LIMINGAN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti valtuustokaudelta ja suunnitelma vuodelle 2017

Transkriptio

1 LIMINGAN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti valtuustokaudelta ja suunnitelma vuodelle 2017 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yleisesti hyväksytty tavoite, arvo, jonka eteen yksilöt ja yhteisöt toimivat. Hyvinvointityön hyvien käytäntöjen vahvistamisessa, kuntalaisten omavastuun toteutumisessa ja uusien toimintatapojen kehittämisessä tarvitaan koko kuntaa: kuntalaisia, yhteisöjä sekä kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Jokainen voi vaikuttaa omilla elintavoillaan merkittävästi terveyteen ja hyvinvointiin. Vastuu hyvinvointia ja terveyttä tukevista valinnoista on jokaisella kuntalaisella itsellään. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on otettu nykypäivän kuntajohtamisen ytimeen. Kunnan kaikki toiminta, päätöksenteko ja johtaminen tähtäävät lopulta ihmisten hyvinvoinnin edellytysten ja kokemusten vahvistamiseen. Tämän tunnistaminen, tunnustaminen ja saattaminen käytäntöön vaativat edelleen niin ajattelutavan kuin toimintatapojenkin uudistamista. Limingan kunta pyrkii omalta osaltaan järjestämään asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluita eri väestöryhmien tarpeiden mukaan kunnan talouden kantokyvyn rajoissa. Kunta ottaa huomioon hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen toiminnassaan ja päätöksissään. Limingan kuntajohtamisessa on kehitetty valtuustokauden ajan hyvinvointijohtamista ja systemaattista hyvinvoinnin edistämistyötä sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Samalla on kerätty kokemusta organisoitumisesta, haettu toimintatavoille mielekästä muotoa ja kehitetty tiedonkeruun työvälineitä ja raportointia. Tavoitteena on ollut löytää juuri Limingan kokoiselle toimijalle optimaalinen tapa nivoa hyvinvointityö osaksi normaalia arkea. Ymmärrys hyvinvointityön merkityksestä on syventynyt ja sen painoarvo toiminnassa on vahvistunut. Limingan visio 2020 on itsenäinen asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Uusi liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen Limingan kunnan arvot ovat luovuus, asukaslähtöisyys, kustannustietoisuus ja vastuullisuus. Strategiset päämäärät kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä 1. Asukkaiden omavastuun vahvistaminen 2. Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen 3. Syrjäytymisen ehkäisy 4. Työllisyyden edistäminen 5. Kansantautien väheneminen 6. Ikäihmisten palveluiden kehittäminen VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2016 Hyvinvointikatsaus Limingan kunta pyrkii toimillaan siihen, että on viihtyisä ja turvallinen paikka asua. Lähtökohta on, että ihmisten sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta tulisi lisätä ja samalla vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä ja syrjäytymistä. Keskeistä on väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä tukeva toiminta. Kyse on samaan aikaan terveellisten elintapojen vahvistamisesta ja erityisesti sairauksien vähentämisestä ja terveyserojen kaventamisesta. Yksi avainsanoista on ennaltaehkäisevä työ. Vain sen osaamisen kartuttamisen avulla sairaudet ja sosiaaliset ongelmat kyetään tunnistamaan ajoissa ja tarvittavat tukitoimet käynnistetään oikea-aikaisesti, siis mahdollisimman varhain. Jokaisen ihmisen ulottuvilla tulisi olla terveellinen ja turvallinen elin- ja työympäristö. Limingassa hyvinvointityön kokonaiskoordinoinnista vastaa kunnanjohtaja keskeisten johtavien viranhaltijoiden ja asiantuntijatyöntekijöiden tukemana. Hyvinvointiryhmän puheenjohtajuutta hoitaa perusturvajohtaja. Lähtökohtana on ymmärrys siitä, että hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien kuntalaisten asia ja työ on osa kuntaorganisaation työntekijöiden ja esimiesten jokapäiväistä toimintaa. Tavoitteena on, että hyvinvoinnin edistämisen on läsnä kaikkialla ja osa normaalia rutiiniomaista työskentelyä ja päätöksentekoa toimintojen eri tasoilla. Tällöin työtä tehdään yhtä aikaa 1

2 ja osana kaikkea muuta toimintaa. Hyvinvointikertomuksen toteutumista on vuosittain arvioitu. Toteumassa esitetään se, miten toiminnassa on edetty valtuustokausittaiseen hyvinvointikertomukseen kirjattujen tavoitteiden suuntaan. Näin on varmistettu, että edetään hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Hyvivointikertomuksen indikaattoritiedot ovat vuosilta sen mukaan, miten ne ovat päivittyneet SotkaNetin tietoihin. Näiden lisäksi on hyödynnetty muita teemoihin liittyviä indikaattoritietoja. THL sähköisti Kouluterveyskyselyn vuonna Tiedonkeruuseen liittyneiden teknisten ongelmien vuoksi kaikki kunnat eivät saaneet kuntakohtaisia tuloksia, oli yksi näistä kunnista. Kuntavisiossa liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on liittynyt keskeisesti Limingan strategisen johtamisen päämääriin vuosina Ensisijainen vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä on jokaisella ihmisellä itsellään. Kunnan tehtävänä on tukea asukkaiden hyvinvointia edistäviä valintoja sekä vahvistaa hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kunnan ohjelmatyössä on painotettu lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, unohtamatta työikäisten ja ikäihmisten hyvinvointia. laisten korkea koulutustaso, matala pienituloisuusaste ja tuloerojen tasaisuus ovat positiivisia lähtökohtia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Tuloeroihin keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat työllisyys ja työttömyys. Työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden lisääntymisen kehityssuunta on haaste hyvinvoinnissa. Nuorisotyöttömyys on Limingassa vertailukuntien pienin. Työllä on suuri merkitys hyvinvoinnille. Merkitys ei ole pelkästään taloudellinen vaan myös työssä viihtyminen liittyy olennaisesti hyvinvointiin ja syrjäytymiskehityksen estämiseen. Vuoden 2013 alusta tuli voimaan nuorisotakuu, jonka mukaisesti alle 25-vuotiaalle työttömälle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle taataan kolmen kuukauden kuluessa töitä, koulutusta tai muita työllistymistä auttavia tukitoimia. Limingassa ja Tyrnävällä oli vuonna 2015 vertailukunnista vähiten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita 5,6 % (koko maa 8,3 %). Myös vuonna 2015 nuorisotyöttömyys on vertailukuntien pienin 17,6 % (koko maa 17,3 %). Limingassa valtionosuuslaskelman pohjana käytettävä THL sairastavuusindeksi (2014) on 101,0 ikävakioituna. Kelan sairastavuusindeksi vuodelta 2015 oli 100,7. THL:n sairastavuusindeksit (aivoverenkiertohäiriö, sepelvaltimotauti, tukiliikuntaelin, mielenterveys, syöpä ja tapaturmat) julkaistiin ensimmäisen kerran 2011, mutta jo nyt on nähtävissä suunta parempaan. Vertailukunnista ainoastaan Lempäälän arvo oli matalampi. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ao. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Arvokkaan lisän kunnan tuottamiin palveluihin kuntalaisten elämänlaadun, osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemisessa ovat tuoneet kuntalaisia edustavat yhteisöjen ja järjestöjen toiminta. Kuntalaisten omatoimisuutta ja yhteistyötä ylläpitävää toimintaa on kunta vuosittain tukenut myöntämällä yhteisöjen ja urheiluseurojen toimintaan avustuksia. Limingan kunnan tuottama palvelutarjonta ei toteudu ilman terveitä ja hyvinvoivia työntekijöitä. Kunta panostaa työntekijöidensä ja työyhteisöjensä hyvinvointiin ja se on hyvä, sillä se heijastuu välittömästi kuntalaisten saamaan palveluun. Hyvinvoivat lapset oppivat paremmin ja terveet työntekijät viihtyvät työelämässä pidempään. Toimintakykyiset vanhukset ovat onnellisempia ja voivat asua omissa kodeissaan. Terveys paitsi lisää ihmisten hyvinvointia, se on myös taloudellisesti erittäin kannattavaa. Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvut tulevat kalliiksi. Terveyseroja kaventamalla, ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen kautta voidaan vähentää kustannuksia ja samalla väestön työ- ja toimintakyky kohenee. Useiden tutkimusten perusteella on todettu, että 20 prosenttia väestöstä kuluttaa 80 prosenttia palveluiden voimavaroista. Terveyseroista johtuviin kustannuksiin voidaan vaikuttaa erityisesti sillä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien terveys kohenee. Kunnan terveydenedistämistyö ja sen aktiivisuus tulee esiin TEA -viisarissa, joka on kunnan terveyden edistämisaktiivisuutta kuvaava mittari. Tiedonkeruuta hoitaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Terveydenedistämisaktiivisuuden (TEA) ulottuvuudet kuvaavat toimintaa eri näkökulmista. Perusajatuksena on, että toimiakseen laadukkaasti ja tehokkaasti kunnan on huomioitava nämä näkökulmat. Terveyden edistämisen aktiivisuutta kuvataan muun muassa sitoutumisen, johtamisen, terveysseurannan ja tarveanalyysin, voimavarojen, yhteisten käytäntöjen ja osallisuuden kautta. Terveydenedistämisaktiivisuutta seurataan eri toimialoilla: kunnan johto (kunnan strateginen johtaminen), perusopetus, lukiokoulutus, liikunta, perusterveydenhuolto ja ikääntyneiden palvelut. 2

3 Valtuustokauden aikaisissa vuosittaisissa hyvinvointikatsauksissa on tarkasteltu ja arvioitu edellisvuoden toteumaa. Toteumassa on esitetty se, miten vuosittaisessa toiminnassa on edetty valtuustokausittaiseen hyvinvointikertomukseen kirjattujen tavoitteiden suuntaan. Limingan kunnan strategiassa sekä vuosittaisissa talousarviossa ja taloussuunnitelmissa on kaikille tulosalueille asetettu sitovia hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista seurataan sekä osavuosikatsauksien että tilinpäätöksen yhteydessä. Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kunnan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan siirtämällä painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin ja laitosmaisesta asumisesta kotona asumiseen. Palveluverkkoa kehitetään järjestämällä kuntalaisille nykyaikaiset palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla. Palvelujen järjestämistä ohjataan erikseen laadittavilla palvelujen järjestämissuunnitelmilla. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Keskeisimmät muutokset kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa on väestörakenteeltaan Euroopan nuorin kunta. Kunnan väestön keski-ikä on 31 vuotta. Väkiluvun kasvu on hidastunut. Lapsiperheitä kaikista perheistä on 62,2 % (v. 2015). Ikärakenne Limingassa 2016 Väestöennusteen mukaan ikääntyneiden (yli 75 v) määrä kasvaa tasaisesti ja rauhallisesti lähivuosina. Kuitenkin vuoteen 2030 mennessä ikääntyneiden määrä kaksinkertaistuu tämän hetkiseen määrään verrattuna. 3

4 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 Huoltosuhde, demografinen 2016 Kempele Oulu Tyrnävä Raisio Lempäälä Koko maa Huoltosuhde, demografinen ,0 74,1 75,2 74,7 75,0 76,8 77,1 77,8 77,7 Kempele 54,4 53,9 56,0 57,0 58,6 59,9 61,8 63,5 64,0 Oulu 45,5 45,7 46,3 47,4 48,3 49,4 50,0 50,6 51,2 Tyrnävä 70,7 72,0 72,7 74,4 76,0 77,8 79,4 79,8 78,7 Raisio 50,2 50,6 51,2 52,1 53,8 55,3 56,8 58,1 58,2 Lempäälä 53,6 54,9 55,7 58,1 59,5 61,4 62,3 63,3 63,8 Koko maa 50,3 50,6 51,6 52,9 54,3 55,8 57,1 58,2 59,1 Väestön huoltosuhde eli huollettavien lasten ja ikäihmisten suhde työikäisiin vuonna 2016 oli 77,7. Arvo on noussut tasaisesti vuoteen 2015 asti. Vuonna 2016 se oli edellisen vuoden tasossa. Limingassa huoltosuhde heijastaa kunnan nuorta ikärakennetta. Koulutustasomittain Kempele Oulu Tyrnävä Raisio Lempäälä Koko maa Kempele Oulu Tyrnävä Raisio Lempäälä Koko maa

5 Väestön koulutasomittain ilmaiseen väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. laiset ovat opiskelleen keskimäärin 4,1 vuotta peruskoulun jälkeen. Tällä indikaattorilla mitattuna liminkalaiset ovat koko maahan verrattuna keskimäärin paremmin koulutettuja. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Kempele Oulu Tyrnävä Raisio Lempäälä Koko maa 116,6 114,4 113,3 112,4 109,8 104,8 103,6 100,7 Kempele 102,7 107,1 105,2 102, ,5 101,4 102,4 Oulu 107,4 107,8 107,7 107,9 107,6 108,4 108,5 107,9 Tyrnävä ,6 113,3 113, ,5 107,9 Raisio 91,9 92,1 92,4 93,7 92,5 94,2 95,4 98,6 Lempäälä 92,1 89,6 88,9 88,2 90,2 90,8 91,3 91,3 Koko maa Sairastavuusindeksi on laskenut tasaisesti vuodesta 2008 vuoteen 2015 ollen 100,7. Vertailukunnista Oulussa, Tyrnävällä ja Kempeleessä indeksi on korkeampi. 190,0 170,0 150,0 130,0 110,0 90,0 70,0 50,0 Kansantauti-indeksi Diabetes 112 Psykoosit 201 Sydämen vajaatoiminta 202 Nivelreuma 203 Astma 205 Verenpainetauti 206 Sepelvaltimotauti Kansantauti-indeksi Diabetes 116,3 114,6 118,1 116,0 113,2 113,3 112 Psykoosit 83,8 80,1 79,4 78,3 81,3 77,8 201 Sydämen vajaatoiminta 149,0 154,0 165,9 151,8 141,2 141,8 202 Nivelreuma 139,1 141,4 132,1 133,8 133,1 130,2 203 Astma 141,1 140,1 133,6 138,8 136,1 131,1 205 Verenpainetauti 135,7 133,9 132,5 133,6 134,3 131,3 206 Sepelvaltimotauti 129,6 127,8 129,0 130,5 128,8 127,0 Kansantauti-indeksi 127,8 127,4 127,2 126,1 124,0 121,8 5

6 Yllä olevassa taulukossa näkyy arvot kansantaudeittain. Kansantauti-indeksi on laskenut vuodesta 2011 (127,8), vuoden 2016 indeksi oli 121,8. Psykooseja lukuun ottamatta kansansairauksien indeksit ovat kuitenkin valtakunnallisesti korkeat. Kuolleisuusindeksi on laskenut vuodesta 2011 (99,4) ollen 2015 vertailukuntien pienin 80,2. Lääkekorvausindeksi puolestaan on pysynyt vertailukuntien korkeimpana ollen 116,4 (vuonna 2011 arvo oli 117,8). Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi on laskenut vuodesta 2011 (165,4) vuoteen 2013 (140,1). Indeksi on vertailukunnista edelleen korkein Limingassa. Tyrnävällä luku on 100,9 ja Raisiossa ja Lempäälässä alle 100. Indikaattori ilmaisee tukija liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden lopussa olleiden vuotiaiden osuuden suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon ,90 163,60 287,40 195,10 104,50 102,30 Kempele 55,30 45,90 60,70 50,70 46,50 38,50 Oulu 74, ,90 59,50 62,80 45,80 Tyrnävä ,30 149,80 48,30 61,80 152,10 Raisio 103,70 149,50 116,60 131,20 108,50 123,90 Lempäälä 59,20 56,80 52,80 63,80 55,40 47,70 Koko maa 81,80 91,40 93,80 93,40 80,20 81,60 Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset ovat olleet huolestuttavan korkeat. Lukemat on saatu laskuun liikenneturvallisuutta parantamalla tieliikennejärjestelyin mm. liikennevalot, liikenneympyrät, pyörätiet ja alikäytävät. Kyläkeskuksessa on lisäksi huomioitu erityisesti jalankulkijat, ns. punainen matto. Nämä toimenpiteet tuottavat tulosta ja vuodesta 2010 arvo on laskenut. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kouluterveyskysely suoritetaan joka toinen vuosi peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukion 1. ja 2. luokan oppilaille. Viimeisin kysely on tehty vuonna Vuonna 2015 tehtiin uusi kysely, mutta tietojen käsittelyn yhteydessä tapahtuneen virheen takia, Limingan kuntaan ei toimitettu kouluterveyskyselyn tuloksia. 6

7 KOETTU TERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Vakioidut prosenttiosuudet % Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain 9 23 Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Koulu-uupumus Ylipaino (n=177) 2007 (n=212) 2009 (n=258) 2011 (n=253) 2013 (n=289) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun luokkalaisten koulu-uupumus ja väsymys ovat vähentyneet vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan. Apua masentuneisuuteen on haettu enemmän ammattiauttajilta kuin aikaisempina vuosina. Avun hakijoista enemmistö on ollut tyttöjä. Tupakointi ja humalahakuinen juominen sekä koulukiusaaminen ovat edelleen vähentyneet. Hengästyttävän liikunnan harrastaminen on lisääntynyt koko ajan vuodesta 2003 yläasteikäisillä nuorilla. TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 36 Ei syö koululounasta päivittäin 25 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän 18 Nukkuu arkisin alle 8 tuntia 22 Tupakoi päivittäin 10 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 4 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (n=177) 2007 (n=212) 2009 (n=258) 2011 (n=253) 2013 (n=289) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden huolenaiheina ovat kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi kuin edellisessä kyselyssä vuonna Lisäksi toistuva rikkeiden teko lisääntyi. Nuoret ja nuoret aikuiset Vakioidut prosenttiosuudet KOETTU TERVEYS % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta 8 10 Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Koulu-uupumus Ylipaino (n=86) 2007 (n=90) 2009 (n=108) 2011 (n=107) 2013 (n=112) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely 7

8 TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Tupakoi päivittäin 3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 16 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (n=86) 2007 (n=90) 2009 (n=108) 2011 (n=107) 2013 (n=112) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat kokevat terveytensä vuoden 2013 kyselyn mukaan kaikilla osa-alueilla paremmaksi kuin aikaisemmin. Myös terveystottumukset ovat parantuneet kaikilta muilta osin, paitsi ruutuaika arkipäivisin on lisääntynyt. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan lukiolaisten huolenaiheina ovat vanhempien työttömyyden ja tupakoinnin lisääntyminen sekä perheen yhteisten ilta-ateriointien vähentyminen. Lisäksi koulussa kuulluksi tuleminen vähentyi, opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät ja avun saaminen koulukäynnin vaikeuksiin vähentyi. Työikäiset 6 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta Kempele Oulu Tyrnävä Raisio Lempäälä Koko maa ,1 1,3 1,7 1,6 1,4 1,6 2,3 2,6 2,0 Kempele 1,9 1,6 2,2 2,3 2,2 2,7 3,2 3,6 Oulu 2,1 2,2 2,7 2,8 3,1 3,7 4,3 5,3 Tyrnävä 1,5 1,2 1,3 1,2 1,6 2,4 2,7 2,7 Raisio 0,8 0,5 1 1,2 1,4 1,7 2,5 3,1 Lempäälä 1,5 1,6 1,9 1,7 1,6 2,7 3,3 3,4 Koko maa 1,7 1,6 2,1 2,2 2,4 2,8 3,5 4,2 Pitkäaikaistyöttömyys on ollut nousussa vuoteen 2015 asti, ollen kuitenkin vertailukuntien pienin. 8

9 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Kempele Tyrnävä Oulu Koko maa Raisio Lempäälä 14,7 14,7 21,2 20,8 17,5 16,9 21,1 24,7 Kempele 23,3 15,9 21,9 25,7 22,6 23,6 26,7 27,8 Tyrnävä 16,7 11,1 14,8 13,9 16,4 20,5 22,5 21,3 Oulu 19,8 17,2 21,3 22,8 23,8 24,5 26,8 30,8 Raisio 16,4 7,1 10,4 14, ,3 22,2 25,6 Lempäälä 24,2 16,7 20,7 20,8 20,1 27,6 30,9 29,5 Koko maa 21,4 15,7 20,4 23,4 24,2 25,1 27,8 31,1 Vuoden 2016 lopussa pitkäaikaistyöttömiä kaikista työttömistä oli 18,6 %. Työttömät, % työvoimasta Kempele Tyrnävä Oulu Raisio Lempäälä Koko maa 7,3 9,2 8,2 7,8 8,1 9,7 10,9 10,6 Kempele 8,1 10,2 10,1 9 9,8 11,4 11,9 12,8 Tyrnävä 8,7 10,7 8,5 8,7 9,9 11,5 12,1 12,6 Oulu 10, ,6 12,2 13,1 15,2 16,2 17,2 Raisio 4,8 7,5 9,1 8,5 8 9,6 11,3 12,2 Lempäälä 6,3 9,3 9,1 8 7,9 9,9 10,7 11,6 Koko maa 8 10,3 10,1 9,4 9,8 11,3 12,4 13,4 9

10 Huhtikuussa 2016 aloitettiin työttömien HUB-kokeilu, jossa on tarkoituksena kehittää tehokasta työllistämisen mallia. Panostamalla työttömyysasioiden hoitoon saatiin pitkäaikaistyöttömyys laskuun. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Kempele Oulu Tyrnävä Raisio Lempäälä Koko maa Kempele Oulu Tyrnävä Raisio Lempäälä Koko maa Limingassa keskimääräinen eläkkeelle siirtymisiä on tasaisesti noussut aina vuoteen 2014 asti. Vuonna 2015 se kuitenkin laski vuoden 2013 tasolle ja on Oulun ohella vertailukuntien alhaisin. Se on noin kolme vuotta alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Ikähmiset Ikäihmisten palvelutarpeen kartoitusta ja palveluohjausta on tehostettu. Ikäihmisten päivätoimintaan, kotihoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen on laadittu kriteerit. RAI-toimintakykymittari on käytössä palvelutarpeen arvioinnissa, kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Vanhuspalvelukeskus valmistui kesäkuussa 2016, jolloin saimme kaikki ikäihmisten palvelut saman katon alle. Kunnan omassa tehostetun palveluasumisen yksikössä, Joutsenkodissa, on 30 asukaspaikkaa. Lisäksi on käytössä tehostetun palveluasumisen palveluseteli. Palveluseteli on käytössä myös kotihoidossa ja omaishoidon vapaissa. 25 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kempele Tyrnävä Oulu Raisio Lempäälä Koko maa 10

11 17,4 17,9 19, ,8 17, ,7 Kempele 13,6 13,4 16,1 15,4 13, ,3 13,2 Tyrnävä 10,3 11,4 13,5 12,9 13,9 13,1 13,1 11,2 Oulu 16,2 14,9 13,3 14,4 13,9 14,3 12,7 11,5 Raisio 8,1 7,4 7,7 7,3 7,5 8,5 8,9 9,8 Lempäälä 9,2 9, ,7 10,1 9,4 8,6 7,8 Koko maa 11 11,3 11,8 12,2 11,9 11,9 11,8 11,8 Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä 75 vuotta täyttäneistä tulisi olla valtakunnallisen suosituksen mukaan % vastaavan ikäisestä väestöstä. Limingassa arvo oli 2015 vertailukuntien korkein 15,7 ylittäen valtakunnallisen suosituksen. Vuoden 2016 lopussa luku oli 11,62 %. Tehostetun palveluasumisen piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kempele Tyrnävä Oulu Raisio Lempäälä Koko maa 5,4 5 4,2 5,3 5 6,1 5,5 6,2 Kempele 5,6 7,4 6,3 6,5 5,6 5,7 6 7,1 Tyrnävä 5,3 3,9 7,9 8,5 6,8 8,9 7,4 13,2 Oulu 3,5 4,2 4,2 4,4 4,3 4,8 5,2 5,9 Raisio 3,7 3,8 3,8 5,2 5,7 5,8 5,8 7,7 Lempäälä 5,5 3,3 3,6 3,1 5,2 4,9 5 4,5 Koko maa 4,6 5,1 5,6 5,9 6,1 6,5 6,7 7,1 Vanhainkodeissa tai pitkäaik. laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet Kempele Tyrnävä Oulu Raisio Lempäälä Koko maa 11

12 ,2 6,5 6,1 5,8 4,6 Kempele 2,6 2 2,3 2 2,6 1,2 0,9 0,6 Tyrnävä 7,8 7,5 6,7 3,8 4,1 2,7 2 Oulu 5,8 5,8 5,7 5,7 5,3 4,8 4,4 3,5 Raisio 5,6 5,2 4,8 4,2 3,5 3,4 3 0,4 Lempäälä 5,7 5,7 6 5,9 5,2 5,5 3,4 5 Koko maa 5,9 5,4 4,7 4,4 3,8 3,1 2,6 2,1 Valtakunnallisen suosituksen mukaan 75 vuotta täyttäneille ympärivuorokautista hoivaa tulisi järjestää 9 %:lle vastaavan ikäisestä väestöstä. Limingassa arvo vuonna 2015 oli 10,8 %, kun lasketaan yhteen tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikainen laitoshoito. Vuoden 2016 lopussa luku oli 12,3 %. Pitkäaikainen laitoshoito päättyi Limingassa kesäkuussa Laitoshoitoa tarjotaan ainoastaan sairaalahoitoa tarvitseville ja asuminen järjestetään pääsääntöisesti tehostetussa palveluasumisessa, jos kotona asuminen ei onnistu. 2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen 1. Sähköisten palveluiden kehittäminen: - varhaiskasvatuksessa siirrytty sähköiseen tiedoksiantoon päätöksissä - tekniset palvelut: tonttivarauksessa sähköinen järjestelmä, mahdollistaa paikannuksen - sosiaalisen median käyttöä lisätty - liitytty earkisto ja sähköinen resepti on vakiintunut käyttöön 2. Palvelusetelin käyttöönoton laajentaminen - varhaiskasvatuksessa - perusturvapalveluissa lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu, kotihoito tehostettu palveluasuminen omaishoidon vapaa ja harkinnanvarainen vapaa 3. Aukioloaikojen ja palveluverkon arviointi - poliittinen linjaus kouluverkosta on tehty - markkinoita avattu yksityiselle palvelutuotannolle 4. Kuntalaiskyselyt - KiVa -tilannekartoitus keväisin koululaisille - toisen asteen opiskelijoiden kurssipalautteen kerääminen - senioribarometri vuotiaille - henkilökuljetukset ja joukkoliikennekuljetukset - osallistuttu THL:n tekemään asiakastyytyväisyyskyselyyn äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta 12

13 Ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen 1. Perhekeskustoiminta - lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointityöryhmä (hyvinvointijohtaminen) - perhetyö on keskitetty sosiaalipalveluiden yhteyteen ja toimintamallina varhainen perheiden tukeminen - perhetyötä on vahvistettu yhden työntekijän resurssilla ja ryhmätoiminnallisia työmenetelmiä käyttöönottamalla - Yhteistyö järjestöjen kanssa on käynnistynyt Lasten kaste -hankkeen ja Liikkuva -hankeen myötä. 2. Lapset puheeksi -menetelmä - Lapset puheeksi -menetelmän koulutuksia on jatkettu ja menetelmää on otettu käyttöön. 3. Toisen asteen opiskelijoiden systemaattinen lukitestaus 4. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten oppilashuoltoryhmien - käyttöönotto/opiskeluhuoltosuunnitelma 5. Toiminnalliset ja vanhemmuutta tukevat vanhempainillat - perhevalmennuksen isätyö 6. Suun ja hampaiden terveyden painopisteen muuttaminen - käynnit suuhygienistillä ovat lisääntyneet ja suuhygienistit ovat olleet mukana mm. Esikko ryhmissä 7. Liikuntamahdollisuuksien esiintuominen ja parantaminen - Henkilöstölle on järjestetty täydennyskoulutusta; esim. Metsämörri ohjaajakoulutus 8. Liikuntareseptin käyttöönotto - Hankerahoitusta haettu liikuntareseptin ja liikuntapalveluiden kehittämiseen - koulutettu henkilökuntaa kuntouttavaan työotteeseen Syrjäytymisen ehkäisy Osallisuuden mahdollistaminen - avustuspolitiikan linjauksen valmistelu on aloitettu. - tiivistetty yhteistyötä eri järjestöjen ja seurakunnan kanssa; - vähävaraisille perheille joulurahaa ja -lahjoja - kunta mukana nuorten miesten Tie armeijaan valmennuksessa - Kerhosta kaveri kaikille hanke Osallisuuden tukeminen - työpajatoiminta - sosiaalisen työllistämisen kehittäminen on aloitettu Kansantautien väheneminen Terveellisten elämäntapojen tukeminen - terveyskasvatuksen ja elämäntapaohjauksen tehostaminen (perusturvapalvelut, sivistyspalvelut) - järjestetty ravitsemukseen ja tupakointiin liittyviä teematapahtumia koululaisille; 13

14 - vuoden palkitut teemapäivä, Liikkuva hanke, On POP liikkua tapahtumat syksyllä, OAMK:n opiskelijoiden järjestämä hyvinvointiin liittyvät tietoiskut ja ensiapukoulutukset yms., Smokefree, Suomimies liikkuu bussi, Valio + stipendit - Liikunnan ja liikkumisen tukeminen (esim. liikuntaresepti on haettu rahoitusta), (vastuutahona kaikki palvelut) - omahoitopiste avattu uuteen terveyskeskukseen - painonhallintaryhmiä on vedetty yhteistyössä kansalaisopiston kanssa - tehtiin päätös savuttomasta kunnasta. Liitteenä olevissa taulukoissa kuvataan arvioinnit tarkemmin. 3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Vuoden 2017 ajan painopisteet säilyvät samoina kuin valtuustokaudella Valtuustokauden hyvinvointikertomus/- suunnitelma laaditaan mennessä. Valmistelutyöhön osallistuvat uudet valtuutetut. Hyvinvointikertomus on integroitu kuntastrategian ja talousarvion kanssa. Kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman yhteisissä tavoitteissa on hyvinvointikertomuksen tavoitteet ja toteumaa seurataan neljännesvuosittain. Valtuustokauden aikana Limingassa on erityisesti kiinnitetty huomioita kuntalaisten aktiivisuuden lisäämiseen. Kouluissa on ollut Liikkuva hanke. Vuonna 2015 aloitettu liikuntaresepti ja liikuntaneuvonta hankkeessa puolestaan kohderyhmä ovat olleet aikuiset. Kehittämistyö saatiin hyvään alkuun vuoden 2015 aikana. Vuoden loppuun 2016 loppuun mennessä oli kirjoitettu 187 liikuntareseptiä 179 asiakkaalle ja liikuntaneuvontaa annettu 278 kertaa 149 asiakkaalle. Keväällä 2016 ruvettiin kirjaamaan myös puheeksi otto, yhteensä kirjausta asiakkaalle. Hanke selvästi aktivoi myös kunnan sekä seurojen ja yhdistysten välistä yhteistyötä. Hanke jatkuu edelleen vuonna Limingassa on tehty syksyllä 2016 peruskoululaisille fyysisen toimintakyvyn mittaukset Move-seurantajärjestelmän mukaisesti. Move! on perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä, joka tuottaa muun muassa tietoa yhdistettäväksi 5. ja 8. vuosiluokilla koululaisille tehtäviin laajoihin terveystarkastuksiin. Järjestelmän keskeisenä tarkoituksena on kannustaa omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. Keskimääräisesti liminkalaisten tulokset olivat paremmat kuin valtakunnalliset keskiarvot. Kuitenkin Limingassa huonoimpaan kolmannekseen tytöistä kuului % ja pojista 9 44 %. 8. luokalla ei tehty kehonliikkuvuusmittauksia. Viidesluokkalaisista enimmillään jossain kehonliikkuvuusosiossa ongelmia oli 25 prosentilla. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta tuleekin erityisesti kiinnittää huomiota koululaisten liikkumiseen. OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2017 Vuoden 2017 hyvinvointisuunnitelman sitovat tavoitteet on esitetty Limingan kunnan talousarvioissa 2017 (kunnanvaltuusto ). Ne ovat samat kuin valtuustokaudella oli. Hyvinvointisuunnitelman toteumaa seurataan ja raportoidaan kunnanvaltuustolle neljännesvuosittain. Uuden valtuustokauden hyvinvointikertomus laaditaan mennessä. Laadintaan osallistuvat uudet valtuutetut. Valtuustokauden tavoite Mittari Sitova tavoite 2017 Toteutuma Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Hyvinvointikertomuksen toimenpide-ehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Ennalta ehkäisevän toi- Hyvinvointikertomuksen toimenpi- Hyvinvointikertomuksen 14

15 minnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen de-ehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorit toteutuminen Syrjäytymisen ehkäisy Koulupudokkaiden määrä Varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet ja armeijan keskeyttäneet, % Nuorten työttömien määrä Ei koulupudokkaita Määrä ei kasva Määrä laskee Kouluterveyskyselyn tulokset TEA-viisari Aktivointitoimenpiteet kyselyn tulosten perusteella Tulokset paranevat edellisestä mittauksesta Työllisyyden edistyminen Työttömyysaste Työttömyysaste ei nouse Pitkäaikaistyöttömien määrä ja % - osuus Määrä ei kasva Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista Osuudet eivät nouse 2016 tasosta Kansantautien väheneminen Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Kansantaudit ja sairastavuusindeksit Sairastavuusindeksi laskee Valtakunnallinen ikäihmisten laatusuositus: yli 75-vuotiaista % asuu kotona 90,5 % asuu kotona % saa säännöllistä kotihoitoa 14 % säännöllisen kotihoidon piirissä 5 6 % saa omaishoidon tukea 5 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 5 5 % omaishoidon tuen piirissä 9,5 %:lla mahdollisuus tehostettuun palveluasumiseen 15

16 Arviointi vuosilta LUONNOS KH ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Asukkaiden omavastuun vahvistaminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Palveluiden muotoilu asukaslähtöisiksi 1. Kuntalaistilaisuudet 2. Liikuntapalveluiden kehittäminen 3. Nuorisopalveluiden kehittäminen 4. Asiakaskyselyt Olemassa olevin resurssein Hankeresurssi Sähköisten työvälineiden käyttö 1. Käytössä olevat sähköiset ohjelmat. Käytön aktiivisuus. 2. Palvelusetelin käyttäjien määrä suhteessa kriteereihin. 3. Saavutettavuus 4. Vastausten määrä. Tulosten hyödyntäminen kuntalaistilaisuuksia esimerkiksi vanhuspalveluiden kehittämisen yhteydessä, liikuntaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa liikkumista edistävät videot ulkoliikuntalaitteet liikuntavälineiden lainaaminen olemme mukana Liikkuva-koulu hankkeessa, tehdään jatkohaku, sähköinen asiointi: o varhaiskasvatuksessa; hoitoaikojen ja lomien ilmoittaminen o koulujen sähköinen viestintä koteihin 90% käytössä (Wilma, s-posti), o opiskelijoilla sähköiset oppikirjat ja opiskeluympäristöt o sähköinen rakennuslupakäytäntö otettu käyttöön v o siirrytty sähköiseen rakennuslupien arkistointiin v 2016 joulukuussa o palveluseteli käytössä o varhaiskasvatuksessa o sosiaalipalveluissa o vanhuspalveluissa nuorisotyössä kehitetty toiminnan sisältöjä osallistamalla nuoria, saatu työllistämispalveluissa hankerahaa palautekyselyjä 16

17 o neuvolakyselyt o oppilaille ja opiskelijoille tehdään asiakaskyselyitä ja toivekyselyitä viikoitain / kuukausittain arjen toimintoihin liittyen, huoltajille tehdään tyytyväisyys ja palautekyselyitä o muut asiakaskyselyt 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen 1. Jatketaan perhetyön kehittämistä. 2. Lapset puheeksi -menetelmä, kouluttaminen ja juurruttaminen jatkuu (perusturva- ja sivistyspalvelut) 3. Toiminnalliset ja vanhemmuutta tukevat työmenetelmät. (sivistyspalvelut ja perusturvapalvelut) 4. Suun ja hampaiden terveyden edistämistä edelleen vahvistetaan (perusturvapalvelut). Yhteistyössä järjestöjen ja seurakunnan kanssa Koulutus Olemassa olevin resurssein 1. Toimintamallin käyttöönotto 2. Menetelmän käyttö 3. Toimintamallien käyttö 4. hampaiden harjaaminen (kouluterveys-kysely) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana/ 1000 alle 18-vuotiasta Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kouluterveyskysely (Vanhemmuuden puutetta) Erityisen tuen piirissä olevien määrä varhaiskasvatuksessa ja perhetoimintaa kehitetty lapset puheeksi menetelmä käytössä o opetuspalveluissa menetelmään kouluttautuneet kaikki halukkaat, vaihtoehtoisesti käytetään Kasvun ja oppimisen palautekeskustelua. o menetelmäkoulutukset jatkuvat säännölliset Vartutiimit (varhaisen tukemisen tiimit) ja oppilashuoltoryhmät avoimen varhaiskasvatuksen kerhot kirkonkylällä ja Tupoksessa, opiskelupalveluissa oppimisen tuen osalta vanhemmuutta tuetaan moniammatillisen asiantuntijaryhmän keinoilla suuhygienisti käy järjestelmällisesti eri ikäisten ryhmissä /kouluissa/palveluissa ohjaamassa vuoden 2015 kouluterveyskysely epäonnistui (järjestelmässä tekninen vika) uusi tehdään vuonna

18 Liikuntamahdollisuuksien esiintuominen ja parantaminen 1. Lasten ja nuorten liikkuminen huomioidaan varhais- ja opetussuunnitelmien päivityksessä (sivistyspalvelut). 2. Liikuntapalveluiden kehittämissuunnitelman valmistuminen ja toimeenpano. 3.Liikunta elämäntavaksi - Koko kunta liikkuu -tempaus yksi kuukausi keväällä ja toinen syksyllä. 4. Liikuntareseptin käyttöönotto 5. Kuljetusetuuksien uudelleen arviointi - hyötyliikunnan lisääminen koulumatkoihin (Hallinto- ja sivistyspalvelut) 6. Liikuntapolut ja -reitit Suunnitelma ja sen käyttöönotto Määräraha varaaminen talousarvioon Olemassa olevin resurssein koulussa Tehostetun tuen piirissä olevien määrä Etsivänuorisotyön asiakasmäärä 2. Kouluterveyskysely (Ei yhtään läheistä ystävää, koulukiusaamisen määrä, keskivaikea tai vaikea masentuneisuus) ESH:n avohoitokäynnit lasten psykiatrialla ja nuorisopsykiatrialla Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät, 0-16-vuotiailla Toteutumisaste 4. Reseptien määrä ja reseptin noudattaminen 5. Alle 5 km:n kuljetuksessa olevien määrä ja määrän muutos Kouluterveyskyselystä: - Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista - Koettu terveydentila - Ylipaino liikkumista edistävä toiminta o liikuntaresepti ja neuvonta on otettu käyttöön o liikuntavideot tehty o ulkoliikuntalaitteet kuntakeskukseen ja Tupokseen o liikuntavälineiden lainaus o liikunta toiminnan painopisteenä varhaiskasvatuksessa. o yhteistyö eri toimijoiden kanssa, mm. esiopetuksen luistelu- ja jalkapallokoulut opetuspalvelut ovat Liikkuva koulu -hankkeessa mukana ja liikkuminen näkyy koulun arjessa oppitunneista välitunneille o liikunta elämäntavaksi kuukausi ei ole toteutunut koulutus- ja kuntalaistilaisuuksia pidetty Koulukeskukseen on suunnitteilla liikuntahallin rakentaminen ja urheilupuisto eri ikäisten liikuntamuotojen harrastamiseksi TEA- viisari käytössä kunnan terveydenedistämisaktiivisuuden seurannassa 18

19 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Syrjäytymisen ehkäisy - THL:n terveyden edistämisen aktiivisuus (TEA -viisari) strategisessa johtamisessa, perusopetuksessa, perusterveydenhuollossa ja liikuntatoimessa. Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Osallisuuden mahdollistaminen 1. Kaikkien ikäryhmien Harraste- ja Olemassa olevin resurssein palveluoppaan kehittäminen ja päivittäminen (kaikki palvelut) 2. Etsivänuorisotyön ja koulun yhteistyön tiivistäminen (sivistyspalvelut) 3. Lapset puheeksi -menetelmä, koulutus ja juurrutus jatkuu (perusturvaja sivistyspalvelut) 4. Avustuspolitiikan linjaus; vastikkeelliset avustukset, tavoitteena 3. sektorin ja kunnan yhteistyön kehittäminen 5. Hanketyön hyödyntäminen, mm. Taiku 6. Ikäihmisille kokoontumispaikka 7. Kansalaisopiston kurssitarjonnan uudistaminen Koulutus Määräraha talousarvioon 1. Oppaan ajantasaisuuden arviointi 3. Menetelmän käyttö Kouluterveyskyselyn osallisuusindikaattorit, joista tällä hetkellä hyvinvointikertomuksessa seurataan ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (lisää; 8.- ja 9.-luokan oppilaat) 4. Avustusten määrä LUONNOS KH koulukuljetusasiaa on käsitelty päättäjien kanssa ja etäisyyskriteereitä on hieman nostettu tulevan lukuvuoden alusta lähtien WWW-siuilla nähtävissä harrastusmahdollisuuksia lapset puheeksi menetelmä käytössä, juurrutustyö jatkuu opetuspalveluissa kaikki halukkaat pääsevät Lapset Puheeksi koulutukseen. Sitä käytetään vapaaehtoisesti ja vaihtoehtoisena on käytettävä Kasvun ja oppimisen palautekeskustelumallia. Huoltajat tavataan palautekeskustelussa vähintään kerran vuodessa. hankerahaa saatu opetuspalveluihin o kerhorahaa o Liikkuva koulu rahaa o kielten opetuksen varhentamiseen o Erasmus + -lukio koulun kerhotyöhanke on jatkunut keskeytyksettä vuosien ajan. Kerhotoiminnan avulla pyritään tuottamaan matalan kynnyksen harrastuspalveluita lapsille ja nuorille, joita käyttäjät saavat itse olla toivomassa ja suunnittelemassa. kulttuuriopetussuunnitelmaa ei ole laadittu erillistä kokoontumispaikkaa ikääntyneille ei ole osoitettu 19

20 8. Koulun kerhotyö-hanke 9. Kulttuuriopetussuunnitelman laatiminen Osallisuuden tukeminen 1. Etsivänuorisotyö (sivistyspalvelut) 2. Sosiaalisen työllistämisen kehittäminen jatkuu. 3. Lapset puheeksi -menetelmä, koulutus ja juurrutus jatkuu (perusturvaja sivistyspalvelut) 4. Jatko-opiskelupaikan löytyminen kaikille peruskoulun päättäneille Olemassa olevat etsivät nuorisotyöntekijät Työsuunnittelijan työpanos Koulutus opinto-ohjaajat Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Huostassa olleet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Työttömät, % työvoimasta Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat ja vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3. Menetelmän käyttö 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0-17 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä v 2015 (v 2013) o lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 2,8 % (3,1 %) o kodin ulkopuolelle sijoitetut 0,3 % (0,3 %) o huostassa olleet 0,2 % (0,3 %) Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 17,6 % (19,2%) työttömiä työvoimasta k-a 11,2 % opetuspalveluissa kaikki halukkaat ovat päässeet Lapset Puheeksi koulutukseen. Sitä käytetään vapaaehtoisesti ja vaihtoehtoisena on käytettävä Kasvun ja oppimisen palautekeskustelumallia. Huoltajat tavataan palautekeskustelussa vähintään kerran vuodessa. omaehoista toimintaa edistetty oppilaskuntatoimintaa järjestetään alaluokilla ja korvaus maksetaan koulun kehittämisrahasta. Toiminta vakiintunut. nuorisovaltuuston jäsenet osallistuneet lautakuntien kokouksiin 20

21 (sivistyspalvelut) 5. Omaehtoisen toiminnan edistäminen (kaikki osastot) Oppilaskuntatoiminnan juurruttaminen myös alaluokilla. Nuorisovaltuuston jäsenten osallistuminen lautakuntatoimintaan. 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Yhteistyön kehittäminen elinkeinoelämän ja koulutustahojen kanssa 1. Sosiaalisen työllistämisen kehittäminen jatkuu 2. Kumppanuuksien kehittäminen yritysten ja 3. sektorin kanssa 3. Työllistämisen suunnitelma "Työvoimapalvelukeskuksen" rakentaminen 5. Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen perusopetuksessa, mm. Innokylän oppimisverkosto 6. Kunnan hankinnoissa edistetään paikallisten tuotteiden ja palveluiden hankkimista mahdollisuuksien mukaan Työnsuunnittelija Hanketoiminta, EUrahojen hyödyntäminen Olemassa olevin resurssein Innokylä -hanke Yrittäjien hankintaasiamies -hanke 1. Työttömyystiedot Nuorisotyöttömyys kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista 2. Palkkatuen määrä yrityksiin / yhdistyksiin Työpaikkojen määrä 3. Sosiaalisen työllistämisen suunnitelma 6/ TYP-mallista päätökset mennessä työllisyysohjelma hyväksytty 2015 sisältäen uuden toimintamallin ja työllistämisen organisoinnin. Työnsuunnittelija palkattu. kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista laskenut noin v palkkatuetun työn kuntalisä käytössä yrityksille ja yhdistyksille. Työllistämistä yrityksiin myös HUB-hankkeen kautta. työllisyysohjelma hyväksytty 2015 TYP-toimintamalli käytössä. työttömät, % työvoimasta k-a 11,2 % nuoret työttömät k-a 64 kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista k-a 226 teur / vuosi. Yhteensä maksettu 0,9 milj. euroa mukana hankinta-asiamies -hankkeessa ja seudun yhteishankintojen kautta handu hankkeessa. lukion yrittäjyyskasvatus opetuspalvelut ovat mukana Innokylä hankkeessa, maksu /3 vuotta. Hyödynnämme TAT:n materiaaleja muussakin opetustoiminnassa. Yrittäjyys ja yrittelijäisyys on yksi 21

22 7. Innolukio-toiminnan kehittäminen perusopetuksen kolmesta painotusalueesta. Lukiossa aloittaa Bisneslukio linja. Innolukio toiminta on entisessä muodossaan lopahtanut tai tauolla. Lukiolla on kuitenkin käynnistetty Bisneslukio-linja, alkaen syyslukukausi ruokapalveluissa käytetään päivittäin lähituottajien perunaa, leivät tulevat lähialueen leipomoista sekä yksittäisiä tuotteita mahdollisuuksien mukaan. 5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kansantautien väheneminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Terveellisten elämäntapojen tukeminen HOX kouluruokailu 1. Terveyskasvatuksen ja elämäntapaohjauksen tehostaminen 1.1 Ravitsemuskasvatus (ruokahuoltopäällikkö, opettajat) - Kunnan ravitsemuspalveluissa käytetään uusittuja suomalaisia ravitsemussuosituksia - videovälitteinen painonhallintaryhmä - kunnan nettisivuille hyvinvointisivusto 1.2 Liikunta elämäntavaksi 1.3 Tupakoimattomuus - Limingan kunta on savuton kunta 2. Uudet ravitsemussuositukset - LAKU-viikolle ruokakulttuuripäivä 3. Psyykkisen terveyden ja sosiaalisen Henkilöstön kouluttaminen, uusien menetelmien löytäminen ja käyttöönotto (OTA-koulutus, sosiaalinen media) Suositaan kotimaista ja lähiruokaa kaikissa kunnan ruokahuollon toimipisteissä Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu Kansantauti-indeksi vakioitu Mielenterveysindeksi, ikävakioitu Kouluterveyskyselyn elämäntapamittarit (koettu terveydentila, ylipaino, hengästyttävän liikunnan harrastaminen, alkoholin käyttö, tupakointi) Kelan sairastavuusindeksi on laskenut tasaisesti 104,8 (v. 2013) 100,7 (v. 2015) viimeisimmän saatavilla olevan tilaston mukaan THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu on laskenut 103,5 (vv ) 101,0 (vv ) kansantauti-indeksi vakioitu laskenut 127,2 (v. 2013) 121,8 (v. 2016) noudatetaan uusittuja suomalaisia ravitsemussuosituksia. kerran seitsemässä viikossa on lähiruokapäivä. 22

23 turvallisuuden parantaminen 4. Liikunnan ja liikkumisen tukeminen - kartta erilaisista liikuntareiteistä nettisivuilta helposti löydettäväksi (liikuntapaikat, kulttuuripolku, maankohoamisenpolku jne.) - Hyvinvointi- ja terveystapahtumat - Taiteilua tapahtuman yhteydessä leipää ja sirkushuveja, johon liittyy ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvä tapahtuma (tulossa jonakin perjantaina syyskuussa) 6) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Toteuma Palvelurakenteen muuttaminen lain ja suositusten mukai- palveluohjauksen tehostaminen (pe- 1. Palvelutarpeen kartoituksen ja seksi rusturvapalvelut) 2. Päivätoiminnan vakiinnuttaminen (perusturvapalvelut) 3. Tehostetun palveluasumisen laajentaminen ja uudistaminen (perusturva-, tekniset ja hallintopalvelut) 1. Koko henkilökunta käyttää toimintakykymittaria (Raisoftohjelma) 2. Tilat, henkilöstöresurssi ja yhteistyö kunnan sekä kolmannen sektorin kanssa 3. Uuden palvelukeskuksen rakennuttaminen kunnan ja kiinteistökehityshankkeen tuella/ avulla Käyttösuunnitelmaseurannassa olevat ikäihmisten laatusuosituksen mukaiset mittarit. (Kaikki ikäihmisten mittarit, täydennettynä käyttösuunnitelman mittareilla) RAI-toimintakykymittari on käytössä kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa sekä palvelutarpeen arvioinnissa. ikäihmisten päivätoiminta on vakiintunut toimintana. vanhuspalvelukeskus valmistui touko- /kesäkuussa Kaikki kunnan omat vanhusten palvelut ovat saman katon alla. palvelukeskuksessa on 30 kunnan tehostetun palveluasumisen paikkaa. Hanke toteutettiin kiinteistökehityshankkeena. 23

24 "Virikkeiden ja viihtyvyyden lisääminen" 1. vanhuspalveluissa yhteistyön kehittäminen järjestöjen, vapaaehtoisten ja kunnan omien palveluiden kanssa (perusturva- ja sivistyspalvelut) 2. Ikäihmisille suunnattujen kirjastotuokioiden aloittaminen (sivistyspalvelut) 3. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö 4. Ikäihmisille tietotekniikka yms. taitoja 1. Olemassa olevin resurssein 2. Olemassa olevilla resursseilla ja vapaaehtoistyö sekä kolmas sektori 3. Olemassa olevin resurssein Päivätoiminnassa kävijöiden määrä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä LUONNOS KH kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet o v. 2013; 87,5 % o v. 2014; 88,1 % o v. 2015; 88,6 % yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet o v. 2013; 45,0 % o v. 2014; 42,9 % o v. 2015; 40,8 % Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet o v. 2013; 17,2 % o v. 2014; 16,0 % o v. 2015; 15,7 % Ikäihmisten kirjastotuokiot ei toteutunut Lukiolaiset ovat käyneet tutor-ryhmän kanssa ikäihmisiä tervehtimässä, mm. Liikuta mua tempauksessa 24