EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

Transkriptio

1 EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! Mitä on sosiaalipedagoginen ehkäisevä (päihde)työ? Jyväskylä Susanna Leimio

2 Päijät-Hämeen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaatio Päijät-Häme Pinta-ala 6 254,68 km² Väkiluku ( ) Lahti Heinola Oiva (ppk, 5 kuntaa) Aava (ppk, 7 kuntaa) Kustannukset ,33 / asukas Siinä on hyvä emäntä, joka paljon tekee ja vähän syö. (Päijäthämäläinen sanonta)

3 Ehkäisevä työ sisältö mistä on kysymys? Työmuoto Interventio Toiminnan tavoite Lapset Nuoret Työikäiset Ikäihmiset

4 Ehkäisevä päihdetyö Päihteiden käytön ehkäisyä ja vähentämistä Vaikuttamista saatavuuteen ja hintaan päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin sekä päihteiden käyttötapoihin Ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin sekä sitä tukevaan kulttuuriin

5 Ehkäisevä päihdetyö TIEDOT, ASENTEET JA OIKEUDET SUOJAAVAT TEKIJÄT JA RISKITEKIJÄT PÄIHTEET JA KÄYTTÖTAVAT YHTEISKUNTA PAIKALLISYHTEISÖ LÄHISUHTEET YKSILÖ Ehkäisevän päihdetyön laatutähti 2013:

6 Laatutähti Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevän päihdetyön laatutähti 2013:

7 Ehkäisevä päihdetyö PAKKA-toimintamalli (THL) Ikärajavalvottavat tuotteet (alkoholi, tupakka, rahapelit) Viranomaisvalvontaa sekä kansalaisten ja eri yhteisöjen vastuullista toimintaa alkoholin myynnin ja anniskelun vastuullisuuden tehostamiseksi Kysyntä ja tarjonta Laaja toimijajoukko vrt. alueverkostot

8 Edistävä mielenterveystyö Mielenterveyttä edistävä toiminta (promootio) Yhteiskunnallisten ja yksilöllisten tekijöiden tunnistaminen ja voimistaminen laajasti koko väestön keskuudessa Mielenterveyden häiriöitä ehkäisevä toiminta (preventio) Mielenterveyttä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen ja torjuminen riskiryhmiin (yksilöt, väestöryhmät) vaikuttamalla Mielenterveyden häiriöitä korjaava toiminta Tutkimus, hoito ja kuntoutus

9 Edistävä mielenterveystyö Mielenterveys positiivisena voimavarana, jota voi vahvistaa Suotuisan kehityksen ja terveyden tukeminen Mielenterveysongelmien ehkäisyä = Negatiivisen kehityksen ennakointia ja siihen puuttumista Mielenterveyttä rakentavien tekijöiden vahvistaminen arjessa Mielenterveyttä kuluttavien tekijöiden vaikutusten heikentäminen Kehitysyhteisöissä arjessa: Perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, kulttuuri- ja ympäristötoimessa sekä järjestöissä

10 Edistävä mielenterveystyö

11 Pelihaittojen ehkäisy Koulutuksellinen ja kasvatuksellinen toiminta (educational iniatives) Tähtäävät yksilön sisäiseen muutokseen tiedoissa, taidoissa, asenteissa ja uskomuksissa Vastuullisen pelaamisen ohjelmat ja pelaajasuojelu, pelikäyttäytymiseen vaikuttaminen koulutuksellisten, kasvatuksellisten ja viestinnällisten toimenpiteiden muodossa Pelipoliittinen toiminta (policy iniatives) Ongelmapelaamisen synnyn ehkäiseminen muuttamalla ulkoisia olosuhteita, kuten pelien saatavuus ja niiden jakelu

12 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy Lähisuhteiden turvallisuuteen liittyvät tekijät Sosiaalista turvallisuutta tuottavien tekijöiden ylläpitoa ja niistä huolehtimista Ilmitulleisiin väkivaltatilanteisiin puuttumista Korjaavaa työtä Turvallisuustyön periaatteet Perheiden turvallisuutta vahvistava toiminta

13 UUSI TYÖORIENTAATIO? Ehkäisevä päihdetyö Edistävä mielenterveystyö Neljä tuulta Pelihaittojen ehkäisy Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy

14 Toimintaympäristön luonne (Mason & Mitroff, 1981) Yksinkertaiset ongelmat Määriteltävä, muotoiltava ja kirjattava Todennäköinen ratkaisu testattavissa Luonteeltaan joustavia ja stabiileja -> on olemassa ratkaisukaava tai lista Kuilu sen välillä mikä on ja sen minkä pitäisi olla -> perusteltavissa Erotettavissa todellisesta maailmasta Ratkaisu löydettävissä jatkuvan yrittämisen avulla Voi toistua useita kertoja Epäonnistuneesta ratkaisusta ei voi syyttää ketään Monimutkaiset ongelmat Vaikeita ja dynaamisia Ei täsmällisesti määriteltävissä Määrittely on aina tiivisti yhteydessä ongelman ratkaisuun Ratkaisut voivat olla hyviä, huonoja tai vain suhteessa toisiinsa Kertakaikkisia tai lopullisia ei ole Ongelmaratkaisu on luonteeltaan kertaoperaatio Ratkaisuilla on usein monia selityksiä, ja se riippuu siitä, mikä selitys valitaan Jokainen ongelma voi olla jonkin tosien ongelman oire

15 Toimintaympäristön luonne (Mason & Mitroff, 1981) Ongelman luonne määrittää sen, miten ratkaisua lähdetään hakemaan Yksinkertaiset eli helpot ongelmat Monimutkaiset eli ilkeät ongelmat Postmodernit toimintaympäristöt ja sen todellisuuden ongelmat ovat hyvin monimutkaisia Ongelmatyypit (yksinkertaiset ja monimutkaiset) ovat suuressa määrin toisistaan riippuvaisia vain harvat ongelmista on mahdollista eristää itsenäisesti käsiteltäviksi.

16 Toiminta monimutkaisessa ympäristössä Verkottunut, ilkeä ja dynaaminen ongelma, mitä ei voi ratkaista mutta mikä on hallittavissa verkottuneella tiedolla Sosiaalinen ongelma, jossa tarvitaan yhteisiä sopimuksia, kollektiivista ymmärrystä ja moniäänisiä hyviä käytäntöjä toisistaan erillisten ratkaisujen sijaan. Mason & Mitroff, 1981

17 Rakenteet kuntoon! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

18 Oikea-aikaista Mitä? Häiriöiden ja ongelmien hoidosta kohti terveyden edistämistä Edellyttää tahtoa ja valmiutta rakentaa uudenlaista työorientaatiota Investointi tulevaisuuteen säästöt näkyvät pidemmällä aikavälillä korjaavien palveluiden tarpeen vähenemisenä ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymisenä

19 Ehkäisevän työn asema ja paikka Huolen vyöhykkeistö (Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL) EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan Mahdollisuuksien luominen Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Varhainen puuttuminen Puheeksiotto Miniinterventio Ehkäisevä työ Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvaa ja on tuntuvaa. Luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin *) lisäämisen tarve. Huolta on paljon ja jatkuvasti, huoli on erittäin suuri. Omat keinot loppumassa tai lopussa. Lisävoimavaroja, kontrollia ja muutos tilanteeseen saatava heti. Peruspalvelut Erikoissairaanhoito - Kuntoutus Riskitekijöiden ja haittojen ehkäisy Hoito Kuntoutus Susanna Leimio 2013

20 Riittävän nopea ja oikea-aikainen apu Vs. työntekijöiden asenteet, ilmiön tunnistaminen, sen puheeksiotto, tilanteen määrittely ja ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen, palveluihin / palveluissa ohjaus ja yhteistyö Ehkäisevä päihdetyö Edistävä mielenterveystyö Yhteistyötä rajapinnoilla Pelihaittojen ehkäisy Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy

21 Tarve kehittää yhteistyötä rajapinnoilla Ennalta ehkäisevä työ Rajapinta asenteet tunnistaminen puheeksiotto ohjaus Yhteistyö Hoito kuntoutus ei huolta pieni huoli tuntuva huoli suuri huoli Mahdollisuuksien luominen Ehkäisevä päihdetyö Mielenterveyden edistäminen Pelihaittojen ehkäisy Perheiden turvallisuutta vahvistava toiminta Varhainen puuttuminen Puheeksiotto Motivoiva haastattelu Mini-interventio Riskitekijöiden ja haittojen ehkäisy Palvelupolut Ehkäisevä työ

22 EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE Neuvolat, kerhot, järjestöt, vertaistuki, päiväkoti, perhe, koulu, kirjasto, läheiset, oppilashuolto, sosiaalityö Lapset Ongelmapelaaminen Nuoret Nuorisotyö, työpajat, kaverit, harrastukset, etsivä työ, yhdistykset, poliisi, lastensuojelu, kaupat Mielenterveys YHTEIS- TYÖ Päihteet Työikäiset Ikäihmiset Työpaikka, tulli, työterveyshuolto, ravintolat, talous- ja velkaneuvonta, alkoholitarkastaja, Eläketurvakeskus Väkivalta Vanhustenhuolto, ystävätoiminta, seurakunta, valtuusto, kuntatekniikka, sairaanhoito, asukasyhteisö

23 Kokemukset Tiedot, taidot ja osaaminen Hiljainen tieto Tiedon jalostumista ja jakamista Oivalluksia Innostumista Uuden oppimista Asenteiden muokkausta Suuntien löytämistä Tekemisen meininkiä Tekoja Repussa välineitä asiakkaiden kohtaamiseen ja palvelujen kehittämiseen! Asenteet Ammatillinen ja tieteellinen tieto sekä asiakastieto

24 Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät

25 Miten asiakas kuvasi sen Miten myyjä sen ymmärsi Miten se suunniteltiin Mitä tuotannolta tilattiin Miten konsultti sen kuvasi Miten projekti dokumentoitiin Mitä asennettiin Mistä asiakas sai laskun Mitä kuuluu takuun piiriin Mitä asiakas oikeasti halusi

26 On tunnettava se todellisuus, jossa on tarkoitus toimia.

27

28 Toimintaympäristön kartoitus ja analyysi Väline yhteisön terveystarpeiden ja terveyden edistämiseen liittyvien tarpeiden arvioinnissa Prosessi joka toteutetaan moniammatillisena tiimityönä saadaan yhteisön tarpeista laaja-alainen kuva välitetään tulokset hallinnolliselle tasolle ja päätöksentekijöille jossa kerätään, kuvataan, analysoidaan ja jaetaan tietoa yhteisön terveydestä, hyvinvoinnista ja niiden ehdoista, siinä ympäristössä, missä toiminnan on tarkoitus tapahtua

29 Toimintaympäristön kartoitus ja analyysi Pyritään hahmottamaan toiminnan kannalta keskeiset toimintaympäristön tekijät ja muutostrendit Arvioidaan toimintaan kohdistuvien tarpeiden kehitystä sekä toiminnan kohdistumista ja sen suhdetta muihin tekijöihin Kuvataan yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuudet Kuvataan määrällinen ja laadullinen kehitys ympäristössä ja kehitystarve toiminnassa Kehitetään tämän perusteella uusi tavoitetila

30 Terveyden taustatekijät Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004

31 Taustatekijät: Työtä rajapinnoilla Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö PETE 2011

32 Palvelun käyttäjä Palvelu Palvelun tarjoaja Valtio Valtakunnallinen Ohjaus: Lait, säädökset, ohjeet Kunta Paikallinen / valtakunnallinen Peruspalvelut Kolmas sektori Valtakunnallinen / paikallinen Kansalaistoiminta Yhteistyö: Verkostotyö Susanna Leimio 2013

33 Juuret ja siivet: Sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen innostaminen

34 Ytimessä sosiaalipedagogiikka Ajattelutapa, suhtautumistapa, asenne Ihminen kokonaisvaltaisena persoonana Yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja yhteisöllisten suhteiden sekä niiden vuorovaikutussuhteen merkityksen ymmärtäminen Ihmisen elämänhistorian ja nykyhetken merkityksellisyys Traditiot ja vallitsevat yhteiskunnalliset olosuhteet

35 Innostamisen kulmakivet Todellisuuden tunteminen Liikkeelle siitä todellisuudesta, jossa ihmiset elävät Ihmiset ja heidän tarinansa kohtaava dialogi Tiedostaminen ja utopia paremmasta On tunnettava todellisuus, jossa on tarkoitus toimia tai jota on tarkoitus muuttaa Tulkinta ja ymmärrys Osallistuminen ei vain sivustaseuraajana tai vastaanottajana vaan toimintaan sitoutuneena toteuttajana Vuorovaikutus

36 PYSYVÄT RAKENNUSAINEET KYLMÄ MAAILMA KUUMA MAAILMA Tekeminen Ulkoapäin tuotu, sopeuttava, lainattava, seuraamuksiin vaikuttava puuhastelu tai aktiviteetti. Yhteistyössä rakennettu, muutokseen tähtäävä, ainutkertainen prosessi. Osallistujat Aika Toiminnan järjestäjät, subjektiobjekti Valmiiksi määritelty, rajattu, ei jatkuva, lyhytkestoinen, vierailu Kaikki osalliset, subjekti-subjekti Suhteessa tarpeisiin, pysyvyyteen tähtäävä Instituutio Pysyvä, suhteellisen muuttumaton ja jäykkä, toiminnan raamit ja toimijat täsmällisesti määriteltyjä Pysyvä mutta säädeltävä, päätösvallan, vastuun ja asiantuntijuuden jakaminen uusien sosiaalisten verkostojen ja instituutioiden muodostamiseksi Sosiaalinen suhde Passiivinen Aktiivinen, vuorovaikutukseen ja laadultaan aitouteen pyrkivä Strategia Muutoksen perustana on yksimielisyyden saavuttaminen ja tiedon lisääminen, rakennettu suhteessa asiantuntijoiden näkemyksiin Muutos edellyttää ymmärrystä, joka syntyy ristiriitojen ja erilaisten näkemysten kautta, rakennettu suhteessa osallistujien todellisuuteen Filosofia Käytäntö Teorian ja käytännön vuoropuhelu, kokonaisvaltaisuus

37 Heinolan alueverkosto Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki / Joonas PItkänen Aluekoordinaattori Teija Ahvenainen Kampanjatyöryhmät Muut verkostot Aluekoordinaattori Hannu Lehtonen Aluekoordinaattori Tuija Kajasrinne SyHa Nasto la O:lan seutu Aluekoordinaattori Jenni Pösö Iitti Peruspalvelukeskus AAVAn alueverkostot (4): Sysmä-Hartola Nastola Iitti Orimattilan seutu Verso Susanna Leimio PTHyksikkö Sari Hokkanen HO HÄ PETE Seutukoordinaatioryhmä: Seutukoordinaattori Aluekoordinaattorit (7) Perusterveydenhuollon yksikkö Järjestöt Peruspalvelukeskus Oivan alueverkostot (2): Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä & Asikkala & Padasjoki Ehyt ry Heli Vaija Kriisikeskus Katja Ryhänen Lahden alueverkosto Aluekoordinaattori Annikki Tirkkonen / Marja-Liisa Puonti PA Aluekoordinaattori Maija-Liisa Heikkinen KÄ AS ALUEVERKOSTORAKENNE PÄIJÄT-HÄMEEN EHKÄISEVÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ (PETE)

38 Verkostoyhteistyön keskeiset kysymykset Yhteistyö eri osa-alueiden välillä, sekä kumppanuus eri toimijoiden kesken Yhteisten tavoitteiden määritteleminen Keskinäisen luottamuksen rakentaminen Ihmisten motivointi ja se, että he tuntevat asian omakseen Ihmisten sitoutuminen tapahtuu yhteisen tekemisen kautta Työajan resursointi, ihmisille tieto jo etukäteen mitä osallistumiselta odotetaan ja mitä se vaatii Osallistujat voimaantuvat ottamaan asian omakseen ja viemään sen omaan organisaatioonsa Ihmisten on puhuttava samaa kieltä, luodaan sellainen Osallistujat ovat tasavertaisia pöydän ääressä, kaikille annetaan puheenvuoro Kaikki osallistuvat, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen on myös eräänlaista tasavertaisuutta Markku Nurminen

39 Kesao Fukae / Leena Kurki Katso ihmistä silmiin, kun puristat hänen kättään. Puhu aina totta. Pidä yllä huumorintajuasi myös vaikeina aikoina. Jos sinulla on huono pomo, opit enemmän. Onni ei tule niiden luokse, jotka valittavat. Kun saavutat päämääräsi, aseta heti uusi. Tiukka koulutus on kasvun edellytys. Työskentele kovemmin, niin olet siitä myöhemmin elämässäsi iloinen. Johtajan todellinen arvo näkyy hänen kyvyssään innostaa toisia. Siksi ilo, hyväntuulisuus ja energia ovat voimakkaan johtajan perusominaisuuksia. Ihmiset, jotka ajattelevat liikaa itseään, eivät luo hyvää organisaatiota. Yritys on kuin perhe. Vanhempien työntekijöiden tulee aina olla nuorille hyvänä esimerkkinä. Ihminen ei kehity, jollei hän ole itselleen rehellinen. Johtajuus ei ole synnynnäinen ominaisuus, se ei ole DNA:ssasi, vaan sitä pitää oppia, harjoittaa, hioa ja terävöittää. Jos haluat tulla ihmiseksi, jolla on hyvä sydän ja hyvät tavat, etsiydy sellaisten seuraan, joilla ne jo ovat.

40

41 SINUN KÄDENJÄLKESI? Susanna Leimio p