Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1
|
|
- Siiri Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus 2.1 Arkkitehtuurin kuvaukseen liittyvät käsitteet 2.2 Arkkitehtuurikuvaukset eri tasoilla 2.3 Arkkitehtuurinäkökulmat ja kuvaustyypit 2.4 Arkkitehtuuriviipaleiden kuvaus 2.5 Arkkitehtuuridokumentit 2.6 UML arkkitehtuurien kuvauskielenä 2.7 Yhteenvetoa Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1
2 Arkkitehtuurikuvauksen merkityksestä Oletetaan, että järjestelmän arkkitehtuurin kuvaus ja järjestelmän toteutus ovat ristiriidassa. Mikä on järjestelmän arkkitehtuuri? Oletetaan, että järjestelmällä ei ole mitään arkkitehtuuri- tai suunnitteludokumentteja, vain lähdekoodi. Mikä on järjestelmän arkkitehtuuri? Arkkitehtuurikuvaus on järjestelmän keskeinen artifakti, joka on verfioitavissa (vasten vaatimuksia) Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 2
3 2.1 Arkkitehtuurin kuvaukseen liittyvät käsitteet (IEEE) Mission fulfills 1..* has an Architecture Rationale Environment System identifies 1 described by Architectural description provides selects has 1..* 1..* 1..* organized by Stakeholder 1..* View has 1..* 1..* is addressed to conforms to Concern Viewpoint 1..* Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 3
4 Arkkitehtuurinäkymät Näkymä Näkymä Arkkitehtuurikuvaus Näkymä Näkymä kuvaa tietyn arkkitehtuuriin liittyvän asian tietyllä abstraktiotasolla Näkymien kuvaamat asiat ovat osittain päällekkäisiä järjestelmän kannalta Toimiva järjestelmä Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 4
5 2.2 Arkkitehtuurikuvaukset eri tasoilla perustuu yleistys Konkreettinen arkkitehtuuri Tuotearkkitehtuuri Yksityiskohtainen suunnittelu Tuoterunkoarkkitehtuuri Referenssiarkkitehtuuri Metaarkkitehtuuri Lähdekoodi Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 5
6 2.3 Arkkitehtuurinäkökulmat ja kuvaustyypit Näkökulmat: Skenaarionäkymät Vuorovaikutus ulkomaailman kanssa Loogiset näkymät Ohjelmistoyksiköiden vastuut Prosessinäkymät Prosessit ja niiden vuorovaikutus "4+1" (Kruchten) Kehitysnäkymät Järjestelmän jakaminen eri kehittäjille UML Fyysiset näkymät Ohjelmiston jako eri laiteyksiköille, verkko Muuntelunäkymät Ohjelmiston laajentaminen ja muuntelu Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 6
7 Arkkitehtuurikuvauksen tyypit Rakenne - Käyttäytyminen Staattinen - Dynaaminen Esimerkki Määrittelevä Toisistaan riippuvia! Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 7
8 Harjoitus: UML ja kuvaustyypit Rakenne Käyttäytyminen Staattinen Dynaaminen Esimerkki Määrittelevä Sekvenssi kaavio Luokka kaavio Tila kaavio Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 8
9 UML:n kaavioiden suhteet ACD SED SCD CLD Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 9
10 SCED: Sekvenssikaavio -> tilakaavio - työkalu päättelee joukosta sekvenssikaavioita millainen on tietyn osallistujan tilakaavio Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 10
11 2.4 Arkkitehtuuriviipaleiden kuvaus Arkkitehtuuriviipale: jonkin (arkkitehtuuritason) kriteerin perusteella toisiinsa liittyvät osat, jotka eivät muodosta omaa ohjelmistoyksikköä (komponenttia) Esimerkkejä: Yksittäiset arkkitehtuuriratkaisut Suunnittelumallien ilmentymät Piirteet Globaalit huolenaiheet, intressit (aspect, concern) Laajennuskohdat... Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 11
12 Arkkitehtuuriviipaleiden kuvaus (esim.) Nimi (esim. "Copy and paste") Laji (esim. piirre ) Tarkoitus Sidosryhmät (esim. ylläpitäjä, sovellusohjelmoija ) Viipaleen osat ja niiden suhteet Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 12
13 Viipaleen sisäinen esitys Inari: Viipaletyökalu (TTY) concerns Feature A Security Extension point P viipaleen osia class B { void checkid() { } } class C { } <DESCR> <SEC> strict </SEC> <PARA> 1000 </PARA> Team T navigation generation validation mining queries Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 13
14 2.5 Arkkitehtuuridokumentit Dokumenttityypit: Alustava arkkitehtuuridokumentti korostaa kaikkein kriittisimpiä ratkaisuja, vaihtoehtoisia ratkaisuja ja niihin liittyviä etuja/haittoja käytetään alustaviin työmääräarvioihin, liiketoimintapäätöksiin lähtökohta järjestelmäarkkitehtuurin suunnittelulle konkreettinen (+ referenssi) arkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuridokumentti järjestelmän ylimmän tason arkkitehtuuri käytetään projektisuunnitteluun, työmääräarviointiin, järjestelmätestauksen suunnitteluun, ylläpitoon lähtökohta alijärjestelmien arkkitehtuurien suunnittelulle konkreettinen (+ meta) arkkitehtuuri Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 14
15 Arkkitehtuuridokumentit (jatkuu) Alijärjestelmäarkkitehtuuridokumentti alijärjestelmän arkkitehtuuri käytetään tehtävien suunnitteluun, tarkennettuihin työmääräarvioihin, yksikkötestauksen suunnitteluun, ylläpitoon lähtökohta alijärjestelmien yksityiskohtaiselle suunnittelulle ja toteutukselle konkreettinen arkkitehtuuri Rajapintadokumentti järjestelmän rajapinnan kuvaus, tyypillisesti API täydentää muita arkkitehtuuridokumentteja käytetään komponenttien suunnittelun ja toteutuksen perustana Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 15
16 Arkkitehtuuridokumentit (jatkuu) Tuoterunkoarkkitehtuuridokumentti alustan arkkitehtuuri + säännöt, joiden mukaan sovelluksia rakennetaan käytetään alustan yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja ohjaamaan tuotekehitystä konkreettinen + meta-arkkitehtuuri Tuotearkkitehtuuridokumentti alustan käyttö + tuotekohtaiset arkkitehtuuriratkaisut käytetään tuotteen yksityiskohtaiseen suunnitteluun, testaukseen ja ylläpitoon konkreettinen arkkitehtuuri Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 16
17 Arkkitehtuuridokumentin sisältö Seuraavat asiat (soveltuvin osin) tulisi ilmetä dokumentista: Identifointi: mistä organisaatiosta, järjestelmästä ja dokumentista on kyse Konteksti: liiketoimintatavoitteet, sidosryhmät, kehitysympäristö Vaatimukset: arkkitehtuurin kannalta merkittävät vaatimukset Rajoitteet Toimintaympäristö Näkymät: ydin valittujen näkökulmien mukaiset näkymät, mallit Perustelut: miksi on päädytty näihin ratkaisuihin Arkkitehtuuriviipaleet: poikkirakenteiset näkymät Analyysi: arkkitehtuurin arvioinnin tulokset Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 17
18 2.6 UML arkkitehtuurien kuvauskielenä Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 18
19 Metakieleen perustuva kielten määrittely noudattaa (ilmentymä) M in M M = Metakieli noudattaa (ilmentymä) L in M noudattaa (ilmentymä) L = Kieli P = jokin kuvaus kielellä (malli, ohjelma tms) P in L noudattaa (ilmentymä) P:n ilmentymä Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 19
20 UML:n kieliarkkitehtuuri - oliot luokkina - olioiden visualisointi Meta-metamalli (MOF) Yksinkertaistaen: Class Association UML:n metamalli <<stereotype>> bean Operation ilmentymä ClassUML AssociationUML Järjestelmän malli <<bean>> Account holder(): Person has Person mycar(): Car ilmentymä owns Car owner(): Person Järjestelmä - ei semantiikkaa - vrt. BNF Kai ilmentymä Volkswagen AMY-336 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 20
21 Ilmentymät Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 21
22 MOF oikeasti (pieni otos) (tämä osa on yhteistä UML:n kanssa) Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 22
23 Vrt. tekstuaaliset kielet ja BNF BNF:n määrittely Javan määrittely Javan-ohjelman määrittely ilmentymä ilmentymä Produktio = Vasen = Oikea Vasen = Symboli Oikea = Symboli* Symboli = Class = class id InheritanceClause ExtensionClause { InheritanceClause = inherit IdList InheritanceClause = class myclass inherits yourclass { Java-ohjelman suoritus ilmentymä ohjelman suorituspolku Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 23
24 Uuden kuvauskielen määrittely: Esimerkki Oletetaan, että halutaan kuvata hierarkkisia arkkitehtuurirakenteita graafisesti, esim.: D E A B C Miten määritellään tähän tarvittava kuvauskieli AML (Architecture Modeling Language)? Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 24
25 Kielen määrittely noudattaa (ilmentymä) AML in MOF Architecture yksinkertaistettu MOF in MOF Class Association 1 1 M in M * 2 MyArch: Architecture AssocEnd multiplicity kind noudattaa (ilmentymä) MyArch in AML L in M P in L noudattaa (ilmentymä) * Subsystem P:n ilmentymä noudattaa (ilmentymä) * MySystem: Subsystem B: Subsystem A: Subsystem visualisointi MySystem A B Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 25
26 Yleinen Tyyppiolio (Type Object) suunnittelumalli Tunnetaan myös nimellä Meta Object tai Reflection pattern Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 26
27 Esimerkki Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 27
28 Stereotyypit ja profiilit UML:ssä Stereotyyppi jonkin UML:n metamalliin kuuluvan luokan (metaluokan) laajennos Profiili joukko stereotyyppejä ja niihin liitettyjä rajoitteita räätälöity UML-pohjainen mallintamiskieli johonkin erityistarkoitukseen (esim. jollekin sovellusalueelle, arkkitehtuurityylille tms.) Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 28
29 Esimerkki: CORBA profiili (OMG) Stereotyyppimäärittelyjä: Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 29
30 Rajoitteiden määrittelyjä: Esimerkki: CORBA profiili (OMG) Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 30
31 MDA (Model-Driven Architecture) CIM (Computation Independent Model) Mallitransformaatioita PIM (Platform Independent Model) PSM (Platform Specific Model) Koodin generointi Implementation Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 31
32 2.7 Yhteenvetoa Arkkitehtuurikuvaus jakaantuu näkymiin UML:ää voidaan käyttää laaja-alaisesti arkkitehtuurien kuvaukseen UML perustuu metamallintamiseen UML:ää voidaan tarvittaessa laajentaa stereotyypeillä MDA on OMG:n visio UML:n käytöstä mallipohjaisessa ohjelmistokehityksessä Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 32
2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus
2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus 2.1 Arkkitehtuurikuvauksen merkityksestä 2.2 Arkkitehtuurin kuvaukseen liittyvät käsitteet 2.3 Arkkitehtuurikuvaukset eri tasoilla 2.4 Arkkitehtuurinäkymät ja kuvaustyypit
2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus
2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus 2.1 Arkkitehtuurikuvauksen merkityksestä 2.2 Arkkitehtuurin kuvaukseen liittyvät käsitteet 2.3 Arkkitehtuurikuvaukset eri tasoilla 2.4 Arkkitehtuurinäkymät ja kuvaustyypit
2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaaminen
2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaaminen 2.1 Arkkitehtuurin kuvaukseen liittyvät käsitteet 2.2 Arkkitehtuurikuvaukset eri tasoilla 2.3 Arkkitehtuurinäkökulmat ja kuvaustyypit 2.4 UML arkkitehtuurien kuvauskielenä
Ohjelmistoarkkitehtuurit kevät
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2011-2012 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaaminen 2.1 Arkkitehtuurin kuvaukseen liittyvät käsitteet 2.2 Arkkitehtuurikuvaukset
Ohjelmistoarkkitehtuurit kevät
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaaminen 2.1 Arkkitehtuurin kuvaukseen liittyvät käsitteet 2.2 Arkkitehtuurikuvaukset
Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaaminen 2.1 Arkkitehtuurin kuvaukseen liittyvät käsitteet 2.2 Arkkitehtuurikuvaukset
Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät 2014, luento 3 Arkkitehtuurin kuvaus (mallinnus)
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2014, luento 3 Arkkitehtuurin kuvaus (mallinnus) (Samuel Lahtinen, Johannes Koskinen) http://www.cs.tut.fi/~ohar/ Ajankohtaisuuksia Huomenna ensimmäinen vierailuluento, Janne
Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät 2016, luento 3 Arkkitehtuurin kuvaus (mallinnus)
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2016, luento 3 Arkkitehtuurin kuvaus (mallinnus) Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ Ajankohtaisuuksia Perjantaina ensimmäinen vierailuluento, Janne Viitala, Sandvik
2 Description of Software Architectures
2 Description of Software Architectures 2.1 Significance of architectural descriptions 2.2 Context of architectural descriptions 2.3 Levels of architectural descriptions 2.4 Viewpoints and types in architecture
Ohjelmistoarkkitehtuurit, syksy
Ohjelmistoarkkitehtuurit Ohjelmistoarkkitehtuurin kuvaaminen on arkkitehtuuritason suunnitteluratkaisujen kuvaamista Arkkitehtuuritasoisuus Aihe, ongelma tai ohjelmistoelementti on arkkitehtuuritasolla,
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,
TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely
Lyhyt UML-opas UML -pikaesittely UML, Unified Modeling Language Standardoitu, yleiskäyttöinen mallinnuskieli, jota ylläpitää/hallitsee (Object Management Group) OMG Historiaa: 90-luvulla oli paljon kilpailevia
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 Kai Koskimies Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto (Kajaani), Tampereen yliopisto, Turun yliopisto,
Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 1 Sisältö DFD- ja sidosryhmäkaavioiden kertaus Oliomallinnus UML:än kaaviotyypit 2 Tietovuokaaviot Data flow diagrams, DFD Historiallisesti käytetyin kuvaustekniikka
Ohjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2010
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 Kai Koskimies Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Vaasan yliopisto Kurssin tavoitteet Arkkitehtuurin roolin
Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Tampereen teknillinen
Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto 2 Kurssin tavoitteet
UML-kielen formalisointi Object-Z:lla
UML-kielen formalisointi Object-Z:lla Kalvot ja seminaarityö WWW:ssä: http://users.jyu.fi/~minurmin/opiskelu/form/ UML UML == Unified Modelling Language. OMG:n standardoima kieli ohjelmistojärjestelmien,
1 Johdanto. TTY Ohjelmistotekniikka. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008
1 Johdanto 1.1 Mikä on ohjelmistoarkkitehtuuri? 1.2 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen 1.3 Epäonnistuneen ohjelmistoarkkitehtuurin seurauksia 1.4 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja ohjelmistokehitysprosessi
Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmiston suunnittelu Model driven development Harri Laine 1
Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmiston suunnittelu Model driven development 2.12.2008 Harri Laine 1 Jacobson jakaa ohjelmiston oliot kolmeen tyyppiin liittymäolioiksi (interface objects, boundary objects)
Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.
Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1
3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti
Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2007
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2007 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto 2 Kurssin tavoitteet Arkkitehtuuritason peruskäsitteiden ymmärtäminen Arkkitehtuurien
Ohjelmistojen mallintaminen Unified Modeling Language (UML)
582104 Ohjelmistojen mallintaminen Unified Modeling Language (UML) 1 Olioperustaisuus Olio toimii mallinnuksen perusyksikkönä eri abstraktiotasoilla Järjestelmän rajaus, suunnittelu, ohjelmointi, suoritus..
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät käytäntöjä
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2014 -käytäntöjä Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 8.1.2014 1 Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto
Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.
Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen
Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 1 Ohjelmistotuotannon työkaluuista Projektinhallintatyökalut (ei käsitellä tällä kurssilla) CASE- ja mallinnustyökalut (esim. Poseidon)
Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä
Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä Ohjelmistojen mallintaminen Kesä 2012 (Avoin yliopisto) Toni Ruokolainen, 23.8.2012 Mallit Mallit ovat todellisuuden abstraktioita, jotka on muodostettu
3. Komponentit ja rajapinnat
3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti
6 Ohjelmistoarkkitehtuurit
Esipuhe Tämä teos on tarkoitettu yliopistotason opetusmateriaaliksi kursseille, joilla käsitellään ohjelmistoarkkitehtuureja. Sen kohderyhmänä ovat erityisesti opiskelijat, jotka perehtyvät syvällisesti
Viestinvälitysarkkitehtuurit
Viestinvälitysarkkitehtuurit Lähtökohta: Järjestelmä koostuu keskenään kommunikoivista komponenteista, mahdollisesti hajautettuja Komponenttien palveluja ei tiedetä tarkasti etukäteen Komponentteja ja
Moniulotteisten ohjelmistojen hallinta
Moniulotteisten ohjelmistojen hallinta Kai Koskimies Tampereen teknillinen yliopisto http://www.cs.tut.fi/~kk http://practise.cs.tut.fi 1 Ohjelmistokehityksen kehitys Vaatimukset Ohjelmointikieli Programming-in-the-small
UML - unified modeling language
UML - unified modeling language Lähtökohtana: Booch, Rumbaugh, Jacobsson Tavoitteena Unified Method - syntyykö? Kehittäjänä: Rational Inc. Standardointi: Object Management Group (OMG) - vaiheessa Lähteet:
Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät 2014 Kertausta
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2014 Kertausta Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Sisältöä Hieman uutta asiaa/kertausta harjoitustöiden pohjalta Kurssin avainasioiden pikakelaus Tentin rakennetta,
Palvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto Luento 6: Malliperustaisen ohjelmistotuotannon perusteet; palvelutuotannon mallit Toni Ruokolainen, 5.2.
CINCO Collaborative and interoperable computing Palvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto Luento 6: Malliperustaisen ohjelmistotuotannon perusteet; palvelutuotannon mallit Toni Ruokolainen, 5.2.2010 Luennon
UML:n yleiskatsaus. UML:n osat:
UML:n yleiskatsaus - voidaan hyödyntää hyvin laajasti. - sopii liiketoimintamallinnukseen, ohjelmistomallinnukseen sen jokaiseen vaiheeseen tai minkä tahansa pysyviä ja muuttuvia ominaisuuksia sisältävän
Ohjelmistoarkkitehtuurit 2016. Kevät 2016 -käytäntöjä
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2016 -käytäntöjä Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 13.1.2016 1 Tervetuloa Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto 13.1.2016 2 Tiedonvälitys
1 Johdanto. TTY Ohjelmistotekniikka. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2007
1 Johdanto 1.1 Mikä on ohjelmistoarkkitehtuuri? 1.2 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen 1.3 Epäonnistuneen ohjelmistoarkkitehtuurin seurauksia 1.4 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja ohjelmistokehitysprosessi
1.3 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen
Yleisiä asioita Oliokirja:http://www.cs.tut.fi/~kk/Ohjelmistoarkkitehtuuri.pdf Tenttipäivä 7.5. Tallennukset, jospas tänään onnistaisi Viikkoharkat löytyvät IDLEstä (TTY), kurssin kotisivuilta/paikallisilta
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1
1 Johdanto 1.1 Mikä on ohjelmistoarkkitehtuuri? 1.2 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen 1.3 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja ohjelmistokehitysprosessi 1.4 Toteutusalustan arkkitehtuurin rooli 1.5 Yhteenvetoa
UML metamallina. Seminaariesitelmä Minna Majuri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Seminaariesitelmä 26.9.2000 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisällys 1 Johdanto 1 2 UML:n perusteet 2 2.1 Kaaviot 2 2.1.1 Yleiskäsitteet ja käyttötapauskaavio 2 2.1.2 Luokkakaavio 3
Ohjelmistoarkkitehtuuri
Ohjelmistoarkkitehtuurien ylläpito Arkkitehtuurityylejä ja laatuvaatimuksia Arkkitehtuurin uudistaminen Arkkitehtuurin uudistamisen malleja Arkkitehtuurin arviointi TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmistoarkkitehtuuri
1 Johdanto. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 TTY Ohjelmistotekniikka 1
1 Johdanto 1.1 Mikä on ohjelmistoarkkitehtuuri? 1.2 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja laatuvaatimukset 1.3 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen 1.4 Miksi ohjelmistoarkkitehtuuri on tärkeä 1.5 Ohjelmistoarkkitehtuuri
Ohjelmistojen mallintaminen
Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta
Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin
Suunnitteluvaihe prosessissa
Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet
9. Muunneltavuuden hallinta
9. Muunneltavuuden hallinta Muunneltavuuden hallinta (Variability management): Tekniikat ja työtavat, jotka auttavat kuvaamaan, toteuttamaan ja hyödyntämään tuoterungon mahdollistamaa ohjelmistotuotteiden
Malliperustainen ohjelmistokehitys (Model-Driven Engineering, MDE)
Malliperustainen ohjelmistokehitys (Model-Driven Engineering, MDE) Pasi Lehtimäki Helsinki 10.9.2007 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY
OHJELMISTOARKKITEHTUURIT
SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka Juha-Matti Seppänen OHJELMISTOARKKITEHTUURIT Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ Juha-Matti Seppänen Ohjelmistoarkkitehtuurit,
Arkkitehtuuripankki. Mallintamisen metamalli ja notaatiot
Arkkitehtuuripankki Mallintamisen metamalli ja notaatiot 21.2.2018 Sisältö Kuvaustapa (notaatio) ja standardit Mallityypit Metamalli Muuta Kuvaustavat ja hyödynnetyt standardit JHS179 template ArchiMate
Malliperustainen ohjelmistokehitys ja malliperustainen arkkitehtuuri
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Malliperustainen ohjelmistokehitys ja malliperustainen arkkitehtuuri Henri Karhatsu Helsinki 4.2.2009 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN
Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin
Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
Ohjelmistoarkkitehtuurit kevät
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2011-2012 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti?
käyttötapaukset mod. testaus
käyttötapaukset Jari Ojasti Nokia email : jari.ojasti@nokia.com puh : 040 5926 312 Kartta hyväksyntä määrittely suunnittelu suunnittelu mod. testaus integrointi sys. testaus Ylläpito koodaus (toteutus)
Ohjelmistotekniikka - Luento 2
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento 2: Prosessimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
Viestinvälitysarkkitehtuurit Lähtökohta:
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Viestinvälitysarkkitehtuurit Lähtökohta: Järjestelmä koostuu keskenään kommunikoivista komponenteista, mahdollisesti
Ohjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1
kertausta 5.12.2008 Harri Laine 1 Ohjelmiston elinkaari, elinkaarimallit Yleinen puitemalli (reference model) - abstrakti kokonaiskuva ei etenemiskontrollia, ei yksityiskohtia Ohjelmistoprosessimallit
Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48
Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin
Ohjelmiston toteutussuunnitelma
Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento
Tapahtuipa Testaajalle...
Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman
7. Tuoterunkoarkkitehtuurit
7. Tuoterunkoarkkitehtuurit Johdanto Näkökulmat tuoterunkoihin perustuvaan ohjelmistokehitykseen Kerrostyyli tuoterunkoarkkitehtuureille Tuoterunkojen etuja ja ongelmia 1 Uudelleenkäytt yttö opportunistinen:
http://www.enteract.com/~bradapp/docs/patterns-intro.html http://www.hillside.net/patterns/
5. Suunnittelumallit Suunnittelumallin käsite Suunnittelumallien hyötyjä Suunnittelumallien kuvaaminen Esimerkki: Rekursiokooste Antisuunnittelumallit Suunnittelumallit ja UML Mallikielet Suunnittelumallit
Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003
Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri
SEPA - Design Patterns
SEPA - Design Patterns Kimmo Karlsson, 51066R & Antti Pirinen, 51406N 15. maaliskuuta 2005 1 Sisältö 1. Sisältö 2. Johdanto 3. Käyttöönotto 4. Käyttökokemukset 2 Johdanto Valitsemamme ohjelmistonkehityskäytäntö
Ohjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri Harri Laine 1
Ohjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri 2 28.11.2008 Harri Laine 1 Ohjelmistoarkkitehtuuri Rajapinta UML:ssä piirteiden (attribuuttien ja operaatioiden) kokoelma, josta ei voi suoraan luoda ilmentymiä
Olioperustaisuus (object oriented)
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT Olioperustainen ohjelmistokehitys Olioperustaisuus (object oriented) järjestelmä (system) muodostuu joukosta olioita (object), jotka yhteistyössä toimien tuottavat järjestelmän
Johdatus sovellussuunnitteluun, s99, osa2 Helsingin yliopisto;/tktl Harri Laine 1. Olioperustaisuus (object oriented)
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT Olioperustainen ohjelmistokehitys Olioperustaisuus (object oriented) järjestelmä (system) muodostuu joukosta olioita (object), jotka yhteistyössä toimien tuottavat järjestelmän
Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja 1 Arkkitehtuurisuunnittelu Ohjelmistoarkkitehtuurin määritelmä & arkkitehtuurisuunnittelun lähtökohta ja tavoitteet Kerrosarkkitehtuuri
Malliperustainen ohjelmistokehitys (Model-Driven Engineering, MDE)
Malliperustainen ohjelmistokehitys (Model-Driven Engineering, MDE) Pasi Lehtimäki Helsinki 18.9.2007 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY
Osittavat arkkitehtuurityylit. Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit. Erikoisarkkitehtuurityylit
6. Arkkitehtuurityylit Osittavat arkkitehtuurityylit Kerrosarkkitehtuurit Tietovuoarkkitehtuurit Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit Asiakas-palvelin arkkitehtuurit Viestinvälitysarkkitehtuurit
Johdatus sovellussuunnitteluun, s99, osa2 Helsingin yliopisto;/tktl Harri Laine 1. Olioperustainen ohjelmistokehitys
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT Olioperustainen ohjelmistokehitys Olioperustaisuus (object oriented) järjestelmä (system) muodostuu joukosta olioita (object), jotka yhteistyössä toimien tuottavat järjestelmän
Arkkitehtuurin mallintaminen
Arkkitehtuurin mallintaminen Luento 6 19.9.2013 581385 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Oppimistavoitteet Miksi ja milloin ohjelmistoarkkitehtuurista kannattaa laatia malleja? Ohjelmistoarkkitehtuurin kanoninen
Abstraktiotason nostoa, mallipohjainen ohjelmistokehitys. Samuel Lahtinen Ohjelmistoarkkitehtuurit
Abstraktiotason nostoa, mallipohjainen ohjelmistokehitys Samuel Lahtinen Ohjelmistoarkkitehtuurit 20.4.2016 Viimeinen oikea luento Erilaisia mallipohjaisuuteen viittaavia juttuja Low code platforms, vähäisen
Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys
Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty
Rajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.
11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen
Ohjelmistoarkkitehtuurit kevät
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 20-202 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ Viestinvälitysarkkitehtuurit Lähtökohta: Järjestelmä koostuu keskenään kommunikoivista komponenteista, mahdollisesti
Ohjelmistoarkkitehtuurit kevät
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti?
Komponentit ja rajapinnat
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti?
UML työvälineenä ja tutkimuskohteena
UML työvälineenä ja tutkimuskohteena Kai Koskimies, Johannes Koskinen, Mika Maunumaa, Jari Peltonen, Petri Selonen, Mika Siikarla & Tarja Systä Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos
HOJ J2EE & EJB & SOAP &...
HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista
Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio
Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia tehtäviä:
Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Methods for Software Engineering Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön
Toiminnot eli käyttäytyminen. Tieto eli rakenteelliset ominaisuudet
Toiminnot eli käyttäytyminen Tieto eli rakenteelliset ominaisuudet Olio (ks. määritelmä): rajattavissa ja yksilöitävissä oleva asia tai käsite, joka on merkityksellinen käsillä olevan tarkastelun kannalta
Ohjelmistotekniikan menetelmät, toteutuksesta ja testauksesta
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, toteutuksesta ja testauksesta 1 Toteutuksesta ja testauksesta Suunnitteluprosessista Tarkan tason luokkasuunnittelu Siirtyminen UML-kaavioista Java-toteutukseen
10. Tuoterunkoarkkitehtuurit
10. Tuoterunkoarkkitehtuurit Johdanto Näkökulmat tuoterunkoihin perustuvaan ohjelmistokehitykseen: liiketoiminta, organisaatio, prosessi, tekninen Tuoterunkojen etuja ja ongelmia 1 Uudelleenkäytt yttö
XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy
IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,
Ohjelmistoarkkitehtuurit, syksy
Ohjelmistoarkkitehtuurit 2 Rajapinnat 24.9.2012 1 Arkkitehtonisen näkymän esittäminen Luonnollinen kieli + vapaamuotoinen grafiikka taustalla on oltava joku malli, jonka mukaisia asioita kuvaukseen otetaan
Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari
L models. Tekninen määrittely. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Tekninen määrittely Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset
Koodimalli Code Model
Koodimalli Code Model Luento 6 10.10.2017 CSM14101 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Oppimistavoitteet Koodimalli Arkkitehtuurisuunnittelun ja implementaation välinen kuilu ja sen hallitseminen Arkkitehtuuria
Ohjelmistoarkkitehtuurit, syksy 2012 4.9.2010
Ohjelmistotutkimuksen painopisteitä Ohjelmistoarkkitehtuurit Johdanto ja peruskäsitteitä 2000 1995 1990 1985 1980 1970 Tuoteperhearkkitehtuurit, MDA, väliohjelmistot, aspektit CASE-välineet: uudelleenkäyttö,
Ohjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa Harri Laine 1
Ohjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa 14.11.2008 Harri Laine 1 Oliot ohjelmiston mallinnuksessa käyttötapaus käyttää Käyttämämme oliokeskeinen perusmalli ohjelmistojen
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2016 Johdantoa
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2016 Johdantoa Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 8.1.2014 1 1 Johdanto 1.1 Mikä on ohjelmistoarkkitehtuuri? 1.2 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja laatuvaatimukset 1.3
Arkkitehti?
1 Johdanto 1.1 Mikä on ohjelmistoarkkitehtuuri? 1.2 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja laatuvaatimukset 1.3 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen 1.4 Miksi ohjelmistoarkkitehtuuri on tärkeä 1.5 Ohjelmistoarkkitehtuuri
Ohjelmistoarkkitehtuurit kevät
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2011-2012 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 5. Suunnittelumallit Suunnittelumallin käsite Suunnittelumallien hyötyjä Suunnittelumallien kuvaaminen Esimerkki:
Sisällys. Ratkaisumallien historia. Ratkaisumalli. Ratkaisumalli [2] Esimerkki: Composite [2] Esimerkki: Composite. Jaakko Vuolasto 25.1.
Sisällys Ratkaisumallien historia Jaakko Vuolasto 25.1.2001! Ratkaisumalli! Christopher Alexander! Ohjelmistotuotannosta arkkitehtuuriin! Henkilöhistoriaa! Ensimmäisiä käyttökokemuksia! Yhteenveto 25.1.2001