Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle"

Tauno Karjalainen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle

2 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strateginen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2014 Tarkistusaineisto Aluekehitys ELY-keskuksen puolitoistavuotiskatsaus (1/2012-6/2013) alueen elinvoimaisuuden, elinkeinoelämän menestystekijöiden ja väestön hyvinvoinnin näkökulmasta Ohjausindikaattoreiden toteutumat 6/2013, tavoite-esitykset vuodelle 2014 sekä mahdolliset muutosesitykset vuodelle 2015 ELY-keskuksen sisäinen toiminta ja sen kehittäminen Laadullinen ja määrällinen henkilöstösuunnitelma sekä sisäisen kehittämisen suunnitelma ELY-keskuksen ydintoiminta-analyysista johdetut kehittämistoimet Esitys toimintamenomäärärahaksi vuodelle

3 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen toteutumisen arviointi Alueen elinvoimaisuus/ Elinkeinoelämän menestystekijät/ Väestön hyvinvointi + Rajanylityspaikkojen välityskyvyn parantamiseen on saatu panostettua merkittävästi Kaupalliset maakuntakaavat ovat laadittavina. Kiireisimpiä yleiskaavoja on saatu edistettyä yhteistyössä kuntien kanssa Alueen kaupunkiseudut kehitysyhtiöineen, ELY ja liitot ovat yhteistyössä tehneet Kaakkois-Suomen Venäjä-kasvusopimusvalmistelua jatkaen suoraan Kaakkois-Suomen Venäjäohjelmateemaa Maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja kehittämishankerahoitusta on myönnetty selvästi aiempaa enemmän uutena kehittämiskohteena maaseudun infrastruktuuri (vesihuolto, laajakaista, liikenne) Vesihuoltotyöt ovat toteutuneet hyvin vaikka kuntien rahatilanne on hidastanut pilaantuneen maan kunnostuksia. Vesistökunnostus- ja suojeluhankkeet ovat edenneet hyvin painopisteinä Pien- Saimaa ja rajavesistöt Luonnonsuojelun METSO-tavoitteet pystyttiin ylittämään vuonna Merkittäviltä häiriötilanteilta teollisuudessa ym. on vältytty Luonnonmukaisen tuotannon myönteinen kehitys on jatkunut. Uutta luomualaa haettiin Kaakkois- Suomessa peräti ha ja peltoala on jo yli 8 % kokonaispeltoalasta Vaikka tienkäyttäjien ja elinkeinoelämän tyytyväisyys tieverkon tilaan on lievässä laskussa koko maassa ja myös kaakossa, on tienkäyttäjien tyytyväisyys KAS-alueella maan kärkitasoa 3

4 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen toteutumisen arviointi Alueen elinvoimaisuus/ Elinkeinoelämän menestystekijät/ Väestön hyvinvointi - Rakennemuutoksen seurauksena vaikeasti työllistyvien lukumäärä on kasvanut yli tavoitetason Vilkkaasti liikennöidyillä teillä huonokuntoisten osuuksien määrä on viime vuosina hieman lisääntynyt Alueidenkäytössä on korostunut venäläisten ostosmatkailijoiden voimakas lisääntyminen/ kauppapaikkojen puute ja uusiutuvan energian hankkeet/ puolustusvoimien tutkaratkaisun viipyminen Yritysten t&k-aktiivisuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina Rekrytointiongelmia kokeneiden yritysten määrän vähentämisessä on 2012 päästy tavoitteisiin, mutta vuosi 2013 näyttää vaikeammalta ja alkuvuoden tulos hiukan maan keskiarvoa huonompi Yrittäjäksi ryhtyvien määrä ei ole kasvanut odotetulla tavalla. Edistäviin toimenpiteisiin, kuten maahanmuuttajien yritystoiminnan käynnistymisen tukeen, on tarve panostaa enemmän Nuorten työttömyys on kasvanut Kaakkois-Suomessa selvästi tavoitearvoja enemmän Ulkomaan kansalaisten työttömyysasteen tavoite on hyvin kunnianhimoinen eikä sitä ole saavutettu. Kaakkois-Suomessa asuu väestömäärään verrattuna enemmän ulkomaan kansalaisia kuin useimmilla muilla alueilla Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä liikenteessä ei vielä 2012 kääntynyt laskuun tavoitteen edellyttämällä tavalla, mutta alkuvuoden 2013 kehitys näyttää paremmalta 4

5 KASELYn strategiset painotukset Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja rakennemuutoksen hallinta Sijaintiedun hyödyntäminen Pietarin ja pääkaupunkiseudun metropoliakselilla Vesien tilan parantaminen 5

6 Strategisen tulossuunnitelman painopisteet Tasapainoinen väestörakenne ja korkea työllisyys Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä Alueen elinvoimaisuus Luonnonvarojen kestävä käyttö Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Hyvä saavutettavuus ja maankäyttö Kasvu ja kansainvälistyminen Uusiutuva energia Toimivat työmarkkinat ja osaava työvoima Elinkeinoelämän menestystekijät Yritysten ja julkisen sektorin uudistumiskyky Kestävä hyvinvointi - taloudellinen - sosiaalinen - ekologinen Maahanmuuttajien kotouttaminen Väestön hyvinvointi Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Kirjasto, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Toimivat matkat Turvallinen ruoka Nuorten osallistaminen

7 Toimintaympäristön muutoksia ja väittämiä Alueen elinvoimaisuus/ Elinkeinoelämän menestystekijät/ Väestön hyvinvointi Kaakkois-Suomessa kehitetty rakennemuutokseen hallintamalli on ollut aktiivisessa käytössä. Alueella näkyy jo elpymistä, mihin ovat vaikuttaneet panostaminen uusien toimialojen kehittämiseen sekä itärajan yli tulevan matkailun palveluihin. Palvelutarjonta alueella lisääntyy kaiken aikaa Venäläisten matkailusta on kasvanut merkittävä tulolähde koko maalle, mutta erityisesti Kaakkois-Suomelle. Venäläiset jättivät vuonna 2012 maahan noin 1,2 Mrd. euroa ja matkailijavirrat ovat edelleen kasvussa. Etelä-Karjala on ainut maakunta Suomessa, jossa kaupan toimialojen liikevaihto kasvoi alkuvuonna 2013 Keväällä 2013 käynnistyi Kaakkois-Suomen Venäjä-kasvusopimusvalmistelu. Siihen osallistuu ELYkeskuksen lisäksi alueen kaupunkiseudut kehitysyhtiöineen sekä maakuntien liitot. Tämä valmistelu palvelee suoraan strategiseen tulossopimukseen kirjattua Kaakkois-Suomen Venäjäohjelmateemaa vilkkaasti liikennöidyillä teillä huonokuntoisten osuuksien määrä on viime vuosina hieman lisääntynyt. Asia on kuitenkin hallinnassa ja liittyy siihen, että Liikennevirasto omalla toiminnallisella tulosohjauksellaan pyrkii tasamaan alueellisia eroja maaseudun kehittämisohjelman toteutus on strategiakaudella edennyt hyvin. Yritys- ja kehittämishankerahoitusta on myönnetty aiempia vuosia enemmän. Uutena kehittämiskohteena ELY-keskus toteutti maaseudun infrastruktuurihankkeita kuten vesihuoltoa sekä pienimuotoisia laajakaista- ja liikenneinfrahankkeita koskevan haun merkittävin ympäristöhaaste alueella on vesien tila 7

8 Stratsu Alueen elinvoimaisuus Kaakkois-Suomen kasvusopimuksen ja INKA-ohjelman edistäminen Kaakkois-Suomen uusiutuvan energian osuus maan korkeimpia (KL 63%, E-K 78%) painotukset ELYn toiminnassa - suotuisan kehityksen tukeminen EUohjelmakauden painotukset mm. vähähiilinen talous - sijoittumismahdollisuuksien tukeminen, kaavoitus - kouluttamiseen osallistuminen - pohjoinen kasvukäytävä Oslo-Pietari (E-18 ja Salpausselän kasvukäytävät) 8

9 Stratsu Alueen elinvoimaisuus Erityisesti Venäjältä tulevien matkailijavirtojen kasvu vaikuttaa Kaakkois-Suomessa muuta maata tuntuvasti voimakkaampana, toisaalta alue on maan elinkeinoelämän portti Venäjälle, VIISUMIVAPAUSSELVITYS painotukset ELYn toiminnassa rajanylityspaikkojen ja logistiikka-alueiden kehittäminen; palvelutavoite 2h henkilöliikenteelle, tavaraliikenne 6h vahva panostus liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen yritysinvestointien tukeminen ja liiketoimintaosaaminen maankäytön sijoittumisedellytysten turvaaminen K-S alueellisen kasvusopimuksen toteuttaminen 9

10 Stratsu Elinkeinoelämän menestystekijät Elinkeinorakenne on yksipuolinen, väestö vähenee ja ikääntyy - laadukas ympäristö (mm. puhtaat vedet) - sijoittumismahdollisuuksien turvaaminen erilaiselle toiminnalle, ennakointi - matkailun ja rantojen virkistyskäytön kehittäminen Pienet T&K-satsaukset - rahoituksen keinot - muut keinot, yhteistyö? 10

11 Stratsu Elinkeinoelämän menestystekijät Maaseutuelinkeinokeinojen merkitys säilynyt alueella tärkeänä - tukijärjestelmien muutokset tie- ja joukkoliikenne- sekä tietoliikenneyhteyksien taso Luonnonsuojelu ja vesien tila - METSO - vesien tilan parantaminen on suurin ympäristöhaaste, painopistealueina Suomenlahti ja Pien-Saimaa 11

12 Stratsu Väestön hyvinvointi Pitkäaikaistyöttömyys, nuorten työttömyys painotukset ELYn toiminnassa - nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille sijoittumisen tukeminen Ulkomaan kansalaisten työllistymisessä suuria ongelmia KASELY, Leena Gunnar

13 KAS ELYn erikoistumis- ja keskitetyt tehtävät Liikennetelematiikkayksikkö VALTTI (tienvarsiteknologia), LIVI Metsä- ja kemianteollisuuden ympäristötehtävät, YM Päijänteen ja Kymijoen vesistön säännöstely, Saimaan ja Vuoksen vesistön juoksutus, tulvariskien hallinta molemmilla vesistöalueilla, MMM Suomen ja Venäjän rajavesistöt (Suomi/Venäjä sopimus), MMM Maanrakennus- ja kuljetusalan koulutushankinnat Palkkatukien ja starttirahojen ym. maksatus- ja takaisinperintä, TEM Lapinjärven siviilipalveluskeskus, hallinnolliset asiat, TEM 2014 Merimiesten matkakorvausasiat, TEM 2014 Itärajan rajanylityspaikkojen liikennejärjestelyjen koordinointi, LVM/ LIVI Kaakkois-Suomen ELY koordinoi kaikkien ELY-keskusten kansainvälistymisverkoston Venäjä-yhteistyötä ja rooli Tekesin Venäjäasioiden hoidossa on 13 lisääntynyt

Samankaltaiset tiedostot

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen. tarkistus vuodelle

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen. tarkistus vuodelle Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategisen t tulossopimuksen 2012 2015 tarkistus vuodelle 2014 6.9.2013 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strateginen tulossopimuksen 2012 2015 tarkistus vuodelle 2014 Tarkistusaineisto