SISÄLLYS. N:o Tasavallan presidentin asetus. poliisin ansiorististäja ansiomitalista. Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2000 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1129 Tasavallan presidentin asetus poliisin ansiorististä ja ansiomitalista Tasavallan presidentin asetus alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan Ija IIliitteen muutosten voimaansaattamisesta Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen meriliikenteen helpottamista koskevan yleissopimuksen liitteen muutosten voimaansaattamisesta Valtioneuvoston asetus eräiden opintotukilaissa (28/1972) tarkoitettujen määrien vahvistamisesta Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen 32 :n 3 momentin kumoamisesta Valtioneuvoston asetus Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus yleisradiotoiminnassa noudatettavasta taajuuksien käyttösuunnitelmasta Maa- ja metsätalousministeriön asetus kylvösiementen yhteisen markkinajärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden vieraiden aineiden näytteenotto- ja määritysmenetelmistä N:o 1129 Tasavallan presidentin asetus poliisin ansiorististäja ansiomitalista Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministerin esittelystä, säädetään julkisen arvonannon osoituksista 23 päivänä joulukuuta 1999 annetun lain (1215/1999) 2 :n 1 momentin nojalla: 1 Poliisin kunniamerkkejä ovat poliisin kullattu ansioristi, hopeinen ansioristi, kullattu ansiomitali ja hopeinen ansiomitali. Kunniamerkki voidaan myöntää poliisin henkilöstöön kuuluvalle tunnustukseksi. Kunniamerkki voidaan antaa myös muulle henkilölle ja organisaatiolle poliisin hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Poliisin tehtävässä surmansa saaneen lähiomaiselle voidaan luovuttaa poliisin ansioristi tai -mitali muistona säilytettäväksi. Ansioristin ja -mitalin ohella annetaan omistuskirja. 2 Poliisin ansioristin ja kullatun ansiomitalin myöntää poliisiylijohtajan esityksestä sisäasiainministeri. Esityksiä poliisin ansioristin tai kullatun ansiomitalin myöntämisestä voivat tehdä poliisin ylijohto, poliisin lääninjohdot, valtakunnalliset yksiköt, Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, poliisioppilatokset ja poliisin tekniikkakeskus. Poliisin hopeisen ansiomitalin myöntää poliisiylijohtaja. Alaistensa poliisiyksiköiden henkilöstölle hopeisen ansiomitalin myöntää myös lääninpoliisijohtaja ja valtakunnallisen yksikön päällikkö. Esityksiä hopeisen ansiomitalin myöntämisestä voivat tehdä poliisiyksiköiden päälliköt. 3 Sisäasiainministeriö pitää luetteloa poliisin ansioristin ja kullatun ansiomitalin saaneista. Luetteloa hopeisen ansiomitalin saaneista pitävät myöntämiseen oikeutetut viranomaiset

2 3034 N:o Poliisin ansioristi valmistetaan sinisestä emalista ja hopeasta. Risti on läpimitaltaan 40 millimetriä. Etupuolella on ristikuvion ohella poliisin tunnuskuvan aihe ja heraldinen ruusu. Ansioristiin kuuluu 31 millimetrin levyinen nauha, jossa on vaaleansinisellä pohjalla kaksi tummansinistä raitaa kapeiden valkoisten juovien välissä. Erityisen merkittävistä ansioista tai toiminnasta vaarallisessa tilanteessa annettava ansioristi voidaan valmistaa kullattuna tai varustaa nauhassa olevalla poliisin tunnuksella. Poliisin ansioristi ja siihen kuuluva nauha ovat alla olevan kuvan mukaiset. Poliisin ansiomitali ja siihen kuuluva nauha ovat alla olevan kuvan mukaiset. 6 Poliisin ansioristiä ja -mitalia kannetaan nauhassa kunniamerkin tapaan. Virkapuvussa saadaan nauhaa kantaa myös nauhalaatassa. 7 Poliisin ansioristi tai -mitali voidaan ottaa pois poliisin henkilöstöön kuuluvalta, joka virassaan tai muuten on käyttäytynyt poliisin arvoa alentavalla tavalla. 5 Poliisin ansiomitali valmistetaan kullatusta metallista tai hopeasta. Mitali on läpimitaltaan 31 millimetriä. Mitalin etupuolella on kohokuvana poliisin ansioristi. Mitalin kääntöpuolella on poliisin virallinen tunnuskuvio ja juokseva numero. Ansiomitaliin kuuluva nauha on vastaava kuin ansioristissä. 8 Sisäasiainministeriö antaa tarkempia ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta. 9 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan poliisin ansiorististä 25 päivänä maaliskuuta 1988 annettu asetus (289/1988). Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Ville Itälä

3 3035 N:o 1130 Tasavallan presidentin asetus alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan I ja II liitteen muutosten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministerin esittelystä, säädetään: 1 Lontoossa 1 päivänä heinäkuuta 1999 alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (SopS 51/1983) Ija I liitteeseen Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitean päätöslauselmalla MEPC.78(43) tehdyt muutokset, jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 30 päivänä kesäkuuta 2000, tulevat Suomen osalta kansainvälisesti voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001 niin kuin siitä on sovittu. 2 Muutosten määräykset ovat asetuksena voimassa. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen (Muutokset ovat nähtävinä ja saatavissa Merenkulkulaitoksessa, joka myös antaa niistä tietoja suomeksi ja ruotsiksi.)

4 3036 N:o 1131 Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen meriliikenteen helpottamista koskevan yleissopimuksen liitteen muutosten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministerin esittelystä, säädetään: 1 Lontoossa 9 päivänä syyskuuta 1999 kansainvälisen meriliikenteen helpottamista koskevan yleissopimuksen (SopS 27/1967) liitteeseen Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriliikenteen helpottamista käsittelevän komitean päätöslauselmalla FAL.6(27) tehdyt muutokset, jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 22 päivänä syyskuuta 2000, tulevat Suomen osalta kansainvälisesti voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001 niin kuin siitä on sovittu. 2 Muutosten määräykset ovat asetuksena voimassa. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen (Muutokset ovat nähtävinä ja saatavissa Merenkulkulaitoksessa, joka myös antaa niistä tietoja suomeksi ja ruotsiksi.)

5 3037 N:o 1132 Valtioneuvoston asetus eräiden opintotukilaissa (28/1972) tarkoitettujen määrien vahvistamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/1994) 51 :n 3 momentin ja 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/1972) 7 ja 8 :n nojalla: 1 Opintolainan enimmäiskorko Opintolainan enimmäiskorko on 4,96 prosenttia. 2 Valtion maksama korkotuki sekä lainansaajan korko-osuus Valtion luottolaitoksille korkotuen alaisista opintolainoista maksaman korkotuen määrä on 1,86 prosenttia. Lainansaajan korko-osuus on 3,1 prosenttia. 3 Valtion suorittama hoitokorvaus Opintotukilain (28/1972) 8 :ssä tarkoitettu hoitokorvaus sisältyy 1 :ssä tarkoitettuun enimmäiskorkoon. 4 Vuosittaisen tarkistuksen peruste Edellä 1 :ssä tarkoitettua enimmäiskorko tarkistetaan vuosittain 1 päivästä tammikuuta sillä prosenttiyksikkömäärällä, jolla syyskuun lopussa päättyneen 12 kuukauden jakson yleisön euromääräisten talletusten keskikorko on muuttunut edellisen syyskuun lopussa päättyneen 12 kuukauden jakson vastaavasta keskikorosta. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan eräiden opintotukilaissa (28/1972) tarkoitettujen määrien vahvistamisesta 8 päivänä joulukuuta 1999 annettu valtioneuvoston päätös (1169/1999). Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000 Kulttuuriministeri Suvi Lindén Neuvotteleva virkamies Leena Koskinen

6 3038 N:o 1133 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen 32 :n 3 momentin kumoamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan 8 päivänä huhtikuuta 1994 annetun opintotukiasetuksen (260/1994) 32 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 160/ Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000 Kulttuuriministeri Suvi Lindén Neuvotteleva virkamies Leena Koskinen

7 3039 N:o 1134 Valtioneuvoston asetus Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, kumotaan Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta 30 päivänä toukokuuta 1997 annetun asetuksen (520/1997) 6, muutetaan 2, sekä lisätään 5 :ään uusi 4 ja 5 momentti seuraavasti: 2 Kelpoisuus ja pätevyys eräisiin virkoihin ja tehtäviin Kelpoisuudesta pelastushallinnon päätoimisen päällystön, alipäällystön ja miehistön virkoihin ja tehtäviin ja sellaisiin poliisihallinnon, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkoihin ja tehtäviin, joihin kelpoisuusvaatimuksena on muu kuin tutkintojen tunnustamislain 2 :ssä tarkoitettu tutkinto, sekä pätevyydestä toimia ajoneuvo- ja torninosturin kuljettajana päätetään tutkintojen tunnustamislain 3 :n 2 momentin mukaisesti. 5 Pakollinen kelpoisuuskoe Kun hakemus koskee kelpoisuutta virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan poliisioppilaitoksessa suoritettu tietty tutkinto tai määrätyt opinnot, pakollisen kelpoisuuskokeen toimeenpanee poliisioppilaitos. Kun hakemus koskee kelpoisuutta virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan raja- ja merivartiokoulussa suoritettu tietty tutkinto tai määrätyt opinnot, pakollisen kelpoisuuskokeen toimeenpanee raja- ja merivartiokoulu. Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000 Opetusministeri Maija Rask 1) neuvoston direktiivi 89/48/ETY; EYVL N:o L 19, , s. 16 2) neuvoston direktiivi 92/51/ETY; EYVL N:o L 209, , s. 25 3) komission direktiivi 94/38/EY; EYVL N:o L 217, , s. 8 4) komission direktiivi 95/43/EY; EYVL N:o L 184, , s. 21 5) komission direktiivi 97/38/EY; EYVL N:o L 184, , s. 31 6) komission direktiivi 2000/5/EY; EYVL N:o L 054, , s. 42 Hallitussihteeri Terttu Ujainen

8 3040 N:o 1135 Valtioneuvoston asetus yleisradiotoiminnassa noudatettavasta taajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään televisio- ja radiotoiminnasta 9 päivänä lokakuuta 1998 annetun lain (744/1998) 8 ja 43 :n nojalla: 1 Yleisradiotoiminnassa noudatetaan liitteessä olevaa taajuuksien käyttösuunnitelmaa. 2 Suunnitelma ei koske satelliittijakelussa käytettäviä taajuuksia, lyhyillä, keskipitkillä ja pitkillä aalloilla tapahtuvia AM-moduloituja radiolähetyksiä eikä analogisten televisiolähetysten osalta taajuuksia, joihin liittyvä säteilyteho on enintään 2 kw. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston 2 päivänä maaliskuuta 2000 tekemä päätös (265/2000) yleisradiotoiminnassa noudatettavasta taajuuksien käyttösuunnitelmasta. Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000 Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen Viestintäneuvos Ismo Kosonen

9 3041 N:o 1136 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kylvösiementen yhteisen markkinajärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) nojalla: 1 Soveltamisala Festulolium Festuca pratensis Huds. x Lolium multiflorum Lam. (x Festulolium) Tätä asetusta sovelletaan seuraavien neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2358/71, annettu 2 päivänä elokuuta 1971, siemenalan yhteisen markkinajärjestelmän (markkinajärjestelmä) soveltamisalaan kuuluvien kasvilajien hallinnointiin ja valvontaan: Nurmikasvit Nurminata Festuca pratensis Hudson Niittynurmikka Poa pratensis L. Rantanurmikka, Poa palustris&trivialis L. karheanurmikka Englannin raiheinä Lolium perenne L. Italian raiheinä Lolium multiflorum Lam. Timotei Phleum pratense L. Ketotimotei Phleum pertolonii (DC) Punanata Festuca rubra L. Koiranheinä Dactylis glomerata L. Luhtarölli Agrostis canina L. Isorölli Agrostis gigantea L. Rönsyrölli Agrostis stolonifera L. Nurmirölli Agrostis capillaris L. Lampaannata Festuca ovina L. Raiheinähybridi Lolium*bouchenanum Knuth Heinäkaura Arrhenatherum elatius L. Ruokonata Festuca arundinacea Shreber Lehtonurmikka Poa nemoralis L. Palkokasvit Peltoherne Pisum sativum L. (partim) Härkäpapu Rehuherne Vicia faba L. (partim) Vicia sativa L. Ruisvirna Vicia villosa Roth. Puna-apila Trifolium pratense L. Valkoapila Trifolium repens L. Trifolium repens L. var. giganteum Alexandrian apila Trifolium alexandrium L. Alsikeapila Trifolium hybridum L. Veriapila Tuoksu- eli Trifolium incarnatum L. persianapila Trifolium resupinatum L. Sinimailanen (ekotyyppi, Medicago sativa L. lajikkeet) Nurmimailanen Medicago lupulina L. Esparsetti Onobrychis viciifolia Scop Nätkin Hedysarum coronarium L. Viljat Spelttivehnä Triticum spelta L. Riisi Oryza sativa L. Neuvoston asetus (ETY) N:o 2358/71 (31971R2358); EYVL N:o L 246, , s. 1; komission asetus (ETY) N:o 1686/72 (31972R1686); EYVL N:o L 177, , s /160

10 3042 N:o 1136 Öljy- ja kuitukasvit Öljy- ja kuitupellava Linum usitatissimum L. Hamppu Cannabis sativa L. 2 Toimivaltainen viranomainen Tämän asetuksen täytäntöönpanosta sekä säännösten noudattamisen valvonnasta ja valvonnan järjestämisestä vastaa Kasvintuotannon tarkastuskeskus (tarkastuskeskus). 3 Siementuotantosopimuksen tekeminen Tässä asetuksessa tarkoitettuja siementuotantosopimuksia voidaan tehdä siementuottajan ja siemenliikkeen välillä. Siemenliikkeellä tarkoitetaan siemenkauppalain (728/2000) 11 :n mukaista siemenpakkaamoa ja 12 :n mukaista elinkeinonharjoittajaa. Siementuotantosopimuksia voidaan tehdä myös toisessa Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiossa toimivan siemenliikkeen kanssa. Siemenliikkeen, joka on tehnyt sopimuksen muussa kuin EU:n jäsenvaltiossa tapahtuvasta siementuotannosta, on ilmoitettava sopimuksesta tarkastuskeskukselle, jos sato on tarkoitettu tuotavaksi EU:n alueelle. 4 Siementuotantosopimus ja sen hyväksyminen Siemenliikkeen on vahvistettava vuosittain maaliskuun 31 päivään mennessä tarkastuskeskukselle voimassa olevat sopimukset, pinta-alat, sopimusten siirrot ja sukupolvenvaihdokset. Siemenliikkeen tulee ilmoittaa tekemänsä siementuotantosopimukset tarkastuskeskukselle yksivuotisilla lajeilla 31 päivään toukokuuta mennessä ja monivuotisilla lajeilla 30 päivään syyskuuta mennessä sinä vuotena, kun viljelys perustetaan. Siementuotantosopimuksen pinta-ala on ilmoitettava tarkastuskeskukselle 10 aarin tarkkuudella. Tarkastuskeskus voi hyväksyä siementuotantosopimuksen, sen mukaan kuin siemenkauppalaissa tai sen nojalla annetuissa maaja metsätalousministeriön asetuksissa säädetään edellyttäen, että tässä asetuksessa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät. Jos siementuottaja haluaa vaihtaa sopimusosapuolta kesken sopimuskauden, siitä on tehtävä uusi sopimus uuden siemenliikkeen kanssa ja toimitettava siementuotantosopimus sekä vanhan sopimusliikkeen suostumus siirtoon tarkastuskeskukselle viimeistään tuotantovuonna toukokuun 31 päivään mennessä. Siementuotantosopimuksen siirrosta toiselle siementuottajalle on siemenliikkeen tehtävä kirjallinen ilmoitus tarkastuskeskukselle. Siemenviljelyksen tulee olla siemenkauppalain nojalla annettujen maa- ja metsätalousministeriön asetusten mukaisesti perustettu. Siemenliike voi irtisanoa sopimuksen siementuottajan kanssa, jos tämä ei ole noudattanut siementuotantosopimuksessa asetettuja ehtoja. Irtisanomisen on tapahduttava tuotantovuoden syyskuun 30 päivään mennessä. 5 Sadon vastaanottaminen ja lunastaminen Siemenliike on velvollinen vastaanottamaan ja lunastamaan sopimusviljelyksellä tuotetun sadon satovuotta seuraavan vuoden huhtikuun 15 päivään mennessä, jos siemen valmiiksi kunnostettuna täyttää siementavaralle siemenkauppalain nojalla asetetut laatuvaatimukset. Jos kylvösiemen ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia, siemenliike sitoutuu käyttämään erän muulla tavalla tai hävittämään sen siten, ettei erää markkinoida kylvösiemenenä. 6 Siementavaran sertifiointi Siementuotantotuen saamisen edellytyksenä on, että siementavara on sertifioitu siemenkauppalain mukaisesti tuotantovuoden elokuun 1 päivän ja tuotantovuotta seuraavan vuoden toukokuun 31 päivän välisenä aikana. Siementuottajan on toimitettava siemensato

11 N:o siemenliikkeelle tuotantovuotta seuraavan vuoden huhtikuun 15 päivään mennessä. Siementuotantosopimuksessa tarkoitetun sadon saa tarkastuttaa sertifiointia varten vain se siemenliike, jonka kanssa siementuottaja on tehnyt siementuotantosopimuksen. Jos satotaso on poikkeuksellisen korkea, sopimusliikkeen ja siementuottajan tulee tehdä selvitys satotasosta tarkastuskeskukselle ennen kuin siementuotantotukea voidaan maksaa. 7 Siementuotantotuen myöntäminen Siementuotantotukea maksetaan tämän asetuksen liitteessä mainittujen lajien ja lajikkeiden sertifioidusta siementuotannosta Suomessa sen mukaan kuin markkinajärjestelmästä ja siemenalan tuen tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä 2 päivänä elokuuta 1972 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 1686/72 säädetään. 8 Tuen hakeminen Siementuottajan on haettava siementuotantotukea tarkastuskeskukselta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut sertifiointipäätöksen. Siementuottajan on ilmoitettava tukihakemuksessa hakijan nimi ja yhteystiedot, laji, lajike, sopimusnumero, sertifioidut kilot satoina kilogrammoina yhden desimaalin tarkkuudella, sopimusnumero, kasvulohkojen tunnukset, joilla sato on tuotettu, sekä pankkitilin numero, jolle tuki maksetaan. 9 Tuen maksaminen Maa- ja metsätalousministeriö tekee tarkastuskeskuksen esityksestä päätöksen tukien maksamisesta. Tuki maksetaan sertifioitujen kilojen perusteella siementuottajan tuottamasta perus- ja sertifioidusta siemenestä. Tuki on maksettava siementuottajalle kahden kuukauden kuluessa tukihakemuksen jättämisestä, kuitenkin viimeistään korjuuvuotta seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä. 10 Tuen maksamatta jättäminen Maa- ja metsätalousministeriö voi jättää siementuotantotuen maksamatta, jos sopimusviljelyksestä on annettu tahallisesti vääriä tietoja tai viljelys on perustettu tai sitä on hoidettu siten, ettei kohtuullisia edellytyksiä siemensadon korjaamiseksi ole olemassa tai viljelys ei täytä siemenkauppalaissa tai sen nojalla annetuissa maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa siemenviljelykselle asetettuja vaatimuksia tai viljelys tai sen osa on hylätty viljelystarkastuksen yhteydessä. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta hakemuksen jätön myöhästymisestä aiheutuu sen kohteena olevien tukien määrien vähentäminen yhdellä prosentilla sellaista päivää kohti, joihin tuottajilla olisi säädetyssä ajassa jätetyn hakemuksen mukaan oikeus. Jos jätettyjen tukihakemusten todetaan koskevan siemeniä, joita tuensaaja ei ole tosiasiallisesti markkinoinut kylvösiemeninä, siemenentuottajalta kyseiseltä lajilta maksettavasta tuesta vähennetään 50 prosenttia, jos määrät, joita ei todellisuudessa ole markkinoitu kylvösiemeninä, ovat enemmän kuin kaksi prosenttia ja enintään viisi prosenttia määristä, joista tukihakemus on tehty. Jos määrät, joita tuensaaja ei ole tosiasiallisesti markkinoinut kylvösiemeninä, ovat enemmän kuin viisi prosenttia tukihakemuksen määristä, siementuottajalle ei myönnetä lainkaan siementuotantotukea kyseisen markkinavuoden osalta. Jos tukihakemus koskee virallisesti sertifioimattomia siemeniä tai siemeniä, joita ei ole korjattu kyseisen jäsenvaltion alueella sen kalenterivuoden aikana, jona se markkinavuosi, jolle tämä tuki on vahvistettu, alkaa tuottajalle ei myönnetä lainkaan siementuotantotukea kyseisen markkinointivuoden ja sitä seuraavan markkinointivuoden osalta.

12 3044 N:o Valvonta Tarkastuskeskuksen on tarkastettava, onko siementuottaja tukihakemuksessa ilmoittamilla kasvulohkoilla kasvanut sopimuksessa mainittua kasvilajia ja lajiketta tuotantovuonna sekä valvottava Euroopan yhteisön kokonaan rahoittaman siementen tuotantotuen horisontaaliehdoista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (372/2000) noudattamista. Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo tässä asetuksessa annettuja säännöksiä, voidaan tuomita sen mukaan kuin mitä laissa Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöön panosta (1100/1994) säädetään. 12 Tietojen ilmoittaminen Tarkastuskeskuksen on ilmoitettava komissiolle tuotantoarvioita, tuotantoa ja hintoja koskevat tiedot sen mukaan kuin markkinajärjestelystä säädetään. 13 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä joulukuuta Tällä asetuksella kumotaan 26 päivänä huhtikuuta 1995 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös kylvösiementen yhteisen markkinajärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta (34/95) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Kirsi Heinonen

13 N:o Liite Kasvilajit ja lajikkeet, joiden tuotannosta maksetaan Euroopan Unionin rahoittamaa tukea sekä tuen määrä Kasvilaji Lajike Tuen suuruus (ecua/100kg) Pellava Martta 28,38 Helmi 22,46 Koiranheinä* Apelsvoll Haka 52,77 Tatu Ruokonata Retu 58,93 Nurminata* Antti Boris 43,59 Kalevi Kasper Salten Fure Ilmari Punanata Felix 36,83 Bellamy Center Cindy Darwin Ensylva Epsom Bargreen Enjoy Mary Medina Olivia Rainbow Raymond Simone Wilma Herald Ivalo Juliska Kauni Koket Italian raiheinä Ajax Agraco ,13 Atos

14 3046 N:o 1136 Avance Bofur Mitos Mondora Multimo Pollanum Torero Tur-Tetra Urbana Wesley Condado Lemnos Fabio Meroa Turgo Englannin raiheinä* - korkea säilyvyys Norlea 33,60 Riikka - muut lajikkeet Svea 27,64 Timotei* Alma 83,56 Bottnia II Grindstad Hankkijan Tiiti Iki Jonatan Nokka Saga Tammisto Tammisto II Tarmo Tuukka Vega Vähäsöyrinki Niittynurmikka Coctail 38,52 Conni Fortuna Geronimo Haga Julia Limousine Nimbus Unique Baron Esto Mardona Nurmirölli Bardot Rasti 75,95 Boral

15 N:o Sinimailanen Jokioinen 36,59 Peltoherne Alfetta 0 Julia Karita Pika Saara Scorpio Sohvi Sunna Tiina Puna-apila* Betty Bjursele 53,49 Björn Hankkijan Venla Jesper Jokioinen Tepa Valkoapila Isokallio 75,11 Jögeva 4 Lena Aberherald Sonja Alsikeapila Frida 45,89 Härkäpapu Kontu 0 Ukko * Lisäksi voidaan maksaa kansallista tukea.

16 3048 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1137 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden vieraiden aineiden näytteenotto- ja määritysmenetelmistä Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 17 maaliskuuta 1995 annetun elintarvikelain (361/1995) 48 :n nojalla: 1 Asetuksen tarkoitus Tällä asetuksella pannaan täytäntöön 16 päivänä heinäkuuta 1998 annettu komission direktiivi 98/53/EY näytteenotto- ja määritysmenetelmistä tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien virallista tarkistusta varten. Tämän lisäksi on noudatettava näytteenottoasetuksen 1983/385 määräyksiä. 2 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000 Ministeri Kimmo Sasi Ylitarkastaja Liisa Rajakangas Komission direktiivi 98/53/EY (31998L0053); EYVL N:o L 201, , s. 93 N:o , 2 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN