Vesistöjen kunnostus uusissa vesienhoitosuunnitelmissa

Transkriptio

1 Vesistöjen kunnostus uusissa vesienhoitosuunnitelmissa Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, Iisalmi Hannele Nyroos

2 Vesienhoitosuunnitelmien valmisteluaikataulu Vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoidon toimenpideohjelma Suunnitelmaehdotusten valmistelu Kuuleminen Valtioneuvoston päätöksen valmistelu Hannele Nyroos, ympäristöministeriö 2

3 Vesienhoidon toimenpiteiden suunnitteluprosessin päävaiheet

4 Vesienhoidon suunnittelun keskeiset elementit Paineet Vaikutus hyvän tilan vajeeseen Kustannustehokkaat kuormituksen vähentämistoimet Tavoitetilan saavuttaminen Maatalous Metsätalous Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus Turvetuotanto Kalankasvatus Vesirakentaminen, säännöstely ym. Paljonko kuormitusta pitää vähentää? Mitä kunnostustoimenpiteitä tarvitaan? VEMALA, LLR Onko hyvä tila jo saavutettu, Saavutetaanko se 2021 tai 2027? 4

5 VESISTÖJEN KUNNOSTUKSEN, SÄÄNNÖSTELYN JA RAKENTAMISEN VESIENHOIDON LISÄTOIMENPITEIDEN MÄÄRÄT VESIENHOITOSUUNNITELMISSA SUUNNITTELUKAUDELLA ( ). Toimenpideluokka Rehevien järvien ja merenlahtien kunnostus (kohde) Virtavesien elinympäristökunnostus (vesimuodostuma) Kalankulkua helpottavat toimenpiteet (kpl) Yhteensä Suun. Tot. Suun. Tot. Suun. Tot Pienten vesien kunnostus (kohde) Säännöstelykäytännön kehittäminen (kpl) Valuma-alueen veden pidätyskyvyn parantaminen (kpl) Erityisalueiksi nimettyjen Naturaalueiden kunnostus (ha) Muut kunnostustoimenpiteet (kohde) Hannele Nyroos, ympäristöministeriö

6 Mikä muuttuu toisella VHS -kaudella Toimenpiteiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus ja hyödyt arvioitava aiempaa paremmin Paineiden ja toimenpiteiden yhteyksiä tarkennettava Haitallisten aineiden parempi huomioon otto Pohjavesiä koskeva uusi lainsäädäntö Ilmastomuutoksen vaikutusten parempi huomioonotto Luontodirektiivien tavoitteet otettava paremmin huomioon Suunnittelulle parempia työkaluja (esim. VEMALA, VIHMA, KUTOVA jne.) Toteutuksen keinoja ja sitouttamista kehitettävä Vesienhoidon yhteydet merenhoitoon ja tulvariskien hallintaan Komission antama palaute, ensimmäisen kauden toimeenpano ja resurssit vaikuttavat suunnitteluun,

7 Pintavesien ekologinen tila vuonna

8 Fosforikuormituksen vähentämistarve Fur farming 1,1 % Peat production 0,5 % Agriculture 68,7 % Fish farming 1,8 Municipal % 3,9 % Other industry 0,4 % Pulp&paper 3,9 % Deposition 5,0 % Forestry 5,8 % Rural areas 8,9 % T 8

9 Vesien kemiallinen tila Suurin ongelma elohopea - Yli 90 % ilmaperäisestä Hg-laskeumasta tulee kaukokulkeutumana - Kalojen Hg arviointeja täydennetään asiantuntija-arvioilla ja lisäseurannalla - Pyrkimys vertailukelpoisuuteen Ruotsissa tehdyn vastaavan työn kanssa, mm. kartat TBT Varkaus, Helsinki, Turku, Naantali Kadmium ja Nikkeli Ylityksiä happamilla sulfaattimailla, kaivosalueilla

10 Vesien kunnostus-, säännöstely- ja rakentamistoimenpiteet kaudella o Rehevöityneen järven kunnostus o Merenlahden kunnostus o Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km2) o Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km2) o Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 200 km2, alueellinen toimenpide) o Kalankulkua helpottava toimenpide o Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantaminen o Säännöstelykäytännön kehittäminen o Velvoitetoimenpide o Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus o Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide

11 Alustavat, tarkistamattomat toimenpidemäärät toisella kaudella Riviotsikot vaihe Yksikko Summa / toimenpiteen määrä Erityisalueiksi nimettyjen Natura_alueiden kunnostus selvitys VEMU määrä 7 suunnittelu VEMU määrä 4 toteutus VEMU määrä 19 Joen elinympäristökunnostus (valuma_alue > 100 km2) selvitys VEMU määrä 23 suunnittelu VEMU määrä 64 toteutus VEMU määrä 128 Kalankulkua helpottava toimenpide käyttö ja ylläpito Kappale 1 selvitys Kappale 30 suunnittelu Kappale 93 toteutus Kappale 98 Muu suoraan vesistöön kohdistuva kunnostustoimenpide käyttö ja ylläpito VEMU määrä 2 selvitys VEMU määrä 4 suunnittelu VEMU määrä 5 toteutus VEMU määrä 19 Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta_ala < 5 km2) Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta_ala < 5 km2) käyttö ja ylläpito VEMU määrä 21 selvitys VEMU määrä 40 suunnittelu VEMU määrä 69 toteutus VEMU määrä 125 käyttö ja ylläpito VEMU määrä 38 selvitys VEMU määrä 66 suunnittelu VEMU määrä 30 toteutus VEMU määrä 66

12 Alustavat, tarkistamattomat toimenpidemäärät toisella kaudella Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma_alue < 200 km2) selvitys VEMU määrä 96 suunnittelu VEMU määrä 23 toteutus VEMU määrä 33 Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta_ala > 5 km2) käyttö ja ylläpito VEMU määrä 26 selvitys VEMU määrä 5 suunnittelu VEMU määrä 27 toteutus VEMU määrä 77 Säännöstelykäytännön kehittäminen käyttö VEMU määrä 1 selvitys VEMU määrä 18 suunnittelu VEMU määrä 11 toteutus VEMU määrä 32 Valuma_alueen veden pidättämiskyvyn parantaminen selvitys Hankkeiden määrä 4 suunnittelu Hankkeiden määrä 9 toteutus Hankkeiden määrä 2 Velvoitetoimenpide suunnittelu (tyhjä) 1 toteutus (tyhjä) 2 Puron elinympäristökunnostus (valuma_alue < 100 km2) selvitys VEMU määrä 29 suunnittelu VEMU määrä 43 toteutus VEMU määrä 59 Kaikki yhteensä 1450

13 Ohjauskeinot 2. kaudella Parannetaan edellytyksiä tulvavesien pidättämishankkeiden toteuttamiseen tulvariskien hallintaa sekä maankäyttöä kehitettäessä ottaen huomioon ekologisen tilan ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteet. (V) Kunnostusten rahoitusten kehittäminen ja omaehtoisen kunnostustoiminnan aktivoiminen. (V) Tehdään valuma-alueen kokonaistarkasteluun perustuvia alueellisia kunnostussuunnitelmia ja valitaan alueelliset kunnostuksen kärkihankkeet. (V) Asiaa edistävä(t) ministeriö(t MMM, YM YM, MMM YM Hannele Nyroos, ympäristöministeriö 13

14 Ohjauskeinot 2. kaudella Kansallisen kalatiestrategian toteuttaminen. (V) Pienvesiohjelman toteuttaminen. (V) Kansallisen vesien kunnostusstrategian toteuttaminen. (V) Kehitetään kunnostusmenetelmiä ja eri menetelmien vaikuttavuuden, tehokkuuden ja pysyvyyden seurantaa. (V) Ekologisen virtaaman määrittämistä koskevien tarpeiden määrittäminen ja menetelmien kehittäminen. (U) Asiaa edistävä(t) ministeriö(t) MMM YM YM, MMM YM, MMM MMM, YM Hannele Nyroos, ympäristöministeriö 14

15 Kunnostuksiin liittyvät avaintoimenpiteet EU raportoinnissa Remediation of contaminated sites Improving longitudinal continuity (fish passes, demolishing old dams). Improving hydromorphological conditions of water bodies other than longitudinal Improvements in flow regime and/or establishment of ecological flows. Measures to reduce sediment from soil erosion and surface runoff Natural water retention measures Adaptation to climate change Measures to counteract acidification

16 Ensimmäisen VHS -kauden kunnostustoimien toteutus Pääosa ensimmäisen kauden kunnostustoimista koski suunnittelua Kunnostustoimenpiteet ovat toteutuneet pääosin suunnitellussa aikataulussa, Pieniä vesiä ja merenlahtia koskevassa toteutuksessa viiveitä Syynä viivästymiseen on resurssien puute sekä se, että toteutuminen on pitkälti kiinni paikallisten tahojen omasta aktiivisuudesta.

17 Hyviä esimerkkejä hyödynnettävä Valtion rahoitus kunnostuksiin vähenee, rahoitus avustuksina Luodaan edellytyksiä paikallisille hankkeille Hyviä esimerkkejä paikallisista yhteistyömuodoista ovat mm. Pyhäjärvi-, Vesijärvi- - ja Vanajavesisäätiöt, Pohjanmaan jokineuvottelukunnat, Pro Saaristomeri ja Satavesi ohjelmat, VELHO, VYYHTI- ja VEDET -hanke, Pien-Saimaan kunnostus, Valmisteilla laaja sisävesi-life+ hanke Hyödynnettävä ulkopuolisia rahoituslähteitä, esim. maaseudun kehittämisohjelman Innovaatio yhteistyön rahoitus, LIFE + Tapio Heikkilä / Image bank of the Environmental Administration Hannele Nyroos, Ministry of the Environment, Finland

18 Pienvesistrategialuonnoksen keskeinen sisältö Pienvesien tilaa koskeva tietoperusta paranee Pienvesien suojelun edellytykset paranevat Pienvesien kunnostaminen lisääntyy Pienvesien kunnostamisen rahoituskäytäntöjä kehitetään ja rahoituspohja laajenee Pienvesien arvostus lisääntyy Pienvesiä koskevat toimet ja tavoitteet otetaan huomioon vesienhoidossa Pienvesien kunnostamisen asiantuntijavalmiudet paranevat Pienvesien kunnostamisen vaikuttavuutta arvioidaan

19 Puhtaat vedet ovat välttämätöntä elämälle sekä ihmisille että luonnolle. Pääviestit Vesienhoidossa on katsottava vastuullisesti tulevaisuuteen. Jätetään tuleville sukupolville puhtaat vedet. Puhtaat vedet ja vesiluonto ovat tärkeä osa Suomen maabrändiä. Vedet ovat puhtaina arvokkaita Puhtaat vedet ja suomalainen vesiosaaminen ovat myös hyvää bisnestä. Kaikilla on oikeus puhtaisiin vesiin. Puhtaat vedet eivät ole itsestäänselvyys Suomessakaan Kolmannes vesistöistämme on huonossa kunnossa. Vesien tila hyväksi yhdessä Vedet eivät pysy puhtaina ilman tekoja Kärsivällisyys kannattaa koska vesien tila paranee hitaasti. Myös luonto tarvitsee puhtaita vesiä Halutessamme voimme saattaa valtaosan pintavesistämme hyvään tilaan tai pilata herkät vesistömme. Valinta on omamme. Vesistö on valuma-alueensa lapsi mitä teet maalla, valuu vesistöön ja pohjaveteen. Kun toimet suunnataan oikein, päästään hyviin tuloksiin tästä esimerkki? Yhdessä tekemällä onnistumme. Emme voi vaatia muita toimimaan ensin ja jäädä odottelemaan. Vesien hyvä tila vaatii ylläpitoa, aikaa ja rahaakin. Vesienhoito kuuluu jokaiselle Tiedosta omien toimiesi vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin. Kaikilla toimialoilla on mahdollisuuksia ja keinoja edistää vesienhoitoa. Voit vaikuttaa vesienhoitoon osallistumalla suunnitteluun ja toimenpiteiden toteuttamiseen tähän kohderyhmäkohtainen esimerkki. Taloudellinen ja terveydellinen hyvinvointimme perustuu puhtaisiin vesiin, miksei kaikilta voisi silloin vaatia toimiakin? Panostamalla yhdessä vesienhoitoon saamme myös viihtyisämmän ympäristön ja paremmat mahdollisuudet virkistyskäyttöön. Olemme sitoutuneet vesienhoitoon mm. vesienhoidon toteutusohjelma ryhdittää suojelutyötä. 19 1