LIITE 1. ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS luonnos

Transkriptio

1 LIITE 1 ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS luonnos Toiminta-ajatus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueella. ELY -keskuksen VISIO Kaakkois-Suomen ELY-keskus on alueella tunnettu ja tunnustettu hyvinvoinnin ja kehityksen edistäjä Yhteiset arvot: Asiakaslähtöisyys Osaaminen Yhteistyö Avoimuus ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja rakennemuutoksen hallinta Sijaintiedun hyödyntämien Pietarin ja pääkaupunkiseudun metropoliakselilla Vesistöjen tilan parantaminen

2 2 1. ELY-keskuksen johdon katsaus strategiakauteen ELY-keskuksen esitys strategiseksi tulossopimukseksi, luonnos Rakennemuutos on Kaakkois-Suomessa siirtänyt alueen elinkeinorakenteen painopistettä teollisuudesta kaupan, matkailun ja muiden palvelujen suuntaan. Kaakkois-Suomi on silti edelleen Euroopan merkittävin metsäteollisuuskeskittymä ja metsäklusteri on erittäin merkittävä työnantaja. Rakennemuutoksen johdosta niin metsä- kuin muunkin teollisuuden työpaikat ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi. ELY-keskus on panostanut voimakkaasti rakennemuutoksen hallintaan ja uusien toimijoiden saamiseen tyhjentyneisiin tehdashalleihin. Saatuja kokemuksia hyödynnetään myös vuoden 2011 lopussa toimintansa lopettavan Myllykosken paperitehtaan jälkihoidossa. Alueen maakuntien liitot ovat ELY-keskuksen tuella tehneet vuonna 2010 TEM:lle esityksen rakenteellisen muutoksen tuen pilottihankkeesta, jossa esitetään uusia instrumentteja ja nykyisten instrumenttien tehokkaampaa käyttöä. Suurten liikenneinfrahankkeiden (E 18, vt 6) suunnitelmat ja rakentaminen ovat edenneet toivotulla tavalla. E 18 rakentaminen on saanut talousarviorahoituksen niiltä osin, kuin se on tässä vaiheessa ollut tarpeen ja tien parantamisen loppuun vienti on kirjattu hallitusohjelmaan. Tieverkon ongelmat liittyvät lähinnä liikenteen välityskykyyn rajanylityspaikoilla ja niille johtavilla pääteillä, kun rajanylitykset ovat voimakkaassa kasvussa. Liikenneonnettomuuksissa kehitys on ollut kaksijakoista: Liikennekuolemat ovat olleet hienoisessa laskussa, mutta henkilövahinkoonnettomuuksien määrä lisääntynyt. Tieverkon kunto on Kaakkois-Suomessa valtakunnan parhaasta päästä ja siihen liittyvät tulostavoitteet on saavutettu erinomaisesti. Uusiutuvan energian osuus ilman liikennettä on kasvanut metsäteollisuuden toiminnan supistumisesta huolimatta molemmissa maakunnissa viime vuosina ollen vuonna 2010 Kymenlaaksossa 52 % ja Etelä-Karjalassa 73 %. Suomenlahden rehevyystaso on 90-luvun lopulla saatu putoamaan puoleen. Merkittävä vaikutus tähän on Pietarin jätevesien saaminen asianmukaisen puhdistuksen piiriin. Tämän ohella itäisen Suomenlahden rannikkovesien tilaa on parantanut myös Etelä-Kymenlaakson yhdyskuntajätevesien käsittelyn keskittäminen uudistetulle puhdistamolle Kotkaan. Sen sijaan Pien-Saimaan tila on aloitetuista toimenpiteistä huolimatta edelleen heikko. Haastetta lisää myös Lappeenrannan kaupungin raakaveden otto Pien-Saimaalta. Ekotehokkuus Kaakkois-Suomessa on kehittynyt kokonaisuutena myönteiseen suuntaan edelleen Maatalouden interventioviljan poikkeuksellisen mittavat kuljetus- ja varastointitoimet vuonna 2010 edellyttivät erityistoimia Kaakkois-Suomen ELYkeskukselta. Valtakunnallista puutetta tyhjistä varastotiloista paikkasivat Kaakkois-Suomessa muun muassa teollisuudelta vapautuneet tilat. Tehtävässä onnistuttiin hyvin, vaikka aikataulu oli kireä ja se sitoi runsaasti resursseja. ELY-keskuksen sisäisen kehittämisen painopisteenä on ollut neljän entisen viraston toiminnan ja työkulttuurin sovittaminen yhdeksi uudeksi kolmen vastuualueen toimivaksi ja kehittymismyönteiseksi matriisiorganisaatioksi. Tässä on onnistuttu kohtuullisen hyvin, vaikka henkilöstön työtyytyväisyys liikkeelle lähtiessä notkahtikin jonkin verran. Tulosten pohjalta on työstetty toimenpideohjelma yhteistyössä henkilöstön kanssa. EU-rahoituspäätösten keskittäminen edeltävistä erillistä virastoista ELY-keskuksessa yhteen toimintoon on parantanut hankkeiden koordinointia ja asiakaspalvelua. Vastuualuerajat ylittäviä synergiahyötyjä on onnistuttu saavuttamaan mm. maanhankinta- ja luonnonsuojelutehtävissä sekä maatalouden valvonnassa. ELY-keskuksille yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminnan käynnistäminen on aiheuttanut haasteita koko ELY-rakenteelle. Strategiakaudella keskeisinä kehittämiskohteina ovat elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja rakennemuutoksen hallinta, sijaintiedun hyödyntämien Pietarin ja pääkaupunkiseudun metropoliakselilla sekä vesistöjen tilan parantaminen.

3 3 2. Toimintaympäristön kuvaus (toimintaympäristön tila ja kehittämistarpeet) Kaakkois-Suomen syntyvyys on kuolleisuutta pienempää. Alue on menettänyt väestöä maan sisäisessä muuttoliikkeessä, mutta maahanmuutto on kääntänyt alueen nettomuuton viime vuosina positiiviseksi. Kokonaisuutena Kaakkois-Suomen asukasluku on vähentynyt viime vuosina noin 600 hengen vuosivauhdilla, mikä on lähes 0,2 % vuodessa. Saman kehityksen ennakoidaan jatkuvan lähivuosina. Työttömyys on hieman vähentynyt vuodesta 2010, mutta on edelleen koko maan keskiarvoa korkeampi. Nuorten työmarkkinat ovat kiristyneet ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut. Kasvu on hieman hidastunut viimeisen vuoden aikana. Kaakkois-Suomen tilanteen uskotaan kuitenkin kehittyvän maan keskimääräistä paremmin, mikäli alueen elinkeinotoiminnassa pystytään hyödyntämään vankistuva sijaintietu Pietarin ja pääkaupunkiseudun akselilla. Kaakkois-Suomen kaupunkiseutujen suunnittelun ja kehittämisen tarve kasvaa vetovoimaisten keskustojen ja toimivien elinkeinotoimintojen kehittämisratkaisujen aikaansaamiseksi alueiden asukkaiden ja yritysten tarpeisiin. Mm. järkevästä yhdyskuntarakenteesta huolehtiminen ja rakennetun ympäristön laadun parantaminen korostuvat. Alueiden kehittämisstrategioiden ja ohjelmien nykyistä laaja-alaisempi kytkeminen alueen fyysiseen suunnitteluun edellyttää ennakoivaa yhteistyötä alueen keskeisten, kehittämisestä vastaavien toimijoiden kesken. Työllisyydessä teollisuuden merkitys Kaakkois-Suomessa vähenee samalla kun palvelualat kasvavat merkittävimmin kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muun liike-elämää palvelevan toiminnan aloilla. Rakennusala on vahvassa kasvussa, kun jo käynnissä olevien suurten maarakennushankkeiden lisäksi E 18-tien rakentaminen pääsee vauhtiin. Kaakkois-Suomen pitkäkestoisessa rakennemuutoksessa ammatinvaihdon mahdollistavaan aikuisiän joustavaan koulutustarjontaan tulee voida panostaa. Suuri haaste on perustutkintoon ja ammattitutkintoon johtavan koulutuksen suuntaaminen. Luovan talouden ja kulttuurialan työvoima ja yrittäjyys ovat huomattavasti alle maan keskiarvon. Tämä on yksi alueen selkeä kehittämishaaste. Kaakkois-Suomi on Euroopan merkittävin metsäteollisuuden keskittymäalue. Kaakkois-Suomessa metsäteollisuuden osuus arvonlisäyksestä on edelleen suuri, vaikka se on viime vuosikymmenen aikana laskenut jonkin verran. Vuonna 2015 arvioidaan neljännes Suomen kaikista alan työllisistä olevan Kaakkois-Suomessa. Liiketoiminnan uudistumisessa mekaanisen ja kemiallisen puunjalostuksen kehittämisen ohella keskeisessä roolissa ovat uuden sukupolven biojalostamot ja puukuidun hyödyntäminen uusissa käyttökohteissa. Kouvolaan on suunnitteilla puurakentamisen osaamiskeskus. Alueen vahva usko ja tahtotila on, että metsäklusteri säilyy Kaakkois-Suomen vahvuutena. Venäjän läheisyys näkyy Kaakkois-Suomessa muuta maata tuntuvasti merkittävämpänä. Myös jatkossa Venäjän talouden tilanteen ja kehityksen säilyminen euromaita vakaampana antaa toteutuessaan lisääntyviä mahdollisuuksia Kaakkois-Suomelle. Alueen sijaintiedun hyödyntäminen edellyttää ainakin rajanylityspaikkojen ja liikenneyhteyksien, kaupan sekä matkailu- ja muun siihen liittyvän yritystoiminnan, liiketoimintaosaamisen ja logistiikkaalueiden kehittämistä. Viisumivapaus on alueelle haasteineen ja mahdollisuuksineen muutos, johon varautuminen on välttämätöntä aloittaa paljon ennen sen mahdollista toteutumista. Rajan yli tapahtuva tuotteiden ja tavaroiden sekä kansalaisten liikkuminen on ilman sitäkin voimakkaassa kasvussa. Henkilöliikenne on vuonna 2011 selvästi kautta aikain vilkkainta, mikä näkyy mm. tax-free-myynnin ennätyksinä sekä lisääntyvinä majoitusvuorokausina. Tavaraliikenne on elpynyt yli 80 % tasolle huippuvuoteen 2008 verrattuna ja kehityksen suunta kasvava. Pietarin ja Suomen välinen henkilöjunaliikenne nousi ennätyslukuihin nopean Allegro-junan aloittaessa liikennöinnin 2010 lopulla. Muita kasvavia rajaliikenteeseen liittyviä ilmiöitä ovat Lappeenrannan lentoasemalta Eurooppaan suuntautuva lentoliikenne, joka on voimakkaassa kasvussa, sekä Venäjälle suuntautuva matkustajaalusliikenne. Energiateknologiaan liittyy alueella suuria odotuksia. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on vahva uusiutuvien energialähteiden käyttöön siirty-

4 mistä tukeva energia- ja ympäristötekniikan tutkimus- ja koulutusyksikkö. Haminaan ja Lappeenrantaan on sijoittunut tuulivoimateollisuuden suunnittelua ja tuotantoa. Mahdollisuudet energiatuotannon innovaatioiden synnyttämiseen ovat alueella hyvät ja uusia hankkeita vireillä. Alan kehitysnäkymiin liittyy kuitenkin epävarmuutta tuulivoimateollisuuden ollessa kansainvälisesti kilpailtua toimintaa. Tuulienergiatuotannon rakentamisen haasteena on sopivien sijoituspaikkojen löytyminen ja rakentamisvalmiuksien aikaansaaminen pikaisella aikajänteellä. Kaakkois-Suomi on maan elinkeinoelämän portti Venäjälle. Alueella sijaitsevat kaikki merkittävimmät rajanylityspaikat Vaalimaa, Nuijamaa, Vainikkala ja Imatra. Logistiikka on yksi Kaakkois-Suomen merkittävistä toimialoista ja sen menestykseen uskotaan alueella myös pitkällä aikavälillä. Kotkan ja Haminan satamien yhdistyminen HaminaKotka suursatamaksi vuonna 2011 teki siitä Suomen suurimman yleissataman luoden mahdollisuuksia toiminnan edelleen kehittämiseen. Logistiset toiminnot edellyttävät ja hyötyvät juuri valmistuneista tai käynnissä olevista väyläinvestoinneista (valtatie 6, E18, Lahti Luumäki -radan peruskorjaus, Haminan syväväylä). Kaupan ala tekee Kaakkois-Suomessa suurinvestointeja, kuten alueen maankäytön linjauksiin perustuva kauppakeskus Veturi Kouvolassa. Ostovoima perustuu osaltaan venäläisten matkailuun ja sen kasvuun. Kymenlaaksossa ratkaisut perustuvat voimassa olevaan maakuntakaavaan. Etelä- Karjalan osalta muun muassa kaupan ratkaisuja linjaava maakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Ostosmatkailun ohella voimakkaassa kasvussa on myös majoitus- ja muu vapaa-ajanpalveluiden kysyntä, mihin liittyen erityisesti Etelä-Karjalassa on tehty ja suunnitteilla merkittäviä investointeja. Eteläinen Saimaa on tarkoitus nostaa Suomen merkittävimpien matkailukohteiden joukkoon. Lappeenrannan Rauha - Tiuru-alueelle sijoittuvan Saimaa Gardens-matkailukeskusalueen ensimmäinen vaihe (Holiday Club Saimaa) avautuu syksyllä Kokonaisuuden on tarkoitus kattaa valmistuttuaan 300 hehtaarin alue ja lähes kerros-m 2.. Maaseutuelinkeinokeinojen merkitys on säilynyt alueella tärkeänä. Vaikka maa- ja metsätalouden työllisyys on ollut pitkään vähenevä, vähennys on kuitenkin ollut toistaiseksi tasaisempaa kuin monella muulla toimialalla. ETLAn keväällä 2011 laatiman alue-ennusteen mukaan toimialan työllisten määrä vähenisi edelleen maltillisesti. Samalla tuotannon arvonlisäys kasvaisi n. 10 %. Erityisenä uhkana tälle maltilliselle kehitykselle on kuitenkin alkutuotannon pitkään jatkunut kannattavuuskriisi, joka koskee kaikkia tuotantosuuntia. Kannattavuusongelmat ja tukijärjestelmien muutokset vuonna 2014 yhdessä viljelijäväestön vanhenemisen kanssa voivat johtaa siihen, että maatalouden rakennemuutos on selvästi ennustetta nopeampaa. Maaseudun kehittämisessä haasteet lisääntyvät liikenneinfran ja joukkoliikenteen palvelutasossa. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrän ennakoidaan vuoteen 2015 mennessä lisääntyvän päätiestön ulkopuolella noin 50%. Päätiestön palvelutaso pysyy pääosin nykytasolla ja joiltain osin jopa paranee merkittävästi, kun välttämättömät investoinnit valtatiellä 6 ja E 18-tiellä valmistuvat. Luonto- ja virkistysaluekokonaisuuksina merkittävät Kymenlaakson kansallispuistot - Itäinen Suomenlahti, Repovesi ja Valkmusa luovat hyvän pohjan luonnon virkistyskäytön ja matkailun kehittämiseen Kaakkois-Suomessa. Saimaan vesistöalueet osana luontoon tukeutuvan matkailuelinkeinon kehittämistä vaativat vielä lisäpanostuksia. Suojelumetsien osuus on Kaakkois-Suomessa maan alhaisin, mutta METSO-ohjelman toteutuksen odotetaan osaltaan edistävän suojelullisesti merkittävien alueiden säilyttämistä. Vesien tilan parantaminen on Kaakkois-Suomen maakuntien keskeisille toimijoille aiemmin tehdyn kyselyn mukaan molempien maakuntien suurin ympäristöhaaste. Painopistealueina ovat erityisesti Suomenlahti ja Pien-Saimaa. Erityiset haasteet liittyvät hajakuormituksen vähentämiseen vesistöjen rannoilta ja valuma-alueilta. Yhdyskuntajätevesien käsittely on onnistuttu runsaassa 10 vuodessa kokoamaan itäisen Suomenlahden rannikolla yhteen kokoaikaisesti käytössä olevaan uudistettuun laitokseen Kotkaan. Yhdessä Pietarin jätevesiratkaisujen kanssa tämä on parantanut Itäisen Suomenlahden ja Kaakkois-Suomen rannikkovesien tilaa. Lappeenrannan jätevesipuhdistamon ja siirtoviemärin rakentaminen uuteen purkuvesistöön 4

5 on tarpeen lähivuosina. Saimaan vesistön suojelemisen investointitarpeet ovat mittavia. Lappeenrannan seudulla mm. Pien-Saimaan sinilevähaasteet ovat vauhdittaneet vedenhankinnan siirtomahdollisuuksien tutkimista 2. Salpausselältä Alueen elinvoimaisuus Strategiset painotukset ELY -keskuksen esitys Mahdolliset sidosryhmien kommentit Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Kaakkois-Suomella on merkittävä sijaintietu kahden metropolin, Pietarin ja pääkaupunkiseudun akselilla. Alueella on suuret mutta osin vielä hyödyntämättömät ostos-, luonto- ja kulttuurimatkailumahdollisuudet. Vuonna 2011 rajan ylittää Kaakkois-Suomessa noin 8 miljoonaa henkeä. Venäläiset käyttivät vuonna 2010 Kaakkois-Suomessa 306 M tavaraostoihin ja palveluihin. Jos venäläisten matkailu Suomeen kaksinkertaistuu minkä ennakoidaan tapahtuvan vielä tällä vuosikymmenellä liikutaan miljardiluokan liikevaihdon tienoilla. ELY-keskuksen ja maakuntien liitojen sekä alueen muiden toimijoiden yhteistyönä laaditaan Kaakkois-Suomen Venäjä-strategia, jonka kautta varaudutaan tämän mahdollistamiseen. Strategian osana laaditaan ja toteutetaan toimintaohjelmaa, jolla huolehditaan rajanylityksen toimivuudesta ja sujuvuudesta. Kaakkois-Suomen keskeinen vahvuus on metsäalan vahva osaaminen ja suuret tuotantolaitokset sekä alaan liittyvä tutkimusosaaminen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto, metsäyhtiöt). Tavoitteena, että alue säilyy Euroopan johtavana metsäteollisuuskeskittymänä vielä metsäteollisuuden rakennemuutoksen jälkeenkin. Kaakkois-Suomen metsien käyttöaste pidetään korkeana. Samalla huolehditaan metsien kestävästä käytöstä. Metsäteollisuuden Kaakkois-Suomeen sijoittunut tutkimustoiminta yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston panostuksen kanssa on alueen merkittävä vahvuus. ELY-keskus edistää Uusiutuva metsäteollisuus ja energiateknologia-tutkimusohjelmia sekä kansallisen metsäohjelman 2015 tavoitteita metsiin perustuvan liiketoiminnan vahvistamiseksi ja tuotannon arvon kasvattamiseksi. Panostetaan uusien metsään ja puuhun liittyvien elinkeinojen kehittämiseen. Tuetaan maakuntien kehittämisohjelmien tärkeäksi painopistealueeksi ja kuntien elinkeinostrategioissa vahvaksi painotukseksi nostettua metsäklusterin uudistamista. Tuetaan EU- ja kansallisella rahoituksella puunkäytön monipuolistamis ja bioenergian lisäämishankkeita. 5

6 6 Syvän ja pitkäkestoisen rakennemuutosten haasteisiin vastataan laajalla yhteistyöllä maakuntien liittojen, yritysten, elinkeinoyhtiöiden, työntekijäjärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Rakennemuutoksen hallinnassa hyödynnetään Kaakkois-Suomessa muun muassa Voikkaan ja Summan tehtaiden sulkemisten yhteydessä saatuja kokemuksia. Rakennemuutoksen hallintaan tarvitaan lisäksi uusia toimenpiteitä, joista Kaakkois-Suomen maakunnat ovat ELY-keskuksen tuella tehneet esityksen TEMiin. Kaakkois-Suomella on monipuoliset vesistöt alueen ulottuessa Saimaalta Suomenlahdelle. Saimaata kehitetään Lapin veroisena matkailuvalttina, minkä lisäksi matkailu- ja virkistyskäytön painopisteinä ovat Kymijoki, Repovesi ja itäinen Suomenlahti. Kulttuurimatkailua tuetaan, kohteina esimerkiksi Salpalinja, Verla, Kruununpuisto ja alueen useat linnoituskohteet. Ostos- ja vapaa-ajan matkailun kasvua tuetaan luomalla edellytyksiä kaupallisille palveluille kestävästä yhdyskuntarakenteesta huolehtien. Yksi alueen keskeisistä vahvuuksista on logistiikkaosaaminen ja logistiikkaa tukeva infrastruktuuri. Kotkan ja Haminan satamien yhdistyminen HaminaKotka-satamaksi loi alueelle maan selvästi suurimman yleissataman, joka kilpailee Itämeren kansainvälisten satamien kärkipäässä. Alueen keskeiset liikenneinfran kehittämiskohteet E 18 sekä vt 6 Lappeenrannan ja Imatran välillä turvaavat valmistuttuaan logistiikan toimivuutta. Näiden kohteiden lisäksi alueella merkittäviä kehittämistarpeita. ELY-keskus edistää tieverkon ja terminaaliyhteyksien pullonkaulojen poistamista huolehtimalla kohteiden suunnitelmavalmiudesta. Merkittävänä rahoitusinstrumenttina on budjettirahoituksen ohella EU:n ENPI-ohjelma (European Neighbourhood and Partnership Instrument). ELY-keskus tukee oppilaitoksissa tehtävää tutkimusta painottaen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtävää tutkimusta yliopiston strategian mukaisilla vahvuusalueilla. Erityisesti painotetaan energia-, metsäteollisuusja Venäjä-osaamista. Venäjä-osaaminen on Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Kymenlaakson ja Saimaan ammattikorkeakoulujen läpileikkaava strateginen T&K&I-osaamisalue. Tasapainoinen väestörakenne ja korkea työllisyys Tasapainoisen väestörakenteen aikaansaamiseksi edistetään vetovoimaisten keskustojen kehittymistä.

7 7 Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä ELY selvittää vuoden 2013 loppuun mennessä Kaakkois-Suomen hajaasutusalueiden innovatiivisia palvelupisteratkaisuja yhdessä muiden viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. TE-toimistoissa panostetaan vahvaan alkuun, työttömyysjaksojen katkaisemiseen mahdollisimman nopeasti, samoin kuin työttömyyden ennalta ehkäisyyn rakennemuutostilanteissa (työstä työhön ilman työttömyysjaksoa). Välityömarkkinoihin ja syrjäytymisen ehkäisyyn kohdistuviin toimiin, yhteistyössä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa toteutettaviin projekteihin asetetaan korkea vaikuttavuuden vaatimus. Kaakkois-Suomessa työhön osallistumisaste nousee 2 prosenttiyksikköä vuoden 2011 tasosta vuoteen 2015 mennessä Järjestetään koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi maakuntien liittojen ja koulutuksen järjestäjien sekä työvoimaviranomaisten kanssa. ELY-neuvottelukunnan OTE-jaoston (Osaaminen, Työllisyys ja Ennakointi) toiminta vakiinnutetaan neuvoa antavana, koordinoivana ja kehittävänä elimenä. Huolehditaan siitä, että koulutustakuu saadaan toimimaan alueella. Työvoimapoliittinen ja omaehtoinen aikuiskoulutus koordinoidaan yhteen, jotta voidaan varmistaa työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukainen käyttö. Nämä koulutusmuodot täydentävät toisiaan. Maankäytön, asumisen, liikennejärjestelmän ja palvelujen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten yhtäaikainen tarkastelu (MALPE-työ) ja yhteensovittaminen kestävästä yhdyskuntarakenteesta huolehtien on toiminnan keskeinen painopiste Kotka-Haminan, Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran kaupunkiseuduilla. Alueidenkäytön ohjauksessa ja muussa toiminnassa painotetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteita läpäisyperiaatteella. Venäjän rajan läheisyys on Kaakkois-Suomen erityiskysymys. Edistetään lisääntyvän kansainvälisen liikenteen sekä matkailun tarjoamia mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämän kehittämiselle valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ja maakuntakaavaratkaisuihin perustuen sekä maakuntien erityispiirteet huomioiden. ELY-keskus varautuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa rajaliikenteen voimakkaaseen kasvuun, mikä korostuu mahdollisen viisumivapauden yhteydessä.

8 8 Edistetään Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymenlaakson liiton, Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä vihreän ja älykkään liikenteen kehityskäytävän E18 toteuttamista. Tavoitteena on rakentaa tiekäytävään perustuva palvelukokonaisuus ja kehitysalusta mm. ympäristötavoitteita tukevan informaatioteknologian (päästöinfo) sekä cleantechin kehittämiselle. Kuntien alueidenkäytön strategista ohjausta tehostetaan ja ohjauksen painopistettä siirretään entistä vahvemmin ennakko-ohjaukseen sekä suunnitteluprosessien alkuvaiheeseen. Vaikutetaan siihen, että maakunta- ja yleiskaavoituksen ennakoivaa käyttöä parannetaan kaupunkiseutujen alueidenkäytön kokonaistarkastelussa. Kuntia kannustetaan lisäämään riittävän ajoissa maanhankintaa ja kaavoitusta tonttitarjonnan varmistamiseksi sekä hyödyntämään kuntarajat ylittäviä maapoliittisia keinoja nykyistä paremmin. Maankäytön ohjauksella ja riittävillä selvityksillä varmistetaan rakentaminen turvallisille alueille muun muassa tulvariskit, pohjavesialueet ja pilaantuneet maa-alueet sekä liikenteen ja muut melualueet huomioon ottaen. Liikennejärjestelmän ylläpidossa ja kehittämisessä keskeistä on liikennetarpeeseen vaikuttaminen, päivittäisen liikennöitävyyden ja toimivan joukkoliikenteen turvaaminen, turvallisuuden parantaminen sekä matkojen, kuljetusten ja liikkumisen ennakoitavuus ja häiriöttömyys. Erityishuomio kiinnitetään liikennejärjestelmän toimivuuteen ja turvallisuuteen sekä toimenpiteiden vaikutuksiin osana matka- ja kuljetusketjuja sekä laajemmin osana alueidenkäytön kehittämistä. Tavoitteena on löytää vaikuttavimmat keinot ihmisten ja tavaroiden turvalliseen liikkumiseen. Toimenpiteet priorisoidaan vaikuttavuuden perusteella huomioiden mm. alueiden elinkeinorakenne. Perusväylänpidon alueinvestointirahoitus kohdennetaan liikenneturvallisuusperusteisesti liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyihin. Maaseutuohjelman tuella edistetään maaseudun elinvoimaisuutta ja työpaikkojen syntymistä sekä kehitetään matkailu- ja muita vapaaajantoimintoja. Edistetään 100 Mb/s laajakaistaverkon kattavuutta. Maaseudun vesihuoltoa kehitetään vesijohto- ja viemäröintihankkeita tukemalla yhdyskuntarakenteen kannalta elinvoimaisilla alueilla, joiden yhdys-

9 9 kuntarakenteen kannalta viemäriverkoston rakentaminen on tarkoituksenmukainen ratkaisu. Edistetään vesihuoltoratkaisujen toimintavarmuutta ja energiatehokkuutta sekä vesihuoltolaitosten yhdistymistä. Laaditaan ja toteutetaan Etelä-Karjalan maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. Toteutetaan Kymenlaakson maakunnallista vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Luonnonvarojen kestävä käyttö Biotaloutta edistetään hyödyntämällä kestävästi metsä-, maa- ja puutarhataloudesta saatavia uusiutuvia luonnonvaroja bioenergian tuotannossa sekä puun ja muiden luonnontuotteiden käytön monipuolisessa lisäämisessä. Em. toimenpiteitä tuetaan energiatukien sekä maaseutuohjelman rahoituksen keinoin. Luonnonvarojen älykästä, kestävää ja hajautettua käyttöä sekä energiatehokkuutta tuetaan edistämällä biotalouden osaamista ja innovaatioiden kehittämistä. Erityisesti tuetaan yrittäjyyttä, joka tarttuu uusiutuvien luonnonvarojen uusiin mahdollisuuksiin. Edistetään Kymenlaakson maakunnan ilmasto- ja energiastrategian, energiavaihemaakuntakaavan ja luonnonvarastrategian toteuttamista sekä osallistutaan ja tuetaan vastaavien strategioiden ja vaihemaakuntakaavan valmistelua Etelä-Karjalassa. Edistetään rakennuskiven käyttöä alueella nostamalla rakennuskiven jalostusastetta. Rakennuskivilouhinnassa syntyvän sivukiven hyötykäyttöä lisätään Kaakkois-Suomessa toteutetun sivukiviprojektin tulosten mukaisesti. Vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet, luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet, kallioalueet ja muut merkittävät geologiset muodostumat ja kohteet turvataan POSKI-projektin tulokset huomioiden maankäytön ohjauksella, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain säädöksillä. Turvetuotanto ja kaikki soita merkittävästi muuttava toiminta ohjataan jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja turv le. Luonnontilaisten soiden säilyttämistä ja uhanalaisen suoluonnon suojelua edistetään samalla, kun soiden käytön haitallisia vaikutuksia vähennetään. Ryhdytään toimenpiteisiin turvetuotannon vesistö- ja pölykuor-

10 10 mituksen estämiseksi sekä jo aiheutettujen vesistövahinkojen korjaamiseksi. Rakennetuissa vesistöissä edistetään kunnostuksia sekä säännöstelykäytäntöjen kehittämistä vesienhoitosuunnitelmien mukaisesti ottaen huomioon tulva- ja kuivuusriskien hallinnan, vesivarojen hyödyntämisen, kalatalouden ja vesien virkistyskäytön tarpeet sekä uusiutuvan energian lisäämisen haasteet. Rakennettujen vesien tilan parantamiseen liittyvä tärkein tavoite on kalan kulun ja lisääntymismahdollisuuksien parantaminen Kymijoessa ja Hiitolanjoessa. Vesistöjen kunnostamisessa etusijalla ovat paikalliseen vastuunottoon perustuvat hankkeet. Toteutetaan uusia ammattikalastuksen ja vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmia Suomenlahdelle yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa ja sisävesialueella yhdessä Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten kanssa. Edistetään yhteistyönä Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELYjen kesken Saimaan järvilohen, järvitaimenen, nieriän ja harjuksen kantojen hoitoa (LIFE +). Vähennetään ympäristömuutosten kalakannoille ja kalastukselle aiheuttamia haittoja tehokkaalla edunvalvonnalla vesi- ja ympäristönsuojelulain mukaisissa hankkeissa. Yhteistyössä eri tahojen kanssa ohjataan ja rahoitetaan virtavesien kunnostuksia ja pyritään parantamaan järvien kalayhteisöjen rakennetta tavoitteena saaliin lisääminen ja kalanistutustarpeen vähentäminen. Monipuolistetaan ja kehitetään virkistyskalastusmahdollisuuksia ja niihin liittyviä palveluja. Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään painopisteenä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma (METSO). Suojelualueiden välisiä ekologisia yhteyksiä parannetaan myös edistämällä suojelualueiden välisten alueiden luonnonhoitoa sekä maankäytönsuunnittelun ohjauksella. Vaikutetaan siihen, että luonnon monimuotoisuuden suojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö tiedostetaan ja otetaan huomioon ELYn omassa sekä yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien toiminnassa.

11 11 Tehostetaan lajien ja luontotyyppien (ml. perinnebiotoopit) suojelua ja hoitoa erityisesti itäisen Suomenlahden rannikolla, Salpausselkien harjualueilla ja alueen luonnontilaisilla soilla. Lisätään tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta ja luonnon ihmisille tuottamista ekosysteemipalveluista. Huolehditaan laajapohjaisessa yhteistyössä ensimmäisen vesienhoitosuunnittelukauden toteutuksesta sekä valmistellaan seuraavaa kautta koskevat suunnitelmat. Vastataan omalta osalta merenhoidon suunnittelusta ja toimenpideohjelman valmistelusta. Merialueiden suojelun ja käytön suunnittelun pohjaksi ja yhteensovittamiseksi tuotetaan tietoa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuudesta (VELMU). Riittävällä seurannalla varmistetaan vesien tilan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden riittävyys myös ympäristöpaineiden muuttuessa. Vesien tilan parantamisen erityisinä painopisteinä ovat Pien-Saimaa ja Suomenlahti. Tärkeimpänä tavoitteena pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi on haja-kuormituksen aiheuttaman rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen. Vähennetään ravinnekuormitusta erityisesti maataloudesta. Vuonna 2010 käynnistyneellä maatalouden vesiensuojeluhankkeella (RAVI-hanke) haetaan keinoja toimenpiteiden tilatasoiseen tehostamiseen ja kohdentamiseen Kaakkois-Suomessa. ELY-keskus suomalais-venäläisen rajavesikomission työhön osallistuvana tahona edistää Kaakkois-Suomesta Venäjälle laskevien rajavesien tilan säilyttämistä ja parantamista Erityisesti seurattavia kohteita ovat Hiitolanjoki, Vuoksi, Saimaan kanava, Rakkolanjoki ja Urpalanjoki. Edistetään haja-asutuksen jätevesiin liittyvää neuvontaa ja koulutusta hyödyntäen muun muassa Pien-Saimaan pilottihankkeista saatavia kokemuksia. Pistekuormituksen osalta merkittävin yksittäinen tavoite on Lappeenrannan jätevesien käsittelyratkaisun edistäminen.

12 12 Rakennettujen vesien tilan parantamiseen liittyen tärkein tavoite on kalan kulun ja lisääntymismahdollisuuksien parantaminen Kymijoessa ja Hiitolanjoessa. Pohjavesialueiden suojelun kannalta on tärkeää, että uutta merkittävää riskitoimintaa ei sijoitu tärkeille pohjavesialueille. Olemassa olevia riskejä vähennetään suojelusuunnitteluun panostamalla, merkittävien tiehankkeiden yhteydessä tehtävillä pohjavesisuojauksilla sekä priorisoimalla pilaantuneiden maiden kunnostuksessa pohjavesialueita Elinkeinoelämän menestystekijät Strategiset painotukset Mahdolliset sidosryhmien kommentit Hyvä saavutettavuus ja maankäyttö Kytketään liikenneturvallisuus-, joukkoliikenne- ja maankäyttöasiat tiiviimmin jatkuvaan liikennejärjestelmätyöhön ml. kaikki liikennemuodot. Lisätään liikennejärjestelmäsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun yhteistyötä yhdessä kuntien ja maakuntien kanssa kohti maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelurakenteen sekä elinkeinojen yhteistä suunnittelua (MALPE-työ). Tämä tapahtuu vakiinnuttamalla Kotka-Haminaseudulla toteutettu Kaakon Suunta-pilotti pysyväksi toiminnaksi koko Kaakkois-Suomen alueella. Liikennejärjestelmää parannetaan neliporrasperiaatteella pyrkien ratkaisemaan liikenteelliset ongelmat ensi vaiheessa kysyntään vaikuttamalla sekä nykyisen liikenneinfrastruktuurin ja -palveluiden käytön tehostamisella. Vasta näiden jälkeen tulevat kyseeseen investointityyppiset ratkaisut. Venäjältä Kaakkois-Suomeen suuntautuva lisääntyvä palvelujen kysyntä edellyttää ennakoivaa reagointia sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelua. Tarvetta aiheutuu erityisesti matkailun ja kaupan tarpeiden vastaamiseksi. Näissä edetään maakuntakaavan linjausten mukaisesti. Varaudutaan rajaliikenteen ja raskaan liikenteen kasvun tuomiin ongelmiin suunnittelemalla ja parantamalla Kaakon rajanylityspaikkojen välityskykyä Valtateiden ja satamiin vievien valtatieyhteyksien ongelmakohtia HaminaKotka sataman maaliikenneyhteyksiä.

13 13 Erityisesti rajanylityspaikkojen kehittämisessä merkittävänä rahoitusinstrumenttina on ENPI-ohjelma. Rajaylityspaikkojen ja niille vievien väylien kehittämisessä keskeistä on viranomaisyhteistyön toimivuus 1. Suomen puolella alueviranomaisten kesken, 2. Suomen puolella keskushallintotasolla, 3. Suomen ja Venäjän viranomaisten kesken ja 4. Venäläisten viranomaisten kesken. Liikennesektorin osalta kohdat 1 ja 3 toimivat jo nyt hyvin, mutta kohdan 4 ja osittain kohdan 2 toimivuutta pitää edistää. Kohdassa 4 erityisenä kehittämiskohteena on yhteistyön kehittäminen venäläisen rajanylityspaikkojen alueista vastaavan viranomaisen, Rosgranitzan kanssa. Alemmalle tieverkolle kohdistettua rahoitusta vähennetään valtakunnallisesti, kun liikenneinfran ylläpidossa painotetaan rataverkon tarpeita ja pääväyliä. Maaseudun kehittämistarpeita, mukaan lukien infrastruktuuri, priorisoidaan vyöhykkeistämisen kautta. Päätiestön palvelutaso turvataan valtakunnallisesti nykytasoisena. Kuitenkin Kaakkois-Suomessa päätiestönkin kuntotila hieman heikkenee, koska lähtötilanteessa alueen tila on valtakunnan keskitasoa parempi. Yritysten ja julkisen sektorin uudistumiskyky Kaakkois-Suomen tulevaisuuden kärkialat: o ELYn tuki ja palvelut suunnataan eri vastuualueiden yhteistyöllä kohti maakuntien kehittämispainotuksia ja valittuja kärkialoja: o Metsäklusterin uudistaminen o Puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen o ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen o Logistiikan ja infrastruktuurin vahvistaminen o Venäjä-yhteistyön vahvistaminen o Osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistaminen o Palvelualojen ja erityisesti matkailun ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen - Vuonna 2012 valmistuvaa valtakunnallista metsäteollisuuden ympäristöstrategiaa toteutetaan ELYn alueella. Strategian valmistelusta vastaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus. ELYn Venäjä-palvelujen kehittäminen: - Rakennetaan Venäjä-osaamiskeskittymä yhteistyössä seudullisten toi-

14 14 mijoiden kanssa, toimijoiden työnjakoa kehittäen. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen: - Maaseudun monialayrittäjyyttä kehitetään, tuetaan ja aktivoidaan erityisesti seuraavilla aloilla energia, matkailu, hyvinvointipalveluyrittäjyys. - Elintarvike-asiantuntijaryhmän työn kautta etsitään uusia liiketoimintamahdollisuuksia (matkailu- ja ravitsemispalvelut, kalastus, Venäjän markkinat). Muun muassa sen pohjalta maaseutuyritysneuvonnan jatkuminen ja rahoitus varmistetaan vähintään nykytason mukaiseksi Turvallisuusala: - Kaakkois-Suomessa on poikkeuksellisen paljon turvallisuussektorin viranomaistoimintaa. Varmistetaan näiden välisen yhteistyön toimivuus (ELY AVI pelastustoimi puolustusvoimat kunnat alan tutkimusorganisaatiot). Kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustava innovaatioympäristö Alueellista innovaatiotoimintaa vahvistetaan klusteripohjaiseen verkottumiseen perustuvilla osaamiskeskusohjelmilla (OSKE) joista Kaakkois-Suomea koskettaa etenkin Energiateknologia, Uusiutuva metsäteollisuus, Älykkäät koneet -klusteri ja Digitaaliset sisällöt -klusteri. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun sekä toisaalta Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen kesken saadaan niin taloudellisia kuin toiminnallisia hyötyjä. Tuetaan Venäjä-osaamisen edelleen kehittymistä alueella. Se on Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Kymenlaakson ja Saimaan ammattikorkeakoulujen läpileikkaava strateginen T&K&I-osaamisalue. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja innovaatioympäristön kehittäminen. Tärkeää varmistaa paitsi korkeakoulutason, myös toisen asteen osaajien osaaminen ja saatavuus. Asiakkuustyössä toteutetaan sekä Tekesin että KAS ELYn asiakassegmentointia ja palvelutarjontaa kasvua kansainvälistymällä hakevissa, kehitys- ja muutosvaiheessa olevissa yrityksissä. Uusiutuva energia ja ekote- Kaakkois-Suomen ELY- keskus edistää uusiutuvaa ja hajautettua energia-

15 15 hokkuuden parantaminen tuotantoa tavoitteena ilmastonmuutoksen hillintä. Energiatehokkuus ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen sekä ympäristöystävällisten vesi- ja jätehuoltoratkaisujen kehittäminen edellyttävät uusien teknologioiden ja palvelumallien kehittämistä ja käyttöönottoa. ELY- keskuksen ja ministeriöiden tuella ja yrityspalveluilla vaikutetaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen, energiankäytön tehostamiseen, uuden energiateknologian käyttöönottoon sekä energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentämiseen. Energiatukea kohdistetaan erityisesti ja nykyistä enemmän uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja tuotantoon kohdistuviin investointeihin ja kehittämishankkeisiin. Metsäsektorin energiahankkeiden tukeminen on tärkein painopistealue. Suurteollisuuden energiahankkeiden tukemista jatketaan ja lisätään mm. biovoimaloiden aikaansaamiseksi ja liikennebiopolttoaineiden tuotannon käynnistämiseksi laajassa mittakaavassa. Alueellinen uusi metsäohjelma sisältää laajasti alueen puunkäytön uusiutuvan energian edistämistoimenpiteitä. Edistetään Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymenlaakson liiton, Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä vihreän ja älykkään liikenteen kehityskäytävän E18 toteuttamista. Tavoitteena on rakentaa tiekäytävään perustuva palvelukokonaisuus ja kehitysalusta mm. ympäristötavoitteita tukevan informaatioteknologian (päästöinfo) sekä cleantechin kehittämiselle. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti ELY-keskus edistää maatalouden uusiutuvan energian tuotantoa tukemalla maatalousbiomassojen energiakäyttöä erityisesti biokaasun tuotannossa. ELY-keskus tukee myös bioenergian tuotantoon ja käyttöön liittyvien liiketoimintamallien kehittämistä. Tuulivoimatuotannon lisäämistä edistetään vaikuttamalla tuulivoimarakentamista ohjaavan kaavoituksen etenemiseen. Kaavoituksella ja YVAmenettelyin turvataan se, että tuulivoimarakentaminen ohjautuu ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille. Tuulivoimateollisuutta, - tutkimusta ja tuotekehitystä tuetaan yritys-, energia- ja teknologiatuilla. Edistetään ja toteutetaan maakuntien ilmasto- ja energiastrategiaa sekä

16 16 energiamaakuntakaavoja, joiden tavoitteet ohjaavat valtakunnallisen uusiutuvan energiapolitiikan toteutumista alueella. Tuetaan alueellisen tuulivoimaklusterin muodostumista panostamalla alan T&K&I-toimintaan. Maakuntien yhteiset uusiutuvan energian ja ekotehokkuuden tavoitteet sisältävät mm. metsäklusterin uudistamisen, puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittämisen sekä alan osaamis- ja koulutusrakenteen uudistamisen. Yhdyskuntien jätevirtojen ja teollisuuden sivumateriaalivirtojen hyödyntämistä jatketaan parantamalla ja keskittämällä jätehuoltoa sekä tukemalla ekoyrittäjyyttä. Kaakkois-Suomen ekotehokkuuden kehittämistä jatketaan alueellista ECO- REG-seurantaa jatkamalla ja hyödyntämällä keskeiset tulokset alueen suunnittelun ja kehittämisen pohjana. ECOREGiä kehitetään seurannan ohella ennakoinnin työkaluksi. Energiataloudellista ja ekologista rakentamista edistetään erilaisilla hanketuilla ja tutkimustoiminnan sekä tuotekehityksen rahoituksella. Toimivat työmarkkinat ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Yritys- ja työvoimapalvelujen toimintamallia kehitetään toimivaksi työkäytännöksi TE-toimistojen, ELYn ja seudullisten yrityspalvelujen verkoston työnjakoa selkiyttäen ja tukemalla tarvittavaa henkilöstön osaamisen kehittämistä yhteisen strategian mukaisesti. Kehitetään menettelyjä työnantajien työvoimatarpeiden selvittelyyn, rekrytoinnin esteiden ja työpaikoilta puuttuvan osaamisen tunnistamiseen, jotta voidaan paikantaa laajasti alueen kehittymisen esteenä olevia rekrytoinnin pullonkauloja. Välineinä tähän ovat ammattibarometri, laadukkaat työnantajakäynnit, työnantajatuntemuksen kasvattaminen, palvelujen markkinointi. Tavoitteena on myös vahvistaa TEhallinnon roolia seudullisissa yrityspalveluissa. TE-toimistoverkkoa kehitetään selvittelemällä mahdollisuuksia innovatiivisiin yhteispalvelupisteisiin. Tuetaan eri palvelumuotojen ja erityisesti monikanavapalvelujen tehokasta käyttöä asiakassegmenttien mukaisesti ja luodaan monikanavapalveluista ja segmentoinnista toimiva väline, joiden avulla panostetaan asiakkuuden vahvaan alkuun. Varmistetaan uusien palvelutuotteiden käyttöönotto TE-toimistojen ja ELYjen palveluissa. ELY-keskus koordinoi koulutustarpeiden ennakointiverkosto-yhteistyötä ja kehittää maakuntien liittojen vetämän ennakointityön tulosten hyväksi käyt-

17 17 töä. ELY tehostaa ohjausta koulutuspalvelujen laadun kehittämisessä kustannustehokkaasti työelämän tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon yksilölliset tavoitteet. Aktiivisen työvoimapolitiikan välineitä suunnataan erityisesti nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen, maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllisyyden edistämiseen sekä rakenteellisen työttömyyden linjausten toimeenpanoon alueella. Hanketoiminnan kautta haetaan siihen lisää vaikuttavuutta. TE-toimistojen ja kuntien moniammatillista yhteistyöverkostoa kehitetään laadullisesti ja strategisesti sekä varmistetaan uusien palvelutuotteiden käyttöönotto TE-toimistojen ja ELYjen palveluissa. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista tuetaan Kaakkois-Suomen nuorisopaketin avulla ja Alueellisen Nuorisoasiain Yhteistyöfoorumin kautta. Alueellista ennakointitietoa hyödynnetään työperäisen maahanmuuton suunnittelussa ja kansainvälisen työnvälityksen toimintamahdollisuudet turvataan sekä maahanmuuttajien palveluissa panostetaan erityisesti alkuvaiheen palveluun Väestön hyvinvointi Strategiset painotukset ELY -keskuksen esitys Mahdolliset sidosryhmien kommentit Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Sellu- ja paperiteollisuuden ympäristönsuojeluun erikoistumiseen liittyen valmistellaan vuoteen 2013 mennessä valtakunnallinen ympäristönsuojelustrategia 2020 yhteistyössä viranomaisten, toiminnanharjoittajien ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Ympäristönsuojelulainsäädännön valvontaa kehitetään ja yhdenmukaistetaan eteläisten ELYjen alueella valvonnan kehittämistyöryhmän (VALSU) toimenpide-esitysten mukaisesti. Kemikaalivalvonta saatetaan järjestelmälliseksi osaksi laitosvalvontaa. Jätesuunnittelussa ja jätehuollon järjestämisen ohjauksessa lähivuosien päätavoitteina ovat uudessa jätelaissa säädetyn etusijajärjestyksen mukaisesti syntyvän jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen sekä kierrätyksen edistäminen. Jätesuunnittelun erityinen painotus on poikkeuksellisiin jätehuoltotilanteisiin varautumisessa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman (ELSU) painopisteen mukaisesti. (esim. öljyalusonnettomuudet). Jätteiden ja sivutuotteiden (esim. tuhka ja sivukivi) hyötykäytöllä säästetään luonnonvaroja.

18 18 Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamista edistetään herkillä alueilla (pohjavesialueet ja asutus) vuonna 2011 päivitettävän kunnostustöiden toimenpideohjelman mukaisesti mm. valtion jätehuoltotöinä. Kansalaisten ympäristötietoisuutta edistetään aktiivisella tiedon tuottamisella ja tiedon jakamisella eri kanavien kautta sekä tukemalla kuntien ja järjestöjen tekemää neuvontatyötä. Yritysten ympäristötietoisuutta lisätään aktiivisesti mm. valvontatyön yhteydessä. Ympäristökasvatusyhteistyötä kehitetään olemassa olevissa verkostoissa (esim. Hiirenkorvalla ja Kerkkoverkko). EAKR rahoitusta kohdennetaan ilmastomuutoksen hillintään ja varautumiseen liittyviin ympäristötietoisuutta edistäviin hankkeisiin. Vaikutetaan päästöjä ja ympäristöriskejä aiheuttavien toimintojen sijoittumiseen ja toiminnan ympäristövaikutusten hallintaan suunnittelun alkuvaiheessa mm. YVA-menettelyissä, alueidenkäytön suunnittelussa ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Kaakkois-Suomessa korostuu liikenteen ja teollisuuden riskien hallinta. Erityispiirteenä ilmapäästöjen hallinnassa ja seurannassa otetaan huomioon liikenteen ja rajanylityspaikkojen, teollisuuden sekä kaukokulkeuman vaikutukset ilmanlaatuun. Varmistetaan, että toiminnanharjoittajien suorittama ilmapäästöjen mittaus tapahtuu normien mukaisesti ja osallistutaan asiantuntijana kuntien toteuttaman yhdyskuntailmanlaadun seurannan kehittämiseen. Edistetään kulttuuriympäristöjen suojelua ja hoitoa sekä uuden laadukkaan ympäristön tuottamista lisäämällä kulttuuriympäristöön liittyvää tietoa ja arvostusta, arvioimalla valtakunnallisesti merkittävien kohteiden suojelutarvetta, energiatehokkuutta sekä poikkeusolosuhteiden valmiutta. EAKR rahoituksella tuetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kunnostamista, jotka palvelevat matkailua ja yritystoimintaa. Luonnon virkistyskäytön edellytyksiä tuetaan ja asutuskeskusten lähiluontoa säästetään virkistysalueena. Riittävät suunnittelun alkuvaiheessa tehtävät meluselvitykset ja meluntorjuntasuunnitelmat ovat keskeinen osa alueidenkäytön, liikenteensuunnittelun sekä ympäristölupaa edellyttävien hankkeiden vaikutustenarviointia. Myös hiljaisten alueiden säilyttäminen otetaan suunnittelussa huomioon. Erityises-

19 19 ti kiinnitetään huomiota herkkien toimintojen (asunnot, hoitolaitokset, päiväkodit, koulut) suunnitteluun melualueille. Tiesuunnittelussa otetaan huomioon meluntorjunta ja suunnitellaan sekä toteutetaan ratkaisut, joilla melutasoja voidaan alentaa. Suomenlahden öljyriskeihin varautumisessa ja hallintasuunnitelmien laadinnassa tehdään aktiivista yhteistyötä SYKEn, pelastuslaitosten, kuntien, asiantuntijaorganisaatioiden ja järjestöjen kanssa. Osallistutaan aktiivisesti myös sisävesien, erityisesti Saimaan, öljyriskeihin varautumiseen. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan hallintasuunnitelmat yhteistyössä muiden ELYjen, pelastuslaitosten ja kuntien sekä maakuntaliittojen kanssa. Tulviin ja kuivuudesta aiheutuviin vahinkoihin liittyvää varautumista koordinoidaan Vuoksen ja Kymijoen vesistöjen alueilla. Myös rajavesistöissä huolehditaan riittävästä tiedonvaihdosta Venäjän kanssa. Varmistetaan, että Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueiden säännöstelyt toimivat ilmastonmuutoksen aiheuttamissa muuttuvissa vesitilanteissa. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhdyskuntien vedenhankintaa ohjataan vähemmän riskejä sisältävälle toiselle Salpausselälle. Ensimmäisen Salpausselän käytettävyys vedenhankintaan varmistetaan ajantasaisissa suojelusuunnitelmissa ja varautumalla erityisesti liikenteen riskeihin. Toiminnan tehokkuus poikkeustilanteissa varmistetaan valmiussuunnittelulla ja osallistumalla valmiusharjoituksiin. Osaaminen kriittisissä tehtävissä varmistetaan. Kriisiviestintä suunnitelma pidetään ajan tasalla. Poikkeustilanteiden ympäristövaikutusten tehokkaan rajoittamisen edellytyksenä on toimijoiden välisen tiedonkulun varmistaminen. Uudenmaan ELYn tulossuunnitelmassa määritelty myös Kaakkois- Suomea koskeva tavoite: Yleissivistävien oppilaitosten rakennushankkeita rahoitettaessa strateginen tavoite on koulutuksen tarpeista lähtevä pysyvän kouluverkon kehittäminen, jolloin oppilasmäärän kehitys ja kasvu erityisesti metropoli-alueella otetaan huomioon. Uudenmaan ELY- keskus painottaa informaatio-ohjauksella ja hankkeitta rahoittaessa tilojen terveellisyyttä ja turvallisuutta. Esteettömyyden vaatimuksiin ja energiatalouteen kiinnitetään myös huomiota. Tavoitteen saavuttamiseksi työssä korostuu yhteistyö kuntien, muiden koulutuksen

20 20 järjestäjien ja maakuntaliittojen sekä suunnittelijoiden kanssa. Toimivat matkat ELY-keskuksen liikennevastuualueen strategiset asiakasryhmät ovat: peruskoululaiset, työmatkalaiset, henkilöliikennepalveluiden tuottajat, ulkomaan kauppa (sisältäen transiton), metsäteollisuuden puunhankinta, tavarankuljetuspalveluiden tuottajat ja matkailu. Strategisten asiakkaiden tarpeet tunnistamalla ja tyydyttämällä myös muiden liikenteen asiakkaiden tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Huolehditaan arjen turvallisista matkoista ja siitä, että elinkeinoelämän tarvitsemat kuljetukset hoituvat sujuvasti ja täsmällisesti erityisesti rajalle ja satamiin johtavalla tieverkolla. Kevyen liikenteen turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota etenkin taajamissa nopeusrajoituksia tukevilla ja taajamien liikenneturvallisuutta parantavilla toimenpiteillä. Edistetään Etelä-Karjalan Laaturaittihankkeen toteutumista. Kasvavilla kaupunkiseuduilla kehitetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään kävelyä ja pyöräilyä lyhyillä matkoilla. ELY-keskus osallistuu joukkoliikenteen kehittämiseen ohjaamalla rahoitusta kaupunkiseuduille eli sinne, missä on potentiaalisia käyttäjiä. Matkaketjujen toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyössä linja-auto-operaattoreiden, VR:n, kaupunkien ja Liikenneviraston kanssa. Perusväylänpidon alueinvestointirahoitus kohdennetaan liikenneturvallisuusperusteisesti liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyihin. Haja-asutusalueilla joukkoliikenteessä turvataan kuntakeskusten ja muiden merkittävien taajamien väliset työ-, asiointi- ja opiskelumatkat. Maaseudulla henkilöauto on useimmille ainoa vaihtoehtoinen kulkuneuvo. Alemmalla tieverkolla turvataan mahdollisuuksien mukaan päivittäinen liikennöitävyys hoidon ja ylläpidon (oikealla) kohdentamisella. Alemmalle tieverkolle kohdistettua rahoitusta vähennetään valtakunnallisesti, kun liikenneinfran ylläpidossa painotetaan rataverkon tarpeita ja pääväyliä. Maaseudun infrastruktuurin tarpeita priorisoidaan vyöhykkeistämisen kautta. Päätiestön palvelutaso turvataan valtakunnallisesti nykytasoisena. Kuitenkin Kaakkois- Suomessa päätiestönkin kuntotila hieman heikkenee, koska lähtötilanteessa alueen tila on valtakunnan keskitasoa parempi. Maankäytön, asumisen, liikenteen. palvelujen sijoittumisen ja elinkeinoelä-

21 21 män (MALPE) yhteensovittamista edistetään seutu- ja maakuntatasolla yhteistyössä kuntien ja sidosryhmien kanssa vakiinnuttamalla Kotka-Haminaseudulla toteutettu Kaakon Suunta-pilotti pysyväksi toiminnaksi koko Kaakkois-Suomen alueella. Ikääntyvien ja autottomien liikkumista helpottamaan kehitetään palvelu- ja kutsujoukkoliikennettä sekä kaupunkiseuduille että harvaan asutuille alueille. Vähittäiskaupan sijainnin ohjauksella kaupallisten palveluiden saatavuus turvataan keskustoissa ja muissa liikenteellisesti hyvin saavutettavissa solmupisteissä. Haja-asutusalueille kehitetään uuden tyyppisiä liikkuvia monipalveluita. Turvallinen ruoka Elintarviketuotannon valvonta ja ohjaus: - Tuotantopaikkojen ja tuotteiden valvonnalla varmistetaan, että alkutuotannon tuotantopanokset ovat laadukkaita, kasvinterveys säilyy hyvänä, luonnonmukainen tuotanto ja muu alkutuotanto on luotettavaa sekä elintarvikeketjun jäljitettävyys pellolta pöytään toimii. - Tarkastustyön laatu ja resurssit varmistetaan suunnittelun ja koulutuksen avulla. Resurssisuunnittelussa siirrytään yhä enemmän riskiperusteiseen suunnitteluun. Henkilöstön osallistumista alan koulutuksiin tuetaan. - Tavoitteena on laadukas ja asiakaslähtöinen tarkastustyö, jolla varmistetaan tuotantopanosten ja tuotteiden turvallisuus sekä estetään vaarallisten kasvintuhoajien lisääntyminen. Ohjauksen ja valvonnan myötä elintarviketurvallisuutta uhkaavat riskit koko elintarvikeketjussa pienenevät ja korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottamisen edellytykset paranevat. Elintarvikeketjun toimivuuden turvaaminen: - Elintarviketuotannon laatujärjestelmien ja osaamisen kehittämistä edistetään. - Alueen elintarvikeketjun kehittäminen on yksi Kaakkois-Suomen maaseutuohjelman painopisteistä. Tavoitteena on edistää maatalous- ja elintarvikeyritysten kilpailukykyä, tuottavuutta, osaamista ja innovaatioita, yhteistyötä sekä alueen elintarvikkeiden tunnettuutta. - Hankerahoituksella kehitetään alueen elintarvikeketjua, tuotteiden markkinointia, logistiikkaa, vientiä ja yrittäjien osaamista sekä edistetään ket-