MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI KANSIKUVIEN TAKANA BAKOM PÄRMBILDERNA Verkko haltuun Nätet i besittning Vaasa

2 Suomi, maahanmuutto ja monikulttuurisuus Suomi on perinteisesti ollut maa, josta on muutettu ulkomaille esimerkiksi USA, Kanada ja Ruotsi 1980-luvulla suhde kääntyi niin, että Suomeen muutti enemmän ihmisiä kuin mitä täältä muutti pois Demograafiset muutokset Euroopassa väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee kehitys Suomessa muuta Eurooppaa nopeampi Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma v korostaa hallittua maahanmuuttoa ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä Maahanmuuttokriittinen keskustelu lisääntynyt viime vuosina Usein kuullaan, että integraatio on epäonnistunut

3 Suomen väestö Väestö : L427 Kansalaisuus Suomen Syntymämaa Suomi Syntymämaa ulkomaat Kansalaisuus ulkomaan Syntymämaa Suomi Syntymämaa ulkomaat Äidinkieli Suomi Ruotsi Saame Yht Äidinkieli Muu kieli Äidinkieli Suomi Ruotsi Saame 48 Yht Äidinkieli Muu kieli Äidinkieli Suomi Ruotsi Saame 4 Yht Äidinkieli Muu kieli Äidinkieli Muu kieli Äidinkieli Suomi Ruotsi Saame 13 Yht Lähde: Tilaskokeskus

4 VÄESTÖ KANSALAISUUDEN, KIELEN JA SYNTYMÄVALTION MUKAAN (Tilastokeskus) SUURIM- MAT KANSA- LAISUUS RYHMÄT VENÄJÄ VIRO RUOTSI SOMALIA KIINA THAIMAA IRAK TURKKI SAKSA BRITANNIA KIELET VENÄJÄ VIRO ENGLANTI SOMALI ARABIA KURDI KIINA ALBANIA MUUT YHT SYNTYMÄ - VALTIO SUOMI ULKOMAAT SUURIM. NEUVOSTO- LIITTO (ENT.) RYHMÄT RUOTSI VIRO VENÄJÄ SOMALIA KIINA IRAK ENT. JUGOSLAVIA SAKSA 5 770

5 Hakuperuste Vireille tulleet oleskelulupahakemukset Hakijamäärä 2007 Hakjamäärä 2008 Hakijamäärä 2009 Muutos % vrt Työnteko Elinkeinon harjoittaminen Suomalainen syntyperä Opiskelu Muu peruste Perheside, avioliitto tms Perheside, lapset Perheside, muu omainen Perheside, Suomen kansalaisen perheenjäsen Yhteensä

6 Turvapaikkapäätökset MAA Myönteiset Kielteiset Yhteensä Somalia Irak Bulgaria Venäjän federaatio Afganistan Iran Kosovo Nigeria Totalt

7 Kiintiöpakolaiset ja yksin saapuvat alaikäiset Maa Irak 301 Kongon dem. Tasavalta Henkilöitä 151 Myanmar 125 Kansalasuudeton 26 Sri Lanka 22 Somalia 1 Iran 1 Hätätapaukset, eri kansalaisuuksia 100 Yhteensä 727 Tämän lisäksi yksinsaapuvia alaikäisiä v yhteensä 557 n. 75 % Somaliasta Myönteisiä päätöksiä n. 247, kielteisiä 175

8 Maahanmuuttajien ikäjakauma Lähde: Tilastokeskus, Matti Saari, Ikä - Age Miehet - Män - Males Naiset - Kvinnor - Females

9 Suomen perustuslaki 1999/731 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. LAINSÄÄDÄNTÖ Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella Ulkomaalaislaki 2004/301 Kotikuntalaki 1993/1573 (Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta) Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 1999/493 1) kotoutumisella maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen 2) kotouttamisella viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä, voimavaroja ja palveluja sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamista muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä

10 Kotouttaminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Kotouttamisen tarkoitus on tarjota maahanmuuttajalle mahdollisimman pian maahantulon jälkeen mahdollisuus hankkia suomalaisen yhteiskunnan aktiivisen ja tasavertaisen jäsenen tarvitsemat valmiudet. Kotouttamisen tavoitteena tulee olla maahanmuuttajan oman aktiivisuuden edistäminen. Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja saavuttaa muun väestön kanssa tasavertaisen aseman yhteiskunnassa niin oikeuksien kuin velvollisuuksienkin osalta. Kotoutumisen tärkeimmät edellytykset ovat kielitaito ja työllistyminen. Kotouttamistoimenpiteiden tulee lähteä maahanmuuttajan omista tarpeista ja perehdyttää tarvittaessa myös arkielämän taitoihin.

11 Kotouttamistoimenpiteet Kunnalla tulee olla kotouttamisohjelma/kotouttamissuunnitelma Suomessa kotikunnan saaneella työttömällä, työmarkkinatuen ja /tai toimeentulotuen piirissä olevalla maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan ja siinä sovittuihin palveluihin Kotoutumissuunnitelma tehdään sen jälkeen, kun muuttaja on merkitty pysyvästi Suomessa asuvaksi väestötietojärjestelmään. Työikäisen kotoutujan suunnitelman laadinnassa ovat mukana maahanmuuttajan lisäksi työvoimaneuvoja ja tarvittaessa myös kunnan edustaja. Tarvittaessa käytetään tulkkipalvelua Oikeus kotoutumissuunnitelmaan kestää kolme vuotta sen jälkeen, kun maahanmuuttaja on merkitty ensimmäisen kotikunnan väestöön ja tuona aikana hänen toimeentulo turvataan kotoutumistuella

12 Integraation käsitteellinen viitekehys Ager, A. & A.Strang 2008 Ilmaantuminen ja keinot Työllisyys Asuminen Koulutus Terveys Sosiaaliset yhteydet Sidostuminen Silloituminen Linkittyminen Mahdollistajat Kieli ja kulttuurinen tieto Turvallisuus ja vakaus Perusta Oikeudet ja kansalaisuus

13 Kotoutumisen ulottuvuudet suomalaisessa yhteiskunnassa Kotouttaminen/kotoutuminen määritellään dynaamisena, pitkäkestoisena ja jatkuvana prosessina Kotoutuminen on maahanmuuttajien ja vastaanottavan maan keskinäisen sopeutumisen kaksisuuntainen prosessi -> tapahtuu yhteiskunnallisella ja yksilötasolla Kotoutumisen/kotouttamisen ulottuvuudet ja rakennuspuut Yhdenvertaisuus Etniset suhteet Sosiaalistaloudellinen Poliittisoikeudellinen Kulttuurinen Työllisyys Tulotaso Koulutus Toimeentulo Asuminen Terveys Poliittinen osallistum. Osallistuminen kansalaisyhteiskuntaan Syrjimättömyys Palvelujen saatavuus Asennoituminen Kielitaito Valtaväestön asenneilmapiiri Palveluntarjonta

14 Mitä tiedämme maahanmuuttajien integraatiosta? Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla - Sektoritutkimuslaitoksen neuvottelukunnan (2009-9), Osaaminen, työ ja hyvinvointijaoston tilaama esiselvitys maahanmuuttajien integroitumisesta yhteiskuntaan - Toteuttajina Työterveyslaitoksen, Kuntoutussäätiön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuskonsortio - Julkaisu löytyy osoitteesta

15 Mitä siis tiedämme? KOTOUTTAMISPALVELUT JA MUUT PALVELUT Kotouttamistoimet keskittyvät pitkälti yksilöön ei niinkään esim. perheeseen Kotouttamispalvelujen ulkopuolelle jää moni maahanmuuttaja esimerkiksi työperäiset maahanmuuttajat, opiskelijat, avioliiton kautta tulleet Kielikoulutuspalveluja liian vähän, opetusryhmät hyvin hereogeenisiä, järjestelyt vaihtelevat kunnittain, koulutukseen joutuu usein jonottamaan Pirstaleinen palvelutarjonta ja palvelujen kohtaamattomuus, asenteet Mielenterveyspalvelut toimivat huonosti Tulkkauspalveluissa alueellisia ja kuntien käytäntöihin liittyviä eroja Neljännes maahanmuuttajaoppilaista ilman suomi tai ruotsi toisena kielenä-opetusta Oman äidinkielen opetus ei aina toimi, vaikka se tukee uuden kielen oppimista

16 Mitä tiedämme? TYÖLLISYYS Maahanmuuttajien työttömyysaste noin kolminkertainen ja työmarkkina-asema epävakaa, erot eri ryhmien välillä suuret Naiset työllistyvät miehiä heikommin Työllisyystilanne paranee maassa asuttujen vuosien myötä Maahanmuuttajat työllistyvät koulutustaan vastaamattomiin, suoritustason tehtäviin, matalapalkka aloille, tulotaso alhainen Yrittäjyys usein vaihtoehto työttömyydelle, maahanmuuttajien yrittäjyys kuitenkin alhaista suomessa verrattuna muihin maihin PERHEET Lapsiperheköyhyys yleisempää maahanmuuttajaperheissä kuin kantaväestön perheissä Kotoutumisen eritahtisuus perheessä Nuorten syrjäytysriski suurempi kuin kantaväestön Maahanmuuttajien kouluosaaminen yleensä heikompaa Maahanmuuttajanuoret ovat yliedustettuina erityisopetuksessa ja aliedustettuja toisen asteen koulutuksessa

17 Mitä tiedämme? ASUMINEN Asuminen väliaikaista, varsinkin pakolaisten kohdalla asuminen ahdasta Varsinkin pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajat asettuvat asumaan määrätyille alueille segregaatio Maahanmuuttajien maan sisäinen muuttovirta suuntautuu suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin TERVEYS Terveydentila maahantulosyy, sosioekonominen asema, sosiaaliset ja ja yhteisölliset tekijät selittävät maahanmuuttajien terveyttä. Maahanmuuttajien terveydentila saapumisvaiheessa usein parempi kuin kantaväestöllä, mutta se heikkenee maassa asuttujen vuosien myötä Suurimmat erot maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä mielenterveyttä mittaavilla indikaattoreilla Ulkopuolisuuden vaikutus terveyteen

18 Mitä tiedämme? SYRJINTÄ Määrällisten uhritutkimusten mukaan ulkonäöltään erottuvat vähemmistöt ovat kokeneet muita yleisemmin syrjintää ja väkivaltaa useilla elämänalueilla Syrjintäkokemukset heikentävät psyykkistä hyvinvointia ASENTEET Suhtautuminen työperusteiseen maahanmuuttoon muuttui vuosina myönteisemmäksi ja pakolaiskielteisyys vähentyi. Somalialaisiin ja venäläisiin suhtaudutaan muita torjuvammin. Alhainen sosioekonominen asema, vähäinen koulutus, korkea ikä ja miessukupuoli selittävät kielteisiä asenteita. Kontaktit ulkomaalaisiin lisäävät suvaitsevaisuutta OSALLISUUS Maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus alhaista, n % Maahanmuuttajia ehdokkaina ensisijaisesti kunnallispolitiikassa Maahanmuuttajayhdistyksiä perustettu, perinteet ja traditiot, suuntautuminen Suomeen

19 Monikulttuurinen yhteiskunta 1. Monikulttuurisuus kuvaavana terminä yhteiskunnasta, jossa elää monen eri kulttuurin edustajia Monikulttuurisuus maahanmuuttoon liittyvänä asiantilana konkretisoituu yhteiskunnassa, jossa elää yhdessä eri kulttuureista ja paikoista muuttaneita ihmisiä. Tällöin monikulttuurisuus on osa arjen toimintaa, jossa jokainen on asiantuntija. 2. Monikulttuurisuus ideologina tai poliittisena tavoitteena Monikulttuurisuus voidaan myös laajasti ymmärtää politiikkana, joka tietoisesti pyrkii vaikuttumaan ja edistämään erilaisuuden ja moninaisuuden huomioon ottamista yhteiskunnassa. Tässä määrittelyssä monikulttuurisuus on yhteiskuntastrategia, jonka tavoitteena on alueen ja sen väestön monikulttuurisuuden vahvistaminen ja sen esteiden lieventäminen tai poistaminen. Poliittisena päämääränä ja yhteiskunnallisena tavoitteena monikulttuurisuus on myös ideologia, yhteisössä jaettu pyrkimys hyvään ja toivottavaan tavoitteeseen. 3. Monikulttuurisuus erityisinä toimintaohjelmina yhteiskunnan eri osa-alueilla Kotouttamisohjelma, eri politiikkaohjelmat Monikulttuurisuus osana professionaalista ja ammatillista lähestymistapaa on taas asiantuntijoille, hallinnolle, hallinnon alalle tai ammattiryhmälle ominaista erityisosaamista.

20 Monikulttuurinen Suomi? Onko integraatio epäonnistunut? Jos on niin miksi? Mitkä ovat monikulttuurisen yhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet? Mitkä ovat suomalaisen yhteiskunnan perusarvot ja miten ne toteutuvat? Rakenteellinen syrjintä? Kulttuurihysteria? Voimavaralähtöisyys?

21 KIITOS! TACK!