Oikealla pintakäsittelyllä pitkiin huoltoväleihin puupinnoilla!

Transkriptio

1 Oikealla pintakäsittelyllä pitkiin huoltoväleihin puupinnoilla! Ulkopintojen teollisen maalauksen tarkoituksena on suojata puuta homehtumiselta ja sinistymiseltä sekä kuljetuksen, varastoinnin ja rakentamisen aikana. Pohjamaalin tarkoitus on antaa mahdollisimman hyvä tartunta pintamaalille jatkokäsittelyä varten. Yleensä pohjamaalaus on tarkoitettu vuoden sisällä pintamaalattavaksi. Sen jälkeen pohjamaalaus ja puhdistus pitäisi tehdä uudelleen ennen pintamaalausta. Teollinen maalaus tehdään valvottuna vakio-olosuhteissa, missä puun kosteus on vakio, jolloin saadaan paras mahdollinen lopputulos. Teollisessa pohjamaalauksessa käytetään alkydiöljypohjaisia maaleja, jotka sisältävät homeelta ja sinistymältä estäviä aineita sekä pigmenttejä jotka suojaavat UV- säteilyltä. Pohjamaalattu puutavara tulee säilyttää ja kuljettaa kuivana ja vedeltä suojattuna. Sen tuuletus tulee olla hyvä eikä maakosketusta saa olla. Maalattaessa uutta puupintaa paikan päällä, ei juurikaan ongelmia ole. Huolellinen harjaus pölystä ja kuiva puu riittää. Puun kosteus saa olla korkeittaan 20 prosenttia puun kuivapainosta. Olosuhteiden tulisi olla hyvät. Maalin, pinnan ja ilman lämpötilan tulisi olla yli +5 astetta ja ilman suhteellisen kosteuden alle 80 prosenttia. Perinteinen ohje: pohjuste, pohjamaali ja kaksi kertaa pintamaalaus pätee edelleen. Pohjuste suojaa sinistymältä, homeelta ja laholta pohjamaalaus imeytyy alustaan ja antaa hyvän tartuntapinnan pintamaalille. Myös pohjamaali voidaan sävyttää. Pintamaalaus kaksi kertaan takaa riittävän kalvopaksuuden. Kaksi ohutta kerrosta on aina parempi kuin yksi paksu kerros, jolloin kuivuminen hidastuu ja tartunta jää heikoksi. Usein kysytään missä voi fuskata, jottei olisi niin työlästä, vastaan aina samalla tavalla: pohjassa ei koskaan sitä ei voi korjata, mutta pintaan saa maalia aina lisää, joten sävytetty pohjamaalaus ja

2 ainakin yksi kerta pintamaalia. Ohut maalikerros vaikuttaa huoltomaalausväliin. On kohteita, jossa huoltomaalaus tehdään 20 vuoden välein ja kohteita, joissa huoltomaalaus on 10 vuoden välein. Kannattaa harkita huolella, kuinka maalataan. Usein säästyy sekä työtä että rahaa kun valitaan oikea maalaustapa ja oikeat tuotteet olosuhteet huomioiden. Puupintojen huoltomaalaus Huoltomaalaus on joskus mukavaa puuhastelua ja joskus ikävää, aikaa vievää ja tuskastuttavaakin. Suurin syy tähän on maalausten huoltoväli. Jos pintojen annetaan kulua puhki sään vaikutuksesta, itiöt tarttuvat muodostaen ikävää pilkuttumista. Myös lika tekee oman värinsä ulkopintoihin, niin tehtävä ei olekaan enää niin helppo. Silloin kun maalipinta on selkeästi ohentunut tai ratkennut esimerkiksi ponttien kohdalta (vesiohenteiset maalit) tai kun näkyy selkeää hilseilyä, joista maali irtoaa pieninä murusina (öljymaalit) kannattaa alkaa suunnitella huoltomaalausta. Vanhan maalipinnan tunnistus Vanha maalipinta kannattaa tunnistaa oikean maalilaadun valitsemiseksi. Jos kotikonstein asia ei selviä, voi maalista irrottaa näytteen ja viedä läheisen maalikaupan asiantuntijalle tunnistettavaksi. Myyjät on koulutettu tunnistamaan maalilaatu. Jos asia ei selviä, voi ottaa yhteyttä suoraan valmistajan palvelunumeroon maalineuvontaan. Itsekin maalin ulkonäöstä voi päätellä jo paljon. Vesiohenteinen maalipinta on yleensä pitkään ehjä ja ensimmäisenä se irtoaa ponttien reunasta, johon sade ja tuuli käy eniten. Maali irtoaa pitkänä suikaleena ja se on hiukan venyvä, taipuisa, jota voi pyöräyttää sormen ympäri. Öljymaali muodostaa vanhempana verkkomaista, pieninä muruina irtoavaa pintaa. Maalipala katkeaa taivuttaessa napsahtaen. Öljymaalin pinta liituuntuu ajan myötä, eli sormella pintaa sivellessä lähtee jauhomainen aine sormeen. Lisäksi denaturoitu sprii eli kauppanimellä Sinol on hyvä testi: vesiohenteisesta liukenee pigmenttiä, öljymaalista ei liukene. Peittosuojien (ent. peittävät puunsuojat) tunnistamiseen pätee sama sääntö. Punamulta - ja punamaalipinnat ovat himmeitä, huokoisia ja pölyäviä ja liukenee usein veteen. Nämä pinnat kannattaa aina käsitellä saman tyyppisellä tuotteella. Kuultavat puunsuojat ovat luku sinänsä, ohjeistus tehdään alustan mukaan. Ne ovat useimmiten uudelleen käsiteltävissä esimerkiksi vesiohenteisella kuultavalla tai peittävällä tuotteella, huolellinen pohjatyö kannattaa tehdä aina hyvän lopputuloksen saamiseksi. Yleinen sääntö on, että vesiohenteisen maalin päälle vesiohenteista ja öljymaalin päälle samaa öljymaalia. Tämä käsitys on nyt jonkin verran ajan saatossa muuttunut. Eli, jos on esimerkiksi ensimmäinen maalauskerta tehty öljymaalilla niin vesiohenteisen akrylaatin tai vesiohenteisen alkydiöljymaalin voi vetää päälle. Uusin tulokas öljymaaleissa on vesiohenteinen tuote, jolla vie oman aikansa löytää paikkansa, sillä on vaikea mieltää tuotteena mikä se oikein on. Siinä haihtuvat liuotteet on korvattu vedellä eli päästöt ilmastoon ovat minimaaliset. Tuote on kuitenkin erittäin hyvä, jos haluaa käyttää öljymaalia. Monetkuitenkin vannovat perinteisen pellavaöljymaalin nimeen hyvä, että on vaihtoehtoja kaikille.

3 Vanhan maalipinnan esikäsittelyt Ennen maalausta tulee tehdä hyvin tärkeitä toimenpiteitä, jotka takaavat onnistuneen lopputuloksen ja pitkän huoltovälin. Jos esikäsittely tehdään huonosti voi tuloksena olla muun muassa maalin irtoaminen tai homehtuminen. Vanhasta maalipinnasta tulee raapata kaikki irtonainen aines pois. Menetelmiä ovat muun muassa perinteinen raappaaminen, kemiallinen poistaminen, infrapunalaitteen käyttö, soodapuhallus, hiekkapuhallus. Kannattaa käyttää menetelmää, joka ei riko puun pintaa, Jos halutaan käyttää järeitä menetelmiä, ammattilaisen käyttäminen on järkevää. Olen nähnyt matkan varrella paljon pintoja, jotka on pilattu muun muassa hiekkapuhalluksella tai vanha maalipinta on pesty turbopesurilla, joka upottaa veden syvälle puuhun. En käyttäisi kumpaakaan näistä. Hiekkapuhallusta äärimmäisessä tapauksessa todella ohuella hiekalla ammattilaisen tekemänä ja tehokkaat pesurit ei ole tehty tähän tarkoitukseen ollenkaan, sillä kukaan ei malta odottaa riittävän kauan, että pinta on kuiva ja lisäksi usein pinta rikkoontuu. Seuraavaksi pinta pestään tarvittaessa; kumpi tehdään ensin, on makuasia ja riippuu tilanteesta. Pesu on tarpeen, jos pinta on liituuntunut, likainen tai homehtunut. Ulkopintojen pesuun löytyy erilaisia pesuaineita, joiden tuoteselosteisiin kannattaa tutustua. Lisäksi ammattitaitoinen myyjä osaa neuvoa oikean pesuaineen. Homeisen tai kasvustoja sisältävän pinnan pesuun ennen huoltomaalausta kannattaa valita kloriittipohjainen pesuaine, joka puhdistaa ja avaa hivenen maalipintaa. Sen sijaan, jos tarkoitus ei ole maalata kannattaa valita saippuapohjainen pesuaine. Myös luontoystävällinen Tolu on riittävä siihen tarkoitukseen. Pesun jälkeen maalipinnat huuhdellaan ja annetaan kuivua riittävästi. Puun tulee olla kuiva, kun maalaus aloitetaan. Pesussa voi käyttää puutarhaletkua ja jäykkää harjaa. Jos se painepesuri on kutsuvana varaston nurkassa ja haluttaisi sitä käyttää, niin ehdottomasti vain pienimmällä paineella ja puun syyn myötäisesti. Pesun, raappaamisen ja riittävän kuivumisen jälkeen paljaat puupinnat käsitellään. Jos puupinnassa on selvästi paljon liuote- ja maalijäämiä voi käyttää pohjamaalia, joka ohennetaan ohjeen mukaan imeytymisen varmistamiseksi. Jos puupinnassa ei näy jäämiä voi puhtaaseen pintaan laittaa ennen pohjamaalia pohjusteen. Nykyisin vesiohenteiset pohjamaalit ja pohjusteet ovat korvanneet lähes kokonaan liuotetuotteet. Pohjusteen ja

4 pohjamaalin annetaan kuivaa riittävästi kostea ja sateinen sää pidentää kuivumisaikaa, joka on merkitty tuoteselosteeseen. Maalaus Vasta nyt päästään vanhoissa ja kuluneissa pinnoissa pintamaalaukseen. Huh huh sanoo moni jo tässä vaiheessa, mutta usein tämä pintamaalaus on kaikkein mukavinta. Maalaussää kannattaa valita, sillä puolipilvinen on paras. Auringonpaisteella aina varjon puolella maalaus niin sujuu ja onnistuu. Sateella ei kannata maalata. Puupinnan tulee olla kuiva maalattaessa ja, jos pinta on pesty, niin sitä suuremmalla syyllä on vain maltettava odottaa riittävästi. Maalilaatu valitaan huolella entisen maalin perusteella. Kannattaa merkitä kotona ylös sekä maalilaatu että värisävy jatkoa varten. Säästyy seuraavalla kerralla vaivalta tai jos kohde vaihtaa omistajaa, niin tiedot siirtyvät. Maalimäärä lasketaan neliöiden mukaan. Monesta kaupasta löytyy jo palvelu siihenkin. Ensin otetaan karkeat mitat, ja jos ei poista ikkunoiden ja ovien aukkoja neliöistä, niin määrä osuu aika tarkkaan, sillä purkeissa ilmoitetut riittoisuusmäärät on tehty sileille pinnoille. Jos maali näyttää loppuvan kesken, kannattaa lopettaa aina nurkkaan ja hakea lisämaalia. Kun sekoittaa edellisen purkin loput uuteen erään, vältytään mahdollisilta värieroilta, varsinkin, jos maalit ovat eri tuotantoerää. Maalattaessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä jos pinta on maalattu aiemmin useamman kerran, pintamaalia voi ohentaa tarvittaessa. Usein sanonkin, että varjon puolella, jossa säärasitus on pieni, maalia kannattaa ohentaa 5-10 prosenttia, jotta maalikalvoa ei turhaan paksunneta. Työvälineeksi kannattaa valita kunnollinen ulkomaalisivellin. Pakkaukseen on merkitty, sopiiko sivellin vesiohenteiselle vai öljymaalille. Hyvä sivellin nostaa riittävästi maalia ja työ helpottuu. Talkoolaisia kannattaa pintamaalauksessa välttää, sillä jokainen maalaa omalla kädellä ja pinta voi tulla villinkin näköiseksi Jos yksi talkoolainen maalaa yhden seinän, antavat nurkat anteeksi jäljen erilaisuuden. Kuultavat pinnat ovat erittäin haasteellisia, jos käsittelijöitä on useita. Pigmenttien imeytyminen riippuu siitä, kuinka paljon ainetta laitetaan pintaan ja jokainenhan meistä käyttää sivellintä omalla tavallaan.

5 Kuultavat pinnat Uusi puupinta on helppo kuulto käsitellä. Pohjuste ja kuultava pintatuote (vesi- tai liuote-ohenteinen) ennen käsittelyä pöly harjataan huolellisesti. Jos pinta on ehtinyt likaantua tai homehtua, on tietenkin puhdistus tarpeen ennen käsittelyä. Vanhat kuultavat pinnat ovat usein työläitä. Jos pinta on hilseillyt, se raapataan huolella ja puhdistetaan pölystä ja liasta. Hirsipinnoilla kannattaa olla varovainen vesipesun kanssa, jottei vettä pääse rakenteisiin. Jos on välttämättä pestävä niin sanko, puutarhaletku ja jäykähkö harja ovat parhaat välineet. Jatkokäsittely voidaan kuultaville pinnoille tehdä kuultavalla tuotteella, jos alusta on kohtuullisen hyvä; värisävy joko sama tai tummempi. Raapatut kohdat kannattaa käydä ensin ohuesti läpi ja sen jälkeen koko pinnan käsittely, jolloin väri tasaantuu. Toinen vaihtoehto on käsitellä peittävällä tuotteella, jolloin lopputulos on väriltään tasainen. Kumpi näistä valitaan, riippuu halutusta lopputuloksesta itse pidän varsinkin hirsipinnoilla kuultavaa hyvänä ratkaisuna ja ensimmäisiksi käsittelyiksi eritoten. Ulkovärit Ulkovärien valinta on oma maailma ja siitä voisi kirjoittaa toisenkin artikkelin, siksi vaikeaa se joskus on. Ulkomaalikartat ovat tehty siten, että värit ovat murrettuja ja sopivat luontoon paremmin. Eli valinta kannattaa tehdä aina juuri ulkovärikartasta, ellei ole ammattilainen ja osaa valita sitä esimerkiksi NCS väreistä. Kannattaa muistaa, että useimmat värit voimistuvat isoilla pinnoilla, ja valon suunta ja määrä vaikuttavat väriin. Lisäksi esimerkiksi ympäröivät rakennukset ja luonto vaikuttavat lopputukokseen. Pihapiirissä kokonaisuuden hahmottelu on myös tärkeää toki, jos on aina haaveillut vaikkapa siniharmaasta talosta niin se onnistuu, mutta silloin pitää ajatella pihapiirin kokonaisuutta eli lisätä samaa väriä muuallekin. Tähän käyvät esimerkiksi isohkot luonnonkivet, jotka tasaavat ilmettä istuttaen värin ympäristöön. Värin valinta on haasteellista, ja sen vuoksi on saatavana koepurkkeja, jolla kannatta tehdä neliö tai parikin ja tarkastella väriä kauempaa ja eri vuorokauden aikoina, jotta kokonaisuus hahmottuu paremmin.

6 Sisäpinnat Sisäpinnoilla puulla voidaan käyttää kuultavia tai peittäviä tuotteita. Kuultavissa tuotteissa löytyy lakkaa, saunasuojaa, vahaa ja öljyjä yms. Perinteinen UV-suojattu lakka on hyvä vaihtoehto: helppo puhdistaa ja voidaan sävyttää halutusti pigmentti suojaa hyvin UV säteilyltä. Peittävistä käsittelyistä esimerkiksi paneelimaali on hyvä tuote. Vanhempaa puupintaa käsiteltäessä usein peittävä on hyvä ratkaisu, jos halutaan vaalentaa pintaa. Toki sävytetty lakkakin toimii, kun harjoittelee ensin pienellä pinnalla riittävä pigmentointi ja hyvä lakkasivellin auttavat. Annan mielelläni teknisiä neuvoja sekä vinkkejä värien valintaan henkilökohtaisesti esimerkiksi sähköpostilla, pidän koulutuksia ja luentoja pyydetyn aiheen mukaan. Mervi Vatanen Piiripäällikkö GVK Coating Technology Oy