9 RDF-kyselykielten perusteet: SPARQL
|
|
- Hanna Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 9 RDF-kyselykielten perusteet: SPARQL Pelkkä yhteensopiva tietomalli ei sovellusten toteuttamiseen tietenkään riitä. RDFsovellusten yleiskäyttöisen perustan muodostavat erilaisten kyselyrajapinnat ja - prosessorit. Tilanne on vastaava kuin XML:n ja XQueryn tapauksessa. Seuraavassa tarkastelemme SPARQLkyselykieltä. SPARQL on melko yksinkertainen kyselykieli joka yhdistelee esim. N3:n (tai Turtlen) ja XQueryn piirteitä. Tätä kirjoittaessa SPARQL-työ on W3C:ssä vielä kesken (mutta last call -vaiheessa) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 167
2 9.1 Välisoitto Käytännön tiedonhallinnan sovelluksissa keskeiset pulmat liittyvät yleensä tiedon - saatavuuteen - esitystavan virheettömyyteen - sisällön oikeellisuuteen - aineiston täydellisyyteen ja ylläpitoon - jne. Nyt puhumme (taas) vain tekniikasta! MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 168
3 9.2 RDF ja kyselysovellukset Koska RDF voidaan jäsentää tietokannan tavoin, luonteva tapa rakentaa sovelluksia on taas abstrahoida RDF-data kyselyn (Query) kohteeksi Kyselykielet voidaan jakaa suunnilleen kolmeen luokkaan: - paljaan RDF-tietomallin varassa toimivat kyselyt (ei "tulkintaa") - RDF-skeemojen, OWLin, tms. neutraalin käsitemallin varassa toimivat kyselyt (sisäänrakennettu päättely ja notaatio esim. aliluokkien hallintaan) - kuten edellä, mutta lisäksi oletuksena sovelluskohtainen päättelymekanismi tms. (esim. aikaan tai paikkatietoihin sidottu päättely) Eri lähestymistapojen edut ovat melko ilmeisiä (kyselylausekkeiden ilmaisuvoima vs. kirjoitusasun pituus), samoin haitat (kyselyjen monimutkaisuus ja laskennan raskaus [erityisesti päättelyn osalta!]) Kyynisempi lukija voi miettiä: mihin XQuery riittäisikään jos olisi de facto normalisoitu RDF/XML-formaatti (vastaus: "no, päättely olisi hankalaa...") MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 169
4 9.3 RDQL, Jena & ARQ RDF-tietomallin perusteella on määritelty lukuisia kyselykieliä joiden perusteella W3C standardoi omaansa, nimellä SPARQL (SPARQL Protocol And RDF Query Language) Kukaties suosituin yksinkertainen RDF-kyselykieli on "perinteisesti" ollut RDQL (RDF Query Language) - hyvin yksinkertainen, paljaan RDF-tietomallin kyselykieli - toteutus esim. osana (Java-pohjaista) Jena -sovelluskehikkoa RDQL on "valmis", muttei "standardi", SPARQL taas on vasta kehitteillä Käytännössä tutustumme seuraavassa SPARQL-kyselykieleen koska: - se muodostunee de facto -standardiksi ("ja opimmepahan RDQL:ää") - saatavilla on jo välineitä ("RDQL-tuki laajenee SPARQL-tueksi") - esim. Jenan moduuli ARQ tukee jo SPARQL-kieltä ja helposti saatavilla MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 170
5 9.4 Esimerkki: SPARQL-kysely (1/2) Haetaan "resurssit jotka on kirjattu tietyille päiville": PREFIX a: < PREFIX dc: < PREFIX xsd: < SELECT?annotates FROM < WHERE {?annot a:annotates?annotates.?annot dc:date?date. FILTER (?date = xsd:datetime(" t00:00:00z")?date = xsd:datetime(" t00:00:00z") ) } Huomioita: - syntaksi yhdistelmä SQL:ää ja N3:sta (Turtle...) - kysely pohjautuu suoraan RDF-graafin rakenteeseen - käytössä on rakentajia ja operaattoreita (käytännössä "XQueryn mukaan") - palauttaa (nyt) listarakenteen joka itsessään ei ole RDF-graafi MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 171
6 9.5 Esimerkki: SPARQL-kysely (2/2) Sovelletaan yo. kyselyä oheiseen a: dc: < _:b a:annotates < _:b dc:date " T19:01:00-05:00"^^< taulukko ("oikeasti" XML-dataa tai esim. iteraattori) annotates < Jos olisi kysytty useita muuttujia (esim.?date), tulos olisi voinut olla esim. annotates date < T19:01:00-05:00 MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 172
7 9.6 SPARQL, perusidea SPARQL on pohjimmiltaan melko yksinkertainen kyselykieli: - kysely nojautuu vahvasti RDF-graafin rakenteeseen (Patterns) - SPARQL-kyselyt eivät oletuksena tulkitse semanttista tietoa (päättely) - kyselymekanismi kuitenkin sallii laajennukset Kysely voi nyt... - hakea "raakatietoa" RDF-datasta (esim. taulukon URI-nimiä) - tuottaa tuloksena uuden RDF-graafin (ts. tuottaa RDF-dataa) Yhden ja saman kyselyn voi yleensä esittää usein eri tavoin (ja kuten SQL:ssä tuloksena on eroja paitsi syntaksin, myös suorituskyvyn osalta) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 173
8 9.7 SPARQL-kielioppi SPARQL-kysely (GP, DS, SM, R) sisältää seuraavia osia: - graafeja (ja lausumia) sovittavia hahmoja (Graph Pattern, Triple Pattern) - RDF-datalähteen (RDF Dataset) - muuntimia (Solution Modifier) - tulostimen (Result Form) Lähemmin tarkasteltuna kyselystä löytyy erityisesti - avainsanoja (Keyword), esim. kyselyhahmon (Query Pattern) ilmaiseva WHERE - termejä (Term), eli IRI-nimiä, literaaleja ja tyhjiä solmuja, esim. foaf:name - muuttujia (Query Variable), esim.?x Iso osa rakenneosista on valinnaisia, esim. datalähde (FROM) voi käydä ilmi kyselyn kontekstista MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 174
9 9.8 Kyselyiden anatomia (1/5): hahmot ja muuttujat Tyypillinen kysely on kiinnostunut tiettyjen muuttujien arvoista, asettaa ehtoja joita datalähteen tulee noudattaa ja kirjoittaa vastauksen helposti käsiteltävään muotoon, esim. PREFIX foaf: < SELECT?name?mbox WHERE {?x foaf:name?name ; foaf:mbox?mbox. FILTER ( lang(?name) = "ES" ) } Huomioita: - huomaa lyhennemerkintä (yhteinen subjekti ja ";") - osa muuttujista voi esiintyä vain esim. WHERE-osan sisällä (?x) - muuttujien ja prefiksinimien valinnalla ei juuri ole merkitystä (muuttujat...) - ilmeisestikään tehokas strategia ei ole kasata kaikkea maailman RDFdataa yhteen nippuun ja filtteröidä sitä MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 175
10 9.9 Kyselyiden anatomia (2/5): datatyypit ja rajaus Kyselyt voivat tietenkin myös kysellä tietoja datatyyppeihin vedoten SELECT?v WHERE {?v?p "abc"^^< } XQuery hyödyntää lyhennemerkintöjä mm. RDF-primitiiveihin ja datatyyppeihin liittyen - esim.?x a :Class1 tarkoittaa?x rdf:type :Class1 - esim. "42" on merkkijono, 42 tyyppiä xsd:integer; 1.7e2 ja true vastaavasti Tulosjoukon rajoittaminen onnistuu siis FILTER-avainsanalla: SELECT?title?price WHERE {?x ns:price?price. FILTER (?price < 30). # huomaa kohta johon FILTER on kirj.?x dc:title?title. } MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 176
11 9.10 Kyselyiden anatomia (3/5): valinnaisuus ja vaihtoehdot Kysely voi sisältää valinnaisia osia (ts. evaluoidaan jos annettu) PREFIX dc: < PREFIX ns: < SELECT?title?price WHERE {?x dc:title?title. OPTIONAL {?x ns:price?price. FILTER (?price < 30) } } Kysely voi sisältää vaihtoehtoisia osia (ts. jompikumpi tai molemmat) PREFIX dc10: < PREFIX dc11: < SELECT?title WHERE { {?book dc10:title?title } UNION {?book dc11:title?title } } MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 177
12 9.11 Kyselyiden anatomia (4/5): nimetyt graafit Datalähde voi koostua nimetyistä RDF-graafeista (Named Graph) PREFIX foaf: < PREFIX data: < SELECT?nick WHERE { GRAPH data:bobfoaf {?x foaf:mbox <mailto:bob@work.example>.?x foaf:nick?nick } } Nimetyt graafit voidaan tietää myös kontekstin perusteella ja graafien yli voidaan iteroida: PREFIX foaf: < SELECT?src?bobNick WHERE { GRAPH?src {?x foaf:mbox <mailto:bob@work.example>.?x foaf:nick?bobnick } } MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 178
13 9.12 Kyselyiden anatomia (5/5): datalähteet ja nimeäminen Nimetyt graafit voidaan käytännössä kertoa datalähdeen esittelyn yhteydessä (FROM ja FROM NAMED): PREFIX foaf: < PREFIX dc: < SELECT?who?g?mbox FROM < FROM NAMED < FROM NAMED < WHERE {?g dc:publisher?who. GRAPH?g {?x foaf:mbox?mbox } } "Nimeämätöntä graafia" joka esimerkeissämme on esiintynyt datalähteenä, kutsutaan oletusgraafiksi (Default Graph) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 179
14 9.13 Neljä SPARQL-sovellusta: tulosten esittäminen Kysely voi palauttaa tuloksen loogisesti eri muodoissa; SPARQL määrittelee seuraavat "tulostajat": - SELECT: palauttaa valittujen muuttujien mukaisen "taulukon" - CONSTRUCT: palauttaa RDF-graafin joka rakennettu kyselymuuttujista - DESCRIBE: palauttaa RDF-graafin joka kuvaa löydettyjä resursseja - ASK: palauttaa totuusarvon (true/false) SPARQL mahdollistaa siis esim. - raakatiedon hakemisen, - RDF-muunnokset, sekä - yksinkertaiset asiantuntijajärjestelmät (vrt. Prolog ilman sääntöjä) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 180
15 9.14 SELECT pähkinänkuoressa SELECT-kyselyyn voi sisältyä muuntimia: - Projection: "tavallinen kysely" - DISTINCT: ei toisteta tuloksen monikoita - ORDER BY: järjestetään tietyn muuttujan mukaan (ASC/DESC-järjestys) - LIMIT: montako monikkoa otetaan tulokseen - OFFSET: monennestako tuloksen monikosta alkaen tulostetaan Esim. PREFIX foaf: < SELECT DISTINCT?name WHERE {?x foaf:name?name } ORDER BY?name LIMIT 5 # ts. 5 tulosta joista ensimmäisenä näytetään 10. tulos, OFFSET 10 # toisena 11. tulos, jne. MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 181
16 9.15 CONSTRUCT pähkinänkuoressa, esimerkki PREFIX foaf: < PREFIX vcard: < CONSTRUCT {?x vcard:n _:v. _:v vcard:givenname?gname. _:v vcard:familyname?fname } WHERE { {?x foaf:firstname?gname } UNION {?x foaf:givenname?gname }. {?x foaf:surname?fname } UNION {?x foaf:family_name?fname }. } Huomioita - rakentajaan muodostetaan tuloksen lausumarakenne kolmikoiden avulla - myös muuntimia voidaan käyttää MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 182
17 9.16 DESCRIBE pähkinänkuoressa, esimerkki SPAQRL-prosessorilta pyydetään tiettyjä resursseja kuvaavaa RDF-graafia PREFIX foaf: < DESCRIBE?x WHERE {?x foaf:mbox } Huomioita - perusidea on se, että tulosgraafi sisältää identifioituja resursseja kuvaavia lausumia - prosessori päättää tuloksen (ja voi ilmeisesti jopa lisätä siihen omia tietojaan) VAROITUS: DESCRIBE-tulostajan semantiikka ei tätä kirjoittaessa ole vielä täysin selvä (ja saattaa jopa pudota suosituksesta pois) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 183
18 9.17 ASK pähkinänkuoressa, esimerkki Kysytään ehdon toteutumista: PREFIX foaf: < ASK {?x foaf:name "Alice" ; foaf:mbox <mailto:alice@work.example> } "Tuloksena saadaan yes tai no" (pitäisi olla xsd:boolean...) Kyse on oikeastaan vain SELECT-kyselyn kuorruttamisesta (ts. oliko vastaus tyhjä?) Toteuttaa oleellisesti ehtolausekkeen joka voi toimia esim. reaktiivisen järjestelmän liipaisimena MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 184
19 9.18 Lausekkeiden rakentaminen SPARQL määrittelee tukun operaattoreita joiden avulla erityisesti hahmojen määrittely tehostuu (huomaa että mukana on esim. not()-operaattori!) - XQuery Connectives: A B, A&&B - XPath Tests: A=B, A!=B, A=B, A<B, A>B, A<=B, A>=B, A*B, A/B, A+B, A- B,!A, +A, -A - SPARQL Tests: A=B, A!=B, BOUND(A), isuri(a), isblank(a), isliteral(a), REGEX(STRING, PATTERN [, FLAGS]) - SPARQL Casts: STR(A), LANG(A), DATATYPE(A) Operaattoreita on määritelty rinnakkain useille tietotyypeille: - konnektiivit boolean-tyypille, ehdot eri vertailtaville tietotyypeille - testit ja cast-operaatiot termeille, muuttujille ja literaareille Käytössä on myös rakentajia (Constructor): bool, dbl, flt, dec, int, dt, str, IRI, litrl MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 185
20 9.19 SPARQL-protokolla ja sarjallistaminen (1/3) SPARQL on osa suurempaa W3C:n RDF Data Access -työryhmän työtä - Protocol, Query Results XML Format, Query Language for RDF Työ määrittelee esim. SELECT-lauseen tuloksen XML-muodossa, palveluna á la Semantic Web Services Esimerkki, SPARQL-kysely: PREFIX foaf: < PREFIX dc: < SELECT?who?g?mbox WHERE {?g dc:publisher?who. GRAPH?g {?x foaf:mbox?mbox } } MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 186
21 9.20 SPARQL-protokolla ja sarjallistaminen (2/3) HTTP-kutsu (huh!): GET /sparql/?query=encodedquery&default-graphuri= &default-graph-uri= &named-graph-uri= &named-graph-uri= Host: my.example User-agent: sparql-client/0.1 (Huomaa että nyt pätkitty usealle riville tulostusta varten) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 187
22 9.21 SPARQL-protokolla ja sarjallistaminen (3/3)...ja lopulta tulos HTTP/ OK Date: Wed, 03 Aug :48:25 GMT Server: Apache/ (Unix) PHP/4.3.4 DAV/1.0.3 Connection: close Content-Type: application/sparql-results+xml; charset=utf-8 <?xml version="1.0"?> <sparql xmlns=" <head> <variable name="who"/> <variable name="g"/> <variable name="mbox"/> </head>... </sparql> MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 188
23 9.22 Sovelluksista Kuten Jena-sovelluskehys, myös ARQ-prosessori on saatavilla verkossa - ks. - ks. Tulevaisuudessa ARQ lisättäneen standardimoduuliksi Jenaan Helpoin tapa SPARQL-kyselyiden kokeiluun on sopivan verkkopalvelun käyttö - ks. esim. (Jenan ARQ verkossa) Muitakin toteutuksia toki on (esim. Rasqal ja twinql) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 189
24 9.23 Lopuksi SPARQL-kyselykieli auttaa jäsentämään Semanttisen Webin suurena "RDF-tietokantana" josta tieto on helposti saatavilla Käytännön sovellusten näkökulmasta pulmallista on esim. puuttuvan, muuttuvan ja virheellisen tiedon hallinta (RDF on kuitenkin pohjimmiltaan rajapinta) Kyselysovellukset ovat kaiketi suoraviivaisin tapa SW-sovellusten toteuttamiseen, mutta sovelluslogiikan näkökulmasta pintaa on vasta raapaistu... (mutta legacymaailma vie toki ideat helposti mennessään) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 190
9 RDF-kyselykielten perusteet: SPARQL
9 RDF-kyselykielten perusteet: SPARQL Pelkkä yhteensopiva tietomalli ei sovellusten toteuttamiseen tietenkään riitä. RDFsovellusten yleiskäyttöisen perustan muodostavat erilaisten kyselyrajapinnat ja -
LisätiedotSPARQL(SPARQL Protocol and RDF Query Language)
SPARQL SPARQL(SPARQL Protocol and RDF Query Language) Suosituin RDF-kyselykieli Vrt. SQL & Relaatiotietokannat W3C-standardi v. 2008 Versio 1.1 standardi v.2013 Käytetään usein SPARQL-endpointien kautta.
LisätiedotEero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja
Eero Hyvönen Semanttinen web Linkitetyn avoimen datan käsikirja WSOY:n kirjallisuussäätiö on tukenut teoksen kirjoittamista Copyright 2018 Eero Hyvönen & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi:
LisätiedotSPARQL-workshop. Sini Pessala Kirjastoverkkopäivät KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut
SPARQL-workshop Sini Pessala Kirjastoverkkopäivät 23.10.2013 Esittely Sini Pessala Tietojärjestelmäasiantuntija Kansalliskirjasto, ONKI-projekti Avustajina Osma Suominen Henri Ylikotila 23.10.2013 Kirjastoverkkopäivät
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotSPARQL. Timo Pitkänen. Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
SPARQL Timo Pitkänen Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 1. marraskuuta 2015 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta Fakultet Faculty
Lisätiedotè è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet
7 RDF-perusteet Semanttisen Webin määrittelyteknisen ytimen muodostaa siis Resource Description Framework (RDF) -määritys. Tarkastellaan seuraavassa lyhyesti kielen (kaikille sovelluksille yhteisiä) primitiivejä
Lisätiedotstandardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi
Semanttisen webin standardit (W3C, ISO) ja teknologiat Kim Viljanen Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi SeCon Semantic web -patteristo XML Finland
LisätiedotHohde Consulting 2004
Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotRakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006
Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotW3C, Web-teknologiat ja Semanttinen Web
W3C, Web-teknologiat ja Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio:
Lisätiedot12 Pari sanaa sovelluskehityksestä
12 Pari sanaa sovelluskehityksestä Kurssin lopuksi pohdimme yksinkertaisia tietointensiivisiä sovelluksia. Pyrkimyksenä on valottaa eri tekniikoiden merkitystä ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti
LisätiedotSELECT-lauseen perusmuoto
SQL: Tiedonhaku SELECT-lauseen perusmuoto SELECT FROM WHERE ; määrittää ne sarakkeet, joiden halutaan näkyvän kyselyn vastauksessa sisältää
LisätiedotRDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS
8 RDF ja RDFS RDF:n merkitys selkiytyy kun tarkastelemme RDFsanastojen määrittelyä (kuvailua). RDF-skeemat (RDF Schema) tarjoaa peruskäsitteet joiden varassa voidaan karkeasti luonnehtia esim. yksinkertaisten
LisätiedotEsimerkki uudelleenohjauksen teknisestä toteutuksesta
Esimerkki uudelleenohjauksen teknisestä toteutuksesta Keskustelutilaisuus JHS-suositusluonnoksesta Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Marko Kauppi 19.11.2014 Liite 2. Esimerkki tiedontuottajan URIpalvelun
LisätiedotThe OWL-S are not what they seem
The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita
LisätiedotAlkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)
Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,
Lisätiedot6 Semanttinen Web 101
6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki
Lisätiedot6 Semanttinen Web 101
6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki
LisätiedotW3C, Web-teknologiat ja XML
W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n
LisätiedotSÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje
04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria
LisätiedotJava-kielen perusteita
Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa
LisätiedotSemanttisen webin käsikirja (luonnos)
Semanttisen webin käsikirja (luonnos) Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto Semantic Computing Research Group (SeCo) ja HELDIG-keskus http://seco.cs.aalto.fi ja http://heldig.fi 25.1.2017
Lisätiedot9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus
9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan
LisätiedotOntologiat merkitysten mallintamisessa: OWL. Eeva Ahonen
Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL Eeva Ahonen 1.11.2004 Semanttinen tieto käsitemallit ihmisillä sisäiset mallit maailmantieto tarvitaan tekstin tulkitsemiseen tietokoneelle esim. sanat vain
Lisätiedot5 XML Query Language. Skeemojen opiskelun myötä olemme polulla joka luontevasti johtaa ajatukseen XMLdokumenteista
5 XML Query Language Skeemojen opiskelun myötä olemme polulla joka luontevasti johtaa ajatukseen XMLdokumenteista tietokantoina. Erityisesti, XML-skeema voi vaatia että tietty rakenne toimii (esiintymässä)
LisätiedotW3C ja alueellinen standardointi
W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio
LisätiedotSQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 8. Saapumisryhmä: Pasi Ranne /9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 8 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 25.9.2013 25/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Harjoitustyö Harjoitustöiden tilanne
Lisätiedottään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla
2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella
LisätiedotCSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 1 / 36 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tunnet SQL:n perusteet ja osaat tehdä yksinkertaisia SQL-kyselyitä, esimerkiksi hakea relaatiosta
LisätiedotXML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
Lisätiedot12 Case: "hajautettu kauppapaikka"
12 Case: "hajautettu kauppapaikka" Kurssin lopuksi tarkastelemme yksinkertaista sovellusesimerkkiä joka pyrkii valottamaan eri tekniikoiden suhdetta ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti liittyvien
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento Näkymät... 2 Relaatiotyypit... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 3 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 3 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 3 Otetaulut - Tauluun tallennettu kyselyn tulos...
LisätiedotAlgebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005
Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...
Lisätiedot6 Semanttinen Web 101
6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki
LisätiedotXQuery tietokannan kyselykielenä
XQuery tietokannan kyselykielenä Miro Lehtonen 31.10.2007 OUGF-syysseminaari Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö Johdanto XQueryn perusteet + esimerkkejä Oracle ja XQuery Miro Lehtonen, XQuery tietokannan
Lisätiedot10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä
10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä Semanttista Webiä (SW) on sivuttu kurssilla useaan otteeseen. Nyt tavoitteena on käydä tiiviisti läpi Semanttisen Webin tekninen perusta, esitellä muutamia esimerkkejä
Lisätiedot7.11.2006. Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Relaatiokalkyylit. Harri Laine 1
perusteita - relaatiokalkyylit perusteita - relaatiokalkyylit Relaatioalgebra on luonteeltaan proseduraalinen tapa käsitellä tietoa. Tiedon haetaan sarjaksi järjestettyjen operaatioiden avulla. Edellä
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 10. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 10 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 14.-15.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SQL: Monen taulun kyselyt
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotVINKKI: Katso Kentät Muistioon -painikkeella, mikä on taulukon nimen oikea kirjoitusasu.
RATKAISUJA PULMAILMOITUKSIIN ASTERIOHJELMIEN SQLKYSELYISSÄ Virhe kyselyssä: Microsoft Jet tietokantamoduuli ei löydä syötetaulukkoa tai kyselyä Laskut. Varmista, että se on luotu ja että kirjoitit nimen
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
Lisätiedot12 Case: "hajautettu kauppapaikka"
12 Case: "hajautettu kauppapaikka" Kurssin lopuksi tarkastelemme yksinkertaista sovellusesimerkkiä joka pyrkii valottamaan eri tekniikoiden suhdetta ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti liittyvien
LisätiedotPaikannimirekisteri linkitettynä tietona
Paikannimirekisteri linkitettynä tietona URI-tunnukset paikkatietokohteille, (JHS 193 paikkatiedon yksilöivät tunnisteet) Linkitetty tieto eli webin yleiset teknologiat: RDF, OWL, SPARQL jne. Saavutettavuus
LisätiedotTiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas
Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotMedia- ja kulttuuripalvelut. Eetu Mäkelä
Media- ja kulttuuripalvelut Eetu Mäkelä Media- ja kulttuuripalvelupajan esitykset Kulttuurisampo palvelualustana (Eetu) Vanhat sanomalehtiaineistot (Reetta) Tilastollisen päättelyn hyödyntäminen, narratiivinen
LisätiedotTIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö
TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotResource Description Framework (RDF) -konsepti. Lauri Antikainen
Resource Description Framework (RDF) -konsepti Lauri Antikainen Opinnäytetyö Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 2013 Tiivistelmä Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Tekijä tai tekijät Lauri Antikainen Raportin
Lisätiedot5 XML Query Language. Skeemojen opiskelun myötä olemme polulla joka luontevasti johtaa ajatukseen XMLdokumenteista
5 XML Query Language Skeemojen opiskelun myötä olemme polulla joka luontevasti johtaa ajatukseen XMLdokumenteista tietokantoina. Erityisesti, XML-skeema voi vaatia että tietty rakenne toimii (esiintymässä)
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka
LisätiedotSosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu. Käyttöohje
Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu Käyttöohje Sisällys 1 Johdanto 3 2 Käyttötarkoitus 3 3 Palvelut 3 3.1 HL7 V3 Medical Records sanoman skeemavalidointi 3 3.2 HL7 V3 Medical Records
LisätiedotLogiikkapohjainen lähestymistapa RDF-tietolähteen esittämiseksi. Tuomas Räsänen
Logiikkapohjainen lähestymistapa RDF-tietolähteen esittämiseksi Tuomas Räsänen Tampereen yliopisto Luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma Pro gradu -tutkielma Ohjaaja:
Lisätiedot10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri
10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna
LisätiedotVarmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.0 Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Varmennepalvelu Rajapintakuvaus 2 (13) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0 Dokumentti julkaistu. Varmennepalvelu
LisätiedotKoostefunktiot. Viisi standardifunktiota: Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa:
Funktiot Koostefunktiot Viisi standardifunktiota: AVG -- keskiarvo MIN -- pienin arvo MAX -- suurin arvo SUM -- summa COUNT-- lukumäärä Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa: SELECT Count(*) AS Lkm
LisätiedotChapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen
Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka
LisätiedotT-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi
LisätiedotWeb-teknologiat. XML-datan kysely Topi Sarkkinen
Web-teknologiat XML-datan kysely Topi Sarkkinen Sisältö XML (lyhyesti) XPath XQuery XSLT XML Extensible Markup Language Ihmisten ja koneiden luettava metakieli, jolla voidaan määritellä muitakin kieliä
LisätiedotMakrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä
Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä Makrot osana SAS-teknologiaa Yleiskuva Jouni Javanainen Aureolis lyhyesti Aureolis on jatkuvia Business Intelligence -palveluita tuottava asiantuntijaorganisaatio
LisätiedotHAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) Näkymät Näkymät... 2 Eri tyyppisiä relaatioita... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 2 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 2 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 2 Näkymien määrittely...
LisätiedotSQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI
SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI Relaatiomallisen tietokannan käsittely Tietojen saanti, talletus ja päivitys tapahtuu SQL-kielellä Yhtä operaatiota sanotaan kyselyksi (query) Kyselyjä voidaan laittaa peräkkäin
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotXML-tietojenkäsittely
XML-tietojenkäsittely Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML tarjoaa välineitä tietojenkäsittelyyn
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esipuhe Semanttinen Web (SW) on laaja W3C:n visio ja hanke (Webin) yhteensopivan
LisätiedotInternet jolla on merkitystä
Internet jolla on merkitystä Semanttinen Web visio, kehitys ja tulevaisuus Ora Lassila Nokia Services USA ICT 2010 avauspuheenvuoro Keskiviikko 14.4. klo 8:30 Olen puhunut tästä jo aiemmin Onko sanoma
LisätiedotEhto- ja toistolauseet
Ehto- ja toistolauseet 1 Ehto- ja toistolauseet Uutena asiana opetellaan ohjelmointilauseet / rakenteet, jotka mahdollistavat: Päätösten tekemisen ohjelman suorituksen aikana (esim. kyllä/ei) Samoja lauseiden
LisätiedotCS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 39
CS-A1150 Tietokannat 20.2.2018 CS-A1150 Tietokannat 20.2.2018 1 / 39 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tunnet SQL:n perusteet ja osaat tehdä yksinkertaisia SQL-kyselyitä, esimerkiksi hakea relaatiosta
Lisätiedot6 Mukautuvat verkkopalvelut
6 Mukautuvat verkkopalvelut Verkkopalvelun mukauttamista voi tarkastella useasta eri näkökulmasta: Laiteriippumattomuus: mahdollisuus verkkopalvelun käyttämiseen työasemalla, kämmentietokoneella, matkapuhelimella,
Lisätiedot7. Näytölle tulostaminen 7.1
7. Näytölle tulostaminen 7.1 Sisällys System.out.println- ja System.out.print-operaatiot. Tulostus erikoismerkeillä. Edistyneempää tulosteiden muotoilua. 7.2 Tulostusoperaatiot System.out.println-operaatio
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio
Lisätiedot13. Loogiset operaatiot 13.1
13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.
LisätiedotGraafitietokannan visualisointi- ja hallintatyökalu
Joni Suhonen Graafitietokannan visualisointi- ja hallintatyökalu Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelma Insinöörityö 1.5.2018 Tiivistelmä Tekijä Otsikko
LisätiedotW3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta
W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium
LisätiedotKyselyn yleisrakenne:
SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän
LisätiedotXML ja Web Services update
XML ja Web Services update Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Extensible Markup Language (XML) ja
LisätiedotHaskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä
Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Sakari Jokinen Helsinki 19. huhtikuuta 2004 Ohjelmointikielten perusteet - seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Johdanto 1 Tyyppien
Lisätiedot18. Abstraktit tietotyypit 18.1
18. Abstraktit tietotyypit 18.1 Sisällys Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:
LisätiedotStanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
LisätiedotTutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
LisätiedotSisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto
Sisällys 18. bstraktit tietotyypit Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.1 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:
LisätiedotSQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE
SQL Peruskomentoja SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli Esimerkkejä kielellä hoidettavistaa toiminnoista: Tietokannan rakenteen määrittely ja muuttaminen Kyselyt
LisätiedotTekstiviestipalvelun rajapintakuvaus
Tekstiviestipalvelun rajapintakuvaus Sisällysluettelo 1. Yleistä... 1 2. Lähtevien viestien rajapinta... 1 2.1. Rajapinnan tekniset tiedot ja parametrit... 1 2.2. Rajapinnan paluuarvot... 3 2.3. Rajapinnan
LisätiedotTyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet. TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006
Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006 Alkuperäislähteitä Philip Wadler & Stephen Blott: How to make ad-hoc polymorphism less ad-hoc,
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 20. huhtikuuta 2018 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee kukin tehtävä omalle konseptiarkille. Noudata ohjelmointitehtävissä kurssin koodauskäytänteitä.
LisätiedotJHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 2: Esimerkki tiedontuottajan URI-palvelun teknisestä toteutuksesta
JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 2: Esimerkki tiedontuottajan URI-palvelun teknisestä toteutuksesta Versio: 2014-11-12 Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tiedontuottajan
Lisätiedot