Vanhusneuvoston yhteistyö kuntatasolla eri tahojen kanssa huomioidaan myös vapaaehtoistoiminta

Transkriptio

1 1 (7) Satakuntaliiton vanhusneuvosto järjesti Satakunnan maakunnan vanhusneuvostoille tarkoitetun työseminaarin keskiviikkona klo Noormarkun Klubilla. Asiantuntijana Kuntaliitosta oli Eevaliisa Virnes. Hänen esityksensä Ajankohtaista sosiaali ja terveydenhuollossa vanhusneuvostojen toiminnan kannalta löytyy Satakunnan vanhusneuvoston nettisivuilta minaari%2011%203%202015%20virnes.pdf Tilaisuuden ryhmätöissä keskusteltiin teemoista vanhusneuvoston toiminnan suunnitelmallisuudesta, vanhusneuvostojen yhteistyöstä kuntatasolla sekä vanhustyöstä. Alla on kooste ryhmätöistä. Vanhusneuvoston yhteistyö kuntatasolla eri tahojen kanssa huomioidaan myös vapaaehtoistoiminta Ryhmien 2 A ja 2 B yhteenveto Pj:t Tuula Telin ja Pirkko Metsäkallas Hannukainen Oiva, Helppolainen Toini, Henell Matti, Kojo Kari, Kuusisto Ulla, Kyllönen Jarmo, Nurminen Hannu, Rauäng Hilkka, Sinisalo Arto, Syväsalmi Emilia Vanhusneuvoston yhteistyötahoja: Seurakunnat yhteistyö ja vapaaehtoistyö. Vastavuoroista. Kun en viranhal jat aloitteet ja lausunnot Lautakunnat kuten sivistys ja kulttuurilautakunnat, liikunta ja tekninen lautakunta, ympäristölautakunta sekä perusturva ikäpolvien välinen yhteistyö: nuorisolautakunta, nuorisovaltuusto Pelastuslaitos, erityises neuvontaa. Punainen ris ystäväpalvelu. Vastavuoroista. Eläkeläisjärjestöt kyselyt, tiedotus Muita järjestöjä: kyläyhdistykset, Martat, veteraanijärjestöt Vanhustentalot ja vanhuspalvelut Hyvinvointipalvelujen tarjoajat (ml. yritykset) Vanhusneuvoston työn organisointi Vanhusneuvosto voi jakautua työryhmiin tiettyjä tehtäviä tai teemoja valmistelemaan. Kuntakohtaisesti on syytä keskustella miten vanhusneuvoston edustus keskeisiin lautakuntiin voidaan toteuttaa. kokoaikainen jäsenyys läsnäolo ja puheoikeudella, asiantuntijana kuuleminen sovittaessa tai jokin muu toimiva menettelytapa (vrt. nuorisovaltuustot) Oikea aikainen toiminta edellyttää sujuvaa ja ajoissa toteutettavaa tiedonkulkua.

2 2 (7) Yhteistyön koordinointi Sisällöllisiä kysymyksiä kunnan sektorivirkamiesten tulee mahdollisimman aikaisessa ideoinnin, suunnittelun tai valmistelun vaiheessa ilmoittaa vanhusneuvostolle, että sen tulee reagoida asiaan esim. osallistumalla ko. prosessiin asiantuntijana tai valmistelemalla oma kannanotto/lausunto asiaan. Useimmat kunnissa tehtävät laajakantoiset strategiat, suunnitelmat ja ohjelmat (ml. kehittämishankkeet) ovat sisällöltään sellaisia, että ne koskevat myös ikääntyvää väestöä. valmistelevien virkamiesten kanssa kanna aa pitää palaverejä, joissa yhdessä pohditaan, mitkä työtavat olisivat toimivimpia sujuvan vuorovaikutuksen turvaamiseksi. Yksinkertaisimmillaan voi keskeisimpien yhteistyövirkamiesten työpöydällä olla laatikko, johon laitetaan ja edelleen toimitetaan vanhusneuvostolle tarkoitettua aineistoa. Sähköinen vuorovaikutus on nopeampaa, kunhan huolehditaan siitä, että vanhusneuvoston sähköpostiosoite on tärkeimpien yhteistyötahojen joukossa. Jos kuntaliitosten tuloksena uuteen kuntaan muodostuu yksi suuri vanhusneuvosto, pitäisi muiden kuntien vanhusneuvostojen jäädä paikallisiksi asiantuntijaelimiksi, jotka välittävät tietoja pääneuvostolle. Monissa kunnissa tehdään jo tällä hetkellä hyvää työtä vanhusten aseman ja elinolojen sekä elinympäristön parantamiseksi. Koska vanhusten lukumäärä kasvaa ja resursseja ei pystytä tarvittavissa määrin lisäämään vaaditaan yhteistyön tiivistämistä. Joissain kunnissa on jo saatu hyviä tuloksia vanhustyön koordinaattorin palkkaamisesta. Vanhusväestö koostuu eri ikäisistä, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan sekä terveydentilaltaan ja asuinoloiltaan erilaisista henkilöistä. Yksi ja sama toimintamalli ei siis sovellu kaikille. Tilaisuuksia ja tapahtumia järjeste äessä sekä edotusta kohdenne aessa tulee mie ä, mitkä ovat kulloisetkin kohderyhmät, ja miten heidät parhaiten tavoittaa. Suuren haasteen muodostavat ne vanhukset, jotka eivät osallistu tapahtumiin eivätkä osaa/pysty käyttämään sähköisiä viestintävälineitä. Tässä tarvitaan avuksi ns. etsivää vanhustyötä. Toimitilat ja aktiviteetit Tiedotus ja viestintä Vanhuspalvelulaki edellyttää, että vanhusneuvostoille tulee osoittaa käyttöön toimitilat. Vähimmillään tämä tarkoittaa tilojen osoittamista kokouksia varten. Monissa kunnissa tarvittaisiin lisäksi tiloja ns. senioritalo missä vanhukset voivat kokoontua keskustelemaan, kahvittelemaan, lukemaan lehtiä tai harrastamaan eri asioita yhdessä. Kun en tulisi eri yhteistyötahojen kanssa poh a, mistä löytyisi sopivia toimi loja, ja miten niiden ylläpito ja pyörittäminen koordinoidaan. Monissa kunnissa ideoidaan ja suunnitellaan erilaisia elämys, liikunta ja harrastuspuistoja. Ikäihmisten erityistarpeita varten voitaisiin rajata vaikka tiettyjä alueita puistoista. Neuvontapisteitä tulee sijoittaa em. senioritalojen lisäksi sellaisiin paikkoihin, joissa vanhukset luontaisesti kokoontuvat. Neuvontapisteissä voi olla myös vapaaehtoisjärjestöjen toimintoja. Huom! laajapohjainen koordinointi tässäkin tarpeen.

3 3 (7) Tiedotus ja koulutusmateriaalia tarvitaan sekä paperiversioina että internetissä. Monen kunnan nettisivuilta on jo löydettävissä tietoja vanhusneuvostojen toiminnasta, mutta kehitettävääkin on. Palveluoppaat tarjoavat hyödyllistä tietoa. Vanhusneuvostojen omia esitteitä kannattaa laatia ja levittää niitä sekä vanhusväestölle, vanhusten parissa työskenteleville että yhteistyöverkostoille. Vanhusneuvostojen tunne uus ja näkyvyys paranee toiminnan kau a! Media mukaan! Koosteen kokosi Tuula Telin puh

4 4 (7) SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO TYÖKOKOUS NOORMARKUYN KLUBILLA RYHMÄ 3 Osallistujat: Hakamäki Meeri, Siikaisten vanhusneuvosto Kangassalo Ritva, Satakunnan vanhusneuvosto, Luvia Kannisto Pirjo, Köyliön vanhusneuvosto Kavasto Marja Leena, Euran vanhusneuvosto Keiholehti Esko, Satakunnan vanhusneuvosto Koivumäki Timo, Euran vanhusneuvosto Kärki Anu, Huittisten vanhusneuvosto Niemelä Hanna, Pomarkun vanhusneuvosto Niemispelto Marja, Rantanen Seija, Huittisten vanhusneuvosto Suhonen Kalevi, Köyliön vanhusneuvosto Teeri Sari, Satakunnan vanhusneuvosto, Pori Tirkkonen Suoma, Säkylän ikääntyvien neuvosto Vehmanen Eila, Pomarkun vanhusneuvosto Vehmanen Taina, Säkylän ikääntyvien neuvosto RYHMÄTYÖN INSTRUKTIO: Vanhustyöntekijät Vanhustyön johtaminen Vanhuspalvelut ja strategia Yhteistyö Keskustellaan vanhustyöstä ja vanhustyön johtamisesta. Ei tarvitse tuntea koulutussisältöjä tai lainsäädäntöä. Osaamisen esille nostaminen, toiveet. Tavoitteena hyvä vanhustyö. Vanhustyöntekijät Vanhusneuvostojen tulee olla perehtynyt kunnan vanhustyöntekijätilanteeseen (nykytilanne, suunnitelmat, koulutustarpeet ne.) Joissakin kunnissa vanhusneuvosto on jo ollut vaikuttamassa esimerkiksi uuden viran perustamiseen Vanhusneuvostoille tulee myös järjestää koulutusta toimintansa tueksi Vanhustyöntekijöiden koulutusta tulee kehittää kotihoitoon painottuvaksi Vanhustyöntekijöiden motivaatio tärkeää (empaattisuus, läsnäolo) Työntekijöiden riittävästä määrästä, osaamisesta ja jaksamisesta on huolehdittava Vanhustyön toimintatapana työparityöskentely turvaisi hoidon laatua

5 5 (7) Vanhustyöntekijöiden tulee osana työtään informoida asiakkaitaan palveluista ja mahdollisuuksista Vanhustyö on nähtävä monialaisesti ja laajasti ei vain hoiva ja hoitotyönä! Johtaminen Johtaminen on tärkeää, yhteys kenttään säilyttävä Johtaminen edellyttää keskustelua ja kuuntelemista Johtaminen on työntekijöiden tukemista optimaaliseen työsuoritukseen Tarvitaan innovaatioita ja uuteen heittäytymistä Yhteistyötä voidaan tehdä, vaikka asioista oltaisiinkin eri mieltä Johtaminen edellyttää hyvää johtamiskoulutusta mutta se ei yksin riitä Johtaja kantaa vastuuta työntekijöiden osaamisen säilymisestä ja kehittymisestä täydennyskoulutussuunnitelma Vanhustyön arvostuksen lisääminen tärkeää (vanhusneuvostoihin myös nuoria, asennekasvatus, kampanjat) Vanhuspalvelut Tulevaisuus vanhuspalveluissa on haasteellinen! Tarvitaan uudenlaisia toimintamuotoja (esim. perhehoito kokoaikaisena, intervallihoitona tai päivähoitona) Asuin ja elinympäristön merkitys tärkeää tarvitaan esim. talkkaripalveluja, joustavia kuljetuspalveluita, liikkuvia palveluita Vanhuspalveluiden painottuminen ennalta ehkäiseviin toimintamuotoihin merkityksellistä! (myös liikunta, musiikki, tanssi, matkat ) Kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön merkitys kasvaa huomiota siihen, miten koordinoituu yhteen julkisten ja yksityisten palvelujen kanssa! Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö tärkeää samoin julkisella puolella toimialojen välinen yhteistyö! On tunnistettava se vaihe, kun kotona asuminen ei palvelujenkaan turvin ole enää inhimillinen vaihtoehto! Muistettava vanhusten olevan yksilöitä ja etteivät kaikki halua osallistua Vanhuspalvelustrategioiden laadinnassa ikääntyneiden on saatava olla mukana Vanhusneuvostoihin mukaan myös järjestöjen tai yhdistysten ulkopuolella olevia vanhuksia! Vanhusten asiat eivät voi olla vain netissä toisaalta ikääntyneiden tietokoneen käytön opetukseen panostettava! Hyvä vanhustyö edellyttää yhteen hiileen puhaltamista, ikääntyneiden omaa sitoutumista ja ihmisarvon antamista kaikenikäisille. Yhteistyö sisältyy ryhmätyötiivistelmän muihin käsiteisiin (vanhustyöntekijät, johtaminen, vanhuspalvelut ja strategia) Koosteen kokosi Ritva Kangassalo ritva.m.kangassalo@gmail.com puh

6 6 (7) Satakuntaliiton vanhusneuvoston yhteistyöseminaari Työryhmätyöskentely ryhmä 1, aiheena: Vanhusneuvoston toiminnan suunnitelmallisuus Ryhmä 1 A Puheenjohtaja Terttu Viinamäki Sihteeri Sanna mari Pudas Tähkä Timo Huhtanen, Rauma Keijo Murro, Nakkila Seija Oittinen,. Eura Leila Peltomäki, Huittinen Markku Ruisla, Säkylä Marika Uimaluoto, Merikarvia Ryhmä 1 B Puheenjohtaja Irma Roininen Sihteeri Päivi Saarinen Jouko Heinäsuo, Siikainen Aarne Hintsala, Nakkila Reijo Malmivuori, Rauma Keijo Silvola, Siikainen Jouko Vuohiniemi, Ulvila Vanhusneuvostojen kokoonpano ja toiminta eri kunnissa on hyvin erilaisia kuten kunnatkin ovat erilaisia ja eri kokoisia, jäseniä neuvostoissa Neuvostojen jäsenet edustavat pääasiassa eläkeläisjärjestöjä ja muita järjestöjä, myös kunnan luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita on mukana. Joidenkin kuntien vanhusneuvostot ovat toimineet jo 15 vuotta (Pori ja Ulvila), joidenkin kuntien neuvostot vasta pari vuotta. Vanhusneuvostojen suunnitelmallinen toiminta perustuu kunnan /kaupunginhallituksen hyväksymään toimintasääntöön, joka monista kunnista vielä puuttui. Porissa se on ollut jo kymmenen vuotta. Toimintasäännön hyväksyminen antaa virallisen kunnan hyväksymän ja vanhusneuvoston työtä arvostavan pohjan neuvoston toiminnalle. Toimintasääntö sisältää määrittelyn vanhusneuvoston asemasta ja toimivallasta. Siinä määritellään myös neuvoston valinta, toimikausi, tehtävät ja toiminta sekä vanhusneuvoston toimielimet, kokoukset, koollekutsuminen, talous ja toimintasäännön voimaantulo ja sen muuttaminen. Porissa vanhusneuvoston toimintasääntö on hyväksytty jo 10 vuotta sitten ja tarkennettu vanhuspalvelulain voimaantulon jälkeen. Vanhusneuvoston kokoonpanon vahvistaa yleensä kunnanhallitus. Useimmissa kunnissa neuvosto itse valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Porissa kaupunginhallitus valitsee neuvostoon puheenjohtajan ja kaksi omaa edustajaansa sekä vahvistaa muut jäsenet. Toimintasuunnitelma hyväksytään vuosittain seuraavalle toimintavuodelle. Sen tulisi sisältää seuraavan vuoden tavoitteet, aikataulu ja toiminta. Toimintasuunnitelmaan olisi hyvä sisällyttää tutustuminen kunnan vanhuspalveluihin, vanhuspalvelulakiin ja kunnassa hyväksyttyyn vanhuspalvelusuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma on runko ja toiminnan suuntaa ohjaava, sen laajuus riippuu kunnan koosta. Suunnitelman pohjalta pääasiassa toimitaan, mutta siihen tulee usein muutoksia ajankohtaisia asioita seurattaessa ja niihin puututtaessa. Todettiin, että pidempään toimineissa kunnissa on vanhusneuvostolla ollut toimintasuunnitelma, ei kaikissa kunnissa vielä. Toiminta: Vanhusneuvostot kokoontuvat yleensä 4 8 kertaa vuodessa. Todettiin, että neljä kertaa tuntuu liian vähältä, että voitaisiin seurata vanhuksia koskevia ajankohtaisia asioita ja puuttua tarvittaessa niihin. Raumalla vanhusneuvosto (24 jäsentä) on jaettu pienempiin ryhmiin, jotka perehtyvät kukin tiettyyn omaan palvelurakenteen osa alueeseen. Vanhusneuvoston tehtävänä on perehtyä kunnan vanhuspalveluihin sekä muiden kunnan toimialojen toimintaan asioissa, jotka koskevat ikäihmisiä. Vanhusneuvosto on mukana vanhuspalvelusuunnitelmaa tehtäessä sekä sitä arvioitaessa (Porissa puheenjohtaja on ollut mukana). Arviointiin kuuluu mm. olla mukana järjestämässä ikäihmisten kansalaisraateja, Porissa oli viime vuonna kansalaisraati sekä jatkossa vuosittain, Säkylässä on myös ollut kansalaisraati jo aikaisemmin. Joissakin kunnissa vanhusneuvostot järjestävät vanhuksille erilaisia tapahtumia, luentosarjoja ym. Isommissa kunnissa eläkeläisja muut järjestöt ovat tapahtumien järjestelyissä aktiivisia. Kunkin kunnan vanhusneuvosto muodostaa toiminnan omanlaisekseen, mitään sääntöjä ei tähän ole. Vanhusneuvosto seuraa ikäihmisten asioita ja palveluita sekä tekee niihin liittyen aloitteita ja lausuntoja. On tärkeää seurata aloitteiden ja lausuntojen käsittelyä ja pyytää niihin vastauksia. Tämä osoittaa toiminnan tehokkuutta ja jämäkkyyttä asioiden eteenpäin viemisessä. Toimintakertomus: Vuosittain olisi hyvä tehdä toimintakertomus toteutuneesta toiminnasta. Itsearviointina toiminnan

7 7 (7) toteutumista seurataan ja verrataan toimintasuunnitelmaan. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten mahdollisesti tärkeät toteutumattomat toimenpiteet otetaan jatkossa huomioon. Kokousmuistiot tai pöytäkirjat: Kokouksista pidetään muistioita tai pöytäkirjoja. Muistiot ovat vapaamuotoisempia ja kertovat enemmän toiminnasta kuin pöytäkirjat. Pöytäkirjat ovat virallisempia ja niihin kirjataan yleensä lyhyesti kokouksessa käsitellyt asiat. Kukin vanhusneuvosto päättää, kumpi on heidän toimintansa kannalta parempi. Tiedotus: Vanhusneuvoston toiminta on varsinkin nyt lakisääteisyyden myötä saatava tiettäväksi niin ikäihmisille itselleen kuin myös kuntien viranhaltioille ja päättäjille. Keinoja ovat: vierailut eläkeläis, ja muissa järjestöissä, eläkeläiskerhoissa ja erilaisissa kaikille avoimissa tiedotustilaisuuksissa sekä kuntien lautakunnille ja muille päättäjille järjestetyissä tilaisuuksissa. Kuntien muu sähköinen media, lehdistö, radio, TV:n alueuutiset. Kirjoitukset ja haastattelut paikallisiin lehtiin ja mielipidepalstoille jne. Satakuntaliiton vanhusneuvosto on kuntien vanhusneuvostojen taustatuki ja myös tiedottaja. Ryhmä 1B:ssä ehdotettiin, että Satakuntaliiton vanhusneuvosto tekisi esitteen, jossa olisi kaikkien Satakunnan kuntien vanhusneuvostojen yhteystiedot. Tämä luvattiinkin tehdä. Tiedotuksen kautta vanhusneuvostojen merkitystä ikäihmisten asioiden hoidossa tehdään laajalti tunnetuksi. Vanhusneuvostojen jäsenet ovat vanhusten kuuntelijoita ja puolestapuhujia. Vanhusneuvosto kunnassa on oivallinen vaikutuskanava ikäihmisten asioita koskevassa päätöksenteossa. Olkaamme siis tässä tehtävässä aktiivisia ja tehkäämme asemamme ja toimintamme näkyväksi. Ykkösryhmien ryhmätöiden yhteenvedon kokosi Irma Roininen puh