LIITE 1 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS TARKISTUSLOMAKE 2014

Transkriptio

1 LIITE 1 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS TARKISTUSLOMAKE 2014 Johdon katsauksen vasen puoli on vuodelta Oikean puolen siniset tekstit ovat päivitettyjä ja harmaat vielä päivittämättä. 1. ELY-keskuksen johdon katsaus ajanjaksoon Katsaus syksyllä 2013 Katsaus syksyllä 2014 Alueen elinvoimaisuus Kaakkois-Suomessa erittäin merkittävän metsäteollisuuden muutosprosessi on pitkä. Rakennemuutoksen seurauksena vaikeasti työllistyvien määrä on kasvanut yli asetetun tavoitetason. Rakennemuutoksen hallintaan alueella kehitetty malli on ollut aktiivisessa käytössä ja toimijoita on laajaalaisessa viranomaisyhteistyössä aktivoitu käyttämään tarjolla olevia rahoitusmekanismeja. Vähitellen alueella näkyy myös elpymistä. Syinä ovat panostaminen uusien toimialojen kehittämiseen sekä erityisesti Venäjältä tulevan matkailijavirran palveluihin kohdistama kysyntä. Venäläisten matkailusta on kasvanut merkittävä tulolähde koko maalle, mutta erityisesti Kaakkois-Suomelle. Etelä- Karjala on ainut maakunta Suomessa, jossa kaupan toimialojen liikevaihto on kasvanut alkuvuonna Venäläiset jättivät vuonna 2012 maahan noin 1,2 Mrd. euroa. Palvelutarjonta alueella lisääntyy kaiken aikaa. Matkailijavirrat ovat edelleen kasvussa ja rajanylityspaikkojen välityskyvyn parantamiseen on ollut jatkuva tarve ja saatu panostettua merkittävästi. Alueidenkäytössä on korostunut venäläisten ostosmatkailijoiden määrän voimakas kasvu ja kauppapaikkojen puute. Kaupalliset maakuntakaavat Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ovat parhaillaan työn alla. Alueen elinvoimaisuus Metsäteollisuus on Kaakkois-Suomessa edelleen merkittävässä asemassa ja uusia tukijalkoja on kehittymässä mm. biojalostamojen ja muun tuotekehityksen kautta. Kehityksen rinnalla teollisuuden rakennemuutos jatkuu. Elinkeinotoiminnan elpyminen on alueella tullut lähinnä matkailun, kaupan ja palveluiden kehittymisen kautta, joten työpaikat ovat muodostuneet varsin eri sektorille kuin mistä niitä on menetetty. Tämä on johtanut rakennetyöttömyyden kasvuun ja työttömyysaikojen pitenemiseen sekä rakennemuutoksen toimintamallin hioutumiseen osaksi jatkuvaa toimintaa alueella. Yhteistyö valtion, kuntien, kehitysyhtiöiden ja maakuntaliittojen välillä on hyvää. Elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja uusien kärkien löytämiseen tähtääviä toimia on paljon liikkeellä. Huolta aiheuttaa kuitenkin kehityshankkeiden rahoitusväylänä käytettyjen rakennerahastovarojen väheneminen. Venäläisten matkailu Suomessa on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja matkailijat jättäneet maahan vuosittain yli miljardi euroa tavaroiden ja palveluiden ostoina. Vuosina matkailijamäärä on Kaakon rajanylityspaikoilla lisääntynyt kaikkiaan yli 70 %. Kuluvana vuonna vierailujen määrä on kääntynyt Venäjän talousongelmien ja maailmanpoliittisen tilanteen johdosta noin 6 % laskuun ollen noin vuoden 2012

2 2 Keväällä 2013 Kaakkois-Suomessa käynnistyi alueellisen Venäjä-kasvusopimuksen valmistelu. Siihen osallistuvat ELY-keskuksen lisäksi alueen kaupunkiseudut kehitysyhtiöineen sekä maakuntien liitot. Valmistelu palvelee suoraan ELY-keskuksen strategiseen tulossopimukseen kirjattua Kaakkois-Suomen Venäjäohjelma -teemaa. Kauppa- ja matkailukohteiden rinnalla merkittäviä maankäyttö- ja suunnittelutarpeita ovat aiheuttaneet uusiutuvan energian hankkeet. Tuulivoimahankkeissa etenemistä on rajoittanut muun ohella puolustusvoimien tutkaratkaisun viipyminen. Kiireisimpiä yleiskaavoja on saatu edistettyä yhteistyössä kuntien kanssa erityisesti Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Kaavalausuntojen tarve on lisääntynyt, mutta poikkeamispäätöksiä on onnistuneesti saatu kaavoituksen edetessä vähennettyä. Uusiutuvan energian osuus Kaakkois-Suomessa on edelleen kasvanut molemmissa maakunnissa ollen jo Kymenlaaksossa 63% ja Etelä-Karjalassa 78%. Myös vire alkutuotannon parissa on parempi kuin vielä muutama vuosi sitten. Alkutuotannon mahdollisuudet kantaa vastuunsa mm. vesistöjen kunnosta riippuvat osaltaan keinojen käytettävyydestä. Vilkkaasti liikennöidyillä teillä huonokuntoisten osuuksien määrä on viime vuosina hieman lisääntynyt. Asia on kuitenkin hallinnassa ja liittyy siihen, että Liikennevirasto omalla toiminnallisella tulosohjauksellaan pyrkii tasaamaan alueellisia eroja. Elinkeinoelämän menestystekijät Yritysten t&k aktiivisuus on alueella aina ollut melko vähäistä eikä merkittäviä muutoksia asiassa ole näkynyt. Kaakkois-Suomen ELY koordinoi ELY-keskusten kansainvälistymisverkoston Venäjä-yhteistyötä. ELYn rooli Tekesin Venäjä-asioiden hoidossa on lisääntynyt. Yrittäjäksi ryhtyvien määrä ei ole kasvanut odotetulla tavalla. Yrittäjäksi ryhtymistä edistäviin toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi maahanmuuttajien yritystoiminnan käynnistymitasolla. Matkailuun kuitenkin panostetaan yhä voimakkaasti Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Lisäksi on käynnissä tai vireillä laaja-alaisia kaupan hankkeita. Kaupalliset maakuntakaavat Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ovat parhaillaan hyväksymisprosessissa. Kaakkois-Suomen alueellinen valmistelu ei vuonna 2013 johtanut Venäjä-kasvusopimuksen syntymiseen. Hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan tuli sen sijaan kokonaisuus 2.5 Venäjän kasvavat markkinat ja ostovoima, johon perustuen alueen keskeiset toimijat (ELY-keskus, maakuntien liitot, kaupungit ja seudulliset kehitysyhtiöt) ovat määritelleet toimia alueen kehittämiseksi. Kauppa- ja matkailukohteiden rinnalla merkittäviä maankäyttö- ja suunnittelutarpeita ovat aiheuttaneet uusiutuvan energian hankkeet. Tuulivoimahankkeissa etenemistä on rajoittanut muun ohella puolustusvoimien tutkaratkaisun viipyminen. Kiireisimpiä yleiskaavoja on saatu edistettyä yhteistyössä kuntien kanssa erityisesti Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Kaavaohjauksessa kehitetään kevyempiä menettelyjä. Poikkeamishakemusten määrän laskeva trendi on tasaantunut. Uusiutuvaa energiaa tuotetaan ja käytetään Kaakkois- Suomen molemmissa maakunnissa edelleen runsaasti. Kymenlaaksossa uusiutuvan energian osuus tuotannosta vuonna 2013 oli 63% ja Etelä-Karjalassa jopa 79%. Kaakon keskeisten liikenneväylien kehittäminen on edennyt hyvin. E 18 saadaan moottoritietasoisena liikenteelle Haminan itäpuolelle asti syksyllä 2014 ja myös viimeisen rakennettavan osuuden valmistelu Haminasta Vaalimaalle etenee tavoitteena E 18 valmistuminen koko rannikon osalta vuonna VT 6 Taavetti Lappeenranta nelikaistaistaminen on hyväksytty kesän 2014 lisätalousarviossa valmistuen niin ikään Elinkeinoelämän menestystekijät Kaakkois-Suomessa yritysten t&k aktiivisuus on vähäistä eikä siinä ole näkynyt merkittäviä muutoksia. Keskisuuria yri-

3 3 sen tukeen, on tarve panostaa alueella aiempaa enemmän. Rekrytointiongelmia kokeneiden yritysten määrän vähentämisessä on vuonna 2012 päästy tavoitteisiin, mutta vuosi 2013 ei näytä tässä suhteessa yhtä hyvältä. Vaikka Kaakkois-Suomessa rekrytointikäytäntöihin on paneuduttu TEtoimiston palvelulinjojen toimintamalleja muodostettaessa, tilanne vuoden 2013 alkupuoliskolla on ollut maan keskiarvoa heikompi. Teollisuuden ja muiden ympäristölupavelvollisten lupavalvonta on edennyt pääsääntöisesti suunnitellusti tiukasta resurssitilanteesta huolimatta. Merkittäviltä häiriötilanteilta Kaakkois-Suomessa on elinkeinotoiminnassa kaikkien parhaaksi vältytty. Yhdyskuntien viemäriverkostojen vuototilanteita on kuitenkin esiintynyt. Sovitut vesihuoltotyöt ovat toteutuneet hyvin, mutta rahatilanne kunnissa on hidastanut pääasiassa vanhojen yritysalueiden ja ampumaratojen yhteyteen syntyneiden pilaantuneiden maiden kunnostuksia. Maaseudun kehittämisohjelman toteutus on strategiakaudella edennyt hyvin. Yritys- ja kehittämishankerahoitusta on myönnetty selvästi aiempia vuosia enemmän. Uutena kehittämiskohteena ELY-keskus on toteuttanut haun koskien maaseudun infrastruktuurihankkeita kuten vesihuolto- sekä pienimuotoisia laajakaista- ja liikenneinfrahankkeita. Infran laajuus ja toimivuus ovat saadun palautteen pohjalta merkittäviä lähtökohtia maaseudun kehittämisessä. Paineiden myös alemmalle tieverkolle uskotaan kasvavan. Luonnonmukaisen tuotannon myönteinen kehitys on jatkunut. Uutta luomualaa haettiin Kaakkois-Suomessa peräti ha. Luonnonmukaisesti viljelty peltoala on jo yli 8 % kokonaispeltoalasta. ELY on jatkanut tiivistä yhteistyötä maakuntien liittojen kanssa ennakointityössä ja osallistunut yhdessä alueellisen ennakointitiedon sivujen ylläpitoon. ELY on jatkanut toimialakohtaisen ennakointitiedon laadintaa ja koulutustilaisuuksien järjestämistä sekä yhteistyössä liittojen tyksiä, joilla olisi edellytyksiä omaan vientitoimintaan tai tuotekehitykseen, on alueella suhteellisen vähän. Ilahduttavaa on kuitenkin alueen hautomoiden ansiosta kehittyvä, suoraan kansainvälisille markkinoille tähtäävä yrityskanta. Riskirahan saaminen näihin on kuitenkin haastavaa. Myöskään yrittäjäksi ryhtyvien määrä ei ole kasvanut alueella odotetulla tavalla. Kaakkois-Suomen ELYn rooli Tekesin Venäjä-asioiden hoidossa on lisääntynyt. Rekrytointiongelmia kokeneiden yritysten määrän vähentämisessä on vuonna 2013 päästy lähelle tavoitetta ja edelleen vuosi 2014 näyttää tyydyttävältä. Kaakkois-Suomessa merkittäviä ympäristöhaittoja aiheuttaneilta häiriötilanteilta ja onnettomuuksilta on elinkeinotoiminnassa vältytty. Teollisuus- ja muu ympäristölupavalvonta on pystytty hoitamaan pääsääntöisesti valvontasuunnitelman mukaisesti. Parannettavaa alueella on edellisvuosien tapaan yhä teollisuuden hajukaasupäästöissä sekä jätevedenpuhdistuksessa. Päättyvän maaseudun kehittämisohjelman toteutus on strategiakaudella edennyt pääsääntöisesti hyvin. Ohjelman jäykkyyden vuoksi vajaa 200 t jouduttiin kuitenkin jättämään sitomatta. Viimeiset myöntöpäätökset tehtiin kesäkuussa. Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma toivotaan saatavan käyntiin alkuvuonna Kaakkois-Suomen rahoitus (yritys- ja hanketuet) on alkavalla ohjelmakaudella 33,6 M eli noin miljoona euroa aiempaa enemmän. Lisäksi alueelle tulee Leader-ryhmien noin 16 M paikallisten strategioiden toteutukseen. Maaseutuohjelmarahoituksen vaikuttavuus alueen elinkeinojen ja elinvoimaisuuden kehittämisessä on merkittävä. Kaakkois-Suomen ELY on jatkanut toimialakohtaisen ennakointitiedon laadintaa sekä alueen taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen seurantaa tiiviissä yhteistyössä alueen maakuntaliittojen kanssa osallistuen myös alueellisen

4 4 kanssa alueen taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän kehityksen seurantaa. Väestön hyvinvointi Nuorten työttömyys on kasvanut Kaakkois-Suomessa selvästi tavoitearvoja enemmän, vaikka kaakossa on toteutettu alueellista toimenpideohjelmaa työttömyyden alentamiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi. Pakolaisten toteutuneet kuntasijoitukset -tavoitteen ei myöskään uskota täyttyvän, koska pakolaisten omatoiminen ja itsenäinen muutto on korvannut perinteistä kuntasijoitusta. Omatoimisessa muutossa myös vastaanottokeskukset auttavat muuttajia mm. asunnon löytämisessä. Ulkomaan kansalaisten työttömyysasteen tavoite on ollut hyvin kunnianhimoinen eikä sitä saavuteta. Kaakkois- Suomessa asuu koko väestöön verrattuna enemmän ulkomaan kansalaisia kuin useimmilla muilla alueilla. Yritysten melko varovainen uuden työvoiman rekrytointi ei ole kyennyt riittävästi vähentämään ulkomaan kansalaisten työttömyyttä. Luovien alojen toimijoiden yhteistyön, yritystoiminnan aktivoinnin ja työllisyyden edistämisen kautta on voitu toteuttaa myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, nuorisotakuuseen, maahanmuuttajien kotoutumiseen sekä innovatiivisten toimialojen kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Tienkäyttäjien ja elinkeinoelämän tyytyväisyys tieverkon tilaan on ollut lievässä laskusuunnassa koko maassa ja niin myös kaakossa. Päätiestön osalta tilanne uskotaan voitavan säilyttää likimain nykytasolla, mutta muun tiestön palvelutaso on alkanut heikentyä ja kehitys jatkuu lähivuosina. Tämä vaikeuttaa maaseudulla asumista ja maaseudun yritystoimintaa näkyen todennäköisesti myös tienkäyttäjien kokonaistyytyväisyydessä. Kaikkiaan tienkäyttäjien tyytyväisyys on kaakossa kuitenkin maan kärkitasoa. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä liikenteessä ei vielä vuonna 2012 kääntynyt laskuun tavoitteen edellyttämällä Väestön hyvinvointi ennakointitiedon sivujen ylläpitoon. Nuorten työttömyys on kasvanut Kaakkois-Suomessa selvästi tavoitearvoja enemmän, vaikka kaakossa on toteutettu alueellista toimenpideohjelmaa työttömyyden alentamiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi. Erityisesti nuorten vastavalmistuneiden työttömyys on kasvanut kiihtyvää tahtia. Ulkomaan kansalaisten erittäin kunnianhimoista työttömyysasteen tavoitetta ei saavuteta. Kaakkois-Suomessa on useita muita ELY-alueita suurempi ulkomaan kansalaisten osuus. Yritysten varovainen uuden työvoiman rekrytointi ei kykene merkittävästi vähentämään ulkomaan kansalaisten työttömyyttä alueella. Luovien alojen toimijoiden yhteistyön, yritystoiminnan aktivoinnin ja työllisyyden edistämisen kautta kuitenkin on voitu toteuttaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, nuorisotakuuseen, maahanmuuttajien kotoutumiseen sekä innovatiivisten toimialojen kehittämiseen liittyviä tavoitteita erityisesti hankerahoituksen ja verkostoyhteistyön keinoin. Tienkäyttäjien ja elinkeinoelämän tyytyväisyys tieverkon tilaan on ollut lievässä laskusuunnassa kaakossa kuten koko maassa. Päätiestön osalta tilanne uskotaan voitavan säilyttää tai jopa parantua merkittävien tiehankkeiden myötä, mutta muun tiestön palvelutaso on alkanut heiketä ja hoitoa joudutaan priorisoimaan. Maaseudulla asumista ja yritystoimintaa tämä vaikeuttaa ja asian odotetaan heijastuvan myös tyytyväisyydessä. Kaikkiaan tienkäyttäjien tyytyväisyys on kaakossa kuitenkin edelleen maan kärkitasoa. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä liikenteessä on kääntynyt laskuun 2013 ja suunta jatkunut selkeänä edelleen alkuvuoden. Arvio vuoden 2014 henkilöliikenneonnettomuuksista on noin 160 kpl. E 18 tien merkittävien kehittämishankkeiden (Koskenkylä-Loviisa-Kotka sekä Haminan ohitus) valmistuminen parantavat vielä tilannetta. Päätieverkon ulkopuolella sen sijaan nykytasonkin säilyttäminen on liikenne-

5 5 tavalla, mutta alkuvuoden 2013 kehitys näyttää paremmalta. Joka tapauksessa nykytasonkin säilyttäminen perusväylänpidon keinoin on liikennemäärien kasvaessa haastava tehtävä. Vuonna 2012 valmistunut kuutostiehanke Lappeenranta - Imatra sekä lähivuosina valmistuvat E 18-hankkeet vähentävät vaarallisia kohtaamisonnettomuuksia. Luonnonsuojelun METSO-toteutus onnistui hyvin vuonna 2012 ylittäen Kaakkois-Suomessa asetetut tavoitteet. Vuonna 2013 tavoitteesta tullaan tarjousten määrän vähennyttyä jäämään, mutta merkittävä Woikosken alueen toteutuksen valmistelu etenee. Vesistökunnostus- ja suojeluhankkeet ovat edenneet hyvin Kaakkois-Suomessa. Merkittävimpiä kunnostuskohteita ovat olleet Pien-Saimaa ja rajavesistöt. Tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelu on edennyt suunnitellusti ja vuoden 2013 alussa ollut vaikea vesitilanne pystyttiin hallitsemaan. määrien kasvaessa haastava tehtävä. Luonnonsuojelussa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOssa ei uusimpana toteutusvuonna 2013 ylletty aivan huippuvuoden 2012 tasolle toteutuneiden kohteiden pienestä koosta johtuen. Sen sijaan saapuneiden METSOtarjousten määrä saatiin aktiivisella viestinnällä käännettyä uudelleen nousuun. Kaakkois-Suomen järvi- ja jokivesistöjen tilan parantamiseksi toteutettu toinen suunnittelukierros on saatu valmiiksi laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tuloksena on yhteinen käsitys vesistöjen parantamistarpeista ja toteuttamiskelpoisista toimenpiteistä. Kaakkois-Suomessa on käynnissä useita järvikunnostushankkeita, joista hyviä esimerkkejä ovat Pien-Saimaan ja Haapaveden hankkeet Lappeenrannassa. Erityisen ilahduttavaa on myös, että Suomenlahti on alkanut kirkastua idästä käsin ja levätilanne lämpimästä kesästä huolimatta 2014 oli pääpiirtein hyvä. Asiasta kertoi myös kansalaisten avoin palaute. Rajavesistöjen kunnostamiseen liittyvä RIFCI hanke on saatu onnistuneesti päätökseen ja lisäksi tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelu saatiin etenemään suunnitellusti. 2. Toimintaympäristön muutokset - kuvataan VAIN muutoksia, jotka aiheuttavat hyväksytyn strategisen sopimuksen tai vuoden 2015 tavoitteiden tarkistustarpeita (esitettävät indikaattorimuutokset merkitään taulukkopohjaan, muutosesitysten perustelut kerrotaan tässä) - Tähän ei tule muutoksia, ei siis mitään tekstiä

6 6

7 Tästä eteenpäin luvussa 3 mustat tekstit ovat alkuperäisestä sopimuksesta, siniset vuosina 2012 ja 2013 tehtyjä tarkistuksia ja punaiset KAS ELYn uusia kirjauksia vuonna ELY -keskuksen esitys strategiseksi tulossopimuksen tarkistamiseksi 3.1. Alueen elinvoimaisuus Strategiset painotukset ELY keskuksen muutosesitys - Muutettavaksi esitettäviin kohtiin kopioidaan hyväksytty sopimusteksti ja kirjoitetaan siihen esitettävä muutos alleviivattuna. - Ellei muutoksia esitetä, jätetään kohta tyhjäksi. Ministeriöiden kommentit Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Kaakkois-Suomella on merkittävä sijaintietu kahden metropolin, Pietarin ja pääkaupunkiseudun akselilla. Alueella on suuret mutta osin vielä hyödyntämättömät ostos-, luonto- ja kulttuurimatkailumahdollisuudet. Vuonna 2013 rajan ylitti Kaakkois-Suomessa yli 10 miljoonaa henkeä. Venäläiset käyttivät vuonna 2013 Kaakkois-Suomessa 390 M tavaraostoihin ja palveluihin. Vuoden 2014 alkupuolella Venäjän talousvaikeuksien ja maailmanpoliittisen tilanteen seurauksena venäläisten matkailu Kaakkois-Suomeen kääntyi hienoiseen laskuun. Toistaiseksi on mahdotonta ennustaa, missä vaiheessa uusi käänne nousuun tapahtuu, mutta joka tapauksessa siihen on syytä varatua. ELY-keskuksen, maakuntien liitojen sekä alueen muiden toimijoiden yhteistyönä on määritelty ja käynnistetty toimia hallituksen rakennepoliittisen ohjelman luvun 2.5 Venäjän kasvavat markkinat ja ostovoima pohjalta. ELY-keskus on lisäksi mukana toteuttamassa Lappeenrannan kaupungin kasvusopimusta. Kaakkois-Suomen keskeinen vahvuus on metsäalan vahva osaaminen ja suuret tuotantolaitokset sekä alaan liittyvä tutkimusosaaminen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto, metsäyhtiöt). Tavoitteena, että alue säilyy Euroopan johtavana metsäteollisuuskeskittymänä vielä metsäteollisuuden rakennemuutoksen jälkeenkin. Kaakkois-Suomen metsien käyttöaste pidetään korkeana. Samalla huolehditaan metsien kestävästä käytöstä. Metsäteollisuuden Kaakkois-Suomeen sijoittunut tutkimustoiminta yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston panostuksen kanssa on alueen merkittävä vahvuus. ELY-keskus edistää Uusiutuva metsäteollisuus ja energiateknologia-tutkimusohjelmia sekä kansallisen metsäohjelman 2015 tavoitteita metsiin perustuvan liiketoiminnan vahvistamiseksi ja tuotannon arvon kasvattamiseksi.

8 8 Panostetaan uusien metsään ja puuhun liittyvien elinkeinojen kehittämiseen. Tuetaan maakuntien kehittämisohjelmien tärkeäksi painopistealueeksi ja kuntien elinkeinostrategioissa vahvaksi painotukseksi nostettua metsäklusterin uudistamista. Tuetaan EU- ja kansallisella rahoituksella puunkäytön monipuolistamis ja bioenergian lisäämishankkeita. Syvän ja pitkäkestoisen rakennemuutosten haasteisiin vastataan laajalla yhteistyöllä maakuntien liittojen, yritysten, elinkeinoyhtiöiden, työntekijäjärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Rakennemuutoksen hallinnassa hyödynnetään Kaakkois-Suomessa muun muassa Voikkaan ja Summan tehtaiden sulkemisten yhteydessä saatuja kokemuksia. Kaakkois-Suomella on monipuoliset vesistöt alueen ulottuessa Saimaalta Suomenlahdelle. Saimaata kehitetään Lapin veroisena matkailuvalttina, minkä lisäksi matkailu- ja virkistyskäytön painopisteinä ovat Kymijoki, Repovesi ja itäinen Suomenlahti. Kulttuurimatkailua tuetaan, kohteina esimerkiksi Salpalinja, Verla, Kruununpuisto ja alueen useat linnoituskohteet. Ostos- ja vapaa-ajan matkailun kasvua tuetaan luomalla edellytyksiä kaupallisille palveluille kestävästä yhdyskuntarakenteesta huolehtien. Yksi alueen keskeisistä vahvuuksista on logistiikkaosaaminen ja logistiikkaa tukeva infrastruktuuri. Kotkan ja Haminan satamien yhdistyminen Hamina- Kotka-satamaksi loi alueelle maan selvästi suurimman yleissataman, joka kilpailee Itämeren kansainvälisten satamien kärkipäässä. Alueen keskeiset liikenneinfran kehittämiskohteet E 18 sekä vt 6 Taavetista Imatralle asti turvaavat valmistuttuaan logistiikan toimivuutta. Näiden kohteiden lisäksi alueella merkittäviä kehittämistarpeita. ELY-keskus edistää tieverkon ja terminaaliyhteyksien pullonkaulojen poistamista huolehtimalla kohteiden suunnitelmavalmiudesta. Merkittävänä rahoitusinstrumenttina on budjettirahoituksen ohella EU:n ENPI-ohjelma (European Neighbourhood and Partnership Instrument). ELY-keskus tukee oppilaitoksissa tehtävää tutkimusta painottaen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtävää tutkimusta yliopiston strategian mukaisilla vahvuusalueilla. Erityisesti painotetaan energia-, metsäteollisuusja Venäjä-osaamista. Venäjä-osaaminen on Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Kymenlaakson ja Saimaan ammattikorkeakoulujen läpileikkaa-

9 9 va strateginen T&K&I-osaamisalue. Tasapainoinen väestörakenne ja korkea työllisyys Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä Tasapainoisen väestörakenteen aikaansaamiseksi edistetään vetovoimaisten keskustojen kehittymistä. ELY selvittää sidosryhmätyönä vuoden 2013 loppuun mennessä Kaakkois- Suomen haja-asutusalueiden innovatiivisia palvelupisteratkaisuja yhdessä muiden viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. TE-toimistoissa panostetaan vahvaan alkuun, työttömyysjaksojen katkaisemiseen mahdollisimman nopeasti, samoin kuin työttömyyden ennalta ehkäisyyn rakennemuutostilanteissa (työstä työhön ilman työttömyysjaksoa). Välityömarkkinoihin ja syrjäytymisen ehkäisyyn kohdistuviin toimiin, yhteistyössä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa toteutettaviin projekteihin asetetaan korkea vaikuttavuuden vaatimus. Kaakkois-Suomessa työhön osallistumisaste nousee 2 prosenttiyksikköä vuoden 2011 tasosta vuoteen 2015 mennessä Järjestetään koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi maakuntien liittojen ja koulutuksen järjestäjien sekä työvoimaviranomaisten kanssa. ELY-neuvottelukunnan OTE-jaoston (Osaaminen, Työllisyys ja Ennakointi) toiminta vakiinnutetaan neuvoa antavana, koordinoivana ja kehittävänä elimenä. Huolehditaan siitä, että koulutustakuu saadaan toimimaan alueella. Työvoimapoliittinen ja omaehtoinen aikuiskoulutus koordinoidaan yhteen, jotta voidaan varmistaa työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukainen käyttö. Nämä koulutusmuodot täydentävät toisiaan. Maankäytön, asumisen, liikennejärjestelmän ja palvelujen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten yhtäaikainen tarkastelu (MALPE-työ) ja yhteensovittaminen kestävästä yhdyskuntarakenteesta huolehtien on toiminnan keskeinen painopiste Kotka Haminan, Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran kaupunkiseuduilla. Alueidenkäytön ohjauksessa ja muussa toiminnassa painotetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteita läpäisyperiaatteella. Venäjän rajan läheisyys on Kaakkois-Suomen erityiskysymys. Edistetään lisääntyvän kansainvälisen liikenteen sekä matkailun tarjoamia mahdolli-

10 10 suuksia alueen elinkeinoelämän kehittämiselle valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ja maakuntakaavaratkaisuihin perustuen sekä maakuntien erityispiirteet huomioiden. ELY-keskus varautuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa rajaliikenteen voimakkaaseen kasvuun, mikä korostuu mahdollisen viisumivapauden yhteydessä. Edistetään Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymenlaakson liiton, Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä vihreän ja älykkään liikenteen kehityskäytävän E18 toteuttamista. Tavoitteena on rakentaa tiekäytävään perustuva palvelukokonaisuus ja kehitysalusta mm. ympäristötavoitteita tukevan informaatioteknologian (päästöinfo) sekä cleantechin kehittämiselle. Laajennetaan kasvukäytäväyhteistyötä Oslo Tukholma Helsinki Pietari-välille. Edistetään älykkään liikenteen ratkaisujen kehittymistä yhteishankkeilla Venäjän kanssa (mm. FITSRUS). Kuntien alueidenkäytön strategista ohjausta tehostetaan ja ohjauksen painopistettä siirretään entistä vahvemmin ennakko-ohjaukseen sekä suunnitteluprosessien alkuvaiheeseen. Vaikutetaan siihen, että maakunta- ja yleiskaavoituksen ennakoivaa käyttöä parannetaan kaupunkiseutujen alueidenkäytön kokonaistarkastelussa. Kuntia kannustetaan lisäämään riittävän ajoissa maanhankintaa ja kaavoitusta tonttitarjonnan varmistamiseksi sekä hyödyntämään kuntarajat ylittäviä maapoliittisia keinoja nykyistä paremmin. Maankäytön ohjauksella ja riittävillä selvityksillä varmistetaan rakentaminen turvallisille alueille muun muassa tulvariskit, pohjavesialueet ja pilaantuneet maa-alueet sekä liikenteen ja muut melualueet huomioon ottaen. Maakunta- ja seutukuntatason liikennejärjestelmätyössä muodostetaan alueen toimijoiden yhteinen näkemys liikennejärjestelmän nykytilasta, tarvittavista toimenpiteistä ja priorisoinneista. Liikennejärjestelmän ylläpidossa ja kehittämisessä keskeistä on liikennetarpeeseen vaikuttaminen, päivittäisen liikennöitävyyden ja toimivan joukkoliikenteen turvaaminen, turvallisuuden parantaminen sekä matkojen, kuljetusten ja liikkumisen ennakoitavuus ja häiriöttömyys. Erityishuomio kiinnitetään liikennejärjestelmän toimivuuteen ja turvallisuuteen sekä toimenpiteiden vaikutuksiin osana matka- ja kuljetusketjuja sekä laajemmin osana alueidenkäytön kehittämistä. Tavoitteena on löytää vaikuttavimmat keinot ihmisten ja tavaroiden turvalliseen liikkumiseen. Toimenpiteet priorisoidaan vaikuttavuuden perusteella huomioiden mm. alueiden elinkeinorakenne ja maankäytön kehittyminen.

11 11 Perusväylänpidon alueinvestointirahoitus kohdennetaan liikenneturvallisuusperusteisesti liittymäjärjestelyihin ja kevyen liikenteen järjestelyihin. Maaseutuohjelman tuella edistetään maaseudun elinvoimaisuutta ja työpaikkojen syntymistä sekä kehitetään matkailu- ja muita vapaaajantoimintoja. Edistetään 100 Mb/s laajakaistaverkon kattavuutta. Maaseutuohjelman painopisteinä ovat biotalouden edistäminen, maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen sekä maaseudun elinvoiman lisääminen. Ohjelma lisää maaseudun elinvoimaa tukemalla mm. saavutettavuutta, teknologian käyttöönottoa, kylien ja uusien palvelumuotojen kehittämistä sekä huolehtimalla asuinympäristöstä ja luonnon monimuotoisuudesta. Maaseutuohjelmaa toteutetaan alueellisten painotusten, Kaakkois- Suomen maaseudun kehittämisstrategian ja kehittämissuunnitelman, mukaan. Strategiamme painopisteet sekä ohjelman valintakriteerit ohjaavat toimeenpanoa tulevina vuosina. Strategisina painopisteinä suunnitelmassamme ovat toimiva elintarvikeketju, metsätalous ja bioenergia, matkailu, paikallistalous ja yhteisöt sekä vapaa-ajan asuminen, luonnonvarat vahvuutena, maaseudun infrastruktuuri sekä yrittäjyyden vahvistaminen. Läpileikkaavina teemoina ovat lisäksi rajan läheisyys sekä kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu. Maaseudun vesihuoltoa kehitetään vesijohto- ja viemäröintihankkeita tukemalla yhdyskuntarakenteen kannalta elinvoimaisilla alueilla, joiden yhdyskuntarakenteen kannalta viemäriverkoston rakentaminen on tarkoituksenmukainen ratkaisu. Edistetään vesihuoltoratkaisujen toimintavarmuutta ja energiatehokkuutta sekä vesihuoltolaitosten yhdistymistä. Edistetään Etelä- Karjalan maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimista ja alueen molempien maakuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien toteuttamista. Luonnonvarojen kestävä käyttö ELY-keskuksen toiminnassa otetaan huomioon maatalouselinkeinon ominaisluonne, joka johtuu maatalouden erityisestä rakenteesta sekä rakenteisiin ja luonnonolosuhteisiin liittyvistä maatalousalueiden välisistä eroista.

12 12 Biotaloutta edistetään maaseudun kehittämisohjelman yhtenä strategisena painopisteenä hyödyntämällä kestävästi metsä-, maa- ja puutarhataloudesta saatavia uusiutuvia luonnonvaroja bioenergian tuotannossa sekä puun ja muiden luonnontuotteiden käytön monipuolisessa lisäämisessä. Em. toimenpiteitä tuetaan lisäksi energiatukien keinoin. Luonnonvarojen älykästä, kestävää ja hajautettua käyttöä sekä energiatehokkuutta tuetaan edistämällä biotalouden osaamista ja innovaatioiden kehittämistä. Erityisesti tuetaan yrittäjyyttä, joka tarttuu uusiutuvien luonnonvarojen uusiin mahdollisuuksiin. Edistetään Kymenlaakson maakunnan ilmasto- ja energiastrategian, energiavaihemaakuntakaavan ja luonnonvarastrategian toteuttamista sekä osallistutaan ja tuetaan vastaavien strategioiden ja vaihemaakuntakaavan valmistelua Etelä-Karjalassa. Edistetään rakennuskiven käyttöä alueella nostamalla rakennuskiven jalostusastetta. Rakennuskivilouhinnassa syntyvän sivukiven hyötykäyttöä lisätään Kaakkois-Suomessa toteutetun sivukiviprojektin tulosten mukaisesti. Vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet, luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet, kallioalueet ja muut merkittävät geologiset muodostumat ja kohteet turvataan POSKI-projektin tulokset huomioiden maankäytön ohjauksella, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain säädöksillä. Turvetuotanto ja kaikki soita merkittävästi muuttava toiminta ohjataan jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja turv le. Luonnontilaisten soiden säilyttämistä ja uhanalaisen suoluonnon suojelua edistetään samalla, kun soiden käytön haitallisia vaikutuksia vähennetään. Ryhdytään toimenpiteisiin turvetuotannon vesistö- ja pölykuormituksen estämiseksi sekä jo aiheutettujen vesistövahinkojen korjaamiseksi. Rakennetuissa vesistöissä edistetään kunnostuksia sekä säännöstelykäytäntöjen kehittämistä vesienhoitosuunnitelmien mukaisesti ottaen huomioon tulva- ja kuivuusriskien hallinnan, vesivarojen hyödyntämisen, kalatalouden ja vesien virkistyskäytön tarpeet sekä uusiutuvan energian lisäämisen haasteet. Rakennettujen vesien tilan parantamiseen liittyvä tärkein tavoite on kalan kulun ja lisääntymismahdollisuuksien parantaminen Kymijoessa ja

13 13 Hiitolanjoessa. Vesistöjen kunnostamisessa etusijalla ovat paikalliseen vastuunottoon perustuvat hankkeet. Toteutetaan uusia ammattikalastuksen ja vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmia Suomenlahdelle yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa ja sisävesialueella yhdessä Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten kanssa. Edistetään yhteistyönä Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELYjen kesken Saimaan järvilohen, järvitaimenen, nieriän ja harjuksen kantojen hoitoa (LIFE +). Vähennetään ympäristömuutosten kalakannoille ja kalastukselle aiheuttamia haittoja tehokkaalla edunvalvonnalla vesi- ja ympäristönsuojelulain mukaisissa hankkeissa. Yhteistyössä eri tahojen kanssa ohjataan ja rahoitetaan virtavesien kunnostuksia ja pyritään parantamaan järvien kalayhteisöjen rakennetta tavoitteena saaliin lisääminen ja kalanistutustarpeen vähentäminen. Monipuolistetaan ja kehitetään virkistyskalastusmahdollisuuksia ja niihin liittyviä palveluja. Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään painopisteenä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma (METSO). Suojelualueiden välisiä ekologisia yhteyksiä parannetaan myös edistämällä suojelualueiden välisten alueiden luonnonhoitoa sekä maankäytönsuunnittelun ohjauksella. Vaikutetaan siihen, että luonnon monimuotoisuuden suojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö tiedostetaan ja otetaan huomioon ELYn omassa sekä yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien toiminnassa. Tehostetaan lajien ja luontotyyppien (ml. perinnebiotoopit) suojelua ja hoitoa erityisesti itäisen Suomenlahden rannikolla, Salpausselkien harjualueilla ja alueen luonnontilaisilla soilla. Lisätään tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta ja luonnon ihmisille tuottamista ekosysteemipalveluista. Huolehditaan laajapohjaisessa yhteistyössä ensimmäisen vesienhoitosuun-

14 14 nittelukauden toteutuksesta sekä valmistellaan seuraavaa kautta koskevat suunnitelmat. Vastataan omalta osalta merenhoidon suunnittelusta ja toimenpideohjelman valmistelusta. Merialueiden suojelun ja käytön suunnittelun pohjaksi ja yhteensovittamiseksi tuotetaan tietoa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuudesta (VELMU). Riittävällä seurannalla varmistetaan vesien tilan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden riittävyys myös ympäristöpaineiden muuttuessa. Vesien tilan parantamisen erityisinä painopisteinä ovat Pien-Saimaa ja Suomenlahti. Tärkeimpänä tavoitteena pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi on hajakuormituksen aiheuttaman rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen. Vähennetään ravinnekuormitusta muun muassa maataloudesta. Erityisesti käynnissä olevalla maatalouden vesiensuojeluhankkeella (RAVIhanke) haetaan uusia keinoja ravinnekuormitusta vähentävien toimenpiteiden tilatasoiseen tehostamiseen ja kohdentamiseen Kaakkois-Suomessa. ELY-keskus suomalais-venäläisen rajavesikomission työhön osallistuvana tahona edistää Kaakkois-Suomesta Venäjälle laskevien rajavesien tilan säilyttämistä ja parantamista Erityisesti seurattavia kohteita ovat Hiitolanjoki, Vuoksi, Saimaan kanava, Rakkolanjoki ja Urpalanjoki. Edistetään haja-asutuksen jätevesiin liittyvää neuvontaa ja koulutusta hyödyntäen muun muassa Pien-Saimaan pilottihankkeista saatavia kokemuksia. Uudet haja-asutusalueiden vesihuoltoavustukset suunnataan ensisijaisesti viemäröintiohjelman linjausten mukaisesti. Pistekuormituksen osalta merkittävin yksittäinen tavoite on Lappeenrannan jätevesien käsittelyratkaisun edistäminen. Rakennettujen vesien tilan parantamiseen liittyen tärkein tavoite on kalan kulun ja lisääntymismahdollisuuksien parantaminen Kymijoessa ja Hiitolanjoessa. Pohjavesialueiden suojelun kannalta on tärkeää, että uutta merkittävää riskitoimintaa ei sijoitu tärkeille pohjavesialueille. Olemassa olevia riskejä vä-

15 15 hennetään suojelusuunnitteluun panostamalla, merkittävien tiehankkeiden yhteydessä tehtävillä pohjavesisuojauksilla sekä priorisoimalla pilaantuneiden maiden kunnostuksessa pohjavesialueita Elinkeinoelämän menestystekijät Strategiset painotukset ELY -keskuksen muutosesitys Ministeriöiden kommentit Hyvä saavutettavuus ja maankäyttö Kytketään liikenneturvallisuus-, joukkoliikenne- ja maankäyttöasiat tiiviimmin jatkuvaan liikennejärjestelmätyöhön ml. kaikki liikennemuodot. Lisätään liikennejärjestelmäsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun yhteistyötä yhdessä kuntien, maakuntien ja elinkeinoelämän edustajien kanssa kohti maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelurakenteen sekä elinkeinojen yhteistä suunnittelua (MALPE-työ). Tämä tapahtuu vakiinnuttamalla Kotka- Hamina-seudulla toteutettu Kaakon Suunta-pilotti pysyväksi toiminnaksi koko Kaakkois-Suomen alueella. Liikennejärjestelmää parannetaan neliporrasperiaatteella pyrkien ratkaisemaan liikenteelliset ongelmat ensi vaiheessa kysyntään vaikuttamalla sekä nykyisen liikenneinfrastruktuurin ja -palveluiden käytön tehostamisella. Vasta näiden jälkeen tulevat kyseeseen investointityyppiset ratkaisut. Venäjältä Kaakkois-Suomeen suuntautuva lisääntyvä palvelujen kysyntä edellyttää ennakoivaa reagointia sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelua. Tarvetta aiheutuu erityisesti matkailun ja kaupan tarpeiden vastaamiseksi. Näissä edetään maakuntakaavan linjausten mukaisesti. Varaudutaan rajaliikenteen ja raskaan liikenteen kasvun tuomiin ongelmiin suunnittelemalla ja parantamalla Kaakon rajanylityspaikkojen välityskykyä Valtateiden ja satamiin vievien valtatieyhteyksien ongelmakohtia Hamina- Kotka sataman maaliikenneyhteyksiä. Erityisesti rajanylityspaikkojen kehittämisessä merkittävänä rahoitusinstrumenttina on ENPI-ohjelma. Rajaylityspaikkojen ja niille vievien väylien kehittämisessä keskeistä on 1) viranomaisyhteistyön toimivuus Suomen puolella alueviranomaisten kesken, 2) Suomen puolella keskushallintotasolla, 3) Suomen ja Venäjän viranomaisten kesken ja 4) Venäläisten viranomaisten kesken. Liikennesektorin osalta kohdat 1 ja 3 toimivat jo nyt hyvin, mutta kohdan 4 ja osittain kohdan 2 toimivuutta pitää edistää. Kohdassa 4 erityisenä kehittämiskohteena on yhteistyön kehittäminen venäläisen rajanylityspaikkojen alueista vastaavan viranomaisen, Rosgranitzan kanssa.

16 16 Alemmalle tieverkolle kohdistettua rahoitusta vähennetään valtakunnallisesti, kun liikenneinfran ylläpidossa painotetaan rataverkon tarpeita ja pääväyliä. Maaseudun kehittämistarpeita, mukaan lukien infrastruktuuri, priorisoidaan alueiden elinvoimaisuuteen perustuvan vyöhykkeistämisen kautta. Päätiestön palvelutaso turvataan valtakunnallisesti nykytasoisena. Kuitenkin Kaakkois-Suomessa päätiestönkin kuntotila hieman heikkenee, koska lähtötilanteessa alueen tila on valtakunnan keskitasoa parempi. Yritysten ja julkisen sektorin uudistumiskyky ELYn tuki ja palvelut suunnataan eri vastuualueiden yhteistyöllä kohti maakuntien kehittämispainotuksia ja valittuja kärkialoja. Kaakkois-Suomen tulevaisuuden kärkialoja ovat: o Metsäklusterin uudistaminen o Puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen o ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen o Logistiikan ja infrastruktuurin vahvistaminen o Venäjä-yhteistyön vahvistaminen o o Osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistaminen Palvelualojen ja erityisesti matkailun ja hyvinvointipalveluiden sekä luovien alojen ja kulttuuriyrittäjyyden kehittäminen Vuonna 2012 valmistuvaa valtakunnallista metsäteollisuuden ympäristöstrategiaa toteutetaan ELYn alueella. Strategian valmistelusta vastaa Kaakkois- Suomen ELY-keskus. ELY-keskuksen Venäjä-palvelujen kehittämiseksi rakennetaan Venäjäosaamiskeskittymä yhteistyössä seudullisten toimijoiden kanssa, toimijoiden työnjakoa kehittäen. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen on yksi maaseutuohjelman strategisista painopisteistä. Maaseutualueiden yrittäjyyttä tuetaan ja aktivoidaan mm. seuraavilla toimialoilla: biotalous (ml. metsätalous ja energia), elintarvikeala ja matkailu. Elintarvike-asiantuntijaryhmän työn kautta etsitään uusia liiketoimintamahdollisuuksia (matkailu- ja ravitsemispalvelut, kalastus, Venäjän markkinat). Kaakkois-Suomessa on poikkeuksellisen paljon turvallisuussektorin viranomaistoimintaa. Varmistetaan näiden välisen yhteistyön toimivuus (ELY

17 17 AVI pelastustoimi puolustusvoimat kunnat alan tutkimusorganisaatiot). Kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustava innovaatioympäristö Alueellista innovaatiotoimintaa vahvistetaan INKA-ohjelmalla joista Kaakkois-Suomea koskettaa etenkin Energiateknologia, Uusiutuva metsäteollisuus, Älykkäät koneet -klusteri ja Digitaaliset sisällöt -klusteri. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun sekä toisaalta Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen kesken saadaan niin taloudellisia kuin toiminnallisia hyötyjä. Tuetaan Venäjä-osaamisen edelleen kehittymistä alueella. Se on Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Kymenlaakson ja Saimaan ammattikorkeakoulujen läpileikkaava strateginen T&K&I-osaamisalue. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja innovaatioympäristön kehittäminen. Tärkeää varmistaa paitsi korkeakoulutason, myös toisen asteen osaajien osaaminen ja saatavuus. Asiakkuustyössä toteutetaan sekä Tekesin että KAS ELYn asiakassegmentointia ja palvelutarjontaa kasvua kansainvälistymällä hakevissa, kehitys- ja muutosvaiheessa olevissa yrityksissä. Uusiutuva energia ekotehokkuuden parantaminen Kaakkois-Suomen ELY- keskus edistää uusiutuvaa ja hajautettua energiatuotantoa tavoitteena ilmastonmuutoksen hillintä. Energiatehokkuus ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen sekä ympäristöystävällisten vesi- ja jätehuoltoratkaisujen kehittäminen edellyttävät uusien teknologioiden ja palvelumallien kehittämistä ja käyttöönottoa. ELY- keskuksen ja ministeriöiden tuella ja yrityspalveluilla vaikutetaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen, energiankäytön tehostamiseen, uuden energiateknologian käyttöönottoon sekä energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentämiseen. Energiatukea kohdistetaan erityisesti ja nykyistä enemmän uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja tuotantoon kohdistuviin investointeihin ja kehittämishankkeisiin. Metsäsektorin energiahankkeiden tukeminen on tärkein painopistealue. Suurteollisuuden energiahankkeiden tukemista jatketaan ja lisätään mm.

18 18 biovoimaloiden aikaansaamiseksi ja liikennebiopolttoaineiden tuotannon käynnistämiseksi laajassa mittakaavassa. Alueellinen uusi metsäohjelma sisältää laajasti alueen puunkäytön uusiutuvan energian edistämistoimenpiteitä. Edistetään Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymenlaakson liiton, Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä vihreän ja älykkään liikenteen kehityskäytävän E18 toteuttamista. Tavoitteena on rakentaa tiekäytävään perustuva palvelukokonaisuus ja kehitysalusta mm. ympäristötavoitteita tukevan informaatioteknologian (päästöinfo) sekä cleantechin kehittämiselle. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti ELY-keskus edistää maatalouden uusiutuvan energian tuotantoa tukemalla maatalousbiomassojen energiakäyttöä erityisesti biokaasun tuotannossa. ELY-keskus tukee myös bioenergian tuotantoon ja käyttöön liittyvien liiketoimintamallien kehittämistä ja yrittäjyyden edistämistä. Tuulivoimatuotannon lisäämistä edistetään vaikuttamalla tuulivoimarakentamista ohjaavan kaavoituksen etenemiseen. Kaavoituksella ja YVAmenettelyin turvataan se, että tuulivoimarakentaminen ohjautuu ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille. Tuulivoimateollisuutta, - tutkimusta ja tuotekehitystä tuetaan yritys-, energia- ja teknologiatuilla. Edistetään ja toteutetaan maakuntien ilmasto- ja energiastrategiaa sekä energiamaakuntakaavoja, joiden tavoitteet ohjaavat valtakunnallisen uusiutuvan energiapolitiikan toteutumista alueella. Tuetaan alueellisen tuulivoimaklusterin muodostumista panostamalla alan T&K&I-toimintaan. Maakuntien yhteiset uusiutuvan energian ja ekotehokkuuden tavoitteet sisältävät mm. metsäklusterin uudistamisen, puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittämisen sekä alan osaamis- ja koulutusrakenteen uudistamisen. Yhdyskuntien jätevirtojen ja teollisuuden sivumateriaalivirtojen hyödyntämistä jatketaan parantamalla ja keskittämällä jätehuoltoa sekä tukemalla alan tutkimusta ja ekoyrittäjyyttä. Kaakkois-Suomen ekotehokkuuden kehittämistä jatketaan alueellista ECO- REG-seurantaa jatkamalla ja hyödyntämällä keskeiset tulokset alueen suunnittelun ja kehittämisen pohjana. ECOREGiä kehitetään seurannan

19 19 ohella ennakoinnin työkaluksi. Energiataloudellista ja ekologista rakentamista edistetään erilaisilla hanketuilla ja tutkimustoiminnan sekä tuotekehityksen rahoituksella. Toimivat työmarkkinat ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Yritys- ja työvoimapalvelujen toimintamallia kehitetään toimivaksi työkäytännöksi TE-toimistojen, ELYn ja seudullisten yrityspalvelujen verkoston työnjakoa selkiyttäen ja tukemalla tarvittavaa henkilöstön osaamisen kehittämistä yhteisen strategian mukaisesti. Kehitetään menettelyjä työnantajien työvoimatarpeiden selvittelyyn, rekrytoinnin esteiden ja työpaikoilta puuttuvan osaamisen tunnistamiseen, jotta voidaan paikantaa laajasti alueen kehittymisen esteenä olevia rekrytoinnin pullonkauloja. Välineinä tähän ovat ammattibarometri, laadukkaat työnantajakäynnit, työnantajatuntemuksen kasvattaminen ja palvelujen markkinointi. Tavoitteena on myös vahvistaa TEhallinnon roolia seudullisissa yrityspalveluissa. TE-toimistoverkkoa kehitetään selvittelemällä mahdollisuuksia innovatiivisiin yhteispalvelupisteisiin. Tuetaan eri palvelumuotojen ja erityisesti monikanavapalvelujen tehokasta käyttöä asiakassegmenttien mukaisesti ja luodaan monikanavapalveluista ja segmentoinnista toimiva väline, joiden avulla panostetaan asiakkuuden vahvaan alkuun. Varmistetaan uusien palvelutuotteiden käyttöönotto TE-toimistojen ja ELYjen palveluissa. ELY-keskus koordinoi koulutustarpeiden ennakointiverkosto -yhteistyötä ja kehittää maakuntien liittojen vetämän ennakointityön tulosten hyväksikäyttöä. ELY tehostaa ohjausta koulutuspalvelujen laadun kehittämisessä kustannustehokkaasti työelämän tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon yksilölliset tavoitteet. Aktiivisen työvoimapolitiikan välineitä suunnataan erityisesti nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen, maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllisyyden edistämiseen sekä rakenteellisen työttömyyden linjausten toimeenpanoon alueella. Hanketoiminnan kautta haetaan siihen lisää vaikuttavuutta. Myös yritysten työvoimatarpeet ja -mahdollisuudet otetaan huomioon. TEtoimistojen ja kuntien moniammatillista yhteistyöverkostoa kehitetään laadullisesti ja strategisesti sekä varmistetaan uusien palvelutuotteiden käyttöönotto TE-toimistojen ja ELYjen palveluissa. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista tuetaan Kaakkois-Suomen nuorisopaketin avulla ja Alueellisen Nuorisoasiain Yhteistyöfoorumin kautta. Alueellista ennakointitietoa hyödynnetään työperäisen maahanmuuton suunnittelussa. Kansainvälisen työnvälityksen toimintamahdollisuudet turvataan sekä maahanmuuttajien palveluis-

20 20 sa panostetaan erityisesti alkuvaiheen palveluun. Nuorten työttömyyden kasvu Kaakkois-Suomessa heijastaa edelleen alueen tuotannon rakennemuutosta. Rekrytoinneissa ollaan varovaisia, mikä vaikeuttaa työmarkkinoille sijoittumista ja näkyy mm. opintojaan päättävien nuorten työmarkkinoille sijoittumisen vaikeutena. Nuorten vuotiaiden työttömyys on kasvanut kokonaistyöttömyyttä voimakkaammin painottuen enemmän nuorten vanhempiin ikäluokkiin. Nuorten työttömyyden kasvu on lisännyt myös nuorten vaikeasti työllistyvien määrää alueella. Nuorten virta yli 6 kuukauden ja 12 kuukauden työttömyyteen on kasvanut. Käytössä olleet toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet toivotulla tavalla, koska niistä palataan työttömyyteen aikaisempaa useammin. Työttöminä nuorina työnhakijoina on edelleen pelkästään peruskoulun tai ylioppilastutkinnon suorittaneita, jolloin työllistymisen mahdollisuudet ovat rajoitetut. Ammattitaidottomien nuorten osuus on suuri koko nuorten joukossa. Nuorten työttömyyden alentamiseksi Kaakkois-Suomen toimenpideohjelmaa tarkennetaan yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Työssä hyödynnetään alueella aloitettua nuorisofoorumiyhteistyötä painottaen työtä konkreettisiin yhteistyömuotoihin siten, että yhteiskuntatakuun tavoite toimintojen siirtymisestä asiakkuuden alkuvaiheeseen toteutuu. Toimenpideohjelman toteuttamiseksi Kaakkois-Suomi esittää seuraavat lisäresurssit nuorisotakuun toteuttamiseksi: - toimenpideohjelman määräaikainen vastuuhenkilö Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen - kolme määräaikaista nuorten palveluiden työvoimapalveluiden neuvojaa Kaakkois-Suomen TE-toimistoon Kaakkois-Suomen alueverkoston missio on Kansainvälinen, menestyvä ja osaava Kaakkois-Suomi. Yhteistyölupauksen keskeinen sisältö jakautuu kolmeen osa-alueeseen: 1. Osaava ja riittävä työvoima alueen työmarkkinoiden tarpeisiin, jossa erityisesti kansainvälisyyden huomioiminen työpaikoilla 2. Viranomaisten toiminta edellytysten luojana työelämän kehittämisessä

21 21 3. Henkilöstön ja johtamisen osaamisen ja yhteistyön kehittäminen tulevaisuuden turvaajana Työelämän kehittäminen ja seuranta on kirjattu ELYn yritysasiakkuussuunnitelmaan ja niitä toteutetaan yrityskäyntien ja palvelutarveanalyysien yhteydessä Väestön hyvinvointi Strategiset painotukset ELY -keskuksen muutosesitys Ministeriöiden kommentit Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Sellu- ja paperiteollisuuden ympäristönsuojeluun erikoistumiseen liittyen valmistellaan vuoteen 2013 mennessä valtakunnallinen ympäristönsuojelustrategia 2020 yhteistyössä viranomaisten, toiminnanharjoittajien ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Ympäristönsuojelulainsäädännön valvontaa kehitetään ja yhdenmukaistetaan eteläisten ELYjen alueella valvonnan kehittämistyöryhmän (VALSU) toimenpide-esitysten mukaisesti. Kemikaalivalvonta saatetaan järjestelmälliseksi osaksi laitosvalvontaa. Jätesuunnittelussa ja jätehuollon järjestämisen ohjauksessa lähivuosien päätavoitteina ovat uudessa jätelaissa säädetyn etusijajärjestyksen mukaisesti syntyvän jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen sekä kierrätyksen edistäminen. Toteutetaan Etelä- ja Länsi-Suomen jätevesisuunnitelmaa (ELSU). Jätesuunnittelun erityinen painotus on poikkeuksellisiin jätehuoltotilanteisiin varautumisessa ELSU:n painopisteen mukaisesti. (esim. öljyalusonnettomuudet). Jätteiden ja sivutuotteiden (esim. tuhka ja sivukivi) hyötykäytöllä säästetään luonnonvaroja. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamista edistetään herkillä alueilla (pohjavesialueet ja asutus) vuonna 2011 päivitettävän kunnostustöiden toimenpideohjelman mukaisesti mm. valtion jätehuoltotöinä. Kansalaisten ympäristötietoisuutta edistetään aktiivisella tiedon tuottamisella ja tiedon jakamisella eri kanavien kautta sekä tukemalla kuntien ja järjestöjen tekemää neuvontatyötä. Yritysten ympäristötietoisuutta lisätään aktiivisesti mm. valvontatyön yhteydessä. Ympäristökasvatusyhteistyötä kehitetään olemassa olevissa verkostoissa (esim. Hiirenkorvalla ja Kerkkoverkko). EAKR rahoitusta kohdennetaan ilmastomuutoksen hillintään ja varautumiseen liittyviin ympäristötietoisuutta edistäviin hankkeisiin.

22 22 Vaikutetaan päästöjä ja ympäristöriskejä aiheuttavien toimintojen sijoittumiseen ja toiminnan ympäristövaikutusten hallintaan suunnittelun alkuvaiheessa mm. YVA-menettelyissä, alueidenkäytön suunnittelussa ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Kaakkois-Suomessa korostuu liikenteen ja teollisuuden riskien hallinta. Erityispiirteenä ilmapäästöjen hallinnassa ja seurannassa otetaan huomioon liikenteen ja rajanylityspaikkojen, teollisuuden sekä kaukokulkeuman vaikutukset ilmanlaatuun. Varmistetaan, että toiminnanharjoittajien suorittama ilmapäästöjen mittaus tapahtuu normien mukaisesti ja osallistutaan asiantuntijana kuntien toteuttaman yhdyskuntailmanlaadun seurannan kehittämiseen. Edistetään kulttuuriympäristöjen suojelua ja hoitoa sekä uuden laadukkaan ympäristön tuottamista lisäämällä kulttuuriympäristöön liittyvää tietoa ja arvostusta, arvioimalla valtakunnallisesti merkittävien kohteiden suojelutarvetta, energiatehokkuutta sekä poikkeusolosuhteiden valmiutta. EAKR rahoituksella tuetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kunnostamista, jotka palvelevat matkailua ja yritystoimintaa. Luonnon virkistyskäytön edellytyksiä tuetaan ja asutuskeskusten lähiluontoa säästetään virkistysalueena. Riittävät suunnittelun alkuvaiheessa tehtävät meluselvitykset ja meluntorjuntasuunnitelmat ovat keskeinen osa alueidenkäytön, liikenteensuunnittelun sekä ympäristölupaa edellyttävien hankkeiden vaikutustenarviointia. Myös hiljaisten alueiden säilyttäminen otetaan suunnittelussa huomioon. Erityisesti kiinnitetään huomiota herkkien toimintojen (asunnot, hoitolaitokset, päiväkodit, koulut) suunnitteluun melualueille. Tiesuunnittelussa otetaan huomioon meluntorjunta ja suunnitellaan sekä toteutetaan ratkaisut, joilla melutasoja voidaan alentaa. Suomenlahden öljyriskeihin varautumisessa ja hallintasuunnitelmien laadinnassa tehdään aktiivista yhteistyötä SYKEn, pelastuslaitosten, kuntien, asiantuntijaorganisaatioiden ja järjestöjen kanssa. Osallistutaan aktiivisesti myös sisävesien, erityisesti Saimaan, öljyriskeihin varautumiseen. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan hallintasuunnitelmat yhteistyössä muiden ELYjen, pelastuslaitosten ja kuntien sekä maakuntaliittojen kanssa.