja sitä tehdään seurantaa ja tieto on saatavilla - lasten, nuorten ja perheiden ohjautuminen erityis- ja vaativampiin palveluihin vähenee - toimintamallit on kuvattu ja ne ovat yhdenmukaisia riippumatta siitä, missä kunnassa perhe asuu - muutosjohtaminen on osa johtamista - on tuotettu tietoa johtamisen, päätöksenteon, suunnittelun ja kehittämisen tueksi

13 Sivu 13 / 31 - henkilöstön osaaminen monialaisessa työskentelyssä on vahvistunut ja yhtenäinen toimintatapa on kehittynyt, yhteiset pelisäännöt ja toimintamallit selkiinnyttävät työskentelyä - lastensuojelun kilpailutuksella on yhdenmukaiset kriteerit, lastensuojelun ja sijaishuollon työnjako ja vastuut on määritelty - on mahdollista arvioida toimintaa talouden näkökulmasta ja lasten ja perheiden palveluiden kehittämisellä on kustannusvaikutuksia kustannuksia vähentäen - tehostetun perhetyön sisältö ja toimintatavat ja tarve on määritelty - lastensuojelun avohuollon toiminta on vahvistunut - vaativan erityisosaamisen tukikeskuksen toimintaan on suunnitelma Hankkeen tavoitteet Lape-hankkeen kokonaistavoitteena on vahvistaa palveluissa lapsilähtöistä ja perhekeskeistä toimintatapaa sekä tukea lapsen ja nuoren luottamusta ja kiintymyssuhteita. Hankkeen kehittämisteemoina ovat seuraavat: Lasten ja vanhempien osallisuus ja vaikuttaminen vahvistuvat heidän omassa asiassaan ja palveluiden kehittämisessä Lasten ja perheiden tuen ja palvelutarpeisiin vastataan perhelähtöisesti kehittämällä perus- ja erityispalveluiden integraatiota, kehittämällä lastensuojelun toimintatapoja sekä uudistamalla erityistason palveluja ja palvelurakennetta Tietoon perustuva kehittäminen, henkilöstön osaaminen ja verkostot tukevat kehittämistä Peruspalveluilla tarkoitetaan tässä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita (neuvola ja tarvittaessa muut nykyisin terveyskeskuksen nykyisin kautta saatavat peruspalvelut sekä sosiaalityö, kotipalvelu), varhaiskasvatusta, koulua ja oppilashuoltoa sekä kolmannen sektorin toimijoita. Erityis- ja vaativamman tason palveluita ovat tässä lasten, nuorten ja perheiden erikoissairaanhoito, lastensuojelu, vammaisten henkilöiden erityispalvelut, päihdehuollon erityispalvelut, opetustoimen kanssa yhteistyössä toteutettavat erityistason tukimuodot, yhteistyössä poliisin kanssa toteutettavat työmuodot sekä rikosseuraamuslaitoksen, yksityisen palveluntuottajan sekä järjestöjen tuottamat erityispalvelut. Kehittämistyössä tarvitaan sijaishuollon ja vaativampien erityispalveluiden kysymyksissä myös Aluehallintoviranomaisen asiantuntemusta. Tavoitteet: 1. Lasten ja vanhempien osallisuus ja vaikuttaminen omassa asiassaan ja palvelujen kehittämisessä Sisältökuvaus: Lapsilähtöinen työskentely, jossa lasten oikeudet ja lasten kuulluksi tuleminen huomioidaan aiempaa paremmin. Lapset huomioidaan aikuisten palveluissa. Lapset, nuoret ja vanhemmat osallistuvat kehittämiseen ja arviointiin tuoden esille kokemuksiaan jo hyväksi havaittujen menetelmien avulla. Osallisuutta vahvistetaan myös lisäämällä lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuuksia vertaistukeen. Asiakaslähtöinen tiedon tuottaminen luo pohjaa vaikuttavuuden arvioinnille, jossa on mukana lasten, nuorten ja vanhempien arvioita. Avioerotilanteen kokeneita lapsia tuetaan lasten vertaisryhmätoiminnalla, jota pilotoidaan, arvioidaan ja juurrutetaan Pohjanmaan alueella Vaasan Ensi- ja turvakodin toteuttamana.

14 Sivu 14 / 31 Arviointi perustuu keskusteluun ja sen käyttömahdollisuudet laajemmin muissa palveluissa kokeillaan ja selvitetään. Integratiivisia palveluita kehitetään monialaisissa työryhmissä, joissa on mukana kokemusasiantuntija (yhteiskehittäminen) ja koululaisten näkemyksiä kootaan DelSam-hankkeen tuloksista ja toimintatapaa hyödyntäen Asiakasraadin kokeileminen ja käyttöönotto erityispalveluissa Lasten ja nuorten kanssa etsitään heidän kokemukseensa perustuvia hyvän sijaishuollon kriteerejä Sähköinen arviointi omasta osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta smiley-tyyppisesti palvelutarpeen arvioinnin/asiakassuunitelman laadinnan yhteydessä otetaan käyttöön koko maakunnassa. Tieto kokemuksista liitetään myös asiakastietojärjestelmään. Lasten huomioiminen, kun perheen aikuisilla on ns. omia palveluita Selvitetään mahdollisuudet käynnistää Voikukkia-vertaisryhmätoimintaa huostaan otettujen lasten vanhemmille ja lapsille Salapoliisit-työmenetelmää. 2. Integratiivisten toimintamallien kehittäminen perus- ja erityistason palveluihin Sisältökuvaus: Integratiiviset toimintamallit tarkoittavat tässä a) monitoimijaista arviointia b) toimintamallia, jossa erityisosaajien ja palveluiden tuki tuodaan perheelle peruspalveluiden yhteydessä (vertikaalinen integraatio) ja c) monitoimijainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen, jossa eri ammattiryhmien osaaminen, tuki ja palvelut kootaan lapsen, nuoren, vanhempien ja perheen näkökulmasta toimivaksi kokonaisuudeksi (horisontaalinen integraatio). Myös läheisverkosto tai perheen mainitsemat henkilöt osallistuvat. Lasten ja perheiden tuen ja palveluiden tarve arvioidaan, laaditaan palvelusuunnitelma ja tuki ja palvelut toteutetaan monitoimijaisesti. Arvioinnissa lähtökohtana on perheiden oma arviointi. Rinnalla kulkee hyvä dokumentointi asiakasasiakirjoihin Kansa-koulu-hankkeen koulutusten mukaisesti. Hyödynnetään työskentelyssä THL:n olemassa olevia ja tulevia materiaaleja sekä kokoonnutaan omassa alueellisessa kehittämisverkostossa, joka kytkeytyy valtakunnalliseen oppimisverkostoon. a) Monitoimijainen arviointi Monitoimijaista arviointia pilotoidaan Pohjanmaan maakunnan kattavasti eri-ikäisten lasten ja nuorten perheiden kanssa. Tavoitteena on riittävän yhdenmukainen ja sisällöltään kattava arviointi, jonka toteutusta voidaan kuitenkin varioida vastaamaan arvioitavan perheen tilannetta. Monitoimijainen arviointi toteutetaan lapsen/nuoren ja perheen elämänpiiriin kuuluvien ammattilaisten/perus- ja erityispalveluiden yhteistyönä ja huomioidaan myös aikuisten palvelut Fyysinen paikka, jossa arviointia tehdään, on tärkeä asiakaslähtöisyyden kannalta Kokonaisvaltainen tuen ja palveluiden arviointi, jossa huomioidaan mahdolliset katvealueet, piilotarpeet, palvelutarpeen kiireellisyys ja toteutetaan useiden toimijoiden arviointien sijaan yksi yhteinen arviointi Arvioidaan osallisuutta ja kuulluksi tulemista (ks. osallisuus) Mahdollistaa varhaisen tunnistamisen ja tuen lapselle ja perheelle Hyödynnetään LasSe-hankkeessa kokeiltua lasten ja nuorten psykiatrian ja lastensuojelun sosiaalityön työntekijöiden työparityöskentelyä lastensuojelutarpeen arvioimisessa jatketaan Vaasassa ja laajennetaan käytäntöä laajemmin Pohjanmaan alueella. Perehdytetään

15 Sivu 15 / 31 tässä yhteydessä työntekijät lastensuojelutarpeen arvioinnin toimintatapaan ja siitä ohjaavaan lainsäädäntöön. Monitoimijainen ja asiakaslähtöinen arviointia koostetaan malliksi tiimityönä, jossa on mukana kokemusasiantuntija ja sosiaalihuollon työntekijä Parempi arki-hankkeen kehittämismallin mukaisesti. Nämä pilotoivat tiimit tapaavat maakunnallisissa verkostotapaamisissa kokemusten jakamiseksi ja kehittämistyön vahvistamiseksi Arviointiin liitetään palveluohjaus, jolla vältetään poisohjaamisen kulttuurin toimintatapa ja päästään asiakaslähtöiseen ja perhettä tukevaan työskentelyyn (esim. kun lastensuojelun tarvetta ei ole). b. Erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason palveluja, uudet toimintamallit vertikaalisen integraation mahdollistamiseksi Sisältökuvaus: Kehitetään lasten ja nuorten ja perheiden sekä heidän kanssaan työskentelevien peruspalveluiden ja ammattilaisten tueksi toimintamalleja, joissa tarvittavien erityispalveluiden ja ammattilaisten avulla tuodaan erityispalvelut ja -osaaminen perheen lähipalveluihin. Näitä ovat esim. psykiatrian, muun erikoissairaanhoidon sekä lastensuojelun ja muut sosiaalihuollon erityispalvelut. Toimintatapa on lapsi-, perhe- ja arkilähtöinen, jossa lähiverkosto huomioidaan. Jalkautuvat, konsultatiiviset, digitaalisesti ja työparityönä toteutetut toimintamallit. Mikäli lähipalveluita on keskitetty (esim. perhekeskus, koulu), konsultaation tuominen ja jalkautuminen onnistuvat parhaiten näiden peruspalveluiden yhteydessä, lapsille, nuorille ja perheille jo tutuissa paikoissa. Parannetaan käytännön toteutustapoja, joihin tarpeita on tässä listattu. Määritellään eri toimijoiden roolit, vastuut, työnjako ja dokumentointi. Erityisesti konsultatiivisen työn käytäntöjen ja pelisääntöjen luominen koetaan tärkeäksi: esim. selkiinnytetään salassapitovelvoitteita (koulujen erilainen lainsäädäntö), sovitaan lastensuojelun vakinaiset yhteyshenkilöt/omatyöntekijä kouluille, varhaiskasvatukseen ja neuvolaan sekä viikoittaiset lastensuojelun soittoajat lastensuojeluun peruspalveluita varten, nimetään omatyöntekijä lastensuojelusta sekä sovitut viikoittaiset kiinteät tapaamisajat kouluille vuosikelloa varten (esim. psykiatria, lastensuojelu) ja kiinteä aika monialaisia tapaamisia varten. Kun vakituisesti varattuun aikaan ei joskus ole tarvetta, erityispalvelut voivat käyttää sitä muuhun työhön esim. lastensuojelutyössä dokumentointiin. Sovitaan myös tiedottamisesta ja käytännöistä saada palautetta lastensuojelusta tai sosiaalitoimesta, kun perhe on ohjattu peruspalveluista ohjattu näihin palveluihin tai on tehty ilmoitus. Kehitetään työparityötä ja minimoidaan palavereihin osallistuvien työntekijöiden määrää Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja peruspalveluiden kuntayhtymän alueella psykososiaalisten palveluiden yksikkö pilotoi digitaalista toimintatapaa. Tarvittaessa muodostetaan lapsi/perhekohtainen monitoimijainen tiimi tai otetaan käyttöön lähivastuutyöntekijämalli paljon palveluita tarvitseville lapsille, nuorille ja perheille. c. Monialainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen erityistason palveluissa, uudet toimintamallit horisontaalisen integraation mahdollistamiseksi Sisältökuvaus: Kehitetään integroitujen ja yhteen sovitettujen palveluiden käyttöön uudentyyppinen erityistason palvelumalli ja malli integroidulle monialaiselle tiimityölle. Tätä pohjustavat jo esim. lastensuojelun ja lastenpsykiatrian työparityönä tekemät lastensuojelutarpeen arvioinnit. Monialaisen yhteistyön kehittäminen tapahtuu samaan tapaan tiiminä kuin monitoimijaisen arviointimallin koostamisessa, Parempi arki-hankkeen toimintatavalla. Mukana ovat keskeiset

16 Sivu 16 / 31 erityispalvelut esim. lastensuojelu ja sen sijaishuolto, päihdehuolto, erikoissairaanhoito, vammaispalvelut ja muut mahdolliset erityispalvelut sekä vaativan erityistason asiantuntemus. Asiakkaiden tarpeisiin palvelutarpeisiin vastataan lasten, nuorten ja perheiden kanssa yhdessä tehdyn palvelutarpeen arvioinnin pohjalta. Huomioidaan mallissa sijaishuollon konsultaatiotarpeet esim. omalääkäritoiminta. Kootaan tarpeita ja sisältöjä yhteistyön kehittämiseen Turun OT-keskuksen kanssa. 3. Lastensuojelun kehittäminen osana erityis- ja vaativampien palvelujen kokonaisuutta a. Lastensuojelun moniammatillinen toimintamalli Lastensuojelun avohuollon toimintatapoja vahvistetaan ja uudistetaan osallistumalla ns. Hackneyn mallin pilotointiin ja tehdään tässä valtakunnallisesti yhteistyötä muiden pilotoijien kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyön kautta. Pohjanmaan 3-4 pilottia toteutuvat Pietarsaaren seudulla, Mustasaaressa ja Pohjanmaan rannikkoseudun sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän alueella lastensuojelun ja psykososiaalisen keskuksen kanssa yhteistyössä. Valtakunnalliset mallinnukset ja kokemusten jakaminen valtakunnallisessa verkostossa tukevat työskentelyä ja mallin käyttöönottoa koko maakunnan alueella. Malliin perehdyttäminen ja kokeilun tukeminen tapahtuu myös hankkeen omasta toimesta erityisesti ruotsin kielellä. Toisena toimintamallina otetaan käyttöön Palaset kohdalleen -työskentelytapa, jolla vahvistetaan lastensuojelun avohuollossa kotiin tuotavaa tukea tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa ja intensiivisempää työskentelyä nuoren sekä heidän perheidensä kanssa esim. huostaanoton uhan vuoksi. Tällaisia kohderyhmiä ovat nuoret perheineen, kun nuorella on vaikeasti hoidettava päihde-, käytös- ja mielenterveyden häiriöitä. Toimintatapaa pilotoidaan hankkeessa myös monikulttuurisissa perheissä. Menetelmän koulutus antaa mahdollisuuden ryhtyä nopeasti kokeilemaan työskentelyä käytännössä sekä kaivatun mahdollisuuden eri toimijoiden ja ammattiryhmien yhteistyön oppimiselle. Koulutukseen osallistuu useita ammattiryhmiä esim. Vaasan sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorten psykiatrian yksiköstä, kuntien lastensuojelun sekä tehostetun perhetyön ja nuorten päihdepalvelujen työntekijöitä. Osallistujatahot määritellään tarkemmin hankkeen alkaessa. Systeemiteoreettinen Palaset kohdalleen - työmenetelmä pohjautuu näyttöön perustuvaan MDFT-työmenetelmään, josta Suomen mielenterveysseura on koonnut toimivimmat osiot hieman lyhyemmäksi versioksi. Työmenetelmän koulutus hankitaan Suomen mielenterveysseuralta, jonka kanssa hankkeessa tehdään menetelmäkoulutusta laajempaa yhteistyötä monialaisten ja perheet huomioivien työtapojen osalta. Lastensuojelun avohuollossa ja sijaishuollossa pulmallisimmissa tilanteissa tarvitaan arviointia myös nuoren tilanteen vakavuudesta sekä tukea nuorta tukevien toimenpiteiden valitsemiseksi. Vaasassa on aloitettu kokeilun kaltaisesti vaativan riskiarvioinnin toteuttaminen konsultaation avulla. SAVRY- Strukturoitu väkivaltariskin arvio nuoruusikäisille koostuu voimavarakeskeisestä tavasta analysoida nuoren tilannetta ja tehtyä haastattelua ja siihen sisältyy vaativa riskiarviointi tilanteesta. Laajennetaan tätä kokeilua Pohjanmaan alueen kuntiin.

17 Sivu 17 / 31 Pohjanmaan maakunnallisen moniammatillisen asiantuntijaryhmän sijoittumista ja toimintatapaa tarkastellaan uudelleen hankkeen yhteydessä lastensuojelun maakunnallisessa kokonaisuudessa. Nykyisin asiantuntijaryhmän toimintaa koordinoi Pohjanmaan sosiaalipäivystys. b. Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus Pohjanmaan maakunnan alueella tehdään tällä hetkellä useanlaista perhetyötä. Tehostettu lastensuojelun perhetyö ei ole vielä kehittynyt, koska se ei ole eriytynyt sosiaalihuoltolainmukaisesta perhetyöstä. Hankkeen aikana tarkastellaan perhetyön kokonaisuutta ja työmuotoja ja määritellään tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus (yhtenäiset periaatteet, työmenetelmät, kriteerit). Lastensuojelun perhetyön kehittämistä ja vahvistamista tapahtuu jo em. kehittämisteemoissa. c. ja d. Lastensuojelu sijaishuolto: laitos- ja perhehoito Pohjanmaan maakuntaan tarvitaan tulevaisuudessa yhteinen sijaishuollon osaamisyksikkö, erityishuolenpidon yksikkö, joka vastaa sijaishuollon palveluprosesseista ja sen toiminnan kehittämisestä. Yksikkö valmistelee lastensuojeluprosessissa lasten ja nuorten siirtymisen sijaishuoltoon. Maakunnassa tulee olla kompetenssia siihen, että lapset ja nuoret sijoitetaan heille oikeaan ja sopivaan paikkaan. Lastensuojelun sijaishuollon toimintaan luodaan hankkeen aikana malli, joka alkaa lapsen/nuoren sijaishuoltoon siirtymisen valmistelusta valmisteltaessa huostaanottoa ja sijoitusta perheen ulkopuolelle joko laitos- ja perhehoitoon. Sijaishuoltoon siirtymisessä kuvataan kuntien lastensuojelun sosiaalityön ja sijaishuollon yksikön keskinäinen työnjako (mitä lastensuojelu/ sijaishuolto tekee), vastuut ja vastuutahot, päätöksenteko ja juridiikka, kriteerit, sijoituspaikan valinta sekä laadukkaan sijoituksen tunnusmerkit. Kuvauksen tekemiseen osallistuvat kuntien lastensuojelun sosiaalityöntekijät, Vaasan lastensuojelun sijaishuollon työntekijät sekä edustajia lastensuojelulaitoksista Vaasan kaupungista, yksityiseltä sektorilta ja perhehoidosta. Sijaishuollon laitoshoidon hankintaa ja kilpailutuksen sisältöä yhdenmukaistetaan laatimalla yhtenäiset periaatteet ja kriteerit ostopalveluiden laadusta ja hinnoittelusta. Tämä tukee lastensuojelun laitospalveluiden hankintaa ja valintaa. Tällä eri toimijoiden laitoshoitoon kuuluvat sisällöt ja hyödykkeet eroavat siinä määrin, että ne eriarvoistavat lastensuojelun laitoshoidossa olevia lapsia ja nuoria. Ostopalveluille suunnitellaan seurannan tekemiseksi arviointi ja raportointimenettely. Hyödynnetään soveltuvin osin Ruotsin hyviä käytäntöjä. Kehitetään sijaishuoltoa käytännössä toteuttavien tahojen yhteistyötä niiden tahojen ja työntekijöiden kanssa, jotka työskentelevät lasten ja nuorten biologisten vanhempien kanssa. Näiden tapaamisten ja keskustelujen tarkoituksena on keskustella tilanteesta ja etsiä mahdollisuuksia biologisten vanhempien ja heidän sijaishuollon piirissä olevien lastensa/nuortensa tapaamisille ja yhteydenpidolle. Usein myös biologiset vanhemmat tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita omassa elämäntilanteessaan (esim. päihde- ja mielenterveyspalvelut). Käytäntöjen kehittämistä tuetaan Perhearviointi-menetelmän avulla, mihin hankintaan koulutusta sekä laitos- että perhehoidon työhön.

18 Sivu 18 / 31 Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten luottamuksen ja turvallisen kiintymyssuhteen mahdollistuminen traumatisoitumisen takia tuo haasteita sijaishoitopaikan arjessa kuntoutumisen ja hoidon onnistumiseksi (esim. rajoittamistoimenpiteet). Sijaishuollon ja erityisesti laitoshoidon ja Aluehallintoviraston edustajien kesken järjestetään tapaamisia, joiden tarkoituksena on keskustella näistä käytännön tilanteista ja niiden tulkinnasta lapsen oikeusturvan kannalta. Hankkeessa etsitään ratkaisu ja tehdään tarvetta vastaava suunnitelma monikulttuurisen perhehoidon toteuttamiseen: perheiden hankintaan, koulutukseen ja tukemiseen, myös erityiskysymyksissä. Etsitään tarvittaessa konsultaatiokäytäntö toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamisen tueksi erityiskysymyksiin. d. Sijaishuollon valvonnan ja ohjauksen malli Lastensuojelun sijaishuollon laadun valvonta kuuluu kuntien tehtäväksi. Hankkeessa keskitytään laitosja perhehoidon piirissä olevin lasten ja nuorten näkökulmaan ja tarpeisiin. Heidän kanssaan etsitään osallistavalla tavalla hyvän sijaishuollon kriteerejä. Ks edellinen kohta. 4. Erityistason palveluiden uudistaminen LaPe-hanketta valmisteltaessa Pohjanmaan sosiaali- ja perusturvajohtajat ja lastensuojelun esimiehet keskustelivat laajasti erityisosaamisen ja erityistason palveluiden tarpeesta esim. vaativista perheoikeudellisista kysymyksistä ja lastensuojelun vaativimmista haasteista (pitkittyneet huoltoriidat, lapsen eristäminen toisesta vanhemmasta, lapsiin kohdistuva väkivalta, insesti, vaativan tason psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun yhteistyö sekä kuntoutuksen ja hoidon näkökulma sijaishuollossa). Pohjanmaan maakunnassa todettiin tarve ja valmius tehdä yhteistyötä ja suunnitella Turkuun valmisteltavan osaamis- ja tukikeskuksen toimintoja siinä laajuudessa kuin ns. OT-keskuksen piiriin kuuluisi. Tarvetta on konsultaatioon ja tukeen sekä verkostotapaamisiin, hoitoon ja sellaisen yhteistyörakenteen luomiseen osaamis- ja tukikeskuksen kanssa, joka ulottuu maakuntatasolla Pohjanmaalle. Hyödynnetään monitoimijaisissa malleissa (tavoite2) syntynyttä tietoa. 5. Lastensuojelun tietopohjainen kehittäminen ja verkostot Pohjanmaan LaPe- hankkeessa toteutetaan kehittämisessä hyväksi havaittuja käytäntöjä: Työmenetelmät ovat näyttöön tai tietoon perustuvia Kehittämistyöhön liittyy tutkimusta ja korkeakouluyhteistyötä: o Tietoon perustuvaa sosiaalityötä vahvistetaan lastensuojelussa yhdistämällä tutkimustietoa lastensuojelun käytännön työhön. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön koulutuksen (JY) opetushenkilökunta tuo lastensuojelun henkilöstön valitsemista aiheista tutkimustietoa yhteiseen keskusteluun 4-5 tapaamiskerran aikana. o Hankkeeseen liittyvää korkeakoulu- ja järjestöyhteistyötä, jossa tuetaan tutkimusten ja selvitysten tekemistä, koordinoivat sosiaalialan osaamiskeskukset SONet BOTNIA ja Det Finlandssvenska kompetencentret Kehittämistyötä tuetaan verkostojen ja verkostotapaamisten avulla

19 Sivu 19 / 31 o SONet BOTNIA koordinoi Pohjanmaalla lastensuojelun maakunnallisten toimijoiden osallistumista valtakunnallisen verkoston tapaamisiin yhteistyössä THL:n kanssa. Det Finlandssvenska kompetencentert koordioi ruotsinkielistä oppimisverkostoa. Verkostotoiminnan avulla esim. jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, levitetään toimintamalleja ja jalkautetaan THL:n laatimia mallinnuksia syksyn 2016 oppimisverkostotapaamisista. 5. Hankkeen toteutus ja aikataulu - Pohjanmaan LaPe-hankkeelle perustetaan hakemuksen mukainen usean toimijan hankekonsortio, jota hallinnoi Vaasan kaupunki. Hankeen ohjausryhmänä toimii Pohjanmaan SoTe-uudistusta valmisteleva lasten ja perheiden palvelujen suunnitteluryhmä, jota täydennetään hankekonsortion asiantuntijoilla, muutosagentilla ja kokemusasiantuntijoilla. - Lasten, nuorten osallistuminen kehittämistyöhön toteutuu heidän sopivalla tavalla työstämiensä laatukriteereiden tekemisenä avohuollossa ja sijaishuollossa. Työmenetelmien pilotoinnista kerätään arviointitietoa ja palautetta lapsilta, nuorilta ja vanhemmilta heidän kokemuksistaan. Sovelletan DelSam-hankkesta soveltuvaa käytäntöä - Pohjanmaan maakunnan LaPe- hankkeen mukainen toiminta prosesseineen juurtuu suoraan käytäntöön SoTe-uudistukseen kuuluvana. Hanke kytkeytyy Pohjanmaan maakunnansote-valmisteluun. - Monialaista ja moniammatillista työskentelyn kehitettäessä arvioidaan työmenetelmien toimivuutta ja kootaan tietoa myös lapsilta ja nuorilta vaikuttavuuden näkökulmasta heidän. Hankkeen aikana kootaan joitakin yksilökohtaisia ja laajemmin toimintakohtaisia seurantakriteerejä/ indikaattoreita ja testataan niiden soveltuvuutta vaikuttavuuden ja hyvinvoinnin seurantaan tulevan yksikön toimintaan. - Hankkeen toimijat ja heidän tehtävänsä on kuvattu seuraavassa taulukossa Toimija Vaasan kaupunki Pohjanmaan hankekuntien sosiaalitoimi/sosiaali- ja terveystoimet Suomen mielenterveysseura Vaasan Ensi- ja turvakotiyhdistys Vaasan shp/lasten ja nuorten psykiatrinen yksikkö Tehtävä Hallinnoi hanketta ja hankekonsortiota. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät toteuttavat hankesuunnitelmaa omassa työssään, osallistuvat koulutuksiin, arviointeihin ja verkostotapaamisiin sekä TIPS-työskentelyyn. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät toteuttavat hankesuunnitelmaa omassa työssään. Tarjoaa tarvittavien työmenetelmien koulutukset sovitulla tavalla ja rakentaa koulutuksen avulla teoreettista perustaa eri organisaatioissa toimivien ammattilaisten työskentelylle. Osallistuu ja kehittää uusien menetelmien arviointiin (toimivuus ja soveltuvuus palvelujärjestelmään) asiakkaiden työntekijöiden ja monitoimijaisen yhteistyön näkökulmasta moni. Arvioi valittujen työmenetelmien soveltuvuutta ja toimivuutta maahanmuuttajatyössä. Osallistuu hankekonsortion jäsenenä sen toiminnan arviointiin julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten yhteistyönä. Selvitetään kouluttajakoulutusten tarve. Osallistuu verkostotoimintaan. Toteuttaa eroauttamisessa lasten vertaistapaamisia hankkeen aikana Pohjanmaan maakunnan alueella ja arvioi toimintaa. Osallistuu konsortion toiminnan arviointiin ja verkostotapaamisiin. Yksikkö kehittää ja kokeilee toimintatapoja hankesuunnitelman mukaisesti; jalkautuva ja konsultatiivinen toimintatapa, työparityöskentely ja lastensuojelutarpeen arvioinneissa ja monitoimijaisessa arviointimallissa. Ammattilaiset pilotoi uu-

20 Sivu 20 / 31 Mehiläinen - Saukkoranta Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Det Finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området sia työmenetelmiä ja toimintamalleja työskentelyssään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Osallistuu verkostotoimintaan. Osallistuu sijaishuoltoa kehittävään osioon ja arviointiin hankesuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa tarjoaa konsultaatiota maahanmuuttajataustaen lasten ja nuorten sijaishuollon toimintaan. Osallistuu verkostotoimintaan. Toteuttaa TIPS-toiminta-mallin mukaisesti tietopohjaisen sosiaalityön osuutta käytännön ammattilaisten kanssa ja osallistuu verkostotapaamisiin. Perehdyttää hankehenkilöstön hankeverkostoon ja konsortioon. Koordinoi opetusklinikkatyyppistä toimintaa ja yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kesken. Koordinoi verkostotyötä alueen verkoston ja valtakunnallisen verkoston kesken yhteistyössä THL:n kanssa. Vastaa yhteistyöstä Varsinais-Suomen alueelle yhteistyöasioissa. Tukee toimintaa KansaKoulu hankkeen avulla. Laatii hankesuunnitelman yhteistyössä hankehenkilöstön kanssa. Huolehtii työmenetelmien ja mallien juurruttamisesta kaksikielisen alueensa alueella ja yhteistyössä valtakunnallisen ja alueellisen verkoston oppimisverkoston avulla. Tukee toimintaa dokumentaatiossa ruotsinkielisen KansaKoulu-hankkeen avulla. Tuo Mathilda Wrede Instituutin kautta käytäntötutkimuksen välineitä opetusklinikkamaiseen työskentelyyn. Toteuttaa osallisuuskoulutuksen. KEHITTÄMISHANKKEEN ORGANISOITUMINEN Pohjanmaan maakunnan muutosta johtaa ylimpänä päättävänä toimielimenä muutoksen johtoryhmä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista ohjaa poliittinen ohjausryhmä, jonka valmistelijana toimii kunnanjohtajista koostuva valmisteluryhmä. Valmisteluryhmä on päättänyt osallistumisesta LAPE muutoshjelmaan. Lasten ja perheiden palvelujen uudistamista varten on nimetty Pohjanmaan lapset perheet työryhmä, joka toimii myös Pohjanmaan LAPE kehittämishankkeen ohjaustyhmänä. Työryhmän jäseninä on asiakkaiden edustus (kokemustoimija), työntekijöiden edustus (ammattijärjestö), edustajia sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimien peruspalveluista (mm. varhaiskasvatus, koulu, neuvolat, lastenlääkäri, sosiaalityö), erityisen ja vaativan tason palveluista (mm. lastensuojelun sosiaalityö, erikoissairaanhoito) sekä AVI:sta, järjestöistä, seurakunnista, osaamiskeskuksista (SONet BOTNIA ja FSKC). Ryhmää täydennetään nuorten edustajalla, 2. asteen koulutuksen ja yksityisten palveluntuottajien edustajilla. Ryhmän jäsenten valinnassa on huolehdittu, että edustajat tulevat eri puolilta maakuntaa. Työryhmä toimii myös muutosagentin työn ohjausryhmänä. Muutosagentin esimies on sote -muutosjohtaja Jukka Kentala. LAPE -työryhmä tulee perustamaan hankkeen käynnistyttyä alatyöryhmiä 2-4: ainakin avohuollon, sijaishuollon ja integratiivisten palvelujen uudistamisen ja kehittämisen valmisteluun. Kehittämishankkeen hallinnoinnista vastaa Vaasan kaupunki. Hankkeeseen palkattavien projektityöntekijöiden esimiehenä toimii Vaasan kaupungin sosiaalityö ja perhepalvelut tulosalueen johtaja. Kukin hankkeeseen osallistuva kunta vastaa oman kuntansa lape ryhmän perustamisesta (ellei sopivaa työryhmää ole jo olemassa). Hankkeen ohjausryhmä (täydennetään 2. asteen ja yritysten sekä hanke kumppanien edustajilla): Puheenjohtajisto: Krooks Tiia, peruspalvelujohtaja Kaskisten kaupunki Penttinen Erkki, tulosaluejohtaja sosiaalityö ja perhepalvelut Vaasan kaupunki Ström Aija, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveyshuollon yksikkö Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Nyholm Christine, Lakimies, sihteeri Vaasan kaupunki

21 Sivu 21 / 31 Jäsenet: Böling Tiina, johtava sosiaalityöntekijä (lastensuojelu) Vaasan kaupunki Forsman Kristiina, lastenpsykiatri VSHP Gammelgård Lillemor, varhaiskasvatusjohtaja Vaasan kaupunki Granskog Anne-Maj, terveydenhoitaja (lastenneuvola) Vaasan kaupunki Holm Tarja, lasten vastuualueen johtaja (esh, asiantuntija) VSHP Jäntti Essi, kokemusasiantuntija, pj Vaasan seudun ADHD yhd. kokemustoimija, asiakasnäkökulma Kotanen Pia, perhepalvelukeskuksen johtaja Pietarsaari Lindén Mika, toiminnanjohtaja, järjestö, perhe- ja lähisuhde- Vaasan Ensi- ja turvakoti ry väkivalta Lindén Yvonne, barn- och familjeomsorgschef Närpes Nyberg Jan-Erik, chef för familjerådgivningen i Jakobstad Pedersörenejdens kyrk.samfällighet Rönnholm Pia Lähihoitaja hlöstö näkökulma Närpiö. Sundelin Sari, chef för familje- och individomsorg Mustasaari, sosiaalityö Tuomela-Holti Britt-Helen, planerare av förbyggande barnskydd Folkhälsan järjestö, ruotsink. Vanhamäki Minna, rehtori (koulu) Kristiinankaupunki Viitanen Tuija, ylilääkäri, Päivi Rinteen varaj, lastenneuvolat Vaasan kaupunki Rantala Roosa, Vaasan nuorisovaltuusto, Nuorten edustaja Vistilä Altti, Vaasan nuorisovaltuusto, Nuorten edustaja Åberg Tuija, palvelupäällikkö, L. Gammelgårdin varaj. Vaasan kaupunki Rinne Päivi, terveyskeskuslääkäri (kouluterveydenhuolto) Vaasan kaupunki Asiantuntijat Liukku Lea, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, ylitarkastaja, Kuusisto Marja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Mulju Tuula, SONet BOTNIA, kehittämissuunnittelija Niemistö Riku Muuosagentti (LAPE) 4/2017 alkaen

22 Sivu 22 / 31 Muutoksen ohjausryhmä (Maakunta+sote) Ohjaa maakuntauudistusta Poliittinen ohjausryhmä (Sote) Ohjaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta Valmisteluryhmä (kunnanjohtajat) Nimeää sote uudistuksen työryhmät Pohjanmaan LAPE -työryhmä (ohjausryhmä) Laaja-alainen asiantuntemus projektin tueksi Projektin toiminnan ja rahoituksen käytön seuranta, ohjaus ja valvonta projektisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti Hankkeen toiminnan itsearviointi ja etenemisen kokonaisarviointi Mahdollisten muutostarpeiden ja ongelmakohtien tunnistaminen sekä tarvittavien korjaavien toimenpiteiden esittäminen Hyväksyy väli- ja loppuraportit Projektin tulosten hyödyntäminen ja hyvien käytäntöjen juurruttaminen LAPE- muutosagentti Innostaa ja motivoi Pohjanmaan maakunnan kaikkia toimijoita mukaan palveluiden kehittämiseen hankkeen tavoitteiden mukaisesti = toimii yhteistyössä kuntien, seurakuntien, järjestöiden, yksityisten palvelutuottajien, maakunnan toimijoiden ja sote-valmistelijoiden kanssa. Toimii tiedon välittäjänä maakunnasta valtakunnalliseen LAPE-työhön ja toisin päin Tukee ja koordinoi hankkeen tavoitteiden toteutumista tulevassa maakunnassa Luo uutta lapsi- ja perhelähtöistä kehittämis- ja toimintakulttuuria Painopiste työskentelyssä peruspalvelujen osuudessa ja osin niiden yhteistyössä erityispalvelujen kanssa, esim. monialainen arviointi Muutosjohtamisen edistäminen palvelujen johtamisessa. Monitoimijaiset ja integratiiviset mallit Osallisuuden edistäminen ja vieminen osaksi toiminta-kulttuuria Arviointisuunnitelma ja arviointi sekä yhteistyö indikaattorien työstämisessä. Pohjanmaan maakunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen Kokoaa järjestöjen palveluita ja työmenetelmiä erityisesti Pohjanmaan haasteisiin ja integratiivisiin palveluihin Asiakaslähtöisyys ja osallisuussuunnitelman laatiminen ja sen käynnistäminen lasten ja perheiden palveluissa. Tiedottaminen Kokoaa kuntien lasten ja perheiden hyvinvointi-suunnitelmat yhteen Pohjanmaalla Yhteiset tapaamiset EP:n, KP:n ja pohjanmaan muutosagenttien kesken Avohuollon työryhmä Sijaishuollon työryhmä Integratiiviset palv. työr. Muu työryhmä? Projektityöntekijät (2 htv) Kuntien, järjestöjen, seurakuntien työntekijät Lapset, perheet, asiakkaat Yksityiset palveluntuottajat

23 Sivu 23 / Hankkeen aikataulutus Hankkeelle laaditaan toimintasuunnitelma, jossa toteutusta aikataulutetaan niin että eri toimijoiden toiminta synkronoituu hyvin käytännön ammattilaisten työn ja työn kehittämisen kannalta. Hankkeen käynnistysvaihe (tammi-maaliskuu ): Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen, toiminta ja tiedotussuunnitelman laatiminen. Sovitaan aikataulusta hankekonsortion eri toteuttajien kanssa ja yhteyshenkilöt eri yksiköissä. Hankkeen työntekijät/muutosagentti ja hallinnoija tiedottavat hankkeen käynnistymisestä. Osallistutaan valtakunnallisen verkoston toimintaan Hankkeen toteutusvaihe (maaliskuu 2017-lokakuu 2018): Työskennellään hankesuunnitelman mukaisesti ja pidetään tiivistä yhteistyötä Pohjanmaan SoTea valmistelevan ryhmän kanssa. Hankkeen päättämisvaihe (syyskuu-joulukuu 2018): Välitetään tarvittavat kuvaukset ja mallinnukset Pohjanmaan maakunnan SoTen toteutukseen, raportointi ja dokumentointi, toimintasuunnitelman totuttaminen loppuun ja arviointi) 7. Tarvittavat voimavarat - Hankkeen budjetti on ks. liite budjetista Hankkeeseen on varattu työpanosta n. kolmen henkilötyövuoden verran ja rekrytoiva henkilöstö palkataan hankkeen osaamisalojen perusteella. 8. Viestintä ja vaikuttamien: Viestintä-, juurruttamis- ja osallisuussuunnitelmat Viestinnän tarkoituksena on antaa tietoa hankkeen konsortiosta ja osallistujista, sisällöstä, tavoitteista, etenemisestä ja tuloksista. Hankesuunnitelma koskee hankkeen ulkoista viestintää ja vain vähän hankkeen sisäistä viestintää. Tiedottaminen ja vaikuttaminen sote-valmisteluun tapahtuu hankkeen ohjausryhmän kautta. Hanke kuuluu valtakunnalliseen kärkihankkeeseen, jonka kautta tehdään myös merkittävää vaikuttamistyötä. Viestintäkanava, viestintätapa Hankkeen verkkosivut, pääasiallinen viestintäkanava Missä, mitä Pohjanmaan maakuntauudistuksen sivuilla, mahdollisuus linkittää tämä kunnan ja hankekonsortion toimijoiden sivuille ja henkilöstölle intraan ajankohtaista-palsta tapahtumista, kokoontumisista päivämäärineen alueella ja valtakunnallisesti sekä ajankohtaisasioista ohjausryhmän muistiot huomioidaan LaPe-kärkihankkeen sivut ja tiedotteet sekä THL:n tiedotus Hanketiedotteet 4 kertaa vuodessa hankkeen etenemisestä toimijoille ja Vastuutahot Hanketyöntekijät ja muutosagentti, LaPe-ohjausryhmä, Maakuntauudistuksen ja Vaasan kaupunki SoTe-vastuutiedottaja. Tarvittaessa kuntien tai yhteistoiminta-alueiden tiedottajat hanketyöntekijät

24 Sivu 24 / 31 Hankkeen yhteyshenkilöt kunnissa ja hankekonsortiossa kumppaneille, mahdollisimman laajasti, liitetään verkkosivuille tarvittaessa tarkempi substanssikatsaus välissä hankeosioiden etenemisestä osioon osallistuville, ei liitetä verkkosivuille hankekonsortion osallistujat nimeävät yhteyshenkilön, jonka kautta voidaan tiedotta ja tehdä tarvittaessa kyselyitä ja tehostaa viestintää - hanketyöntekijät, nimetyt yhteyshenkilöt Media tiedottaminen hankkeesta juttujen muodossa lehdistön, radion ja alueuutisten kautta hanketyöntekijät, ohjausryhmä, muutosagentti, toissijaisesti paikallisemmin hankekonsortion osallistuvien tahojen esimiehet ja hanketyöntekijät Sosiaalinen media hankkeen ohjausryhmä päät- Tiedottaminen hankkeen käynnistyessä Tiedottaminen hankkeen päättyessä Perustiedot hankkeesta sen käynnistyessä ks. myös juurruttamissuunnitelma Tuotokset ja tulokset verkkosivuille ja muu sovittu tapa malleista ja tuotoksista työyhteisöihin Jatkosuunnitelmat ja kehittäminen edelleen tää asiasta Esimiehet, hanketyöntekijät, ohjausryhmä, muutosagentti Ohjausryhmä, hanketyöntekijät, muutosagentti, esimiehet, maakunnan SoTe-vastuuhenkilöt Hankkeen juurruttamissuunnitelma Hankkeen juurruttamissuunnitelma kattaa osittain henkilöstön osallistamisen teeman. Juurruttamisen edellytykset Miten tehdään Vastuutaho Motivointi Hallintokuntien esimiehet motivoivat henkilöstöä ja perustelevat hankkeen merkitystä, toteutustapaa ja laajuutta valtakunnallisesti ja alueellisesti Esimiehet, ohjausryhmä, muutosagentti, hanketyöntekijät, STM, THL, sosiaalialan osaamiskeskukset osallistujille mahdollisuus osallistua SoTe-valmisteluun hankkeen arvopohja ja periaatteet selviksi hankesisältö perustuu todelliseen tarpeeseen ja on käytännönläheinen

25 Sivu 25 / 31 Johtaminen Muutosjohtajuuden tukeminen Strategiaan lasten- ja perheiden hyvinvointisuunnitelmaan ja toimintasuunnitelmiin ja muihin tarvittaviin suunnitelmiin vieminen Vastuu toimintamallien ja työmenetelmien käyttöönotosta/juurruttamisesta ja niistä päätösten tekeminen Huomioi mahdolliset vaikutukset toimintakulttuurien muutoksena, palvelujärjestelmän organisointina, henkilöstön tehtävä- ja ammattirakenteeseen sekä talousvaikutukset Kriittinen massa Hankkeeseen ja toimintamallien kehittämiseen osallistuu riittävästi henkilöstöä, johtoa ja kehittämisen asiantuntijoita paikallisesti ja valtakunnallisesti, jotta tieto ei ole vain harvoilla Face to face kontaktit Toimintamallien ja prosessien kehittäjien keskinäiset verkostokokoontumiset Pohjanmaalla ja valtakunnallisessa verkostossa molemmilla kotimaisilla kielillä Tiedottaminen Kuntiin sovitaan yhteyshenkilöt, jotka huolehtivat tiedottamisesta omissa organisaatioissaan eri sektoreilla Hankkeen verkkosivut, joilla keskeiset hankkeen tapahtumat Viestintäsuunnitelma Osallisuus Hankkeessa kehittäjinä toimivat esimiehet, työntekijät ja asiakkaat eivät pelkästään hanketyöntekijät vaikuttamismahdollisuudet kaikilla edellä mainituilla tiedon lisääminen osallisuudesta koulutuksella Seuranta ja arviointi Hankkeen ohjausryhmä seuraa hankkeen etenemistä ja priorisoi Muutosagentti, LaPe-työryhmä, ohjausryhmä On ok hankesuunnitelmassa ja valtakunnallisessa LaPe-hankkeessa Hanketyöntekijät, sosiaalialan osaamiskeskukset, THL, Lape STM Hanketyöntekijät, muutosagentti, osin valtakunnalliset toimijat LaPesta ja THLstä Hanketyöntekijät, ohjausryhmä, FSKC Hanketyöntekijät, ohjausryhmä, muutosagentti, Suomen Mielenterveysseura, Valtakunnallinen LaPe-hanke

26 Sivu 26 / 31 Yhteinen oppiminen, asenteet, yhteinen kieli, tietopohjan vahvistaminen Hankkeelle tehdään väli- ja loppuarviointi, itsearvioinnit Raportointi Koulutuksiin osallistuvat hankekonsortion jäsenten edustajat sekä eri toimijoiden ja hallintokuntien työntekijät yhdessä. Työmenetelmiä henkilöstö toteuttaa käytännön työssä yhdessä. Kouluttavat tahot sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, esimiehet, henkilöstö, hanketyöntekijät Hajanaiset tuotokset ja toteuttamisen esteet käytännössä Keskitytään kokonaisuuksien tekemiseen: toimintamalleihin ja prosesseihin, yhteisiin pelisääntöihin. Pulmakohtien ratkominen ja tarvittaessa neuvottelemien, tiedoksi saattaminen sille taholle, joka asiaan voi vaikuttaa tai voi sen ratkaista Yhtenäiset käytännöt tavoitteena, toimintaympäristö huomioiden Rajoitetut toimenpiteet toimintasuunnitelma ja aikataulutus Mitä saatiin aikaan ja miten Dokumentointi tieto kaikkien on ulottuvilla Keskeiset toimintamallit ja jatkossa prosessit kuvataan ja pelisäännöt kirjataan saatetaan kaikkien ulottuville myöhemmin sovittavalla tavalla Uusien työmenetelmien ja toimintatapojen juurruttaminen Tarvittaessa oppaat ja ohjeistukset Hankkeessa kehitetyt käytännöt viedään SoTe-uudistuksen sisältöön lasten ja perheiden palveluissa Pohjanmaalla. Tarvittavat ratkaisut ja päätökset myös maakuntatasolla tarvitaan, samoin jatkokehittämisen tarpeen arviointi ja toteuttaminen Ohjausryhmä, hanketyöntekijät, hallintokuntien esimiehet, valtakunnallinen LaPe-hanke Hanketyöntekijät, ohjausryhmä, muutosagentti Hanketyöntekijät, esimiehet, vastuuhenkilöt, Pohjanmaan SoTe. Suomen mielenterveysseuran koulutuksia työntekijät ryhtyvät toteuttamaan käytännössä jo koulutuksen alettua ja niihin sisältyy reflektointipäivä. Toteuttaja selvittää koulututtajakoulutusten tarpeen molemmilla kielillä. Ensi- ja turvakodin erolasten vertaisryhmätoiminnan juurruttamiseen sovitaan kunnista työntekijät vastuuhenkilöiksi.

27 Sivu 27 / 31 Osallisuussuunnitelma Osallisuus nähdään hankkeessa asiakkaiden ja palvelunkäyttäjien osallisuutena omassa prosessissaan sekä osallisuutena palvelujen kehittämisessä, mutta myös henkilöstön osallisuutena. Kokemuksia ja keinoja osallisuuden lisäämiseen on Aikuissosiaalityön SOS-I ja II hankkeista, DelSam-hankkeesta, Parempi arki-hankkeesta sekä Opetusklinikka-hankkeesta. LaPe-hanke keskittyy osallisuuteen hankkeen sisältöalueiden näkökulmasta, mikä on hyödyksi koko lasten ja perheiden palvelujen kehittämisen kokonaisuudessa osana Soteuudistusta. Maakunnallinen LaPe-työryhmä laatii työskentelynsä puitteissa laajemman osallisuussuunnitelman vuoden 2017 kuluessa. Osallisuuden lisääminen toteutetaan seuraavasti: - Kokemusasiantuntijoiden (Pohjanmaalla kokemusosaajat) kutsutaan mukaan hankkeen työskentelyyn ohjausryhmässä, työryhmissä, piloteissa ja arvioinnissa. Esim. Parempi arki-hankkeessa on erittäin hyviä kokemuksia palvelunkäyttäjän mukanaolosta, kun tiimi suunnittelee monialaista palveluprosessia, palvelutarpeen arviointia ja asiakassuunnitelmaa. Koulutettuja kokemusasiantuntijoita on saatavilla ja mikäli on tarvetta, voi kokemusasiantuntija toimia asiakasedustajan työparina osallistumisessa. Näin voi toimi, jos kokemusasiantuntijoiden keskuudesta ei löydy kokemusasiantuntijaa lastensuojeluun. Näin saadaan aikaan yhteiskehittämistä. Kokemusasiantuntijat toimivat myös konsultteina, joilta kysytään kommenttia esim. Yksittäisiin ehdotettuihin asioihin tai valintoihin. Kokemusasiantuntijoille maksetaan palkkio ja kulukorvaukset hankkeen hallinnoijan olemassa olevan käytännön mukisesti. - Asiakasraadin pilotointi ja raadin käyttäminen konsulttina - Huostaanoton kokeneiden perheiden ja vanhempien näkökulmaa varten konsultoidaan Voikukkiayhdistystä. Selvitetään hankkeen aikana mahdollisuutta laajentaa Voikukkia-yhdistyksen vertaistoimintaa molemmilla kielillä Pohjanmaalle. - Asiakkaiden mahdollisuus osallistua omassa asiassaan toteutetaan asiakassuunnitelmapalavereissa kysyttävällä kysymyksellä (esim. tulitko kuulluksi tai sovitun ymmärrettävyydestä) ja otetaan käytännöksi koko maakunnassa. Toteutus on digitaalinen ja tieto dokumentoidaan asiakassuunnitelman yhteydessä asiakastietojärjestelmään. - Avioerolasten vertaisryhmätoiminnassa Taikuriryhmissä käydään keskustellen myös palautetta. Keskustelevaa palautteen keräämistä voidaan ehkä laajentaa tämän mallin ja kokemusten pohjalta Ensi- ja turvakodin kanssa yhteistyössä. Yhdistys on koonnut myös avioeron kokeneiden vanhempien kokemuksia, joita voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä soveltuvin osin. Lasten kanssa työskentelyä varten perehdytään myös Pesäpuun salapoliisit -menetelmään. - Hankesuunnitelmassa mainitut Suomen mielenterveysseuran perhekeskeiset uudet työmenetelmät - Sijaishuollossa lasten ja nuorten palautetta ja kokemuksia kerätään laadun näkökulmasta siitä, millainen on hyvä sijaishuolto niin laitos- kuin perhesijoituksessakin. - Koulutus osallisuudesta oppimisverkostona FSKC:n järjestämänä henkilöstön tueksi ja osin yhteisenä työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Näin saadaan hanketta laajemmin tietämystä keinoihin, osallisuuden periaatteisiin ja sitä koskevaan tutkimukseen sovellettavaksi työssä laajemmin ja kokemusasiantuntijoiden kanssa jaettavaksi. - Selvitetään Desibel.fi nuorten info- ja neuvonta-verkkosivuston mahdollisuudet nuorten osallisuuden lisäämiseen

28 Sivu 28 / 31 - Henkilöstön osalta osallisuuden toteutuminen käy ilmi juurruttamissuunnitelmasta. - Keskeiset aineistot, materiaalit ja tuotokset käännetään molemmille kotimaisille kielille 9. Toiminnan arviointi: Riskit ja arviointi Riskien tunnistaminen ja riskien hallintasuunnitelma: Riski Riskin hallinnan toimenpiteet Hankehenkilöstön rekrytointi Neuvottelumahdollisuus hankekonsortion sisällä olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa, löytyykö heidän organisaatioidensa henkilöstöstä kiinnostuneita ja potentiaalisia ammattilaisia hankkeeseen. Aikataulu Ohjausryhmä priorisoi. Hyvä aikataulutus. Hankekonsortiossa on erilaisia toimijoita, joilla on hankkeessa erilaisia tehtäviä, mikä mahdollistaa samanaikaista toteutusta ja nopeuttaa hankkeen työskentelyä. Hankkeen laajuus suhteessa rahoitukseen ja Hyvä toiminta- ja juurruttamissuunnitelma. Ohjausryhmä priorisoi tulevan sote-uudistuksen hankeaikaan kannalta sekä lasten, nuorten ja perheiden kannalta sisältöjä alussa ja tarvittaessa kesken Kuntien, ammattilaisten/henkilöstön ja johdon sitoutuminen Toimijoiden sitoutuminen hankkeeseen Kehitettävään asiaan ei löydy tarvittavaa ratkaisua. Eri hallintokuntien erilaiset kulttuurit Tasapuolisuus: Kunnat eivät saa/voi tasapuolisesti osallistua hankkeeseen hankkeen. Seuranta ja arviointi. Hanke kytkeytyy SoTe-uudistuksen toteuttamiseen käytännössä jota pääsee itse toteuttamaan osallistumalla hankkeeseen. Hyvä tiedottaminen. Hanke sinänsä saattaa sitouttaa erityispalvelujen toimijoita ja henkilöstöä. Peruspalveluiden henkilöstön sitouttaminen oman kunnan kautta tulevalla tiedottamisella ja itse valituilla pilotoitavilla toimintatavoilla integratiivisiin toimintamalleihin. Johto motivoi henkilöstöä, muutosjohtamiseen erehtyminen. Peruspalveluiden, erityispalveluiden, järjestöjen yksityisten toimijoiden sekä lasten, nuorten ja perheiden ehdotusten ja toiveiden kuuleminen sekä osallistaminen hankkeen tai sen yksittäisten osioiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Hyödynnetään ratkaisuja muualta omalta alueelta tai muista hankkeista. Kootaan pulmakohdat ja saatetaan tiedoksi valtakunnalliselle hankkeelle tai taholle, jonka toimivallassa pulma on. Yhdessä tekeminen, yhteinen koulutus. Johdon tuki. Hankkeessa on osioita, jotka koskevat kaikkia kuntia. Piloiteista on mahdollisuus valita, mihin osallistuu, vaikka osa hankesisällöistä onkin toteutettavissa suurimmissa kunnissa sisältönsä

29 Sivu 29 / 31 vuoksi. Ohjausryhmä, muutosagentti ja hanketyöntekijät seuraavat tilannetta. - Itsearvioinnin toteutus ja väliarviointi: hankkeelle laaditaan arviointisuunnitelma, jonka mukaan toimitaan Arviointisuunnitelma Hankkeen arviointi ja arvioinnin kehittäminen koostuu seuraavista elementeistä: Kootaan keskeisiä indikaattoreita, joilla seurataan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä lastensuojelun ja integroitujen palveluita. Käytetään aiemmin tehtyä indikaattorityötä pohjana ja valitaan uusia, oleellisia indikaattoreita. Täydennetään muulla tarvittavalla tiedolla. Hankkeen tehtävä on koota indikaattorit, jotta jatkossa voidaan seurata em. asioita ja asiantilaa. Hankkeen vaikutuksia ei voida vielä indikaattoreilla ja tilastoissa nähdä. Mielellään yhteistyötä vastaavien hankkeiden kanssa maamme alueelta tai valtakunnallisessa yhteistyössä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan lastensuojeluverkosto käsittelee asiaa verkostokokouksessaan SONet BOTNIAn kanssa 2017 aikana. Itsearviointi kaksi kertaa hankkeen keskeisistä sisällöistä, onnistumisesta, ja jatkoaskelista (väliarviointi ja loppuarviointi). Mukana hankekonsortion, ohjausryhmän ja asiakkaiden edustajat. Ns. asiakaspalautteet, joita hankkeen aikana kerätään tietyistä osioista Henkilöstön osaamisen kehittyminen hankkeen aikana hanketyöskentelyssä ja koulutuksissa.

30 Sivu 30 / 31 Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluja kehittävä hanke. Pohjanmaan LAPE palvelujen kehittäminen Kaksikieliset asiakasprosessit Asiakastyö lähelle asiakasta! Palvelurakenne Toimijat Julkinen, yksityinen, järjestöt LAPE hanke Asiakkaaksi tulo Vertaistuki Neuvonta ja ohjaus Avopalvelut Yhteydenotto Palvelutarpeen arviointi Yhteinen arviointiprosessi Palveluohjaus Asiakassuunnitelma Yksi asiakassuunnitelma Yksi asiakastietojärjestelmä Palvelujen järjestäminen Yhteiset palvelukriteerit Lähipalvelut Hyvinvointiasema, päivähoito, äitiys- ja lastenneuvolat, varhainen tuki, vanhemmuuden tuki, kotoutumisen tuki Hyvinvointiasema: lisäksi esim. sosiaalityö, sosiaaliohjaus, lapsiperheiden kotipalvelu, vanhemmuuden tuki, vertaistukiryhmät, kotoutumisen tuki Liikkuvat palvelut Sosiaali- ja terveysasemat Sosiaalityö, sosiaaliohjaus, terveyspalvelut, perhetyö, suljetut vertaistukiryhmät, tehostettu perhetyö, sosiaalityö, eroauttaminen, perhekuntoutus, vammaispalveluja Keskitetyt palvelut Sosiaali- ja terveysasemat, osaamiskeskus Perheoikeudelliset palvelut Eroauttaminen, erityishuolto Sijaishuolto, perhehoito, laitoshoito, Mielenterveys- ja päihdehoito, Erityiset ja vaativat palvelut Seri, erityisen huolenpidon yksiköt Osaamis- ja tukikeskus Esim. Neuvolat, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotoimi, järjestöt Vertaisryhmät, Seurakunnat Muutosagentti Esim. Varhaiskasvatus ja koulut Oppilas ja opiskelijahuolto Koululääkärit, Kasvatus- ja perheneuvola, Perheasiainneuvottelukeskus Järjestöt, Seurakunnat Ehjä ry, Pesäpuu, Setlementti yms Esim. Kuntien palvelut, perhetukikeskus Ensi- ja turvakoti ry, Setlementti yhdistys (esim. Arkipaja) Ehjä ry, Pesäpuu yms, perheneuvola Lastensuojelun asiantuntijaryhmä Konsultaatio, Avoterveydenh.lääkärit Esim. Kustaala, Perhetukikeskus. Lagsman- sgården, Vaasan päihdekeskus, Pixne Lakimiespalvelut, Lasten ja nuorten psykiatria, Ensi- ja turvakoti ry, Ehjä ry, Pesäpuu yms, Puro, Arjessa yhtiöt, Mehiläinen, Opetus- ja tutkimusklinikka, Pohjanmaan maakunta < > koor-dinoiva maakunta <-> Turku Kansallinen tuki kehittämiselle Lakeja ym: Terveydenhuoltolaki Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Varhaiskasvatuslaki Perusopetuslaki Nuorisolaki Jne 1. a) Monitoimijainen arviointimalli b. erit.osaamisen liittäminen osaksi peruspalveluja, uudet toimintamallit c) Monilainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen erit.tason palveluissa Hackneyn malli (maakunta, paikka?) 2. Lastensuojelun kehittäminen a. Ls perhetyö ja perhekuntoutus b. Ls sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli c. Ls laitoshoito d. Ls perhehoito e. Sijaishuollon valvonnan ja ohjauksen malli 3. Erityistason palveluiden uudistaminen 4. Vaativamman tason palveluiden uudistaminen S O S I A A L I H U O L T O L A K I L A S T E N S U O J E L U L A K I

31 LAPE -työryhmä/sinun Pohjanmaa -Ditt Österbotten Sivu 31 / 31 Neuvonta ja ohjaus Palveluohjaus Huoli puheeksi Kiireellinen apu Muutosagentti Nuorisotyö Seurakunta Järjestöt Varhaiskasvatus Lastenneuvola Esi-opetus Perhekeskus Lähipalvelut Koulu Matalan kynnyksen lähipalvelut Oy Palvelu Ab Luonnos Palveluohjaus Monialainen palvelutarpeen arviointi Asiakassuunnitelma Arviointi Asiakassuunnitelman päivitys Sijaishuolto Perhe- ja laitoshoito Monialainen asiantuntijatiimi Esim. oppilashuollon ryhmä Avopalvelut Äitiysneuvola, oppilashuolto, lastenja koululääkäri, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, palvelu-ohjaus, sosiaaliohjaus, mielenterveys- ja päihdehuollon avopalvelut (esim. nuorisoasema Klaara, Horisontti ja kotikuntoutus), jälkihuolto, kasvatus- ja perheneuvola, perheasiain neuvottelukeskus, lasten ja perheiden ja aikuissosiaalityö, kotoutumisen tuki, TYP, vammaispalvelut Nuorisopsykiatria Johtaminen? EhL:n mukaiset palvelut Perustason ja laajan tason palvelut Sosiaali- ja terveyskeskus Hoitaja, lääkäri, sos.palvelujen neuvonta ja ohjaus, lyhytaikainen sosiaalipalvelu, sosiaalityö? Keskistetyt erityisen ja vaativan tason palvelut? Sote osaamiskeskus Maakunnan liikelaitos (paikka?) Suurin osa esh;:sta ja sosiaalipalveluista Jalkautuvat / liikkuvat palvelut Konsultaatio Erityisosaaminen tuodaan peruspalvelujen tueksi Lasten- ja koululääkärit, koulupsykologi, Kotihoito ja kotisairaala Yleislääkäri, erikoislääkäri, terapiapalvelut, erikoissosiaalityö, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria Mielenterveys ja päihdepalvelut, Vammaispalvelut (EhL) Somaattinen esh Erityisen ja vaativan tason palvelut Kuntoutuspalvelut Lastenpsykiatria Lastensuojelutyö Perhekuntoutus Järjestöjen palvelut Päihde- ja mt Laitoshoito korvaushoito SONet BOTNIA, FSKC, PTY Oppi-laitokset TE -hallinto Pohjanmaan liitto KELA Osaamis- ja tukikeskus Erittäin vaativat tai harvinaiset palvelu-tarpeet,

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma #lapepohjanmaa #lapeösterbotten Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Mitä halutaan?

Lisätiedot

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Keskeiset LAPE-periaatteet Osallisuus Tärkeänä

Lisätiedot

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma Toimintasuunnitelma 2017 2018 Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluja kehittävä hanke on osa valtakunnallista LAPE muutosohjelmaa, jossa kehitetään lasten

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset LAPE Pohjanmaa: Lapsi- ja perhe keskiössä 1 Pohjanmaan LAPE-hanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallinen hanke Rahoitus 1.1.2017-31.12.2018, työntekijät

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä

Lisätiedot

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia LAPE-päivät 29.-30.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 1 29.5.2017 Hanne Kalmari hankepäällikkö LAPEn tavoitteisiin ja sisältöön

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Hanne Kalmari/STM hankepäällikkö 1 Lapsen paras - yhdessä enemmän 12.5.2017 Hanne Kalmari 2 15.5.2017

Lisätiedot

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta

Lisätiedot

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS 13.12.2017 MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen muutosohjelma, yksi hallituksen kärkihankkeista Pohjois-Savossa muutosta tehdään samaan

Lisätiedot

Erityis- ja vaativimman tason palveluiden uudistaminen

Erityis- ja vaativimman tason palveluiden uudistaminen 1(7) Erityis- ja vaativimman tason palveluiden uudistaminen Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) uudistaa erityis- ja vaativimman tason palvelut kokonaisuudeksi, jossa toteutuvat lapsi- ja perhelähtöiset,

Lisätiedot

Mitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi?

Mitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi? Mitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi? MUUTOKSEN ELEMENTIT - 2019 Sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnittelu, ohjaus ja toimeenpano Lainsäädännön ja keskeisten uudistusten valmistelu

Lisätiedot

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta LAPE tilannekatsaus Työvaliokunta 13.1.2017 LAPE kärkihankkeen toimeenpano 2017 2018 kehittämistyön painopiste siirtyy maakuntiin; maakunnalliset Lape kehittämishankkeet käynnistyvät 2/ 2017 Keskitetty

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija YHDESSÄ!-ohjelma Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 1.3.2018 Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen

Lisätiedot

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti Miten muutosta lasten ja perheiden palveluissa toteutetaan? Lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikainen ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Hallituksen kärkihanke, valtakunnallinen toimeenpano-ohjelma Projektihenkilöstö Tarja Tammekas, Projektipäällikkö Hankeaika 2017-2018

Lisätiedot

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off Itä-Suomen maakuntien LAPE-kehittämiskokonaisuudet Kaikki neljä maakuntaa Perhekeskustoimintamallin

Lisätiedot

LAPE-päivät Helsingissä Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä.

LAPE-päivät Helsingissä Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä. LAPE-päivät Helsingissä 21.9.2017 Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä. Hankejohtaja, LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja (STM), VTL, YTT (h.c) Maria

Lisätiedot

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon Lape Pirkanmaa LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon 25.4.3018 Projektikoordinaattori Nanna Miettunen nanna.miettunen@pikassos.fi p. 050 3495610 MITÄ LAPESSA TEHDÄÄN? 2 Yhdistetään sote-palvelut asiakaslähtöisiksi

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

LAPE-startti YHDESSÄ! -ohjelma

LAPE-startti YHDESSÄ! -ohjelma LAPE-startti 17.5.2017 YHDESSÄ! -ohjelma Pohjois-Savon lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hankepäällikkö Marika Pentikäinen Kuvat: Pixabay Muutosohjelmaa ohjaavat periaatteet Lapsen oikeudet

Lisätiedot

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa

Lisätiedot

MAAKUNNALLINEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN. - Perhekeskuskortti

MAAKUNNALLINEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN. - Perhekeskuskortti MAAKUNNALLINEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN - Perhekeskuskortti Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämishanke 2017 2018 SISÄLTÖ: ALUEEN TAUSTATIEDOT Perhekeskuksen taustatiedot

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Tuumasta toimeen Lapsen oikeuksien iltapäivä 2016 Pälvi Kaukonen Erityisasiantuntija, STM STM:n kärkihankkeet Enemmän terveyttä ja hyvinvointia Edistetään

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat

Lisätiedot

Kärkihanke Lape Kymenlaakso

Kärkihanke Lape Kymenlaakso Kärkihanke Lape Kymenlaakso 1 Kärkihanke Lape-Kymenlaakso Hankkeen omistaja: Kotkan kaupunki Hankekumppanit: Kymenlaakson kunnat, Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Yhteiseen

Lisätiedot

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Lapsen paras yhdessä enemmän pähkinänkuoressa VARHAISKASVATUS, KOULU JA OPPILAITOKSET SISÄLLÖLLINEN KEHITTÄMINEN Yhteisöllisten

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta UUDENMAAN LANUPE- RYHMÄ 10.1.2018 TYÖRUKKASEN 3.1.2018 TUOTOKSET/NUMMIKOSKI, CANTELL-FORSBLOM, HEISKALA, IIVONEN, REPOKARI, RANTA, HOLMSTRÖM,

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi Jyväskylä, Paviljonki 16.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä OPPIMISEN TUEN FOORUMI Pälvi Kaukonen Erityisasiantuntija, LAPE Marjo

Lisätiedot

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA Teemme lasten, nuorten ja perheiden Hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA Johtamisen päivä lapsiperhepalvelujen lähiesimiehille Espoo, 19.1.2018 Mitä me tavoittelemme? Lapsen, nuoren

Lisätiedot

Osaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit

Osaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit Lape Pirkanmaa Osaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit, Projektikoordinaattori Pirkanmaan Lape Asiakastyö Osaamis- ja tukikeskus tuottaa itse vaativia palveluja ja hoitoa pienelle ryhmälle asiakkaita,

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 2 Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki Ensisijaista uudistuksessa on Ø lapsen etu ja oikeudet Ø vanhemmuuden tuki Perheet saavat tarvitsemansa avun ja tuen oikeaan

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus Sosiaali- ja terveysvaliokunta 06.10.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. 1 LAPE-kärkihankkeen

Lisätiedot

Lape-hankkeen tulokset

Lape-hankkeen tulokset Lape-hankkeen tulokset P-K LAPE Pohjois-Karjala Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 Hankkeen perustiedot P-K LAPE Hankeaika: 1.3.2017-31.12.2018 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy

Lisätiedot

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalvelut Esiselvitys Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita, jotka edustavat Etelä-Pohjanmaan eri alueita, järjestöjä ja

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM Valtakunnallinen työskentely osaamis- ja tukikeskusten suunnittelemiseksi LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) viidelle yhteistyöalueelle Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa

Lisätiedot

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus Yritys- ja järjestötori 31.10.2017, Sanna Nieminen 1 2 31.10.2017 Sanna Nieminen LAPE = Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (2017-2018) Valtakunnallinen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti LAPSEN HYVINVOINNIN JA OPPIMISEN ASIALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti Maria Kaisa Aula Eduskunnan tarkastusvaliokunta Hankejohtaja, (STM), @AulaMK #lapemuutos 1 Miksi LAPE 2015

Lisätiedot

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1. Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.2017 1 27.1.2017 Etunimi Sukunimi Hajanaisista palveluista lapsi-

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

LAPE Pohjois-Savo tulokset

LAPE Pohjois-Savo tulokset LAPE Pohjois-Savo tulokset YHDESSÄ! hanke 1 Perustiedot Toiminta-aika: 1.1.2017 31.12.2018 Kehittämiskohteet: 1) Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto 2) Erityis- ja vaativimman tason

Lisätiedot

KASPERI II kehittämisen kaari -keskeiset tulokset ja tuotokset kehittämisalueittain KASPERI II ohjausryhmän päätöskokous

KASPERI II kehittämisen kaari -keskeiset tulokset ja tuotokset kehittämisalueittain KASPERI II ohjausryhmän päätöskokous 28.10.2013 KASPERI II kehittämisen kaari -keskeiset tulokset ja tuotokset kehittämisalueittain KASPERI II ohjausryhmän päätöskokous 28.10.2013 Ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämisalue Tavoitteena

Lisätiedot

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Kehittämistyön suuntaviivat Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 Projektipäällikkö Kati Honkanen, THL Hankepäällikkö

Lisätiedot

Pohjois-Suomen lasten KASTE

Pohjois-Suomen lasten KASTE Pohjois-Suomen lasten KASTE Oikea-aikaista apua lapsiperheille osallisuus ennakointi monialaisuus Laadukkaammat ja vaikuttavammat palvelut Lapset, nuoret ja lapsiperheet Sivistys ja kulttuuri Lapset, nuoret

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Ajankohtaista soteuudistuksesta Ajankohtaista soteuudistuksesta 14.2.2019 Soste, Järjestöt muutoksessa Sinikka Salo, HLT, EHL, Sote-muutosjohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö 14.2.2019 Sosiaali- ja terveysministeriö 14.2.2019 Sosiaali-

Lisätiedot

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VIITEKEHYS POHJOIS-POHJANMAALLA Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistus Varhaiskasvatus ja koulu keskiössä mutta

Lisätiedot

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa LAPE- päivät 30.5.2017 Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa Kehittämistyön suuntaviivat Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ei rakennettu yhdessä yössä

Ei rakennettu yhdessä yössä 1 Ei rakennettu yhdessä yössä muutostyö pitkällä jo ennen sosiaalihuoltolakia: peruspalvelujen resurssien ja osaamisen vahvistaminen sosiaalihuoltolain uudistukseen vastattiin muuttamalla aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli Saara Hanhela 7.3.2018 2 3 LAPE muutosta ohjaavat periaatteet 1 LAPSEN ETU KESKIÖSSÄ Lapsen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019 2022 - työkalu yhteiseen työhön Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kunnan tai useamman kunnan yhteinen lastensuojelulaissa (12 ) määritelty

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus 26.1.2017 Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote Etelä-Karjalan LAPE-hanke

Lisätiedot

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä Kehrä II -kehittämishanke Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä 25.9.2012 KASTE-ohjelma Kaste-ohjelman tavoitteena on, että: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja II. Sosiaali-

Lisätiedot

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut 13.2.2019 Vankeusaika mahdollisuutena-loppuseminaari Sinikka Salo, HLT, EHL, Sote-muutosjohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö 13.2.2019 Sosiaali- ja

Lisätiedot

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon LAPE-muutosohjelman yhteys on VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus-ja palveluverkostojen alueellinen kick off 29.5.2018 Valteri Tervaväylä, Lohipadon yksikkö Jaana Jokinen Erityisasiantuntija LAPE- Toimiva

Lisätiedot

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä - Mikä muuttuu? Minna Rytkönen, TH, TtT LAPE muutosagentti Pohjois-Savon liitto PERHEKESKUS ON RAKENNE, ASENNE JA TOIMINTAMALLI Verkostoi lasten, nuorten ja perheiden

Lisätiedot

LOOK & LAPE Teemme yhdessä lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea! Lähellä.

LOOK & LAPE Teemme yhdessä lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea! Lähellä. LOOK & LAPE Teemme yhdessä lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea! Lähellä. Hankejohtaja, ohjausryhmän pj Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma Maria Kaisa Aula Avauspuheenvuoro 7.9.2017 Lasten

Lisätiedot

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne Tampere 26.10.2018 Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM Osaamis- ja tukikeskukset OT-keskus on uusi integratiivinen palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus Tiekartta onnistuneeseen integraatioon Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus 25.1.2018 Parempi Arki kehittämishanke (2015-2017) Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos 10.10.17 Satakunnan perhekeskus Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Verkostomainen palvelukokonaisuus Kokoaa yhteen

Lisätiedot

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä Päivi Petrelius, paivi.petrelius@thl.fi Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö 2.4.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 Yhteiskehittämö kansallinen kehittämisrakenne LAPE-ohjelman osana rakennettiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ MAAKUNTAA! Maria Kaisa Aula Hankejohtaja, LAPE (STM), @AulaMK #lapemuutos LAPSI - JA PERHELÄHTÖISYYS VALTAVIRTAISTUU

Lisätiedot

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija YHDESSÄ!-ohjelma Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 19.9.2018 Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma PÄIVÄN OHJELMA

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET

KAINUUN PERHEKESKUKSET KAINUUN PERHEKESKUKSET 8.3.2018 Helena Saari Perhekeskusvastaava Kainuun sote pähkinänkuoressa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa seitsemälle kunnalle kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA 1 Kaisa-Maria Rantajärvi ja Tuula Mäntymäki LAPIN LAPE-HANKE PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI LAPPIIN INTEGROIDUT MONITOIMIJAISET PALVELUT PERHEILLE 2 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Lastensuojelun laitoshoidon monitoimijainen kehittäminen lastensuojelulaitosten ja lasten- ja

Lastensuojelun laitoshoidon monitoimijainen kehittäminen lastensuojelulaitosten ja lasten- ja LAPE-Kymenlaakso Lastensuojelun laitoshoidon monitoimijainen kehittäminen - lastensuojelulaitosten ja lasten- ja nuorisopsykiatrian välinen yhteistyö LAPE-Kymenlaakson laitoshoidon kehittämisen tavoitteet

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan

Lisätiedot

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI Pohjois-Savon LAPE yhteiskehittämispäivä 18.4.2018 Laura Nyyssönen, Kuopion kaupunki Päivi Malinen, ISO MISTÄ ON KYSE? Osana maakunnan Lape-muutosohjelmaa ja lastensuojelun

Lisätiedot

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun. Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla. TerveSos Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla. TerveSos Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla TerveSos 13.5.2009 Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen Hankkeen toteuttaminen 1.11.2008 31.10.2010 Hallinnoija

Lisätiedot

HUOMISEN HYVINVOINTIA LAPSILLE JA PERHEILLE Päijät-Hämeeseen!

HUOMISEN HYVINVOINTIA LAPSILLE JA PERHEILLE Päijät-Hämeeseen! HUOMISEN HYVINVOINTIA LAPSILLE JA PERHEILLE Päijät-Hämeeseen! 31.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 1 29.5.2017 Hanne Kalmari hankepäällikkö 2 22.5.2017 LAPEn tavoitteisiin ja sisältöön

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

VAATIVIEN PALVELUIDEN UUDISTUS: OSAAMIS- JA TUKIKESKUKSET LAPE TYÖPAJAT PÄÄTÖSSEMINAARI

VAATIVIEN PALVELUIDEN UUDISTUS: OSAAMIS- JA TUKIKESKUKSET LAPE TYÖPAJAT PÄÄTÖSSEMINAARI VAATIVIEN PALVELUIDEN UUDISTUS: OSAAMIS- JA TUKIKESKUKSET LAPE TYÖPAJAT PÄÄTÖSSEMINAARI 16.12.2016 Vaativien palveluiden kokonaisuus TAVOITTEET PALVELUILLE Varmistetaan monialainen arviointi ja apu niille

Lisätiedot

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS 11.6.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Pohjois-Pohjanmaa Sopimukset Lappi Keski-Pohjanmaa OTkokonaisuuden johtaminen, koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma Pysyvää muutosta - mihin suuntaan?

Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma Pysyvää muutosta - mihin suuntaan? #lape #kärkihanke Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma 2016- Pysyvää muutosta - mihin suuntaan? LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja, VTL, YTT (h.c) Maria Kaisa Aula Kick off Kuntatalo 11.1.2016 Kuva: Satakunnan

Lisätiedot

LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa

LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa Olli Humalamäki Erityisen- ja vaativamman tason koordinaattori LAPE Etelä-Savo Mitä haetaan? Selkeämpi

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot