Harri Ahlgren Johanna Osenius TEM/Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastopolitiikkaryhmä

Transkriptio

1 Ajankohtaiset sisällölliset painotukset rakennerahasto-ohjelmissa Alueiden kehittäminen ja sen rahoitus - koulutus- ja keskustelutilaisuus Helmikuu 2010 Harri Ahlgren Johanna Osenius TEM/Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastopolitiikkaryhmä

2 Esitysrunko Tilannekatsaus Ajankohtaisia sisältökysymyksiä pääomasijoitusrahastotoiminnan käynnistäminen (EAKR) infrastruktuuri-investoinnit (EAKR) energiatehokkuutta edistävät hankkeet (EAKR) laajakaistahankkeet (EAKR) Itämeri-strategia kansallinen joustovaraus ESR-toiminnan suuntaaminen: uusia kohderyhmiä ESR-toiminnan suuntaaminen: EAKR-tyyppisen toiminnan rahoitus Työvoimapoliittiset toimet ESR-hankkeissa Ohjelmatason strategia vs. maakunnan ja viranomaisten omat painotukset Menoluokat sisällöllisen seurannan välineenä Suomelle tärkeimmät EU-tason säädösmuutokset Valmistautuminen tulevaan ohjelmakauteen 2

3 Tilannekatsaus EAKR-toimenpideohjelmat; EAKR+valtio Kehys Sidottu Maksettu Sidottu Maksettu Hankkeita Ohjelma (milj. euroa) (%) (%) (kpl) Etelä-Suomi 273,607 85,802 25,368 31,4 % 9,3 % 718 Länsi-Suomi 322, ,113 35,638 31,1 % 11,1 % 949 Itä-Suomi 671, ,998 88,732 34,9 % 13,2 % Pohjois-Suomi 549, ,220 69,273 35,1 % 12,6 % Yhteensä 1 816, , ,011 33,8 % 12,1 % ESR-toimenpideohjelma; ESR+valtio Kehys Sidottu Maksettu Sidottu Maksettu Hankkeita Osio (milj. euroa) (%) (%) (kpl) Valtakunnallinen 483, ,906 37,570 32,7 % 7,8 % 402 Etelä-Suomi 139,789 48,003 11,240 34,3 % 8,0 % 176 Länsi-Suomi 161,368 57,910 14,658 35,9 % 9,1 % 193 Itä-Suomi 314, ,738 37,524 41,6 % 11,9 % 308 Pohjois-Suomi 115,407 39,005 9,274 33,8 % 8,0 % 174 Yhteensä 1 214, , ,266 35,7 % 9,1 % EAKR+ESR yht , , ,277 34,5 % 10,9 % N+2: Molemmat rahastot ja kaikki ohjelmat pääsivät tavoitteeseen; ei N+2 leikkuria mahdollinen N+2 helpotus ratkeaa keväällä (ns. Kreikan malli) nykyisellä toteutusvauhdilla Suomi selvinnee tulevina vuosina myös ilman helpotuksia

4 Vuonna 2010 käytössä olevat rakennerahastoresurssit Vuodelta 2009 siirtyneet sitomattomat resurssit - EAKR + valtio 171 M - ESR + valtio 130 M - Yhteensä 301 M Vuoden 2010 talousarvio - EAKR + valtio 326 M - ESR + valtio 209 M - Yhteensä 535 M Lisäksi kuntarahaa 54 M Resurssit v yhteensä 890 M Vuoden 2010 talousarvion mukaan rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan meneillään olevan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin

5 EAKR- ja ESR-toimenpiteet ,5 % EAKR-toimenpiteet ,2 % ESR-toimenpiteet ,2 % 28,2 % 32,9 % 38,3 % Yritystoiminnan edistäminen Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden parantaminen Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 32,6 % Työrganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

6 Pääomasijoitusrahastotoiminta EAKR-ohjelmissa Finnvera saa varat avustuksena keskitetysti TEM:ltä Finnvera pääomittaa varoilla aloitusrahastoa EAKR-varojen käyttöä seurataan aloitusrahastossa ohjelma-alueittain Finnveran ja hallintoviranomaisen kesken tehdään erillinen rahoitussopimus, joka sisältää mm. investointistrategian ja varojen käytön ehdot Aloitusrahasto Veran ja Veraventuren välillä hallinnointisopimus - hallinnointipalkkio säädösten mukaan enintään 3 % pääomasta Veraventuren henkilökunta (16) valmistelee ja toteuttaa EAKR-varoista tehtävät sijoituspäätökset, valvoo sijoituksia ja hallinnoi yleisesti varoja Aloitusrahasto Veran hallitus tekee sijoituspäätökset Ohjelma-alueittain EU:lle ilmoitetun valtiontukiohjelman mukaisesti Noudattaen hallintoviranomaisen kanssa sovittua sijoituspolitiikkaa Sijoitukset seed, start up ja varhaisen kasvuvaiheen yrityksiin Innovatiivisuus, kasvupotentiaali

7 Pääomasijoitusrahastotoiminta EAKR-ohjelmissa EAKR -rahoitukseen varojen uudelleensijoittamisvelvoite sijoituksista palautuvat varat on sijoitettava uudelleen samalla alueella vaikutus-aika yli 10 vuotta Sijoituksilla merkittävä vipuvaikutus Aloitusrahaston osuus yleensä alle 50 % yrityksen saamasta rahoituksesta ja jatkorahoituksesta vielä alhaisempi Aloitusrahasto Veran sijoitukset: ensisijoitus enintään euroa tyypillinen ensisijoitus euroa enimmäissijoitus yhteen kohteeseen 1,5 milj. euroa aina mukana myös yksityistä pääomaa (yrittäjät, bisnesenkelit, seedrahastot) usein mukana myös Tekes ja Finnvera (yrittäjälainalla) osakemerkintä: Omistusosuus %, useimmiten %

8 Pääomasijoitusrahastotoiminta EAKR-ohjelmissa rahoitusvolyymit suuralueittain (milj. euroa) Ohjelma-alue/maakunta MYAK Yhteensä Itä-Suomi 0,000 5,000 0,000 5,000 10,000 - Etelä-Savo 1,215 - Pohjois-Karjala 1,262 - Pohjois-Savo 1,871 - Kainuu 0,652 Pohjois-Suomi 0,000 2,057 0,943 0,000 3,000 - Lappi 1,113 - Pohjois-Pohjanmaa 0,794 0,794 - Keski-Pohjanmaa 0,150 0,149 Länsi-Suomi 1,467+1,416* 3,567 0,080** 0,000 6,530 - Satakunta 0,785 - Pirkanmaa 0,874 - Keski-Suomi 1,206 - Etelä-Pohjanmaa 0,493 - Pohjanmaa 0,209 0,080 Etelä-Suomi 0,000 0,000 TL 5*** Kaikki yhteensä 2,883 10,624 5,000 19,530 *) Vuosien käyttämättä oleva ohjelmareservisouus sekä jakamatta oleva v varaus äkillisiin rakennemuutoksiin **) Vuoden 2011 reserviosuudet vielä sopimatta (pl. Pohjanmaa) ***) Vuoden 2011 TL5: n teemarahoituksesta

9 Pääomasijoitusrahastotoiminta EAKR-ohjelmissa - aikataulu Alueilla EAKR-varojen varaus pääomasijoitustoimintaan 12/09 TEM valmistelee ja eduskunta käsittelee tarvittavat lainsäädäntömuutokset 1-4/10 Finnveran avustushakemus 4/10 TEM avustuspäätös 5-6/10 Avustuksen maksatus Finnveralle 6/10 Finnvera pääomittaa avustuksella Aloitusrahastoa 6/10 Sijoitustoiminnan käynnistys Aloitusrahastossa 6-8/10

10 Infrastruktuuri-investoinnit EAKR-ohjelmissa Komission vuoden takaisessa elvytyspaketissa sallivampi suhtautuminen infrastruktuuri-investointeihin (Suomi: EAKRjatkoaikahankkeet) Sallittuja kaikissa EAKR-ohjelmissa, myös Etelä-Suomessa (seurantakomitea : ohjelma-asiakirjan täydennys) Noudatetaan EAKR-toimenpideohjelmaan kirjattua strategiaa Infrastruktuuri-investointien osuus ei saisi kasvaa nykytasolta (pl. Etelä-Suomi) Harkintaa menoluokkakirjauksiin; mikäli valittavissa useampi hanketta kuvaava menoluokka, valittava aina se vaihtoehto, joka tukee Lissabonin strategiaa 10

11 Energiatehokkuutta edistävät hankkeet Komission elvytyspaketti (11/2008) -> lisäys EAKR-asetuksen (EY No 1080/2006) 7 artiklaan ( ): asuntokannan energiatehokkuutta parantavat hankkeet sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävät toimet olemassa olevassa asuntokannassa ovat tukikelpoisia kaikissa jäsenmaissa (osuus max. 4 % EAKR-kokonaisrahoituksesta) Suomi ei ota em. toimenpiteitä käyttöön EAKR-ohjelmissa Komission toivomuksesta asiaa käsiteltiin EAKR-seurantakomiteoiden kokouksissa: todettiin, että Teema on mukana hankkeiden valintakriteereissä Teemaa arvioidaan myös YVA-lomakkeessa Menoluokka 43 mittaa mm. energiatehokkuuteen ja energian hallintaan liittyviin hankkeisiin sitoutuneen rahoituksen määrää Ei toistaiseksi tarvetta ohjelmamuutoksille, raportointia tehostetaan (mm. vuosikertomukset) Energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät innovaatiotoimintaa edistävät pilottihankkeet 11

12 Laajakaistahankkeet Liikenne- ja viestintäministeriö on notifioimassa komissiolle valtakunnallista laajakaistahanketta, jossa vuosina rakennetaan nopeita laajakaistayhteyksiä harvaan asutuille alueille Laajakaistainfrastruktuuria rahoittavat pääasiassa ELY (EU:n maaseutuohjelma) ja Viestintävirasto EAKR-ohjelmilla ei pääsääntöisesti tueta laajakaistainfrastruktuurin rakentamista (liittojen lainsäädännön rajoitteet, kilpailutekijät) Maakunnan liitot voivat EAKR-rahoituksella toteuttaa pienempiä, täydentäviä hankkeita osana laajakaistarakentamista (erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa). Tuensaajina näissä hankkeissa ovat kunnat. Pääosin EAKR-tuki painottuu kuitenkin verkkopalveluiden kehittämiseen ja sisällöntuotantoon, jolloin tuensaajina voivat olla myös yritykset 12

13 Itämeri-strategia Komission laatima EU:n Itämeren alueen strategia hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU:n ensimmäinen makroaluestrategia; tulossa muitakin (Tonavan alue, Välimeri?); valmistautumista tulevaan ohjelmakauteen? Kattaa Itämeren alueen 8 maata, mutta maantieteellinen kattavuus vaihtelee aiheittain; esim. talouskysymyksissä alue käsittää kaikki alueen valtiot Tarkoituksena ei ole luoda alueelle uusia instituutioita eikä uusia rahoitusvälineitä vaan hyödyntää jo olemassa olevia Toimintasuunnitelmassa on neljä pilaria: 1. Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan alueena 2. Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena 3. Itämeri kiinnostavana ja hyvien yhteyksien varassa toimivana alueena 4. Itämeri turvallisena alueena 13

14 Itämeri-strategia DG Regio pyysi marraskuussa 2009 hallintoviranomaista kartoittamaan Itämeri-strategiaa tukevien hankkeiden määrän ja rahoitusosuuden rakennerahasto-ohjelmissa -> kysely välittäville toimielimille Kaikkien hankkeiden läpikäynti ja subjektiivinen arvio; merkintä EURA 2007 järjestelmään käyttäen koontitunnuksia, Tuki2000 järjestelmässä hallinnoitaville hankkeille erillinen menettely Alustavat tulokset: 33 % EAKR-hankkeista ja 38 % EAKRrahoituksesta kohdistunut Itämeri-strategiaa tukeviin hankkeisiin (ei sisällä vielä yritystukihankkeita), ESR-ohjelmassa vastaavasti 12 % ja 13 % Ko. hankkeet kohdistuneet molemmissa rahastoissa valtaosin 2. pilariin 14

15 Itämeri-strategia Ongelmana määritelmä: kirjaaminen viranomaisten oman tulkinnan varassa; osuudet nyt korkeammat I-S ja P-S EAKRohjelmissa kuin etelässä ja lännessä? Jatkossa pysyvä käytäntö ja osa hankkeiden päätösprosessia Komission pyynnöstä esillä EAKR-seurantakomiteoiden joulukuun kokouksissa; ei toistaiseksi tarvetta lisätä omaksi valintakriteeriksi, päätettiin kuitenkin lisätä maininta ohjelmaasiakirjoihin Seurataan ja raportoidaan vuosikertomuksen yhteydessä -> Viranomaisten tulee varmistaa, että omat hankkeet on kirjattu järjestelmään asianmukaisesti (vuoden 2009 vuosikertomusta varten)! 15

16 ESR-toiminnan kohderyhmien täsmennykset Työttömät ja lomautetut lisätty kohderyhmiksi kaikkien ohjelmaosioiden toimintalinjoihin 1 ja 2 täsmentää kohderyhmiä, nämä ollut mahdollista sisällyttää kohderyhmiin aiemminkin Kohderyhmäksi lisätty julkisen sektorin henkilöstö palvelurakennemuutosta tukevissa hankkeissa (E-S TL1) muissa ohjelman osioissa entuudestaan saman tyyppinen maininta Toimintalinjaan 4 kohderyhmäksi maahanmuuttajat, joilla on vakituinen tai jatkuva oleskelulupa Suomessa riippumatta lähtömaasta

17 Rahastojen ristiinkäytön mahdollistaminen myös ESR-ohjelmassa ESR-toiminnassa on mahdollista rahoittaa EAKR-tyyppistä toimintaa yleisasetuksen (1083/2006/EY) ja ESR-asetuksen (1081/2006 EY) mukaisesti silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ohjelman toteutuksen joustavoittamiseksi ja tuloksellisen toteutuksen varmistamiseksi. Ei ole käytetty toistaiseksi

18 Työvoimapoliittiset toimet ESR-hankkeissa HVO-ohjeen mukaisesti ESR:n tukikelpoisia kustannuksia ovat: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Starttiraha Palkkatuet Kunnalle Yksityiselle Valtiolle Sijoituslaji 40 (valtion työtehtävät (muu kuin ELY) Sijoituslaji 41 Tukityöllistäminen ELY-virastoon» Jatkotoimenpiteistä annetaan tarkemmat ohjeet myöhemmin

19 Kansallinen joustovaraus (ent. kansallinen varaus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin) Joustovarauksen varat suunnataan ensisijaisesti äkillisen rakennemuutoksen alueille (VN-status ei välttämätön) Hallintoviranomainen voi harkintansa mukaan ohjata varoja myös muuhun äkillistä reagointia vaativaan tilanteeseen (jousto) Varauksen määrä päätetään vuosittain erikseen ÄRM-rahoitusta haetaan yleensä kahdesti vuodessa: tammikuussa ja syyskuussa Ehdotuksen varojen jaosta tekee Reagointi rakennemuutokseen työryhmä (RARE). Lopullisen päätösesityksen valtioneuvostolle tekee TEM/AKY. RAREn sihteeristö käsittelee sekä EU- että kansallisten varojen jaon niiden yhteensovittamiseksi. Varojen jaosta päätettäessä esitetyillä hankkeilla on suuri merkitys hankkeiden tulee vaikuttaa alueen elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja odotettavissa tulee olla selviä työpaikkavaikutuksia Infrahankkeet (esim. siirtoviemärit) ja esiselvitykset ovat harvoin sopivia ÄRM-hankkeita! 19

20 Ohjelmatason strategia vs. maakunnan ja viranomaisten omat painotukset Ohjelman strategia > maakunnan strategia > viranomaisen strategia -> eivät voi olla ristiriidassa keskenään! Valintakriteerit: EURAssa on toistaiseksi sama valintakriteeristö kaikille EAKR-ohjelmille -> dokumentoitava myös muut valintakriteerit Halutaanko EURAan myös ohjelmakohtaiset TL-tason valintakriteerit? Strategiset painotukset pisteytyksen ja painokertoimien avulla Vuoden 2010 talousarvio: Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan meneillään olevan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin. Ohjelma-asiakirjan toimintalinjakehyksistä on mahdollista joustaa Kuntarahoitusvaade myös strateginen ohjausväline 20

21 Menoluokat sisällöllisen seurannan välineinä Täytäntöönpanoasetus (EY) N:o 1080/2006; 11 artikla + liite II Yleisasetus (EY) N:o 1083/2006; 9 artikla + liite IV (oikaistu virall. lehdessä ) Mahdollistaa ohjelmien sisällöllisen vertailun kaikissa jäsenmaissa Väline kunkin ohjelman strategian toteutumisen seurantaan Raportointivälineitä kehitetään EURA 2007:ssä Menoluokat ovat osin päällekkäisiä -> jokaisella hankkeella voi olla useampia soveltuvia menoluokkia Myös muut kuin ohjelma-asiakirjassa mainitut (suunnitelmatieto) menoluokat ovat käytettävissä 21

22 Menoluokat sisällöllisen seurannan välineenä Yleisasetukseen mukaan alueellinen kilpailukyky ja työllisyys - tavoitteen menoista 75 % on kohdistuttava Lissabonin tavoitteita tukeviin menoluokkiin ohjelmakauden aikana Suomella korkeammat tavoitteet päästäänkö niihin? EAKR E-S L-S I-S P-S Yhteensä ESR Ohjelma-asiakirjan tavoite 80,5 % 81,1 % 85,7 % 76,2 % 81,2 % 96,0 % Toteuma ,6 % 77,3 % 79,1 % 68,7 % 74,5 % 92,8 % Toteuma ,2 % 74,9 % 79,2 % 65,5 % 73,5 % 96,2 % Ensisijaisesti valittava aina Lissabonin menoluokka Matkailuhankkeet eivät nykyisen menoluokkajärjestelmän mukaisesti ole Lissabonin strategiaa tukevia. Suomi on epävirallisesti pyytänyt komissiota perustelemaan/harkitsemaan uudestaan asiaa. 22

23 E-S EAKR-ohjelma: 10 yleisintä menoluokkaa Ohjelma-asiakirja (arvio) Toteuma EAKR EAKR (sid.) Menoluokka Milj. euroa (%) Menoluokka Milj. euroa (%) 04* 11,045 8,0 % 03* 5,340 15,2 % 03* 10,355 7,5 % 09* 3,127 8,9 % 01* 9,664 7,0 % 57 2,676 7,6 % 02* 9,112 6,6 % 08* 2,508 7,1 % 13* 8,974 6,5 % 02* 2,112 6,0 % 11* 8,008 5,8 % 01* 1,752 5,0 % 08* 7,593 5,5 % 04* 1,433 4,1 % 09* 7,317 5,3 % 05* 1,397 4,0 % 14* 5,937 4,3 % 58 1,337 3,8 % 15* 5,937 4,3 % 11* 1,323 3,8 % Yhteensä 32 eri menoluokkaa Yhteensä 38 eri menoluokkaa Koodi Ensisijainen aihealue 1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 2 TTK -infrastruktuuri ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken 4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 8 Muu investointi yrityksiin 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä 11 Tieto- ja viestintäteknologiat 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 14 Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada käyttöön tieto- ja viestintäteknologiaa ja tehostetaan näiden 15 teknologioiden käyttöä pk-yrityksissä 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen

24 L-S EAKR-ohjelma: 10 yleisintä menoluokkaa Ohjelma-asiakirja (arvio) Toteuma Menoluokka EAKR Milj. euroa (%) Menoluokka EAKR (sid.) Milj. euroa (%) 07* 11,475 7,2 % 03* 8,478 19,7 % 09* 10,519 6,6 % 09* 5,618 13,0 % 03* 10,359 6,5 % 08* 4,540 10,5 % 04* 10,200 6,4 % 05* 2,575 6,0 % 06* 8,925 5,6 % 01* 2,292 5,3 % 05* 8,766 5,5 % 74* 1,938 4,5 % 14* 8,766 5,5 % 85 1,655 3,8 % 74* 7,969 5,0 % 57 1,543 3,6 % 08* 7,491 4,7 % 02* 1,401 3,2 % 02* 6,853 4,3 % 04* 1,347 3,1 % Yhteensä 32 eri menoluokkaa Yhteensä 46 eri menoluokkaa Koodi Ensisijainen aihealue 1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 2 TTK -infrastruktuuri 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken 4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 6 Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi 7 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin 8 Muu investointi yrityksiin 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä 14 Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja 74 tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella 85 Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastus

25 I-S EAKR-ohjelma: 10 yleisintä menoluokkaa Ohjelma-asiakirja (arvio) Toteuma Menoluokka EAKR Milj. euroa (%) Menoluokka EAKR (sid.) Milj. euroa (%) 02* 47,889 13,1 % 08* 19,138 14,1 % 07* 46,427 12,7 % 01* 17,098 12,6 % 08* 44,964 12,3 % 09* 13,457 9,9 % 15* 33,266 9,1 % 03* 11,044 8,1 % 03* 20,106 5,5 % 57 10,532 7,8 % 01* 19,740 5,4 % 05* 9,230 6,8 % 04* 17,182 4,7 % 06* 6,598 4,9 % 05* 14,988 4,1 % 02* 6,423 4,7 % 06* 14,988 4,1 % 04* 5,325 3,9 % 09* 13,160 3,6 % 15* 4,009 3,0 % Yhteensä 26 eri menoluokkaa Yhteensä 38 eri menoluokkaa Koodi Ensisijainen aihealue 1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 2 TTK -infrastruktuuri 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken 4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 6 Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi 7 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin 8 Muu investointi yrityksiin 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada käyttöön tieto- ja viestintäteknologiaa ja 15 tehostetaan näiden teknologioiden käyttöä pk-yrityksissä 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi

26 P-S EAKR-ohjelma: 10 yleisintä menoluokkaa Ohjelma-asiakirja (arvio) Toteuma Menoluokka EAKR Milj. euroa (%) Menoluokka EAKR (sid.) Milj. euroa (%) 08* 39,158 12,6 % 08* 13,228 13,3 % 03* 35,709 11,5 % 57 11,574 11,7 % 57 25,088 8,1 % 09* 10,217 10,3 % 02* 21,850 7,0 % 03* 10,079 10,2 % 07* 21,298 6,8 % 02* 5,632 5,7 % 09* 20,143 6,5 % 06* 4,979 5,0 % 13* 19,428 6,2 % 05* 4,369 4,4 % 04* 17,828 5,7 % 01* 4,195 4,2 % 43* 14,689 4,7 % 26** 3,640 3,7 % 05* 13,980 4,5 % 85 3,125 3,1 % Yhteensä 20 eri menoluokkaa Yhteensä 36 eri menoluokkaa Koodi Ensisijainen aihealue 1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 2 TTK -infrastruktuuri 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken 4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 6 Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi 7 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin 8 Muu investointi yrityksiin 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 26 Multimodaaliliikenne 43 Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi 85 Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastus

27 EAKR-ohjelmat yht.: 10 yleisintä menoluokkaa Ohjelma-asiakirja (arvio) Toteuma Menoluokka EAKR Milj. euroa (%) Menoluokka EAKR (sid.) Milj. euroa (%) 08* 99,207 10,2 % 08* 39,412 12,6 % 02* 85,704 8,8 % 03* 34,941 11,2 % 07* 84,722 8,7 % 09* 32,418 10,3 % 03* 76,529 7,9 % 57 26,325 8,4 % 04* 56,255 5,8 % 01* 25,336 8,1 % 15* 54,840 5,6 % 05* 17,572 5,6 % 09* 51,140 5,2 % 02* 15,568 5,0 % 13* 43,607 4,5 % 06* 14,096 4,5 % 05* 43,533 4,5 % 04* 10,352 3,3 % 01* 41,441 4,3 % 85 9,129 2,9 % Yhteensä 48 eri menoluokkaa Yhteensä 58 eri menoluokkaa Koodi Ensisijainen aihealue 1 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 2 TTK -infrastruktuuri 3 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken 4 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 5 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 7 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin 8 Muu investointi yrityksiin 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada käyttöön tieto- ja viestintäteknologiaa ja 15 tehostetaan näiden teknologioiden käyttöä pk-yrityksissä 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi 85 Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastus

28 ESR-ohjelma: 10 yleisintä menoluokkaa Ohjelma-asiakirja (arvio) Toteuma Menoluokka ESR Milj. euroa (%) Menoluokka ESR (sid.) Milj. euroa (%) 71* 83,800 13,6 % 62* 48,232 25,1 % 66* 72,400 11,9 % 71* 32,976 17,1 % 62* 69,700 11,3 % 72* 22,768 11,8 % 67* 59,800 9,7 % 68* 14,492 7,5 % 64* 53,500 8,7 % 66* 13,904 7,2 % 63* 41,300 6,7 % 64* 11,899 6,2 % 68* 38,000 6,2 % 74* 11,886 6,2 % 72* 36,000 5,8 % 70* 10,416 5,4 % 70* 29,100 4,7 % 73* 9,537 5,0 % 73* 27,900 4,5 % 85 6,776 3,5 % Yhteensä 15 eri menoluokkaa Yhteensä 14 eri menoluokkaa Koodi Ensisijainen aihealue Elinikäiseen oppimiseen liittyvien järjestelmien ja strategioiden kehittäminen yrityksissä; työntekijöille suunnattu koulutus ja palvelut, 62 joilla parannetaan heidän kykyään sopeutua muutoksiin; yrittäjyyden ja innovoinnin edistäminen 63 Innovatiivisten ja entistä tuottavampien työnorganisointitapojen suunnittelu ja levitys Erityisten työllisyys-, koulutus- ja tukipalvelujen kehittäminen tuotantosektoreiden ja yritysten rakenneuudistusten yhteydessä sekä 64 talouden muutoksia ja tulevia työpaikkoihin ja ammattitaitoon kohdistuvia vaatimuksia ennakoivien järjestelmien kehittäminen 66 Aktiivisten ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen työmarkkinoilla 67 Aktiivista ikääntymistä ja työuran pidentämistä edistävät toimenpiteet 68 Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrityksen perustamisen tukeminen Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen ja sen myötä heidän sosiaalisen integroitumisensa vahvistamiseen 70 tarkoitetut erityistoimet Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden yhteiskuntaan integroimiseksi ja uudelleen työllistämiseksi; työmarkkinoille 71 pääsyyn ja niillä etenemiseen liittyvän syrjinnän torjunta sekä moniarvoisuuden hyväksymisen edistäminen työpaikoilla Suunnitellaan, otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön koulutusjärjestelmien uudistuksia työllistyvyyden kehittämiseksi, parannetaan perus- ja ammatillisen koulutuksen soveltuvuutta työmarkkinoiden tarpeisiin ja pidetään opetushenkilöstön ammattitaitoa jatkuvasti 72 ajan tasalla innovointia ja osaamisyhteiskuntaa ajatellen Koulutukseen osallistumisen lisääminen koko eliniän ajan myös siten, että koulun keskeyttämistä ja oppiaineiden eriytymistä sukupuolen perusteella saadaan vähennettyä ja pääsyä perus-, ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen lisättyä ja niiden laatua 73 parannettua 85 Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastus

29 Suomelle tärkeimmät EU-tason säädösmuutokset Jo hyväksytyt Art. 56 Menojen tukikelpoisuus välillisten kustannusten uudet mallit (käyttöön loppuvuodesta 2010) Art. 55 Tulojen seuraaminen hankkeen päätyttyä - sovelletaan vain EAKR hankkeisiin, joiden kokonaiskustannukset on > euroa Parlamentin käsittelyssä (päätökset keväällä?) Artikla 57; Toimien pysyvyys pysyvyyssääntö täsmennetään koskemaan ainoastaan yritys- ja infrastruktuuriinvestointihankkeita; koskee ESR:ää valtiotukisääntöjen alaisissa hankkeissa. Artikla 93 Automaattinen maksupalautussääntö Vuoden 2007 kehys jaetaan tasaisesti vuosille

30 EU:n alue- ja rakennepolitiikan tulevaisuus Koheesiopolitiikan uudistusta pohjustetaan (DG REGIO) korkean tason työryhmässä aluepolitiikasta vastaavien ministereiden epävirallisessa kokouksessa Keskeiset kysymykset Koheesiopolitiikan ulottuvuus (keskitetäänkö koheesiorahoitus vain kaikkein köyhimpiin maihin?) Politiikan tehokkuus ja rahoituksen kytkeminen saavutettuihin tuloksiin Hallinnon yksinkertaistaminen ja eurooppalainen lisäarvo EU2020-strategian ja koheesiopolitiikan kytkentä Riippuu EU:n budjetin sisällöstä 2013 jälkeen Uusi komissio esittää suuntaviivat 2010 aikana (5. koheesioraportti) Komissio tekee esityksen budjettikehyksiksi todennäköisesti vasta loppuvuodesta 2011 (Korvataanko EU-aluepolitiikka kehittyneissä maissa sektoripolitiikoilla?)

31 EU:n alue- ja rakennepolitiikan tulevaisuus Suomi on käynnistänyt oman valmistelunsa Uuden perussopimuksen 174 artikla: EU:n pohjoiset harvaanasutut alueet ja niiden väestökehitys huomioitava Kevään kolmen tulevaisuusfoorumin sarja Ensimmäisen tulevaisuusseminaarin satoa (alustavia TEMin kantoja) EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa tulee pyrkiä jatkamaan koko unionin alueella. Koko Suomi alue- ja rakennepolitiikan kohteena. Varaudutaan siihen vaihtoehtoon, että EU:n alue- ja rakennepolitiikassa tapahtuu muutoksia ja se kohdistetaan vain kaikkein köyhimmille alueille tai sektoripolitiikan kautta Huomioidaan palvelurakenteen vaikutus alueelliseen kehittämiseen Demografiakehityksen huomioiminen, analysoiminen ja siihen vaikuttaminen Käytäntölähtöisen innovaatiopolitiikan edistäminen

32 Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; ja toteutuneet maksatukset indeksoitu vuoteen 2006) Milj. euroa EAKR ESR Yhteensä

33 Suuralueittainen EAKR- ja ESR-rahoitus ohjelmakausittain* (ESR: alueohjelmat ja sekä alueosiot 07-13) Milj. euroa ESR EAKR Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi *) Ohjelmakaudet ja : Toteutuneet maksatukset vuoden 2006 rahassa; ohjelmakausi : ohjelmakehykset

34 Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen: 34