VIESTINTÄVIRASTON MÄÄRÄYSEHDOTUKSEN 27 E/2005 M PERUSTELUMUISTIO

Transkriptio

1 Viestintävirasto MUISTIO 27 E/2005M 1 (8) VIESTINTÄVIRASTON MÄÄRÄYSEHDOTUKSEN 27 E/2005 M PERUSTELUMUISTIO MÄÄRÄYS VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA 27 E/2005 M 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA Ehdotetun määräyksen on tarkoitus korvata nykyinen määräys viestintäverkon rakenteesta, liityntäpisteistä, tärkeysluokittelusta ja varmistamisesta 27 D/2003 M. Viestintämarkkinalaki (393/2003, jäljempänä VML) tuli voimaan VML:lla pantiin osaltaan täytäntöön EY:n helmikuussa 2002 hyväksymät sähköisen viestinnän puite-, valtuutus-, käyttöoikeus- ja yleispalveludirektiivit. 1 Teknisten vaatimusten perusteista viestintäverkoille ja -palveluille säädetään VML 128 :ssä, jossa on 12-kohtainen luettelo perusvaatimuksista, jotka verkkojen ja palveluiden on täytettävä niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin ylläpidossakin. VML 129 :ssä puolestaan on 21-kohtainen yksilöity luettelo verkkojen ja palvelujen teknisistä ominaisuuksista, joista Viestintävirasto voi määrätä ja jotka tarkentavat 128 :n velvoitteita. Viestintäviraston nyt tekemä määräysehdotus perustuu VML 129 :ään. Määräys liittyy viestintämarkkinalain 128 :n 1, 2,3,5 ja 8 kohdissa säädettyihin viestintäverkkojen ja -palveluiden vaatimuksiin, joiden mukaan - televiestinnän on oltava tekniseltä laadultaan hyvää (1), - verkkojen ja palveluiden on kestettävä normaalit odotettavissa olevat ilmastolliset, mekaaniset, sähkömagneettiset ja muut ulkoiset häiriöt (2), - verkkojen ja palveluiden on toimittava mahdollisimman luotettavasti myös valmiuslain tarkoittamissa poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa (3), - käyttäjien tai muiden henkilöiden terveydelle tai omaisuudelle ei saa aiheutua vaaraa (5) ja - verkkoihin ja palveluihin on voitava tarvittaessa liittää radiolain vaatimukset täyttäviä päätelaitteita (8). Määräyksessä tarkennetaan 128 :n teknisiä vaatimuksia lain 129 :n 2, 4, 5, 10, 15, 18 ja 20 kohtien nojalla, joiden mukaan viestintävirasto voi määrätä tarkemmin - viestintäverkon rakenteesta (2), - yhteenliittämisestä, yhteentoimivuudesta ja merkinannosta (4), - viestintäverkon liityntäpisteen teknisistä ominaisuuksista (5), - digitaalisen viestintäverkon synkronoinnista (8), 1 Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (2002/21/EY, puitedirektiivi), Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi sähköisiä viestintäverkkoja ja - palveluja koskevista valtuutuksista (2002/20/EY, valtuutusdirektiivi), Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä (2002/19/EY, käyttöoikeusdirektiivi) ja Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla (2002/22/EY, yleispalveludirektiivi).

2 Viestintävirasto MUISTIO 27 E/2005M 2 (8) - viestintäverkon turvallisuudesta ja häiriöttömyydestä (10), - käyttäjille tarjottavista palveluista (15), - tehon syötöstä, tärkeysluokittelusta, varmistamisesta ja varatiejärjestelyistä (18) ja - noudatettavista standardeista (20). Määräys liittyy myös viestintämarkkinalain 64 :ään, jonka mukaan puhelinverkossa toimiva teleyritys on velvollinen tarjoamaan käyttäjälle äänitaajuusvalintaa ja palvelua, jonka avulla puhelun vastaanottaja näkee soittajan numeron ennen puheluun vastaamista. Edelleen määräys liittyy viestintämarkkinalain 133 :ään, jossa säädetään teleyrityksen velvollisuudesta julkaista tekniset eritelmät niistä yleisen viestintäverkon rajapinnoista, joihin telepäätelaitteet voidaan liittää. Yleiseen viestintäverkkoon liitettäväksi tarkoitettujen radio- ja telepäätelaitteiden vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta ja markkinoille saattamisesta säädetään puolestaan radiotaajuuksista ja telelaitteista annetussa laissa (399/2003). Ilkivaltapuheluiden jäljityksen osalta määräys liittyy sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 36 :n (eräiden muiden viranomaisten tiedonsaantioikeus) 2 momentin 1 kohtaan, jonka mukaan poliisilla on 5 :ssä säädetyn vaitiolovelvollisuuden estämättä oikeus saada: 1) rikoslain (39/1889)...17 luvun 13 :n 2 kohdassa tarkoitetun ilkivallan selvittämiseksi tarvittavia tunnistamistietoja liittymään otetuista yhteyksistä asianomistajan ja sen suostumuksella, jonka hallinnassa liittymä on; sekä mainittuun rikoslain (muutos 563/1998) 17 luvun 13 :n 2 kohtaan, jonka mukaan "joka...2) aiheuttaa häiriötä soittamalla puheluita virastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun vastaavaan paikkaan,...on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä rangaistusta, ilkivallasta sakkoon." Määräyksellä on liittymäkohtia tehonsyötöstä ja fyysisestä suojaamisesta annettuihin määräyksiin 30 ja 48, joissa tekniset vaatimukset riippuvat teleyrityksen määräyksen 27 nojalla tekemästä tärkeysluokituksesta. Määräyksiin 27 ja 48 liittyy kumpaankin suositus, jossa on ohjeellisia esimerkkejä tärkeysluokituksesta. Ohjeistusta on tarkoitus kehittää edelleen ja päivittää kevään 2003 aikana ja tarvittaessa jatkuvasti. Kutsuvan yhteyden tunnistuksen osalta määräyksellä on liittymäkohta tilaajan numeron siirtämisestä annettuun määräykseen 49, jossa määrätään numeron siirtämisestä teleyritysten välillä. Televerkon rakennemääräys 27 on ollut luonteeltaan eräänlainen verkkoja palvelukokonaisuutta kuvaava puitemääräys. Määräyksestä poistetaan tässä yhteydessä pitkälti verkkohierarkiaa kuvaava sisältö siltä osin kuin se on lähinnä ohjeellista tai informatiivista, eikä pakottavia velvoitteita. Määräys säilyttää silti dokumentoinnista annetun määräyksen 41 tavoin puitemääräyksen luonteensa, sillä siinä määrätään koko verkko- ja palvelukokonaisuuden keskeisimpien tekijöiden kehikosta. Tekniset määräykset eivät kuitenkaan ole missään hierarkkisessa suhteessa toisiinsa. Määräyksen ohessa annetaan erillinen rakenneohje, johon on koottu päivitettynä aikaisemmin määräykseen sisältynyt verkko- ja palvelukokonaisuuden loogista hierarkiaa sekä verkon ja palveluiden

3 Viestintävirasto MUISTIO 27 E/2005M 3 (8) komponentteja eri verkoissa kuvaava materiaali sekä eri säädöksiin ja määräyksiin hajautunut käsitteistö. 2. MÄÄRÄYS- JA SÄÄNNÖSKOHTAISET PERUSTELUT 1 Soveltamisala 2 Määritelmät Viestintämarkkinalain mukaiset viestintäverkon ja -palvelun käsitteet ovat teknologianeutraalit ja ne kattavat kaikki niin kohde- kuin joukkoviestintään tarkoitetut sähköisen viestinnän verkot. Määräyksen soveltamisala kattaa siten myös kaapelitelevisioverkot ja maanpäälliset digitaaliset ja analogiset televisio- ja radioverkot. Määräystä sovelletaan yleisiin viestintäverkkoihin. Yleiset viestintäverkot on määritelty viestintämarkkinalaissa verkoksi, jota tarjotaan etukäteen rajaamattomalle käyttäjäpiirille. Soveltamisalaa on kavennettu jättämällä siitä pois yleiseen viestintäverkkoon liitettävät viestintäverkot. Kiinteistön tai rakennuksen sisäisten viestintäverkkojen vaatimuksista määrätään omissa määräyksissään. Muutoinkin liitettäessä yksityinen viestintäverkko yleiseen viestintäverkkoon tekninen sääntely heijastuu yksityiseen verkkoon yleisen viestintäverkon vaatimusten kautta: yhteentoimivuuden takaamiseksi asiakasverkossa on huomioitava yleisen verkon tekninen säännöstenmukainen toteutus. Häiriötilanteissa myös muita kuin yleistä viestintäverkkoa koskevat viestintämarkkinalain 130 :n ja 131 :n säännökset ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Määräyksen soveltamisalaan kuuluvat myös viranomaisverkot, joilla tarkoitetaan viestintämarkkinalain määritelmän mukaisesti yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, pelastustehtäviin tai väestönsuojeluun liittyvien tarpeiden vuoksi rakennettua verkkoa. Määräyksen soveltamisalaa ei ole rajattu määräyksen voimaantulon jälkeen tehtäviin uusiin verkkoihin ja palveluihin, joten kaikkien niin vanhojen kuin uusienkin verkkojen ja palveluiden täytyy olla tämän määräyksen mukaisia. Määräyksessä on siirtojärjestelmien ja välitysjärjestelmien määritelmät, koska näitä termejä ei ole määritelty viestintämarkkinalaissa ja koska näille asetetaan määräyksessä pakottavia teknisiä vaatimuksia. ISDNliityntäpisteen määritelmä on lisätty samasta syystä. ISDN- ja muut 5 :ssä käytettävät liityntäpisteet tarkoittavat teleyrityksen ja loppukäyttäjän välisessä rajapinnassa olevia pisteitä. Käsitteitä tarvitaan ennen kaikkea loppukäyttäjän, tämän liittymäteleyrityksen, loppukäyttäjälle viestintäpalveluita tarjoavien muiden teleyritysten ja telepäätelaitteita tarjoavien laitevalmistajien keskinäisiä suhteita koskevissa säännöksissä. Puhelinpalvelun määritelmä pohjautuu yleispalveludirektiivissä olevaan yleisesti saatavilla olevan puhelinpalvelun määritelmään. Teknisissä määräyksissä määritelmästä on jätetty pois joitain direktiivin määritelmään sisältyviä laajemmin yleispalveluun liittyviä seikkoja kuten

4 Viestintävirasto MUISTIO 27 E/2005M 4 (8) 3 Standardien soveltaminen tiedotuspalvelut. Teknisten määräysten määritelmässä pitäydytään E.164-numeroilla ohjattavissa teleyhteyksissä. Määritelmä on otettu käyttöön teknisissä määräyksissä niissä tilanteissa, joissa on olennaista asettaa vaatimukset puhelinpalvelulle riippumatta siitä, missä viestintäverkoissa tätä viestintää välitetään/siirretään. Puhelinpalvelun toteuttamiselle asetetut vaatimukset pätevät siis, vaikka viestintää välitettäisiin muissakin kuin PSTN/ISDN- tai matkaviestinverkoissa. Viestintämarkkinalaissa ei ole puhelinpalvelun määritelmää, ja sikäli kun käsite esiintyy viestintämarkkinalaissa, teknisten määräysten määritelmä ei rajoita lain säännösten tulkintaa; ristiriidassa niiden ei kuitenkaan pitäisi olla. Erittäin tärkeän ja tärkeän siirto- tai välitysjärjestelmän sekä erittäin merkittävän ja merkittävän keskittimen, tukiaseman, siirtojärjestelmän tai vastaavan määritelmät on lisätty määritelmiin. Määritelmiä käytetään määräyksen 7 :ssä, jossa asetetaan teleyritykselle velvollisuus määritellä nämä järjestelmät sekä niihin liittyvät tilat ja 8 :ssä, jossa asetetaan varmistamiseen liittyviä vaatimuksia tärkeysluokittelun perusteella. Määritelmiä käytetään myös määräyksissä 30 (tehonsyöttö) ja 48 (fyysinen suojaus), joissa asetetaan vaatimuksia tehonsyötölle ja fyysiselle suojaukselle tärkeysluokittelun perusteella. HF (Human Factors) -näkökohtien määritelmä on lisätty määräykseen. Määritelmä sisältyy määräysehdotuksen 6 :ään, jossa asetetaan teleyrityksille velvollisuus ottaa HF -näkökohdat huomioon viestintäverkkojen ja palvelujen toteuttamisessa. Matkaviestinverkon liitäntäpisteiden määritelmä on lisätty määräykseen. Viestintämarkkinalain ja teknisten standardien käsitteiden suhde on pääsääntöisesti se, että teknisten standardien tarkoittamat palvelut sisältyvät osana uuden lain mukaisiin määritelmiin: lain käsitteillä määritetään teleyritysten suhteita ja velvoitteita ja tekniset käsitteet määrittävät teknisiä toteutuksia ottamatta kantaa siihen, onko kysymys verkko- vai palveluyrityksen toiminnasta tai velvoitteesta. Säännöksen yleinen viittaus standardeihin tarkoittaa sitä, että niissä asioissa, joista määräyksen yksittäisissä säännöksissä asetetaan pakottavia teknisiä vaatimuksia, vaatimusten tarkat tekniset yksityiskohdat löytyvät yleensä standardeista, ellei niitä ole kirjattu näkyviin itse määräyksessä. Relevantteihin standardeihin viitataan määräyksen liitteenä olevassa standardiluettelossa, jossa yksilöidään, millä standardeilla kunkin pykälän vaatimukset toteutuvat. Sitovien viittausten osalta viitatut standardit eivät tule kokonaisuudessaan sitoviksi, vaan ainoastaan niiltä osin, mikä liittyy määräyksen vaatimukseen. EY:n puitedirektiivin 17 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot edistävät komission Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaisemien standardien ja/tai eritelmien käyttöä. Ennen kuin standardit/eritelmät on julkaistu virallisessa lehdessä, on direktiivin mukaan edistettävä ensisijaisesti eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen tai näiden puuttuessa maailmanlaajuisten järjestöjen hyväksymien standardien/eritelmien käyttöä. Direktiivin

5 Viestintävirasto MUISTIO 27 E/2005M 5 (8) vaatimukset ja komission julkaisema standardilista on otettu huomioon Viestintäviraston määräyksissä ja niiden liitteinä olevissa standardiluetteloissa. Määräyksissä viitattavat standardit voidaan niiden vahvistamismenettelyn perusteella jakaa kolmeen pääryhmään: - harmonisoidut standardit, jotka on laadittu EY:n mandaattiin perustuen jonkin direktiivin olennaisten vaatimusten pohjalta, ja joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, - muut viralliset standardit, joita televiestinnän alueella ovat eurooppalaiset EN-standardit, jotka on laadittu eurooppalaisissa standardointiorganisaatioissa, ja jotka on hyväksytty kansallista lausuntokierrosmenettelyä käyttäen, sekä kansalliset SFS-standardit, jotka on hyväksytty kansallista lausuntokierrosmenettelyä käyttäen ja - tekniset spesifikaatiot, joita ovat kaikki muut kansainvälisellä, eurooppalaisella tai kansallisella tasolla laaditut julkisesti saatavilla olevat spesifikaatiot, jotka ovat saaneet kyseisen järjestön jäsenistön hyväksynnän. ITU, ISO ja IEC julkaisevat kansainvälisiä suosituksia ja standardeja, joita käytetään tarvittaessa viittauksina. Standardin vaatimusten tarkkuus määräytyy standardin oman kehitysasteen/statuksen mukaan: vasta kehitteillä oleva tai kehitystä tukeva puitestandardi (framework) on usein teknisiltä yksityiskohdiltaan väljempi ja yleisluonteisempi kuin vakiintunut standardi, jossa on usein asteittaisen kehityksen tuloksena pystytty määrittelemään tarkkoja numeroarvoja ja toleransseja. Jos yksittäisessä säännöksessä niin todetaan, vaatimuksen toteuttaminen ei välttämättä edellytä standardin noudattamista, kunhan tekninen lopputulos vain vastaa sitä, mikä saavutettaisiin standardia noudattamalla. Samasta asiasta voi olla olemassa eri standardointielimissä laadittuja standardeja, ja säännöksessä osoitetaan tällaisen tilanteen varalta niiden keskinäinen noudattamisjärjestys. 4 Rakenne Säännöksen 1 momentin standardinmukaisuusvaatimukset koskevat kaikkia yleisiä viestintäverkkoja, joita nykyisessä määräyksessä on yksilöity erikseen: puhelin/isdn, matkaviestinverkot, datasiirtoverkot mukaan lukien IP-verkot, kaapelitelevisioverkot ja digitaaliset - ja nyt myös analogiset - televisio- ja radioverkot. Säännös koskee kaikkien eri tekniikoilla toteutettujen verkkojen 2 :ssä määriteltyjä siirto- ja välitysjärjestelmiä sekä siirtotieyhteyksiä. Kaikki tekninen toteutus on yhteensovitettava siten, että eri teknisissä määräyksissä ja viestintäverkkoja ja -palveluja koskevissa laeissa säädetyt vaatimukset toteutuvat. Säännöksessä mainitaan erikseen viestintäverkon palvelut ja sen kautta tarjottavat palvelut, jotta säännös kattaa aukottomasti toisaalta viestintämarkkinalain tarkoittamat käsitteet verkkopalvelut ja viestintäpalvelut, joita käytetään verkko- ja palveluyrityksen välisten suhteiden sääntelyyn, ja toisaalta myös teknisten standardien tarkoittamat verkkopalvelut ja telepalvelut.

6 Viestintävirasto MUISTIO 27 E/2005M 6 (8) Säännöksen 2 ja 3 momenttien vaatimukset tilaaja- ja yhdysjohtoliitäntöjen mitoittamiselle sekä teleliikenteen telealuekohtaiselle tilastoinnille vastaavat nykyisen määräyksen vaatimuksia. Mitoitusvelvoite koskee vain puhelinverkkoja - soveltuvin osin myös matkaviestinverkkoja - ja tilastointikykyvaatimus vain kiinteän puhelinverkon puhelinpalveluita. Tilastointiominaisuus liittyy viestintämarkkinalain 46 :n tarkoittamien numeroinnin telealueiden sisäiseen ja niiden väliseen eli käyttäjän numerovalinnan perusteella ohjattavan puhelinliikenteeseen. 5 Käyttäjien liityntäpisteet ja niiden kautta tarjottavat palvelut Säännöksen vaatimus ISDN-liityntäpisteen avoimista rajapinnoista sisältyi aiemmin yleisen puhelin/isdn-verkon käyttäjäliittymistä ja niiden kautta tarjottavista palveluista annettuun määräykseen 40, joka kumottiin Määräykseen sisältyy matkaviestinverkossa vaaditut avoimet rajapinnat, jotka ovat SIM-kortin ja matkaviestimen välinen SIM-ME ja matkaviestimen (radiolähettimen ja vastaanottaminen) ja tukiaseman välinen MS-BS. Vähimmäisvaatimukset avoimista liityntäpisteistä tietyissä rajapinnoissa liittyvät viestintämarkkinalain :n rajapintaeritelmien julkaisuvelvollisuuteen ja dokumentointimääräyksen 40 rajapintatietojen teknistä tarkkuutta koskeviin vaatimuksiin. Säännösten tarkoitus on telepäätelaitevapaudenja kilpailun edistäminen. Äänitaajuusvalinnan ja kutsuvan tilaajan tunnistuksen (eli A-numeron näytön) standardinmukaisuusvaatimuksilla tarkennetaan näiden palveluiden tarjontavelvollisuuksia, jotka säädetään viestintämarkkinalain 64 :ssä. Äänitaajuusvalintaa (DTMF) käyttävien sovellusten yhteydessä tulee ottaa huomioon, että DTMF -siirto voidaan hoitaa IP - tekniikalla toteutetussa käyttäjäliitännässä RTP -puhepaketteja hyödyntäen tai SIP -sanomia käyttäen. Poliisin tiedonsaantioikeuksista ilkivaltarikosten selvittämisessä säädetään sähköisen viestinnän tietosuojalaissa ja rikoslainsäädännössä. Määräyksessä asetetaan teleyritykselle tähän liittyen velvoite tarjota jotain ilkivaltapuheluiden jäljityksen toteutustapaa. Määräyksessä ei oteta kantaa siihen, perustuuko toteutus viestintäverkkoon tallentuneiden ja tallennettujen televalvontatietojen jälkikäteistutkintaan (historiatiedot) vai reaaliaikaisen seurannan mahdollistavaan verkon toimintoon (esim. MCID). Tarvittaessa teleyritysten ja poliisin välisiä teknisiä tarpeita koordinoidaan viestintämarkkinalain 96 :ssä säädetyllä tavalla Viestintäviraston vetämässä teleyritysten ja poliisi- ja pelastusviranomaisten työryhmässä. Etuoikeustoimintoa koskeva säännös on jätetty pois tästä määräyksestä, sillä sen toteuttamisesta määrätään etuoikeutetun suunnan osalta hätäliikenteestä annetussa määräyksessä 33 ja etuoikeutetun liittymän osalta viestintämarkkinalain 91 :ssä. Hätäliikenteen ohjaamisesta vaihteissa Viestintävirasto on antanut suosituksen (dnro 519/524/02). Matkaviestinverkon liityntäpisteitä koskevia vaatimuksia on aiempaan määräykseen verrattuna yksinkertaistettu. Määräykseen on lisätty interaktiivisen digitaalisen televisioverkon liityntäpisteen vaatimus.

7 Viestintävirasto MUISTIO 27 E/2005M 7 (8) 6 HF-näkökohdat Määräykseen on lisätty vaatimus HF näkökohtien huomioon ottamisesta. 7 Tärkeysluokittelu 8 Varmistaminen ja varatiejärjestelyt Ehdotettuun määräykseen sisältyvien pykälien määrä on kasvanut yhdellä nykyiseen määräykseen verrattuna. Teleyrityksille asetettu vaatimus määritellä oman viestintäverkkonsa ja palvelujensa erittäin tärkeät ja tärkeät siirto- ja välitysjärjestelmät, niiden osat ja niihin liittyvät tilat on asetettu jo nykyisessä määräyksessä näiden kohteiden luettelointivelvollisuutena. Vaatimus on täsmennetty määrittely- eli luokitteluvelvollisuudeksi, ja määräyksessä asetetaan yleisellä tasolla kriteerit tärkeysluokittelulle. Määräykseen liittyvässä suosituksessa SMS 27 E on ohjeellisia esimerkkejä tärkeysluokittelusta. Määräykseen on lisätty vaatimus pitää määrittelyt ajan tasalla. Määräyksessä ei enää erikseen mainita sitä, että Viestintävirasto päättää tarvittaessa tärkeysluokittelusta. Kuten tähänkin asti, Viestintävirasto voi tarvittaessa antaa tulkintaohjeita määräyksessä vaaditun tärkeysluokittelun toteuttamisesta myös yksittäistapauksissa. Jos virasto katsoo, ettei teleyrityksen luokitteluratkaisu täytä määräyksen vaatimuksia, virasto voi yrityskohtaisella yksilöidyllä päätöksellä velvoittaa teleyrityksen korjaamaan toimintansa kuten muussakin säännösten ja määräysten noudattamisen valvonnassa. Tässä määräyksessä vaadittava järjestelmien tärkeysluokittelu on yhdenmukainen fyysisestä suojaamisesta annetussa määräyksessä 48 vaaditun tilojen tärkeysluokittelun kanssa. Tärkeysluokittelulla pyritään osaltaan turvaamaan verkkojen ja palvelujen toimintaa normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa vaatimalla teleyritystä etukäteen selvittämään verkkonsa ja palveluidensa kriittiset kohdat, joille sitten muualla tässä määräyksessä ja muissa määräyksissä asetetaan muita verkon osia tiukempia vaatimuksia. Määräykseen on lisätty tehonsyöttömääräyksessä 30 tarvittava vaatimus määritellä merkittävät ja erittäin merkittävät keskittimet, tukiasemat, siirtojärjestelmät ja vastaavat. Määräykseen on lisätty myös vaatimus pitää määrittelyt ajan tasalla. Määräykseen on lisätty varmistettaviin kohteisiin älyverkkojen ohjauspisteet ja niiden yhteydet. Määräykseen on lisätty vaatimus huolehtia tärkeiden ja erittäin tärkeiden siirto- ja välitysjärjestelmien ja niiden osien sekä merkittävien ja erittäin merkittävien keskittimien, tukiasemien, siirtojärjestelmien ja vastaavien suorituskyvyn ylläpitoon ja varmistamiseen tarvittavista henkilö- ja muista resursseista, etukäteissuunnittelusta sekä henkilöstön koulutuksesta. Määräyksen vaatimukset siirtojärjestelmien, välitysjärjestelmien ja yhteyksien varmistamiselle ja varatiejärjestelyille on koottu aiemmin voimassa olleen määräyksen 27 C/2002 M 10 ja 11 :istä ja ne ovat

8 Viestintävirasto MUISTIO 27 E/2005M 8 (8) säilyneet olennaisilta osin ennallaan. Varmistamis- ja varatiejärjestelyillä pyritään osaltaan turvaamaan verkkojen ja palvelujen toimintaa paitsi vikatilanteissa myös normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. 8 Voimassaoloaika Määräys tulee voimaan Määräys on voimassa viisi vuotta, ellei sitä tätä aiemmin muuteta uudella määräyksellä tai kumota.