ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja

Transkriptio

1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2 / 2015 PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola AIKA: kello LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja Eriksson Annukka (H. Huvilan sij.) Rakennusvirasto Forsman Jukka Hautala Joonas Liikuntavirasto Heckwolf Eeva Liikennelaitos Hildén Sari Kiinteistövirasto Hinkkanen Vilho Rakennusvalvontavirasto Kemppi Mauno Opetusvirasto Kolkkinen Juha Helsingin kaupungin Palvelut Oy Kuusinen Katri, varapuheenjohtaja Kähkönen Leena Laakso Kaarina Kaupunkisuunnitteluvirasto Launiainen Minna Asuntotuotantotoimisto Lyytikäinen Susan HSY Pohjonen Perttu Hankintakeskus Sarpo Maija Palmia-liikelaitos Tolonen Rauno Helen Oy Viinanen Jari Ympäristökeskus Åkerfelt Toni Stara Pälvi Holopainen, sihteeri 1. Ryhmävalokuva otettiin aurinkoisella Kasarmitorilla. 2. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. 3. EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirja hyväksyttiin ilman muutoksia. 4. ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1

2 Katri Kuusinen esitteli ESNK:n toimintasuunnitelmaa ja esitteli yhteenvedon edellisessä kokouksessa ehdotetuista sekä nykyiselle kaudelle virallisesti asetetuista tehtävistä. ESNK:n tehtävien yhteenvetokuvioon on nyt lisätty edellisessä kokouksessa ehdotettu Arviointi ja analysointi osa. Tarkasteltaessa ESNK:n työskentelyn tavoitteita ja työkaluja, nousivat keskeisiksi seuraavat: Kohta 2: Henkilöstön motivointi energiatehokkuuteen, joka kiinnostaa paljon myös asuntopuolta. Tärkeäksi koettiin hankkeiden esittely sekä projekteista ja kampanjoista tiedottaminen. Todettiin, että tähän kaikki tahot voivat tuottaa sisältöä. Yleisesti viestinnän kehittäminen todettiin erittäin tärkeäksi ja todettiin, että tässä asiassa on kaupungilla paljon parannettavaa. On tärkeää määritellä kaupungin tahtotila asiassa ja miettiä uusia keinoja, joista yksi voisi olla viestintäkoordinaattorin käyttö. Energiansäästöstä palkitsemista pitää kehittää ja palkitsemisprosessi pitää saada toimivaksi ja oikeudenmukaiseksi. Lisäksi jo aikaisemmassa kokouksessa esillä ollut puolipäiväseminaari on hyvä keino viestiä asioista kaupungin työntekijöille. Kohta 3: Teknisten energiansäästöratkaisujen ja uusiutuvan energian edistäminen. Varapuheenjohtaja esitti kysymyksenä, säilytetäänkö tämä toimintasuunnitelmassa. Päätettiin, että kyseinen kohta pidetään mukana. Kohta 4: Energiansäästön taloudellisten resurssien edistäminen. Tämän suhteen todettiin, että yksi keino edistää asiaa ovat taloudelliset laskelmat (esim. elinkaarilaskelmat) hankkeen kannattavuudesta. Päätettiin Sari Hildénin ehdotuksen mukaisesti laatia ESNK:n kokouksen muistion lisäksi noin kolmen sivun pituinen powerpoint- esitys kokouksessa esiin tulleista asioista. Tämä esitys on sitten helppo viedä omaan työyhteisöön ym. tilaisuuksiin tiedoksi. Esityskalvot LIITE ESNK VUOSIRAPORTOINNIN ALUSTAVIA TULOKSIA Rakennusvirasto hoitaa Helsingin kaupungin omistamien rakennusten kulutusseurantaa vuosi-, kuukausi- ja tuntitasolla. Pälvi Holopainen kertoi alustavia tietoja vuosikulutuksen osalta. Helen Oy:n yhtiöittämisen johdosta kulutustietojen saanti vuodelta 2014 hankaloitui huomattavasti tänä vuonna. Rakennusvirasto tarvitsi valtakirjat sekä kaupungin hallintokunnilta että tytäryhteisöiltä. Deadline kulutustietojen toimittamiseksi Motivan raportointiin oli , johon mennessä valtakirjat ja vastaavat kulutustiedot oli saatu noin 90 %:sti. Tiedot päivittyvät kuitenkin vielä koko ajan, kun valtuutuksia saadaan lisää. Vuosikulutusseurannassa on mukana sekä asuin- että palvelukiinteistöt. Kannan suuruus on yhteensä 7,9 milj. m 2 (28 milj. m 3 ). Koko kannan kulutus oli lämmön osalta 2,5 % ja sähkön osalta 7 % alempi kuin edellisenä vuonna. Vastaavasti kanta oli 2 % pienempi. Pälvi Holopainen totesikin, että lämmön 2

3 ominaiskulutusluvut ovat lähellä lopullisia, mutta sähkössä on puuttuvia kohteita enemmän. Lämmön sääkorjattu ominaiskulutus nousi edellisestä vuodesta runsaan prosentin ja sähkön vastaava laski 6 %. Lämpimän vuoden johdosta sääkorjaus vaikuttaa kulutusta nostavasti. Asuntojen sääkorjattu lämmön ominaiskulutus laski silti hieman ja palvelurakennusten nousi 3,7 %. Vastaavasti sähkön ominaiskulutus laski molemmissa ryhmissä, asunnoissa 1,2 % ja palvelurakennuksissa 4,9 %. Viimeisenä esitettiin kuva katuvalaistuksen energiankulutuksen kehittymisestä vuosina Valopisteiden lukumäärän kasvaessa tänä aikana 20 % on kulutus/valaisinpiste laskenut 37 % kokonaiskulutuksen laskiessa 25 %. Päätettiin Sari Hildénin esityksestä laatia ESNK:n raporttiin kaavio, jossa on esitetty vuosittainen palvelurakennusten energiankulutus/asukasluku. Pälvi Holopaisen esitys LIITE KAUPUNGIN KULUTUSTIETOJEN JULKISTAMISEEN VARAUTUMINEN Katri Kuusinen kertoi pidetyn kulutusseurantatyöpajan tuloksia ja ehdotuksia. Työpajassa oli mukana ympäristökeskuksen, opetusviraston, rakennusviraston ja Helen Oy:n edustajia. Työpajassa käsiteltiin kulutustietojen käyttötarpeita ja seurannan mahdollisuuksia kolmessa ryhmässä, jotka olivat: ympäristö, tekniikka ja talous. Asiat jaettiin joka ryhmässä kolmeen osaan riippuen aikajänteestä ja lisäkustannusten määrästä: 1) Voidaan toteuttaa heti ilman lisäinvestointeja, 2) voidaan toteuttaa noin vuodessa vähäisillä lisäkustannuksilla ja 3) aikataulu on pidempi ja toteutus vaatii merkittäviä lisäinvestointeja. Työpajassa esiin tulleita ajatuksia: Koulut toivovat reaaliaikaista kulutusseurantajärjestelmää. Tällöin joudutaan ratkaisemaan teknisiä asioita sekä investointiin tarvittavia resursseja. Miten voidaan hyödyntää nykyisiä järjestelmiä paremmin ja samalla poistetaan ongelmat, jotka johtuvat asenteista ja tiedonpuutteesta? Työpajan tuloksena ehdotetaan, että koulut valitaan pilottikohteiksi, joiden kulutusseurantaa kehitetään aluksi hyödyntämällä nykyisiä järjestelmiä tehokkaammin ja julkistamalla tiedot kaikkien käyttöön. SävelPlus-palveluun on perustettu yhteistunnus kaikkien perusopetuksen koulujen sähkönkulutustiedoille. Kesäkuussa Helsinki osallistuu kansainväliseen Climathon-ilmastotempaukseen, jossa 24 tunnin ohjelmointikilpailun aineistoksi annetaan 30 koulun tuntikulutustiedot. 3

4 Opetusvirasto järjestää syksyllä 2015 ekotukiopettajille opastuksen, jossa ohjataan tietokoneiden äärellä tutustumaan kulutusseurantajärjestelmiin ja oman koulunsa energiankulutusseurantaan sekä kannustetaan hyödyntämään tietoja. Esitys Energiankulutuksen mittaamisen kehittäminen LIITE 3. Puheenjohtaja Pekka Sauri joutui poistumaan tässä vaiheessa ja varapuheenjohtaja Katri Kuusinen jatkoi kokousta. 7. KEHITYSHANKKEET JA HANKEVALMISTELU FinSolar Sirpa Eskelinen kertoi FinSolar -tutkimushankkeesta, joka on Tekesin tukema ja vuoden 2015 käynnissä oleva hanke, jonka tarkoituksena on markkinoiden luominen suomalaiselle aurinkoenergiatoiminnalle. Mukana ovat kiinteistövirasto, ympäristökeskus, rakennusvirasto, Helen Oy ja HSY sekä lisäksi noin 50 yritys- ja organisaatiokumppania. Työtä tehdään neljässä eri työryhmässä ja Helsinki on mukana Kunta-työryhmässä. Muita ryhmiä ovat: Taloyhtiöt, Kaupalliset toimijat ja Kansainvälinen kauppa. Hankkeessa kartoitetaan ulkoisen rahoituksen keinot, jotka tulisivat kyseeseen Helsingin kaupungilla. Lisäksi tavoitteena hankkeessa on luoda selkeät sopimusmallit, joilla esim. tarjouskyselyt ja kilpailuttaminen ja sopimukset voidaan tehdä sekä oikean kustannustason löytäminen. Aalto -yliopisto tekee hankeyhteenvedon tuloksista. Sirpa Eskelisen esitys LIITE 4. COMBI Sari Hilden kertoi COMBI hankkeesta, joka on käynnissä vuosina COMBI-hankkeessa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamista lähes nollaenergiatasoon. Palvelurakennusten kuten koulujen, päiväkotien, sairaaloiden ja erityisryhmien palveluasumisen yksiköiden käyttö on hyvin monimuotoista ja niiden toimivuudelle asetetaan erityisiä vaatimuksia. Mukana hankkeessa on 38 yritystä, kahdeksan pirkanmaalaista kuntaa Tampereen johdolla sekä Helsingin kaupunki. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,4 miljoonaa euroa. Merkittävän yritysrahoituksen lisäksi hankkeeseen on saatu julkista rahoitusta TEKESin INKA-ohjelmaan liittyvästä EAKR-rahoituksesta. Aloitusseminaarin ohjelma LIITE 5. NeZer NeZer -hankkeen päämääränä on luoda kriteerit lähes nollaenergiakorjauksille ja selvittää niiden taloudellinen kannattavuus perinteisiin korjaustapoihin verrattuna. Lisäksi tavoitteena on saada konkreettisia ohjeita siihen mihin asioihin 4

5 tulee erityisesti kiinnittää huomiota energiatehokkaassa korjausrakentamisessa. Hankkeen vetovastuu on VTT:llä. Hankkeessa on mukana tutkimuslaitoksia ja kaupunkeja Suomen lisäksi Ruotsista, Hollannista, Romaniasta ja Espanjasta. Helsingissä pilottikohteena on Konalan ala-asteen koulu. Hanke on käynnissä vuosina ALARYHMIEN TILANNEKATSAUKSET Asunnot Minna Launiainen kertoi Asunnot -alaryhmän kokouksesta, joka oli Kokouksessa korostettiin mm. luotettavien kulutustietojen saamista. Kulutustietojen keruun ja kulutustiedon analysoinnin kehittäminen on yksi ryhmän keskeisistä tavoitteista. Tällä hetkellä kulutustiedot saadaan kuukausitasolla. Toinen tärkeä asia on tiedon kerääminen ja jakaminen tehdyistä energiansäästötoimenpiteistä. Tällä hetkellä ei toimenpiteitä raportoida keskitetysti kaupungissa. Kolmantena asiana tuli esille ESNK:n ja operatiivisen tason yhteyksien parantaminen. Kokousmuistio LIITE 6. Julkiset rakennukset Leena Kähkönen kertoi Julkiset rakennukset -alaryhmän kokouksesta, joka oli Kokouksessa oli esillä kulutusseuranta ja kulutustietojen avaaminen. Ryhmä piti hyvänä asteittaista etenemistä ja että datan avaamisesta tulisi käynnistää kaupungin yhteinen kehityshanke. lla on käynnissä Kiinteistöpassi-hanke, jossa konsulttityönä lasketaan hankevaiheen passi Viikinmäen korttelitaloon ja käyttövaiheen passi Viikin ympäristötaloon. Myöhemmin tehtävänä optiokohteena on Keinutien ala-aste. FInZEB-hanke, jossa määritellään tekninen kansallinen lähes nollaenergiarakennuksen määrittely, on loppusuoralla. Loppuraportti luovutetaan Ympäristöministeriölle maaliskuun lopussa. HEnZEB-ohjeista (Helsingin lähes nollaenergiarakennus) ovat ensimmäiset luonnokset valmistuneet. Niitä hiotaan FIn- ZEBistä saatavien tietojen pohjalta. Rauno Tolonen kommentoi FInZeb:in taserajaa, joka on vasta ehdotus lähes nollaenergiarakentamiselle. Hänen mielestään kannattaisi ja olisi myös helppo tarkastella/laskea Helsingin nollaenergiaohjeistusta myös muilla taserajoilla. Taserajalla on iso merkitys käytännön ohjeistukseen. Esimerkiksi jos kaukolämpö tulkitaan lähellä tuotetuksi tai edes kaukojäähdytyksen avulla kiinteistöstä otettu ja sinne takaisin syötetty lämpö taserajan sisäpuolelle kuuluvaksi. 5

6 9. MUUT ASIAT EkoRak- verkosto lopetettiin ja tilalle ehdotettiin vaihtoehtona, että ESNK järjestäisi 1-2 infoiltapäivää vuodessa, jossa tuotaisiin esiin uusia ja ajankohtaisia rakentamiseen liittyviä asioita. Ryhmän kokousmuistio LIITE 7. Hankinnat Perttu Pohjonen kertoi Hankinnat -alaryhmän asioista. Kestävien hankintojen opas on työn alla ja Hankintojen ympäristöverkosto -työryhmä kokoontuu seuraavan kerran syksyllä. Katri Kuusinen kertoi kaupunginjohtajan päätöksestä , jossa asetettiin työryhmä hajautetun energiantuotannon ja energiatehokkuuden selvittämiseksi. Työ tehdään pääosin virkatyönä sekä konsulttityönä, konsulttina toimi Pöyry. Aikaa on asti. Päätös LIITE 8. Carbon Disclosure Project on kansainvälinen ilmastotoimien organisaatio, jossa on paljon yrityksiä mukana ja jossa kaupungit raportoivat omista toimistaan. Asiaan voi tutustua netissä osoitteessa Carbon Disclosure Project Helsinki raportoi vuoden 2014 CO2-päästöt ja ilmastotoimet. 10. SEURAAVIEN KOKOUKSIEN ASIOITA Kulutustiedon julkistaminen & Helsinki Region Infoshare Hankeinfoa 11. SEURAAVAT KOKOUKSET klo KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja päätti kokouksen kello Toimeksi saaneena Pälvi Holopainen sihteeri JAKELU: ESNK:n jäsenet ja varajäsenet TIEDOKSI: Kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen LIITTEET: Liite 1: ESNK:n toimintasuunnitelma 6

7 Liite 2: Vuosikulutus 2014 Liite 3: Energiankulutuksen mittaamisen kehittäminen Liite 4: FinSolar, tilanne Liite 5: COMBI-aloitusseminaari ohjelma Liite 6: Asunnot -alaryhmän muistio Liite 7: Julkiset rakennukset -alaryhmän muistio Liite 8: Hajautetun energiantuotannon ja energiatehokkuuden selvittämis työryhmän asettamispäätös