Relaatiotemporaalinen tietomalli mittaustiedon hallintaa varten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Relaatiotemporaalinen tietomalli mittaustiedon hallintaa varten"

Transkriptio

1 Automaatio 1999, , Helsinki. Relaatiotemporaalinen tietomalli mittaustiedon hallintaa varten Antoni Wolski Johannes Arminen Antti Pesonen VTT Tietotekniikka, PL 1201, VTT, Finland Puh. (09) 4561, Fax. (09) sähköposti: {antoni.wolski, johannes.arminen, AVAINSANAT aikasarja, temporaalinen tietomalli, prosessinhallinta, mittaus 1. JOHDANTO Teollisuusprosesseissa syntyy suuria määriä tietoja, joita hyödynnetään automaatiojärjestelmissä ja prosessinhallintajärjestelmissä. Tiedon määrän kasvaessa ja prosessinhallintaohjelmien monimutkaistuessa tiedon joustava käyttö on yhä tärkeämpää. On tiedonhallintakeinoin taattava, että prosessissa syntynyt tai jalostettu tieto on tallessa niin, että erilaisia, toisistaan poikkeavia sovellusten tietotarpeita voidaan tyydyttää tehokkaasti ja ohjelmoinnin kannalta helposti. Perinteisillä tietotekniikan sovellusalueilla tietokannanhallintajärjestelmiä on käytetty tähän tarkoitukseen. Joustavan, sovellustarpeisiin muokkautuvan käyttötavan lisäksi ne takaavat tiedon eheyden ja pysyvyyden erilaisten rinnakkais- ja toipumistekniikoiden avulla. Perinteiset tietokantaratkaisut (jotka nykyisin pääosin perustuvat SQL-kieleen [ISO92]) eivät kuitenkaan sovi hyvin teollisten prosessinhallintajärjestelmien pohjaksi. Yksi syy on SQL-tietokantojen pohjana oleva relaatiomalli, joka ei sovellu luontevasti ajallisten ilmiöiden mallintamiseen. Tarvitaan uusi tietomalli, joka sopisi paremmin prosessitiedoissa esiintyvien aikasarjojen esittämiseen. Toisaalta SQL-kielen vakiintunut asema tietokanta-alueella vaatii, että uusi malli on yhteensopiva SQL-kielen kanssa ja erityistoiminnot on turvattava SQL-kielen laajennusten avulla. VTT Tietotekniikassa kehitetty RQL-kieli ja sitä vastaava tietomalli on kehitetty yllä mainitulla tavalla. Uusi tietomalli on toteutettu RapidBase-nimisessä aikasarjatietokantaohjelmistossa, joka sopii pohjaksi moneen tosiaikaisia prosessitietoja hyödyntävään sovellukseen. Luvussa 2 analysoidaan tarkemmin aikasarjan rakenne ja ja tietokannanhallintajärjestelmalta vaaditut ominaisuudet. Luvussa 3 tarkastellaan erilaisia tapoja esittää aikasarjat relaatiotietokannoissa ja näihin tapoihin liittyvät ongelmat. Luku 4 sisältää muiden kehityssuuntien yhteenvedon. Luvussa 5 esitetään RQL-kieli ja tietomalli. RQL-esimerkkien avulla demonstroidaan tietomallin ominaisuuksia. 2. AIKASARJAN ANATOMIA Koska prosessin yksittäiset mittaukset (ja usein myös niistä johdetut tiedot) ovat sidottuja aikaan, tiedoista muodostuu aikasarjoja, joilla on seuraavat yhteiset ominaisuudet: Tietopiste on rakenteellinen tieto-olio, joka esittää reaalimaailman mittauspistettä. Osa tietopistettä kuvaavista tiedoista on ajasta riippumattomia, kuten nimet, mittauslaitteen tyyppimerkinnät ja tekniset tiedot. Aikasarja esittää jotakin ajassa mitattua tietopisteen suuretta tai suureita. Aikasarjassa olevia tietoja yhdistää kronologinen järjestys. Aikasarjan tietue kertoo yksittäisestä mittauksesta. Jokaisen tietueen yhteydessä on olemassa tieto mittausajasta ja mahdollisesti tietueen voimassaoloajasta (valid time). Tietueeseen kuuluu yksi tai kaksi aikaleimaa, riippuen toteutustavasta. Aikasarjan tietueen alkio on tietueen elementti. Se esittää mitatun arvon. Tietopistetyyppi on valmis kaava, jonka mukaan voidaan luoda uusia tietopisteitä aikasarjoineen.

2 2 Tietopisteryhmä on kokoelma tietopisteitä, jotka yhdistää jokin tekijä. Aikasarjatietokanta on joukko tietopisteitä tyyppeineen, ryhmineen ja aikasarjoineen. Sitä hallitaan ja käsitellään sopivan ohjelmiston avulla. Tyypillisin aikasarjatietokannan toiminto on voimassaoloajan perusteella tapahtuva liitos (eli voimassaoloaikaliitos, valid time join). Sellainen tarvitaan, kun esimerkiksi halutaan tietää, mikä oli prosessin tila ajanhetkellä t 1. Silloin ei riitä, että järjestelmä tietää mittausarvon mittaushetken tiedossa pitäisi olla myös hetki johon asti mittaus on voimassa. Silloin vasta voidaan muodostaa tulos kaikista mittausarvoista, joiden voimassaoloaika sisältää kyseisen ajanhetken t 1. Aikasarjojen hallintajärjestelmälle voidaan asettaa muitakin vaatimuksia, kuten että mittausarvot interpoloidaan mittaushetkien välillä, koostearvot (esim. keskiarvot) lasketaan automaattisesti ja vanhentuneet tietueet poistetaan. Aikasarjat voivat olla myös ainakin kahta eri tyyppiä. Säännöllisessä sarjassa mittausajat ovat säännöllisin aikavälein. Epäsäännöllisessä sarjassa mittausajat voivat olla mielivaltaisia. Aikasarjakyselykieli tarvitaan ja aikapohjaisten toimintojen (kuten voimassaoloaikaliitoksen) optimointi on tärkeää. Yleiskäyttöisen aikasarjahallinnan tarpeet olivat hyvin pitkään vailla niille kuuluvaa huomiota. Tutkimusalalla on herätty ongelmaan vasta viime aikoina [Dre94]. Viime vuosina on kaupallisiin tietokantajärjestelmiin tuotu joukko aikasarjalaajennuksia, jotka eivät kuitenkaan tue hyvin mittausaineiston tallennustarpeita. Ensin pohditaan, miksei relaatiotietokanta taivu tähän tarpeeseen. 3. TAIPUMATON RELAATIOTIETOKANTA Aikasarjan tuominen relaatiokantaan on kivuliasta vaikkei mahdotonta. Esimerkiksi seuraava taulu esittää lämpötila-antureiden mittauksia. Taulun joka rivillä on mittaushetken aikaleima. Probe_id Time Tempr TEMP12 10:20 24 TEMP34 12:10 99 TEMP12 13:10 20 On selvää, että aikaleima kertoo voimassaoloajan alkuhetken, kuten rivillä (TEMP12, 10:20). Mutta missä kerrotaan voimassaoloajan loppuu? Se löytyy jollakin toisella rivillä, joka esittää samaan yksilöön kohdistuvan seuraavan muutoksen, eli tässä tapauksessa rivillä (TEMP12, 13:10). Kun halutaan suorittaa eri mittaustaulujen voimassaololiitos, tulosrivi muodostetaan voimassaoloajaltaan leikkaavista lähtötaulujen riveistä. Miten sitten kirjoitetaan yllä olevan taulutyypin mukaisista tauluista lähtevä SQL-kysely? Ei mitenkään, koska SQL ei tunne käsitettä ajassa seuraava rivi. Ratkaisuna on koko voimassaoloaikatiedon kirjoittaminen joka riville, kuten seuraavassa esimerkissä. Probe_id Beg End Tempr TEMP12 10:20 13:10 24 TEMP34 12:10 NULL 99 TEMP12 13:10 NULL 20 NULL-arvot tulkitaan siten, että tieto on voimassa nykyhetkelläkin.

3 3 Täten rakennettujen taulujen voimassaololiitos onnistuu nyt yhdellä SQL-lauseella, mutta siitä tulee monimutkainen. Voidaan myös perustellusti epäillä, kuinka hyvin tietokantatuotteen optimoija selviää tehtävästään. Vaikka ratkaisu toimii, siinä on muitakin ongelmia. Aikatiedot on esitetty tuplasti ja tietojen päivityksissä täytyy noudata tiukkoja sääntöjä: rivin lisäämiseen tai muuttamiseen liittyy aina jonkun toisen rivin muuttamista. Taulun aikaeheys voi helposti rikkoontua, eikä sitä voi ylläpitää automaattisesti järjestelmän toimesta. Lähteestä [Gol93] löytyy muitakin keinoja, mutta relaatiomallin kankeudesta ei niiden avulla pääse eroon. 4. MUUT LÄHESTYMISTAVAT Tietokantakirjallisuutta tuntevat lukijat tietävät, että temporaaliset tietokannat ovat tulossa. Tietokantatutkijoiden yhteistyönä luotu kieli TSQL2 on kuvattu kirjassa [Sno95] ja useissa artikkeleissa, kuten [Sno94]. TSQL2 on otettu pohjaksi standardi SQL-kielen laajennuksessa, jonka nimi on SQL/- Temporal. Nykytiedon mukaan laajennuksen standardi valmistuisi vuonna Kaupallisia toteutuksia ei vielä ole ja aika näyttää tuleeko niitä. TSQL2-pohjainen tietokantajärjestelmä ratkaisisi ylhäällä esitetyt ongelmat, mutta puutteita on silti: toisaalta aikasarjakäsittelyn kannalta TSQL2-kielessä on tarpeetonta painolastia ja toisaalta joitakin ominaisuuksia puuttuu, esim. aikasarjatietueen käsite ja eri tyyppisten aikasarjojen tuki. Tietokantaohjelmistojen valmistajat IBM, Informix ja Oracle ovat tuoneet tuotteisiinsa aikasarjat laajennustietotyypin muodossa. Toteutukset on suunnattu finanssimarkkinoiden sovelluksiin. Mittausaikasarjoja voidaan niiden avulla toteuttaa, mutta käyttö on hankalaa ja tehotonta. Yhtenä haittana on tarve turvautua erityisiin funktioihin, jotka ovat erillään itse tietokantakielestä. Teollisten valvomo-ohjelmistojen valmistajat ovat aina tukeneet mittausaikasarjoja jossakin muodossa. Tällaisia tuotteita ovat mm. Wonderwaren InTouch, National Instrumentsin LabVIEW ja Gensymin G2. Näillä välineillä on kuitenkin vaikea rakentaa yleiskäyttöinen aikasarjatietokanta. Pisimmällä on Wonderware IndustrialSQL Server -tuotteella, jossa Microsoftin SQL Server on laajennettu aikasarjarakenteilla. Rakenteet ovat kuitenkin hyvin yksinkertaisia (tietopistetyypit ja aikasarjatietueet puuttuvat), eikä aikasarja-alkiota voi muuttaa luomisen jälkeen. 5. RQL-KIELI ja -TIETOMALLI Olemme VTT Tietotekniikassa yrittäneet luoda helppotajuisen ja tehokkaasti toteutettavan aikasarjatietomallin. RapidBase-aikasarjatietokantajärjestelmässä on toteutettu RQL-kieli (RapidBase Query language) ja sen pohjalla oleva laajennettu relaatiomalli. Kuva 1 kertoo, miten esitetään prosessimallin olioita RQL-taulujen avulla. Yksi perustaulu vastaa tietopisteen tyyppiä ja rivi yhtä tietopistettä. Esimerkiksi kaikki lämpötila-anturit voitaisiin esittää yhdessä perustaulussa. Jos halutaan lisätä yksi anturi prosessimalliin, taulun lisätään yksi rivi. Tietopisteen pysyvät tiedot on esitetty tavallisilla perussarakkeilla, kuten perinteisessä tietokannassa. Sen sijan jokainen tietopisteeseen liittyvä aikasarja esitetään erityisellä HISTORY-tyyppisellä sarakkeella. Tällaisen sarakkeen arvona on kronologisesti järjestetty aikasarjatietueiden sekvenssi. Aikasarjatietue jakautuu alisarakearvoihin, jotka ovat rivin esittämän olion tietyn hetken tilaa kuvaavia tietoja. Jokaisella tietueella on sisäänrakennettu aikaleimatieto, jonka perusteella järjestelmä päättää tietueen voimassaolon ajasta.. HISTORY-tyypin arvoilla eli aikasarjoilla on ominaisuudet, jotka puuttuvat relaatiotietomallista. Järjestelmä ylläpitää tietueiden järjestystä, aikaleimaa tietueet automaattisesti (ellei sovellus anna aikaleimaa) ja takaa historian maksimaalisen pituuden poistamalla vanhennetut tiedot tietokannasta. Jos vanhentuneet tiedot halutaan kuitenkin säilyttää, tietokantaan määritellyt arkistoijaoliot pitävät huolen tietojen arkistoinnista toiseen taltioon.

4 4 alisarake HISTORYsarake VALID :02:01.00 perussarake perustaulu VALID NOW Kuva 1. RQL-tietomallin mukainen perustaulu (esimerkki). RQL-malli supistuu helposti tavalliseen relaatiomalliin, jos vain nykyinen tila on käsittelyn kohteena. RQL-perustaulu voidaan silloin nähdä SQL-perustauluna (kuvan 1 etualalla oleva tummennettu osa). Tavalliset SQL-komennot kohdistuvat tähän 'nykynäkymään', johon kuuluvat aikasarjojen kronologisesti viimeiset tietueet. Laajennetun kieliopin avulla pystytään myös helposti päivittämään ja hakemaan aikasarjoissa olevia tietoja. Kahden historian perustaulu voidaan luoda esimerkiksi seuraavalla RQL-lauseella: CREATE TABLE tempr_probes ( probe_id CHAR(8), name VARCHAR(80), type CHAR(10), scale INT, measur_h HISTORY ( tempr INT, quality TINYINT ) SIZE state_h HISTORY ( state CHAR(8) ) SIZE 1000 Tässä esimerkissa taulun historiasarakkeista toinen on tarkoitettu mittausarvojen tallentamiseen ja toinen anturin tilan (ON/OFF) seuraamiseen. On prosessimallin suunnittelijan tehtävä valita mistä olion ominaksista halutaan historiatietoja talteen ja mistä ei. Uuden anturin lisääminen prosessimalliin käy seuraavalla lauseella: INSERT INTO tempr_probes (probe_id, name, type, scale, state_h.state) VALUES ('TEMP34', 'Axis head tempr meter', 'TM2', 10, 'OFF') Yllä oleva lause alustaa uuden rivin perussarakearvot ja yhden historian tilaa. Historiaan state_h on kirjoitettu arvo 'OFF' ja historiatietuen automaattinen aikaleimä kertoo arvon luomisen hetkestä. Toinen historia on vielä kuitenkin alustamaton ja se arvo (ja myös alisarakkeiden arvo) on NULL, eli 'tyhjä'.

5 5 SQL-tietokannoissa sarakearvojen muuttaminen tapahtuu UPDATE-lauseella. Jos RQL-kielessä UPDATE-lause kohdistetaan historian alisarakkeeseen, sen nykynäkymän mukainen arvo muuttuu ja vanha arvo siirtyy historiaan. Uuden anturin tila muutetaan näin: UPDATE tempr_probes SET state_h.state = 'ON' WHERE probe_id = 'TEMP34' Mittausarvoja syötetään vastaavalla tavalla. Tässäkin tapauksessa käytetään UPDATE-lausetta, koska kyseessä on nykynäkymän päivitys: UPDATE tempr_probes SET measur_h.tempr = 124, measur_h.quality = 3 WHERE probe_id = 'TEMP34' Tähän asti esitetyt INSERT ja UPDATE-lauseet ovat SQL-standardin mukaisia. Jos SELECT-lause esitetään standardinmukaisella tavalla, sekin kohdistuu RQL-taulun nykynäkymään. Esimerkiksi lause SELECT probe_id, name, measur_h.tempr WHERE state_h.state = 'ON' tuottaa tulostaulun, jossa on ON-tilassa olevien antureiden tunnustiedot ja tuoreimmat mittaukset. RQL-kieli tuo laajennukset, joiden avulla historiatiedot voidaan ylläpitää ja hakea. Esimerkiksi vanhoja historiatietoja päivitetään UPDATE HISTORY -lauseella. Historiatiedot haetaan tavallisella SELECT-lauseella, jossa on jokin historiaan viittaava temporaalinen predikaatti. Temporaalisista predikaateista kätevin on VALID-predikaatti, jolla annetaan haettavien tietojen voimassaoloaika. RQL-kielen SELECT-lauseessa VALID-predikaatii on aina mukana vaikka käyttäjjä sitä ei antaisi. Sen oletusarvomuoto on VALID NOW, joka viittaa nykynäkymään (kuva 1). VALID-predikaatissa voidaan antaa aikapiste, jolloin haetut tiedot ovat voimassa. Esimerkiksi lause SELECT probe_id, name, state_h.state, measur_h.tempr WHERE VALID ' :02:01.000' tuottaa listan kaikista antureista ja niiden tiloista ja mitatuista arvoista mainitulla hetkellä. VALID-predikaatilla on useita aikapisteiden ja jaksojen määrittelyyn sopivia muotoja. Esimerkiksi näin haetaan viimeisen minuutin mittaustietoja: SELECT ots, probe_id, name, measur_h.tempr WHERE VALID FROM NOW INTERVAL '1' MINUTE Sarake ots (object timestamp) on tulostaulun virtuaalinen sarake ja se kertoo mittauksen ajankohdan. Se sisällytetään aina tulostauluun, jos tuloksessa on historiatietoja.. Sen arvo on laskettu historiatietueiden aikaleimatiedoista. Kun kaksi tai useampi historia yhdistetään yhteen tulostauluun, järjestelmä suorittaa historioiden voimassaololiitoksen niin, että kussakin tulostaulun rivissä on samassa aikajaksossa voimassa olevia tietoja.. Seuraavaan lauseen kahden historian voimassaololiitoksen tuloksessa jokaisen tulosrivin voimassaoloajan kertovat sarakkeet ots ja ots_end (viimeksi mainittu on myös virtuaalisarake) SELECT ots, ots_end, probe_id, state_h.state, measur_h.tempr WHERE VALID BEFORE NOW

6 6 Usein tarvitaan tietoa säännöllisin aikavälein voimassa olevista arvoista (esim. trendinäytön tuottamiseen). RQL-kielen aikapisteliitos (timepoint join) tuottaa tarvittavan tuloksen. Se voidaan kohdistaa samassa lauseessa muodostettuun voimassaololiitokseen, kuten esimerkiksi tässä lauseessa, joka tuottaa 10 sekunnin aikavälein tila- ja mittaustietoja yhden tunnin ajalta. SELECT ots, probe_id, state_h.state, measur_h.tempr TIMEPOINT SERIES INTERVAL '10' SECOND WHERE VALID FROM NOW INTERVAL '1' HOUR Tässä kuvattu RQL-kieli ja tietomalli on toteutettu VTT Tietotekniikan RapidBase-järjestelmässä 1. Sovellusohjelmat käyttävät RapidBase-tietokantaa lähettämällä RQL-lauseita RapidBase-palvelimeen tavanomaisten SQL-tietokannoista tuttujen etäkäyttöliittymien kautta, kuten ODBC ja JDBC. Oma RapidBase C++-pohjainen liittymäluokkakirjasto on myös käytettävissä. Tässä esitetyn tietomallin lisäksi RapidBase-järjestelmän erikoisuuksiin kuuluuvat muunmuassa keskusmuistipohjainen tietokannan toteutus ja ilmaisuvoimainen laukaisinjärjestelmä, johon kuuluvat myös sumean päättelyn pohjalta toimivat laukaisimet. 6. LÄHDELUETTELO [Dre94] W. Dreyer et al.: Research Perspectives for Time Series Management Systems. SIGMOD Record, 23(1), March 1994, sivut [Gol93] R. Goldring: An Introduction to Time-Series Data. InfoDB, 7(2), Spring 1993, sivut [ISO92] [Sno94] [Sno95] ISO/IEC Information processing systems - Database language SQL. International standard, third edition, Ref. No. ISO 9075 : 1992 (E). R. Snodgrass et al.: TSQL2 Language Specification. ACM SIGMOD Record, 23(1), March 1994, sivut R. Snodgrass (ed.): The TSQL2 Temporal Query Language. Kluwer Academic Publishers, 1995, 674 s. 1

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija

Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opintojaksolla: keskitytään relaatiotietokantojen teoriaan ja toimintaan SQL-kieli kyselykielenä

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI SQL - KIELI TIETOJEN MUOKKAUS MARKKU SUNI Tarkastellaan tauluissa olevien tietojen muokkausta muokkauskäskyjä: INSERT UPDATE DELETE Kysymys kuuluu: Voiko tietoja muokata

Lisätiedot

Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot)

Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot) SQL sisältää operaatiot tietokannan sisällön muodostamiseen ja ylläpitoon: insert - uusien rivien vienti tauluun delete - rivien poisto update - rivien muutos 1 Insert lauseella on kaksi muotoa: insert

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (14) Luento SQL... 2 Historiaa... 2 Standardit... 3 Käyttö... 4 DDL... 5 Tietokantaobjektien määrittely... 5 SQL:n tietotyypit... 6 Eheyssääntöjen määrittely... 9 Indeksin määrittely... 11 Syntaksikuvaukset...

Lisätiedot

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

HELIA TIKO-05 1 (22) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi E.Räty, O.Virkki 9.3.2010

HELIA TIKO-05 1 (22) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi E.Räty, O.Virkki 9.3.2010 HELIA TIKO-05 1 (22) SQL SQL... 2 Historiaa... 2 Standardit... 3 Käyttö... 4 Sql-komentojen kirjoittaminen... 5 DDL... 7 Tietokantaobjektien määrittely... 7 SQL:n tietotyypit... 8 Eheyssääntöjen määrittely...

Lisätiedot

PROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009

PROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009 PROSEDUURIT, FUNKTIOT JA HERÄTTIMET - ESIMERKKEINÄ ORACLE, SQL SERVER, MYSQL JA OCELOT JOUNI HUOTARI K2009 PROSEDUURIT Ohjelmamoduuleita, jotka voidaan tallettaa tietokantaan (DBMS:n tietohakemistoon)

Lisätiedot

HELIA TIKO-05 1 (17) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki

HELIA TIKO-05 1 (17) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki HELIA TIKO-05 1 (17) SQL / DML 4 Alikyselyt...2 Joukko-operaatiot...7 Yhdiste, unioni...8 Leikkaus...9 Erotus... 10 Tietokannan datan muokkaus... 11 Lisäys... 11 Yhden rivin lisääminen... 12 Useamman rivin

Lisätiedot

SQL. ! nykystandardi SQL3 eli SQL'99. ! CREATE TABLE, ALTER TABLE ja DROP TABLE. ! CREATE VIEW ja DROP VIEW. ! CREATE INDEX ja DROP INDEX

SQL. ! nykystandardi SQL3 eli SQL'99. ! CREATE TABLE, ALTER TABLE ja DROP TABLE. ! CREATE VIEW ja DROP VIEW. ! CREATE INDEX ja DROP INDEX SQL - perusteet SQL - yleistä Esa Salmikangas InMics SE Oy versio 16.6.2003 SQL - perusteet 1 SQL - perusteet 2 SQL Structured Query Language SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli yleisimmät

Lisätiedot

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3

Lisätiedot

Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);

Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun

Lisätiedot

Tällä viikolla. Kotitehtävien läpikäynti Aloitetaan Pelifirman tietovaraston suunnittelu Jatketaan SQL-harjoituksia

Tällä viikolla. Kotitehtävien läpikäynti Aloitetaan Pelifirman tietovaraston suunnittelu Jatketaan SQL-harjoituksia Tällä viikolla Kotitehtävien läpikäynti Aloitetaan Pelifirman tietovaraston suunnittelu Jatketaan SQL-harjoituksia 1.) Mainitse tietokonepelistä (kuvitteellisesta tai todellisesta) esimerkkitilanteita,

Lisätiedot

SELECT-lauseen perusmuoto

SELECT-lauseen perusmuoto SQL: Tiedonhaku SELECT-lauseen perusmuoto SELECT FROM WHERE ; määrittää ne sarakkeet, joiden halutaan näkyvän kyselyn vastauksessa sisältää

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI Tavoite: Suunnitella käyttäjien tarvitsemat turvallisuusmekanismit ja säännöt. Toisin sanoen: tehdä tietokannasta turvallinen ja luotettava. Muistutus: Tietokanta

Lisätiedot

HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) ICT23a Tietokannan suunnittelu ja toteutus O.Virkki 4.9.2008

HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) ICT23a Tietokannan suunnittelu ja toteutus O.Virkki 4.9.2008 HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) Relaatiomalli Relaatiomalli... 2 Peruskäsitteet... 3 Relaatio... 5 Attribuutti ja arvojoukko... 6 Monikko... 7 Säännöt... 8 Yksilön eheyssääntö ja Pääavain... 9 Viite-eheyssääntö

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 11 MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 11 MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 11 MARKKU SUNI Tarkastellaan Tietokannan fyysistä suunnittelua Menetelmän vaihetta 4 Looginen suunoitelma muutetaan toimiviksi tauluiksi Id enimi snimi muuta 1 Aki Joki xxx

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI OSIO 02 Tietokantojen perusteita Tietokanta Näistä vaatimuksista seuraa: tietokantaan liittyy ohjelmisto, joka hoitaa sitä tämä ohjelmisto varsinaisesti lukee ja kirjoittaa

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 13.11.2000

HELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 13.11.2000 HELIA 1 (15) Luento 2.7 Toiminnallisuutta tietokantaan... 2 Deklaratiivinen eheysvalvonta... 2 Proseduraalinen eheysvalvonta... 3 Eheysvalvonnan suunnittelusta... 4 Sääntöjen määrittely... 4 Toteutusvaihtoehdot...

Lisätiedot

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli 2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Tietokannan suunnitteluprosessin osat sivu 2 Käsiteanalyysi ER-mallinnus, tietomallinnus

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta

Tiedonhallinnan perusteet. H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta Tiedonhallinnan perusteet H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta Nimi: Mikko Haapanen Opiskelijanumero: 0900568 Ryhmä: T09L Työ tehty: 15.3.2010 Mikko Haapanen 15.3.2010 1(7) 1. Asiakasvaatimukset

Lisätiedot

Relaatiomalli ja -tietokanta

Relaatiomalli ja -tietokanta Relaatiomalli ja -tietokanta > Edgar. F. (Ted) Codd, IBM, 1969 < A Relational Model of Data for Large Shared Data Banks Communications of the ACM, Vol. 13, No. 6, June 1970, pp. 377-387. > 70-luvun lopulla

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (14) Luento Näkymät... 2 Relaatiotyypit... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 3 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 3 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 3 Otetaulut - Tauluun tallennettu kyselyn tulos...

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty

Lisätiedot

Tietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1

Tietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1 Tietokannan hallinta Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1 Tietokannan hallinta 1. Johdanto (käsitteitä) 2. Tietokannan talletusrakenteet 3. Tietokannan hakemistorakenteet 4. Kyselyiden käsittely ja optimointi

Lisätiedot

TIETOKANNAT JOHDANTO

TIETOKANNAT JOHDANTO TIETOKANNAT JOHDANTO JOUNI HUOTARI & ARI HOVI 2000-2011 Tieto TAUSTAA Yritykselle tiedot ovat tärkeä resurssi päätöksenteon tukena (JIT) varastointi ja käyttö vaativat investointeja vrt. energia (lähde,

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (15) Luento 2.6 Käyttöoikeuksista ja suojauksesta... 2 Suojausten suunnittelu... 3 Käyttäjätunnukset... 4 Tunnuksen luominen... 5 Tunnuksen muuttaminen... 6 Tunnuksen poistaminen... 6 Oikeudet

Lisätiedot

Testidatan generointi

Testidatan generointi Testidatan generointi Anu Ahonen Kevät 2008 Tämä työ on tehty Creative Commons -lisenssin alla Työn tarkasti 9.4.2008 Jouni Huotari (JAMK/IT) 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS...2 2 TESTIDATAN GENEROINTI

Lisätiedot

Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);

Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (14) Luento Transaktion / Tapahtuman hallinta... 2 Taustaa... 3 Tapahtuman käsite... 5 ACID-ominaisuudet... 7 Samanaikaisuuden hallinta... 8 Lukitukset... 9 Toipuminen... 10 Loki-tiedosto... 11

Lisätiedot

Kyselyn yleisrakenne:

Kyselyn yleisrakenne: SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);

Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun

Lisätiedot

select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta]

select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän

Lisätiedot

IIO30220 Database Management / Tietokannan hallinta TAPAHTUMIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI (7.3.2012)

IIO30220 Database Management / Tietokannan hallinta TAPAHTUMIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI (7.3.2012) IIO30220 Database Management / Tietokannan hallinta TAPAHTUMIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI (7.3.2012) TEHTÄVIÄ/KYSYMYKSIÄ Määrittele tapahtuma (transaction) tapahtumien hallinta Mitä ovat tapahtuman ACIDominaisuudet?

Lisätiedot

A271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07. Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

A271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07. Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi A271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07 Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi A271117 TIETOKANNAT Tavoitteet Oppia tietokantojen suunnitteluperiaatteet Osata käyttää

Lisätiedot

CSE-A1200 Tietokannat

CSE-A1200 Tietokannat CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 1 / 40 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten tietokannan relaatioiden (taulujen) määrittelyt kirjoitetaan SQL:llä. Osaat

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

Hakukyselyt: SELECT * FROM taulu WHERE sarake1 = Malli Nimi [WHERE sarake1 LIKE M% ] [WHERE BETWEEN ehto1 AND ehto2] [WHERE sarake1 IN/= (alikysely)]

Hakukyselyt: SELECT * FROM taulu WHERE sarake1 = Malli Nimi [WHERE sarake1 LIKE M% ] [WHERE BETWEEN ehto1 AND ehto2] [WHERE sarake1 IN/= (alikysely)] Tällä viikolla Kertaus SQL-asioista jatketaan SQL-tekstifuntio-harjoituksia tehdään pelifirman tietokannasta ER-malli MySQL:llä, tarkastellaan mallin toimivuutta ja korjataan, jos korjattavaa löytyy, tehdään

Lisätiedot

Muita tietokantaobjekteja. Näkymät, synonyymit, indeksointi, valtuudet ja systeemihakemisto

Muita tietokantaobjekteja. Näkymät, synonyymit, indeksointi, valtuudet ja systeemihakemisto Muita tietokantaobjekteja Näkymät, synonyymit, indeksointi, valtuudet ja systeemihakemisto Näkymät Näkymä (view) on looginen näyte tietokannan tauluista tai näkymistä Näkymä ei voi sisältää SELECT INTO,

Lisätiedot

MUITA TIETOKANTAOBJEKTEJA NÄKYMÄT, SYNONYYMIT, INDEKSOINTI, VALTUUDET JA SYSTEEMIHAKEMISTO

MUITA TIETOKANTAOBJEKTEJA NÄKYMÄT, SYNONYYMIT, INDEKSOINTI, VALTUUDET JA SYSTEEMIHAKEMISTO MUITA TIETOKANTAOBJEKTEJA NÄKYMÄT, SYNONYYMIT, INDEKSOINTI, VALTUUDET JA SYSTEEMIHAKEMISTO NÄKYMÄT Näkymä (view) on looginen näyte tietokannan tauluista tai näkymistä Näkymä ei voi sisältää SELECT INTO,

Lisätiedot

HAAGA-HELIA heti09 1 (27) ICT05 Tiedonhallinta ja tietokannat O.Virkki 19.1.2010. Relaatiomalli

HAAGA-HELIA heti09 1 (27) ICT05 Tiedonhallinta ja tietokannat O.Virkki 19.1.2010. Relaatiomalli HAAGA-HELIA heti09 1 (27) Relaatiomalli Relaatiomalli... 2 Peruskäsitteet... 3 Relaatio... 5 Attribuutti ja arvojoukko... 6 Monikko... 7 Säännöt... 8 Arvojoukkoeheyssääntö... 8 Pääavain ja yksilön eheyssääntö...

Lisätiedot

Fyysinen suunnittelu

Fyysinen suunnittelu Informaatioteknologian instituutti IIO30100 Tietokantojen suunnittelu Fyysinen suunnittelu kirjan Hovi, Huotari, Lahdenmäki: Tietokantojen suunnittelu & indeksointi, Docendo (2003, 2005) luvusta 9 Jouni

Lisätiedot

Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC)

Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC) HAAGA-HELIA ICT1TA006: Ohjelmointi 1 /5 Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC) (Lähteet: Oracle java jdbc Tutorial, Arvo Lipitsäinen: Tietokannan käsittely JDBC:n

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. SQL kysely

Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. SQL kysely Harjoitustehtävä 1 Puutarha Puutarhatunnus omistaja sijainti Vastuualue puutarhatunnus aluenumero maaperä, kosteus valaistus sijainti vastuutonttu Tonttu Tonttutunnus Istutus istutuspäivä paikka_alueella

Lisätiedot

17 BUDJETOINTI. Asiakaskohtainen Budjetti. 17.1 Ylläpito-ohjelma. Dafo Versio 10 BUDJETOINTI. Käyttöohje. BudgCust. 17.1.1 Yleistä

17 BUDJETOINTI. Asiakaskohtainen Budjetti. 17.1 Ylläpito-ohjelma. Dafo Versio 10 BUDJETOINTI. Käyttöohje. BudgCust. 17.1.1 Yleistä 17 Asiakaskohtainen Budjetti 17.1 Ylläpito-ohjelma 17.1.1 Yleistä BudgCust Ohjelmalla avataan järjestelmään asiakaskohtaisia budjetteja, jotka annetaan kuukausitasolla (oletus). 17.1.2 Parametrit Ohjelmaa

Lisätiedot

HSMT Tietokannoista. Ville Leppänen. HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2008 p.1/32

HSMT Tietokannoista. Ville Leppänen. HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2008 p.1/32 HSMT Tietokannoista Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2008 p.1/32 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista (1h)

Lisätiedot

Kirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina

Kirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina Kirjasto Kevät 2001 Auvinen Annemari Niemi Anu Harjoitustyö 7.4.2001 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Vaatimukset... 3 2.1. Toiminnalliset... 3 2.1.1. Sisäänkirjautuminen... 3 2.1.2. Nimikkeiden

Lisätiedot

HAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) ICT05: Tiedonhallinta ja Tietokannnat O.Virkki Transaktionkäsittely

HAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) ICT05: Tiedonhallinta ja Tietokannnat O.Virkki Transaktionkäsittely HAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) Transaktionkäsittely Transaktion / Tapahtuman hallinta... 2 Taustaa... 3 Tapahtuman käsite... 5 ACID-ominaisuudet... 7 Samanaikaisuuden hallinta... 8 Lukitukset... 9 Toipuminen...

Lisätiedot

Samanaikaisuuden hallinta. Optiot transaktionaalisissa työnkuluissa

Samanaikaisuuden hallinta. Optiot transaktionaalisissa työnkuluissa Samanaikaisuuden hallinta Optiot transaktionaalisissa työnkuluissa Sisältö Transaktionaaliset työnkulut Samanaikaisuuden ongelmat Optiot idea käyttökohteet WorkMan Optioiden toteutus Arviointi Transaktionaaliset

Lisätiedot

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO JOUNI HUOTARI 2005-2010 OLAP-OHJETEKSTIT KOPIOITU MICROSOFTIN OHJATUN OLAP-KUUTION TEKO-OHJEESTA ESIMERKIN KUVAUS JA OLAP-MÄÄRITELMÄ

Lisätiedot

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä OLAP-kuution teko Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä Tavoitteena on luoda OLAP-kuutio Northwind-tietokannan tilaustiedoista

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Janne Raitaniemi (Bitec Oy) Saku Rantamäki (SAMK) Aurinkoenergiajärjestelmien luonne järjestelmien odotettu elinkaari on pitkä investoinnin kannattavuus

Lisätiedot

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä

Lisätiedot

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma. 2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä

Lisätiedot

FYYSINEN SUUNNITTELU

FYYSINEN SUUNNITTELU IIO30100 TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU JA IIO30200 TIETOKANNAN HALLINTA FYYSINEN SUUNNITTELU KIRJAN HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI, DOCENDO (2003, 2005), LUKU 9 JOUNI HUOTARI,

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

A271117 TIETOKANNAT, 4 op Kevät 2010 - TI09

A271117 TIETOKANNAT, 4 op Kevät 2010 - TI09 A271117 TIETOKANNAT, 4 op Kevät 2010 - TI09 Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi A271117 TIETOKANNAT Tavoitteet Oppia tietokantojen suunnitteluperiaatteet Osata käyttää

Lisätiedot

D B. Tietokannan hallinta - kurssin tavoite. Kurssilla opitaan periaatteet. Edellytyksenä osallistumiselle on Tietokantojen perusteiden hallinta

D B. Tietokannan hallinta - kurssin tavoite. Kurssilla opitaan periaatteet. Edellytyksenä osallistumiselle on Tietokantojen perusteiden hallinta Tietokannan hallinta - kurssin tavoite Kurssilla opitaan periaatteet fyysisen tietokannan tallennuksesta ja käsittelystä tietokantakyselyiden muuntamisesta fyysisen tietokannan käsittelyoperaatioiksi kyselyn

Lisätiedot

jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja

jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja mikä tahansa tietokokoelma? --> erityispiirteitä Tietokanta vs. tiedosto 1

Lisätiedot

Tietokanta (database)

Tietokanta (database) Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja 1 Tiedosto Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään

Lisätiedot

FYYSINEN SUUNNITTELU

FYYSINEN SUUNNITTELU IIO30120 DATABASE DESIGN / TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU JA IIO30220 DATABASE MANAGEMENT / TIETOKANNAN HALLINTA FYYSINEN SUUNNITTELU KIRJAN HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI,

Lisätiedot

Tietokantojen perusteet, syksy 1999 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-yhteenvetofunktiot. SQL-yhteenvetofunktiot

Tietokantojen perusteet, syksy 1999 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-yhteenvetofunktiot. SQL-yhteenvetofunktiot DO NOT PRINT THIS DOCUMENT SQL:ssä joukko yhteenvetofunktioita (aggregate function, koostefunktio) AVG keskiarvo MIN pienin arvo (minimi) MAX suurin arvo (maksimi) SUM summa COUNT lukumäärä Yhteenvetofunktioita

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013

TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 5 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 11.9.2013 11/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Tietokannan normalisoinnin

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, tktl DO Tietokantojen perusteet, kevät 2000 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-yhteenvetofunktiot. SQL-yhteenvetofunktiot

Helsingin yliopisto, tktl DO Tietokantojen perusteet, kevät 2000 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-yhteenvetofunktiot. SQL-yhteenvetofunktiot DO NOT PRINT THIS DOCUMENT SQL:ssä joukko yhteenvetofunktioita (aggregate function, koostefunktio) AVG keskiarvo MIN pienin arvo (minimi) MAX suurin arvo (maksimi) SUM summa COUNT lukumäärä Yhteenvetofunktioita

Lisätiedot

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (12) Luento 4.3 Eheyssäännöt (Integrity Constraints)... 2 Eheyden valvonta... 3 Yksilön eheyssääntö... 4 Viite-eheyssäännöt... 5 Arvojoukkoeheyssäännöt... 8 Null-arvoista... 10 Sovelluskohtaiset

Lisätiedot

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 30.4.2010 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan tiedonsiirtoformaatti Laboratoriot, jotka toimittavat tulokset suoraan VeRaan.

Lisätiedot

Tietotekniikan laitos Käki-projekti TIETOKANTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

Tietotekniikan laitos Käki-projekti TIETOKANTASUUNNITELMA. 1. Johdanto Jyväskylän yliopisto SUUNNITELMA Tietotekniikan laitos 5.11.2003 Käki-projekti TIETOKANTASUUNNITELMA 1. Johdanto Suunnitelma sisältää kuvauksen tietokannan suunnittelussa käytetyistä periaatteista, kuvan

Lisätiedot

Access-kyselyt. Luetteloinnin kehittämispäivä 13.12.2012 Mia Kujala

Access-kyselyt. Luetteloinnin kehittämispäivä 13.12.2012 Mia Kujala Access-kyselyt Luetteloinnin kehittämispäivä 13.12.2012 Mia Kujala Ennen kuin aloitat MS Access on asennettu Oracle ODBC-ajuri on asennettu C:\Voyager\Access Reports\Reports.mdb > Voyager-taulut on linkitetty

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine

Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, 3.5.2007, H.Laine Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi

Lisätiedot

MySQL ja PostgreSQL Seminaarityö

MySQL ja PostgreSQL Seminaarityö Jani Ahde (1401497, TI14SPeli) MySQL ja PostgreSQL Seminaarityö Essee Opintojakso 206101312_TP Marraskuu 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RELAATIO JA SQL... 3 2.1 Relaatiotietokanta... 3 2.2 SQL... 4 3

Lisätiedot

POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN

POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN KIRJAN HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 7 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI IIO30100 TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU

Lisätiedot

Denormalisointia turvallisesti. Ougf syysseminaari 4.11.2010 Pörssitalo Helsinki Timo Raitalaakso

Denormalisointia turvallisesti. Ougf syysseminaari 4.11.2010 Pörssitalo Helsinki Timo Raitalaakso Denormalisointia turvallisesti Ougf syysseminaari 4.11.2010 Pörssitalo Helsinki Timo Raitalaakso Timo Raitalaakso Senior Database Specialist Solita Oy 2001- - 2001 Tampereen Teknillinen korkeakoulu Tietokannat

Lisätiedot

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä Tuomas Husu Helsinki 20.2.2010 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö i 1 Johdanto

Lisätiedot

Tietokantojen perusteet

Tietokantojen perusteet Tietokantojen perusteet Johdanto Jouni Huotari & Ari Hovi 2008 TAUSTAA Yritykselle tiedot ovat tärkeä resurssi päätöksenteon tukena (JIT) varastointi ja käyttö vaativat investointeja vrt. energia (lähde,

Lisätiedot

HELIA 1 (13) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (13) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (13) Luento 2.9 Tietohakemistot 2 2 Coddin 12 säännöstä RDBMS:lle... 3 Oraclen tietohakemistonäkymät (osa) 4 Yleiset 4 Taulut 4 Säännöt 4 Näkymät 4 Synonyymit 5 Talletetut rutiinit 5 Käyttöoikeudet

Lisätiedot

Jouni Huotari & Ari Hovi. Käsitemallinnuksesta relaatiokantaan KÄSITEMALLI. LOOGINEN MALLI: tietomalli valittu. FYYSINEN MALLI: DBMS valittu

Jouni Huotari & Ari Hovi. Käsitemallinnuksesta relaatiokantaan KÄSITEMALLI. LOOGINEN MALLI: tietomalli valittu. FYYSINEN MALLI: DBMS valittu Informaatioteknologian instituutti IIO30100 Tietokantojen suunnittelu Polku luokkakaavioista taulujen toteutukseen kirjan Hovi, Huotari, Lahdenmäki: Tietokantojen suunnittelu & indeksointi, Docendo (2003,

Lisätiedot

Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen

Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä Tausta ja tavoitteet Tausta Kurssilla on opiskeltu suunnittelemaan ja toteuttamaan tietokanta, joka on pieni perustuu selkeisiin vaatimuksiin on (yleensä) yhden samanaikaisen

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos (H.Laine) Tietokantojen perusteet. Liitteenä: Tiivistelmä SQL-syntaksista

Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos (H.Laine) Tietokantojen perusteet. Liitteenä: Tiivistelmä SQL-syntaksista Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 26.2.2014 (H.Laine) Tietokantojen perusteet Liitteenä: Tiivistelmä SQL-syntaksista Kirjoita jokaiseen erilliseen vastausarkkiin kurssin nimi, tenttipäivä,

Lisätiedot

Tietokannanhoitaja DBA (Database Administrator) ja tietokannan hallinta

Tietokannanhoitaja DBA (Database Administrator) ja tietokannan hallinta Tietokannanhoitaja DBA (Database Administrator) ja tietokannan hallinta Jouni Huotari Martti Laiho (materiaali on osa virtuaaliammattikorkeakoulun Tietokantaosaaja-opintokokonaisuutta) opintokokonaisuutta)

Lisätiedot

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative

Lisätiedot

SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI

SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI Relaatiomallisen tietokannan käsittely Tietojen saanti, talletus ja päivitys tapahtuu SQL-kielellä Yhtä operaatiota sanotaan kyselyksi (query) Kyselyjä voidaan laittaa peräkkäin

Lisätiedot

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,

Lisätiedot

FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien

FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien Monen taulun kyselyt FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: SELECT FROM Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien karteesinen

Lisätiedot

SQL - Tietokannan ylläpito. SQL - Tietokannan ylläpito. SQL - Tietokannan ylläpito. SQL - Tietokannan ylläpito. SQL - Tietokannan ylläpito

SQL - Tietokannan ylläpito. SQL - Tietokannan ylläpito. SQL - Tietokannan ylläpito. SQL - Tietokannan ylläpito. SQL - Tietokannan ylläpito SQL sisältää operaatiot tietokannan sisällön muodostamiseen ja ylläpitoon: insert - uusien rivien vienti tauluun delete - rivien poisto update - rivien muutos Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto Tietokanta Tiedosto Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään

Lisätiedot

TERADATAN JA SAS DI STUDION YHTEISELO CASE LÄHITAPIOLA

TERADATAN JA SAS DI STUDION YHTEISELO CASE LÄHITAPIOLA TERADATAN JA SAS DI STUDION YHTEISELO CASE LÄHITAPIOLA SAS forum Helsinki 2013 LTC Otso - Kristiina Korhonen 24.9.2013 LTC-OTSO ASIAKKAIDEN KESKEINEN KUMPPANI JA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJA LTC-Otso

Lisätiedot

TIETOKANNAT JOHDANTO JOUNI HUOTARI & ARI HOVI

TIETOKANNAT JOHDANTO JOUNI HUOTARI & ARI HOVI TIETOKANNAT JOHDANTO JOUNI HUOTARI & ARI HOVI 2000-2017 Tieto TAUSTAA Yritykselle tiedot ovat tärkeä resurssi päätöksenteon tukena (JIT) varastointi ja käyttö vaativat investointeja vrt. energia (lähde,

Lisätiedot

Tietokannat II -kurssin harjoitustyö

Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Jyri Lehtonen (72039), jkoleh@utu.fi Azad Hajipour (72187), azhaji@utu.fi 10.6.2007 Sisältö 1. Tietokannan kuvaus... 1 1.1 Tietokannan rakenne... 1 1.2 Relaatiokaava

Lisätiedot

Harjoitustyö. CSE-A1200 Tietokannat! Jasse Lahdenperä! 345396! killedwhale@kapsi.fi! Henri Nurmi! 345545! henri.nurmi@kapsi.fi!

Harjoitustyö. CSE-A1200 Tietokannat! Jasse Lahdenperä! 345396! killedwhale@kapsi.fi! Henri Nurmi! 345545! henri.nurmi@kapsi.fi! Harjoitustyö CSE-A1200 Tietokannat Jasse Lahdenperä 345396 killedwhale@kapsi.fi Henri Nurmi 345545 henri.nurmi@kapsi.fi 1 Ensimmäisen vaiheen ratkaisu ER-Kaavio 2 Relaatiomalli: Loanable(Id, MaximumLoanTime)

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI OSIO 01 Peruskäsitteitä Kurssin tavoite: antaa osallistujille valmiudet ymmärtää tietokantojen periaatteet ymmärtää tietokantojen suunnittelunäkökohtia osallistua tietokantojen

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (11) Access 1 ACCESS...2 Yleistä...2 Access-tietokanta...3 Perusobjektit...3 Taulu...5 Kysely...7 Lomake...9 Raportti...10 Makro...11 Moduli...11 HELIA 2 (11) ACCESS Yleistä Relaatiotietokantatyyppinen

Lisätiedot

3. Taulujen määrittely ja muuttaminen

3. Taulujen määrittely ja muuttaminen 3. Taulujen määrittely ja muuttaminen DDL: Taulujen luonti, muutos ja poisto DML: taulujen tietojen ylläpito Tapahtumien (transaktioiden) hallinta Näkymät, synonyymit ja muut tietokantaobjektit Taulujen

Lisätiedot

LINUX-HARJOITUS, MYSQL

LINUX-HARJOITUS, MYSQL LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 SQL:n perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli. SQL tietokantakieli

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 SQL:n perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli. SQL tietokantakieli SQL tietokantakieli Relaatiomalliin pohjautuvat tietokannat Perustana relaatiomallin mukainen näkemys tietojen rakenteesta ja käsittelystä Tietokantojen rakenteen määrittelyssä ja käsittelymahdollisuuksissa

Lisätiedot

käännös käännösvaiheessa tarkasettaan linkitys

käännös käännösvaiheessa tarkasettaan linkitys Upotettu SQL Ohjelmoitaessa 3GL kielillä, käytetään relaatiotietokantaa yleensä esikääntäjien avulla. Tietokannan valmistaja toimittaa funktiokirjaston, jota esikääntäjän avulla hyödynnetään. Ongelmaksi

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP RINT THIS DOCUM ENT Relaatiotietokannat DONOTP Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli relaatiomalli (the relational model of data) perusteoria: Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun

Lisätiedot

Täysautomatisoitu raportointiympäristö. Joni-Petteri Paavilainen Jani Alatalo

Täysautomatisoitu raportointiympäristö. Joni-Petteri Paavilainen Jani Alatalo Täysautomatisoitu raportointiympäristö Joni-Petteri Paavilainen Jani Alatalo Miksi tähän ryhdyttiin? Miten asiassa edettiin? Vaatimuksia Reaaliaikaisuus n 15 min Hallitut käyttöoikeudet Raportin tekijöillä

Lisätiedot