MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri Luonnos MMM015:00/2017 Laura North /01.02/2017

Transkriptio

1

2

3 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri Luonnos MMM015:00/2017 Laura North /01.02/2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI MAASEUDUN HANKETOIMINNAN TUKEMISESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Yleistä Maaseudun kehittämisen tukemisesta annettua lakia (28/2014) muutettiin 1 päivänä tammikuuta Olennaisin muutos koski 24 :n muutosta, jolla selvemmin todetaan niin sanottuihin pilottihankkeisiin liittyvien investointien tukemisen olevan tietyissä rajoissa mahdollista. Samalla tehtiin lakiin myös pienempiä muutoksia, joilla pyritään lisäämään tukijärjestelmän toimivuutta ja vähentämään hallinnollista taakkaa. Lainmuutoksen johdosta vastaavat muutokset on tehtävä myös asetukseen. Lisäksi laajakaistahankkeiden rahoitukseen tehdään muutoksia tuenhakijan ja tukitason osalta. Maaseutuohjelman laajakaistarahoitus sai EU komissiolta luvan keventää rahoituksen ehtoja. Tästä johtuvat muutokset tehdään myös maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (1174/2014). Lisäksi tehdään vähäisiä korjauksia ja muutoksia. Yksityiskohtaiset perustelut 6. Kehittämishanketuen saaja ja tuettava toiminta. Pykälään lisättäisiin uusi toinen momentti, jossa kevennettäisiin vaatimusta tuen saajan yleishyödyllisyydestä laajakaistainvestointien osalta (maaseutuohjelman alatoimenpide 7.3). Tähän mennessä maaseutuohjelmasta rahoitettujen laajakaistahankkeiden toteuttajan tai tuenhakijan on pitänyt olla yleishyödyllinen toimija. Taustana muutokselle on se, että komissio ei pitänyt maaseutuohjelman valmistelun aikana ohjelmaperusteista laajakaistarahoitusta Suomessa tarpeellisena. Suomi (maaja metsätalousministeriö) on joutunut perustelemaan komissiolle moneen otteeseen maaseudun laajakaistarahoituksen tarvetta. Suomi on suuri maa, jossa välimatkat ovat pitkät, eivätkä kaupalliset operaattorit ole kiinnostuneita rakentamaan laajakaitayhteyksiä harvaan asutuilla maaseutualueilla markkinaehtoisesti. Jotta biotalouden tavoitteet ja asukkaiden yhdenvertaisuuden tavoitteet voitaisiin saavuttaa, tarvitaan edelleen julkista tukea tietoliikenneyhteyksien saatavuuden parantamiseen. Asetuksen muutoksen myötä tuensaajan ei tarvitsisi olla yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon, mutta tuettavan toiminnan tulee edelleen olla yleishyödyllistä, eikä tuettavan toiminnan ensisijainen päämäärä saa olla voiton tavoittelu. Vastaava muutos on tehty maaseutuohjelmaan. Harvaan asutuilla maaseutualueilla ei ole monia mahdollisia verkon rakentajia. Jos operaattorin yhtiöjärjestyksestä puuttuu maininta yleishyödyllisyydestä, se ei aiemmin ole voinut olla maaseutuohjelman laajakaistahankkeiden tuensaajana, kun vaatimuksena on toimijan yleishyödyllisyys. Tämä vaatimus on vaikeuttanut hankkeiden toimeenpanoa. Toiminnalla ei siis edelleenkään tavoitella voittoa. Hankkeita rahoitetaan niillä alueilla, missä verkkoja ei markkinaehtoisesti rakenneta. Ohjelmaneuvotteluissa on tul-

4 2 lut ilmi, että komissio on lieventänyt kantaansa ja pitää maaseutuohjelmaan tehtyä muutosta asianmukaisena ja tarpeellisena. Pykälän 3 momentiksi siirtyvää entistä 2 momenttia tarkennettaisiin tuensaajien osalta siten, että yhteistyöhankkeeseen tukea voitaisiin myöntää julkisoikeudelliselle tai yksityisoikeudelliselle yhteisölle. Pykälän ensimmäinen ja viimeinen momentti säilyisivät sisällöllisesti muuttumattomina. 7. Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin koulutushankkeet. Kyseinen muutos on ohjelmanmuutoksessa tehty lisäys kansainvälisten hankkeiden toteutukseen. Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin uudeksi 3 kohdaksi lakimuutoksella mahdollistetut pilottihankkeiden investointi-kustannukset yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen ja maatalouden ja maaseudun ryhmä-poikkeusasetuksen mukaisesti (komission asetuksen 651/ artikla ja asetuksen 702/ artikla). Ryhmäpoikkeusasetusten mukaisesti tukikelpoisia ovat hankinnat, jotka liittyvät pilottihankkeissa tarvittavien välineiden ja laitteiden kustannuksiin siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa. Jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan. Maaseutuohjelman pilottihankkeisiin sovelletaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen määrittelyä kokeellisesta kehittämisestä. Kokeellisella kehittämisellä tarkoitetaan olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun relevantin tiedon ja taitojen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä, jonka tavoitteena on kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja. Tämä voi kattaa myös esimerkiksi toiminnan, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden peruskäsitteiden määrittely, suunnittelu ja dokumentointi. Kokeellinen kehittäminen voi käsittää uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palvelujen prototyypit, esittely- ja pilottihankkeet, testauksen ja validoinnin ympäristössä, joka edustaa käytännön toimintaolosuhteita, kun ensisijaisena tavoitteena on tehdä uusia teknisiä parannuksia tuotteisiin, prosesseihin tai palveluihin, jotka eivät ole vielä suurelta osin vakiintuneet. Tämä voi kattaa kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittämisen, kun prototyyppi on pakostakin lopullinen kaupallinen tuote ja kun sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja validointia varten olisi liian kallista. Kokeellinen kehittäminen ei kata olemassa oleviin tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin rutiininomaisesti tai säännöllisin väliajoin tehtäviä muutoksia, vaikka kyseiset muutokset merkitsisivät parannuksia. Pykälän 5 momenttia muutettaisiin siten, että vastikkeettomat luovutukset muutettaisiin vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtäväksi työksi. Käytäntö ei asian kannalta muuttuisi, vaan pykälää muutetaan tulkinnan helpottamiseksi ja tekstiä yhdenmukaistetaan ohjelman mukaiseksi. Muutos on lähinnä tarkennukseksi tarkoitettu.

5 3 Pykälän muut momentit säilyvät sisällöllisesti muuttumattomina. 10. Kehittämishanketuen määrä. Ensimmäisessä momentissa tuen määrä muutettaisiin julkisen tuen määräksi. Lain 28/ :n määritelmän mukaisesti tuella tarkoitetaan avustusta, joka on myönnetty tai myönnetään valtion tai Euroopan unionin taikka niiden molempien varoista. Julkiseen tukeen sisältyisi myös muu kansallinen julkinen rahoitus, kuten kuntien ja seurakuntien rahoitus. Huono taloudellinen tilanne on tehnyt hankkeiden toteuttamisen aikaisempaa haastavammaksi. Kun muu julkinen rahoitus lasketaan mukaan (julkiseen) tukeen, ei hankkeiden yksityisrahoituksen osuus nouse kohtuuttoman suureksi ja pienemmätkin, mutta tulokselliset hankkeet voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Muutos laskee hieman euromääräistä rajaa, jolloin tukea voidaan myöntää. Näin muutos helpottaa pienempien hanketoteuttajien asemaa. Pykälään lisättäisiin myös uusi 3 momentti. Tukea hankkeen kokoamisesta, yhteistyöstä ja kokemusten vaihdosta aiheutuviin hyväksyttäviin kustannuksiin voitaisiin myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014) 26 :ssä säädetään tästä teemahankkeen koordinointiosan tukitasosta voimaan tulleella muutoksella poistettiin vaatimus erityiseen syyhyn edellytyksenä tuen saamiselle. Maaseutuohjelman toimeenpanosta saatujen kokemusten mukaan muutos oli tarpeellinen, sillä teemahankkeen luonteesta johtuen nämä niin sanotut koordinointikustannukset ovat ilman erityistä syytä teemahankkeen onnistumisen kannalta lähes kaikissa teemahankkeissa hyvin perusteltuja ja hyväksyttäviä. Useissa teemahankkeissa on jopa 20 toimenpidettä, joiden toteuttajat ovat usein pieniä ja uusia toimijoita, ja niiden kokoaminen ja neuvonta edellyttävät koordinaatiotyötä. Toimenpiteet ovat usein euromääräisesti pieniä, mutta niillä saadaan isoja vipuvaikutuksia ja uusia toimijoita mukaan maaseudun kehittämistyöhön. 10 c. Yleishyödylliseen investointiin myönnettävän tuen määrä. Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin uusi tukitaso laajakaistainvestoinneille. Tukea laajakaistahankkeisiin ohjelman alatoimenpiteen 7.3 mukaisesti voitaisiin jatkossa myöntää joko 50 % tai 70 % hyväksyttävistä kustannuksista. Ohjelmaneuvotteluissa komissio vaati kaikille ohjelman toimenpiteille kiinteät tukitasot. Kiinteiden tukitasojen hankaluuden takia ja tuensaajien joukon laajentamisen takia otetaan käyttöön toinen, alempi 50 %:n tukitaso. Jatkossa olisi käytössä siis kaksi eri tukitasoa ja tukitaso riippuisi hakijan taustasta. Jos hankkeen tuen hakijana ja toteuttajana on sellainen operaattori tai yhteisö, jonka vuosiliikevaihto on aiempien 3 vuoden aikana ylittänyt 10 miljoonaa euroa, tukea voitaisiin myöntää 50 %. Jos toteuttajan vuotuinen liikevaihto jää alle 10 miljoonan euron, tukea voidaan myöntää 70 %, kuten ennen muutosta. Valtaosa maaseutuohjelman laajakaistahankkeiden toteuttajista on paikallisia osuuskuntia tai seutukunnallisia operaattoreita ja kuuluvat tähän ryhmään. Muutos lisäisi mahdollisten laajakaistahankkeiden toteuttajien määrää ja voi olla ratkaiseva hankkeiden toteutumisen kannalta sellaisilla alueilla, joilla esimerkiksi on vain yksi tai muutama mahdollinen laajakaistan rakentaja ja laajakaistayhteyksien tarjoaja. Siten muutos vähentäisi byrokratiaa ja lisäisi kehittämismahdollisuuksia ja alueiden tasavertaisuutta.

6 4 10 d. Paikallisiin hankkeisiin myönnettävän tuen määrä. Pykälän otsikkoa ja sisältöä muutettaisiin siten, että pykälässä ei enää säädettäisi valtakunnallisiin hankkeisiin myönnettävän tuen määrästä. Maaseutuohjelman valtakunnallisten ja ELY-keskusten rahoittamien alueiden välisten hankkeiden rahoitus on tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa ohjelman toimenpiteiden mukaisesti, eikä aina automaattisesti 100 %:n tuella. Komissio on vaatinut maaseutuohjelman hankkeille kiinteät tukitasot. Moni valtakunnallinen hanke on jäänyt rahoittamatta sen vuoksi, että siihen sisältyisi toimintaa, jota ei 100 %:n hankkeissa voitaisi tukea. Jos tukea myönnetään 100 % hyväksyttävistä kustannuksista, täytyy hyödyn kohdistua laajalle, jolloin konkretia ja yritysten hyötyminen saattaa jäädä usein vähemmälle. Pykälän ensimmäisessä momentissa ollut kielto myöntää tukea sellaiseen valtakunnalliseen hankkeeseen, jossa tuki olisi valtiontueksi katsottavaa tukea, poistetaan. Ohjelman toimenpiteittäiset tukitasot (60, 70, 80, 90 ja 100 %) on määritelty komission hyväksymässä maaseutuohjelmassa ja muualla tässä valtioneuvoston asetuksessa. Muutoksen johdosta pykälästä poistuu 1 momentti ja muut momentit säilyvät sisällöllisesti muuttumattomina. Pykälän ruotsinkielinen käännös tarkistetaan kokonaisuudessaan, erityisesti muutoksen jälkeinen 2 momentti. 4 luku. Yleishyödylliset ja muut investoinnit Luvun otsikkoa muutettaisiin siten, että myös pilotointeihin liittyvät investoinnit soveltuisivat lukuun. Pilotointihankkeisiin liittyvät hankinnat ja investoinnit eivät ole yleishyödyllisiä investointeja. Yhteistyötoimenpiteeseen sisältyviin pilotointeihin liittyviin investointeihin tukea voidaan myöntää komission asetuksen 651/ artiklan ja 702/ artiklan mukaisesti. 17. Investoinnin tukemisen edellytykset. Pykälän toiseen momenttiin lisättäisiin viittaus yleisasetuksen 71 artiklasta myös 2 ja 3 kohtiin, eli EU-säädöksistä johtuviin ehtoihin investointien pysyvyyteen liittyen. Investointien pysyvyydestä säädetään Euroopan neuvoston ja parlamentin yleisasetuksen (1303/2013) 71 artiklassa. Artiklassa säädetään, että sellaisten ERI-rahastoista (Euroopan Rakenne- ja Investointirahastot) tukea saavien toimien, jotka eivät ole infrastruktuuri- eivätkä tuotannollisia investointeja, on maksettava rahaston rahoitusosuus takaisin ainoastaan silloin, kun niillä on sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti velvoite ylläpitää investointeja ja kun niitä koskee kyseisissä säännöissä säädetyn määräajan kuluessa tuotannollisen toiminnan lopettaminen tai tuotannon siirto. 18. Investoinnin hyväksyttävät kustannukset. Investoinnin tukikelpoisten kustannusten luetelmaa täsmennettäisiin pykälän informatiivisuuden parantamiseksi lisäämällä 1 momentin 1 kohtaan rakentamiskohteessa tarvittavat sähkö-, lämpö-, vesi- ja viemäri- sekä tietoliikenneliittymistä aiheutuvat kustannukset. Näitä kustannuksia voitaisiin tukea ainoastaan osana tuettavaa toimenpidettä.. Kyseisten kustannusten katsotaan lukeutuvan kiinteästi aineellisen investoinnin toteuttamiseen, kuten rakennuksen rakentamiseen, sillä rakennus ei olisi käyttökelpoinen ilman edellä lueteltuja liittymiä. Lisäksi momentin 3 kohtaan lisättäisiin kalusto. Muutoksen on tarkoitus selventää soveltamiskäytäntöä. Pykälän 3 momentista poistuisi säännös, jolla sallitaan vain uusien laitteiden tukeminen. Tämän tilalle tulisi uusi säännös, jossa säädetään edellytyksistä, joita noudate-

7 5 taan tuettaessa käytettyinä hankittavia koneita ja laitteita mukaan lukien välineet ja kalusto. Käytettynä hankittavia koneita ja laitteita ei ole voitu tähän mennessä tukea, sillä niiden tukeminen ei alun perin sisältynyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan Maaseutuohjelman mukaan edelleen tuetaan pääsääntöisesti uusia koneita ja laitteita, etenkin jos uuden teknologian avulla toiminnan tuottavuus tai käyttökelpoisuus merkittävästi parantuu. Käytettyjen koneiden ja laitteiden tukeminen edistää osaltaan materiaalitehokkuutta, resurssien tehokasta käyttöä ja kiertotaloutta. Tukea ei ole kuitenkaan tarkoitus suunnata sellaisten käytettyjen koneiden ja laitteiden hankkimiseen, jotka ovat lähellä teknis-taloudellisen käyttöikänsä loppua. Käytettyjen koneiden ja laitteiden hankkiminen pitäisi perustella säännöksessä esitetyt edellytykset huomioon ottaen. Tukemisen edellytyksenä on, että hankinta hyväksytään tukipäätöksellä, jonka ehtoja tuen saajan tulee noudattaa. Tultaessa nykyiselle EU-ohjelmakaudelle käytettyjen koneiden ja laitteiden tukemisesta säädetään komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 täydentämisestä ja siirtymäsäännöksistä 13 artiklan b kohdassa, jonka mukaan jäsenvaltioiden on esitettävä maaseudun kehittämisohjelmissaan edellytykset, joiden mukaisesti käytettyjen välineiden ja laitteiden hankintaa voidaan pitää tukikelpoisina menoina. Käytettyinä hankittavien koneiden ja laitteiden tukemisen periaatteet on sisällytetty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman lukuun kyseisen ohjelman 2. muutoksen yhteydessä. Euroopan komissio hyväksyi muutoksen annetulla täytäntöönpanopäätöksellä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta myönnettävää tukea varten esitetyn Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman muuttamisen hyväksymisestä (CCI 2014FI06RDRP001). 19. Rakennuksen ja kiinteistön hankintaa koskevan tuen lisäedellytykset. Pykälästä poistettaisiin 1 kohta, jolloin voimassa olevan pykälän 2 kohta siirtyisi 1 kohdaksi, ja vastaavasti 3 kohta 2 kohdaksi. Poistettaessa rakennuksen ja kiinteistön hankintaan myönnettävän tuen edellytyksistä kohta: rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen taikka kiinteistön hankintaan ei ole myönnetty ja maksettu luovutusta edeltävän kymmenen vuoden aikana Euroopan unionin rahoitusta pyritään vähentämään byrokratiaa. Kyseistä pykälän 1 kohdassa säädettyä 10 vuoden karenssia on käytännössä ollut erittäin hankalaa valvoa, ja sen soveltaminen, ja mahdollisen vanhan tuen olemassa olo, on voinut tulla uudelle omistajalle yllätyksenä. Sen, että onko vanha omistaja saanut tukea rakennuksen korjaamiseen tai hankintaan esimerkiksi 9 vuotta sitten, ei pitäisi vaikuttaa uuden omistajan mahdollisuuteen saada tukea. 20. Teemahankkeena tuettava toiminta. Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin tarkennus. Momentin johtolauseen sanamuoto on aiemmin kuulunut: Sen lisäksi, mitä kehittämistukilain 26 :n 1 momentissa säädetään, tukea teemahankkeeseen voidaan myöntää:. Kohta korjattaisiin seuraavanlaiseksi: Tukea teemahankkeeseen voidaan myöntää kehittämistukilain 26 :n 1 momentin mukaisesti. Muutoksella on tarkoitus pitää teemahankkeen tuki kehittämistukilain mukaisena.

8 6 25. Prosenttimääräinen korvaus. Pykälän 1 momenttia yhdenmukaistettaisiin rakennerahastojen tukikelpoisuusasetuksen kanssa. Momentista muutettaisiin hankkeen hyväksyttävät palkkakustannukset hankkeen hyväksyttäviksi hankehenkilöstön palkkakustannuksiksi. Palkkakustannuksia, joiden perusteella prosenttimääräisen korvauksen osuus lasketaan, ovat esimerkiksi hankepäällikön ja hankesihteerin palkkakustannukset ja muut varsinaisesta työsuhteesta aiheutuneet palkkakustannukset. Palkkakustannuksiin ei lueta lyhyitä ostopalvelun luonteisia korvauksia kuten taloushallinnon kustannuksia. Hankkeen varoilla palkatulla henkilöllä on aina oltava kirjallinen tehtävänkuvaus, jonka perusteella voidaan arvioida tehtävien tarpeellisuus hankkeen kannalta. 26. Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset. Pykälän 1 momentin 11 kohta muutettaisiin vastaamaan edellisen ohjelmakauden mukaista muotoilua. Kohdassa edellytetään, että vain jo työsuhteessa olevan kokoaikaisen työntekijän palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin voitaisiin myöntää tukea. Tämä kokoaikaisuuden vaatimus poistettaisiin, sillä se on ollut ristiriidassa muun muassa työsopimuslain (55/2001) kanssa. Työsopimuslain 2 luvun 5 :n mukaan jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille 6 luvun 6 :stä riippumatta. 7 luvun 3 :n mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole, jos työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet. Näistä työsopimuslain mukaisista säännöksistä johtuen osa-aikaista työntekijää ei saisi irtisanoa vaan hänelle tulisi ensisijaisesti tarjota kokoaikaista työtä, jos työnantajalla on tarve lisätyön tekemiseen. Pykälän muutos koskee nimenomaan tilannetta, jossa on lisätyön tarve ja tehtävää on jo hoitamassa osa-aikainen työntekijä. 36. Tuen maksuerät. Pykälän kolmas momentti poistettaisiin toimeenpanossa havaittujen ongelmien takia. Erityisesti ohjelmakauden alussa sähköiseen hakujärjestelmään siirtyminen (Hyrrä) on aiheuttanut maksuhakemusten kasautumista. Poistettava momentti on estänyt Leader-ryhmien toimintarahan hakua useammin kuin kahtena maksukertana vuosittain, vaikka kustannukset ovat syntyneet ja maksuhakemukset kaikin puolin muuten olisivat kunnossa. Poistuneen kolmannen momentin tilalle lisättäisiin säännös, miten maksuerät määräytyvät teemahankkeissa. Tuki teemahankkeen kumpaankin osioon voidaan maksaa vuosittain enintään neljässä erässä, siten että toimenpiteiden osio voidaan maksaa vuosittain enintään neljässä erässä ja hankkeeseen mahdollisesti hyväksytty kokoamisen, yhteistyön ja kokemusten vaihdon osio vuosittain enintään neljässä erässä, huomioiden kuitenkin, että tuki yleishyödyllisen investoinnin toimenpiteisiin voidaan maksaa koko hankkeen ajalta enintään kuudessa erässä siten, että viimeinen erä on vähintään 20 % teemahankkeen investointitoimenpiteisiin myönnetystä tuesta. Asetuksella tarkennettaisiin maksuerien rajausta teemahankkeiden osalta, tarkoituksena varmistaa tuensaajille mahdollisimman joustava maksatus myös teemahankkeiden osalta.

9 7 37. Tulojen vaikutus. Toiseen momenttiin lisättäisiin rajaus, että hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista tehtyä tulojen vähentämistä ei sovellettaisi toimiin, joiden tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä on enintään euroa. Säännös johtuu Euroopan neuvoston asetuksen 1303/2013, niin sanotun yleisasetuksen, 65 artiklan i alakohdasta: Tätä kohtaa ei sovelleta toimiin, joiden tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä on enintään euroa. Lisäksi pykälään lisättäisiin uusi kolmas momentti, johtuen yleisasetuksen samasta artiklasta. Hankkeisiin, joiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat yli miljoona euroa ja jotka tuottavat nettotuloja niiden päättymisen jälkeen, sovellettaisiin 37 :ssä säädetyn sijaan yleisasetuksen 61 artiklaa, jollei hankkeeseen sovellettavasta valtiontukea koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu. Jos tulot voidaan arvioida etukäteen, sovellettaisiin tulojen määrittämiseen yleisasetuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohtaa. Kun tulojen arviointi etukäteen on mahdotonta, sovellettaisiin yleisasetuksen 61 artiklan 6 kohtaa nettotulojen vähentämiseen. Sama säännös on otettu rakennerahastoasetukseen (358/2014). Yli 1 miljoona euroa tukea saavia hankkeita voivat olla muun muassa laajakaistahankkeet ja vesihuoltohankkeet, jotka ovat investointihankkeita. Yli 1 miljoona euroa tukea saavat hankkeet todennäköisesti eivät tule nettotuloja tuottamaan, joten tämä säännös ei ehkä koskaan realisoidu. EU-lainsäädännöstä johtuen säännöt tulee kuitenkin kansalliseen lainsäädäntöön ottaa. Maaseutualueiden laajakaistahankkeet tarvitsevat tukea juuri sen takia, ettei niillä kukaan voittoa voi saada. Yleisasetuksen 61 artiklan mukaisesti nettotuloilla tarkoitetaan rahavirtoja, jotka käyttäjät maksavat suoraan kyseisen hankkeen tuottamista tavaroista tai palveluista, kuten infrastruktuurin käytöstä välittömästi käyttäjien maksettavaksi tulevia maksuja, maapohjan tai rakennusten myyntiä tai vuokraamista tai maksuja palveluiden suorittamisesta, vähennettyinä kyseisellä kaudella syntyneillä toimintakustannuksilla ja lyhytikäisten laitteiden jälleenhankintakustannuksilla. Hankkeen tuottamia toimintakustannusten säästöjä on käsiteltävä nettotuloina, jollei niitä tasoiteta samansuuruisilla vähennyksillä tuen määrästä. Jos kaikki investointikustannukset eivät ole tukikelpoisia osarahoitusta varten, nettotulot jaetaan investointikustannusten tukikelpoisten ja muiden kuin tukikelpoisten osien suhteessa. 39. Tuen maksaminen. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin maininta, että poistokustannusten tukikelpoisuus muodostaa poikkeuksen. Poisto on poikkeus siihen pääsääntöön, että menon tulee olla tuensaajan maksama. Poiston tekemisen edellytyksenä on, että sen määrä voidaan todeta kirjanpidosta ja että poistot lasketaan kirjanpitolain (1336/1997) tai vastaavan tuensaajaa koskevan muun säännöstön perusteella. Kysymyksessä on yleisasetuksen 69 artiklan 2 kohdan mukaisesta poikkeuksesta sääntöön, jonka mukaan menon tulee olla tuensaajan maksama. Poiston tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että poiston kohteena olevan omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista tukea. Julkisella tuella tarkoitetaan mitä tahansa julkista tukea, jota on käytetty omaisuuden hankintaan. Säännöksen tarkoituksena on estää kustannuksen rahoittaminen kahteen kertaan julkisista varoista. Säännöksellä estetään myös tuen kumuloituminen.

10 Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun asetuksen (1174/2014) 6, 7 ja 10, 10 c :n 3 momentti, 10 d, 4 luvun otsikko, ja 25, 26 :n 11 kohta, 36, 37 ja 39, sellaisina kuin niistä ovat 10, 10 c :n 3 momentti, 10 d 17 ja 25 asetuksessa 539/2015, seuraavasti: 6 Kehittämishanketuen saaja ja tuettava toiminta Tukea yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen tai yleishyödylliseen investointiin voidaan myöntää julkisoikeudelliselle yhteisölle sekä sellaiselle yksityisoikeudelliselle yhteisölle, jonka pääasiallinen tarkoitus on muu kuin taloudellinen toiminta tai jonka toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voiton tavoittelu. Tukea 18 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisiin investointeihin voidaan myöntää julkisoikeudelliselle sekä yksityisoikeudelliselle yhteisölle. Tukea yhteistyöhankkeeseen voidaan myöntää, kun hankkeeseen osallistuu vähintään kaksi yhteisöä. Yhteistyöhankkeeseen tukea voidaan myöntää julkisoikeudelliselle tai yksityisoikeudelliselle yhteisölle. Tuki myönnetään hankkeen vastuulliselle toimijalle. Kehittämishanketukea voidaan myöntää ohjelman mukaisesti: 1) koulutustoimenpiteisiin; 2) tiedonvälitykseen ja esittelytoimiin; 3) selvityksiin ja suunnitelmien laatimiseen; 4) yleishyödyllisiin paikallisiin investointeihin pieninfrastruktuurien rakentamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi mukaan lukien matkailuun liittyvä pieninfrastruktuuri; 5) paikallisten palveluiden kehittämiseen; 6) kylien kehittämistoimiin, maaseutumaiseman ja luonnonarvoltaan merkittävien alueiden kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen ja ennallistamiseen; 7) yhteistyöhön perustuvien maataloutta, elintarvikealaa ja metsätaloutta kehittävien maaseudun innovaatioryhmien suunnitelmien toteutukseen; 8) elinkeinorakennetta uudistaviin, maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä kehittäviin ja yrittäjien yhteistyötä edistäviin yhteistyöhankkeisiin; 9) innovatiivisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, siihen sopeutumiseksi tai ympäristötoimiin vesien suojelemiseksi; sekä 10) kestävästi tuotettuun biomassaan perustuvia prosesseja kehittäviin hankkeisiin. 7

11 Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset Jollei jäljempänä toisin säädetä, kehittämishanketukea voidaan myöntää seuraaviin hankkeesta aiheutuviin tarpeellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin: 1) palkkaus- ja palkkiokustannukset ja niihin liittyvät lakisääteiset kustannukset lukuun ottamatta luontaisetuina suoritettavia kustannuksia; 2) matkakustannukset; 3) ostopalveluiden hankintakustannukset; 4) vuokrakustannukset; ja 5) muut kehittämishankkeen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset mukaan lukien pienhankinnat ja kohtuulliset tarjoilukustannukset hankesuunnitelman mukaisissa kokous-, koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, yhteistyöhankkeessa, koulutushankkeessa ja paikallisen toimintaryhmän hankkeessa tukikelpoisia ovat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön ja aiheutuvat ulkopuolisten asiantuntijoiden kutsumisesta suomalaisen osapuolen järjestämiin tilaisuuksiin sekä kustannukset, jotka liittyvät hankkeeseen sisältyvän kansainvälisen yhteistyön koordinointiin muussa valtiossa toimivan yhteistyökumppanin kanssa. Yhteistyöhankkeessa ovat lisäksi tukikelpoisia tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka: 1) liittyvät menekinedistämistoimiin, jotka koskevat lyhyitä toimitusketjuja, paikallisten markkinoiden kehittämistä tai maaseutumatkailua; 2) aiheutuvat lyhytkestoisesta yrityskohtaisesta elinkeinotoiminnan arvioinnista tai testauksesta; tai 3) liittyvät pilottihankkeissa tarvittavien välineiden ja laitteiden kustannuksiin siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa. Jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan. Koulutusta antavien henkilöiden koulutustoimenpiteessä välttämättömästä lisäkoulutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka liittyvät 13 :ssä tarkoitettuihin kokonaisuuksiin, ovat tukikelpoisia. Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävä työ (luontoissuoritus) voidaan hyväksyä kustannukseksi yhteistyöhankkeita ja koulutus- ja tiedonvälitystoimenpiteitä lukuun ottamatta. Luontoissuoritusten yhteydessä kohtuulliset tarjoilukustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia. 10 Kehittämishanketuen määrä Kehittämishanketukea voidaan myöntää, jos julkisen tuen määrä hakemuksen perusteella olisi vähintään euroa. Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

12 Tukea hankkeen kokoamisesta, yhteistyöstä ja kokemusten vaihdosta aiheutuviin hyväksyttäviin kustannuksiin voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. 10 c Yleishyödylliseen investointiin myönnettävän tuen määrä --- Tietoliikenneyhteyksiin kohdistuviin yleishyödyllisiin investointeihin tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan lukien 70 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, mikäli tuenhakijan vuosittainen liikevaihto edellisen 3 vuoden aikana on ollut korkeintaan 10 miljoonaa euroa, tai 50 prosenttia, mikäli tuenhakijan vuosittainen liikevaihto edellisen kolmen vuoden aikana on ollut yli 10 miljoonaa euroa d Paikallisen toimintaryhmän rahoittamiin hankkeisiin myönnettävän tuen määrä Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen tai kansainväliseen hankkeeseen muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään euroa. Paikallisten toimintaryhmien kansainvälisessä hankkeessa Suomen osuus kansallisen tuen määrästä muu julkinen rahoitus mukaan lukien voi olla enintään euroa toimintaryhmää kohden. Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan alueiden väliseen hankkeeseen muu julkinen rahoitus mukaan lukien enintään euroa toimintaryhmää kohden. Jos tuki myönnetään paikallisen toimintaryhmän rahoituskiintiöstä, tukitaso voi olla alempi kuin tässä luvussa säädetään. 4 luku Yleishyödylliset ja muut investoinnit 17 Investoinnin tukemisen edellytykset Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty ohjautuu alueen asukkaille ja muille toimijoille. Investoinnin kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä. Investoinnin pysyvyydestä säädetään yleisasetuksen 71 artiklan 1 kohdan a c alakohdassa sekä 2 ja 3 kohdassa. Jos investointi toteutetaan muun kuin tuen saajan omistamalla tai hallitsemalla alueella taikka vastaavassa rakennuksessa taikka muussa kohteessa, tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että alueen omistaja ja tarvittaessa haltija on antanut suostumuksensa investointiin ja siihen, että tuettu kohde

13 on alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä. Käyttöoikeuden säilyminen on varmistettava asianmukaisesti. Jos tuettavaan hankkeeseen sisältyy rakentamisinvestointeja, tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että tuen saaja pitää kohteen asianmukaisesti vakuutettuna, kunnes tuki on maksettu kokonaan. Pykälän 2 momentissa tarkoitettu pysyvyysvaatimus ei koske 7 :n 3 momentin 3 kohdan mukaisia pilottihankkeiden investointeja. 18 Investoinnin hyväksyttävät kustannukset Sen lisäksi, mitä 7 :ssä säädetään, tukea voidaan myöntää yleishyödyllisen investoinnin toteuttamiseksi tarpeellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat: 1) rakennuksen hankkimisesta ja rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta, rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimisesta, suunnittelusta, työpalkoista ja urakoinnista, mukaan lukien rakentamiskohteessa tarvittavista sähkö-, lämpö-, vesi- ja viemäri- sekä tietoliikenneliittymistä aiheutuvat kustannukset osana tuettavaa toimenpidettä; 2) rakennuksen hankinnan yhteydessä maapohjan hankkimisesta siltä osin kuin maan osuus ei ylitä kymmentä prosenttia koko kiinteistön hankinnan tukikelpoisista kustannuksista; 3) koneiden, kaluston, laitteiden ja välineiden hankinnasta; 4) pienimuotoisen, paikallisen vesihuoltotoimenpiteen suunnittelusta ja toteuttamisesta siten kuin vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 7 :ssä säädetään; 5) pienimuotoisen tietoliikenneverkon ja vastaavan verkon suunnittelusta ja rakentamisesta ja laitehankinnoista sekä verkon rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinnasta; 6) viranomaisluvista, rekisteröintimaksuista ja muista vastaavista kuluista; 7) palo- ja talkoovakuutusmaksuista, jotka kohdistuvat hankkeen toteutusaikaan. Tukea voidaan lisäksi myöntää maaseutuasetuksen 45 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin yleiskuluihin sekä d alakohdassa tarkoitettuihin tietokoneohjelmistojen hankkimisesta tai kehittämisestä ja patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien sekä tavaramerkkien hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tukea voidaan myöntää ensisijaisesti uusien 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen koneiden, kaluston, laitteiden ja välineiden hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin. Tukipäätöksessä voidaan kuitenkin hyväksyä käytettynä ostettavan koneen ja laitteen, välineet ja kalusto mukaan lukien, hankintameno, jos: 1) konetta tai laitetta ei ole tarkoituksenmukaista hankkia uutena tai korvaavaa palvelua ei ole kohtuullisin kustannuksin paikkakunnalla saatavana; 2) käytettynä hankittava kone tai laite soveltuu teknisiltä ominaisuuksiltaan suunniteltuun käyttöön; 3) käytetyn koneen tai laitteen hankkiminen parantaa investoinnin kokonaistaloudellisuutta, kun otetaan huomioon hankinnan hinta, käyttöikä ja käytönaikaiset kustannukset;

14 4) käytetty kone tai laite on hankintahinnaltaan edullisempi kuin uusi; 5) hankittavan koneen tai laitteen käyttöikää on jäljellä vähintään kolme vuotta. Käytetyn kohteen hankkiminen hyväksytään tukipäätöksellä. 19 Rakennuksen ja kiinteistön hankintaa koskevan tuen lisäedellytykset Hankittaessa rakennus tai rakennus maapohjineen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) rakennus soveltuu harjoitettavaan toimintaan tai on vähäisin kustannuksin muutettavissa sellaiseksi sekä täyttää aiotussa käyttötarkoituksessaan, mitä laissa tai lain nojalla säädetään tai määrätään sellaiselle rakennukselle asetetuista vaatimuksista; 2) rakennuksen tai kiinteistön kauppahinta ei ylitä sen käypää arvoa. 20 Teemahankkeena tuettava toiminta Tukea teemahankkeeseen voidaan myöntää kehittämistukilain 26 :n 1 momentin mukaisesti: 1) helpottamaan yhteisöjen mahdollisuuksia hyödyntää ohjelman rahoitusta alueen paikallisessa kehittämisessä; ja 2) edistämään toimintaryhmän paikallisen strategian toteuttamista. Teemahanke koostuu erilaisista toimenpiteistä, joilla toteutetaan hankesuunnitelmaa. 25 Prosenttimääräinen korvaus Hankkeen prosenttimääräisinä välillisinä kustannuksina voidaan hyväksyä 24 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä hankehenkilöstön palkkakustannuksista. Jos hankkeessa on sen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakulut, voidaan prosenttimääräisinä välillisinä kustannuksina hyväksyä 15 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä hankehenkilöstön palkkakustannuksista. Prosenttimääräisinä korvattaviin välillisiin kustannuksiin sisältyvät toimistokustannukset, hankehenkilöstön matkakustannukset, hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin, hankehenkilöstön työterveyskustannukset, hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset ja hankkeen tarjoilukustannukset sekä hankkeen ohjausryhmän kustannukset.

15 Edellä 1 momentissa tarkoitetussa hankkeessa, jossa on erityisen korkeat matkakulut, prosenttimääräisinä korvattaviin välillisiin kustannuksiin eivät kuitenkaan sisälly hankehenkilöstön matkakustannukset. Hankkeen muut kuin 2 momentin mukaiset kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen. Mitä tässä pykälässä säädetään hankkeesta ja hankehenkilöstöstä, koskee myös toimintaryhmää ja toimintarahaa. 26 Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset Tukea ei myönnetä: ) sellaisen työntekijän palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin, joka ei ole tukea haettaessa ollut hakijan vakinaisen viran haltija tai toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä, jos virka tai toimi täytetään yli vuodeksi eikä kyseinen virka tai toimi ole ollut julkisesti haettavana; Tuen maksuerät Yleishyödyllisen investoinnin tuki maksetaan enintään kuudessa erässä. Viimeinen erä on vähintään 20 prosenttia myönnetyn tuen määrästä. Jos tuki myönnetään kertakorvauksena, maksuerät voidaan maksaa tukipäätöksessä hyväksyttyjen tavoitteiden tai toimenpiteiden toteuduttua. Viimeinen erä voidaan maksaa, kun hyväksytyn suunnitelman mukaiset toimenpiteet on kokonaisuudessaan toteutettu. Maksueriä voi kaikkiaan olla enintään kolme. Tuki teemahankkeeseen voidaan maksaa erikseen toimenpiteiden osalta sekä 10 :ssä tarkoitettujen hankkeen kokoamisesta, yhteistyöstä tai kokemusten vaihdosta aiheutuvien kustannuksien osalta. Tukea voidaan maksaa molempien osalta enintään neljässä erässä, noudattaen kuitenkin tämän pykälän 1 momenttia. Ennakko luetaan yhdeksi maksueräksi. 37 Tulojen vaikutus Hankkeen tuloja ovat hankkeen toteuttamiseksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen sekä hankkeen tuotosten myynnistä saadut tulot sekä hankkeen hyödykkeistä ja toimitiloista saadut käyttökorvaukset.

16 Hankkeen tulot vähennetään hyväksyttävistä kustannuksista maksettavan tuen määrää laskettaessa. Huomioon otetaan tulot, jotka maksetaan tuen saajalle hankkeen toteuttamisaikana. Tulojen vähentämistä ei sovelleta toimiin, joiden tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä on enintään euroa. Hankkeisiin, joiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat yli miljoona euroa ja jotka tuottavat nettotuloja niiden päättymisen jälkeen, sovelletaan 37 :ssä säädetyn sijaan yleisasetuksen 61 artiklaa, jollei hankkeeseen sovellettavasta valtiontukea koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu. Jos tulot voidaan arvioida etukäteen, sovelletaan tulojen määrittämiseen yleisasetuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohtaa. Kun tulojen arviointi etukäteen on mahdotonta, sovelletaan yleisasetuksen 61 artiklan 6 kohtaa nettotulojen vähentämiseen. 39 Tuen maksaminen Lukuun ottamatta ennakkoa tuesta maksetaan tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. Tuen maksun edellytyksenä on lisäksi, että muun tukipäätöksen mukaisen rahoituksen toteutumisesta tukipäätöksen mukaisesti esitetään selvitys. Todellisiin, hyväksyttäviin kustannuksiin perustuvan tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja liittää maksamista koskevaan hakemukseen erittelyn toimenpiteessä aiheutuneista menoista ja toimenpiteen etenemisestä kehittämistukilain 44 :n 4 momentin mukaisesti. Maksuasiakirjoista tulee käydä ilmi suoritettu hankinta. Ennen kuin tuki voidaan maksaa, menon tulee olla tuen saajan maksama, pois lukien 7 pykälän 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetut poistokustannukset, ja kirjattuna tuen saajan kirjanpitoon hankkeen menoksi. Prosenttimääräisenä korvauksena hyväksyttävät välilliset kustannukset maksetaan tukipäätöksen mukaisesti. Kun tuki on myönnetty kertakorvauksena, hankkeen toteutuminen arvioidaan tukipäätöksellä hyväksytyn suunnitelman sekä tukipäätöksen ehtojen perusteella. Kertakorvaus voidaan maksaa, kun tukipäätöksessä yksilöidyn hankkeessa tehtäväksi edellytetyn tuloksen tai toimenpiteen toteutumisesta tukipäätöksen mukaisesti on varmistuttu.