ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja

Transkriptio

1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio AIKA: kello LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja Sirpa Eskelinen Joonas Hautala Eeva Heckwolf Sari Hildén Petteri Huuska Mira Jarkko Riikka Jääskeläinen Pirjo Pekkarinen-Kanerva Sonja Pekkola Perttu Pohjonen Maija Sarpo Ulla Soitinaho Alpo Tani Olavi Tikka, varapuheenjohtaja Katri Kuusinen, sihteeri Rauno Tolonen, sihteeri Liikuntavirasto HKL Tilakeskus Ympäristökeskus Ympäristökeskus Stara Rakennusvalvontavirasto Sosiaali- ja terveysvirasto Hankintakeskus Palmia Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin Energia 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtajan saapumista odotellessa Katri Kuusinen ehdotti, että aloitetaan esityslistan kohdasta 3 Helsingin kasvihuonekaasupäästöt. 2. EDELLISEN KOKOUKSEN Kokouksen päätteeksi hyväksyttiin edellisen kokouksen (8.5.) pöytäkirja kahdella muutoksella. Kohtaan 4 Energiaraportointi muutettiin kuudennen kappaleen ensimmäinen lause muotoon Keskustelussa Rauno Tolonen toi esiin, että pörssisähkön ominaispäästö lasketaan nykyisin Energiavirastossa ja julkaistaan heinäkuussa. Lisäksi luvun viimeinen kappale muutettiin muotoon Petteri Huuska nosti myös esiin, eikö olisi mahdollista kehittää Helsingin Energian automaattisen kulutusmittausten tiedonkeruun ja Sävel Plus -palvelun pohjalta järjestelmä, joka tuottaa raporttiin tarvitun tiedon helpommin. 1

2 3. HELSINGIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Petteri Huuska esitteli Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä HSY:n Johannes Lounasheimolta saadun esityksen pohjalta (liite 1). Kaupunkialueen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet edellisvuodesta 4 % ja vuodesta 1990 jo 21 %. Toteutuneen päästökehityksen mukaan 30 prosentin vähennystavoite vuoteen 2020 mennessä on mahdollinen, mutta hiilineutraaliksi pääseminen vuonna 2050 edellyttää aikaisempaa suurempia päästövähennyksiä. Asukasta kohden lasketut päästöt vähenivät edellisvuodesta 5 % ja kokonaisvähennys vuodesta 1990 lähtien on jo 37 %. Helsingissä asukaskohtaiset päästöt olivat 4,7 tonnia/asukas. Pääkaupunkiseudun kunnista Helsinki on ainoa, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuoteen 1990 verrattuna. Varapuheenjohtaja saapui kohdan 3 aikana. 4. ENERGIARAPORTOINTI 2013 Raportoidut säästöt ja säästötoimenpiteet (KETS) Sirpa Eskelinen esitteli kaupungin energiansäästötoimenpiteillä aikaansaatua energiankäytön vähentymistä. Eskelisen esitys on liitteessä 2. Puheenjohtaja saapui Eskelisen esityksen aikana. Nykyisen energiatehokkuussopimuksen aikana eli vuodesta 2008 lähtien toteutetut ns. uudet energiansäästötoimenpiteet ovat saavuttaneet sopimuskauden energiansäästön tavoitekäyrän. Sopimuskauden alkuvuosina tavoitteesta jäätiin jälkeen, mutta tavoitteen mukainen kehitys saavutettiin jo vuonna Edellisen raportoinnin aikaan kaikki tiedot eivät olleet vielä käytettävissä, joten tavoitteiden saavuttaminen vahvistui vasta vuoden 2013 raportoinnin yhteydessä. Kokonaistavoite sopimuskaudella eli vuoteen 2016 mennessä on noin 129 GWh ja sen toteutuminen näyttää nyt todennäköiseltä. Suurin osa raportoiduista toimenpiteistä liittyy matalaenergiarakentamiseen, ulkovalaistukseen ja asuinrakennuspuolen energiansäästötoimiin (VAETStoimenpiteet). Säästöä on syntynyt erityisesti sähkönkäytössä. Jos ennen sopimuskautta toteutetut säästötoimenpiteet eli ns. varhaistoimet hyväksytään, sopimuskauden tavoite ylitetään huomattavasti. Varhaistoimien hyväksyminen on kuitenkin edelleen epävarmaa, ja asia ratkeaa todennäköisesti vasta sopimuskauden lopussa. Sopimuskauden aikana eli v sekä sähkön että lämmön ominaiskulutukset kaupungin omistamassa rakennuskannassa ovat pienentyneet noin 10 %. 2

3 Konkreettista energiansäästöä aikaansaaneiden toimenpiteiden lisäksi KETSraportoinnissa on lueteltu vuodelta 2013 runsaat 600 koulutustilaisuutta, joihin on osallistunut noin henkilöä. Hallintokuntien energiansäästösuunnitelmia on valmistunut yhteensä 30. ESNK:n raportti Katri Kuusinen esitteli energiansäästöneuvottelukunnan raportin alustavaan versioon kommenttien perusteella tehdyt pienet muutokset, jotka olivat lähinnä sanamuotomuutoksia tai lukujen tarkennuksia. Kaupungin oman toiminnan energiankäytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen esittämistapa jäi edellisessä kokouksessa avoimeksi. Kuusinen esitteli sekä Helsingin Energian myymän energian ominaispäästökertoimilla että HSY:n hyödynjakomenetelmään perustuvilla ominaispäästökertoimilla lasketut päästöt viiden vuoden ajalta (liite 3). Päästöjen suuruus on erilainen, mutta päästöt ovat vähentyneet molemmilla laskentatavoilla tarkasteltuna. Raportissa päästöt on esitelty taulukossa samoin kuin ennen eli perustuen Helsingin Energian myymän energian päästöihin. Taulukon alle on lisätty kappale, jossa kerrotaan kokonaispäästöjen suuruus laskettuna HSY:n päästöillä ja nämä tiedot on esitetty tarkemmin raportin liitteessä 3. HSY:n päästökertoimilla laskettuja päästöjä voidaan verrata suoraan kaupunkialueen ja seudun kokonaispäästöihin, toisin kuin Helsingin Energian ominaispäästökertoimiin perustuvia päästöjä. Petteri Huuska puolsi HSY:n ominaispäästökertoimien käyttöä, koska laskentatapa on tällöin yhdenmukainen ja vertailukelpoinen sekä koko seudun että valtakunnallisten päästölaskelmien kanssa. Huuska huomautti myös, että on ristiriitaista että Helsingin Energia ilmoittaa myymänsä sähkön ominaispäästökertoimeksi 209 g CO2 /kwh ja lämmön 108 g CO2 /kwh, mutta toisaalla kertoo tuottamansa energian ominaispäästökertoimeksi 250 g CO2 /kwh, joka on suurempi kuin kumpikaan ilmoitetuista päästökertoimista. Rauno Tolonen totesi, että myydyn sähkön ominaispäästökertoimen vahvistaa nykyisin energiavirasto ja sekä se että kaukolämmön ominaispäästökertoimen laskenta perustuvat hyväksyttyihin standardeihin ja että nämä ovat oikeat ominaispäästökertoimet nimenomaan Helsingin Energian asiakkaille. Keskustelussa tuotiin esiin, että vaihtoehtoisia päästölaskentamenetelmiä on lukuisia, ja niillä kaikilla päästään erilaisiin tuloksiin. Molemmille raportissa käytetyille laskentatavoille on kuitenkin perusteensa juuri Helsingin päästöjen esittämisessä. Päätettiin hyväksyä raportissa ehdotettu esitystapa. Raportti hyväksyttiin esitellyillä muutoksilla. 5. HANKEVALMISTELUT Climate KIC Mira Jarkko esitteli Climate KIC organisaatiota ja Helsingin alkuvuodesta hakemaa Outreach-jäsenyyttä. Jarkon esitys on liitteessä 4. 3

4 Climate KIC on yksi EU:n useista Knowledge & Innovation Centreistä (KIC) ja sen tavoitteena on vähähiilisen yhteiskunnan edistäminen ja erilaiset public & private partnership (PPP) -mallit. Helsingin Brysselin toimisto otti yhteyttä puheenjohtajaan ja tiedusteli mielenkiintoa lähteä mukaan. Hakuprosessissa olivat mukana ympäristökeskus, elinkeino-osasto, Suomen ympäristökeskus, Green Net ja koordinoijana Uudenmaan liitto. Helsingin partnerina Outreach-jäsenyydessä on verkoston varsinainen jäsen, Hessenin alue. Hessenin yhteyshenkilö on tulossa loppuviikosta Helsinkiin ensimmäiseen yhteistyötapaamiseen. Outreach-hankkeessa on tälle vuodelle viisi työpakettia, joihin sisältyy mm. henkilövaihtoa. Helsingin alueelta Hesseniin lähti viisi henkilöä, mutta heistä kukaan ei ole kaupungin palveluksessa. Climate KIC:n käytettävissä on runsaasti tukirahaa, jota voidaan käyttää esimerkiksi vähähiilisiin aluekehitysrahastoihin. Painopistealueet toiminnassa ovat liikenne, rakentaminen ja uusiutuva energia. Hankevalmistelujen koordinointi Katri Kuusinen ehdotti, että energiansäästöneuvottelukunta voisi yrittää ottaa nykyistä suuremman roolin kaupungin energiatehokkuuteen liittyvien hankkeiden koordinoinnissa. Tämä edellyttäisi jäseniltä aikaisempaa aktiivisempaa hankeideoiden ja tarjousten esittelyä. Nykytilanteen haasteena on se, että millään taholla ei ole kokonaiskuvaa energiatehokkuuteen liittyvien hankkeiden kokonaiskirjosta ja käynnissä saattaa olla teemoiltaan päällekkäisiä hankkeita. Jotkut osa-alueet, kuten aiemmin keväällä käsittelyssä ollut lähiöiden energiatehokkaat peruskorjaukset, saattavat jäädä kokonaan hankevalmistelujen ulkopuolelle. Hankkeissa saatuja tuloksia ja hyviä käytäntöjä olisi myös mahdollista levittää laajemmalle ESNK:n kautta, nykyisellään tulokset jäävät usein lähinnä hankkeeseen osallistuneiden tahojen tai hallintokuntien käyttöön. Mira Jarkko kertoi, että kaupunginkanslia ja Forum Virium kutsuivat viime vuonna koolle löyhän ympäristöhankeryhmän eri virastojen henkilöistä. Tässä ryhmässä myös esitettiin, että ympäristökeskus kutsuisi ryhmän jatkossa koolle. Ryhmä ei ole toistaiseksi kokoontunut uudelleen. Keskustelussa pohdittiin ympäristö-, ilmastotyö- ja energiatehokkuushankkeiden yhtäläisyyksiä ja eroja ja työryhmän laajuutta. Kuusinen muistutti, että energiansäästöneuvottelukunnan tehtävänä on koordinoida kaupungin energiansäästötoimintaa. Olavi Tikka ehdotti, että ilmastohankkeita voitaisiin käsitellä vuoden aikana esimerkiksi kahdessa ESNK:n kokouksessa, joihin kutsuttaisiin laajempi osallistujakunta. Tikka ehdotti, että ja ympäristökeskus listaisivat hankkeita, joita on käynnissä ja jollaisia halutaan tai tarvitaan, ja näiden pohjalta pohdittaisiin millaista ryhmää ja koordinointia tarvitaan. Petteri Huuska totesi, että vähintään hankkeiden esittelyt olisi järkevää yhdistää energiansäästöneuvottelukunnan kokouksiin. Puheenjohtaja kertoi vievänsä kaupunginhallitukseen Ilmastotiekartan, jota varten on tarkoitus koota yhteen hankkeita. Puheenjohtaja ja sihteeri valmistelevat asiaa eteenpäin. 4

5 6. ESNK 40 VUOTTA Pekka Sauri kertoi, että ESNK:n 40-vuotisjuhlia on kaavailtu lokakuun 22. päiväksi ja paikalle on tarkoitus kutsua valovoimaisia vieraita esimerkiksi EU:sta ja valtionhallinnosta. Tilaisuus on luonteeltaan tiivis iltapäivätapahtuma kaupungintalon juhlasalissa. 7. MUUT ASIAT Energiansäästökilpailun palkintojen maksatus Katri Kuusinen kertoi, että ensimmäinen energiansäästökilpailun palkinto on saatu maksettua leikkipuistoille. Palkinnon maksaminen kaupungin tilille on yksinkertaista, mutta haasteita tulee palkintosumman verotukseen liittyen, jos palkinto halutaan jakaa suoraan henkilöstölle. Muut palkinnot maksetaan kesän aikana, kun tämänkaltaiset haasteet on saatu ratkaistua. 8. SEURAAVIEN KOKOUKSIEN ASIOITA Ilmastoveivi Kutsutaan Johannes Lounasheimo HSY:ltä esittelemään päästövaikutusten arvioinnin työkalua Ilmastoveiviä. Avoin data Kutsutaan Helsinki Region Infoshare kertomaan käytännön asioita tietojen avaamiseen liittyen. ESNK 40 v Kerrotaan, miten juhlavuoden tapahtumien valmistelu etenee. 9. SEURAAVA KOKOUS Seuraava ESNK:n kokous on tiistaina kello 9.00 Rakennusvirastossa. Kokousten asialistalle saa mielellään esittää ehdotuksia etukäteen. 10. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Toimeksi saaneena Katri Kuusinen sihteeri 5

6 JAKELU: ESNK:n jäsenet ja sihteeristö TIEDOKSI: Kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Helsingin ja pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt, HSY:n esitys KETS-raportoinnissa raportoidut säästöt ja toimenpiteet, S.Eskelisen esitys Vaihtoehtoisten khk-päästölaskelmien tulokset, K.Kuusisen esitys Climate KIC, M. Jarkon esitys 6