Etelä-Karjalan MYR Strategiapäällikkö Hanna Kailasto

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan MYR Strategiapäällikkö Hanna Kailasto"

Heidi Lattu
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen tulossopimus Etelä-Karjalan MYR Strategiapäällikkö Hanna Kailasto

Kiertotalous ja ilmastonmuutos Tulossopimuksen tarkistusesitystä on valmistellut ELYn strategiatiimi yhteistyössä johdon kanssa ja sitä on käsitelty mm.

2 Kiertotalous ja ilmastonmuutos Tulossopimuksen tarkistusesitystä on valmistellut ELYn strategiatiimi yhteistyössä johdon kanssa ja sitä on käsitelty mm. ELYn johtoryhmissä ja ELY-keskuksen neuvottelukunnassa, jossa on edustajat molemmista maakunnista ja keskeisistä alueellisista toimijoista. Vuoden 2019 painotuksiin on lisätty kiertotalouden edistäminen ja ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen. Maakunta- ja aluehallintouudistukseen liittyen Kaakkois- Suomessa on erityisiä haasteita resurssien riittävyydessä näiden jakautuessa Luovaan ja kahteen maakuntaan.

3 Toteuma ja toimintaympäristön kuvaus - Alueen elinvoimaisuus Talouden suhdannetilanne alueella pitkästä aikaa hyvä. Kaakkois-Suomi on tullut kehityksessä muun maan perässä mutta tilanne parantunut. Matalasuhdanteen aikana panostettu yritystoiminnan edellytyksiä parantaviin hankkeisiin ja toiminnan kehittämiseen. Asetetut työllisyystavoitteet saavutettu ennakoitua paremmin maahanmuuttajia ja rakennetyöttömiä koskevissa indikaattoreissa. Muiden työllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttaminen on haasteellista.

Kasvuvyöhykkeistä elinvoimaa alueelle Alueidenkäytön edistämisen painopisteenä on kuntien strateginen suunnittelu. Rannikon ja Salpausselän kasvuvyöhykkeiden kehittämistä on tuettu mm.

4 Kasvuvyöhykkeistä elinvoimaa alueelle Alueidenkäytön edistämisen painopisteenä on kuntien strateginen suunnittelu. Rannikon ja Salpausselän kasvuvyöhykkeiden kehittämistä on tuettu mm. vt 6- ja E18-tienrakennushankkeilla. Kotka Kouvola yhteysvälin kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää Kymenlaakson maakuntaa yhdistävänä tekijänä ja mm. sosiaali ja terveyspalveluiden saavutettavuuden kannalta. Tässä on kyse sekä tie- että rataliikenteen toimivuuden parantamisesta. Luumäki-Imatra-ratahankkeessa parannetaan radan välityskykyä ja toimintavarmuutta. Alueen tavoitteena on laajentaa hanke käsittämään myös Imatran rajanylityspaikalle johtava osuus, mikä tukisi rajanylityspaikan avaamista kansainväliseksi myös raideliikenteen osalta. ELY on edistänyt strategista suunnittelua yhteen sovittaen kaikkien vastuualueiden tavoitteita.

5 Uusia yrityksiä perustettu 223 Uusia yrityksiä on ensimmäisen 6 kk aikana perustettu ELYn ja TEtoimiston tukemina 223 eli enemmän kuin useaan vuoteen. Tällä kehityksellä päästään lähelle vuositavoitetta (500). Toiminnan painopisteenä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemisen ja yritysten työvoiman saatavuuden parantaminen. Luovan talouden verkosto sekä kulttuurin ja taiteen yhdistäminen hyvinvointipalvelujen kehittämiseen tukevat yritysten kasvua ja uusien yritysten syntymistä mm. sote-alalle. Työvoiman kysyntä lisääntynyt kaikilla aloilla ja Kaakkois-Suomessa havaittu työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita. Näihin vastataan työllistymistä tukevilla pilottihankkeilla ja yrityslähtöisellä koulutuksella. Vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna työttömyys on alentunut 16,9 % ja avoimien työpaikkojen määrä kasvanut 39 %.

Maaseutuohjelman yritystukien kysyntä vaisua Maaseutuohjelman kehittämishankerahoituksella parannettu yrittämisen edellytyksiä maaseudulla.

6 Maaseutuohjelman yritystukien kysyntä vaisua Maaseutuohjelman kehittämishankerahoituksella parannettu yrittämisen edellytyksiä maaseudulla. Maaseutuohjelman yritystukien kysyntä on edelleen vaisua > kestohuoli > yhteistä positiivista markkinointia tarvitaan! Maaseudun yrityksillä halu kehittää toimintaansa -> kiinnostus yritysryhmähankkeita kohtaan kasvussa. Alkutuotannossa toinen huono satovuosi -> heikentää tilojen taloudellista tilannetta entisestään. Maatalouden investointitukien kysyntä kasvussa. Viljelijöiden luopumistukijärjestelmä päättyy 2018 lopussa -> Maa- ja puutarhatalouden aloitustukien kysyntä lisääntynyt.

7 Luomutuotannon kasvu kiihtyy Luonnonsuojelussa METSO-tavoitteeseen pääsemisessä on haastetta. YMn asettama tavoite 500 ha, 6 kk toteuma 78 ha. -> Viestintää tehostetaan yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa ministeriöltä (YM) tulossa olevan rahoituksen turvin. Luonnonmukaisen tuotannon kasvu Kaakkois-Suomessa kiihtyy. -> Luomuala kasvaa tänä vuonna peräti 19 % ja on nyt ha eli 12 % kokonaispeltoalasta (vuosi sitten ha). Luomutilojen keskimääräinen tilakoko on lähes 65 ha. Luonnonmukainen tuotanto nähdään yhtenä vaihtoehtona heikon taloustilanteen parantamiseen tiloilla.

8 Työttömyys on alentunut Työttömyys on Kaakkois-Suomessa alentunut kaikissa työnhakijaryhmissä (nuorten työttömyys -13 %, ulkomaalaiset työnhakijat - 19,2 %). Pakolaisten kuntasijoituspaikoille asetettu tavoite ei toteudu, koska kiintiöpakolaisia ei kaikille haluaville kunnille riitä (KASalueen kiintiö 30 pakolaista v. 2018). Myös turvapaikanhakijoita ja luvan saaneita on aiempia vuosia vähemmän. Sidosryhmätyytyväisyys -kyselyn mukaan sidosryhmien tyytyväisyys ELYn palveluihin on hyvällä tasolla (uusin kysely 2017/ toteuma 3,7). Sama tilanne on asiakaspalvelutyytyväisyydessä, jossa uusimmassa koko vuoden tuloksessa ylitettiin asetettu tavoite (toteuma 4,3).

9 Ponnistukset vesien tilan parantamiseksi jatkuvat Suomenlahti on alkanut kirkastua idästä käsin, vaikka sinilevähaitoilta ei vesistöissä ole vältytty. Pien-Saimaan kunnostushankkeet ovat jatkuneet ja Läntisen Pien-Saimaan vesien tilassa on muutosta parempaan. Alueen kirkkaiden vesien tummuminen on haaste. Maaseutuohjelmasta on rahoitettu toimialueen kattava metsätalouden vesiensuojeluhanke. Lappeenrannan jätevesiratkaisu odottaa oikeusasteiden ratkaisuja. Syyskuussa järjestettiin rannikkoalueen tulvariskien valmiusharjoitus. Mäntyharjun Kinnin kemikaalionnettomuuden hoidon pääasiallinen viranomaisvastuu oli Etelä-Savon ELYllä, mutta onnettomuuden vaikutuksia ulottui myös Kaakkois-Suomen puolelle Vuohijärvelle. Tiedottamiseen osallistuttiin aktiivisesti. Rajavesistöistä Vuoksella ja Saimaalla on toteutettu yhteistä suomalaisvenäläistä tulvariskien hallinnan toimenpideohjelmaa. Muuttuvassa ilmastossa molemmille puolin rajaa laadituilla tulvakartoilla ja vahinkojen arviomenetelmillä on yhä suurempi merkitys. Rajavesistöjen tilassa ei viime vuosina ole tapahtunut suuria muutoksia. Kuormitus pääosin lievästi vähenee.

Henkilövahinko-onnettomuudet laskussa Tieverkon kunnon heikkeneminen on liikenneverkon korjausvelkaohjelman ansiosta saatu pysähtymään ja kaikki tiestön kuntoon liittyvät tulostavoitteet ovat

10 Henkilövahinko-onnettomuudet laskussa Tieverkon kunnon heikkeneminen on liikenneverkon korjausvelkaohjelman ansiosta saatu pysähtymään ja kaikki tiestön kuntoon liittyvät tulostavoitteet ovat toteutumassa vuonna Korjausvelkaohjelman päättymisen ja vuoden 2019 tienpidon rahoitusnäkymien supistumisen myötä on ilmeistä, että väyläverkon korjausvelka kääntyy taas kasvuun. E 18 Hamina-Vaalimaa-tiehanke valmistui keväällä 2018 ja koko E 18-tie Turusta Venäjän rajalle on nyt moottoritietä. E 18-hankkeiden ja kuutostien 4-kaistaistuksen Taavetti-Imatra myötä on tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuudet saatu kääntymään laskuun ja onnettomuuskehitystavoite toteutuu erinomaisesti.

11 Strategisista valinnoista johdetut kärjet Elinkeinojen uudistaminen kierto- ja biotalouden osaamista painottaen ja kansainvälisiä kasvuvyöhykkeitä hyödyntäen Uusiutuvan työelämän ja osaamisen ennakointi Vesien tilan parantaminen Viihtyisän, toimivan ja turvallisen ympäristön kehittäminen asukkaille ja yrityksille ottaen huomioon myös maahanmuuttajien kotouttaminen

12 Erityisteemat Ilmastonmuutoksen hillintä Kiertotalouden edistäminen Mitä näiden teemojen osalta olisi tärkeintä tehdä yhteisesti?

13 Kiitos kiinnostuksestanne! Kaikki ideat ja palautteet ovat erittäin tärkeitä ja tervetulleita!

Samankaltaiset tiedostot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön