PUNAKYNÄ EDUSTAJISTOVAALIT 2017

Transkriptio

1 PUNAKYNÄ EDUSTAJISTOVAALIT 2017 Ay-politiikalla on merkitystä! edustajiston vaalit ovat JHL:n tärkeä osa liiton demokraat- tista toimintaa. Liiton jäsenellä on oikeus äänestää omaa ehdokasta edustamaan itseään, itselle tärkeillä teemoilla liiton edustajistoon. Edustajiston on liiton korkein päättävin elin. Uudet edustajat päättävät liiton linjasta strategian muodossa viiden vuoden ajaksi. He päättävät myös liiton johdosta, hallituksen kokoonpanosta, toimintasuunnitelmasta ja -kertomuksesta, talousarviosta ja tilinpäätöksestä. Heillä on myös oikeus tehdä liiton toiminnan kehittämistä koskevia edunvalvonta-, koulutus- ja järjestöaloitteita. Edustajisto ei ole kumileimasin, vaan ihan oikeasti sillä on valtaa ja se määritellään liiton säännöissä. Liitto on uudessa tilanteessa monessa suhteessa. Sote- ja maakuntauudistus haastavat meidät rakentamaan edunvalvontaa ja toimintaa sekä palveluja sellaisiksi, että vastaavat ajan haasteisiin ja jäsenten tarpeisiin. Soten valinnanvapaus on tuomassa työnteettämisen tapoihin uusia ulottuvuuksia voimakkaammin. Silppuuntuvat ja pätkittyneet työsuhteet on kyettävä ottamaan edunvalvonnan palvelukokonaisuuteen mukaan. Yksityinen sote on jo nyt suosinut nollatuntisopimuksia ja ääretöntä joustavuutta. JHL:n on kyettävä antamaan sote-alalla työskenteleville henkilöille tunne siitä, että voimme hoitaa heidän edunvalvontansa ja siten pätkää ja silppua tekevät voivat keskittyä tekemään töitä. Liitto pitää huolen toimeentuloturvasta ja työsuhteen ehdoista. palvelut on saatava Julkiset pois voitontavoittelun pii- ristä. Hyvinvoinnin perusta on taattu Suomen perustuslaissa. Sote-palvelut eivät ole kaupan, vaan ne on pidettävä kaikkien saatavilla varallisuuteen ja asemaan katsomatta. Ne kuuluvat kaikille perusoikeuksina, eikä niiden laatua voida arvottaa sen mukaan, kuka maksaa eniten. Voitontavoittelu on kiellettävä laissa, ja yksityiset tuottajat on saatava maksamaan veronsa Suomeen. Kuitenkin yksityinen on vain yksi tuottaja julkisen rinnalla. Julkisen on oltava päätuottaja edelleen. Lasten ja nuorten palveluissa on pidettävä huoli. Ne ovat mitä parhaimpia ennaltaehkäiseviä palveluja. Näitä palveluja tuottavat varhaiskasvatuksen ammattilaiset, nuorisotyöntekijät ja koulunkäynninohjaajat. Päiväkodeissa on tärkeää, että lapsia saa riittävästi hoivaa ja huolenpitoa. Kouluissa koulunkäynninohjaajat tukevat oppilaita omassa kasvussa ja kehityksessä. He ovat lasten ja nuorten vahvoja kumppaneita ja pitävät huolta siitä, että heitä tuetaan ajoissa erilaisissa vaikeuksissa ennen kuin asiat vaikeutuvat liikaa. Tähän on saatava uusissa kunnissa riittävästi rahaa, jotta lasten ja nuorten hyvinvoinnista voidaan aidosti pitää huoli. on oikeus arvokvanhuksilla kaaseen vanhuuteen. JHL on vahva toimija vanhustyössä. On pidettävä huoli, että mitoitukset ovat riittäviä. Vanhusten on saatava riittävästi hoivaa ja hoitoa ja lämpimiä käsiä. Robotit eivät voi korvata ihmisen työtä, mutta voivat tukea sitä. Julkisen työn arvostusta on nostettava. On pidettävä huoli työssäjaksamisesta ja työn kehittämisen mahdollisuudesta. Palkan on oltava sellainen, että sillä tulee toimeen ja ostovoima on riittävä. Sosiaaliturva ei ole palkkaa, vaan palkka on ansaittava suoraan omasta työstä. On tärkeää sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä. Julkisen työsuhteen ehtoja ei saa polkea halvemmilla työsopimuksilla. Julkiset palvelut ovat tuotantotavasta riippumatta lakisääteistä palvelua. Onkin tärkeää, että maan hallitus pitää huolen siitä, että hyvinvointivaltio on olemassa vahvana heikomman puolesta edelleen tämän hal- lituskauden jälkeen. Yhdenvertaisuus toteutuu vain ja ainoastaan vahvalla hyvinvointivaltiolla ja ammattiliittojen neuvottelemilla työehtosopimuksilla ja työelämän lainsäädännöllä. Ne ovat meidän kaikkien, koko yhteiskunnan, turva ja työelämän turva. yhteiskunoikeistolaisessa nassa työvoiman käytön oikeudenmukaisuudesta on pidettävä huoli. Kolmikantaa on vaalittava ja hallituksen on otettava se työkalupakkiin tulevassa kehysriihessä. Sanelemalla yhteiskunta ajautuu kaaokseen. Hallituksen on suojeltava ammattiliittojen henkilöstöedustajien asemaa työpaikoilla. Paikallinen sopiminen ei olla työehtosopimusten alle sopimista. Normaali- ja yleissitovuus ovat ammattiliittojen peruskiviä ja takaavat työrauhan. Tarvitsemme jäsentemme tueksi vahvaa ammattiliittoa. JHL tarvitsee Sinun tukesi vaaleissa. Ryhdy vaalityöhön ja käy äänestämässä ehdokasta, joka tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja yhteistyötä, eli ajattelee ja toimii aivan kuten demari. Demarimaisuus tarkoittaa yksinkertaisesti, että me välitämme ja pidämme huolen niistä, jotka ovat yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa. Tule mukaan tekemään ajanmukaista liittoa, jolla on merkitystä. JHL on liitto, joka tekee ihmisen mittaista työtä ja palvelua! Tule mukaan ja anna äänesi ja voimasi kuulua! #jhldemarit #voittavajoukkue PÄIVI NIEMI-LAINE Edustajisto on JHL:n ylin päättävä elin, jonka toimikausi kestää viisi vuotta PÄÄKAUPUNKISEUTU

2 ALUEESI SOSIALIDEMOKRAATTIEN JA SITOUTUMATTOMIEN 2 AALTO 3 AHOSILTA 4 ALLAHYARI 5 ALVIKKO Perhepäivähoitaja Projektityöntekijä Työsuojeluvaltuutettu 12 6 ARONEN 7 ARVO 8 BARDAKCI 9 BREILIN Siivooja Tarkastaja Tietohallintosuunnittelija Lähihoitaja 13 COZMA 14 EERTAMO 15 EKBERG 16 ELORANTA 17 ERONEN Ohjaaja Toimistonhoitaja Osastonsihteeri Välinehuoltaja 19 FALKSTEDT 20 FINNE 21 GRANQVIST 22 HAKOLEHTO 23 HAMMAR- 24 HARJULA 25 HARSIA Sähköasentaja Toiminnanjohtaja Palveluohjaaja Vanh. konstaapeli FM Laitoshuoltaja 26 HAVAS 27 HAVERINEN 28 HEINONEN HEINÄLUOMA HENTO 31 HIENONEN 32 HIETANEN 33 HIITOLA Puutarha ap.am. Nuorempi ammattimies Ruokapalveluvastaava Ohjaaja Haastemies 34 HORN HUUSKONEN HÄKÄNEN 39 JOKINEN 40 JOUTSEN 41 JUNTUMAA Välinehuoltaja Koulutuspäällikkö RIIKKA MIRVA BÄCKSTRÖM CAYDAMLARS-PETER Leikkivälinetarkastaja 18 FAHLSTRÖM JYRKI ILKKA LEHTONEN ARZU Myyntineuvottelija KATJA MARJA LIISA MAJID CEDEGRÈN NORA TUOMAS MARKO RISTO MIHAELA VEERA EERO LEEA LAILA HEIKKI MARKO Kansanedustaja Sosionomiopiskelija 37 JELEKÄINEN 38 JOKINEN JOUNI ESA STRÖM MARKUS RIITTA CARITA ANU JALONEN LEENA PERTTI BIRGITTA ANU MATTI INARI ARI MARI Välinehuoltaja Kokki 42 JUNTUNEN 43 JÄRVI 44 JÄRVINEN 45 JÄRVINEN 46 KANTOLA KARHUKORPI KARJALAINEN KARLSSON Toiminnanjohtaja Vastaava ohjaaja MARKKU Turvatarkastaja ANU Palveluvastaava HENRY Kiskohitsaaja MINNA ANNA-MAIJA KARI ANU ANNA TUPU Taloussuunnittelija AIRA Laitoshuoltaja

3 EHDOKKAAT: 50 KARLSSON ANETTE Poliittinen avustaja 58 KOSUNEN MIKKO 51 KARLSSON 52 KESÄNEN Leikkipuistoohjaaja 59 KUKKALA JARKKO SIRPA 54 KOIVULA 55 KONTIO 56 KOSKELA 57 KOSONEN Työtön Lastensuojelun sosiaalityöntek. Hallinnollinen avustaja Prosessi- ja ylläpito-operaattori 60 KUKKOLA 61 KUKKONEN KUOSMANEN KÄHÄRÄ KUOSMANEN Ruokapalveluesimies MERVI SIRKKA-LIISA 65 KÖRKKÖ Sairaanhoitaja 71 LEHTINEN 72 LEHTONEN 73 LEPOLAHTI Sähköasentaja Tutkimusteknikko Kihlakunnan ulosottomies JAANA JUSSI 53 KOIRANEN PENTTI ANNA-MAIJA JAANA HANNELE LINDA Erikoistutkija Asiantuntija Ryhmäperhepäivähoitaja 66 LAAKSONEN 67 LARMASUO 68 LAUTANIEMI 69 LEHMONEN 70 LEHTINEN Kiinteistöpäivystäjä Huoltomekaanikko Palveluneuvoja Työsuojelukonsultti 74 LIISTOKKI 75 LINDSTRÖM 76 LUUKKANEN 77 MAGHNOUJ MARTIKAINEN MASSINEN 80 MERINEN 81 METSÄKETO- Vanhempi putkiasentaja Koulunkäyntiavustaja Sairaala-apuvälinehuoltaja Raitiovaununkuljettaja Siivooja Raitiov. kuljet MOUNTRAKIS MUSTALA 84 MYLLER 85 MÄNTYLÄ 86 NIEMINEN 87 NÄÄTSAARI 88 OJANEN 89 OLIN Työsuojeluvaltuutettu Raitiovaununkuljettaja Erityisammattimies Sos.alan keikkatyöläinen Koulutussuunnittelija Perhepäivähoitaja Työsuoj. tark. 90 ORTIA 91 OUTTARA 92 OUTINEN 93 PAANANEN 94 PELHO 95 PERTTUNEN 96 PERTTUNEN 97 PÄÄSUKENE Nuorisonohjaaja Lastentarhanopettaja Vaihtotyöntekijä Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu HANNU KAI ROBY SAINI PETRI TOM SAMI VENLA HEIDI PERTTI MIRJA Kirjastovirkailija JILALI PENTTI EIJA ARI MILLA TIITTA NIKO KARI KIRSI ARI JAAKKO MARKKU KATJA KATRI SATU HARRI KORKALAINEN TUULA TESSA SONJA

4 ALUEESI SOSIALIDEMOKRAATTIEN JA SITOUTUMATTOMIEN RAATESALMIRIIPINEN 100 RONKAINEN RUOTSALAIRUOTSALAI- 103 RÄSÄNEN 104 SALO 105 SALO Työsuoj. tark. Vahtimestari Viestintäasiantuntija Liikunnanohjaaja Lähihoitaja Laitoshuoltaja Tiemestari 106 SALO 107 SANAKSEN- 108 SEILA 109 SEPPÄNEN 110 SEPPÄNEN 111 SERPOLA 112 SILMU 113 SORKAMO Laborantti SALONEN TERHI MAIJA ARI AHO ANETTE HELENA VIIVU NEN MERJA JUKKA NEN VILLE EIJA INKA KRISTIINA SARI LEO PERTTU Tarkastaja Palveluohjaaja Laboratorioinsinööri 114 SUOJANEN 115 SUUTARI 116 SYRJÄNEN 117 TABERMAN 118 TARHONEN 119 TELIH 120 TERVONEN 121 TIILI Tiedottaja VAPAAVUORI VESA TOMI KAI JAANA MIKA TEIJA ELVIIRA Huoltoteknikko Kuntohoitaja Lähihoitaja Laitoshuoltaja Esiluokan avustaja 122 TIKKANEN 123 TORKKELI 124 TULONEN 125 URSIN 126 USKOLA 127 VAINIKKA NIINA EETU Yhd. sihteeri VIHERVAARA VIKSTRÖM ANITA PIIA-LIISA Sihteeri ARTO HARRI Vartija 132 VÄÄNÄNEN 133 YLISMÄKI Asiantuntija Työsuojeluvaltuutettu ELINA KIKKA NINA Sosionomi MIRKA Lähihoitaja EMILIA Toimistosihteeri MAIJA TIINA Sosionomiopiskelija

5 EHDOKKAAT: TAVOITTEET EDUSTAJISTOVAALIKAUDELLE Muutos työmarkkinoilla on nopeaa ja jatkuvaa. Tässä muutoksessa menestyminen vaatii työntekijöiltä ja edunvalvojilta paljon. Jotta muutos voi olla mahdollisuus, tarvitaan kykyä sopeutua ja vaikuttaa muutoksen suuntaan. Seuraavissa vaaleissa ratkaistaan liiton toiminnan ja jäsenten edunvalvonnan suunta keskellä suurten muutosten aikaa. JHL:n sosialidemokraatit ja sitoutumattomat pitävät tärkeänä sitä, että yhteisten hyvinvointipalveluiden tekijät ottavat roolin muutosten edistäjänä. He, jotka tekevät arkipäivän hyvinvoinnin ovat parhaat asiantuntijat kertomaan mikä toimii, missä on kehitettävää ja miten työ voidaan tehdä entistäkin paremmin. Tämä voima tulee ottaa paremmin käyttöön. Sosialidemokraatit haluavat, että hyvinvointipalveluiden tekijät ottavat rohkean asenteen teknologian käytössä, uusien toimintatapojen sisäänajossa ja toimintojen kehittämisessä. Kilpailu reiluilla ehdoilla sallitaan, mutta kaikki ei ole kaupan. Meistä on enempään ja parempaan. On jälleen aika ottaa aloite omiin käsiin.

6 TAVOITTEET EDUSTAJISTOVAALIKAUDELLE : Kestävää ja reilua kilpailua Reiluin ehdoin tapahtuva kilpailu on hyvä tapa valita yhteisten hyvinvointipalveluiden tuottaja. Tuottajia voivat olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijat. SOTE- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on tärkeää varmistaa julkisten palveluiden tuottamisen edellytykset. Samalla on varmistettava, että veronmaksajille on aina tarjolla paras ja vaikuttavin vaihtoehto. Kestävä tapa huolehtia reilusta kilpailuasetelmasta sekä laadukkaista palveluista on taata julkisen sektorin omalle työlle rooli kaikessa palvelutuotannosta. Julkisen toimijan mukanaolo kaikissa tilanteissa varmistaa aidon ja kaikkia hyödyttä-vän kilpailun sekä turvaa oman organisaation osaamisen palveluiden tuottamisessa ja ostamisessa. Kilpailussa menestymisen edellytyksiksi on nostettava hinnan rinnalle laatu, vaikuttavuus, luotettavuus, työntekijöiden hyvinvointi sekä paikallinen vero- ja työllisyysjalanjälki. Veronkierrolla, voittojen piilottelulla tai työntekijöiden hyväksikäytöllä etua hakevat toimijat on suljettava ulos kilpailusta. Reiluilla ehdoilla tapahtuva kilpailu kannustaa oman toiminnan parantamiseen ja varmistaa kansalaisille parhaat mahdolliset palvelut. Toiminnan organisoiminen fiksusti ja vaikuttavasti on tärkeä kilpailuetu. Etua ei sen sijaan voida hakea työntekijöiden palkkoja ja etuja polkemalla tai tinkimällä laadusta. Työehtoshoppailulle ja verorahoilla tehtyjen voittojen uittamiselle kevyesti tai ei lainkaan verotettuihin veroparatiiseihin on laitettava piste. Samalla on varmistettava, että ulkoistettu työ ei ole halvempaa kuin julkisen sektorin oma työ. Samasta työstä on maksettava sama palkka tehdään työ sitten yksityisellä tai julkisella työnantajalla. Työtä oikeudenmukaisilla ehdoilla Hyvinvoinnin ammattilaiset haluavat tehdä työnsä hyvin ja olla siinä maailman parhaita. Jotta näin voi tapahtua, on työehtojen ja työn tekemisen edellytysten oltava kunnossa. Reiluuden kokemus, sopimisen kulttuuri sekä mahdollisuus kehittää omaa työtään on tärkeä osa hyvää työelämää. Kokemus reilusta meiningistä sekä sitoutuminen yhteiseen tekemiseen lähtevät sovitusta kiinni pitämisestä. Hyvät neuvotteluyhteydet, kuunteleminen ja keskustelu sekä kokemukset molemminpuolisesta joustavuudesta auttavat pitkälle. Ennen muuta kyse on hyvästä johtajuudesta. Työn arvostuksen on näyttävä työn ehdoissa. Työstä saatavalla palkalla tulee voida elää ja hyvästä työstä on palkittava myös taloudellisesti. Työnsä hyvin tekeminen on palkittava pysyvällä ja turvallisella työsuhteella, jonka varassa voi suunnitella elämäänsä eteenpäin. Muuttuvassa maailmassa ja nopeasti kehittyvässä työelämässä jokaisella on myös oltava mahdollisuus oman osaamisensa päivittämiseen ja laajentamiseen. Epäoikeudenmukaiset työolot ja -ehdot eivät kuulu hyvään työelämään. Kohtuuttomat vaatimukset esimerkiksi henkilöstömitoituksissa, määräaikaisuuksien ket- juttaminen tai nollasopimukset ovat huonoa henkilöstöpolitiikkaa. Ne koituvat yhteiseksi tappioksi laadun heiketessä sekä tärkeää työtä tekevien ihmisten uupuessa ja vaihtaessa alaa. Lyhytaikainen säästö muuttuu pitkäaikaiseksi lisäkustannukseksi. Menettelyt, jotka ovat räikeässä ristiriidassa kestävän henkilöstöpolitiikan kanssa, tulee lopettaa ja tarvittaessa lainsäädännöllä kieltää. Sovitusta kiinni pitämiseen liittyy myös ammattiliiton läsnäolo sekä ammattilaisten itsemääräämisoikeus jokaisella työpaikalla. Luottamushenkilöiden aseman vahvistaminen, henkilöstön edustus päätöksiä tehtäessä sekä vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat oleellisia oikeudenmukaisen ja hyvän työelämän osia. Paikallisesti voidaan sopia monista asioista, kunhan taataan tasavertaiset neuvotteluasetelmat ja molemmilla osapuolilla on ratkaisuhakuinen henki. Joissain tilanteissa tämä ei kuitenkaan valitettavasti riitä. Siksi on varmistettava työntekijöiden oikeus ajaa itseään koskevia oikeuksia nykyistä tehokkaammin, mm. mahdollistamalla ammattiliittojen kanneoikeus.

7 Yhteiset palvelut Suomen selkärankana JHL:n sosialidemokraatit ja sitoutumattomat haluavat rakentaa Suomea pohjoismaisena hyvinvointivaltiona. Hyvinvointivaltio tarkoittaa sitä, että meillä on avoin ja demokraattinen päätöksentekojärjestelmä, jonka kautta taataan kansalaisille yhdenvertaiset oikeudet ja palvelut. Yhteiset hyvinvointipalvelut ovat yhteisvastuuta ja solidaarisuutta käytännössä. Niiden kautta investoimme tulevaisuuteen osaamiseen, terveyteen, elinkeinotoiminnan edellytyksiin, taloudelliseen kasvuun ja turvallisuuteen. Niiden kautta me myös kannamme vastuuta ja huolehdimme toinen toisistamme järjestämme neuvolat, päiväkodit, koulut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä vammaisten ja vanhusten hoivan. Vienti ei vedä, jos lapsia ei voida viedä aamulla päiväkotiin. Innovaatioita ei synny, mikäli koulut eivät toimi. Huoli ja suru ahdistavat, mikäli ikääntyvälle omaiselle ei ole tarjolla turvallista paikkaa, kun voimat alkavat ehtyä. Jokainen osallistuu näiden palveluiden rakentamiseen ja myös käyttää niitä jossain elämänsä vaiheessa. Siksi niistä huolehtiminen on yhteisellä vastuulla. Palvelut ovat yhtä kuin niiden tekijät. Hyvinvointipalveluiden ammattilaiset huolehtivat suomalaisille tärkeimmistä asioista ja ihmisistä; arjen sujuvuudesta, lasten turvallisuudesta ja vanhusten hyvinvoinnista. He ovat hyvinvointivaltion etulinja eriarvoisuutta, epäoikeudenmukaisuutta ja epätasaarvoa vastaan. Kysymys siitä, millaiset edellytykset näillä ammattilaisilla on tehdä työnsä, on koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeä. Reilut työolosuhteet, oikeudenmukainen palkka ja hyvä henki ovat tärkeitä ei vain työntekijöiden itsensä vaan myös kansalaisten kannalta. Yhteisesti järjestetyt ja tuotetut palvelut kuuluvat jokaiselle suomalaiselle tasa-arvoisesti ikään, työmarkkina-asemaan tai asuinpaikkaan katsomatta. Jokaisella on myös oikeus tietää ja vaikuttaa siihen, miten yhteisiä varoja näiden palveluiden järjestämisessä käytetään. Perusoikeuksien toteutuminen ei voi koskaan olla hyväntekeväisyyden tai markkinavoimien varassa. Vastuu palveluiden olemassaolosta ja toimivuudesta käytännössä siis kansalaisoikeuksista kuuluu aina julkiselle vallalle. Ammattimaisesti ammattilaisille uudistuva ja aktiivinen ammattiliitto JHL on jäsentensä yhteisö ja olemassa jäseniään varten. Se on edunvalvontaa, työelämän turvaa ja myös ammattilaisten verkosto. Hyvinvoinnin ensiluokkaiset ammattilaiset ansaitsevat arvoistaan edunvalvontaa. Siksi liitolta voi, ja pitää, vaatia paljon. JHL:n sosialidemokraatit ja sitoutumattomat haluavat kehittää liittoa edelleen vastuullisena ja ammattimaisena vaikuttajana. Liiton tulee etsiä joustavasti parhaita eteenpäin menon ja menestymisen mahdollisuuksia jäsenilleen, eikä tyytyä vain vastustamaan. Nopeat muutokset työmarkkinoilla, taloudessa ja työelä- mässä eivät ole automaattisesti hyviä tai huonoja. Niitä on tarkasteltava siltä kannalta, voidaanko niiden kautta saavuttaa jäsenten kannalta tärkeitä asioita. Siksi liiton toiminnan painopisteeksi on asetettava jäsenten aseman vahvistaminen työelämän muutoksessa. Teknologian nopea kehittyminen, muutokset hyvinvointipalveluiden järjestämismalleissa sekä kansainvälinen kilpailu vaikuttavat laajalti ja nopeasti kaikkeen työelämään. Uuden ajan ammattiliitto hakee roolinsa nimenomaan jäsentensä menestymisen edellytysten vahvistajana. Tämä tarkoittaa paitsi hyvi- en ja kestävien työehtojen neuvottelemista sekä puolenpitoa, myös aktiivisuutta suhteessa jäsenten osaamiseen, koulutukseen ja muutosvalmiuksiin. Tavoitteeksi on asetettava kattavien, edullisten ja laadukkaiden aikuiskoulutuspalveluiden turvaaminen kaikille työntekijöille koko työuran ajan. Samaan aikaan verkostojen merkitys työelämässä menestymisen suhteen kasvaa. Ammattilaisten osaaminen kasvaa eniten toisten ammattilaisten seurassa. Myös tässä liiton pitää ottaa aiempaa suurempaa roolia.

8 Äänestä ja vaikuta Sinä ratkaiset! lämme parhaillaan muutose ten keskellä ja lähitulevaisuus tuo epävarmuutta monen jäsenen elämään. Näiden muutosten keskellä on tärkeää, että liitto hoitaa omien jäsentensä turvaa ja elämisen edellytyksiä työelämässä. Jotta siinä onnistuttaisiin parhaalla mahdollisella tavalla, niin meillä täytyy olla hyvä asiantuntemus kaikilta liiton edustamilta aloilta. Sen takia on tärkeää, että äänestät vaaleissa ja pidät omalta osaltasi huolta siitä, että päättämässä on asiantuntijoita juuri siltä alalta, joka sinulle on tärkeä. Ehdokkaina onkin mitä mainioin lista hyviä ja eri alojen asiantuntevia aktiiveja. Tässä julkaisussa näet heidät ja heidän numeronsa. Sinun tulee vain valita niistä itsellesi paras vaihtoehto. Mikäli haluat selvittää, mitä miel- tä asioista kukin on, niin voit tehdä sen vallikoneessa jonka osoite on Sieltä löydät kaikki ehdokkaat ja voit verrata heidän mielipiteitään omiisi. Äänestysalueena on koko pääkaupunkiseutu, ja siellä olevista ehdokkaista voit äänestää mieleistäsi. Kaikkia ehdokkaita tässä vaalipiirissä voit siis äänestää. Alueella on noin äänioikeutettua. Edustajistoon valitaan koko maasta yhteensä 120 edustajaa ja pääkaupunkiseudun osuus siitä on 24 paikkaa. Ohessa on paljon hyviä ehdokkaita ja olen varma, että löydät sieltä mieleisesi ehdokkaan edustamaan itseäsi ja päättämään tärkeistä liiton ajamista asioista. Uusi edustajisto aloittaa työnsä kesäkuun alussa ja valitsee silloin liiton johdon sekä hallituksen. Lisäksi se linjaa liiton toiminnan painopisteet ja konkreettisen tekemisen sisällöt. Edessämme on uusia haasteita.se tulee varmasti näkymään myös edustajiston tekeminä uusina ja vähän erilaisina painotuksina. Millaisia ne sitten ovat, päätät omalta osaltasi sinä. Antamalla äänen olet tekemässä tulevaisuutta työelämän linjauksissa, eli sinulla on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Sen voit tehdä ainoastaan äänestämällä ja muistathan että vain annetut äänet lasketaan! RUNE TAKAMAA ALUEPÄÄLLIKKÖ Vaalien aikataulu maanantai Vaali alkaa klo 0:00 keskiviikko Vaaliaineiston viimeinen tilauspäivä äänioikeutetuille, joka ei ole aineistoa saanut keskiviikko Palautuskuori jätettävä postin kuljetettavaksi tiistai Sähköinen äänestäminen päättyy klo 24:00 keskiviikko Palautuskuoren oltava liiton keskustoimistossa viimeistään klo torstai Keskusvaalilautakunta toteaa vaalituloksen torstai klo Vaalivalituksen oltava liiton keskustoimistossa torstai Keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalin tulokset ja valitut edustajat ja varaedustajat vaalipiireittäin Uuden edustajiston ensimmäinen kokous Kuinka usein edustajisto kokoontuu? Kuinka äänestän? Jäsen voi äänestää joko postitse tai sähköisesti. Postitse äänestetään vaaliaineiston mukana tulleen ohjeen mukaisesti. Postiäänestysaika on (palautuskuori keskustoimistossa klo mennessä). Järjestäytymiskokous, eli uusien edustajien ensimmäinen kokous pidetään 60 päivän kuluessa siitä, kun vaalitulos on vahvistettu. Tässä kokouksessa edustajisto valitsee keskuudestaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat, valitsee liitolle puheenjohtajan, toimialajohtajat ja hallituksen sekä tilintarkastusyhtiön. Syyskokous (yleensä 2 päivää), joka pidetään marras-joulukuussa. Tässä kokouksessa edustajisto päättää liiton tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä käsittelee yhdistysten sille tekemät aloitteet. Kevätkokous (yleensä 2 päivää), joka pidetään touko kesäkuussa. Tässä kokouksessa edustajisto käsittelee edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä käsittelee yhdistysten sille tekemät aloitteet. Ylimääräinen edustajiston kokous (yleensä 1 päivä). Sopimusvuosina edustajisto kokoontuu syys- ja kevätkokouksen lisäksi ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään suurimpien työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelutuloksia (kunta, valtio, kirkko ja yksityinen sosiaaliala). PUNAKYNA.FI