Relaatiotietokannat ja paikkatieto
|
|
- Arto Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 hyväksymispäivä arvosana arvostelija Relaatiotietokannat ja paikkatieto Sebastian Johansson Helsinki 7. huhtikuuta 2003 Relaatiotietokannat nyt -seminaariesitelmä HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
2 i Relaatiotietokannat ja paikkatieto Sebastian Johansson Relaatiotietokannat nyt -seminaariesitelmä Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 7. huhtikuuta 2003, 11 sivua Tässä seminaariraportissa käsittelen tietokantoihin tallennettua paikkatietoa, ja sitä miten SQL-kyselykielen eri standardit ja laajennukset sopeutuvat paikkatiedon käsittelyyn. Ennen kaikkea tutkin SQL/MM-standardin kolmatta osaa Spatial ja sen ominaisuuksia. Aiheluokat(Computing Reviews 1998): H.2.3, H.2.4, H.2.8 Avainsanat: Paikkatieto, SQL/MM, SQL3, ADT/UDT
3 Sisältö ii 1 Johdanto 1 2 Paikkatieto 2 3 Paikkatieto ja kyselykielet 3 4 SQL/MM 5 5 Yhteenveto 9 Lähteet 9
4 1 Johdanto 1 Paikkatietojärjestelmät, Geographical/Spatial Information Systems (GIS), ovat järjestelmiä joilla käsitellään paikkatietoa. Paikkatiedolla taas tarkoitetaan jossakin tilassa sijaitsevaa kohdetta kuvaavaa sijainti- ja ominaisuustietoa. Ensimmäiset paikkatietojärjestelmät luotiin jo ja 1960-luvulla [MaC97]. Tällöin vielä käytettiin tiedostojärjestelmiä paikkatiedon tallentamiseen. Myöhemmin ruvettiin hyödyntämään tietokantoja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Nykyään käytetäänkin sekä relaatio-, objekti-relaatio- että objektitietokantoja tiedon tallennukseen ja käsittelyyn. Tietokantojen kyselykielien (SQL) myötä paikkatiedon käsittely on helpottunut, mutta koska minkäänlaista standardia ei tähän asti ole ollut olemassa, on jouduttu turvautumaan joko omatekoisiin kyselykieliin tai on jouduttu tekemään laajennuksia jo olemassa oleviin kieliin, esim. Spatial SQL [Ege94]. Ongelmana on myös ollut se että tavallisen SQL:n omat tietotyypit eivät sovellu paikkatiedon kuvaamiseen eikä paikkatiedon tarvitsemia operaatioita ole toteutettu [Rav]. SQL3- standardi on tuonut hieman helpotusta oliopiirteillään, mutta minkäänlaista paikkatiedon hallintaa siinäkään ei ole. Yksi standardi on jo kuitenkin saatu aikaiseksi, eli ISO/IEC ts. SQL/MM-paketti [ISO1,ISO2,ISO3], jonka kolmas osa käsittelee paikkatietoa ja yleisesti perustuu SQL3-standardin abstrakteihin datatyyppeihin. SQL/MM:n ohessa sekä ISO TC 211 että OpenGIS R Consortium ovat kehittelemässä omia standardejaan. Tässä raportissa keskityn esittelemään SQLkyselykieltä, sen muutamaa eri standardia ja laajennusta, eri toten SQL/MM:ää, paikkatiedon käsittelyn kannalta. Kappaleessa 2 kerron lyhyesti paikkatiedosta, mitä se on ja mitä kaikkea siihen liittyy. Kolmannessa kappaleessa käsittelen hieman SQL3-standardia sekä paria muuta SQL-laajennusta. Neljännessä kappaleessa esittelen SQL/MM-standardia ja viidennessä kappaleessa on yhteenveto.
5 2 Paikkatieto 2 Paikkatiedolla tarkoitetaan tietoa jostakin ilmiöstä jossakin paikassa tai tilassa, ts. jonkin ilmiön tai kohteen tilan sijainti- tai ominaisuustietoa. Tieto voi vaihdella aina erilaisista mittaustuloksista (lämpötila, kosteusarvo) itse kohteen fyysiseen / geograafiseen sijaintiin. Useimmiten paikkatiedolla kuitenkin tarkoitetaan juuri maantieteellistä sijantitietoa ja eri sijaintien keskinäisiä suhteita, ja tämän esitelmän fokus onkin juuri tässä osassa. Jonkin kohteen sijainti voidaan ilmoittaa yksinkertaisimmillaan pelkästään kertomalla sen osoite, mutta tietojenkäsittelyn kannalta tämä ei ole kovin kiinnostavaa (tai järkevää?) vaan käytetään koordinaatteja, geometrisiä yksilötyyppejä ja topologisia suhteita sijainnin tietona. Eräs esimerkki tyypillisestä paikkatiedosta on tiekartasto, josta vaikka on otettu valokuva ja joka sitten on digitalisoitu sopivaan muotoon, jota on helppo analysoida. Usein paikkatietoon liitetään mukaan myös jonkinlaista historia- tai aikatietoa, eli tietoa muutoksista ja ajankohdasta johon paikkatieto liittyy. Tässä esitelmässä sivuutan kuitenkin myös nämä aiheet. Lisätietoa historia- ja aikatiedosta löytyy muutamasta raportin lähteistä, esim. [Lee02] ja [Cro01]. Kun puhutaan paikkatiedosta on tärkeää tietää muutama oleellinen termi ja käsite. Tiedon käsittelyyn tarvittavia ns. paikkatietotyyppejä on (ainakin) kolme, POINT, LINE ja REGION, AREA tai POLYGON (Kuva 1). Tärkeimpiä operaatioita paikkatietotyypeille ovat ns. sijaintisuhteet, joita ovat topologiset sijanintisuhteet, eli vierekkäisyys, sisäisyys ja erillisyys; suuntasuhteet, alapuolella ja pohjoisessa jne., sekä metriset etäisyyssuhteet, esim. distance (Kuva 2). Näitä tietotyyppejä ja operaatioita käyttäen voidaankin laskea esimerkiksi kuinka pitkä matka on kaupungista toiseen, mitä naapureita jollakin kiinteistöllä on tai vaikkapa sijaitseeko jollakin metsäalueella lampi jne.
6 3 Kuva 1: Paikkatiedon perustyyppejä 3 Paikkatieto ja kyselykielet Muutaman vuoden vanha SQL3-standardi on kaikista uudistuksistaan huolimatta jättänyt monen eri sovellustyypin suoran tuen pois. Tähän joukkoon kuuluu paikkatieto. Vaikka suoraa tukea ei olekaan ja vaikka SQL3:n omat yksinkertaiset tietotyyppit ja operaatiot eivät sovellu paikkatiedon käsittelyyn, niin uuteen standardiin kuuluvat käyttäjän määrittelemät tyypit auttavat sillä tavalla että käyttäjä voi itse luoda uusia tyyppejä (ja operaatioita/metodeita) tarvittaessa. Alla on yksinkertainen esimerkki siitä miten luoda pistetyyppi ja sille jokin funktio. CREATE TYPE Point AS (X Number, Y Number, Function Distance(:u Point, :v Point)
7 4 Kuva 2: Paikkatiedon operaatioita Returns Number ); Kappaleessa 4 esiteltävä SQL/MM-standardi on luotu juuri ed. esimerkin mukaisesti ja hyödyntää näin SQL3-standardia. Koska SQL ei itsessään tue paikkatiedon käsittelyä on monta erilaista kyselykieltä ja laajennusta ilmestynyt vuosien varrella, esim. Spatial SQL, SQL/SDA, GEO- QUEL, SQUEL ja GEOBASE. Spatial SQL, on kaksiosainen pieni laajennus SQL-kieleen. Se koostuu kyselykielestä, jolla kuvataan iste informaation haku, ja esityskielestä, GPL, jolla kuvataan miten kyselyn tulos esitetään graafisessa muodossa [Ege94]. SELECT building.geometry FROM building
8 5 WHERE address= 26 Grove Street ; SQL/SDA taas on kyselykieli, jolle löytyy webbipohjainen käyttöliittymä ja soveltuu ominaisuuksiltaan hyvin juuri internetin välityksellä tehtävään paikkatietokäsittelyyn [Lin01]. SDA mukailee SQL3-standardia, ja kuten kaikissa SQL-kieleen pohjautuvissa kyselykielissä syntaksi ei juuri eroa muista. Alla esimerkki SQL/SDAsyntaksista: SELECT lu.id, sl.id, ILocation, areaval FROM ( SELECT *, OVERLAP( lu.location, sl.location) AS overlapval, INTERSECTION(lu.Location, sl.location) AS ILocation, AREA(iLocation) AS areaval FROM Landuse AS lu, soil AS sl) WHERE lu.type= BRUSHLAND AND sl.type= A AND overlapval=true AND areaval>700 AND areaval <900; Yhteistä kaikille laajennuksille (ja kielille) on siis hyvin samanlainen syntaksi, joten suuri määrä samantyyppisiä mutta erinimisä kieliä onkin ollut turhaa, ja jonkinlainen standardi on osoittautunut tarpeelliseksi. Kielet ovatkin eronneet toisistaan lähinnä erilaisten metodien lukumäärässä. 4 SQL/MM SQL/MM, eli SQL Multimedia and Application Packages, on ISO-standardi, joka perustuu SQL3-standardiin ja siinä määriteltyihin käyttäjän määrittelemiin tietotyyppeihin (UDT tai ADT) [MeE01]. SQL/MM on moniosainen standardi, josta paikkatietoa käsittelee kolmas osa nimeltä Spatial (ISO/IEC ).
9 6 SQL/MM Spatial määrittelee tietotyyppinsä ja metodinsa, joilla tarjotaan sovelluksille mahdollisuus paikkatiedon käsittelyyn, SQL3:n UDT:n mukaisesti. Tällä hetkellä Spatial tukee 0-, 1-, ja 2-ulotteista dataa, mutta tulevaisuudessa se tulee ehkä tukemaan n-ulotteisuutta, missä n>2. Spatialissa ei kuitenkaan ole pakko tallentaa paikkatietoa UDT:n mukaisesti olioina, vaan se voidaan myös tallentaa binäärisessä muodossa (BLOB). Spatial määrittelee useita tyyppihierarkioita. Tässä raportissa keskityn yhteen näistä, jonka ylimpänä tyyppinä on ST_Geometry (Kuva 3). Kyseisestä tyypistä ei voi luoda ilmentymiä (tällaisia typpejä löytyy Spatialista noin puolen tusinaa), mutta sillä on tusinan verran alityyppejä, joista luodaan ilmentymiä, kuten esim. ST_Point, ST_Curve ja ST_MultiPolygon. Kuva 3: SQL/MM Spatial, Geometry-hierarkia Alla on esiteltynä ST_Geometry-tyyppi ja muutama sen metodi, sekä ST_Polygon -tyyppi ja sen konstruktori.
10 7 CREATE TYPE ST_Geometry AS ( ST_PrivateDimension SMALLINT DEFAULT -1, ST_PrivateCoordinateDimension SMALLINT DEFAULT 2 ) NOT INSTANTIABLE NOT FINAL METHOD ST_Dimension() RETURNS SMALLINT LANGUAGE SQL DETERMINISTIC CONTAINS SQL RETURNS NULL ON NULL INPUT, METHOD ST_Boundary() METHOD ST_Intersection (ageometry ST_Geometry)... ) CREATE TYPE ST_Polygon UNDER ST_CurvePolygon INSTANTIABLE NOT FINAL... CONSTRUCTOR METHOD ST_Polygon (alinestring ST_LineString)
11 8 RETURNS ST_Polygon SELF AS RESULT LANGAUGE SQL DETERMINISTIC CONTAINS SQL RETURNS NULL ON NULL INPUT... Seuravaaksi hyvin yksinkertainen esimerkki Spatialin tyyppien käytöstä, jossa käytetään hyväksi ed. esiteltyjä tyyppejä. Luodaan taulu CITY, jossa sarakkeina kaupungin nimi, populaatio ja sijainti. Viedään tauluun yksi kaupunki jonka sijantina on polygoni, joka koostuu vuorostaan viivoista, jotka taas on määritelty pisteiden avulla. Lopuksi voidaan tehdä kysely, esim. Mikä on Helsingin pintaala? CREATE TABLE CITY ( NAME VARCHAR(30), POPULATION INTEGER, LOCATION ST_GEOMETRY ) INSERT INTO CITY VALUES( HELSINKI,500000,NEW ST_Polygon (NEW ST_LineString( ARRAY [NEW ST_Point(x1,y1), NEW ST_Point(x2,y2), NEW ST_Point(x3,y3), NEW ST_Point(x4,y4)] )))
12 9 SELECT LOCATION.ST_AREA() FROM CITY WHERE NAME= HELSINKI ; Edellisessä SELECT-lausessa käytetyn AREA-metodin on ST_Polygon-tyyppi perinyt sen ylityypiltä ST_Surface. 5 Yhteenveto Paikkatiedon käsittelyyn on vuosien ajan ilmestynyt monta uutta kieltä ja vanhoihin kieliin perustuvia laajennuksia. Tämä moninaisuus on tuonut tarpeen jonkinlaiselle standardille paikkatiedon suhteen, ennen kaikkea kyselykielistä vakiintuneimmalle, SQL-kielelle. Muutama standardi onkin kehitteillä ja ainakin yksi on jo olemassa, SQL/MM. Suurin osa tietokantavalmistajista näyttäisikin tukevan SQL/MM Spatial-standardia, joko suoraan tai optionaalisten laajennuspakkausten kautta. Näihin kuuluu Oracle Locator/Spatial, DB2 Spatial, Postgres, MySQL ja Informix R DataBlade Spatial. DB2-Spatial tukee myös OpenGis R Consortiumin standardia [Ope99]. Lähteet Cro01 Crowther, Paul, Hartnett, Jacky, Handling Spatial Objects in a GIS Database - Relational v Object Oriented Approaches, Proc. of 6th int. conf on Geocomputation, Univ. of Queensland, Brisbane, Australia, Sept. 2001, /papers/crowther.pdf [ ] Ege94 Egenhofer, Max, Spatial SQL: A Query and Presentation Lan-
13 10 guage, IEEE Transactions on Knowledge and Data Engineering 6 (1): 86-95, 1994, SSQL.pdf.[ ] ISO1 ISO/IEC , Final Committee Draft, ftp:// sqlstandards.org/sc32/wg4/progression_documents/ FCD/2FCD1R1-03-spatial pdf. [ ] ISO2 ISO/IEC , Final Committee Draft, ftp:// sqlstandards.org/sc32/wg4/progression_documents/ FCD/2FCD-03-spatial pdf. [ ] ISO3 ISO/IEC , Final Committee Draft, ftp:// sqlstandards.org/sc32/wg4/progression_documents/ FCD/2FCD1-01-framework pdf. [ ] Lee02 Lee, Jong-Yun, Integrating Spatial and Temporal Relationships Operators into SQL3 for Historical Data Management, ETRI Journal Volume 24 Number 3, June 2002, etrij/pdfdata/ pdf. [ ] Lin01 Lin, Hui, Huang, Bo, SQL/SDA: A Query Language for Supporting Spatial Data Analysis and Its Web-Based Implementation, IEEE Transactions on Knowledge and Data Engineering 13 (4): , Jul./Aug. 2001, tk2001/pdf/k0671.pdf, [ ] MaC97 Mark, David M. et al., The GIS History Project, Summary Paper UCGIS Summer Assembly, Bar Harbor, Maine, USA, june 1997, harbor.html, [ ]
14 11 MeE01 Melton, Jim, Eisenberg, Andrew, SQL Multimedia Application Packages (SQL/MM), ACM SIGMOD Record, Volume 30, Number 4, December Ope99 OpenGis R Simple Features Specification for SQL, Rev 1.1, [ ] Rav Ravada, Siva, Spatial database services for location-aware applications, techlbs004.htm. [ ]
Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas
Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä
LisätiedotTietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä Tuomas Husu Helsinki 20.2.2010 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö i 1 Johdanto
LisätiedotSQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
LisätiedotTIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö
TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento SQL... 2 Historiaa... 2 Standardit... 3 Käyttö... 4 DDL... 5 Tietokantaobjektien määrittely... 5 SQL:n tietotyypit... 6 Eheyssääntöjen määrittely... 9 Indeksin määrittely... 11 Syntaksikuvaukset...
LisätiedotTällä viikolla. Kotitehtävien läpikäynti Aloitetaan Pelifirman tietovaraston suunnittelu Jatketaan SQL-harjoituksia
Tällä viikolla Kotitehtävien läpikäynti Aloitetaan Pelifirman tietovaraston suunnittelu Jatketaan SQL-harjoituksia 1.) Mainitse tietokonepelistä (kuvitteellisesta tai todellisesta) esimerkkitilanteita,
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento Näkymät... 2 Relaatiotyypit... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 3 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 3 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 3 Otetaulut - Tauluun tallennettu kyselyn tulos...
LisätiedotProseduurit, funktiot ja herättimet - esimerkkeinä Oracle, SQL Server, MySQL ja OCELOT. Jouni Huotari S2008
Proseduurit, funktiot ja herättimet - esimerkkeinä Oracle, SQL Server, MySQL ja OCELOT Jouni Huotari S2008 2 Proseduurit Ohjelmamoduuleita, jotka voidaan tallettaa tietokantaan (DBMS:n tietohakemistoon)
LisätiedotPROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009
PROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009 PROSEDUURIT Ohjelmamoduuleita, jotka voidaan tallettaa tietokantaan (DBMS:n tietohakemistoon)
LisätiedotHELIA TIKO-05 1 (22) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi E.Räty, O.Virkki 9.3.2010
HELIA TIKO-05 1 (22) SQL SQL... 2 Historiaa... 2 Standardit... 3 Käyttö... 4 Sql-komentojen kirjoittaminen... 5 DDL... 7 Tietokantaobjektien määrittely... 7 SQL:n tietotyypit... 8 Eheyssääntöjen määrittely...
LisätiedotPaikkatiedon käsittely
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Paikkatiedon käsittely Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 15.1. 22.2.2007 Tietojenkäsittelytieteen laitos Yleiskuvaus Kurssilla käsitellään
LisätiedotHAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) Näkymät Näkymät... 2 Eri tyyppisiä relaatioita... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 2 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 2 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 2 Näkymien määrittely...
LisätiedotHELIA TIKO-05 1 (17) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki
HELIA TIKO-05 1 (17) SQL / DML 4 Alikyselyt...2 Joukko-operaatiot...7 Yhdiste, unioni...8 Leikkaus...9 Erotus... 10 Tietokannan datan muokkaus... 11 Lisäys... 11 Yhden rivin lisääminen... 12 Useamman rivin
LisätiedotHELIA 1 (21) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (21) Luento 4.1 Oliot ja Relaatiot... 2 Relaatiomalli... 2 Oliomalli... 2 Termejä... 4 Yhteensovituksen 3 tapaa... 5 1) Oliot relaatioina / tauluina ja RDBMS... 6 Olioluokka... 7 Olion identiteetti...
Lisätiedotarvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina.
Hyväksymispäivä Arvosana arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution
LisätiedotPaikkatiedon hallinta ja analyysi
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Paikkatiedon hallinta ja analyysi Antti Leino Marko Salmenkivi 15.3.29.4.2005
LisätiedotJokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa
Tietojen tallennusrakenteet Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa tiedot tiedostoon kuuluvista lohkoista esim. taulukkona, joka voi muodostua ketjutetuista
LisätiedotHarjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:
Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotTietokannat II -kurssin harjoitustyö
Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Jyri Lehtonen (72039), jkoleh@utu.fi Azad Hajipour (72187), azhaji@utu.fi 10.6.2007 Sisältö 1. Tietokannan kuvaus... 1 1.1 Tietokannan rakenne... 1 1.2 Relaatiokaava
LisätiedotSQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE
SQL Peruskomentoja SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli Esimerkkejä kielellä hoidettavistaa toiminnoista: Tietokannan rakenteen määrittely ja muuttaminen Kyselyt
LisätiedotInsert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot)
SQL sisältää operaatiot tietokannan sisällön muodostamiseen ja ylläpitoon: insert - uusien rivien vienti tauluun delete - rivien poisto update - rivien muutos 1 Insert lauseella on kaksi muotoa: insert
LisätiedotTietokantakurssit / TKTL
Tietokantakurssit / TKTL Tietokantojen perusteet - tietokannan käyttö: SQL, sovellukset Tietokannan hallinta - tietokannanhallintajärjestelmän ominaisuuksia: tallennusrakenteet kyselyjen toteutus tapahtumien
LisätiedotTietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1
Tietokannan hallinta Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1 Tietokannan hallinta 1. Johdanto (käsitteitä) 2. Tietokannan talletusrakenteet 3. Tietokannan hakemistorakenteet 4. Kyselyiden käsittely ja optimointi
LisätiedotTehtävä 1. Tietojen lisääminen, poistaminen, päivittäminen ja tulostaminen
Esimerkki: Tehtävä 1. Tietojen lisääminen, poistaminen, päivittäminen ja tulostaminen Luo tietokanta Koulu. Tietokantaan lisätään 3 taulua. Kurssit-taulu: kurssiid not null primary key INTEGER aineid not
LisätiedotProjektinhallintaa paikkatiedon avulla
Projektinhallintaa paikkatiedon avulla Tampereen Teknillinen Yliopisto / Porin laitos Teemu Kumpumäki teemu.kumpumaki@tut.fi 25.6.2015 1 Paikkatieto ja projektinhallinta Paikkatiedon käyttäminen projektinhallinnassa
LisätiedotHSMT Tietokannoista. Ville Leppänen. HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2008 p.1/32
HSMT Tietokannoista Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2008 p.1/32 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista (1h)
LisätiedotSQL. ! nykystandardi SQL3 eli SQL'99. ! CREATE TABLE, ALTER TABLE ja DROP TABLE. ! CREATE VIEW ja DROP VIEW. ! CREATE INDEX ja DROP INDEX
SQL - perusteet SQL - yleistä Esa Salmikangas InMics SE Oy versio 16.6.2003 SQL - perusteet 1 SQL - perusteet 2 SQL Structured Query Language SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli yleisimmät
LisätiedotTietokannanhoitaja DBA (Database Administrator) ja tietokannan hallinta
Tietokannanhoitaja DBA (Database Administrator) ja tietokannan hallinta Jouni Huotari Martti Laiho (materiaali on osa virtuaaliammattikorkeakoulun Tietokantaosaaja-opintokokonaisuutta) opintokokonaisuutta)
Lisätiedot1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotWritten by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36
!!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat
LisätiedotMySQL ja PostgreSQL Seminaarityö
Jani Ahde (1401497, TI14SPeli) MySQL ja PostgreSQL Seminaarityö Essee Opintojakso 206101312_TP Marraskuu 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RELAATIO JA SQL... 3 2.1 Relaatiotietokanta... 3 2.2 SQL... 4 3
LisätiedotHakukyselyt: SELECT * FROM taulu WHERE sarake1 = Malli Nimi [WHERE sarake1 LIKE M% ] [WHERE BETWEEN ehto1 AND ehto2] [WHERE sarake1 IN/= (alikysely)]
Tällä viikolla Kertaus SQL-asioista jatketaan SQL-tekstifuntio-harjoituksia tehdään pelifirman tietokannasta ER-malli MySQL:llä, tarkastellaan mallin toimivuutta ja korjataan, jos korjattavaa löytyy, tehdään
LisätiedotPaikkatiedon hallinta ja analyysi 3. Paikkatietomallit ja kyselyt
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Paikkatiedon hallinta ja analyysi 3. Paikkatietomallit ja kyselyt Antti Leino 21. maaliskuuta 2005 Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotD B. Tietokannan hallinta - kurssin tavoite. Kurssilla opitaan periaatteet. Edellytyksenä osallistumiselle on Tietokantojen perusteiden hallinta
Tietokannan hallinta - kurssin tavoite Kurssilla opitaan periaatteet fyysisen tietokannan tallennuksesta ja käsittelystä tietokantakyselyiden muuntamisesta fyysisen tietokannan käsittelyoperaatioiksi kyselyn
LisätiedotHELIA 1 (13) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (13) Luento 2.9 Tietohakemistot 2 2 Coddin 12 säännöstä RDBMS:lle... 3 Oraclen tietohakemistonäkymät (osa) 4 Yleiset 4 Taulut 4 Säännöt 4 Näkymät 4 Synonyymit 5 Talletetut rutiinit 5 Käyttöoikeudet
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 11. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 11 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 22.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Indeksit Indeksit Taulun
Lisätiedot1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotOpettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija
Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opintojaksolla: keskitytään relaatiotietokantojen teoriaan ja toimintaan SQL-kieli kyselykielenä
LisätiedotTietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);
Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun
LisätiedotTietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);
Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun
LisätiedotCSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 1 / 40 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten tietokannan relaatioiden (taulujen) määrittelyt kirjoitetaan SQL:llä. Osaat
LisätiedotLINUX-HARJOITUS, MYSQL
LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotOhjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys
Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty
LisätiedotHelsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine
Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, 3.5.2007, H.Laine Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi
LisätiedotSmart cities - nyt ja huomenna
Smart cities - nyt ja huomenna Älykaupungin standardit Jari Reini 14.04.2015 Standardisointi - Miksi? Minimoidaan päällekkäistä kehittämistyötä, ohjataan tietojärjestelmien kehittämistä ja saadaan aikaan
LisätiedotRelaatiomalli ja -tietokanta
Relaatiomalli ja -tietokanta > Edgar. F. (Ted) Codd, IBM, 1969 < A Relational Model of Data for Large Shared Data Banks Communications of the ACM, Vol. 13, No. 6, June 1970, pp. 377-387. > 70-luvun lopulla
LisätiedotSELECT-lauseen perusmuoto
SQL: Tiedonhaku SELECT-lauseen perusmuoto SELECT FROM WHERE ; määrittää ne sarakkeet, joiden halutaan näkyvän kyselyn vastauksessa sisältää
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 13.11.2000
HELIA 1 (15) Luento 2.7 Toiminnallisuutta tietokantaan... 2 Deklaratiivinen eheysvalvonta... 2 Proseduraalinen eheysvalvonta... 3 Eheysvalvonnan suunnittelusta... 4 Sääntöjen määrittely... 4 Toteutusvaihtoehdot...
LisätiedotOhjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena
Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Ko#tehtävä 4 Viimeistele "alkeellinen kuvagalleria". Käytännössä kaksi sivua Yksi jolla voi ladata kuvia palvelimelle (file upload) Toinen jolla ladattuja
LisätiedotPaikkatiedon käsittely 2. Relaatiomallin paikkatietolaajennokset
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Paikkatiedon käsittely 2. Relaatiomallin paikkatietolaajennokset Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 18.1.2007 Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotOLIOT SQL-99:SSÄ. Katriina Kovalainen Relaatiotietokannat nyt! -seminaari. Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO
OLIOT SQL-99:SSÄ Katriina Kovalainen Relaatiotietokannat nyt! -seminaari Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO Helsinki 06.02.2003 Tiivistelmä SQL-standardia on kehitelty relaatiomallisesti
LisätiedotPaikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO
Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Tomi Kauppinen, Eero Hyvönen, Jari Väätäinen Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/
LisätiedotUse of spatial data in the new production environment and in a data warehouse
Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population
LisätiedotPaikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto
Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen Lassi Lehto INSPIRE-seminaari 23.08.2012 Sisältö Tietotuoteselosteen rakenne (ISO 19131) Unified Modeling Language (UML) Luokkakaaviotekniikan perusteet
Lisätiedot812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010
812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys
LisätiedotTIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013
TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 5 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 11.9.2013 11/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Tietokannan normalisoinnin
LisätiedotSisällys. 6. Metodit. Oliot viestivät metodeja kutsuen. Oliot viestivät metodeja kutsuen
Sisällys 6. Metodit Oliot viestivät metodeja kutsuen. Kuormittaminen. Luokkametodit (ja -attribuutit).. Metodien ja muun luokan sisällön järjestäminen. 6.1 6.2 Oliot viestivät metodeja kutsuen Oliot viestivät
LisätiedotCopyright Observis Oy All rights reserved. Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa
Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa Platform Tuotekehityksen haasteita ja ratkaisuja Haaste: Massiivisten tietomäärien hallinta Ratkaisu: Pilvipalvelun skaalautuvuus Haaste:
LisätiedotKirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina
Kirjasto Kevät 2001 Auvinen Annemari Niemi Anu Harjoitustyö 7.4.2001 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Vaatimukset... 3 2.1. Toiminnalliset... 3 2.1.1. Sisäänkirjautuminen... 3 2.1.2. Nimikkeiden
LisätiedotTietokanta.java Luokka tarjoaa välineet tietokannan lukemiseen. Haetuista tiedoista muodostetaan kurssi- ja opetus-olioita.
Arkkitehtuurikuvaus Käytössä olevat java-luokat: Kansio: /WEB_INF/classes/ - käännetyt luokat Kansio: /WEB_INF/src/ - lähdekoodi custom_pojos: Kurssi.java Java-luokka, jonka sisältö vastaa tietokannassa
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (15) Luento 2.6 Käyttöoikeuksista ja suojauksesta... 2 Suojausten suunnittelu... 3 Käyttäjätunnukset... 4 Tunnuksen luominen... 5 Tunnuksen muuttaminen... 6 Tunnuksen poistaminen... 6 Oikeudet
LisätiedotTaulukot. Taulukon määrittely ja käyttö. Taulukko metodin parametrina. Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon. Taulukon lajittelu
Taulukot Taulukon määrittely ja käyttö Taulukko metodin parametrina Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon Taulukon lajittelu esimerkki 2-ulottoisesta taulukosta 1 Mikä on taulukko? Taulukko on
LisätiedotOliotietokannat. Nääsvillen Oliopäivät Pekka Kähkipuro Kehitysjohtaja, FT
Oliotietokannat Nääsvillen Oliopäivät 2004 15.12.2004 Pekka Kähkipuro Kehitysjohtaja, FT pekka.kahkipuro@sysopen.fi Oliotietokanta Idea: pysyvän tiedon tallentaminen suoraan oliomuodossa Tietosisältö ja
LisätiedotJohdanto PHP PostgreSQL. PHP & PostgreSQL. Paul Tötterman 5. helmikuuta PHP & PostgreSQL.
Paul Tötterman paul.totterman@iki.fi 5. helmikuuta 2008 LAMP SQL LAMP LAMP L = Linux tai *BSD, Solaris... A = Apache M = MySQL tai... P =, Perl, Python, Ruby... Flickr, Yahoo, Facebook... : Hypertext Preprocessor
LisätiedotOntologiakirjasto ONKI-Paikka
Ontologiakirjasto ONKI-Paikka Tomi Kauppinen, Robin Lindroos, Riikka Henriksson, Eero Hyvönen Semantic Computing Research Group (SeCo) and University of Helsinki and Helsinki University of Technology (TKK)
LisätiedotCommon Lisp Object System
Common Lisp Object System Seminaarityö Tomi Vihtari Ohjelmointikielten periaatteet kevät 2004 Helsingin Yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Järvenpää 5. huhtikuuta 2004 Sisältö 1 Johdanto... 1 2
LisätiedotDXL Library ja DXL-kielen olemus. Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/
DXL Library ja DXL-kielen olemus Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ DOORS extension Language DXL on DOORSin laajennuskieli, jolla voidaan kehittää lisätoiminnallisuutta.
LisätiedotTiedonhallinnan perusteet. H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta
Tiedonhallinnan perusteet H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta Nimi: Mikko Haapanen Opiskelijanumero: 0900568 Ryhmä: T09L Työ tehty: 15.3.2010 Mikko Haapanen 15.3.2010 1(7) 1. Asiakasvaatimukset
LisätiedotTietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);
Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun
LisätiedotHarjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. SQL kysely
Harjoitustehtävä 1 Puutarha Puutarhatunnus omistaja sijainti Vastuualue puutarhatunnus aluenumero maaperä, kosteus valaistus sijainti vastuutonttu Tonttu Tonttutunnus Istutus istutuspäivä paikka_alueella
LisätiedotAbstraktit tietotyypit. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005
Abstraktit tietotyypit TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Data abstraktio Abstraktio on ohjelmoinnin tärkein väline Data abstraktio abstrahoi dataa Abstrakti tietotyyppi Koostuu kolmesta asiasta:
LisätiedotTIETOKANNAT JOHDANTO
TIETOKANNAT JOHDANTO JOUNI HUOTARI & ARI HOVI 2000-2011 Tieto TAUSTAA Yritykselle tiedot ovat tärkeä resurssi päätöksenteon tukena (JIT) varastointi ja käyttö vaativat investointeja vrt. energia (lähde,
LisätiedotTaulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1
Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti
LisätiedotDart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli
Dart Ryhmä 38 Ville Tahvanainen Juha Häkli 1.LYHYESTI Dart on luokkapohjainen, yksiperintäinen, puhdas olio-ohjelmointikieli. Dart on dynaamisesti tyypitetty. Sovellukset on organisoitu modulaarisiksi
LisätiedotHELIA 1 (17) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 21.11.2000
HELIA 1 (17) Luento 2.8 Talletetut rutiinit... 2 Talletetut rutiinit SQL3:ssa... 3 Ulkopuoliset rutiinit... 4 Talletetut rutiinit Oraclessa... 7 Ohjelmakoodista... 8 Koodin virheet... 8 Virhetilanteiden
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 10. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 10 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 14.-15.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SQL: Monen taulun kyselyt
LisätiedotHELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (11) Luento Käyttöoikeuksista ja tiedon suojauksesta... 2 Käyttäjätunnukset... 3 Tunnuksen luominen... 4 Oikeudet / Valtuudet... 5 Oikeuksien hallinta SQL:ssa... 6 Suojaustarkkuus?... 7 Roolit...
Lisätiedot3. Taulujen määrittely ja muuttaminen
3. Taulujen määrittely ja muuttaminen DDL: Taulujen luonti, muutos ja poisto DML: taulujen tietojen ylläpito Tapahtumien (transaktioiden) hallinta Näkymät, synonyymit ja muut tietokantaobjektit Taulujen
LisätiedotHOJ Haja-aiheita. Ville Leppänen. HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/10
HOJ Haja-aiheita Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/10 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista (1h)
LisätiedotOliot ja tyypit. TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
Oliot ja tyypit TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2007 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 19. maaliskuuta 2007 Olion tyyppi? attribuutti on oikeastaan metodi,
Lisätiedot3. TAULUJEN MÄÄRITTELY JA MUUTTAMINEN
3. TAULUJEN MÄÄRITTELY JA MUUTTAMINEN DDL: TAULUJEN LUONTI, MUUTOS JA POISTO DML: TAULUJEN TIETOJEN YLLÄPITO TAPAHTUMIEN (TRANSAKTIOIDEN) HALLINTA NÄKYMÄT, SYNONYYMIT JA MUUT TIETOKANTAOBJEKTIT TAULUJEN
LisätiedotPaikkatiedon käsittely 12. Yhteenveto
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Paikkatiedon käsittely 12. Yhteenveto Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 22.2.2007 Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssin sisältö
LisätiedotTIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI
TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI SQL - KIELI TIETOJEN MUOKKAUS MARKKU SUNI Tarkastellaan tauluissa olevien tietojen muokkausta muokkauskäskyjä: INSERT UPDATE DELETE Kysymys kuuluu: Voiko tietoja muokata
LisätiedotOLIOT SQL-99:SSÄ. Katriina Kovalainen Relaatiotietokannat nyt! -seminaari. Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO
OLIOT SQL-99:SSÄ Katriina Kovalainen Relaatiotietokannat nyt! -seminaari Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO Helsinki 06.02.2003 Tiivistelmä SQL-standardia on kehitelty relaatiomallisesti
LisätiedotMuita tietokantaobjekteja. Näkymät, synonyymit, indeksointi, valtuudet ja systeemihakemisto
Muita tietokantaobjekteja Näkymät, synonyymit, indeksointi, valtuudet ja systeemihakemisto Näkymät Näkymä (view) on looginen näyte tietokannan tauluista tai näkymistä Näkymä ei voi sisältää SELECT INTO,
LisätiedotMUITA TIETOKANTAOBJEKTEJA NÄKYMÄT, SYNONYYMIT, INDEKSOINTI, VALTUUDET JA SYSTEEMIHAKEMISTO
MUITA TIETOKANTAOBJEKTEJA NÄKYMÄT, SYNONYYMIT, INDEKSOINTI, VALTUUDET JA SYSTEEMIHAKEMISTO NÄKYMÄT Näkymä (view) on looginen näyte tietokannan tauluista tai näkymistä Näkymä ei voi sisältää SELECT INTO,
LisätiedotExcel-taulukkoon X- ja Y-sarakkeisiin tallennettujen koordinaattien muuntaminen paikkatietokohteiksi
Excel-taulukkoon X- ja Y-sarakkeisiin tallennettujen koordinaattien muuntaminen paikkatietokohteiksi Esimerkkinä Excel-taulukkona ladattavat Helsingin pysäköintilippuautomaatit Viimeksi muokattu 27. huhtikuuta
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 8. Saapumisryhmä: Pasi Ranne /9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 8 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 25.9.2013 25/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Harjoitustyö Harjoitustöiden tilanne
LisätiedotKoostefunktiot. Viisi standardifunktiota: Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa:
Funktiot Koostefunktiot Viisi standardifunktiota: AVG -- keskiarvo MIN -- pienin arvo MAX -- suurin arvo SUM -- summa COUNT-- lukumäärä Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa: SELECT Count(*) AS Lkm
LisätiedotOlio-ohjelmointi Javalla
1 Olio-ohjelmointi Javalla Olio-ohjelmointi Luokka Attribuutit Konstruktori Olion luominen Metodit Olion kopiointi Staattinen attribuutti ja metodi Yksinkertainen ohjelmaluokka Ohjelmaluokka 1 Olio-ohjelmointi
LisätiedotHaskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä
Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Sakari Jokinen Helsinki 19. huhtikuuta 2004 Ohjelmointikielten perusteet - seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Johdanto 1 Tyyppien
LisätiedotKyselyn yleisrakenne:
SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän
LisätiedotTIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo
TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,
LisätiedotTietokantojen suunnittelun perusteita. YYT-C3001 Ympäristötiedon hallinta Jussi Nikander, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tietokantojen suunnittelun perusteita YYT-C3001 Ympäristötiedon hallinta, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Luennon sisältö Johdanto: data, tieto ja tietämys Tietokantojen perusteita Tietokantojen käyttö:
LisätiedotNäkymät ja tiedon suojaus
HELIA TIKO-05 1 (23) Näkymät ja tiedon suojaus Näkymät...2 Eri tyyppisiä relaatioita...2 Taulu - Tallennettu relaatio...2 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos...2 Työtaulut - Väliaikaisiksi luodut taulut...2
LisätiedotHelsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos (H.Laine) Tietokantojen perusteet. Liitteenä: Tiivistelmä SQL-syntaksista
Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 26.2.2014 (H.Laine) Tietokantojen perusteet Liitteenä: Tiivistelmä SQL-syntaksista Kirjoita jokaiseen erilliseen vastausarkkiin kurssin nimi, tenttipäivä,
LisätiedotRelaatiotemporaalinen tietomalli mittaustiedon hallintaa varten
Automaatio 1999, 14.-16.9.1999, Helsinki. Relaatiotemporaalinen tietomalli mittaustiedon hallintaa varten Antoni Wolski Johannes Arminen Antti Pesonen VTT Tietotekniikka, PL 1201, 02044 VTT, Finland Puh.
LisätiedotAJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML
AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen
LisätiedotHarjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti:
Harjoitus 7 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: class Lintu //Kentät private int _siivenpituus; protected double _aivojenkoko; private bool _osaakolentaa; //Ominaisuudet public int
LisätiedotTieto- ja tallennusrakenteet
Tieto- ja tallennusrakenteet Sisältö Tyyppi, abstrakti tietotyyppi, abstraktin tietotyypin toteutus Tallennusrakenteet Taulukko Linkitetty rakenne Abstraktit tietotyypit Lista (Puu) (Viimeisellä viikolla)
Lisätiedot