SOTE-TIETO HYÖTYKÄYTTÖÖN -STRATEGIAN TOIMEENPANON JOHTORYHMÄ

Transkriptio

1 (6) SOTE-TIETO HYÖTYKÄYTTÖÖN -STRATEGIAN TOIMEENPANON JOHTORYHMÄ Aika: torstai klo 9-12 Paikka: STM, kh Vaikuttamo, Meritullinkatu 8, Hki Osallistujat: Annakaisa Iivari, STM, pj ( +) Anne Kallio, STM, pääsihteeri ( +) Antti Eskola, TEM (- ) Mika Gissler, THL ( -) Hannu Hämäläinen, STM ( +) Pentti Itkonen, EKSOTE ( +) Virva Juurikkala, STM (+ ) Pekka Kahri, THL ( +) Marko Kaukonen, Istekki ( ) Antti Kivelä, Sitra ( +) Maritta Korhonen, STM ( ) Marina Lindgren, Kela ( -) AnnaMaija Karjalainen, VM ( -) Juha Mykkänen, THL ( -) Sirpa Mäntynen, Kouvola ( +)Lync Jouko Narikka, VM ( +) Hanna Toiviainen, Valvira ( +) Raimo Pakkanen, Tekes ( +) Tiina Pesonen, STM ( -) Jari Porrasmaa, STM ( -) Minna Saario, STM ( -) Karri Vainio, Kuntaliitto ( -) Teemupekka Virtanen, STM ( +)Lync Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM ( +) Sinikka Salo, STM ( +) 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Annakaisa Iivari (STM) Todettiin muutokset kokoonpanossa. Valtiovarainministeriöstä jäseneksi Annamaija Karjalainen ja Valvirasta Hanna Toiviainen. 2. Asialistan hyväksyminen Hyväksyttiin. 3. Johtoryhmän edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin. 4. Ajankohtaista sote-uudistuksesta Esittelijä Annakaisa Iivari Annakaisa Iivari esitteli erityisesti valinnanvapauden lakiluonnosta.

2 (6) Teksti: Diat: pdf.pdf Keskustelu: Maksuliikenne: 15% myyntirajoitukseen ei lasketa lakiperusteisia velvoitteita. Eri maakuntien välinen maksuliikenne voi tapahtua myös asiakassetelillä. Maksuliikenteen hallinnointi tulee olemaan työlästä, ellei sitä pystytä automatisoimaan. Asiakassetelillä kotiin annettavia palveluita ei tarvitse tuottaa toiseen maakuntaan. Sotekeskuspotti on alussa min 2 mrd euroa, rahojen jakautumista työstetään vielä. Valinnanvapaus: Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ei ole valinnanvapauden piirissä. Laitoshoitoasiakkailla on oikeus saada palvelua omassa laitoksessaan, palveluasuminen ei ole laitoshoitoa. Suoran vapaudenvalinnan volyymin suuruutta lasketaan parhaillaan. Palvelupakettityön yhteydessä on arvioitusen olevan noin 6-8% kokonaiskustannuksista. Kouvolassa katsottu pth:n jakaumaa ja tätä laskelmaa niitä on hyvä käyttää laskennan tueksi. Kelan tuottamat valinnanvapauteen liittyvissä palveluissa ei riitä pelkkä luettelo palvelunantajista, vaan täytyy olla mahdollisuus ajanvaraukseen. Kelan täytyisi käynnistää tämä projekti. Asiakkuuden hallintaan tarvitaan tietojärjestelmä, jonka arkkitehtuuria jo mietitään. Pykälät: Asiakkaisiin liittyviä asioita on useilla hallinnonaloilla, esimtemissä. 57a pykälässä on vielä muiden palvelujen toteuttaja vielä auki. Ilmeisesti tämän osalta lausunnolle lähtee keskeneräinen versio ja tätä täydennetään lausuntoajan aikana. Valtakunnallinen potilastietojärjestelmä mainitaan maakuntalaissa. 5. Rahoittajien katsaus nykyisiin ja tuleviin rahoitusohjelmiin ja niiden linkitys strategian toimeenpanoon alustajana Hannu Hämäläinen Jatkotoimet edellisen kokouksen perusteella: Ensi vuoden alussa strategiajoryssä tilannepäivitys. Mille ekosysteemeille panostukset ohjataan, kuinka niiden synergiaedut turvataan. Eri toimijoiden roolit, tarvitaanko uusia viranomaisia, onko regulaatio kunnossa. Esim genomitietokeskus- ja syöpäkeskusrahoitukset on nyt sovittu kansallisesti. Laaditaan rahoituskartta eri ohjelmista hahmottamisen avuksi. Hannu Hämäläinen valmistelee. Aiemmin on kerätty ja analysoitu tietoa kuvaamaan tuotantoa, jatkossa on kerättävä tietoa kuvaamaan ihmisten hyvinvointia. Tämä muutos on jo nyt näkyvissä hallituksen suunnitelmissa. Julkisen sektorin ja ministeriöiden tehtävä on tehdä tämä mahdolliseksi ja luoda infrastruktuuria. Kääntyminen kansalaisen hyvinvointiin on iso muutos, mutta se ei sulje pois sitä että palvelutuotantoa on myös pystyttävä seuraamaan. Tietoa kustannuksista, palvelutasosta ja vaikuttavuudesta on siis kerättävä vastaisuudessakin. Tiedon kerääminen on tukijalka tarkalle analytiikalle. Analytiikka ja ilmiöt ovat nopeampia, mutta osa asioista tulee esille vain pitkän seurannan kautta.

3 (6) Myös NHS:n innovaatiojohtaja todennut että tietokantamme ja niiden hyödyntämismahdollisuus on arvokas asia. Vaikuttavuusarviointi on saatava kuntoon. Vaikutukset, jotka mahdollisesti johtavat säästöihin pitää jäsentää ja kuvata, esimerkkinä hyvinvoinnin lisääminen. Tähän saakka tiedon analysointi on ollut erittäin hidasta ja sen takia tekojen vaikutus ei ole näkynyt budjeteissa. Nyt on mahdollista saada tietoa vaikutuksista ja se tulee ohjaamaan palvelujen tuottajia ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Markkina on muotoutumassa, esimerkkinä Patient like me - tyyppinen analysointi. Rahoituskartta: Nyt on jo sovittu yhteisistä rahoituskriteereistä sote-tiedonhallinnan hankkeita käsiteltäesä, mutta sisäisesti on vielä parannettava tiedottamista ja kehitettävä sisäisiä mekanismeja rahoituskriteereiden noudattamiseksi. Esim. Tekesillä tyypillisiä hakijoita ovat yritykset, jolloin keskeisimmät rahoituskriteerit ovat yrityksen vienti ja kasvu hankkeen myötä. Kuitenkin myös nyt laaditut yhteiset rahoituskriteerit tulisi ottaa huomioon. Jatkossa Tekes ja Finpro tiivistävät yhteistyötään. Ohjelmallinen puite helpottaisi asioiden eteen vientiä - olisi keskitetympää. Ongelmana on löytää rahoitusta ekosysteemien pitkäjänteiseen rakentamiseen. Esim. Isaacus-hankkeen rahoittajana on nyt ollut Sitra. Vuonna 2018 täytyy olla valmiina rahoitusinstrumentti, esim Tekesin ohjelma yrityksille ja Akatemian ohjelma tutkijoille. Myös henkilöresursseja ja yhteistyökykyä tarvitaan. Hallitukselta tuleva kärkihanketyyppinen ohjelma voisi helpottaa, toisaalta muutostahti on nopea eivätkä hallitusohjelmat ehdi mukaan Normaalitoiminnan pyörittämisen lisäksi kentällä täytyy olla ihmisiä kehittämiseen ja toiminnan muuttamiseen. Muutokset vievät aikaa, tarvitsevat tekijänsä ja rahoituksen. Myös riskirahaa tarvitaan. 6. Korien tilannekatsaukset Esittelijänä Anne Kallio ja ao korien puheenjohtajat ja/tai sihteerit Liite tilannekatsaus Kori 1 Kansalaisen palvelut/ palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke esittelijä Teemupekka Virtanen Oda etenee: - Kelan omakantasovellus ei kaikin osin täytä ODAn tarpeita - virtuaalisairaalan projekti on käynnistynyt vuoden vaihteessa, työpajoja on jo ollut. Erityisesti seurataan pth-esh rajapinnan toimintoja. KODA-hanke tulossa: - kotiin tuotavien mittalaitteiden helppo kytkentä, jotta tiedot saadaan hoitavan henkilöstön käyttöön. Päätöksiä ei vielä tehty. KODA-hanke on saatava myös mukaan yhteistyöhön Keskustelu - Onko esim ODA peilattu tulevaa sote-rakennetta vastaan? Varmistettava ettei ole uuden rakenteen vastainen esim järjestäjä-tuottaja työnjaon suhteen. Tekemisten on oltava relevantteja uudessa rakenteessa. - Lähtökohtaisesti hankkeet sopivat uudistukseen, ne mahdollistavat monipuoliset palvelut ja seinien siirtämisen. Valinnanvapauteen liittyen tehdään arkkitehtuuriselvitys ja siinä yhteydessä katsotaan ODAn tilanne. Esim. HYVIS-ajanvarauspalvelu - miten se liittyy Kelan tekemisiin? Osapuolten pitää tietää mitä kukin tekee ja miten ne yhdistetään kansalaisen kannalta hyväksi kokonaisuudeksi. - Vuoden 2019 alkuun on erittäin kiire. Määrittelyt vievät aikaa ja vaativat henkilöresursseja. Tämä työ pitää myös rahoittaa.

4 (6) - Pitääkö lainsäädäntö olla hyväksytty ennen rahoituspäätöksiä? Valinnanvapauslaki on eniten auki ja se vaikuttaa eniten kansalaisten palvelut -kokonaisuuteen. Myös hoitoon pääsyn lakipaketti on valmisteilla. Kori 2 Ammattilainen ja palvelujärjestelmä Sirpa Mäntynen Liite_palvelujärjestelmä ja ammattilainen Yksityissektori: Koko palvelujärjestelmän toimivuuden kannalta yksityinen puoli on oleellinen. Onko yksityinen puoli mukana valmisteluissa? Esim. mitä palvelukeskus voi tuottaa yksityisille. Yksityispuoli käyttää myös Kantaa, HILMO tulee yksityissektorin sairaalatoiminnasta ja laitospalveluista, mutta ei avotoiminnasta. Kelalla on yksityissektorin avopuolen tietoja. Yksityispuolen muut tiedot ja järjestelmät lisäävät vaikeuskerrointa. Kanta-palveluihin kertyvien ja valtakunnallisten rekisterien yhteneväisyyttä on kartoitettu - on noin 37-40%. Tarkoittaa, että Kanta ei sisällä kaikkea kerättävää tietoa. Isoimmat puutteet ovat yksityissektorin ja sosiaalipuolen avopalveluiden tiedoissa. Organisaatio- toimipaikka ja palvelutieto on oltava kerättynä ja saatavilla eri tarkoituksiin. Tästä on selvitysprojekti THL:ssä menossa. Organisaatiotietoihin liittyvien muutosten hallinta on oleellista. Seuraavaan kokoukseen valmistellaan arkkitehtuurikuva, jossa kuvataan rajapinnat KAPAAN ja palvelutietovarantoon. Jari ja Sirpa esittävät. Ammattilainen: esittelijöinä Hannu Hämäläinen ja Anne Kallio Health Data Science - MyDatan ympärille rakentuva ekosysteemi tarvitsee datan koostajia, analysoijia ja käyttäjiä. Kun data avataan, pitää olla osaajia jotka voivat sitä hyödyntää. Uusi tutkintojärjestelmä on liian hidas tie, mietinnässä kuinka voidaan yhdistää ja hyödyntää olemassa olevaa tietämystä. Tavoitteena on löytää nopeita ratkaisuja. - Madis Tiik ja Tallinnan tekninen korkeakoulu ovat tiedustelleet olisiko Sitra kiinnostunut AMK - tasoisten lääkäriä avustavien henkilöiden koulutussohjelmasta. Data-analyytikko, joka analysoisi valmiiksi lääkäriä varten potilaan tiedot. Voisiko tällaista kokeilla? Vai hoitaisiko tekoäly asian? - Health Data Sciencessa on useita tasoja Sote-ammattilaiset: o Muutosjohtamisen koulutus on kevään aikana mietinnässä, tarkoituksena toteuttaa nimenomaan verkkokoulutuksena. Sote-johto strategisen muutoksen välineenä kuuluu tähän muutosvalmennusohjelmaan ja sen on tarkoitus kattaa koko maakunta. Kori 3 Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen esittelijä Hannu Hämäläinen Liite_ ekosysteemit Mittaristotyö: - Ansi viikolla julkistetaan mittaristoraportti, on menossa resurssi- ja ohjaustyöryhmään päätettäväksi. Myös valvontaviranomaiset haluavat antaa kommenttinsa mittaristopakettiin. Sinänsä valvonta on ollut mukana työstämisessä eikä ole löytynyt erilaisia mittareita sen tarpeeseen. - Projektit ovat käynnissä maakunnissa. Selvitetään, onko maakuntien kannalta vielä tietoaukkoja, vielä, pystyvätkö hoitamaan järjestämistehtävänsä. Alueilla pitää suunnittelua varten olla tieto

5 (6) alueensa palvelutarpeista ja väestödemografiasta. Asiakassuunnitelma voisi jatkossa tuottaa integroivaa tietoa. Sosiaalipuolesta ei ole vielä ollut keskusteluja - tarvetta kyllä on. Palvelupaketit: - 1 vaiheessa toimitaan palvelupaketeilla, jotka eivät nähtävästi riitä kaikkeen ohjaukseen. Palvelupaketit ovat eri tarkkuustason kuvauksia. Mitkä ovat eri tasojen tietotarpeet ja missä tieto syntyy. Koordinointi tietoallashankkeiden ja muun tiedonkeruun välillä on tärkeää, jotta ei olisi useita tapoja kerätä tietoa. Tämä tuottaisi hankaluusia kokonaisuuden hallinnalle. Kansallisessa mittarityössä on huomioitu maakuntien tarpeita peilaavat palvelupakettien ehdotukset. Ohjaukselle on erillinen tietotarve jatkossakin. - Tavoitteena on, että palvelupaketteja ja mittaristoa varten ajetaan käytettävissä olevat tiedot olemassa olevista järjestelmistä. Lisäksi on esitetty tietotarpeita, jotka eivät ole vielä tuotannossa. Tarkastellaan, saadaanko ne esim. tietoaltaista. Pilottien arviointi on keskeistä - onko mittaristo ja saatava tietopaketti ok. - Kaikkeen ei ole tietoa olemassa, palvelupakettityö, kansallinen mittaristokehitys ym tietotuotanto jatkuu. Vaikuttavuus-kustannusryhmä on katsonut nyt vain kansallista näkökulmaa. Osittain on jo tunnistettu tuottaja+ asiakaskohtaisesti valinnanvapauteen liittyviä mittareita, mutta tietoaukkoja on vielä. Odotettu valinnanvapauspäätöksiä. Kokonaisarkkitehtuuri: - Kokonaisarkkitehtuuritilaus on valmisteilla - tarkoituksena on kuvata mittarit ja palvelupaketit tietojärjestelmiin. Mitä voidaan tuottaa Kannasta, asiakassuunnitelman kautta yms. Aikataulutus suhteessa sote-muutokseen ja tietojärjestelmien valmiuteen. Mittarituotannon kuvaus tehdään myös suhteessa tietojärjestelmien muutoksiin (UNA, Apotti, Kanta-kehitys jne). Kytkeytyy Sitran palvelupakettityöhön. - Asiakaslähtöinen sote-integraatio on tällä hetkellä holdissa, Pääkaupunkiseudun kunnat olivat valmistelemassa, mukaan otetaan joku muu maakunta. 10/80 prosessit ja niiden laatua ja tehokkuutta lisäävät muutokset Terveyshyötymalli: - Ruotsissa käytössä olevat terveyshyötyyn liittyvät mallit (SVEUS/IVBAR), jotka tuovat terveyshyöty- ja vaikuttavuuskeskusteluun työkaluja, voitaisiin ajaa sisään jo nykyiseen rakenteeseen. Tanska on pilotoinut näitä. Kori 4 Ohjaus / Sotedigi esittelijä Maritta Korhonen Ohjaus ja yksityissektori: - Sama ohjaus ulottuu myös yksityiseen puoleen tietojärjestelmien osalta. Ohjausmandaatti on nykyistä vahvempi uuden esityksen myötä. Tällä hetkellä mandaatti on vain asiakastietolain kautta, sillä tietohallintolaki ei ohjaa yksityistä sektoria. Tulevassa valinnanvapauslainsäädännössä on vaatimuksena liittyminen Kanta-palveluihin. Käytännössä v 2007 lainsäädäntö on ohjannut myös yksityispuolen digitalisaatiota. ICT-palvelukeskus: - Miten ICT-palvelukeskus organisoidaan niin, että se tukee ekosysteemien rakentumista eikä ole monopoliasemassa? Nyt laissa esitetään, että ICT-palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa valtakunnallisia potilastietojärjestelmäpälveluita kaikille palvelutuottajille. Palautteenantajat ovat todenneet, että tämä tarkoittaisi Suomeen tulevaa yhtä potilastietojärjestelmää, johon tulee käyttövelvoite. Mitä tämä siis tarkoittaisi suhteessa jo rakennettuihin palveluihin. Tällainen pykälän

6 (6) tulkinta ei ole nykylinjausten mukainen. Asiaa on tarkasteltava sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakunnan sote-ulkopuolisten tehtävien kannalta. Pykälä mahdollistaa, että kaikki osa-alueet toteutuvat. - Ammattilaisen tiedon keruu on osa kokonaisuutta, tiedon katsominen on toinen osio ja se voi olla eri järjestelmä. Valtakunnallinen osio on, että Kantaa on käytettävä. Sisältö on määriteltävä ja kaikilla on samat yhteiset siihen liittyvät palvelut. Tämä ei tarkoita samoja järjestelmiä. Kansalaisen sähköisen asioinnin palveluista osa on valtakunnallisia (esim integrointi). Myös pienillä toimijoilla on oltava mahdollisuus olla mukana, jolloin esim itsenäinen ammatinharjoittaja voisi halutessaan hankkia palvelukeskuksen kautta välttämättömän tietojärjestelmäkokonaisuuden omakustannushinnalla. Esimerkkinä tästä Kelain sähköisiä lääkemääräyksiä varten. - mitä tapahtuu Apotille, joka on kilpailutettu julkisen sektorin käyttöön? Mitä tapahtuu yhtiöittämisten myötä? Nyt keskustelua käydään ja tavoitteen ayhteinen viesti Tietohallinnon ohjaus siirtymäaikana - Maakunnan tietohallinnon ohjausmalli on tarkastelussa työryhmässä. Mietitään yhteistyössä strategisten tavoitteiden kautta tapahtuvaa etenemistä ja sen suhdetta ylhäältä tulevaan ohjaukseen sekä yhteistyöalueen rooliin. Tavoitteena on projektoitu valmistelu ja selkeä viestintä 7. Muut asiat 8. Seuraavat kokoukset työvaliokunta: klo klo jory: klo esitys palveluväylästä Jari ja Sirpa nvk: