9 RDF-kyselykielten perusteet: SPARQL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9 RDF-kyselykielten perusteet: SPARQL"

Transkriptio

1 9 RDF-kyselykielten perusteet: SPARQL Pelkkä yhteensopiva tietomalli ei sovellusten toteuttamiseen tietenkään riitä. RDFsovellusten yleiskäyttöisen perustan muodostavat erilaisten kyselyrajapinnat ja - prosessorit. Tilanne on vastaava kuin XML:n ja XQueryn tapauksessa. Seuraavassa tarkastelemme SPARQLkyselykieltä. SPARQL on melko yksinkertainen kyselykieli joka yhdistelee esim. N3:n (tai Turtlen) ja XQueryn piirteitä. Tätä kirjoittaessa SPARQL-työ on W3C:ssä vielä kesken (mutta last call -vaiheessa) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 167

2 9.1 Välisoitto Käytännön tiedonhallinnan sovelluksissa keskeiset pulmat liittyvät yleensä tiedon - saatavuuteen - esitystavan virheettömyyteen - sisällön oikeellisuuteen - aineiston täydellisyyteen ja ylläpitoon - jne. Nyt puhumme (taas) vain tekniikasta! MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 168

3 9.2 RDF ja kyselysovellukset Koska RDF voidaan jäsentää tietokannan tavoin, luonteva tapa rakentaa sovelluksia on taas abstrahoida RDF-data kyselyn (Query) kohteeksi Kyselykielet voidaan jakaa suunnilleen kolmeen luokkaan: - paljaan RDF-tietomallin varassa toimivat kyselyt (ei "tulkintaa") - RDF-skeemojen, OWLin, tms. neutraalin käsitemallin varassa toimivat kyselyt (sisäänrakennettu päättely ja notaatio esim. aliluokkien hallintaan) - kuten edellä, mutta lisäksi oletuksena sovelluskohtainen päättelymekanismi tms. (esim. aikaan tai paikkatietoihin sidottu päättely) Eri lähestymistapojen edut ovat melko ilmeisiä (kyselylausekkeiden ilmaisuvoima vs. kirjoitusasun pituus), samoin haitat (kyselyjen monimutkaisuus ja laskennan raskaus [erityisesti päättelyn osalta!]) Kyynisempi lukija voi miettiä: mihin XQuery riittäisikään jos olisi de facto normalisoitu RDF/XML-formaatti (vastaus: "no, päättely olisi hankalaa...") MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 169

4 9.3 RDQL, Jena & ARQ RDF-tietomallin perusteella on määritelty lukuisia kyselykieliä joiden perusteella W3C standardoi omaansa, nimellä SPARQL (SPARQL Protocol And RDF Query Language) Kukaties suosituin yksinkertainen RDF-kyselykieli on "perinteisesti" ollut RDQL (RDF Query Language) - hyvin yksinkertainen, paljaan RDF-tietomallin kyselykieli - toteutus esim. osana (Java-pohjaista) Jena -sovelluskehikkoa RDQL on "valmis", muttei "standardi", SPARQL taas on vasta kehitteillä Käytännössä tutustumme seuraavassa SPARQL-kyselykieleen koska: - se muodostunee de facto -standardiksi ("ja opimmepahan RDQL:ää") - saatavilla on jo välineitä ("RDQL-tuki laajenee SPARQL-tueksi") - esim. Jenan moduuli ARQ tukee jo SPARQL-kieltä ja helposti saatavilla MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 170

5 9.4 Esimerkki: SPARQL-kysely (1/2) Haetaan "resurssit jotka on kirjattu tietyille päiville": PREFIX a: < PREFIX dc: < PREFIX xsd: < SELECT?annotates FROM < WHERE {?annot a:annotates?annotates.?annot dc:date?date. FILTER (?date = xsd:datetime(" t00:00:00z")?date = xsd:datetime(" t00:00:00z") ) } Huomioita: - syntaksi yhdistelmä SQL:ää ja N3:sta (Turtle...) - kysely pohjautuu suoraan RDF-graafin rakenteeseen - käytössä on rakentajia ja operaattoreita (käytännössä "XQueryn mukaan") - palauttaa (nyt) listarakenteen joka itsessään ei ole RDF-graafi MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 171

6 9.5 Esimerkki: SPARQL-kysely (2/2) Sovelletaan yo. kyselyä oheiseen a: dc: < _:b a:annotates < _:b dc:date " T19:01:00-05:00"^^< taulukko ("oikeasti" XML-dataa tai esim. iteraattori) annotates < Jos olisi kysytty useita muuttujia (esim.?date), tulos olisi voinut olla esim. annotates date < T19:01:00-05:00 MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 172

7 9.6 SPARQL, perusidea SPARQL on pohjimmiltaan melko yksinkertainen kyselykieli: - kysely nojautuu vahvasti RDF-graafin rakenteeseen (Patterns) - SPARQL-kyselyt eivät oletuksena tulkitse semanttista tietoa (päättely) - kyselymekanismi kuitenkin sallii laajennukset Kysely voi nyt... - hakea "raakatietoa" RDF-datasta (esim. taulukon URI-nimiä) - tuottaa tuloksena uuden RDF-graafin (ts. tuottaa RDF-dataa) Yhden ja saman kyselyn voi yleensä esittää usein eri tavoin (ja kuten SQL:ssä tuloksena on eroja paitsi syntaksin, myös suorituskyvyn osalta) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 173

8 9.7 SPARQL-kielioppi SPARQL-kysely (GP, DS, SM, R) sisältää seuraavia osia: - graafeja (ja lausumia) sovittavia hahmoja (Graph Pattern, Triple Pattern) - RDF-datalähteen (RDF Dataset) - muuntimia (Solution Modifier) - tulostimen (Result Form) Lähemmin tarkasteltuna kyselystä löytyy erityisesti - avainsanoja (Keyword), esim. kyselyhahmon (Query Pattern) ilmaiseva WHERE - termejä (Term), eli IRI-nimiä, literaaleja ja tyhjiä solmuja, esim. foaf:name - muuttujia (Query Variable), esim.?x Iso osa rakenneosista on valinnaisia, esim. datalähde (FROM) voi käydä ilmi kyselyn kontekstista MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 174

9 9.8 Kyselyiden anatomia (1/5): hahmot ja muuttujat Tyypillinen kysely on kiinnostunut tiettyjen muuttujien arvoista, asettaa ehtoja joita datalähteen tulee noudattaa ja kirjoittaa vastauksen helposti käsiteltävään muotoon, esim. PREFIX foaf: < SELECT?name?mbox WHERE {?x foaf:name?name ; foaf:mbox?mbox. FILTER ( lang(?name) = "ES" ) } Huomioita: - huomaa lyhennemerkintä (yhteinen subjekti ja ";") - osa muuttujista voi esiintyä vain esim. WHERE-osan sisällä (?x) - muuttujien ja prefiksinimien valinnalla ei juuri ole merkitystä (muuttujat...) - ilmeisestikään tehokas strategia ei ole kasata kaikkea maailman RDFdataa yhteen nippuun ja filtteröidä sitä MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 175

10 9.9 Kyselyiden anatomia (2/5): datatyypit ja rajaus Kyselyt voivat tietenkin myös kysellä tietoja datatyyppeihin vedoten SELECT?v WHERE {?v?p "abc"^^< } XQuery hyödyntää lyhennemerkintöjä mm. RDF-primitiiveihin ja datatyyppeihin liittyen - esim.?x a :Class1 tarkoittaa?x rdf:type :Class1 - esim. "42" on merkkijono, 42 tyyppiä xsd:integer; 1.7e2 ja true vastaavasti Tulosjoukon rajoittaminen onnistuu siis FILTER-avainsanalla: SELECT?title?price WHERE {?x ns:price?price. FILTER (?price < 30). # huomaa kohta johon FILTER on kirj.?x dc:title?title. } MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 176

11 9.10 Kyselyiden anatomia (3/5): valinnaisuus ja vaihtoehdot Kysely voi sisältää valinnaisia osia (ts. evaluoidaan jos annettu) PREFIX dc: < PREFIX ns: < SELECT?title?price WHERE {?x dc:title?title. OPTIONAL {?x ns:price?price. FILTER (?price < 30) } } Kysely voi sisältää vaihtoehtoisia osia (ts. jompikumpi tai molemmat) PREFIX dc10: < PREFIX dc11: < SELECT?title WHERE { {?book dc10:title?title } UNION {?book dc11:title?title } } MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 177

12 9.11 Kyselyiden anatomia (4/5): nimetyt graafit Datalähde voi koostua nimetyistä RDF-graafeista (Named Graph) PREFIX foaf: < PREFIX data: < SELECT?nick WHERE { GRAPH data:bobfoaf {?x foaf:mbox <mailto:bob@work.example>.?x foaf:nick?nick } } Nimetyt graafit voidaan tietää myös kontekstin perusteella ja graafien yli voidaan iteroida: PREFIX foaf: < SELECT?src?bobNick WHERE { GRAPH?src {?x foaf:mbox <mailto:bob@work.example>.?x foaf:nick?bobnick } } MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 178

13 9.12 Kyselyiden anatomia (5/5): datalähteet ja nimeäminen Nimetyt graafit voidaan käytännössä kertoa datalähdeen esittelyn yhteydessä (FROM ja FROM NAMED): PREFIX foaf: < PREFIX dc: < SELECT?who?g?mbox FROM < FROM NAMED < FROM NAMED < WHERE {?g dc:publisher?who. GRAPH?g {?x foaf:mbox?mbox } } "Nimeämätöntä graafia" joka esimerkeissämme on esiintynyt datalähteenä, kutsutaan oletusgraafiksi (Default Graph) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 179

14 9.13 Neljä SPARQL-sovellusta: tulosten esittäminen Kysely voi palauttaa tuloksen loogisesti eri muodoissa; SPARQL määrittelee seuraavat "tulostajat": - SELECT: palauttaa valittujen muuttujien mukaisen "taulukon" - CONSTRUCT: palauttaa RDF-graafin joka rakennettu kyselymuuttujista - DESCRIBE: palauttaa RDF-graafin joka kuvaa löydettyjä resursseja - ASK: palauttaa totuusarvon (true/false) SPARQL mahdollistaa siis esim. - raakatiedon hakemisen, - RDF-muunnokset, sekä - yksinkertaiset asiantuntijajärjestelmät (vrt. Prolog ilman sääntöjä) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 180

15 9.14 SELECT pähkinänkuoressa SELECT-kyselyyn voi sisältyä muuntimia: - Projection: "tavallinen kysely" - DISTINCT: ei toisteta tuloksen monikoita - ORDER BY: järjestetään tietyn muuttujan mukaan (ASC/DESC-järjestys) - LIMIT: montako monikkoa otetaan tulokseen - OFFSET: monennestako tuloksen monikosta alkaen tulostetaan Esim. PREFIX foaf: < SELECT DISTINCT?name WHERE {?x foaf:name?name } ORDER BY?name LIMIT 5 # ts. 5 tulosta joista ensimmäisenä näytetään 10. tulos, OFFSET 10 # toisena 11. tulos, jne. MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 181

16 9.15 CONSTRUCT pähkinänkuoressa, esimerkki PREFIX foaf: < PREFIX vcard: < CONSTRUCT {?x vcard:n _:v. _:v vcard:givenname?gname. _:v vcard:familyname?fname } WHERE { {?x foaf:firstname?gname } UNION {?x foaf:givenname?gname }. {?x foaf:surname?fname } UNION {?x foaf:family_name?fname }. } Huomioita - rakentajaan muodostetaan tuloksen lausumarakenne kolmikoiden avulla - myös muuntimia voidaan käyttää MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 182

17 9.16 DESCRIBE pähkinänkuoressa, esimerkki SPAQRL-prosessorilta pyydetään tiettyjä resursseja kuvaavaa RDF-graafia PREFIX foaf: < DESCRIBE?x WHERE {?x foaf:mbox } Huomioita - perusidea on se, että tulosgraafi sisältää identifioituja resursseja kuvaavia lausumia - prosessori päättää tuloksen (ja voi ilmeisesti jopa lisätä siihen omia tietojaan) VAROITUS: DESCRIBE-tulostajan semantiikka ei tätä kirjoittaessa ole vielä täysin selvä (ja saattaa jopa pudota suosituksesta pois) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 183

18 9.17 ASK pähkinänkuoressa, esimerkki Kysytään ehdon toteutumista: PREFIX foaf: < ASK {?x foaf:name "Alice" ; foaf:mbox <mailto:alice@work.example> } "Tuloksena saadaan yes tai no" (pitäisi olla xsd:boolean...) Kyse on oikeastaan vain SELECT-kyselyn kuorruttamisesta (ts. oliko vastaus tyhjä?) Toteuttaa oleellisesti ehtolausekkeen joka voi toimia esim. reaktiivisen järjestelmän liipaisimena MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 184

19 9.18 Lausekkeiden rakentaminen SPARQL määrittelee tukun operaattoreita joiden avulla erityisesti hahmojen määrittely tehostuu (huomaa että mukana on esim. not()-operaattori!) - XQuery Connectives: A B, A&&B - XPath Tests: A=B, A!=B, A=B, A<B, A>B, A<=B, A>=B, A*B, A/B, A+B, A- B,!A, +A, -A - SPARQL Tests: A=B, A!=B, BOUND(A), isuri(a), isblank(a), isliteral(a), REGEX(STRING, PATTERN [, FLAGS]) - SPARQL Casts: STR(A), LANG(A), DATATYPE(A) Operaattoreita on määritelty rinnakkain useille tietotyypeille: - konnektiivit boolean-tyypille, ehdot eri vertailtaville tietotyypeille - testit ja cast-operaatiot termeille, muuttujille ja literaareille Käytössä on myös rakentajia (Constructor): bool, dbl, flt, dec, int, dt, str, IRI, litrl MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 185

20 9.19 SPARQL-protokolla ja sarjallistaminen (1/3) SPARQL on osa suurempaa W3C:n RDF Data Access -työryhmän työtä - Protocol, Query Results XML Format, Query Language for RDF Työ määrittelee esim. SELECT-lauseen tuloksen XML-muodossa, palveluna á la Semantic Web Services Esimerkki, SPARQL-kysely: PREFIX foaf: < PREFIX dc: < SELECT?who?g?mbox WHERE {?g dc:publisher?who. GRAPH?g {?x foaf:mbox?mbox } } MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 186

21 9.20 SPARQL-protokolla ja sarjallistaminen (2/3) HTTP-kutsu (huh!): GET /sparql/?query=encodedquery&default-graphuri= &default-graph-uri= &named-graph-uri= &named-graph-uri= Host: my.example User-agent: sparql-client/0.1 (Huomaa että nyt pätkitty usealle riville tulostusta varten) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 187

22 9.21 SPARQL-protokolla ja sarjallistaminen (3/3)...ja lopulta tulos HTTP/ OK Date: Wed, 03 Aug :48:25 GMT Server: Apache/ (Unix) PHP/4.3.4 DAV/1.0.3 Connection: close Content-Type: application/sparql-results+xml; charset=utf-8 <?xml version="1.0"?> <sparql xmlns=" <head> <variable name="who"/> <variable name="g"/> <variable name="mbox"/> </head>... </sparql> MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 188

23 9.22 Sovelluksista Kuten Jena-sovelluskehys, myös ARQ-prosessori on saatavilla verkossa - ks. - ks. Tulevaisuudessa ARQ lisättäneen standardimoduuliksi Jenaan Helpoin tapa SPARQL-kyselyiden kokeiluun on sopivan verkkopalvelun käyttö - ks. esim. (Jenan ARQ verkossa) Muitakin toteutuksia toki on (esim. Rasqal ja twinql) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 189

24 9.23 Lopuksi SPARQL-kyselykieli auttaa jäsentämään Semanttisen Webin suurena "RDF-tietokantana" josta tieto on helposti saatavilla Käytännön sovellusten näkökulmasta pulmallista on esim. puuttuvan, muuttuvan ja virheellisen tiedon hallinta (RDF on kuitenkin pohjimmiltaan rajapinta) Kyselysovellukset ovat kaiketi suoraviivaisin tapa SW-sovellusten toteuttamiseen, mutta sovelluslogiikan näkökulmasta pintaa on vasta raapaistu... (mutta legacymaailma vie toki ideat helposti mennessään) MATHM RAKENTEISTEN DOKUMENTTIEN JATKOKURSSI (syksy 2005) - ON 190

9 RDF-kyselykielten perusteet: SPARQL

9 RDF-kyselykielten perusteet: SPARQL 9 RDF-kyselykielten perusteet: SPARQL Pelkkä yhteensopiva tietomalli ei sovellusten toteuttamiseen tietenkään riitä. RDFsovellusten yleiskäyttöisen perustan muodostavat erilaisten kyselyrajapinnat ja -

Lisätiedot

SPARQL(SPARQL Protocol and RDF Query Language)

SPARQL(SPARQL Protocol and RDF Query Language) SPARQL SPARQL(SPARQL Protocol and RDF Query Language) Suosituin RDF-kyselykieli Vrt. SQL & Relaatiotietokannat W3C-standardi v. 2008 Versio 1.1 standardi v.2013 Käytetään usein SPARQL-endpointien kautta.

Lisätiedot

Eero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja

Eero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja Eero Hyvönen Semanttinen web Linkitetyn avoimen datan käsikirja WSOY:n kirjallisuussäätiö on tukenut teoksen kirjoittamista Copyright 2018 Eero Hyvönen & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi:

Lisätiedot

SPARQL-workshop. Sini Pessala Kirjastoverkkopäivät KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

SPARQL-workshop. Sini Pessala Kirjastoverkkopäivät KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut SPARQL-workshop Sini Pessala Kirjastoverkkopäivät 23.10.2013 Esittely Sini Pessala Tietojärjestelmäasiantuntija Kansalliskirjasto, ONKI-projekti Avustajina Osma Suominen Henri Ylikotila 23.10.2013 Kirjastoverkkopäivät

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

SPARQL. Timo Pitkänen. Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

SPARQL. Timo Pitkänen. Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos SPARQL Timo Pitkänen Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 1. marraskuuta 2015 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta Fakultet Faculty

Lisätiedot

è è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet

è è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet 7 RDF-perusteet Semanttisen Webin määrittelyteknisen ytimen muodostaa siis Resource Description Framework (RDF) -määritys. Tarkastellaan seuraavassa lyhyesti kielen (kaikille sovelluksille yhteisiä) primitiivejä

Lisätiedot

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi Semanttisen webin standardit (W3C, ISO) ja teknologiat Kim Viljanen Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi SeCon Semantic web -patteristo XML Finland

Lisätiedot

Hohde Consulting 2004

Hohde Consulting 2004 Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

W3C, Web-teknologiat ja Semanttinen Web

W3C, Web-teknologiat ja Semanttinen Web W3C, Web-teknologiat ja Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio:

Lisätiedot

12 Pari sanaa sovelluskehityksestä

12 Pari sanaa sovelluskehityksestä 12 Pari sanaa sovelluskehityksestä Kurssin lopuksi pohdimme yksinkertaisia tietointensiivisiä sovelluksia. Pyrkimyksenä on valottaa eri tekniikoiden merkitystä ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti

Lisätiedot

SELECT-lauseen perusmuoto

SELECT-lauseen perusmuoto SQL: Tiedonhaku SELECT-lauseen perusmuoto SELECT FROM WHERE ; määrittää ne sarakkeet, joiden halutaan näkyvän kyselyn vastauksessa sisältää

Lisätiedot

RDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS

RDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS 8 RDF ja RDFS RDF:n merkitys selkiytyy kun tarkastelemme RDFsanastojen määrittelyä (kuvailua). RDF-skeemat (RDF Schema) tarjoaa peruskäsitteet joiden varassa voidaan karkeasti luonnehtia esim. yksinkertaisten

Lisätiedot

Esimerkki uudelleenohjauksen teknisestä toteutuksesta

Esimerkki uudelleenohjauksen teknisestä toteutuksesta Esimerkki uudelleenohjauksen teknisestä toteutuksesta Keskustelutilaisuus JHS-suositusluonnoksesta Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Marko Kauppi 19.11.2014 Liite 2. Esimerkki tiedontuottajan URIpalvelun

Lisätiedot

The OWL-S are not what they seem

The OWL-S are not what they seem The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

6 Semanttinen Web 101

6 Semanttinen Web 101 6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki

Lisätiedot

6 Semanttinen Web 101

6 Semanttinen Web 101 6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki

Lisätiedot

W3C, Web-teknologiat ja XML

W3C, Web-teknologiat ja XML W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje 04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa

Lisätiedot

Semanttisen webin käsikirja (luonnos)

Semanttisen webin käsikirja (luonnos) Semanttisen webin käsikirja (luonnos) Eero Hyvönen Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto Semantic Computing Research Group (SeCo) ja HELDIG-keskus http://seco.cs.aalto.fi ja http://heldig.fi 25.1.2017

Lisätiedot

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus 9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan

Lisätiedot

Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL. Eeva Ahonen

Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL. Eeva Ahonen Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL Eeva Ahonen 1.11.2004 Semanttinen tieto käsitemallit ihmisillä sisäiset mallit maailmantieto tarvitaan tekstin tulkitsemiseen tietokoneelle esim. sanat vain

Lisätiedot

5 XML Query Language. Skeemojen opiskelun myötä olemme polulla joka luontevasti johtaa ajatukseen XMLdokumenteista

5 XML Query Language. Skeemojen opiskelun myötä olemme polulla joka luontevasti johtaa ajatukseen XMLdokumenteista 5 XML Query Language Skeemojen opiskelun myötä olemme polulla joka luontevasti johtaa ajatukseen XMLdokumenteista tietokantoina. Erityisesti, XML-skeema voi vaatia että tietty rakenne toimii (esiintymässä)

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 8. Saapumisryhmä: Pasi Ranne /9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 8. Saapumisryhmä: Pasi Ranne /9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 8 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 25.9.2013 25/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Harjoitustyö Harjoitustöiden tilanne

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

CSE-A1200 Tietokannat

CSE-A1200 Tietokannat CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 1 / 36 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tunnet SQL:n perusteet ja osaat tehdä yksinkertaisia SQL-kyselyitä, esimerkiksi hakea relaatiosta

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

12 Case: "hajautettu kauppapaikka"

12 Case: hajautettu kauppapaikka 12 Case: "hajautettu kauppapaikka" Kurssin lopuksi tarkastelemme yksinkertaista sovellusesimerkkiä joka pyrkii valottamaan eri tekniikoiden suhdetta ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti liittyvien

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (14) Luento Näkymät... 2 Relaatiotyypit... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 3 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 3 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 3 Otetaulut - Tauluun tallennettu kyselyn tulos...

Lisätiedot

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...

Lisätiedot

6 Semanttinen Web 101

6 Semanttinen Web 101 6 Semanttinen Web 101 Laajamittainen tiedonvälitys edellyttää sopimusta tietorakenteista. Tietorakenteiden ohella tarvitaan kuitenkin myös sopimuksia eri tietorakenteiden välisistä yhteyksistä. Jos kaikki

Lisätiedot

XQuery tietokannan kyselykielenä

XQuery tietokannan kyselykielenä XQuery tietokannan kyselykielenä Miro Lehtonen 31.10.2007 OUGF-syysseminaari Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö Johdanto XQueryn perusteet + esimerkkejä Oracle ja XQuery Miro Lehtonen, XQuery tietokannan

Lisätiedot

10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä

10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä 10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä Semanttista Webiä (SW) on sivuttu kurssilla useaan otteeseen. Nyt tavoitteena on käydä tiiviisti läpi Semanttisen Webin tekninen perusta, esitellä muutamia esimerkkejä

Lisätiedot

7.11.2006. Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Relaatiokalkyylit. Harri Laine 1

7.11.2006. Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Relaatiokalkyylit. Harri Laine 1 perusteita - relaatiokalkyylit perusteita - relaatiokalkyylit Relaatioalgebra on luonteeltaan proseduraalinen tapa käsitellä tietoa. Tiedon haetaan sarjaksi järjestettyjen operaatioiden avulla. Edellä

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 10. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 10. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 10 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 14.-15.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SQL: Monen taulun kyselyt

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

VINKKI: Katso Kentät Muistioon -painikkeella, mikä on taulukon nimen oikea kirjoitusasu.

VINKKI: Katso Kentät Muistioon -painikkeella, mikä on taulukon nimen oikea kirjoitusasu. RATKAISUJA PULMAILMOITUKSIIN ASTERIOHJELMIEN SQLKYSELYISSÄ Virhe kyselyssä: Microsoft Jet tietokantamoduuli ei löydä syötetaulukkoa tai kyselyä Laskut. Varmista, että se on luotu ja että kirjoitit nimen

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on

Lisätiedot

12 Case: "hajautettu kauppapaikka"

12 Case: hajautettu kauppapaikka 12 Case: "hajautettu kauppapaikka" Kurssin lopuksi tarkastelemme yksinkertaista sovellusesimerkkiä joka pyrkii valottamaan eri tekniikoiden suhdetta ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti liittyvien

Lisätiedot

Paikannimirekisteri linkitettynä tietona

Paikannimirekisteri linkitettynä tietona Paikannimirekisteri linkitettynä tietona URI-tunnukset paikkatietokohteille, (JHS 193 paikkatiedon yksilöivät tunnisteet) Linkitetty tieto eli webin yleiset teknologiat: RDF, OWL, SPARQL jne. Saavutettavuus

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Media- ja kulttuuripalvelut. Eetu Mäkelä

Media- ja kulttuuripalvelut. Eetu Mäkelä Media- ja kulttuuripalvelut Eetu Mäkelä Media- ja kulttuuripalvelupajan esitykset Kulttuurisampo palvelualustana (Eetu) Vanhat sanomalehtiaineistot (Reetta) Tilastollisen päättelyn hyödyntäminen, narratiivinen

Lisätiedot

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Resource Description Framework (RDF) -konsepti. Lauri Antikainen

Resource Description Framework (RDF) -konsepti. Lauri Antikainen Resource Description Framework (RDF) -konsepti Lauri Antikainen Opinnäytetyö Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 2013 Tiivistelmä Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Tekijä tai tekijät Lauri Antikainen Raportin

Lisätiedot

5 XML Query Language. Skeemojen opiskelun myötä olemme polulla joka luontevasti johtaa ajatukseen XMLdokumenteista

5 XML Query Language. Skeemojen opiskelun myötä olemme polulla joka luontevasti johtaa ajatukseen XMLdokumenteista 5 XML Query Language Skeemojen opiskelun myötä olemme polulla joka luontevasti johtaa ajatukseen XMLdokumenteista tietokantoina. Erityisesti, XML-skeema voi vaatia että tietty rakenne toimii (esiintymässä)

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu. Käyttöohje

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu. Käyttöohje Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu Käyttöohje Sisällys 1 Johdanto 3 2 Käyttötarkoitus 3 3 Palvelut 3 3.1 HL7 V3 Medical Records sanoman skeemavalidointi 3 3.2 HL7 V3 Medical Records

Lisätiedot

Logiikkapohjainen lähestymistapa RDF-tietolähteen esittämiseksi. Tuomas Räsänen

Logiikkapohjainen lähestymistapa RDF-tietolähteen esittämiseksi. Tuomas Räsänen Logiikkapohjainen lähestymistapa RDF-tietolähteen esittämiseksi Tuomas Räsänen Tampereen yliopisto Luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma Pro gradu -tutkielma Ohjaaja:

Lisätiedot

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna

Lisätiedot

Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke

Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Versio 1.0 Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Varmennepalvelu Rajapintakuvaus 2 (13) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0 Dokumentti julkaistu. Varmennepalvelu

Lisätiedot

Koostefunktiot. Viisi standardifunktiota: Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa:

Koostefunktiot. Viisi standardifunktiota: Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa: Funktiot Koostefunktiot Viisi standardifunktiota: AVG -- keskiarvo MIN -- pienin arvo MAX -- suurin arvo SUM -- summa COUNT-- lukumäärä Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa: SELECT Count(*) AS Lkm

Lisätiedot

Chapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen

Chapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

Web-teknologiat. XML-datan kysely Topi Sarkkinen

Web-teknologiat. XML-datan kysely Topi Sarkkinen Web-teknologiat XML-datan kysely Topi Sarkkinen Sisältö XML (lyhyesti) XPath XQuery XSLT XML Extensible Markup Language Ihmisten ja koneiden luettava metakieli, jolla voidaan määritellä muitakin kieliä

Lisätiedot

Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä

Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä Makrot osana SAS-teknologiaa Yleiskuva Jouni Javanainen Aureolis lyhyesti Aureolis on jatkuvia Business Intelligence -palveluita tuottava asiantuntijaorganisaatio

Lisätiedot

HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät

HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) Näkymät Näkymät... 2 Eri tyyppisiä relaatioita... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 2 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 2 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 2 Näkymien määrittely...

Lisätiedot

SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI

SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI Relaatiomallisen tietokannan käsittely Tietojen saanti, talletus ja päivitys tapahtuu SQL-kielellä Yhtä operaatiota sanotaan kyselyksi (query) Kyselyjä voidaan laittaa peräkkäin

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

XML-tietojenkäsittely

XML-tietojenkäsittely XML-tietojenkäsittely Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML tarjoaa välineitä tietojenkäsittelyyn

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esipuhe Semanttinen Web (SW) on laaja W3C:n visio ja hanke (Webin) yhteensopivan

Lisätiedot

Internet jolla on merkitystä

Internet jolla on merkitystä Internet jolla on merkitystä Semanttinen Web visio, kehitys ja tulevaisuus Ora Lassila Nokia Services USA ICT 2010 avauspuheenvuoro Keskiviikko 14.4. klo 8:30 Olen puhunut tästä jo aiemmin Onko sanoma

Lisätiedot

Ehto- ja toistolauseet

Ehto- ja toistolauseet Ehto- ja toistolauseet 1 Ehto- ja toistolauseet Uutena asiana opetellaan ohjelmointilauseet / rakenteet, jotka mahdollistavat: Päätösten tekemisen ohjelman suorituksen aikana (esim. kyllä/ei) Samoja lauseiden

Lisätiedot

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 39

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 39 CS-A1150 Tietokannat 20.2.2018 CS-A1150 Tietokannat 20.2.2018 1 / 39 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tunnet SQL:n perusteet ja osaat tehdä yksinkertaisia SQL-kyselyitä, esimerkiksi hakea relaatiosta

Lisätiedot

6 Mukautuvat verkkopalvelut

6 Mukautuvat verkkopalvelut 6 Mukautuvat verkkopalvelut Verkkopalvelun mukauttamista voi tarkastella useasta eri näkökulmasta: Laiteriippumattomuus: mahdollisuus verkkopalvelun käyttämiseen työasemalla, kämmentietokoneella, matkapuhelimella,

Lisätiedot

7. Näytölle tulostaminen 7.1

7. Näytölle tulostaminen 7.1 7. Näytölle tulostaminen 7.1 Sisällys System.out.println- ja System.out.print-operaatiot. Tulostus erikoismerkeillä. Edistyneempää tulosteiden muotoilua. 7.2 Tulostusoperaatiot System.out.println-operaatio

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio

Lisätiedot

13. Loogiset operaatiot 13.1

13. Loogiset operaatiot 13.1 13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.

Lisätiedot

Graafitietokannan visualisointi- ja hallintatyökalu

Graafitietokannan visualisointi- ja hallintatyökalu Joni Suhonen Graafitietokannan visualisointi- ja hallintatyökalu Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelma Insinöörityö 1.5.2018 Tiivistelmä Tekijä Otsikko

Lisätiedot

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium

Lisätiedot

Kyselyn yleisrakenne:

Kyselyn yleisrakenne: SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän

Lisätiedot

XML ja Web Services update

XML ja Web Services update XML ja Web Services update Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Extensible Markup Language (XML) ja

Lisätiedot

Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä

Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Sakari Jokinen Helsinki 19. huhtikuuta 2004 Ohjelmointikielten perusteet - seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Johdanto 1 Tyyppien

Lisätiedot

18. Abstraktit tietotyypit 18.1

18. Abstraktit tietotyypit 18.1 18. Abstraktit tietotyypit 18.1 Sisällys Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:

Lisätiedot

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

Sisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto

Sisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto Sisällys 18. bstraktit tietotyypit Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.1 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:

Lisätiedot

SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE

SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE SQL Peruskomentoja SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli Esimerkkejä kielellä hoidettavistaa toiminnoista: Tietokannan rakenteen määrittely ja muuttaminen Kyselyt

Lisätiedot

Tekstiviestipalvelun rajapintakuvaus

Tekstiviestipalvelun rajapintakuvaus Tekstiviestipalvelun rajapintakuvaus Sisällysluettelo 1. Yleistä... 1 2. Lähtevien viestien rajapinta... 1 2.1. Rajapinnan tekniset tiedot ja parametrit... 1 2.2. Rajapinnan paluuarvot... 3 2.3. Rajapinnan

Lisätiedot

Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet. TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006

Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet. TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006 Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006 Alkuperäislähteitä Philip Wadler & Stephen Blott: How to make ad-hoc polymorphism less ad-hoc,

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 20. huhtikuuta 2018 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee kukin tehtävä omalle konseptiarkille. Noudata ohjelmointitehtävissä kurssin koodauskäytänteitä.

Lisätiedot

JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 2: Esimerkki tiedontuottajan URI-palvelun teknisestä toteutuksesta

JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 2: Esimerkki tiedontuottajan URI-palvelun teknisestä toteutuksesta JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 2: Esimerkki tiedontuottajan URI-palvelun teknisestä toteutuksesta Versio: 2014-11-12 Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tiedontuottajan

Lisätiedot