EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: Turku,

Transkriptio

1 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Selostus Työ: Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Tampere, Espoo ja Oulu

2 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 2 EURAJOEN KUNTA HIRVELÄNTIEN PERÄPELLONTIEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan koskee Eurajoen Kirkonkylän (409) kiinteistöjä 2:67, 2:506, 2:684, 2:689, 2:770, 2:771, 2:772, 2: 769, 2:835 ja asemakaavan muutos koskee vahvistetun Rantapere-Anuntila rakennuskaavan korttelin 153 tonttia 4, korttelin 154 tonttia 5, kortteleita 155 ja 157, korttelin 172 tontteja 1 ja 2, korttelin 173 tonttia 1 sekä katualueita (Sepäntie, Hirveläntien eteläosa, Peräpellontie). Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 153 tontit 4 ja 6-16, korttelin 154 tontit 5 ja 8-12, korttelit 155 ja 172, korttelin 173 tontti 1, korttelit sekä katu- ja viheraluetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueen sijainti. Alue sijaitsee Juvantien eteläpuolella, lähinnä Hirveläntien ja Peräpellontien välissä rajoittuen pohjoisessa ja lännessä asemakaavoitettuihin alueisiin.

3 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 3 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Eurajoen kunnanhallitus on hyväksynyt kaavoituskatsauksen ( 332). Katsauksessa on todettu asemakaavatarve rivi- ja pientaloja varten. - MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu tammikuussa 2013 (Liite 1.). - Eurajoen kunnanhallituksen päätös asemakaavan laatimisesta ja OAS:n nähtäville asettamisesta ( 58). - Kuulutus kaavan vireille tulosta (MRL 63 ) kunnan ilmoitustaululla ja kunnan virallisissa ilmoituslehdissä helmikuussa OAS lähetetään viranomaisille tiedoksi ja pidetään kunnanvirastossa nähtävillä kaavan laadinnan ajan. - Kaavan laadinta aloitettiin helmikuussa Kaavaluonnos kunnanhallituksen käsittelyssä ( 83). - Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen päivätty valmisteluaineisto (kaavaluonnos) päätettiin asettaa nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti väliseksi ajaksi. - Kaavaluonnoksesta jätettiin 4 kpl kirjallisia mielipiteitä ja pidettiin maanomistajien kanssa neuvottelu Kaavaluonnos lähetettiin viranomaisille tiedoksi mahdollisia lausuntoja varten, siitä ei jätetty lausuntoja. - Kaavaluonnoksesta jätettyihin mielipiteisiin laadittiin vastine, joka hyväksyttiin kunnanhallituksessa ( 153) - Kaavaehdotus valmistui toukokuussa Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen ( ). - Kaavaehdotus asetettiin MRL:n 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi ja siitä pyydettiin lausunnot. - Kaavaehdotuksesta jätettiin kpl muistutuksia. Viranomaislausuntoja ja muita kannanottoja annettiin kpl, joiden perusteella kaavaehdotukseen tehtiin tarkistuksia. - Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen ( ). - Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen ( ). 2.2 Asemakaava Kaava tiivistää ja täydentää olevaa taajamaa mahdollistamalla alueelle rivitalojen sekä muiden pientalojen rakentumisen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamisesta vastaa Eurajoen kunta ja yksityiset rakentajat.

4 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue on 14,6 hehtaaria ja asemakaavan muutos koskee vain Peräpellontien katualuetta. Alue sijaitsee asemakaavoitettujen pientaloalueiden välissä Eurajoen keskustan tuntumassa. Kaava-alue on pääosin rakentamatonta. Näkymä Juvantieltä etelään (lähde: Google Maps) Luonnonympäristö Kaava-alue on maastoltaan tasainen ja pääosin rakentamatonta. Valtaosa aluetta on talousmetsää, jonka keskiosassa on vähäinen avoin peltoalue. Keväällä 2013 tehdyn luontoselvityksen mukaan inventointialueella ei ole Luonnonsuojelulain tai Vesilain kriteerit täyttäviä suojeltavia luontotyyppejä, eikä Metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai vanhan metsän kuvioita. Laajoja, luonnontilaisia soita ei alueella ole. Alueella ei myöskään ole Luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita eikä Natura suojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Alueella ei esiinny liito-oravia, ja alueella on hyvin vähän liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Hieman yllättäen ei alueelta löytynyt uhanalaista tai edes vaateliasta putkilokasvilajistoa. Liite 3: Luontoselvitys

5 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy Rakennettu ympäristö Asemakaavoitettava alue täydentää sen ympärille asemakaavoitettua ja rakentunutta erillispientaloaluetta. Alueella sijaitsee kaksi omakotitaloa ja kaavamuutosalueella kahdeksan omakotitaloa talousrakennuksineen Maanomistus Suunnittelualueesta omistaa Eurajoen kunta noin puolet 6,15 hehtaaria ja yksityiset maanomistajat loput Pohjakartta Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu kaavoituksen pohjakartalle 1: Maaperän pilaantuneisuus Suunnittelualueella ei tiettävästi ole pilaantunutta maata. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntavaltuuston ( 20) hyväksymän Satakunnan maakuntakaavan. Kyseessä on kokonaismaakuntakaava, joka kumoaa maakunnan alueella voimassa olleet seutukaavat. Maakuntakaava on määrätty tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Satakunnan maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A). Ote Satakunnan maakuntakaavasta, suunnittelualue on merkitty keltaisella. Yleiskaavoitus Eurajoen kunnanvaltuuston hyväksymässä Keskustan-Lapijoen osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu suurimmaksi osaksi linja-autoaseman alueena (LA) ja pieneltä osin puistoalueena (VP).

6 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 6 Edellä kuvatulla osayleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia ja se on suurelta osin vanhentunut. Vuonna 2009 aloitettiin oikeusvaikutteisen Keskustan-Lapijoen osayleiskaavan laatiminen. Valmisteluvaiheessa suunnittelualueen lounaisosa poistettiin. Poistettava osa käsitti Lapijoen taajaman ja kyläalueen voimajohtoalueen lounaisreunasta Rauman rajalle saakka. Kaavan nimeksi tuli tällöin Keskustan osayleiskaava. Tavoitteena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Nyt laadittavalla asemakaava huomioi luonnoksena nähtävillä olleen osayleiskaavan, eikä sillä ole erityistä vaikutusta osayleiskaavatyön kannalta. Ote Keskustan-Lapijoen osayleiskaavasta (1992) ja ote Keskustan osayleiskaavaehdotuksesta (2013). Asemakaavoitus Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta. Kaavamuutosalue koskee vahvistetun Rantapere-Anuntila rakennuskaavan: korttelin 153 tonttia 4, korttelin 154 tonttia 5, kortteleita 155 ja 157, korttelin 172 tontteja 1 ja 2, korttelin 173 tonttia sekä katualueita (Sepäntie, osa Hirveläntietä ja Peräpellontie).

7 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 7 Ote asemakaavojen yhdistelmästä, johon suunnittelualue on rajattu sinisellä. Selvitykset Aiempien asemakaavojen, yleiskaavoituksen ja maakuntakaavan laadinnan yhteydessä alueelta osoitetut kohteet tai alueet (rakennus- ja luonnonsuojelu, muinaismuistot) huomioidaan kaavan laadinnassa. Muita kaavaa koskevia asiakirjoja - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (AIRIX Ympäristö Oy, 2012) - Satakunnan maakuntakaava (2009) - Keskustan-Lapijoen osayleiskaava (1992) - Keskustan osayleiskaavaehdotus (2013) - Voimassa olevat asemakaava (2000) 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavan tarve on mahdollistaa taajama-alueen täydentäminen ja tiivistäminen rivitaloja pientaloasumisella hyödyntäen olevaa yhdyskuntarakennetta Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Eurajoen kunnanhallitus on hyväksynyt kaavoituskatsauksen ( 332). Katsauksessa on todettu rivitalotonttitarjonnan lisäämisen tarve. Eurajoen kunnanhallituksen päätös alueen asemakaavoituksesta tehtiin ( 58).

8 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan koottiin luettelo osallisista: Maanomistajat, asukkaat, yhdistykset, yritykset: - naapurikiinteistöjen asukkaat ja maanomistajat - muut lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Eurajoen kunta: - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta - kunnanhallitus - kunnanvaltuusto Viranomaiset: - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Satakuntaliitto - Satakunnan pelastuslaitos Yhdyskuntatekniikka: - Vesihuolto ja viemäröinti (kunta) - DNA Lounais-Suomi Oy (puhelinlinjat, kaapelointi) - Paneliankosken Voima Oy (sähkö) - Eurajoen puhelin Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulo Kaavan vireille tulosta kuulutettiin kunnan ilmoitustaululla ja kunnan virallisissa ilmoituslehdissä helmikuussa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu tammikuussa OAS lähetettiin viranomaisille tiedoksi ja pidetään kunnanvirastossa nähtävillä kaavan laadinnan ajan. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen päivätty valmisteluaineisto (kaavaluonnos) päätettiin asettaa nähtäville MRL:n 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta jätettiin 4 kpl kirjallisia mielipiteitä ja pidettiin maanomistajien kanssa neuvottelu Luonnosaineistosta pyydettiin myös lausunnot. Viranomaisilta ei tullut kirjallisia kannanottoja. Kaavaluonnokseen tehtiin tarkennuksia kannanottojen ja työpalaverin perusteella. Kaavaehdotus valmistui toukokuussa 2013 ja se hyväksyttiin kunnanhallituksessa ( ). Asemakaavan muutoksen päivätty ehdotus asetettiin MRL:n 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi ja se lähetettiin viranomaisille tiedoksi mahdollisia lausuntoja varten.

9 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 9 Kaavaehdotuksesta mahdollisesti jätettäviin muistutuksiin, viranomaislausuntoihin tai muita kannanottoihin annetaan vastine ja niiden perusteella voidaan kaavaehdotukseen tehdä vähäisiä tarkistuksia Viranomaisyhteistyö Kaava on laadittu kunnan virkamiesjohdon sekä kaavaa laativan konsultin yhteistyönä. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ja -ehdotus lähetettiin viranomaisille tiedoksi mahdollisia lausuntoja varten Päätökset Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen ( ). Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen ( ). 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle rivi- ja muiden asuinpientalojen rakentaminen täydentämään keskustan asuntotarjontaa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Tavoitteisiin on vastattu VAT:n periaatteiden mukaisesti tukemalla mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, palvelujen saatavuutta, alueen virkistyskäyttöä sekä kunnallisteknisten verkostojen toimivuutta ja käyttöä. Kaavan suhde maakuntakaavaan Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntavaltuuston ( 20) hyväksymän Satakunnan maakuntakaavan. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A). A-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Asemakaavan muutos toteuttaa maakuntakaavaa. Kaavan suhde osayleiskaavaan Asemakaavan muutos toteuttaa osittain jo vanhentuneen oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan aluevarauksia. Keskustan osayleiskaavan laadinta on kuulutettu vireille huhtikuussa Tavoitteena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Nyt laadittava asemakaavan muutos peilaa

10 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 10 osayleiskaavaehdotuksen aluevarauksia ja on siten osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. Kaavan suhde nykyisiin asemakaavoihin Kaava täydentää ympäröivää asemakaavaa eheyttäen Eurajoen taajamarakennetta. Kaavamuutoksen osalta kaava pysyttää katualueen yhä katualueena sitä länsireunalta leventäen Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan tavoitteita on tarkennettu ja tarkennetaan kaavaprosessin kuluessa mielipiteiden, muistutusten, lausuntojen sekä viranomaisneuvottelujen perusteella. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja valintaperusteet Kunnan edustajien kanssa käytyjen neuvottelujen ja alueelle laadittujen luonnosten perusteella laadittiin kaavaluonnos helmikuussa Luonnoksen ratkaisuihin vaikuttivat suurelta osin alueen uudelle käyttötarkoitukselle edullinen sijainti, liikenneverkosto sekä alueen nykyiset ja tulevat maankäyttötarpeet. Mielipiteiden huomioiminen Asemakaavan valmisteluvaiheessa saatujen mielipiteiden ja palautteen perusteella kaavan sisältöä on tarkennettu seuraavien asioiden osalta: - asemakaavan muutosalue laajeni koskemaan Peräpellontien lisäksi myös seuraavia Kirkonkylän kiinteistöjä: - 2:643 ja 2:642, jotta asemakaava päivitettiin vastaamaan nykykäyttöä (kaavatontti (153:4) oli jaettu kahdeksi rakennuspaikaksi ja rakennettu, joten osoitettiin kahtena tonttina: 153, tontit 4 ja 6) - 2:835, sillä asemakaava täytti korttelin 153 ja korttelin 157 välisen kaavoittamattoman alueen ja kortteli 157 (tontit 1-4) muutettiin osaksi korttelia 153 (tontit 7-10). - 1:43 ja 1:9, koska Sepäntie-niminen katualue siirrettiin etelämmäksi eli korttelin tonttiin 5 lisättiin Sepäntien ja Juvantien katualueiden risteyskohdan katualueen osa (tontti saatettiin ulottumaan pyykille 24). Korttelin 155 tontteihin 1 ja 4 liitettiin Sepäntien katualueeksi varattu alue ja vastaavasti tonteista 2 ja 5 erotettiin saman verran uudeksi katualueeksi. Näin ollen Korttelin 155 tontit 1,2, 4 ja 5 muutettiin korttelin 154 tonteiksi :359, josta lohkaistiin osa Sepäntien katualueeksi ja osasta muodostui asemakaavoitettavan kiinteistön 2:770 kanssa korttelin 155 tontit :545 ja 2:688, jossa tarkistettiin tonttirajausta ja jotka säilyivät muutettavan asemakaavan korttelissa 172 ja entisillä tonttinumeroillaan 1 ja :675, jossa tarkistettiin istutettavan alueen rajausta, joka säilyi korttelissa 173 tonttina 1 - asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen muut muutokset on eritelty liitteessä 4. Liite 4: Vastine kaavaluonnoksesta jätettyihin mielipiteisiin. Kaavan sisältöä tarkennettiin edelleen ehdotusvaiheessa muistutusten ja lausuntojen perusteella seuraavasti: (täydentyy) Liite 5: Vastine kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin.

11 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 14,6 hehtaaria. Asemakaavalla on osoitettu: - Erillispientalojen korttelialueiksi (AO) pinta-alaltaan 8,36 hehtaaria. Uuteen kortteliin 321 on rakennuspaikkoja ohjeellisesti osoitettu 3 tonttia, kortteliin 322 viisi tonttia ja kortteliin 324 kuusi tonttia. Lisäksi neljää voimassa olevan asemakaavan korttelia on täydennetty: - kortteliin 153 liittyneille kiinteistölle osoitettiin 4 uutta tonttia - korttelissa 154 yksi kaavatontti voitiin katujärjestelyin jakamaan kahdeksi - kortteliin 155 kolme uutta tonttia - kortteliin 172 on osoitettu neljä uutta tonttia - Rivitalojen korttelialueeksi (AR) pinta-alaltaan 3,85 hehtaaria. Kortteleihin 322 ja 323 on osoitettu 7 ohjeellista tonttia - Lähivirkistysalueeksi (VL) hehtaari. - Katualueeksi 1,56 hehtaaria Palvelut Kaava-alueelle ei osoiteta palveluita vaan se tukeutuu Eurajoen keskustaajaman palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan toteutuessa alueesta muodostuu mukava asuinalue lähellä kunnan palveluita. Kaavan myötä asuinmuotojen tarjonta taajamassa lisääntyy. Alueelta on hyvät yhteydet Eurajoen keskustaan. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Rivitalojen korttelialueeksi (AR) on osoitettu kaksi korttelia (322 osa ja 323). Ohjeellisten tonttien koot ovat noin 5000m 2. Kerroslukuna on II ja rakennusoikeus tontilla perustuu tonttitehokkuuteen, e=0.3. Rakennusala on osoitettu tontin/ rakennuspaikan koon, sijainnin, maastonmuotojen sekä lähiympäristön maankäytön perusteella. Erillispientalojen korttelialueena (AO) on osoitettu yksi kaksi uutta korttelia (321 ja 324) sekä kortteli 322 osa. Ohjeellisten tonttien koot vaihtelevat. Sepäntien ja Hirveläntien rajaamassa korttelissa on pienin tontti runsas 1000 m² kun taas Kuusikujan korttelissa tontit ovat noin 2300 m 2. Kerroslukuna on II ja rakennusoikeus tontilla on osoitettu tonttitehokkuudella e= ,2. Omakotitalorakentamiseen on osoitettu myös olevia kortteleita (153,154,155,172) täydentäviä rakennuspaikkoja tehostamaan alueen maankäyttöä. Voimassaolevan kaavan mukaisesti näillä tonteilla rakennusoikeus on sama kuin muissa osissa kortteleita eli e=0.2. Rakennusala on osoitettu tontin/ rakennuspaikan koon, sijainnin, maastonmuotojen sekä lähiympäristön maankäytön perusteella.

12 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 12 Yleiset määräykset: Korttelikohtaisesti on vierekkäisten rakennuspaikkojen asuin- ja talousrakennukset sijoitettava rakennusalaan nähden samalla tavalla yhtenäisen katumiljöön luomiseksi. Rakennuspaikalle ensimmäistä rakennuslupaa haettaessa on esitettävä asemapiirroksella kokonaissuunnitelma rakennuspaikan käyttämisestä. Suunnitelmassa tulee olla esitettynä rakennukset, autopaikat, pihajärjestelyt, ajoliittymä sekä rakennuspaikan liittyminen kunnallistekniseen verkostoon. Rakennusten tulee soveltua väritykseltään ja julkisivumateriaaleiltaan ympäristöönsä. Rakennusten tulee olosuhteiden mukaan muodostaa suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan toisiinsa sopivia kokonaisuuksia lähellä olevien rakennusten kanssa. Alueen rakennuksissa tulee olla harjakatto tai sen muunnelma. Rakennusta tai sen osaa ei saa rakentaa 4 metriä lähemmäksi tontin rajaa ilman naapurin suostumusta. Rakennuspaikkojen katualueisiin rajautuvat osat on istutettava ja rakentamattomat korttelinosat, joita ei käytetä leikki-, oleskelu- tai liikennealueena, tulee hoitaa luonnontilaisina. Alueen puusto, kasvillisuus ja maastonmuodot tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Talousrakennusten räystäskorkeus ei saa ylittää rakennuspaikan asuinrakennusten räystäskorkeutta. Vastaavasti talousrakennusten harjan korkeus ei saa ylittää rakennuspaikan asuinrakennusten harjan korkeutta. Autopaikat: - AO-alueet vähintään 2ap/asunto - AR-alueet 1/85k-m², kuitenkin vähintään 1,5ap/asunto ja lisäksi on rakennettava vieraspysäköintiä varten 1ap/300k-m² Tonttijako on ohjeellinen Muut alueet Lähivirkistysalueina (VL) on osoitettu alueen läpikulkeva ilmajohdon viheralue sekä alueen lounasrajan suuntainen vyöhyke, jolle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennettu ilme muuttuu merkittävästi. Nykyisen lähes rakentamattoman alueen rakentuminen asumiskäyttöön täydentää asuinalueen puuttuvan osan. Liikennemäärä alueella lisääntyy jonkin verran ja ajoneuvoliikenteen ohjaamiseksi on osoitettu liikenneverkkoa selkeyttäviä ratkaisuja. Kevyt liikenne todennäköisesti lisääntyy ja Anuntilantielle johtava kevyenliikenteen katu helpottaa kulkua Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja -maisemaan Kaavalla on vain vähäisiä vaikutuksia alueen kulttuuriympäristöön. Kaavan mahdollistamat uudet rakennuspaikat täydentävät ja tiivistävät aluerakennetta taajamassa palvelujen lähettyvillä.

13 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 13 Kaava ei juuri vaikuta maisemaan. Uudet talot sijoittuvat olevan pientalorakenteen sisälle ja alueen näkymisen maantieltä peittää kiinteistön 2:572 talousmetsä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luontoon ja luonnontilaisiin alueisiin kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Kaavaalue on tosin pääosin rakentamatonta, mutta luonnonmonimuotoisuuden kannalta merkityksetöntä. Tontit ovat virkistäytymiseen väljät ja kaavalla osoitetaan lähivirkistäytymisen kannalta riittävät viheralueet ulkoilupolkuineen Muut vaikutukset (taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset) Välittömiä kustannuksia aiheuttavat uusien rakennusten rakentaminen, piha-alueiden järjestelyt sekä tonttikatujen ja kunnallistekniikan toteuttaminen. Lisäksi alueen yhdyskuntatekniikan ja rakennuskannan kunnossapito aiheuttavat pysyviä menoja. Kaava lisää rivitaloasuntojen tarjontaa kunnassa ja uudisrakentamisen toteutuessa alueen sosiaalinen rakenne muuttuu. Rivi- ja pientaloihin muuttaa todennäköisesti niin nuoria perheitä kuin parisuhteessa ja yksin asuvia. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä. Mitään tavanomaisesta poikkeavia merkintöjä ja määräyksiä ei ole käytetty. 5.7 Nimistö Kaava-alueen nimi sekä muut nimet perustuvat kunnasta saatuihin ohjeisiin. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamista ohjaa kaava-asiakirjojen lisäksi kunnan rakennusjärjestys ja rakennusvalvontaviranomainen. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttamisesta vastaa Eurajoen kunta ja yksityiset rakentajat. 6.3 Toteutuksen seuranta Kunnan tulee seurata alueiden toteutumista ja tarvittaessa harkita muutoksia ja tarkennuksia kaavaan. Rakentamista tulee ohjata riittävästi, jotta alueista muodostuu toimivaa ja turvallista ympäristöä. Turussa AIRIX Ympäristö Oy Sanukka Lehtiö Arkkitehti SAFA YKS-446

14 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 14 LIITTEET Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Asemakaavan muutosalue eli poistuva asemakaava Liite 3: Luontoselvitys Liite 4: Vastine kaavaluonnoksesta Liite 5: Vastine kaavaehdotuksesta (tarvittaessa ehdotusvaiheessa) Liite 6: Asemakaavan seurantalomake Liite 7: Asemakaavakartta, asemakaavamerkinnät ja -määräykset