SELVITYS 2017: YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMINEN PIRKANMAAN MAAKUNNASSA ID PIR/1495/0103/2016. Selvityksen toteuttaja:

Transkriptio

1 SELVITYS 2017: YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMINEN PIRKANMAAN MAAKUNNASSA ID PIR/1495/0103/2016 Selvityksen toteuttaja: Kirsi Sario, ELL, elintarvike- ja ympäristöhygienian erikoiseläinlääkäri Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, Pirteva 1

2 Sisällys sivu 1. Yhteenveto 3 2. Nykytilan kuvaus 3 3. Selvityksen tavoite 5 4. Arviointi Ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon yhdistämisen hyödyt ja haitat Maakunnan sisällä tapahtuvan yhteistyön varmistaminen Maakunnan ja kuntien jäävien toimintojen yhteistyö Muiden valvontatoimien yhdistäminen ympäristöterveydenhuollon yksikköön Asiat, joissa yhteistyötä tullaan tekemään Tavoitteet Aikataulu 12 2

3 1 Yhteenveto Ihmisten ja eläinten yhteisen terveyden tehokkaaksi edistämiseksi maakuntaan tulisi muodostaa itsenäinen ympäristöterveyden kokonaisuus. Ympäristöterveydenhuoltoa ei ole perusteltua jakaa järjestäjään ja tuottajaan. Toimialan tulisikin organisoitua maakuntahallintoon muiden järjestäjien rinnalle omaksi kokonaisuudekseen. Tähän kokonaisuuteen olisi luontevaa yhdistää alkoholihallinto, alkutuotannon ja vesihuollon valvontatehtäviä. Toimimalla samassa yksikössä voitaisiin hyvällä johtamisella ja laadunhallinnalla nostaa kaikkien toimialojen laatua, edistää asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua ja lisätä valvonnan tehokkuutta. Lisäämällä tehokkuutta voitaisiin vähentää tarvetta lisäresursseille. Ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon toimialat pyrkivät edistämään ihmisten ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, painotus on vahvasti ennaltaehkäisevässä kansanterveystyössä. Yhteinen terveys näkökulma on keskeinen. Tavoitteet ovat samat, vaikka keinot eroavat toisistaan. Erityisesti elintarvikevalvonnassa ja alkoholivalvonnassa asiakkaat ja tarkastuskohteet ovat suurelta osin samat. Toimialoilla tehtävä työ on samankaltaista; tarkastuksilla arvioidaan toiminnanharjoittajan osaamista ja lainsäädännön toteuttamista. Maakuntien tehtäväksi on siirtymässä myös muita tarkastus- ja valvontatehtäviä. Ympäristöterveydenhuollon toimialaa lähellä ovat mm. yhteisen terveyden edistäminen, alkutuotannon valvonta ja vesihuollon valvonta. Näiden kokonaisuuksien liittämisestä ympäristöterveydenhuollon valvontakokonaisuuteen ja laatujärjestelmään tuottaisi synergiaa. Toimivan, laadukkaan ja riittävän valvonnan turvaamiseksi kattava ja ajantasainen laatujärjestelmä sekä yhdenmukainen ja tavoitteellinen valvontakulttuuri ovat ratkaisevan tärkeitä. Suurta osaa ympäristöterveyden valvontatehtävistä ohjaa Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetus (882/2004) rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta, ns. valvonta-asetus. Uusi valvonta-asetus (625/2017) on hyväksytty ja tulee voimaan joulukuussa Uuden valvonta-asetuksen toimiala laajenee koskemaan myös kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineiden käytön valvontaa. Asetus määrittelee valvonnan tavoitteet, toimenpiteet ja laadun. Valvontaasetuksen tavoitteita, erityisesti laatutavoitteita voidaan hyvin soveltaa muuhunkin viranomaisvalvontaan. Maakunnan sisällä tavoitteellinen johtoryhmätyöskentely lisäisi toiminnan tehokkuutta. Uudessa hallinnossa saman työnantajan palveluksessa on useita toimintakokonaisuuksia, joiden kanssa ympäristöterveydenhuollolla on tiivistä yhteistyötä. Näitä ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä pelastustoimi. Toiminnan, toimialojen yhteistyön ja viestinnän tehostamiseksi johtoryhmässä tulisi olla edustaja myös ympäristöterveyden yksiköstä. Maakuntaan tulee perustaa poikkihallinnollisia asiantuntijaryhmiä kehittämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä erityistilanteisiin varautumista. Valmiussuunnittelussa tulisi huomioida myös elintarvike- ja vesivälitteiset infektiot sekä vaaralliset että helposti leviävät eläintaudit. Maakunnassa tulee kehittää aktiivista viestintää ja tiedottamista. Kuntalaisille, toimijoille ja muille asiakkaille tulee tiedottaa aktiivisesti maakunnassa tehtävästä työstä. Erityisesti erityistilanteissa maakunta voi tiedottaa usean eri toimialan asioista samalla tiedotteella. Yhteiseen viestintään voisi osallistua ympäristöterveys, terveydenhuolto, sosiaalitoimi ja pelastustoimi. Maakunnan ja kuntien välistä yhteistyötä voisi edistää maakunnan ja kuntien välisillä tapaamisilla ja kehityskeskusteluilla. Yhteistyötä helpottaisi, mikäli työnjako olisi eri viranhaltijoiden ja toimijoiden välillä selvä. Yhteistyö on lisäksi helpompaa, mikäli virkamiehet tuntevat toisensa. 2 Nykytilan kuvaus Pirkanmaan maakunnassa asuu noin asukasta, mikä on noin 10 % Suomen väkiluvusta. Pirkanmaa on asukasluvultaan maan toiseksi suurin, muodoltaan pyöreähkö ja pinta-alaltaan 3

4 maan 11:nneksi suurin maakunta. Maakunnan kokonaispinta-alasta vesialan osuus on noin 14 %, mikä on huomattavasti yli Suomen keskiarvon. Väestötiheys on runsaasti yli kaksi kertaa Suomen keskiarvon. Pirkanmaan maakunnan tulee muodostamaan 23 kuntaa ja maakuntakeskuksena toimii Tampereen kaupunki. Tampereen kaupungin läheiset kunnat ovat väestömäärältään kasvavia, kun taas monet maakunnan reuna-alueilla olevissa kunnissa väestö vähenee. Koko Pirkanmaan maakunnan väestönkasvun ennuste on positiivinen. Pirkanmaan elinkeinorakenne painottuu palveluihin. Maatalouden osuus taloudellisesta toiminnasta on vähäinen ja lähinnä maakunnan lounaisosassa oleva maataloustuotanto on lypsykarjavaltaista. Asukasluvun kasvaessa palvelut lisääntyvät ja samalla ympäristöterveysvalvonnan kohteiden määrä kasvaa. Pirkanmaalla toimii nykyisin neljä ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintayksikköä sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (LSSAVI) ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon yksiköt. Ympäristöterveydenhuollon yksiköiden vastuukuntina toimivat Keuruu, Pirkkala, Sastamala ja Tampere. Keurusselän ympäristöterveydenhuollon yksikkö jakaantuu maakuntauudistuksessa kahteen maakuntaan, Keski-Suomeen ja Pirkanmaalle. Lisäksi uuteen Pirkanmaan maakuntaan liittyy Kuhmoisten kunta. LSSAVIn henkilökunta jakaantuu uudistuksessa usean maakunnan alueelle sekä Eviraan ja uuteen valtion lupa-, valvontavirastoon. Pirkanmaalla ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon tehtäviä hoitaa noin 110 viranhaltijaa. Tämän kokoinen yksikkö on hyvin toimintakykyinen, siinä on riittävästi asiantuntemusta ja kehittymisen mahdollisuuksia. Myös tehtävien tehokas hoitaminen vesistöjen jakaman maakunnan alueella on mahdollista. Maakuntahallinnossa järjestäjänä toimivasta itsenäisestä yksiköstä voitaisiin järjestää ympäristöterveydenhuollon, alkoholihallinnon ja mahdollisesti muiden valvontatehtävien järjestäminen ja tuottaminen koko Pirkanmaan maakuntaan. EU:n valvontaasetus ja sen velvoitteet valvonnan toimeenpanolle ja laadulle sekä asetuksen mukainen laatujärjestelmä tukee hyvin tehtävää työtä. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ihmisten ja eläinten yhteistä terveyttä. Toiminnan tavoitteena on vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tavoitteena on lisäksi vähentää sarastavuutta väestössä. Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja perusterveydenhuoltoa. Elintarvikkeiden turvallisuutta varmistetaan myös valvomalla eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tätä toimintaa turvaa koko maassa kaikkia kotieläimiä koskeva ympärivuorokautinen eläinlääkintäpalvelu. Erityistilanteisiin varautuminen ja vaarallisten ja helposti leviävien eläintautien torjunta on osa tehtäväkokonaisuutta. Ympäristöterveys ja alkoholihallinto vastaavat alkoholilain, elintarvikelain, eläinlääkintähuoltolain, eläinsuojelulain, eläintautilain, terveydensuojelulain, sivutuotelain, lääkelain, tupakkalain, eläinkuljetuslain, lain eläintunnistusjärjestelmästä sekä maataloustukien täydentävien ehtojen mukaisista kunnalle ja aluehallintovirastolle annetuista tehtävistä. Ympäristöterveydenhuollon toimiala muodostuu toisiaan täydentävistä ja tukevista kokonaisuuksista. Tämän vuoksi ympäristöterveydenhuolto tulee säilyttää yhtenä kokonaisuutena. Toiminnan tarkoituksena on varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista ja oikein kohdennettua. Valvonta perustuu riskinarviointiin, jonka avulla arvioidaan toiminnasta aiheutuvien terveyshaittojen todennäköisyyttä ja vakavuutta. Valvontaa tehdään riittävin voimavaroin ja se on tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnalla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla, ohjaamalla ja kouluttamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin. Valvontaviranomaisen on myös seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. Alkoholihallinnon tavoitteena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Toiminnan tavoitteena on 4

5 elinkeinonharjoittajien sitoutuminen toimintaa ohjaavien ja yhteiskunnallisen vastuun edellyttämien säännösten noudattamiseen. Alkoholihallinnolla on sekä lupa- että valvontatehtäviä Lupahallinnossa ja valvonnassa merkittävää on myös harmaan talouden torjunta. Kunnilla on nykyisin velvollisuus vastata hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Kunnat valmistelevat hyvinvointikertomuksen, jossa huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Jokaiseen kuntaan on nimetty hyvinvoinnin koordinaattori, joka edistää ja yhteen sovittaa kunnassa tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ympäristöterveydenhuolto pyrkii siihen, että terveydensuojelun näkökulma huomioidaan kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Alkutuotannon valvontaa tekevät nykyisin ympäristöterveydenhuollon yksiköt, aluehallintovirastot, ely-keskukset ja Evira. Alkutuotantotiloilla valvotaan mm. maidontuotanto- ja rehuhygieniaa, eläinten ja kasvien terveyttä sekä eläinten hyvinvointia, merkintöjä ja rekisteröintiä. Lisäksi tiloilla valvotaan kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja alkutuotannon luomutuotantoa. Tuotantoeläintiloilla hoidetaan ja lääkitään eläimiä sekä tehdään terveydenhuoltotyötä. Asiakkaan näkökulmasta alkutuotantotiloilla käy toisistaan riippumatta moni viranomainen. Pohja-, uima- ja talousvettä valvoo nykyisin ely-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja ympäristöterveydenhuollon yksiköt. Tavoitteena kaikessa valvonnassa on turvallinen ja terveellinen uima- ja talousvesi. Maakuntavalmistelun aikana eri hallinnonalat ovat selvittäneet yhteistyötarpeita ja vaihtoehtoisia tapoja toimintojen kehittämiseen sekä yhteistyömahdollisuuksia tulevan maakuntahallinnon sisällä. Pirkanmaan maakunnan valmistelutyötä tekee kolme projektiryhmää, jotka vastaavat valmistelun toimeenpanosta valmistelukokonaisuuksissaan sekä ohjaavat ja valvovat valmisteluryhmien työtä. Ensimmäinen projektiryhmistä keskittyy sosiaali- ja terveydenhuollon siirtoon maakunnan tehtäväksi ja toinen ympäristöterveydenhuollon, maataloushallinnon, alueiden käytön suunnittelun, pelastustoimen ja alueellisen varautumisen yms. tehtävien siirtymisestä maakunnan tehtäväksi. Kolmas projektiryhmä valmistelee yhteisiä asioita, joita ovat mm. henkilöstö- ja talousasiat sekä ICT-hankkeet. Kaikilla projektiryhmällä on omat projektijohtajansa, joista yhteisten asioiden projektijohtaja johtaa koko muutosta ja yhteen sovittaa valmistelua. Pirkanmaalla maakuntauudistusta valmistelee 22 eri työryhmää, ja ne tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Valmistelutyössä on havaittu eri toimialueiden toisiaan lähellä olevien tehtävien laajuus ja yhteiset tavoitteet. Myös viranomaisten tietämys toisista toimialoista, niiden tehtävistä ja henkilökunnasta on lisääntynyt. Ympäristöterveydenhuollon ja kuntien teknisen toimen ja ympäristönsuojelun yhteistyö toimii nykyisin melko sujuvasti. Kuntiin tehdyn kyselyn vastausten perusteella yhteistyö on kuitenkin heikentynyt sen jälkeen, kun ympäristöterveydenhuolto organisoitui vastuukuntamallisesti suurempiin yksiköihin. 3 Selvityksen tavoite Maamme hallituksen tekemän linjauksen mukaan maakunnan tehtäväksi tulee muun muassa ympäristöterveydenhuollon järjestäminen; terveydensuojelun, elintarvikevalvonnan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja valvonnan tehtävät sekä eläinlääkintähuolto kunnista. Aluehallintovirastoista ja ely-keskuksista siirtyy eläintunnistusjärjestelmälain sekä maataloustukien täydentävien ehtojen valvonta. Lisäksi ely-keskuksista siirtyy alkutuotannon, vesihuollon ja vesivarojen valvontatehtäviä. Kunnista maakunnille siirtyy myös osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävistä. Maakuntalakiluonnoksen 6 :n 1 momentin 5) kohdassa ympäristöterveydenhuolto on kirjattu tehtäväksi, jonka maakunta hoitaa vuoden 2019 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on katsonut, että toimivin ratkaisu maakunnissa on järjestää ympäristöterveydenhuolto nykyisenkaltaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, kuin hallituksen 5

6 linjauksessa on todettu. Suurin osa ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä kokee myös tämän parhaaksi tavaksi edetä. Ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuteen tulisi tällöin keskimäärin noin 50 viranhaltijaa, joten ne olisivat varsin toimintakykyisiä valvontayksiköitä. Esillä on ollut myös ehdotus, että maakunta voisi siirtää ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuun kunnalle. Ehdotuksen mukaan maakunta voisi siirtää järjestämisvastuun kunnalle, mikäli kunnalla olisi käytössään vähintään 30 viranomaisvalvontaa kokopäivätoimisesti tekevää viranhaltijaa ja maakunnalla siirron jälkeen vähintään vastaavat valvontaresurssit. Ympäristöterveydenhuollolla on useita yhteistyökumppaneita maakunnan sisällä, joiden kanssa mahdollistuu uudet tavat tehdä yhteistyötä. Uudistuksen tavoitteena on koota asiakkaille mahdollisimman laadukasta ja moniammatillista palvelua ja asiantuntemusta. Palveluiden ja rjesta miseen tavoitellaan riitta va a va esto pohjaa ja erikoistumisen etuja. Aiemmin on arvioitu, että ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuteen olisi luontevaa sijoittaa alkoholilain mukainen alkoholin anniskelun lupa- ja valvontatehtävä, joka siirtyvät aveista maakuntien tehtäväksi. Tämän selvityksen tarkoituksena oli arvioida myös muiden toimialojen mahdollista yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon. Ympäristöterveydenhuollon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan yhteistyö kunnissa on tällä hetkellä merkittävää. Kuntien tehtäväksi on jäämässä osa hyvinvoinnin edistämistä, ympäristönsuojelu, kaavoittaminen ja rakennusvalvonta. Maakuntien ja kuntien olisi yhdessä valmisteltava uudistusta niin, että maakuntauudistus ei muodosta estettä hyvälle organisaatioiden väliselle yhteistyölle. Yhteistyön muodoista tulee sopia siten, että yhteistyö on jatkossa mahdollisimman sujuvaa. Selvityksen tavoite oli arvioida sellaisen maakunnan organisaation toimintaedellytyksiä, jossa ympäristöterveydenhuolto muodostaa vahvan kokonaisuuden alkoholihallinnon kanssa. Selvityksen kohteena oli Pirkanmaan maakunta. Tehtävänä oli arvioida maakuntavalmisteluvaiheen yhteydessä: 1. Mitä hyötyjä ja haittoja ympäristöterveydenhuollon ja alkoholilupahallinnon yhdistämisestä voisi olla? 2. Miten yhteistyö hoidetaan maakunnan sisällä perusterveydenhuoltoon, maaseutuhallintoon, pelastustoimeen, vesihallintoon ja maankäyttöön? 3. Miten yhteistyö hoidetaan kunnan toimijoihin, kuten hyvinvoinnin edistämiseen, rakennusvalvontaan, ympäristönsuojeluun ja kaavoitukseen? 4. Olisiko samassa organisaatiossa mahdollista toimeenpanna myös ELY-keskuksista siirtyviä elintarviketurvallisuuteen kuuluvia valvontatehtäviä, kuten rehu-, luomu- ja kasvinsuojeluaineiden valvontaa? 5. Minkälaisissa asioissa yhteistyötä tultaisiin tekemään? 4 Arviointi Selvityksen teki Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, Pirteva. Selvityksen aikana kuultiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon yksikköä sekä alkoholilupahallintoa, Pirkanmaan ely-keskusta, Pirkanmaan liittoa ja Pirkanmaan pelastuslaitosta. Lisäksi jokaisen Pirkanmaan kunnan teknisen toimen ja ympäristönsuojelun yksikölle lähetettiin sähköpostikysely. Selvityshenkilö on myös selvitystyön aikana osallistunut Pirkanmaan maakuntaa valmistelevien työryhmien työskentelyyn, erityisesti sote-uudistusta, vesihuoltoa ja erityistilanteisiin varautumista valmisteleviin työryhmiin. 6

7 Aiemmissa selvityksissä, tehdyissä arvioinneissa ja auditoinneissa on todettu, että palveluiden saatavuudessa ja laadussa on ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden välillä merkittäviä eroja. Valvonnan vaihtelu ja resurssoinnin epätasaisuus ovat suurimpia ongelmia valvontayksiköiden kesken. Suuria eroja yksiköiden välillä on myös toiminnan organisoinnissa ja sen toteutuksessa. Valvonta ei ole yksiköiden välillä yhdenmukaista, jolloin asiakkaat eivät saa yhdenvertaista kohtelua. Resurssit eivät välttämättä ole kohdennettu tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Myös toiminnan tavoitteellisuudessa, tulosten mittaamisessa ja seurannassa sekä korjaavissa toimenpiteissä on puutteita. Maakuntauudistuksessa tavoitellaan palveluiden nykyaikaistamista; asiakaslähtöisiä, asiakkaita yhdenvertaisesti huomioivia, kustannustehokkaita palveluita, jotka hyödyntävät sähköisiä palveluita. Sähköiset palvelut ovat ympäristöterveydenhuollon toimialalla nykyisin vaatimattomat ja niitä tulisikin kehittää voimakkaasti. Pirkanmaalla nähdään, että maakunnallinen organisoituminen tuo hyvän mahdollisuuden organisoida toiminnat uudella, yhtenevällä, tehokkaammalla ja laadukkaammalla tavalla. Ympäristöterveyden hyvät käytännöt ja parhaat laatujärjestelmät voidaan ottaa käyttöön kaikkeen viranomaisvalvontaan koko maakunnan alueella. Viranomaistehtävien siirtämistä kunnilta maakunnille perustellaan sillä, että suuremmissa yksiköissä erityisosaamista voidaan keskittää. Myös tehtävien hoitamiseen liittyvät työnjaot ja - sijaisjärjestelyt ovat sujuvammin järjestettävissä. Suuremmissa yksiköissä tehtävien ja palvelujen kehittämiseen ja toiminnasta tiedottamiseen voitaisiin kohdentaa enemmän osaamista ja resursseja. Maakunnassa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät asiantuntijalausunnot, asiakkaiden yhdenmukainen kohtelu, laatujärjestelmä menettelytapaohjeineen, erityistilanne ja varautumissuunnitelmat sekä valvontasuunnitelmat, delegointipäätökset ja taksat tulisikin saada yhtenäistettyä varhaisessa vaiheessa. Yhteistoiminta-alueilla on edelleen runsaasti tekemätöntä työtä, joka liittyy ennaltaehkäisyyn ja toiminnan kehittämiseen. Tällaisia tehtäviä ovat esim. asiantuntijalausuntojen antaminen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, erityistilanteisiin varautuminen, pelastussuunnitelmat sekä henkilöstön osaamisen kartoittaminen ja kehittäminen. Myös varautuminen elintarvikepetoksiin on vähäistä. Hyvällä johtamisella ja laadunhallinnalla voitaisiin valvonnan ja palvelun laatua ja tehokkuutta nostaa merkittävästi. Selvityksen edetessä ilmeni, että joitain toimintoja yhdistämällä ja virtaviivaistamalla voitaisiin saada synergiaetuja. Tällaisia toimintoja ovat erityisesti alkutuotannon valvonta sekä vesitalousasiat. Alkutuotantoa ja sen toimintoja valvoo nykyisin usea viranomainen. Mikäli eri lakien mukaisia valvontoja voitaisiin maakunnassa yhdistää, hyödyttäisi se erityisesti tuottajaa, eli asiakasta. Myös vesihuollon valvonnassa viranomaisten rajapintojen häviäminen maakuntaan siirryttäessä, vahvistaa toimivalta-asioita ja poistaa nykyisiä päällekkäisyyksiä. Pirkanmaalla valmistelutyön oletusarvo oli, että ympäristöterveys ja alkoholihallinto muodostaisivat yhtenäisen kokonaisuuden. Valmistelutyön aikana eri viranomaisten tehtävät on koottu ja niitä on arvioitu uudellaan. Valmistelutyössä on havaittu mahdollisuuksia virtaviivaistaa prosesseja. Maakuntaan on järjestymässä useita toimintoja, joita tulisi edistää ja valmistella monella eri toimialalla ja moniammatillisesti. Tällaisia kokonaisuuksia ovat mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja varautuminen erityistilanteisiin. Maakunnan toimintoja organisoitaessa tulee yhteys peruskuntaan säilyttää ja vahvistaa Mitä hyötyä ja haittoja ympäristöterveydenhuollon ja alkoholilupahallinnon yhdistämisestä voisi olla? 7

8 Ympäristöterveydenhuollolla ja alkoholihallinnolla on kummallakin lupa ja valvontatehtäviä Valvontakohteet ovat elintarvike- ja alkoholivalvonnassa suurelta osin samat. Näissä kohteissa tehdään myös tupakkavalvontaa. Ympäristöterveydenhuollolla ja alkoholihallinnolla on kummallakin lupa ja valvontatehtäviä. Perustehtävänä on laillisuusvalvonta; tavoitteena on toiminnanharjoittajan sitoutuminen toimintaa ohjaavien säännösten noudattamiseen. Valvonnalla pyritään ehkäisemään terveyshaittoja, alkoholivalvonnalla myös yhteiskunnallisia ja sosiaalisia haittoja. Valvontakohteet ovat elintarvike- ja alkoholivalvonnassa suurelta osin samat. Näissä kohteissa tehdään myös tupakkavalvontaa. Alkoholihallinnossa merkittävä osa valvontatyöstä on pääosin ilta- ja yöaikaan tehtävää kenttävalvontaa, joten pääosaa tarkastuksista ei voida tehdä yhdessä elintarvikevalvonnan kanssa. Alkoholihallinnossa valvotaan ja ehkäistään myös harmaan talouden ja talousrikollisuuden esiintymistä alkoholielinkeinossa. Harmaa talous ja petokset ovat myös elintarvikealalla lisääntyvä ilmiö. Alkoholilupahallinnon osaaminen harmaan talouden valvonnassa tukee elintarvikevalvonnan kokonaisuutta ja erityisesti elintarvikepetosten havaitsemista. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alkoholihallinnon tehtävissä työskentelee noin 12 viranhaltijaa. Alkoholihallinnon tehtävien siirtyessä maakuntien hoidettavaksi, LSSAVI:n alkoholihallinnon henkilökunta jakaantuu viiden maakunnan kesken. Osaaminen ja tehtävien tarkoituksenmukainen työnjako voidaan varmistaa maakuntien välisillä yhteistyösopimuksilla. Maakuntauudistuksen valmistelun tässä vaiheessa on vielä epäselvää, mihin LSSAVIn ympäristöterveydenhuollon tehtävät sijoittuvat. Osa tehtävistä siirtynee Eviraan, osa uuteen valtion lupa- ja valvontavirastoon ja osa siirtyy maakuntien tehtäväksi. Tämän vuoksi yksityiskohtaisia suunnitelmia toiminnan kehittämiseksi ei vielä voi tehdä Yhteistyön varmistaminen maakunnan sisällä perusterveydenhuoltoon, vesihallintoon, pelastustoimeen, maaseutuhallintoon ja maankäyttöön Ympäristöterveydenhuollon tulisi organisoitua maakuntahallintoon järjestäjäksi. Järjestäjän ja tuottajan tehtäviä ei ole perusteltua erottaa. Ympäristöterveyden yksiköllä tulisi olla edustus maakunnan johtoryhmässä. Järjestäjien tehokas johtoryhmätyöskentely varmistaa tiedon kulun ja tehokkaan tehtävien hoidon. Selvityksen perusteella ympäristöterveyden kokonaisuuteen soveltuisi erinomaisesti muitakin valvonnan tehtäviä, kuten alkoholihallinnon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä, rehu-, luomu-, kasvinterveys- ja kasvinsuojeluaineiden valvontaa sekä vesihuollon maakuntaan siirtyvä kokonaisuus. Moniammatillisten asiantuntijatyöryhmien perustaminen maakuntaan helpottaisi ja tehostaisi tehtävien hoitamista. Ympäristöterveydenhuollolla on paljon yhteistyötä erityisesti sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja pelastustoimen kanssa. Sosiaalitoimella, eläinsuojelulla ja terveydensuojelulla on useita samoja asiakkaita. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen, eläinten ja ihmisten yhteisten taudinaiheuttajien ja mikrobilääkeresistenssin torjunta sekä sisäilma-asiat ovat yhteisiä terveydenhuollon kanssa. Pelastustoimen kanssa varaudutaan yhteistyössä mm. helposti leviäviin eläintauteihin ja säteilyvaaratilanteisiin. Tiedottaminen maakuntaorganisaatiossa on mahdollista tehdä yhdessä muiden toimialojen kanssa nopeasti ja tehokkaasti. Säännöllinen johtoryhmätyöskentely varmistaa tiedon kulun eri toimialojen välillä ja mahdollistaa moniammatillisen tehtävien hoidon. Ympäristöterveyden yksiköllä tulisikin olla edustus maakunnan johtoryhmässä 8

9 Ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon lisäksi maakuntien tehtäväksi siirtyy merkittäviä kokonaisuuksia kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä, perusterveydenhuolto, alkutuotannon valvonnan tehtäviä, pohja-, uima- ja talousveteen liittyviä tehtäviä sekä varautumisen tehtäviä. Monet näistä tehtävistä ovat poikkihallinnollisia ja tehtävien tehokas hoitaminen tarvitsee moniammatillista osaamista. Eri toimialojen yhteistyötä voitaisiin vahvistaa moniammatillisilla asiantuntijaryhmillä. Valmistelu tehostuisi, kun eri toimialojen näkemykset huomioitaisiin jo asioiden valmisteluvaiheessa. Yhteistyöryhmät helpottaisivat tehokasta ja laadukasta valmistelua ja toteutusta sekä tiedon jakamista. Maakuntauudistus na hda a n Pirkanmaalla mahdollisuutena. Viranomaistehta viin liittyva a erityisosaamista voidaan keskitta a. Joissakin tapauksissa tehta vien hoitamiseen liittyva t tyo njaot ja -ja rjestelyt seka sijaisuudet ovat sujuvammin ja rjestetta vissa. Myo s tehta vien ja palvelujen kehitta miseen voidaan kohdistaa enemma n osaamista ja resursseja Yhteistyön varmistaminen kuntiin jääviin toimijoihin, kuten hyvinvoinnin edistämiseen, rakennusvalvontaan, ympäristönsuojeluun ja kaavoitukseen. Hyvinä toimintatapoina yhteistyön ja tiedon kulun lisäämiseksi kuntien ja maakuntien välillä pidettiin säännöllisiä viranomaistapaamisia ja yhteisiä katselmuksia. Lisäksi se, että virkamiehet tuntevat toisensa on merkittävää yhteistyön helppouden kannalta. Yhteistyön kehittämiseksi esitettiin ns. kehityskeskusteluja kunnan viranomaisten ja maakuntaan siirtyvän ympäristöterveydenhuollon kesken Pirkanmaan maakunnan 22 kunnan tekniselle toimelle ja ympäristönsuojelulle lähetettiin sähköpostikysely. Kyselystä muistutettiin myös sähköpostilla. Kyselyyn vastasi kahdeksan kuntaa, joten vastausprosentti oli 36 %. Kysymykset ovat selvityksen liitteenä. Kysymykseen, miten kuntien toimintojen ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueiden välinen yhteistyö nykyisin hoituu, noin puolet vastanneista totesi yhteistyön heikentyneen kun ympäristöterveys siirtyi yhteistoiminta-alueiden hoidettavaksi. Noin puolet piti yhteistyötä edelleen toimivana, joskin suurin osa katsoi, että siinä on parantamisen varaa. Tärkeimpinä yhteistyötapoina vastaajat pitivät sähköpostia, puhelinta, lausuntojen antamista sekä yhteisiä tarkastuksia. Kysymykseen siitä, kuinka yhteistyön arvellaan hoituvan kun ympäristöterveys siirtyy maakunnalliseen yksikköön, moni epäili yhteistyön heikkenevän. Perusteluna vastaajat mainitsivat sen, että suuresta organisaatiosta on vaikeata löytää tehtävää hoitavaa asiantuntijaa. Lisäksi se, että viranomaiset eivät enää mahdollisesti työskentele lähellä toisiaan heikentää yhteistyötä. Vastaajat pitivät tärkeänä, että ympäristöterveydenhuollon toimipisteet säilyvät peruskunnissa. Perusteluna oli, että yhteistyö on helpompaa, mikäli virkamies on tuttu. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että mikäli viranhaltijat työskentelevät samoissa toimipisteissä ja tuntevat toisensa, on yhteistyö helpompaa. Hyvinä toimintatapoina yhteistyön ja tiedon kulun lisäämiseksi vastaajat pitivät säännöllisiä viranomaistapaamisia ja yhteisiä katselmuksia. Yhteistyötä helpottaa myös, mikäli on tiedossa kuka mitäkin tehtävää hoitaa. Vastauksissa kannustettiin terveydensuojeluviranomaista aktiivisuuteen mm. kaava-asioissa. Vastaaja piti tärkeänä aktiivista otetta maankäytön ja kaavoituksen lausuntoihin, sillä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alkaa maankäytön suunnittelusta. Yhteistyön kehittämiseksi nousi esille myös ns. kehityskeskustelut kunnan viranomaisten ja maakuntaan siirtyvän ympäristöterveydenhuollon kesken. Keskusteluissa voitaisiin käydä läpi kummankin tahon tehtäväkenttää ja niihin liittyviä yhteistyön tarpeita. Vastaaja epäili, että on olemassa sellaisiakin yhteistyötä, joita ei tiedon puutteen vuoksi tehdä, vaikka tarvetta olisikin. Tiedon hyödyntämistä ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa olisi myös tarpeen kehittää. Tietoa on paljon, mutta se ei ole aina saatavissa tai helposti löydettävissä. 9

10 Sähköiset asioiden käsittelyjärjestelmät, jotka toimisivat sekä kunnassa että maakunnassa helpottaisivat asioista perillä oloa. Yhteistyötä eri kunnallisten toimijoiden kesken on tehty yhteisissä työryhmissä, lausuntopyyntöjen kautta ja viranomaistiedusteluilla. Kyselyn perusteella yhteistyön määrään ja laatuun vaikuttavat henkilökohtaiset suhteet, eivät niinkään määrämuotoiset organisaatioiden väliset suhteet. Kun kyse on henkilöistä, on yhteistyö haavoittuvaa. Tämän vuoksi on tarpeellista vahvistaa organisaatioiden välistä vuoropuhelua. Tästä hyvänä esimerkkinä on ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmassa mainittu tavoite: elinympäristön erilaisista toiminnoista syntyvien terveyshaittojen arvioinnin on sisällytettävä kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Suunnitelmia ja hankkeita ovat mm. kaavoitus, ympäristöluvat ja ympäristövaikutusten arviointimenettely Olisiko samassa organisaatiossa mahdollista toimeenpanna myös ely-keskuksista siirtyviä elintarviketurvallisuuteen kuuluvia valvontatehtäviä, kuten rehu-, luomu- ja kasvinsuojeluaineiden valvontaa? Selvityksen perusteella ympäristöterveyden kokonaisuuteen soveltuisi erinomaisesti muitakin valvonnan tehtäviä, kuten alkoholihallinnon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä, rehu-, luomu- ja kasvinsuojeluaineiden valvontaa sekä vesihuollon maakuntaan siirtyvä kokonaisuus. Tehtävät ovat samankaltaisia, kohteet pitkälti samoja ja ympäristöterveydenhuollolla on olemassa valvontatyöhön laatujärjestelmä. Lisäksi toiminnan tavoite on sama; ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Viranomaisten välillä on jonkin verran toisiaan sivuavia tehtäviä, joiden tekemistä voidaan tehostaa erityisesti alkutuotannon ja vesihuollon valvonnassa. Ympäristöterveyden alkutuotannon valvonnan ja nykyisin ely-keskuksen tekemän alkutuotannon valvonnan asiakkaat ovat suurelta osin samat. Ely-keskuksesta siirtyvät elintarvikevalvonnan tehtävät sopisivat hyvin liitettäväksi valvontaa jo muutoinkin tekevän ympäristöterveyden yksikön tehtäväksi. Uuden valvonta-asetuksen toimiala laajenee käsittämään rehu- ja elintarvikevalvonnan sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan lisäksi kasvisten terveyden valvonnan ja kasvinsuojeluaineiden valvonnan. Valvonta-asetuksessa säädetään virallisen valvonnan vaatimuksista, ja vaatimuksia voidaan soveltaa muuhunkin valvontaan. Kohteiden riskien arviointia ja riskiperusteista valvontaa on toteutettu ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisessa valvonnassa jo vuosia. Lisäksi riskienhallintatoimet ja hallinnolliset pakkokeinot on kuvattu laatujärjestelmässä. Vesihuollon valvontaa voitaisiin maakuntauudistuksessa myös virtaviivaistaa. Koko vesihuollon valvonta voitaisiin hoitaa samasta yksiköstä. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan kokonaisuuteen sopisivat hyvin myös ely-keskuksesta maakunnan tehtäväksi siirtyvät vesihuollon valvontatehtävät Minkälaisissa asioissa yhteistyötä tultaisiin tekemään? Maakuntaan olisi tarpeen muodostaa oma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijaryhmä, joka tukisi kunnissa tehtävää työtä. Myös erityistilanteiden suunnittelua ja varautumista varten tulisi perustaa oma moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Pirkanmaalla maakuntavalmistelun aikana on useassa eri valmistelutyöryhmässä herännyt tarve kiinteämmälle yhteistyölle yli nykyisten toimialojen. Tulevan maakunnan tavoitteena on elinvoiman lisääminen ja väestön elämänlaadun parantaminen. Tätä työtä tehdään maakunnassa vahvan asiantuntijajoukon voimin. Ympäristöterveydenhuollon ydintehtävä; ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja turvaaminen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustehtävää. Maakunnan tulee myös tukea kunnissa tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Maakuntaan olisi tarpeen muodostaa 10

11 oma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijaryhmä, joka tukisi kunnissa tehtävää työtä. Toinen moniammatillinen kokonaisuus on pelastustoimi ja siinä erityisesti erityistilanteisiin varautuminen. Pelastustoimi on toimivaltainen osassa erityistilanteita ja ympäristöterveydenhuolto osassa. Toimivalta ja vastuut ovat selvät, mutta asiantuntemuksen yhdistämisessä ja jakamisessa toisille on vielä kehitettävää. Maakuntaan tulisi perustaa varautumisen asiantuntijaryhmä, joka yhdessä kehittäisi varautumissuunnittelua ja harjoittelisi erityistilanteita. Varautumiseen sisältyisi myös elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat sekä varatutuminen helposti leviäviin ja vaarallisiin eläintauteihin. Maakunnallisen toimijan vahvuuksia on asiakkaiden tasapuolinen, yhdenmukainen ja osaava kohtelu suuremmalla maantieteellisellä alueella. Lisäksi viranomaisten välinen yhteistyö ja asioiden joustava hoitaminen tehostaa toimintaa ja vähentää kustannuksia. Yhdenmukaiset, laadukkaat, tehokkaat toimintatavat ja päällekkäisten toimintojen karsiminen / toimintojen virtaviivaistaminen nopeuttaa työtä ja lisää tehokkuutta. 5. Tavoitteet 1. Pirkanmaan nykyisen maakunnan ympäristöterveydenhuollon yksiköt ehdottavat yhdessä LSSAVIn ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon kanssa: - Pirkanmaan maakuntaan perustetaan itsenäinen ympäristöterveyden kokonaisuus, jossa vahvistetaan yhteinen terveys - näkökulmaa - Alkutuotannon elintarvike- ja rehuvalvontaa sekä vesihuollon valvontatehtäviä liitetään perustettavaan yksikköön - Kuluttajapalveluiden valvonta palautetaan Tukesilta maakuntien ympäristöterveyden yksikön tehtäväksi - Yksikkö voisi toimia maakunnan ja kunnan välisenä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteyspintana. Kuntien työtä tuettaisiin mm. asiantuntijalausunnoilla. 2 Tehokkaan ja laadukkaan toiminnan järjestämiseksi ympäristöterveydenhuollon yksiköllä tulisi olla edustus maakunnan johtoryhmässä. Maakunnan toimintojen johtaminen on tehokkaampaa, kun tutkimukseen perustuvaa tietoa voidaan hyödyntää laaja-alaisesti. Myös tiedon jakaminen maakunnan muiden toimijoiden, kuten perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, pelastustoimen ja maaseutuhallinnon välillä olisi tällöin nopeaa, ajantasaista ja vaikuttavaa. 3 Maakunnan sisällä tehokkaan johtoryhmätyöskentelyn lisäksi tarvitaan poikkihallinnollisia, moniammatillisia työryhmiä. Työryhmiä tulisi muodostaa ainakin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtäviin, vesihuoltoon, varautumisen tehtäviin, maaseudun kehittämistehtäviin sekä tiedottamiseen. 4 Viestintää ja tiedottamista tulisi kehittää moniammatillisesti. Maakunnan tulisi viestiä toimintakokonaisuuksista, ei kapeasti sektoroituna. Ympäristöterveydenhuollon toimiala vaikuttaa kuntalaisen elämään erittäin laajasti. Kuntalaisella on oikeus saada tietoa, opastusta ja neuvontaa. Moniammatillinen työyhteisö pystyy tiedottamaan laaja-alaisesti myös erityistilanteissa, sen sijaan, että kukin viranomainen viestii vain omalta toimialaltaan. 5 Palveluita ja asiointia tulisi siirtää verkkoon. Ympäristöterveydellä on vähän digitaalisia palveluita. Joitain hakemuksia ja ilmoituksia voi nykyisin tehdä verkossa, muu asiointi tapahtuu asiakirjoilla, sähköpostilla tai puhelimitse. Hallituksen kärkihankkeet olisi hyvä ulottaa myös ympäristöterveyden toimialalle. 11

12 6 Ympäristöterveydenhuollon näkökulma tulisi sisällyttää kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen pitäisi vaikuttaa jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa. Tämän vuoksi lausuntojen antaminen niin kaavoitukseen kuin rakentamiseen tulisi priorisoida. 7 Ympäristöterveydenhuollon merkittävänä tehtäväkokonaisuutena on maataloustukien täydentävien ehtojen valvonta. Valvonnassa puututaan toimijoiden oikeuksiin ja käytettään merkittävää julkista valtaa. Maakuntauudistuksessa tulee huolehtia, että täydentävien ehtojen valvonta ja maksatus pysyvät eri viranomaisessa 6. Aikataulu Maakuntahallinnon valmistelutyö jatkuu Pirkanmaalla edelleen. Seuraavana tehtävänä on koota vaihtoehtoisia palvelumalleja maakuntien tehtäväksi siirtyville toiminnoille. Ehdotukset vaihtoehtoisiksi palvelumaleiksi on oltava valmiit toukokuun 2017 loppuun mennessä, jolloin ne esitellään projektiryhmissä. Pirkanmaalla aloitetaan elintarvikevalvonnan ja terveydensuojelun valvonnan pilotti kesällä Tarkoituksena on vastuukuntien välillä sopia viranhaltijoiden toimivallasta ja vastuusta lähes koko Pirkanmaan alueella. Samalla kun tarkastusoikeus laajenisi kaikkien yksiköiden alueille, päivitettäisiin laatukäsikirja ja sen toimintaohjeet. Tavoitteena on valmistella myös koko Pirkanmaata koskeva talousveden erityistilannesuunnitelma heinäkuun 2017 alkuun mennessä. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö tullee lausunnoille huhtikuun 2017 aikana. Tällöin selvinnee myös se, millaisissa yksiköissä viranomaistyötä tehdään. Pirkanmaalla ympäristöterveydenhuoltoa ei tähän mennessä ole esitetty siirrettäväksi maakunnasta kuntien tehtäväksi. Pirkanmaa on laaja maakunta ja on perusteltua, että maakunnallinen yksikkö hoitaa palvelun ja valvonnan koko maakunnan alueella. Esitys valtion lupa- ja valvontaviraston tehtäväkokonaisuuksista valmistunee kevään aikana. Esitys selventänee aluehallintovirastojen tehtävien jakautumista valtion ja maakunnan välillä. 12