Sosiaalisen osallisuuden ESR-teema Keski- Suomessa

Transkriptio

1 Sosiaalisen osallisuuden ESR-teema Keski- Suomessa Sokra,

2 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa STM:n ESR TL 5 hanke Aika: (jatkoa haetaan 2020 saakka) Sivusto: 1. Hanketuki: viritys, käynnissä olevien tuki ja juurrutus 2. Verkostotyö: päättäjät, MYR, kunnat, järjestöt, rahoittajat (ELY, STM), sidosryhmät, muut koordinaatiohankkeet, THL 3. Tutkimus: tiedon tuotto, tiivistys, välitys Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke, Sokra koordinoi Euroopan sosiaalirahaston Sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (TL 5) kehittämishankkeita 2 2

3 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen 3

4 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä ESR TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Kohderyhmä: heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat, joilla sosiaalinen osallisuus on uhatuin Esim. nuoret riskiryhmässä, etniset vähemmistöt, romaanit, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät, vammaiset, pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet työttömät, rikostaustaiset. Tavoite: työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja osallistujien eteneminen työllisyyspolulla Sosiaalinen osallisuus ja hyvinvointi kasvavat % väestöstä 4

5 Osallisuus lähtökohtana Osallisuus tarkoittaa, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta yhdessä muiden kanssa. Ihminen tulee kuulluksi itsenään ja hän vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. Osallisuus edellyttää yhteyttä omiin ja ympäristön voimavaroihin, joita ovat keskinäinen kunnioitus ja luottamus, toimeentulo, toiminta, palvelut, tieto, taito ja merkitykset. Osallisuus on materiaalisella, henkisellä, sosiaalisella ja fyysisellä ulottuvuudella ilmenevä prosessi. (Sokralaiset luoneet osallisuuden määritelmää työlleen) 5

6 Osallisuuden muotoja 1) Työelämäosallisuus 2) Demokratiaosallisuus 3) Koulutusosallisuus Työnhakutaidot, työ- ja toimintakyvyn lisääminen, työpajat, palkkatuki, työkokeilut, työvalmennus, kuntouttava työ Vuorovaikutus yhteiskuntaryhmien kanssa, sukupolvet ylittävä toiminta, yhdenvertaisuus, sosiaalinen koheesio, omaehtoinen vaikuttaminen, yhteisötoiminta, lähidemokratia, kohtaamien / kuulluksi tuleminen / kuuluminen, avoimet tilat, luonto, kansalaistaidot, kansalaislähtöisyys Valta on vastuun edellytys ihmisen toimijuuden vahvistuminen Kulttuurikasvatus, vapaa sivistys, kurssitoiminta, opinnot, joustava perusopetus 4) Palveluosallisuus 5) Asiakasosallisuus yksi luukku, matala kynnys / lähetteetön paikka, räätälöinti, poluttaminen, palveluohjaus, ohjaus ja neuvonta, kuntouttava työ, sosiaalinen / ammatillinen / hoidollinen / toiminnallinen / opinnollinen / rakenteellinen kuntoutus, etäkuntoutus, työntekijän siirtäminen, luonto, hoitoliikunta, kohtaaminen, kuulluksi tuleminen Vertaisohjaajuus, ryhmät, kokemusasiantuntijuus, asiakasraati, kehittäjäasiakkaat.asiakkaat suunnittelu-toiminta- ja arviointiosallisuus 6

7 Maakunnan haasteita huono-osaisuus Huono-osaisuus on ilmiö, joka ei tunne hallinnollisia rajoja ja on usein luonteeltaan hitaasti kehittyvä ja pitkäkestoinen. Huono-osaisuus näyttäytyy mm. elämänhallinnan ongelmina, riippuvuuksina ja köyhyytenä. Maakuntien tehtävänä on edistää kaikkien maakunnan asukkaiden hyvinvointia. 20 % väestöstä 7

8 Kelan sairastavuusindeksi 2015: Muurame 92- Kivijärvi 139 THL:n sairastavuusindeksi 2015 : Ke-su 106,8, Jämsä 99 - Pihtipudas 141 MT indeksi 2013: Ke-Su 118, Toivakka 63- Hankasalmi 168 Asunnoton yksinäinen /1000 as 2015: Koko maa 1,2, Ke-Su 0,5; 0-0,8 Totu pitkäa. yksin asuvat 2014: Tilastoa Keski-Suomesta miehet % : koko maa 13,5, Ke-Su 14, Pihtipud. 3,6- JKL 15,5. naiset % : Koko maa 7,3, Ke-Su 6,9, Pihtip. 3,0-Kinnula 11,1 Poliisin tietoon henk. terv. rikokset /1000 as. 2015: Koko maa 6,6, Ke-su 7,2, Uurainen 1,9- JKL 7,9 Huumeita kokeilleet am koulu 1-2 luokka: koko maa 21, Ke-Su 21 Työllisyysaste 60-65% Taloudellinen huoltosuhde 162 vuonna 2014, (koko maa 141). 8

9 Työttömyys Keski-Suomessa Tavoitteena Polut kohti työllisyyttä (10/2016).. Trendit: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrä jatkoi laskuaan vuoden takaiseen verrattuna. Työnhakijoiden kokonaismäärä lisääntyi vuoden takaisesta. Työllistettyjen määrä kasvoi viime vuoden lokakuuhun verrattuna, suuntaus kuntiin ja yrityksiin. Omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella osallistuneiden määrä jatkoi kasvuaan viime lokakuusta. Pitkäaikaistyöttömyys jatkuu korkeana. Työvoiman ulkopuolella olevia työnhakijoita 7382, heistä 1799 työllistymistä edistävissä palveluissa ja koulutuksessa. Työttömistä kolmasosa pitkäaikaistyöttömiä (7000). saus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ely=08 9

10 10 Huono-osaisuuteen käytettävät resurssit vrt. osallisuuden vahvistamiseen käytettävät resurssit Korjaavat toimenpiteet Lastensuojeluun, pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon, Sosiaali- ja terveyspalveluihin Mielenterveys-, päihde-, palveluihin Kriminaalityö Poliisin toimintaan Sokra, Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: Sosiaalinen hyvinvointi Terveydellinen hyvinvointi Liikunta-, taide-, kulttuuri-, luontolähtöiset toiminnat.. Ympäristön viihtyvyys Osallisuus Syy-seuraussuhteet toimien yhteen sovittaminen toiminnan vaikuttavuus

11 Tea-viisari Osallisuustesti lkinen 11

12 Tilastoa Keski-Suomi Mitä mitataan? Millaisin indikaattorein? Laadullinen vrt. määrällinen Miten tuloksia selitetään? Mikä interventio, mikä tuki, hoito, palvelu.. Millä mitata työn tuloksellisuutta, vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Palveluiden käyttö vai palvelun käytön tarpeen väheneminen? Kustannuskehitys Ketä kuullaan, kenen vastauksista / tiedoista tilastot koostuvat? Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus % (EuroHIS 8) Koko maa 54, Ke-su 56, JKL 58 Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus: Koko maa 12, Ke-Su 11,3, Lasten suojelu: huostaanotot 12

13 Hyvinvointia ja osallisuutta kehittämisrahoituksella talkoissa mukana esimerkiksi Kunnat Yritykset Säätiöt Valtio Kärkihankkeet Yksityinen 13

14 Käynnissä olevien hankkeiden suunniteltu julkinen rahoitus (ESR, valtio, kunnat rahoitus) 9/2016 tilanne (stm rahoitteiset valtakunnallisissa) Valtakunnallin en; (33 %) Etelä-Suomi; (11 %) Itä-Suomi; (17 %) ESR TL 5 : ESR-varaukset Keski- Suomi (MYAK ) 10/2016 (ilman kuntarahaa) varattu , Varaamatta Pohjois- Suomi; (25 %) Länsi- ja Keski-Suomi; (13 %) Lähde: R. Lääperi & H. Purola. 9/2016 Koonti RRtietopalvelusta ja

15 ESR TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Käynnissä 137 alueellista hanketta ( ), rahoitus RR-alueittain Elyjen myöntämänä Valtakunnallisten hankkeiden rahoitus STM:n myöntämänä 14 kpl Kartta: y0-awa8cu.kn5z7rl5_qdw Lisätietoa ESR TL 5 hankkeista RR-tietopalvelusta: 15 Sokra, tanja.hirschovitsgerz@thl.fi

16 Rahoituksen saaneiden hankkeiden alueellinen jakauma (mukana aluehankkeet ja valtakunnalliset hallinnoivat hankkeet) (rinnakkaishankkeet yhdistetty emohankkeisiin). Hankkeita yhteensä 148. Sinisellä valtakunnallisten hankkeiden osahankkeet Valtakunnallinen Pohjois-Suomi 33 4 Länsi- ja Keski-Suomi 25 Keski-Suomessa 9 aluehanketta 14 Itä-Suomi 46 3 Etelä-Suomi Lähde: R.Lääperi & H. Purola. 9/2016 Koonti RRtietopalvelusta

17 Alueellisten hankkeet Keski-Suomessa 9/2016 Päätoteuttajat: Keski-Suomessa: kunta 3 kpl, oppilaitos 3 kpl, Muu 3 sektori 1 kpl, kansalaisjärjestö 1 kpl Koko maassa suurimmat toteuttajaryhmät: Kansalaisjärjestöt ja kunnat Toimenpidekokonaisuudet: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat Nuorten hyvinvoinnin ja aktiivisen osallisuuden tukeminen Syrjintää ja huono-osaisuutta kokevat Ei yhtään kansalaislähtöistä hanketta toistaiseksi Kohderyhmät: Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät Muita: MTP, Maamut, osatyökykyiset, etniset vähemmistöt Julkisen sektorin, kuntien, järjestöjen toimijat Lähde: R.Lääperi & H. Puromäki 9/2016 Koonti RR-tietopalvelusta 17

18 Hanke Alueelliset hankkeet Keski-Suomessa Hyvinvointikioski työja toimintakyvyn vahvistajana Hyvinvoiva nuori Info-Gloria päättymässä 12/2016 Kunnolla töihin päättymässä 12/2016 Pelaten osalliseks 18 Kuvaus NETTIHYÖTY? Kehitetään hyvinvointikioski, jonka avulla kannustetaan ihmisiä terveisiin elämäntapoihin ja fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Jyväskylä Parannetaan haastavimpien nuorten elämänhallintaa, hyvinvointia, itsetuntoa, osallisuuden tunnetta ja työelämätaitoa yksilö- ja ryhmävalmennusten, työkokeilujen, harrastustoimintojen lisäämisen ym. toimintojen avulla Kannonkoski, Viitasaari, Saarijärvi, Kyyjärvi, Karstula, Kinnula, Pihtipudas Luodaan pysyvät monikieliset neuvontapalvelut maahanmuuttajille ja kehitetään maahanmuuttajaneuvojien osaamista ja tarjotaan sidosryhmille koulutusta. Jyväskylä, Äänekoski, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Uurainen, Jämsä, Keuruu, Viitasaari, Saarijärvi, Karstula, Kuhmoinen, Joutsa Kehitetään työpajalla tapahtuvaa sosiaalista kuntoutusta ja moniammatillista yhteistyötä (liikkuva asiantuntijaryhmä). Jyväskylä Hyödynnetään (nuorten) mielenterveyskuntoutujien arjen peliharrastuksia kuntoutuksessa ja kuntouttaa heitä kohti työelämää, opetetaan ammattilaiset näkemään pelaamisen mahdollisuudet, sekä kehitetään kokemusasiantuntijoiden työ- ja toimintakyky ja kokemusasiantuntijatoimintaa mielenterveyskuntoutuksessa.

19 Alueelliset hankkeet Keski-Suomi Hanke SUUNTA - Nuorten vanhempien suunta työuralle Kuvaus Tuetaan nuorten vanhempien työ- ja toimintakykyä ja työelämään siirtymistä mm. luontolähtöisten menetelmien, sosiaalisen median ja vertaistuen avulla. Lisäksi lisätään sekä nuorten aikuisten että heidän kanssaan työskentelevien toimijoiden ymmärrystä nuorten aikuisten työ- ja toimintakyvyn erityisvaatimuksista. Hankasalmi, Äänekoski, Jyväskylä, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari TiimiVoima Otto Rainer Parannetaan haastavassa asemassa olevien elämänlaatua ja osallisuutta kuntouttavan työtoiminnan kontekstissa Laukaa, Äänekoski, Konnevesi Turvapaikan hakijoiden esikotouttamishanke. Yhteistyössä Vastaanottokeskusten kanssa. Jyväskylä, Saarijärvi, Äänekoski Tuetaan romanien kouluttautumista, työllistymistä ja työelämässä pysymistä antamalla tukea sekä opiskelijalle/työllistyvälle itselleen että hänen perheelleen ja verkostolleen. Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Laukaa, Muurame, Viitasaari, Äänekoski, Petäjävesi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Hankasalmi, Joutsa, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Pihtipudas, Toivakka, Uurainen 19

20 Valtakunnalliset hankkeet Suora hyöty alueelle Sokra Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Solmu Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos Sosku, sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishanke ARA_ Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat varhainen välittäminen, osallisuus ja asumisen tuki"-hanke Vankeusaika mahdollisuutena Nevo tia - Heijastehyötyä alueelle lisäksi: Tempo polkuja työelämään Pro Sos sosiaalityön uudet toimintamuodot Tenho elämäntaitoja nuorille taiteen keinoin Osallisuutta osuuskunnista Party Parempaa työ- ja toimintakykyä VAMOS Saamelaiskulttuurin hanke 20 Terveydeksi

21 Hankkeissa kehitettyä toimintaa yhteiseksi hyväksi? Työllisyyspolulla eteneminen Koulutus, palkkatuki, Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Yksinäinen, työtön, koditon Osallisuus Sosiaalisen kuntoutuksen menetelmät, kulttuuri, taide, sos. terap. Leipäjonosta palveluihin: kotiin peruspalveluihin, Vastaanottokesk uksesta.. Työ- ja toimintakyvyn arvio: uudet menetelmät, jalkautuvat tiimit, kotoutumisen taidot 21

22 Terveisiä Sosku-hankkeesta Työelämän ja -markkinoiden ulkopuolella on paljon ihmisiä, jotka eivät pääse kuntouttaviin palveluihin tai eivät saa niistä tarpeeksi hyötyä. Esimerkiksi palveluohjausta on tarjolla lähinnä työttömille. Sosiaaliohjaus sellaisena kuin sitä on nyt ollut tarjolla, on ollut riittämätöntä. Monet asiakkaat tarvitsevat tukea asioittensa hoitoon ja muutostyöhön. Laukaan Soskussa on työskennelty ns. toivottomien asiakkaiden kanssa ja saatu hämmästyttäviä tuloksia intensiivisellä, asiakaslähtöisellä ja kuntouttavalla työotteella. Monet työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella oleva ihminen toivoo saavansa osallistua yhteisöjen ja yhteiskunnan toimintaan sekä unelmoi vielä työpaikasta. Sosiaalityössä tulisi rohkeasti käyttää muiden alojen, etenkin kulttuurin ja liikunnan asiantuntijoita esim. työparina. Laukaassa on kokemusta valokuvataitelijan sekä personal trainerin mukanaolosta. Mikkelin Soskussa tehdään yhteistyötä kaupunginteatterin kanssa myös hyvillä kokemuksilla. Omasta alastaan innostunut asiantuntija, jolla on herkkyyttä kohdata ns. vähäosainen, voi antaa uskomattoman määrän toivoa ja luottamusat elämään. Taidelähtöiset, luovat menetelmiä tarvitaan kun ollaan elämässä umpikujassa. Myös eläinten käyttö vastaavasti voi toimia samalla tavalla. Se ehkä tarkoittaa sosiaalityön lisäämistä muissa palveluissa, tai sitten sosiaalisen näkökulman vahvistamista. Yhteiskunnassa käytetään valtavasti rahaa hyvinvointipalveluihin, jotka menevät hukkaan jos palvelujen erikoistuminen menee liian pitkälle. Sosku Laukaa, projektipäällikkö Seija Kerkelä

23 ESR TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Millä keinoin? So-te -kuntoutuspalveluita kehittämällä Moniammatillista ja monitoimijaista yhteistyötä kehittämällä Vahvistamalla monialaista yhteistyötä: so-te-ty-nuo-kul-lii-sivistys.. 3 sektori Jalkautuvia, etsiviä kiinni pitäviä toimintamalleja luomalla Matalan kynnyksen palveluita ja palveluohjausta kehittämällä Palveluiden tarpeen arviointia ja palvelupolkuja kehittämällä Kotoutumisen vastavuoroisia toimintamalleja rakentamalla Taide- ja kulttuurilähtöisiä menetelmiä soveltamalla konkreettiset toimet käytännön haasteet esiin! Käytännöt hyödyksi uusiin rakenteisiin, prosesseihin ja toimintatapoihin! 23 Osallisuus keskiössä

24 Sote- ja maakuntauudistus yhteistyöllä? Palvelut & muu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ 24

25 Huomioita JKL vrt. koko Keski-Suomi Kaupunkiseutu vrt. Pieniä kuntia, jossa Haasteena etäisyydet ja julkinen liikenne? Haasteena yhteistyön vähäisyys? Sosiaalisen investoinnin kokonaispotti? Leaderin, RAY, ESR, muut? Kuntien rooli sote- ja maakuntauudistuksessa? kunta - maakunta yhteistyön verkko, Keski-Suomen sote 2020 työllisyyden hoito kasvupalvelut sote hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Mikä on järjestöjen rooli? Mikä on Keski-Suomen vahvuus? 25

26 Toimintaympäristö muuttuu Strategiat- ja ohjelmatyö maakunta - kunnat Hyvinvointikertomustyö: maakuntakunta Lähi/arkipalvelut ja palveluverkko hyvinvointityö, peruspalvelut, erityis/erikoispalvelut: sote+muut? Palveluohjausmallit: ohjaus, neuvonta, palveluohjaus Palveluiden integraatio ja yhteispalvelut, palvelupolut Järjestöjen rahoitus ja rooli? (Sosten jäsenjärjestöjä 554) Mikä EI muutu? Ihminen tarpeineen Työttömien määrä kasvaa rakenteellinen työttömyys syvenee? Osallisuus Vertaisuuden voima Realismia osallisuuteen! 26

27 Keski-Suomen Sote 2020 ESR TL 5 20% väestöstä Työllisyys palvelut? 27

28 Avauksia Perustulokokeilu: Kelan uusi pääjohtaja: Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta? Elli Aaltonen lakkauttaisi vastikkeettoman sosiaaliturvan. Hän sanoo, että meillä on liikaa etuuksia ja liikaa kannustin- ja tuloloukkuja. Aaltosen blogin mukaan Suomen kannattaa ottaa oppia Kanadassa perustulokokeilu osoitti mm. päivystyssairaanhoidon tarpeen vähenemistä, sairaanhoidon käyntien vähenemistä ja positiivista vaikutusta riskiryhmien koulunkäynnin jatkamiseen verrattuna verrokkiryhmiin. Jos perustulolla pystytään ehkäisemään lääkkeiden suhteellisen korkeaa käyttöä tai vähentämään väkivaltaa, kun turvallinen toimeentulo on taattu ilman hallinnosta tulevaa rasitetta, on tällaisilla tekijöillä suuret kansantaloudelliset vaikutukset inhimillisestä hyvinvoinnin paranemisesta puhumattakaan. 28

29 Rahoitushakuja: ESR rahoitushaku Lännen RR-alueella XX xx Valtakunnallinen ESR TL 5 eli Sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan teemalinjan haku on auki : TEM: järjestöavustuksen Valtakunnalliset järjestöt voivat hakea rahoitusta hankkeisiin, joissa tuetaan paikallisten yhdistysten maahanmuuttajien kotouttamistyön osaamista. Lue lisää kotouttaminen.fisivustolta _mennessa news STM Osatyökykyisille tie työelämään rahoitushaku käynnissä: Haku 1: Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen projekti. Hakuaika on (hakuaikaa jatkettu). Haku 2: Polut hoitoon ja kuntoutukseen projekti. Projektin tavoitteena on mallintaa ja levittää sujuva sekä oikea-aikainen työkyvyn tuen palveluketju sekä osatyökykyisten työhön paluun että työllistymisen kannalta. Hakuaika on

30 Miksi osallisuus? Yhä useampien ihmisten osaaminen yhteiseen hyvään Kyky tulla omillaan toimeen Vähentynyt palvelun tarve Vastavuoroisuuden tunne Ehkäisee lannistumista ja masentumista Usko, toivo ja luottamus! 30

31 Säästöt sosiaali- ja terveysmenoissa? OSALLISUUSTYÖ? Hyvinvointi kasvaa, terveyserot kaventuvat, osallisuus vahvistuu, polut työelämäosallisuuteen vahvistuvat Proaktiivinen toiminta Palveluiden ja hyvinvointityön yhteen sovittaminen

32 ESR:n sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (toimintalinja 5) valtakunnallinen ja alueellinen koordinaatio ETELÄ-SUOMI Tytti Tuulos KESKI- JA LÄNSI-SUOMI Tanja Hirschovits-Gerz ITÄ-SUOMI Marjo Pulliainen POHJOIS-SUOMI Ritva Sauvola Veera Laurila Sokra,

33 Muuta materiaalia Tulevaisuuden kunta: Millaista kuntaa sinä edustat? irja_sininauhaliitto.pdf uhteet_huomioitava_maakuntamallin_valmistelussa.3600.blog Järjestöjen rooli tulevassa maakunnassa: Jaana Joutsiluoma, soste: Möttönen sakari: 33