EP täysistunnossa joulukuuta

Transkriptio

1 EP täysistunnossa joulukuuta Focus Parlamentti kokoontui vuoden viimeiseen täysistuntoon Strasbourgissa. Se äänesti vuoden 2011 budjetista ja pelisäännöistä Euroopan kansalaisaloitteelle. Meppien asialistalla oli myös ihmiskaupan torjunta, rikosten uhrien suojelu, ihmis- ja perusoikeudet, talouden kriisimekanismit, Afganistan-strategia ja Cancúnin ilmastokokouksen tulokset. Parlamentti keskusteli Wikileaks-vuodoista komission puheenjohtaja Barroson kanssa. Mielipiteenvapauden Saharov-palkintoseremonia järjestettiin keskiviikkona. Lue koosteestamme lisää täysistuntokeskusteluista ja -äänestyksistä. Parlamentti kokoontuu vuoden 2011 ensimmäiseen täysistuntoon Strasbourgissa tammikuuta. FI Lehdistöpalvelut Mediasuhteiden osasto Johtaja - päätiedottaja : Jaume DUCH GUILLOT Reference No.: FCS06328 Press switchboard number (32-2) /20

2 Istuntoviikon kohokohdat Focus Miljoona kansalaista saa oikeuden ehdottaa lakialoitteita Miljoonalla EU-kansalaisella on jatkossa oikeus pyytää Euroopan komissiolta uutta EU-lakia, jos parlamentti hyväksyy neuvoston ja komission kanssa neuvotellun sovun "kansalaisaloitteesta". Aloitteen allekirjoittajien tulisi tulla vähintään seitsemästä EU-maasta. Parlamentti on tehnyt paljon sen eteen, että aloitteita olisi helppo tehdä, muun muassa karsimalla byrokratiaa ja lisäämällä opastusta. Parlamentti äänestää vuoden 2011 budjetista Euroopan parlamentti äänestää EU:n vuoden 2011 budjetista keskiviikkona täysistunnossaan Strasbourgissa. Se käy keskustelun asiasta tiistaina. Parlamentin puheenjohtajakokous, joka koostuu poliittisten ryhmien puheenjohtajista ja puhemiehestä, päätti asiasta torstaina 9. joulukuuta. Tiukemmat säännöt ihmiskaupan estämiseksi Parlamentti äänestää laista, joka määrää ihmiskauppiaille jatkossa kovemmat rangaistukset ja takaa ihmiskaupan uhreille parempaa suojelua. Uudet säännöt koskevat seksiteollisuuteen ja työvoimaan liittyvää ihmiskauppaa esimerkiksi rakennustyössä, maataloudessa ja kotitalouksissa. Rikosten uhrit saavat EU:n laajuista suojelua Niiden rikosten uhrien, joille yksi EU-maa tarjoaa suojelua, tulisi saada suojelua myös muuttaessaan toiseen EU-maahan. Näin määrätään uudessa eurooppalaisessa suojelumääräyksessä, josta parlamentti äänestää tiistaina. Parlamentti tahtoo tämän suojelun koskevan paitsi sukupuolisen väkivallan uhreja, myös muidenkin rikosten uhreja. Parlamentti keskustelee talouden kriisimekanismista Parlamentti keskustelee tulevasta joulukuun Eurooppa-neuvostosta neuvoston puheenjohtajamaan ja komission kanssa. Pääaiheena on talouspolitiikka ja etenkin pysyvä kriisimekanismi euroalueen suojaamiseksi sekä mahdollinen perussopimusmuutos tämän luomiseksi. Eurooppa-neuvosto keskustelee myös EU:n suhteista strategisten kumppaneiden kanssa. Guillermo Fariñas: vuoden 2010 Saharov-palkinnon saaja Euroopan parlamentti myönsi tämän vuoden Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon kuubalaiselle poliittiselle toisinajattelijalle Guillermo Fariñasille. Palkintoseremonia järjestetään keskiviikkona 15. joulukuuta keskipäivällä. Fariñas odottaa tällä hetkellä Kuuban viranomaisten lupaa poistua maasta. Parlamentti keskustelee Wikileaks-vuodoista Barroson kanssa Wikileaksin julkaisemista asiakirjoista ja kyberturvallisuudesta keskustellaan komission puheenjohtajan José Manuel Barroson kyselytunnilla tiistaina. CIA:n lentoja ja poikkeuksellisia luovutuksia koskevat paljastukset nousevat todennäköisesti keskustelun kohteeksi. Vuosittainen ihmisoikeusraportti Parlamentti keskustelee vuoden 2009 ihmisoikeusraportista EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin kanssa keskiviikkoaamuna. Parlamentti haluaa varmistaa, että Lissabonin sopimus synnyttää vahvan ja tehokkaan ihmisoikeuspolitiikan, joka on johdonmukaista sekä EU:n sisä- että ulkopuolella. EU ja perusoikeudet EU-kansalaisten oikeudet joutuvat yhä liian usein väärinkäytösten kohteiksi, todetaan perusoikeuksia Euroopan unionissa käsittelevässä tämänvuotisessa mietinnössä. Parlamentin jäsenet vaativat välittömiä konkreettisia toimenpiteitä, keskipitkän aikavälin strategioita sekä pitkän tähtäimen ratkaisuja. EU:n toimielinten tulisi seurata tilannetta. Afganistan: EU-strategian radikaali uudelleenarviointi EU:n Afganistan-strategia vaatii perusteellista uudelleenarviointia, sillä huolimatta jo lähes vuosikymmenen jatkuneesta kansainvälisestä osallistumisesta, turvallisuus ja sosio-ekonomiset olosuhteet maassa heikkenevät yhä, todetaan mietinnössä, josta keskustellaan keskiviikkona ja äänestetään torstaina. Poistumisstrategia on muodostettava yhteistyössä afganistanilaisten kanssa ja myös talebanit on saatava neuvottelupöytään, mietintö linjaa FCS /20

3 Muita aiheita: Cancún, nopean toiminnan valmius ja ihmisoikeuspäätöslauselmat Parlamentti keskustelee myös Cancúnin ilmastokokouksen tuloksista ja komission sekä neuvoston lausunnoista tiistai-iltapäivänä. Asiasta ei tehdä päätöslauselmaa FCS /20

4 Saharov-palkinnon voittaja ei päässe Strasbourgiin Focus Puhemies Jerzy Buzek avasi maanantaina 13. joulukuuta Euroopan parlamentin täysistunnon Strasbourgissa. Avauspuheenvuorossaan hän nosti esiin erityisesti sen, että Kuuba ei toistaiseksi ole antanut Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon saajalle Guillermo Fariñasille lupaa matkustaa Strasbourgiin noutamaan palkintoaan. "Olen vedonnut henkilökohtaisesti presidentti Raul Castroon tämän asian suhteen", Buzek sanoi. "Jos Fariñas ei pääse paikalle, toivon, että korkea edustaja Catherine Ashton ottaa asian esille harkitessaan EU:n suhteita Kuubaan", hän jatkoi. Lisäksi Buzek mainitsi tasan 29 vuotta sitten Puolaan julistetun sotatilan, jonka seurauksena tuhannet opposition aktivistit joutuivat pidätetyksi ja yli sata menetti henkensä. Buzek ilmoitti myös, että Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän jäsen Godfrey Bloom (Iso-Britannia) menettää päivärahansa seitsemän päivän ajalta, koska tämä kieltäytyi edellisessä täysistunnossa pyytämästä anteeksi loukkaavaa kielenkäyttöään. Muutokset esityslistaan Esityslistaan lisättiin täytäntöönpanosäädöksiin liittyvä mietintö. Keskustelu siitä käydään keskiviikkona ja äänestys pidetään torstaina FCS /20

5 Afganistan Pino Arlacchi perää uutta lähestymistapaa EU:n Afganistan-strategia vaatii perusteellista uudelleenarviointia, sanoo sosialistien ja demokraattien meppi Pino Arlacchi. Lähes vuosikymmenen jatkuneesta kansainvälisestä panoksesta huolimatta turvallisuus ja sosio-ekonomiset olosuhteet Afganistanissa heikkenevät edelleen, italialainen harmittelee. Uuden EU-strategian pitäisi parantaa kansainvälisen avun koordinointia. Maasta vetäytyminen on toteutettava yhteistyössä afganistanilaisten kanssa, Arlacchi sanoo. Jututimme meppiä keskiviikkoiltapäivän täysistuntokeskustelun edellä. Pino Arlacchi, mikä on Afganistan-mietintösi tärkein viesti? "Tärkein viesti on, että EU:n pitäisi alkaa itse ajatella Afganistania. Liian paljon virheitä on tehty, koska EU on vain seurannut Yhdysvaltoja. USA on meidän kaverimme. Ja koska he ovat ystäviämme, meillä on velvollisuus kertoa heille, kun he tekevät virheitä. Suurin virhe Afganistanissa toistaiseksi on, että Yhdysvallat sanoi voivansa voittaa sotilaallisella voimalla maassa, jossa se on mahdotonta. Kabulin ja Lontoon konferenssien jälkeen on lopulta hyväksytty, että sotilaallinen lähestymistapa epäonnistui ja että meidän muotoiltava siviilistrategia Afganistania varten. Olen hyvin iloinen siitä, että kollegani kaikista poliittisista ryhmistä ovat merkittävästi edistäneet strategiaa ja kaikki muutosehdotukset on jätetty hyvin rakentavassa hengessä. Joten mietintö on lopulta vahvempi kuin alkuperäinen ehdotus." Miten vertaat Afganistanin nykytilannetta aikaisempaan? "Ajat ovat vähän erilaiset. Olemme siellä valtavine resursseinemme. Emme ole siellä vain joukkojen kera, vaan myös siviiliavulla. Eurooppa osallistuu miljardin euron vuosibudjetilla. On olemassa myös toinen 4 5 miljardin euron budjetti, ja tätä rahaa on enemmän kuin tarpeeksi Afganistanin jälleenrakentamiseen. Mutta paradoksi on, että sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ei parane maassa lainkaan. Se ei ole parantunut lähes 10 viime vuoden aikana. Mietintöni kysyy, miksi ja ehdottaa tarvittavia korjauksia." Mitä ehdotat käytännössä? "Vain 20 % Afganistaniin lähettämästämme rahasta saavuttaa Afganistanin kansan, 80 % katoaa. Tämä johtuu osittain Afganistanin hallituksen korruptiosta. Mutta suurin osa näistä varoista korostan kovasti tätä ei katoa Afganistanin hallituksen korruption vuoksi, vaan tuhlaamiseen, päällekkäisyyksiin, ylilaskutukseen sekä liiallisiin ja turhiin konsultti- ja turvallisuuskuluihin. Koska kyse on kansainvälisestä avusta, meillä on velvollisuus puuttua asiaan, muuttaa monia asioita ja antaa lisää rahaa Afganistanin hallitukselle; vähintään 50 % pitäisi mennä sille. Joten tärkeintä on avun 'afganisaatio'. Toinen suuri pointti mietinnössäni on rauhanprosessi. Meidän on tuettava sitä ja saatava kansallisen yhtenäisyyden hallitus jatkamaan tulitaukoa ja neuvottelemaan rauhansopimuksesta, koska tämä on ainoa poliittinen ja diplomaattinen ratkaisu. Karzain hallituksella pitäisi olla vapaus päättää, ketkä ovat sen keskustelukumppaneita, joten jos he päättävät haluta Talebanin ja muut kapinalliset mukaan, se on heidän asiansa. Meidän pitäisi vain saada varmuus siitä, että Al-Qaida karkotetaan maasta ja että Afganistanin perustuslakia ja naisten oikeuksia kunnioitetaan. Ja että oopiumin viljely lopetetaan, koska tämä on Euroopan etu. Pääsyy sille, että meidän pitäisi pysyä Afganistanissa on taistelu oopiumin viljelyä vastaan; 1,5 miljoonaa riippuvaista saa huumeensa sieltä." Voiko salaisten asiakirjojen julkaisu Wikileaksin sivuilla vaarantaa ihmishenkiä Afganistanissa? "En usko niin; luin Afganistania koskevat asiakirjat. Kukaan ei ole vaarassa. Wikileaks ja asiakirjat saaneet lehdet ovat käyttäytyneet hyvin vastuullisesti. Ne poistivat kaikki viittaukset nimiin ja paikkoihin, jotka voisivat vaarantaa jonkun turvallisuuden. Meidän ei pitäisi olla hysteerisiä tästä", Arlacchi tuumaa FCS /20

6 EP hyväksyi tiukemmat säännöt ihmiskaupan estämiseksi Euroopan parlamentti hyväksyi lain, joka määrää ihmiskauppiaille jatkossa kovemmat rangaistukset ja takaa ihmiskaupan uhreille parempaa suojelua ja apua. Uudet säännöt koskevat seksiteollisuuteen ja työvoimaan liittyvää ihmiskauppaa esimerkiksi rakennustyössä, maataloudessa ja kotitalouksissa. Ihmiskauppaan liittyy monenlaisia ilmiöitä. Uudet säännöt koskevat muun muassa seksuaalista hyväksikäyttöä, pakkotyötä, kerjäämistä, elinsiirtoja, laitonta adoptiota ja pakkoavioliittoja. Uusi laki ottaa laajemman näkökulman "hyväksikäyttöön" kuin EU:n vuoden 2002 puitepäätös (jonka uusi laki korvaa) ja laajentaa näin suojeltujen uhrien määrää. Parlamentin ja neuvoston neuvottelijoiden hyväksymä teksti asettaa vähimmäismääritelmät rangaistaville teoille ja ihmiskaupasta annettaville rangaistuksille. Tekstissä määritellään myös yhteiset säännöt rikollisuuden ehkäisemiseksi ja uhrien suojelemiseksi. Kun laki on hyväksytty, jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa se osaksi omaa lainsäädäntöään. Ankarammat rangaistukset ihmiskaupasta ja sen tuoton takavarikointi Uusi direktiivi asettaa ihmiskaupasta EU:n laajuiset rangaistukset, joiden pituus on vähintään viisi vuotta, ja raskauttavien asianhaarojen vallitessa tehtyjen rikosten vähintään kymmenen vuotta. Raskauttavien asianhaarojen vallitessa tehtyjä rikoksia ovat ne, joihin liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta, lasten hyväksikäyttöä, vakavaa väkivaltaa tai jos uhrin henki on vaarannettu. Näihin rikoksiin liittyvä yllytys, avunanto ja teon yritys säädetään myös rangaistaviksi. Vastuussa olevalle oikeushenkilölle säädetään seuraamuksia, muun muassa rikosoikeudellisia tai muita sakkoja. Lisäksi seurauksena voi olla esimerkiksi oikeuden menettäminen julkisista varoista myönnettäviin etuuksiin tai rikoksen tekemiseen käytettyjen tilojen sulkeminen pysyvästi. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rikosten tekovälineet ja rikoshyödyt takavarikoidaan ja tuomitaan menetetyksi. Lisäksi jäsenmaiden on edistettävä rikosten tuottaman hyödyn käyttöä uhrin auttamiseen ja suojeluun, mukaan lukien korvausten maksaminen uhreille. Uhrien laajempi suojelu Uhrin on saatava majoitus, aineellista apua sekä välttämätön sairaanhoito ja psykologista tukea. Lainopillinen neuvonta ja oikeudellinen edustus on maksutonta, ainakin jos uhrilla ei ole siihen tarvittavia varoja. Lisäksi ihmiskaupan uhrien olisi päästävä todistajansuojeluohjelmiin sekä uhreille maksettavia korvauksia koskevien järjestelmien piiriin. Uhrien on saatava apua ja tukea "ennen rikosoikeudenkäyntiä, sen aikana ja riittävän pitkään sen jälkeen". Avun ja tuen ehtona ei ole uhrin valmius toimia todistajana. Vaatimus jättää ihmiskaupan uhrit syyttämättä tai seuraamuksetta pakotetusta osallistumisesta rikolliseen toimintaan on selvästi ilmaistu tekstissä. Ihmiskaupan kysynnän hillitsemiseksi jäsenvaltioiden on "harkittava toimenpiteitä sellaisten palvelujen käytön kriminalisoimiseksi", joissa tiedetään, että palvelun tarjoaja on ihmiskaupan uhri. Satojatuhansia ihmisiä myydään EU:hun tai EU:n sisällä vuosittain. Monet joutuvat prostituoiduiksi vastoin tahtoaan (43 prosenttia, selvästi suurin osa naisia ja tyttöjä) tai lähes pakkotyön kaltaisiin olosuhteisiin (32 prosenttia). Esittelijät: Edit BAUER (EPP, SK) ja Anna HEDH (S&D, SE) Asiakirja: A7-0348/2010 Menettely: tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) Keskustelu: Äänestys: FCS /20

7 Rikosten uhrit saavat EU:n laajuista suojelua Focus Niiden rikosten uhrien, joille yksi EU-maa tarjoaa suojelua, tulee saada suojelua myös muuttaessaan toiseen EU-maahan. Näin määrätään uudessa eurooppalaisessa suojelumääräyksessä, josta parlamentti äänesti tiistaina. Parlamentti laajensi eurooppalaisia suojelumääräyksiä niin, että uusien sääntöjen mukaan pyritään suojelemaan kaikkia uhreja eikä pelkästään sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja. Suojelumääräykset tunnetaan kaikissa EU-maissa, mutta niiden soveltaminen loppuu, kun henkilö ylittää valtion rajan. Eurooppalainen suojelumääräys varmistaa, että kun henkilö saa suojelua yhdessä EU-maassa, suojelu on voimassa myös missä tahansa muussa EUmaassa, johon hän muuttaa tai on muuttanut. Parlamentin jäsenet ja puheenjohtajamaa Belgian edustajat neuvostossa ovat hyväksyneet tekstiluonnoksen, mutta neuvoston jäsenmaiden määräenemmistön on vielä vahvistettava se. Suojelua kaikkien rikosten uhreille Vaikka suurin osa suojelutoimista koskee sukupuolisen väkivallan uhreiksi joutuneita naisia, kuka tahansa rikoksen uhri voi saada suojelua. "Tätä direktiiviä sovelletaan suojelutoimenpiteisiin, joilla pyritään suojelemaan kaikkia uhreja eikä pelkästään sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja ottaen huomioon kunkin asiaan liittyvän rikoksen lajin erityispiirteet", tekstissä todetaan. Uudet säännöt koskevat uhreja tai mahdollisia uhreja, jotka tarvitsevat suojelua "toisen henkilön rikolliselta teolta, joka voi millä tahansa tavalla vaarantaa ensiksi mainitun hengen, ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden tai seksuaalisen koskemattomuuden, sekä suojelemaan esimerkiksi estämällä kaappaukset, vaanimisen tai muunlaisen epäsuoran pakottamisen häntä teolta tai käyttäytymiseltä, joka voi vaarantaa hänen ihmisarvonsa tai henkilökohtaisen vapautensa; suojelutoimenpiteillä pyritään välttämään uudet rikokset tai lievittämään aiempien rikosten seurauksia". Hyökkääjien pitäminen loitolla Eurooppalainen suojelumääräys voidaan antaa vain, jos määräyksen antaneessa valtiossa vaaraa aiheuttavalle henkilölle on asetettu yksi tai useampi seuraavista kielloista: kielto mennä tietyille paikkakunnille, paikkoihin tai alueille, joilla suojeltu henkilö oleskelee tai vierailee; kielto pitää yhteyttä suojeltuun henkilöön puhelimitse, sähköpostitse, postitse, faksilla tai muilla keinoin; tai kielto lähestyä suojeltua henkilöä määriteltyä etäisyyttä lähemmäksi. Rajat ylittävä suojelu Eurooppalainen suojelumääräys voidaan antaa, kun suojeltu henkilö päättää oleskella tai jo oleskelee toisessa jäsenvaltiossa. Määräyksen antaneen valtion on toimitettava eurooppalainen suojelumääräys valtioon, jossa henkilö asuu tai jonne hän on muuttamassa. Koska jäsenvaltioissa eri viranomaiset (siviilioikeudelliset, rikosoikeudelliset tai hallinnolliset) voivat määrätä ja panna täytäntöön suojelutoimenpiteitä, täytäntöönpanovaltion viranomaisen ei tarvitse kaikissa tapauksissa toteuttaa samanlaista suojelutoimenpidettä kuin määräyksen antaneessa valtiossa. Se voi "tiettyä harkintavaltaa käyttäen määrätä minkä tahansa kansallisen lainsäädäntönsä mukaan vastaavanlaisessa tapauksessa riittävänä ja sopivana pitämänsä toimenpiteen antaakseen suojellulle henkilölle jatkuvaa suojelua", tekstissä todetaan. Uhrien sukulaisten suojelu Parlamentin ansiosta eurooppalainen suojelumääräys on mahdollista pyytää ja antaa myös suojellun uhrin sukulaisten hyväksi. Sen jälkeen kun direktiivi on hyväksytty, jäsenvaltiolla on kolme vuotta aikaa saattaa se voimaan omassa lainsäädännössään FCS /20

8 Esittelijät: Teresa JIMÉNEZ-BECERRIL BARRIO (EPP, ES) ja Carmen ROMERO LÓPEZ (S&D, ES) Asiakirja: A7-0354/2010 Menettely: tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) Keskustelu: Äänestys: FCS /20

9 Yhdistelmälupaa koskevaa lainsäädäntöä lykättiin Focus Parlamentti ei päässyt sopuun lainsäädäntöluonnoksesta, joka koski "yhdistelmälupaa", jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa laillisten maahanmuuttajien oleskelu- ja työlupien saantia EU:ssa. Maahanmuuttajat olisivat myös saaneet joukon samoja oikeuksia kuin EU-kansalaiset ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi. Parlamentin jäsenet hyväksyivät ensin joukon tarkistuksia lakitekstiin, mutta enemmistö ei enää voinut eri syistä tukea lopullista tekstiä. Tarkistettu ehdotus hylättiin äänin 306 puolesta, 350 vastaan ja 25 tyhjää. Lakiluonnos palautetaan kansalaisvapauksien ja työllisyyden valiokuntiin. Direktiivi on muokattu edistämään laillista maahanmuuttoa silloin, kun se vastaa eurooppalaisten työmarkkinoiden tarpeisiin. Se helpottaisi kolmansista maista tulevien kansalaisten hallinnollista taakkaa, sillä nämä voisivat saada työ- ja oleskeluluvat "yhdeltä luukulta". Lakiluonnoksen tavoitteena on myös antaa EU:ssa laillisesti oleskeleville ja työskenteleville maahanmuuttajille vähimmäisvaatimuksena samoja oikeuksia kuin EU-kansalaisille. Jäsenmaat voisivat hyväksyä tai ylläpitää näitä suotuisampia säännöksiä. Tämä olisi ensimmäinen askel yhteisen EU-tason laillisen viitekehyksen luomiselle. Direktiivi koskisi kolmansien maiden kansalaisia, jotka hakevat lupaa oleskella jäsenvaltion alueella työntekoa varten sekä niitä, jotka jo oleskelevat EU:ssa laillisesti ja joilla on työlupa. Se ei koskisi niitä kolmansien maiden kansalaisia, joilla on pitkäaikainen oleskelulupa, pakolaisia eikä siirtyviä, lähetettyjä tai kausityöntekijöitä. Parlamentin jäsenten enemmistö, mukaan lukien esittelijä, katsoivat, että kolme viimeistä ryhmää tulisi kattaa erillisillä EU-direktiiveillä. S&D-ryhmä sen sijaan teki tarkistuksia, jotka olisivat sisällyttäneet direktiiviin siirtyvät työntekijät, kausityöntekijät sekä pakolaiset, jotta työvoimasta ei muodostuisi kahden kerroksen väkeä. Lakiluonnoksen mukaan kolmansien maiden kansalaisten tulisi nauttia yhdenvertaisesta kohtelusta maan kansalaisten kanssa työolojen ja -ehtojen osalta, sosiaaliturvan osa-alueilla sellaisina kuin ne määritellään EU:n asetuksessa, koulutuksessa ja ammattikoulutuksessa, lakisääteisten eläkkeiden osalta muutettaessa toiseen maahan, veroetuuksissa sekä mahdollisuudessa tavaroiden ja palvelujen hankintaan. EU:n jäsenmaat voisivat rajoittaa näiden oikeuksien täyttä soveltamista joissain tapauksissa. Ennen äänestystä käydyn keskustelun yhteenveto Parlamentin esittelijä, keskustaoikeiston EPP:n Véronique Mathieu (Ranska) sanoi: "Tämä lainsäädäntö mahdollistaa maahanmuuttovirtojen paremman hallinnan. Sen tavoitteena on poistaa jäsenmaiden väliset erot työ- ja oleskelulupamenettelyissä sekä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten oikeuksissa, jotka työskentelevät EU:ssa laillisesti." "Tasa-arvoinen kohtelu on minkä tahansa taloudellisen maahanmuuttopolitiikan avain. Tämä direktiivi ei ole riittävä, sillä se sulkee pois suojelua tarvitsevia ihmisiä, kuten lyhytaikaisia ja kausityöntekijöitä", työllisyysvaliokunnan esittelijä, sosialistien ja demokraattien Alejandro Cercas (Espanja) totesi. Liettuan Vijila Blinkevičiūtė (S&D) tuki tätä: "Emme voi luoda EU:hun toisen luokan työntekijöiden kategoriaa." EPP:n Ria Oomen-Ruijtenin (Hollanti) mukaan tämän direktiivin ulkopuolelle jätettyjen kansalaisten oikeudet "katetaan muissa EU-direktiiveissä". Liberaalidemokraattien Sophie in 't Veld (Hollanti) sanoi, että hänen ryhmänsä haluaa "ensimmäisen käsittelyn ratkaisun. Kuinka paljon edistystä olemme saaneet aikaan yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa sitten Tampereen Eurooppa-neuvoston?" Vihreät/EVA-ryhmän Jean Lambert (Iso-Britannia) sanoi, ettei hänen ryhmänsä "halua nähdä kolmansien maiden kansalaisten oikeuksia rajoitettavan ja estettävän". Vasemmiston GUE/NGL-ryhmän Patrick Le Hyaric (Ranska) totesi, että "tämä laki loisi kilpailua EU:n ja kolmansien maiden työntekijöiden välille sekä maahanmuuttajien eri kategorioiden välille. Se loisi työntekijöille erilaisia statuksia ja kategorioita." "Hyvä puoli asiassa on menettelyjen yksinkertaistaminen. Meidän pitäisi kuitenkin ensin nousta jaloillemme ja auttaa kansalaisiamme saamaan töitä", Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän Mara Bizotto (Italia) sanoi. "Ryhmäni vastustaa EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. Yhdistelmälupa tekee EU:hun pääsemisen helpommaksi ihmisille", sitoutumattomien Daniël Van der Stoep (Hollanti) sanoi. Esittelijä: Véronique MATHIEU (EPP, FR) Asiakirja: A7-0265/ FCS /20

10 Menettely: tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) Keskustelu: Äänestys: Focus FCS /20

11 Laima Andrikienėn katsaus ihmisoikeuksiin maailmassa Parlamentti paneutuu keskiviikkoaamuna maailman ihmisoikeuksien tilaan, samalla kun tyhjät tuolit symboloivat ihmisoikeuksien puolustajien kamppailua niin Oslon Nobel-seremoniassa kuin keskiviikon 15. joulukuuta Saharov-palkintoseremoniassa Strasbourgissa. Parlamentin vuotuisen ihmisoikeusmietinnön laatija, keskustaoikeiston Laima Andrikienė kertoo parlamentin pyrkimyksistä suojella ihmisten perusoikeuksia ja -vapauksia maailmassa. Liettualainen toimii EP:n ihmisoikeuksien alivaliokunnan varapuheenjohtajana puolivälistä vuoden 2009 loppuun ulottuvaa aikajaksoa luotaava EU:n vuosiraportti ja parlamentin vastine kattavat samalla myös Lissabonin sopimuksen ensimmäisen voimassaolovuoden. EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Catherine Ashton osallistuu parlamentin ihmisoikeusviikon pääkeskusteluun. Laima Andrikienė, mietintösi on pitkä luettelo ihmisoikeusloukkauksista ja parlamentin pyrkimyksistä torjua niitä. Mitkä ovat parlamentin kiireellisimpiä huolenaiheita? "Ihmisoikeusloukkaukset ovat edelleen yleisiä. Rahoitus- ja talouskriisi, ilmastonmuutos, uudet teknologiat ja terrorismin torjunta ovat kärjistäneet ihmisoikeusongelmia ja luoneet uusia väärinkäytösten muotoja. Talouskriisi iskee kovimmin köyhien oikeuksiin; ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa eniten vahinkoa kehitysmaille ja pohjoisimmille alueille. Internetin väärinkäyttö, verkkosensuuri ja yksityisyyden loukkaukset luovat uusia ihmisoikeusloukkauksia. Parlamentin mietintö ihmisoikeuksista maailmassa ei anna yksin pitkää luetteloa ongelmista, mutta myös ehdottaa ratkaisuja. Siinä tarkastellaan kuolemanrangaistuksen poistamista, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, lasten oikeuksia, kidutusta, ihmisoikeuksien puolustajia, demokratian ja uskonnonvapauden edistämistä ja niin edelleen. Raportti arvioi myös EU:n roolia YK:ssa, YK:n ihmisoikeusneuvostossa, sen yhteistyötä kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa, ja mikä tärkeintä, EU:n ihmisoikeussuuntaviivojen toimeenpanoa." Mitkä ovat EU:n ihmisoikeuspolitiikan heikot kohdat ja mitkä toimenpiteet parantaisivat sen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta? "Suurimmat toiveet paremmasta EU:n toiminnasta ihmisoikeuksien ja demokratian saroilla ovat Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanossa. Se antoi historiallisen tilaisuuden täyttää aukot, joten kehotamme ulkosuhdehallintoa (EAS) heijastelemaan Lissabonin sopimuksen tarkoitusta ja henkeä. EU:n yhtenäisen ulkopolitiikan ensisijaisen tavoitteen pitäisi olla demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. Ulkosuhdehallintoon taas kehotamme perustamaan ihmisoikeus- ja demokratiaosaston kehittämään EU:n ihmisoikeus- ja demokratiastrategiaa ja tarjoamaan yleistä koordinointia kansainvälisillä foorumeilla. Kehotamme myös korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtaja Catherine Ashtonia perustamaan ihmisoikeuksien erityisedustajan viran." Mitkä viimeisimmistä työvierailuistasi ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin jätti sinuun jälkensä ja miksi? "Ilman pienintäkään epäilystä valtuuskuntavierailu Pohjois-Kaukasiaan kesän lopussa. Pohjois-Ossetian ja Ingušian näkymät jättivät kaikki muut käynnit varjoonsa. Tunnelma tällä alueella Venäjällä on synkkä: tšetšeenejä ja osseetteja ilman oikeuksia, terroria, rankaisemattomuutta; vuoden 2004 Beslanin tragedian uhrien perheet odottavat yhä oikeutta. Osallistuminen Moskovassa Mihail Hodorkovskin ja Platon Lebedevin oikeudenkäynteihin ja opposition mielenosoituksen seuraaminen Voiton aukiolla olivat vierailun vaikuttavimpia kokemuksia. Hodorkovski, entinen Jukos -öljy-yhtiön pääjohtaja, jonka Venäjän viranomaiset veivät perikatoon, on valaistunut henkilö, joka säteilee rauhaa ja viettää päivänsä vankilassa vain siksi, että hän uskalsi haastaa järjestelmän." FCS /20

12 Mitkä parlamentin lukuisista ihmisoikeustoimista ovat tuoneet konkreettisia tuloksia? "Epäilen, että Burman oppositiojohtaja Aung San Suu Kyitä olisi vapautettu ilman EU:n ja koko demokraattisen maailman painetta juntan suuntaan. EP:n päätöslauselmilla ja kannanotoilla, parlamentaarisella demokratialla oli osansa siinä. Toinen elävä esimerkki on 50 kuubalaisen poliittisen vangin vapauttaminen tänä kesänä. Ei ole epäilystäkään siitä, että parlamentin ponnisteluilla ja selkeällä kannalla oli tärkeä rooli. Venäjä on kolmas esimerkki. EU:n ja etenkin EP:n puhemies Jerzy Buzekin lausuntojen ja parlamentin päätöslauselmien jälkeen oppositiolle myönnettiin lopulta oikeus järjestää rauhanomaisia mielenosoituksia Voiton aukiolla ja muualla. Toivon, että tämä lista olisi paljon pidempi. Se merkitsisi sitä, että yhä useammat ihmiset maailmassa voivat käyttää oikeuksiaan ja saada takaisin toivonsa paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta elämästä." FCS /20

13 Sananvapautta vai rikos? Wikileaks meppien asialistalla Vuonna 2006 avattu Wikileaks -sivusto on nostattanut viime viikkoina myrskyn maailmanpolitiikan ja diplomatian vesilaseissa. Lukuisia luottamuksellisia asiakirjoja julkaissut Wikileaks julkaisi huhtikuussa videon, joka näyttää USA:n joukkoja Irakissa tappamassa irakilaisia siviilejä ja toimittajia. Marraskuussa se päästi jakeluun tuhansia Yhdysvaltain ulkoministeriön diplomaattisia katsauksia. Avoimuuden asialla, kyllä, mutta onko Wikileaks samalla uhka kansalliselle turvallisuudelle? Mepit tenttasivat komission puheenjohtaja José Manuel Barrosoa tiistain kyselytunnilla Wikileaksista. Assange paljasti totuuden, ja häntä pitää suojella, vaati Vihreät/EVA-ryhmän Raül Romeva i Rueda (Espanja). "Sananvapaus ei ole neuvoteltavissa, mutta joitakin tietoja olisi suojeltava yleisen edun vuoksi. Joitakin tietoja ei voida pitää kaikkien saatavilla", Barroso linjasi. Meppejä huolestuttivat VISAan, Mastercardiin ja Paypaliin kohdistuneet massiiviset verkkohyökkäykset sen jälkeen kun nämä estivät rahasiirrot Wikileaksille. Millä tolalla Euroopan tietoturva on, mepit kysyivät. Komission puututtava uusiin tietoturvauhkiin Mitä Eurooppa tekee parantaakseen tietoturvaa?, kysyi sosialistien ja demokraattien Ana Gomes (Portugali). Tämä on keskeinen kysymys koska Euroopalla on "digitaalinen riippuvuus", jatkoi ryhmäkollega Edit Herczog (Unkari). "Mikään turvajärjestelmä ei ole 100 %:sti immuuni", Barroso vastasi. Euroopan pitää parantaa verkkoturvallisuutta. Käytännössä: Osa toimivallasta on jäsenmaiden käsissä, mutta komissio julkisti syyskuun lopulla uusia ehdotuksia tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi. Se ehdottaa esimerkiksi tiukempia rikosoikeudellisia seuraamuksia ja jäsenmaiden yhteistyön parantamista. "Miten näette Euroopan komission roolin kyberpuolustuksemme paremmassa koordinoinnissa Nato-yhteistyön lisäämisessä?", kysyi keskustaoikeiston EPP:n Tunne Kelam (Viro). Tietoturvaa käsiteltiin jo viime huippukokouksessa Yhdysvaltain presidentti Obaman kanssa, Barroso vastasi ja lisäsi: "Tämä tärkeä kysymys ei ole pelkästään Naton asia vaan koskee myös kahdenvälisiä suhteitamme Yhdysvaltoihin. Työskentelemme yhdessä sen suhteen". Barroso Julian Assangesta: "En ole tuomioistuin" Wikileaks kiistelty perustajahahmo Julian Assangea odottavat Ruotsissa rikossyytteet väitetyistä seksuaalirikoksista. Britanniassa pidätetty Assange saatetaan siirtää Ruotsin oikeuden eteen. Monet mepit arvelivat, että Assangen vainon taustalla on poliittisia syitä. "Tämä on häirintää, emme saa ummistaa silmiämme siltä", Romeva i Rueda sanoi. Hänellä ei ollut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, tämä on hyökkäys sananvapautta vastaan, jatkoi liberaalidemokraattien Sonia Alfano (Italia). "En ole tuomioistuin (...) Minulla ei ole mitään sanottavaa Julian Assangesta. Voisimme kommentoida lopullista tuomiota, mutta emme nyt", Barroso vastasi. Oikeus tehköön työnsä: "Englanti ja Ruotsi kunnioittavat oikeusvaltion periaatteita". Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän Mario Borghezio oli huolissaan Assangen mahdollisesta luovuttamisesta Yhdysvaltoihin. "On selvää, että USA vaatii Assangen luovuttamista ilman että siihen olisi toistaiseksi mitään oikeusperustaa", italialainen paheksui. Luovuttaminen ei ole mahdollista ilman asianosaisten Euroopan maiden Iso-Britannia ja Ruotsi tässä tapauksessa suostumusta. Asia ei kuulu komissiolle vaan jäsenmaille, Barroso totesi FCS /20

14 Parlamentti hyväksyi EU:n budjetin vuodelle 2011 Focus Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n vuoden 2011 budjetin keskiviikkona täysistunnossaan Strasbourgissa tiistaina käydyn keskustelun jälkeen. Hyväksytty budjetti sisältää suurimman osan parlamentin päätavoitteista, mutta ottaa samalla huomioon neuvoston asettamat rajoitukset. Tämän vuoden budjettikeskusteluissa parlamentti saavutti neuvoston ja komission kanssa sopimuksen monista budjettiin liittyvistä poliittisista kysymyksistä. Parlamentin hyväksymä budjetti kasvattaa parlamentin määrittämien pääkohteiden rahoitusta. Näihin kuuluvat nuorisotyö, innovaatiot, Lähi-idän rauhanprosessi ja Palestiina. Joitakin esimerkkejä (kaikki luvut ovat maksusitoumuksia) 1a Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky: parlamentti sai lisää rahaa elinikäisen oppimisen ohjelmalle (+ 18 miljoonaa euroa), kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmalle (+ 10 miljoonaa euroa) sekä älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmalle (+ 10 miljoonaa euroa) 1b Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio: parlamentti lisäsi uuden 2,5 miljoonan euron linjauksen Itämeri-ohjelmalle nimeltä "Tekninen apu EU:n Itämeren aluetta koskevalle strategialle ja sitä koskeva tiedotus sekä tietämyksen lisääminen makroalueita koskevasta strategiasta" 2 Luonnonvarojen suojelu ja hoito: 6,7 miljoonan euron lisäys ympäristöalan rahoitusvälineeseen Life+ -ohjelmaan ja 2 miljoonan euron lisäys kalavarojen hoidon tukemiseen 3a Vapaus, turvallisuus ja oikeus: 2,35 miljoonan euron lisäys Daphne-ohjelmalle naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja 1 miljoonan euron lisäys terrorismin ehkäisemiseen 3b Kansalaisuus: 4 miljoonan lisäys vuotuisiin erityistapahtumiin (Special Olympics - maailmankisat Ateenassa) ja 3 miljoonan euron lisäys nuorisotoimintaohjelmaan 4 EU kansainvälisenä toimijana: 100 miljoonan euron lisäys Euroopan naapuruusja kumppanuuspolitiikkaan liittyvään rahoitusapuun Palestiinalle, rauhanprosessille ja UNRWA:lle. Parlamentti hyväksyi komission 26. marraskuuta budjettiluonnoksessaan esittämät kokonaisluvut: 141,8 miljardia euroa maksusitoumuksina ja 126,5 miljardia euroa maksumääräyksinä. Parlamentti on aina painottanut enemmän maksusitoumusten tasoa, koska ne määräävät tulevat menot. Lisäksi neuvoston, parlamentin ja komission välillä on sopimus, että mikäli EU:n laillisten velvollisuuksien täyttämiseen tarvitaan lisärahoitusta, vuoden 2011 aikana tehdään lisäbudjetteja, koska EU:n budjetti ei voi lain mukaan olla alijäämäinen. Budjettiin liittyvällä mietinnöllä on kaksi esittelijää Sidonia Jędrzejewska (keskustaoikeiston EPP, Puola) on vastuussa Euroopan komission budjetista, mukaan lukien EU:n operationaaliset menot. Helga Trüpel (Vihreät/EVA, Saksa) johtaa parlamentin työtä muiden toimielinten budjettien osalta. Lopputulos parlamentin poliittisten tavoitteiden osalta omat varat Vuoden 2011 budjetin ohella parlamentilla oli useita poliittisia vaatimuksia, jotka liittyvät Lissabonin sopimuksen budjettisääntöjen toteuttamiseen. Parlamentti asetti seitsemän poliittista vaatimusta budjettipäätöslauselmassa, jonka se hyväksyi lokakuun täysistunnossa Strasbourgissa. Päävaatimukset liittyivät parlamentin osallistumiseen keskusteluihin seuraavasta pitkän aikavälin budjetista ja uudesta omien varojen järjestelmästä. Omien varojen osalta Euroopan komissio esittää virallisen ehdotuksen vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä, mikä takaa sen, että omia varoja koskevista ehdotuksista käydään keskustelua samanaikaisesti tulevia rahoituskehyksiä koskevan keskustelun kanssa. Parlamentin osallistuminen näihin asioihin on määrätty perussopimuksessa (artiklat 312.5, 324 ja 311), mutta sen käytännön toteutuksesta piti sopia erikseen FCS /20

15 Parlamentin osallistuminen monivuotisista rahoituskehyksistä käytäviin keskusteluihin Lähes kaksi kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen parlamentin neuvottelijat saavuttivat sovun puheenjohtajamaan kanssa, mukaan lukien muut jäsenmaat. Sopuun liittyy neljän seuraavan puheenjohtajamaan (Unkarin, Puolan, Tanskan ja Kyproksen hallitusten) sitoumus parlamentin osallistumisesta. Tämä antoi parlamentille riittävät takeet. Parlamentti on saanut vakuudet myös siitä, että uuden lainsäädännön eurooppalaista lisäarvoa ja sen rahoitusta tarkastellaan järjestelmällisesti. "Ei-Euroopan" kuluista tehdään raportti. Lisäksi EU:n budjetin ja kansallisten budjettien synergioiden hyödyt arvioidaan. Parlamentti haluaa näillä keinoin taata, että EU:n veronmaksajat saavat suurimman hyödyn rahoistaan. Kompromissi löydettiin myös niistä uusista Lissabonin sopimuksen tuomista painopisteistä, joita ei ollut vielä otettu huomioon vuoden 2011 budjetissa. Euroopan komissio on lupautunut tutkimaan, miten näitä uusia painopistealueita voitaisiin tukea enemmän vuosien 2012 ja 2013 budjeteissa. Toisin kuin aiempina vuosina kaikki näistä asioista käydyt keskustelut käytiin korkeimmalla poliittisella tasolla. Belgian pääministeri Yves Leterme, komission puheenjohtaja José Manuel Barroso sekä monet valtion- tai hallitusten päämiehet osallistuivat niihin. Budjetin joustavuutta koskeva kysymys eli mahdollisuus hoitaa ennakoimattomat kulut hätätilanteissa tai uusien EU:n tehtävien osalta sekä ydinfuusiotutkimusprojekti Iterin rahoitus tulee ratkaista myöhemmin, sillä niistä ei päästy sopuun parlamentin ja neuvoston välillä. Jokaisessa budjettilinjassa on kahdenlaisia budjettimäärärahoja: maksusitoumuksia ja maksumäärärahoja. Maksusitoumukset kertovat, kuinka suuriin summiin EU voi sitoutua tietyn vuoden aikana (esimerkiksi allekirjoittamalla sopimuksia tai aloittamalla tarjouskilpailun). Maksumäärärahojen taso säätelee vuoden aikana todella toteutuneita maksuja. Hyväksytty teksti löytyy piakkoin mm. A7-numerolla tarkennettu haku -sivuston kautta FCS /20

16 Miljoona allekirjoitusta riittää EU-lain pyytämiseen Focus Euroopan komission on tulevaisuudessa harkittava uuden EU-lain ehdottamista, mikäli vähintään miljoona EU-kansalaista näin pyytää. Parlamentti hyväksyi Lissabonin sopimuksen esittämää "kansalaisaloitetta" koskevat säännöt, ja muutti näitä huomattavasti käyttäjäystävällisemmiksi. "Euroopan unioni avautuu tänään osallistuvalle demokratialle. Kansalaisilla on nyt sama poliittisen aloitteen oikeus kuin meillä täällä parlamentissa ja neuvostossa. Nyt on kansalaisten vastuulla toimia", mietinnön toinen esittelijä, keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Alain Lamassoure (Ranska) totesi äänestystä edeltäneessä keskustelussa. Teksti hyväksyttiin äänin 628 puolesta, 15 vastaan ja 24 tyhjää. Mietinnön toinen esittelijä, sosialistien ja demokraattien Zita Gurmai (Unkari) sanoi: "Kansalaisaloite on ainutkertainen mahdollisuus. Kansalaiset voivat nyt ensimmäistä kertaa tulla yhteen ja kertoa, teemmekö tätä työtä oikein. Me todella tarvitsemme tätä." Miten kansalaisaloite toimii? Sen jälkeen, kun lainsäädäntö on voimassa, vähintään seitsemän jäsenmaan kansalaisista koostuva ryhmä voi rekisteröidä aloitteensa komissiossa. Komissio tekee siitä alustavan arvion, ja mikäli aloite täyttää niille asetetut kriteerit, ryhmä voi aloittaa nimien keruun joko paperilla tai verkossa. Aloitteella on 12 kuukautta aikaa kerätä tarvittavat miljoona allekirjoitusta eli "tuenilmausta". Nimiä täytyy olla vähintään yhdestä neljäsosasta jäsenmaita. Jokaiselle maalle on asetettu minimimäärä allekirjoituksia, jotka on koottava, jotta maa lasketaan mukaan tähän neljäsosaan. Suomesta allekirjoituksia tulee olla Jäsenmaiden tehtävänä on tarkastaa tuenilmausten oikeellisuus eli se, että allekirjoittajat ovat olemassa olevia henkilöitä. Jäsenmaat voivat valita, mitä tietoja ne tarvitsevat tätä tarkistusta varten. Suomi on ilmoittanut, ettei se tarvitse esimerkiksi henkilötodistuksen numeroa. Kaikkien allekirjoittajien tulee olla Euroopan unionin kansalaisia ja tarpeeksi vanhoja äänestämään Eurooppa-vaaleissa (Suomessa 18 vuotta). Lopuksi komission tulee päättää kolmessa kuukaudessa voiko se esittää uutta lakia. Sen on perusteltava tämä päätöksensä julkisesti. Parlamentin pääsaavutukset Parlamentin jäsenten päätavoite oli tehdä kansalaisaloitteesta niin yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kuin mahdollista, jotta sen käyttäjät eivät turhautuisi. Parlamentin päävaatimukset hyväksyttiinkin. Esimerkiksi se, täyttävätkö aloitteet niille asetetut muodolliset kriteerit, tarkistetaan nyt heti alussa, eikä vasta sen jälkeen, kun nimiä on jo kerätty Tarvittavien jäsenmaiden lukumäärää myös laskettiin yhdestä kolmasosasta neljäsosaan. Lisäksi kaikille miljoonan allekirjoituksen keränneille aloitteille taataan nyt kunnollinen seuranta, mukaan lukien julkinen kuuleminen. Parlamentin vaikutuksesta komissio tekee nyt myös käyttäjäystävällisen oppaan, perustaa yhteyspisteen ja antaa ilmaisen ohjelman käyttöön verkossa tapahtuvaa nimienkeruuta varten. Seuraavat askeleet Neuvoston odotetaan hyväksyvän uuden lainsäädännön lähiviikkoina. Tämän jälkeen jäsenmailla on vuosi aikaa saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöä. Näin kansalaisaloitteita voitaisiin panna alulle vuoden 2012 alusta alkaen. Esittelijät: Zita GURMAI (S&D, HU) ja Alain LAMASSOURE (EPP, FR) Asiakirja: A7-0350/2010 Menettely: tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) FCS /20

17 Keskustelu: Äänestys: Hyväksytty teksti löytyy piakkoin mm. A7-numerolla tarkennettu haku -sivuston kautta FCS /20

18 Guillermo Fariñasin tuoli jäi tyhjäksi Strasbourgissa Focus Tämän vuoden Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon saajan, kuubalaisen toisinajattelijan Guillermo Fariñasin paikalla oli Strasbourgin palkintoseremoniassa valitettavasti vain tyhjä tuoli ja Kuuban lippu, sillä Fariñas ei saanut tarvittavaa lupaa poistua Kuubasta. "Vaikka aktivisteja kuten Fariñasia vainotaan ja vangitaan, heitä ei kuitenkaan voi vaientaa. Parlamentin tehtävä on vahvistaa tätä ääntä. Saharov-palkinto on Euroopan parlamentin tavaramerkki taistelussa ihmisoikeuksien puolista eri puolilla maailmaa. Guillermo Fariñasin tyhjä tuoli on esimerkki sitä, kuinka tärkeää tämä taistelu on", parlamentin puhemies Jerzy Buzek totesi. Puheessaan Fariñas kiitti Euroopan parlamenttia siitä, että se ei ole hylännyt Kuuban kansaa yli puoli vuosisataa kestäneessä taistelussa kohti demokratiaa. "Otan vastaan vuoden 2010 Andrei Saharov -mielipiteenvapauspalkinnon vain siksi, että tunnen olevani pieni osa tämän kansan kapinaa, kansan, johon ylpeänä ja kunnialla kuulun." Nauhoitetussa puheessaan Fariñas kritisoi Havannan hallitusta: "On ikävää niiden kannalta, jotka käyttävät valtaa väärin isänmaassani, että se, että en voi poistua tältä syntymäsaareltani enkä palata sille vapaaehtoisesti, on sinällään selkeä osoitus siitä, että valitettavasti mikään ei ole muuttunut maani itsevaltaisessa järjestelmässä." Parlamentin "ei pidä pettää itseään Kuuban lupauksilla" Hän vaati parlamentin jäseniltä, etteivät he "anna pettää itseään tämän julman kommunistisen järjestelmän houkuttelevilla lupauksilla", kun he miettivät EU:n suhteita Kuubaan. Fariñasin mukaan suunnanmuutosta voidaan harkita vasta, kun esimerkiksi seuraavat kohdat toteutuvat: 1. Kaikki poliittiset ja mielipidevangit vapautetaan ilman karkottamista maanpakoon ja sitoudutaan julkisesti siihen, ettei rauhanomaiseen poliittiseen oppositioon kuuluvia henkilöitä enää vangita. 2. Rauhanomaisiin opposition jäseniin kohdistettu väkivalta ja uhkailu lopetetaan välittömästi. 3. Ilmoitetaan, että kaikki ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vastaiset Kuuban säädökset tutkitaan ja kumotaan. 4. Tarjotaan jokapäiväisen käytännön keinot perustaa sellaisia oppositiopuolueita, tiedotusvälineitä ja ammattijärjestöjä, jotka eivät ole valtiososialismijärjestelmän alaisia. 5. Hyväksytään julkisesti, että kaikilla maanpaossa olevilla kuubalaisilla on oikeus osallistua Kuuban taloudelliseen, poliittiseen, kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen elämään. Guillermo Fariñas 48-vuotias psykologian tohtori ja toimittaja Guilllermo Fariñas on sanoutunut irti Castron hallinnosta. Hän perusti riippumattoman uutistoimiston Cubanacán Pressin kertoakseen muulle maailmalle Kuuban poliittisten vankien kohtalosta. Väkivallattoman vastarinnan kannattaja on viettänyt elämästään vuosia vankilassa ja ollut 23 kertaa nälkälakossa kiinnittääkseen huomiota yksilönvapauksien tilaan kotimaassaan. Toimittajat ilman rajoja -järjestö palkitsi kuubalaisen kyber-vapauspalkinnollaan vuonna Heinäkuussa 2010 Fariñas oli vähällä menettää henkensä nälkälakon seurauksena, jonka hän aloitti helmikuussa mielipidevanki Orlando Zapato Tamayon kuoltua juuri nälkälakkoon. Fariñas päätti lakon sen jälkeen, kun Havannan hallitus oli ilmoittanut 52 vangin vapauttamisesta. Parlamentti päätti nyt kolmatta kertaa palkita kuubalaisia toisinajattelijoita euron mielipiteenvapauspalkinnollaan. Ladies in White -liike sai palkinnon vuonna 2005 ja demokratia-aktivisti Oswaldo José Payá Sardiñas vuonna Tyhjän tuolin seremonia ei ensimmäinen kerta Euroopan parlamentissa Tämä ei olut ensimmäinen kerta, kun Saharov-palkinto myönnetään ilman, että sen saaja on paikalla. Vuonna 2008 kiinalainen ihmisoikeusaktivisti Hu Jia oli vangittuna, ja palkintoseremoniassa nähtiin vain videoviesti hänen vaimoltaan. Myöskään Aung San Suu Kyi vuonna 1991 ja Ladies in White-järjestö vuonna 2005 eivät päässeet osallistumaan seremoniaan. Näiden henkilöiden lähisukulaiset ottivat osaa seremoniaan, mutta tähän päivään asti he eivät ole voineet ottaa palkintoa vastaan henkilökohtaisesti. Saharov-mielipiteenvapauspalkinto FCS /20

19 Vuodesta 1988 lähtien myönnetty Saharov-palkinto annetaan sellaisille henkilöille tai järjestöille, jotka ovat merkittävällä tavalla osallistuneet taisteluun demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Tunnustus on nimetty neuvostoliittolaisen toisinajattelijan Andrei Saharovin mukaan FCS /20

20 Laillisuus ja selkeys ovat tehokkaan kriisimekanismin tärkeimpiä ominaisuuksia Pysyvässä talouden kriisimekanismissa on kerrottava selvästi, miten yksityinen sektori osallistuu taakanjakoon, kuinka euroalueen ulkopuoliset maat otetaan mukaan ja miten mekanismi vaikuttaa EU:n talousarvioon, todetaan torstaina hyväksytyssä päätöslauselmassa. Päätöslauselma kehottaa myös turvaamaan yhtenäiset eurooppalaiset velkakirjamarkkinat, tutkimaan eurobondeja ja perustamaan Euroopan vakautusviraston julkisen talouden velkakriisin käsittelemiseksi. Päätöslauselmassa huomautetaan, että kriisinhallintamekanismista ei pitäisi päättää jäsenvaltioiden välisissä takahuonekeskusteluissa, vaan että parlamentin ja neuvoston tulisi sopia siitä yhdessä. Näin voidaan taata mekanismin vastuullisuus, läpinäkyvyys ja legitiimiys sekä markkinoiden että kansalaisten silmissä. Lisäksi talouden ohjausjärjestelmää koskevan säädöspaketin on liityttävä läheisesti pysyvään kriisinhallintamekanismiin. Pääasiana selkeys Päätöslauselma vaatii nykyistä tarkemman huomion kiinnittämistä moniin yksittäisiin asioihin ja huomauttaa, että muuten talouden vakauden takaaminen on vaikeaa. Parlamentti vaatii, että yksityisen sektorin on voitava osallistua taakanjakoon tapauskohtaisesti. Lisäksi se kehottaa komissiota esittämään kattavan kuvauksen siitä, kuinka sijoittajat, säästäjät ja markkinatoimijat otetaan mukaan kriisimekanismiin ja siitä, että Euroopan vakautusmekanismi on linjassa yksityisen sektorin osallistumista koskevan IMF:n politiikan kanssa. Päätöslauselmassa pyydetään komissiota asettamaan unionin talousarvion menot tärkeysjärjestykseen, jotta voidaan selvittää, mitä menoja joudutaan leikkaamaan siinä tapauksessa, että jopa puolet EU:n budjetista joudutaan maksamaan takaisin. Eurooppalaiset velkakirjamarkkinat? Päätöslauselma nimeää jäädytetyt velkamarkkinat nykyisen velkakriisin syyksi. Tämä on vaikeuttanut monien jäsenmaiden velkojen uudelleenrahoittamista. Päätöslauselma kehottaa perustamaan Euroopan vakautusviraston turvaamaan yhtenäiset eurooppalaiset velkakirjamarkkinat, joilla on hyvä likviditeetti. Lisäksi se kehottaa komissiota tutkimaan myös muita tarkoituksenmukaisia välineitä ja laatimaan arvioinnin perusteella ehdotuksen jäsenvaltioiden rahoituksen takaamiseksi. Pääperiaatteet Päätöslauselma korostaa, että kriisimekanismin tiukan ehdollisuuden tarkoituksena on palauttaa kestävä kasvu. Tätä ei saa tehdä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kustannuksella niin, että vähimmäistulot alenevat ja köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät. Yhtiöverokannat Päätöslauselma kehottaa komissiota nopeuttamaan lainsäädäntöehdotusta, jossa määritellään yhteinen konsolidoitu yhtiöveropohja. Seuraavat askeleet Eurooppa-neuvoston odotetaan hyväksyvän yleiset kehykset kriisimekanismille perjantaina 17. joulukuuta, ja sen yksityiskohdista on tarkoitus keskustella vuoden 2011 puolella. Parlamentin talousvaliokunnan jäsenet jatkavat neuvottelujaan kriisimekanismista jäsenmaiden kanssa voidakseen esitellä virallisen kantansa tammikuussa FCS /20