Talousarvioesitys Yrityspolitiikka

Transkriptio

1 30. Yrityspolitiikka Työ- ja elinkeinoministeriö tai sen valtuuttamat laitokset saavat tehdä vuonna Suomen ja Venäjän välillä solmitun velkakonversiosopimuksen mukaisia tavara- tai palveluhankintoja koskevia sopimuksia sillä määrällä, joka vuoden toisessa lisätalousarviossa myönnetystä Yhdysvaltain dollarin ( euroa) velkakonversiovaltuudesta on jäänyt käyttämättä. Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna enintään euroa. Turvavarastolain (970/1982) 7 :n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Yrityspolitiikalla vahvistetaan yrittäjyyden edellytyksiä ja parannetaan yritysten toimintaympäristöä. Erityisesti vahvistetaan pk-yritysten teknologiaperustaa, liiketoimintaosaamista ja tuottavuutta sekä parannetaan kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Yrityspolitiikalla kehitetään uutta yritystoimintaa ja vastataan alueellisiin rakennemuutoshaasteisiin. Yrityspolitiikan toimenpiteet ovat yritysten rahoitusta, neuvonta- ja kehittämispalveluja sekä sääntelytoimia, jotka kohdistuvat esimerkiksi teollisoikeuksien suojaustoimiin. Rahoitusta suunnataan sellaisiin kohteisiin, joilla vallitsee markkinapuute eli joita yksityiset rahoitusmarkkinat eivät ole halukkaita rahoittamaan. Rahoittajina toimivat ministeriö, TEkeskukset, Finnvera Oyj ja Suomen Teollisuussijoitus Oy. Rahoitusta myönnetään pääomasijoituksina, suorina tukina, lainoina ja takauksina. Suoria tukia myönnetään laadullisesti korkeatasasoisiin investointi- ja kehityshankkeisiin. Tuella on oltava merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen. Tuissa painopisteinä ovat aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset sekä yrityksen osaamisen, verkottumisen ja uuden teknologian käyttöönoton edistäminen. Kansainvälistymiseen käytettävissä oleva rahoitus sekä asiantuntija- ja neuvontapalvelut kohdistetaan yritysten markkinoille pääsyn edistämiseen, markkinatutkimusten lisäämiseen ja yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen. Finpro ry kohdentaa ulkomaan palveluitaan uusille kasvaville markkinoille. Matkailun edistämistoimintaa tehostetaan Matkailun edistämiskeskuksen tehtäviä tarkentamalla. Toiminta suunnataan Suomi-matkailukuvan edistämiseen ulkomailla, markkinatiedon hankintaan ja siirtämiseen matkailuelinkeinolle sekä tuotekehityksen edistämiseen. Lisäksi tehtävänä on Suomen matkailun sähköisen kauppapaikan toteuttaminen. Finnvera Oyj:n pk-yritysten rahoitukseen sisältyy valtiontukea elinkeino- ja aluepoliittisista syistä. Valtiontuki kotimaassa toimiville yrityksille myönnettävissä lainoissa sisältyy korkotukeen ja luottotappiokorvauksiin sekä takausten osalta takausprovisiotukeen ja takaustappiokorvauksiin. Yhtiön pk-lainoja ja takauksia rahoitetaan osittain myös Euroopan aluekehitysrahastosta. Finnvera Oyj:n myöntämien vientitakuiden ja erityistakausten tappiot katetaan valtiontakuurahaston varoilla, mikäli tappioita ei voida kattaa yhtiön taseessa olevasta vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta. Lisäksi valtion varoista maksetaan Finnvera Oyj:n tytäryhtiön Suomen Vientiluotto Oy:n hallinnoimasta julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausjärjestelmästä aiheutuvat menot. Erityisesti alkavien yritysten ja kasvavien yritysten rahoittamisessa Finnvera Oyj:llä on keskeinen rooli. Finnverakonsernin pk-yrityksiin kohdistuvassa pääomasijoitustoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota rahoituspuutteeseen, joka kohdistuu aivan varhaisimman vaiheen yritysten oman pääoman tarpeeseen. Vientiyritykset hakevat kasvua myös uusilta, vasta kehittyviltä markkinoilta, joiden toimintaympäristöön liittyy tavallista enemmän epävarmuutta ja riskejä. Vientitakuuvastuiden riskikeskittymä telakka- ja alusrahoituksessa kasvanee edelleen. Vienti- ja alusluottojen korontasaustoiminnan osalta korkotukimenot pysyvät korkealla tasolla korontasaussopimuskannan koosta ja korkeasta dollarikorkotasosta johtuen. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Yritysten lukumäärä kasvaa. Yritysten kansainvälistyminen vahvistuu ja vienti lisääntyy. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Ulkomainen matkailutulo ja matkailijoiden määrä Suomessa kasvaa. Toiminnallinen tuloksellisuus Julkisten yritysrahoittajien instrumentit ja palvelut täydentävät toisiaan entistä paremmin. Erityisesti alkavien ja kasvuyritysten rahoitus tehostuu. Viennin rahoituspalvelut ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja niiden alueellinen saatavuus on hyvä. 01. ( ) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) teknisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseen, 2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin sekä 3) InnoSuomi-toimintaan ja -palkintoihin. Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella. S e l v i t y s o s a : Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Mittarit/Kriteerit (asteikko 4 10) PRH:n asiakkaiden toimintaedellytykset kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä Asiakasarvio - 8,4 8,4 Innovatiivisuuden ja yrittäjyyden edistäminen Asiakasarvio - 8,4 8,4 Toiminnallinen tuloksellisuus Työn tuottavuus Tuottavuuden muutos, % -1,5 +2,0 +2,0 Taloudellisuus Yksikkökustannusten muutos, % 1) +2,8 +0,9 +5,3 Asiakastyytyväisyys Asiakasarvio (4 10) - 8,5 8,5 Sähköinen asiointi Sähköiset patenttihakemukset, % Sähköiset yhdistysrekisteri-ilmoitukset, % Kaupparekisteri-ilmoitukset, % Keskeisimpien palveluiden käsittelyaikatavoitteet Tyypillinen käsittelyaika 50 %:ssa tapauksista käsittelyaika alle 80 %:ssa tapauksista käsittelyaika alle Kotimaiset patenttihakemukset 2,5 v 2,8 v 4,2 v PCT- hakemukset (100 % ) 16 kk Tavaramerkkihakemukset 4,5 kk 4,5 kk 9 kk Kaupparekisteri-ilmoitukset ml. tilinpäätökset 4 pv 1 vko 2 vkoa 1) Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uusiminen lisää kustannuksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Yrityskiinnityshakemukset 1 vko 1 vko 2 vkoa Yhdistysten perustamisilmoitukset 1,8 kk 2 kk 6 kk Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet 478,7 484,0 484,0 josta maksullisen toiminnan osuus, % Työvoimakustannukset, euroa Henkilöstön hyvinvointi paranee työilmapiiri 3,7 3,9 3,9 sairauspoissaolopäivät/htv 10,9 < 8,5 < 8,5 Organisaation osaaminen kasvaa tyytyväisyys kehittymisen tukemiseen 3,3 3,6 3,7 koulutuspäivät/htv 4,3 5,0 5,0 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus, % 39,7 39,9 40,3 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva työnantajakuva 3,3 3,5 3,6 lähtövaihtuvuus, % 3,9 < 4,0 < 4,0 Johtaminen johtaminen 3,4 3,7 3,7 tiedon saanti 3,1 3,5 3,6 palautteen saanti 3,3 3,6 3,6 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 2) Alle omakustannusarvon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet Yhdistykset, uskonnolliset yhdyskunnat ja säätiöt Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset ) Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uusiminen alentaa kustannusvastaavuutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Liiketaloudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Laskelmat perustuvat olettamukselle, että tavaramerkkien ja mallien maksuja korotetaan kustannusvastaavuuden parantamiseksi. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edellisiltä vuosilta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uudistaminen talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Matkailun edistämiskeskus (MEK) on valtakunnallinen matkailun asiantuntija ja aktiivinen kansainvälinen toimija, joka tuottaa lisäarvoa matkailuelinkeinolle ja yhteiskunnalle. MEK tekee Suomea tunnetuksi, kehittää ja markkinoi Suomen matkailupalveluja ulkomailla, vientivalmentaa matkailun pk-yrityksiä sekä kehittää kotimaanmatkailua. MEK toimii yhdessä Suomen matkailuelinkeinon ja muiden sidosryhmien kanssa. Uusina tehtävinä Suomen matkailustrategiassa MEKille vastuutetaan valtakunnallisten tuotekehitysohjelmien koordinointi, Suomi-portaalin toteutus ja matkailun sähköisen tutkimustietopankin luominen ja ylläpito. MEK tiivistää yhteistyötä suuralueiden ja alueiden matkailutoimijoiden kanssa ja toiminnan painopisteet suunnataan entistä enemmän matkailun kehittymisen kannalta olennaisiin toimenpiteisiin. MEK keskittyy päämarkkina-alueillaan Suomen matkailustrategian mukaisiin tuoteryhmiin. Tuoteryhmien sisällä palvelujen laatu nousee entistä merkittävämmäksi tekijäksi. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Matkailun edistämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Vaikuttavuustavoitteet kuvaavat matkailun kokonaiskehitystä, joihin MEK:in toimenpiteillä on vain osittainen vaikutus. Ulkomailta suomeen tulevasta matkailusta saatava tulo kasvaa 3,7 % (v. : 6,9 %). Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset kasvavat 5 % (v. : 11,9 %) ja rekisteröimättömät ulkomaiset yöpymiset 2,0 % (v. : 8,4 %). Suomen markkinaosuus Pohjoismaihin saapuvasta matkailusta on 15,9 % (v. : 15,4 %). Toiminnallinen tuloksellisuus Tulos-/panossuhde laskettuna markkinoinnilla aikaansaadun vapaa-ajan matkailutulon suhteella operatiivisiin kustannuksiin on 13 (v. 2005: 13,2) ja kokonaiskustannuksiin 8,5 (v. : 7,7). Elinkeinorahoituksen osuus on 2,5 milj. euroa (v. : 2,8 milj. euroa). Ulkoisen asiakastyytyväisyyden keskiarvo on 8,3 (v. : 8,2). Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Työvoimakustannukset, euroa Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 6,8 < 5,0 < 5,0 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät /htv 2,5 3,0 3,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 19,0 26,0 19,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 8,9 < 4,0 24 Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 17 henkilötyövuotta tuottavuustoimien vuoksi. Määrärahojen markkina-alueittainen jakauma arvio arvio % % % Suomi, infopiste/contact center 252 1, ,6 65 0,4 Pohjois-Eurooppa , , ,2 Keski- ja Etelä-Eurooppa , , ,9 Iso-Britannia ja kaukomaat , , ,0 Uudet alueet 102 0,7 97 0,6 20 0,1 Keskusyksikkö , , ,4 Yhteensä , , ,0 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tulot ja menot. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta sekä yleisavustuksesta ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille annetun valtioneuvoston asetuksen (1186/2005) mukaisten hankkeiden maksamiseen ja toteuttamiseen. Valtuuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomailla toteutettujen hankkeiden lisäksi: 1) palvelualojen yhteishankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin sekä 2) Shanghain maailmannäyttelyyn osallistumisen valmistelun kustannuksiin. Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis. Valtuus Uusia avustuksia saa vuonna myöntää euroa. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa edistävät järjestöt ja Finpro ry, eri yhteisöt, toimialaliitot sekä yritykset. Määrärahalla toteutetaan osallistuvien yritysten kansainvälistymisen tueksi monipuolisia yhteishankkeita yritysten tärkeimmillä ja kehittyvillä markkina-alueilla. Määräraha suunnataan pienten ja keskisuurten kasvualoilla toimivien yritysten ja vientiään käynnistävien yritysten yhteishankkeisiin etenkin korkean teknologian toimialoilla. Yritysten välinen yhteistyö ja yhteishankkeisiin osallistuminen tehostavat yritysten omia kansainvälistymisponnistuksia ja tuovat niihin lisäarvoa. Määrärahalla toteutetaan yritysten verkottumista edistäviä yhteishankkeita, useimmiten yhteisesiintymisiä kansainvälisissä näyttelyissä, viennin kumppanuusohjelmia sekä vientirenkaita. Liiketoiminnan ja kansainvälistymisen sykli on nopeutunut ja se edellyttää yrityksiltä aiempaa ripeämpää ja hallitumpaa siirtymistä uusille markkinoille. Yhteishankkeilla lisätään yritysten tunnettuutta markkinoilla ja kehitetään yritysten omaa markkinatuntemusta kustannustehokkaalla tavalla, käyttäen hyväksi verkottuneen toimintatavan tarjoamat mahdollisuudet. Suomi on päättänyt osallistua Shanghain maailmannäyttelyyn vuonna Osallistumisella voidaan vahvistaa taloudellisen yhteistyön edellytyksiä Suomen ja Kiinan välillä ja tukea suomalaisten yritysten asemaa Kiinan markkinoilla. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti kansainvälistymisen tulosalueelle seuraavat tavoitteet vuodelle : Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat. Kasvuyritykset kansainvälistyvät ja niiden viennin määrä kasvaa. Uusien vientiä harjoittavien yritysten lukumäärä kasvaa. Toiminnallinen tuloksellisuus Yhteishankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä pysyy nykyisellä tasolla (v. 2004: 2 247, v. 2005: 2 644, v. : 2 336). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista on vähintään kaksi kolmasosaa (v. 2004: 67 %, v. 2005: 66 %, v. : 72 %). Pk-yrityksille suunnattujen verkottumista edistävien yhteishankkeiden lukumäärä pysyy vähintään ennallaan (v. 2004: 68 kpl ja v. 2005: 84 kpl, v. : 80 kpl). Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Yhteensä Vuonna myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 16,8 milj. euroa. talousarvio talousarvio tilinpäätös Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. Valtuus Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia lainoja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna enintään euroa ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja yhteensä enintään euroa. Valtioneuvosto voi tarvittaessa kysyntätilanteen niin edellyttäessä valtuuksien yhteismäärää ylittämättä muuttaa aluepoliittisten korkotukilainojen ja erityiskorkotukilainojen välistä jakosuhdetta sekä muuttaa korkotuellista valtuutta korkotuettomaksi. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Korkotuki mahdollistaa sen, että Finnvera Oyj voi myöntää ilman turvaavaa vakuutta riskilainoja kohtuuhinnalla erityisesti uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi sekä pk-yritysten laajentamiseksi ja kehittämiseksi. Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea, joka voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille alueellista korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea maksetaan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annetuista luotoista. Vuonna korkotukea maksetaan Finnvera Oyj:n vuonna 1999 tai sen jälkeen myöntämille luotoille. Korkotukea maksetaan lisäksi Kera Oyj:n ennen vuotta 1999 myöntämille luotoille Kera Oyj:stä annetun lain nojalla annettujen voimassa olevien valtioneuvoston sitoumusten mukaisena peruskorkotukena ja lisäkorkotukena. Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuudet koskevat myös sitä osaa myönnetyistä luotoista, joita rahoitetaan osana Euroopan aluekehitysrahoitusta. Näiden luottojen korkotuen kansallinen valtion rahoitusosuus on budjetoitu ohjelmakauden 2000 osalta momentille ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille Ohjelmakauden 2013 osalta korkotuen kansallinen valtion rahoitusosuus on budjetoitu momentille ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille Vuonna 2002 ja sen jälkeen myönnetyistä luotoista korkotuki maksetaan Finnvera Oyj:lle samana vuonna kuin yhtiö hyvittää sen asiakkaalle. Tätä aiemmin myönnettyihin luottoihin kohdistuva korkotuki maksetaan yhtiölle luotonsaajille siirtämistä seuraavana vuonna. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Vaikuttavuustavoitteet Rahoituksella syntyy vähintään uutta työpaikkaa (v. 2005: , v. : ). Toiminnalliset tavoitteet Takausten osuus suhteessa lainoihin kasvaa (v. 2005: 55 %, v. : 57 %). Vähintään alkavaa yritystä saa rahoitusta (v. 2005: 3 638, v. : 3 641). Vähintään kasvuyritystä saa rahoitusta (v. 2005: 976, v. : 1 355). Tulostavoitteet koskevat myös momentin rahoitusta. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Yhteensä Valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Valtuus Tasokorotus Vuoden korkotuesta kohdistamattoman korkotuen (peruskorkotuki) laskennallinen osuus on noin 0,67 milj. euroa ja kohdistetun korkotuen noin 10,15 milj. euroa. Vuoden myöntämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat noin 5,1 milj. euroa. talousarvio talousarvio tilinpäätös Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n ja Kera Oyj:n luotonanto- ja takaustoiminnassa syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää riskilainoja ja -takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Kasvuyritysten ja alkavien yritysten osalta riskitasoa pidetään keskimääräistä korkeampana. Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 :n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää alkaen. Tätä ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. Finnvera Oyj:n vuonna myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna Finnvera Oyj:n ohjelmakaudella 2000 myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen kohdistetaan myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Kansallinen rahoitusosuus on budjetoitu momentille ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille Tulostavoitteet sisältyvät momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) sekä saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (449/2002) mukaisen kuljetustuen maksamiseen pk-yrityksille. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Määrärahaa saa käyttää myös vuonna käyttöön otettavan uuden kuljetustukijärjestelmän mukaisen kuljetustuen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annettu laki (954/1981) on voimassa vuoden loppuun. Kuljetustukijärjestelmää jatketaan vuoden alusta valtionavustuslain (688/2001) nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lain (954/1981) mukaista kuljetustukea maksetaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa sijaitsevien pk-yritysten näiltä alueilta lähtevien kuljetusten tukemiseen. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaiseen hallintokokeiluun osallistuvien Kainuun kuntien osalta kuljetustuki maksetaan momentilta Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Tämä tukijärjestelmän keskeinen säilyy ennallaan uudistettaessa järjestelmää vuodesta eteenpäin. Kuljetukijärjestelmän jatkamisen taustaksi on vuonna toteutettu Oulun yliopiston tuottamana lain (954/1981) mukaisen kuljetustukijärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta koskeva tutkimus. Lain (954/1981) mukainen kuljetustuki maksetaan puolivuosittain jälkikäteen. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Edellytykset tuotannon määrän ja uuden tuotantotoiminnan lisääntymiselle sekä tuotannon jalostusasteen kohoamiselle vahvistuvat. Tuella edistetään noin 330 yrityksen tuotannon kehittymistä kuljetustuen ollessa yritystä kohden keskimäärin noin euroa. talousarvio talousarvio tilinpäätös Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) sekä valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/) mukaisten avustusten myöntämiseen ja maksamiseen. Valtuus. Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaista yritysten kehittämisavustusta sekä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta saa vuonna myöntää yhteensä euroa. Valtuudesta varataan euroa käytettäväksi valtioneuvoston päätöksellä talouden rakennemuutosten tai muiden äkillisten tapahtumien työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien ennalta arvaamattomien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin. Lisäksi valtuudesta enintään euroa käytetään yksinyrittäjien tukikokeilun toteuttamiseen sekä enintään euroa kyläkaupan investointiavustukseen. Mikäli vuoden myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää: 1) yritysten kehittämisavustuksiin sekä 2) voittoa tavoittelemattomien julkisten ja yksityisten yhteisöjen sekä säätiöiden toteuttamiin yritysten toimintaympäristöä kehittäviin hankkeisiin myönnettäviin avustuksiin. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Kehys-Kainuun seutukunnan osalta yksinyrittäjien tukikokeiluun varattu euron valtuus budjetoidaan Kainuun kehittämisrahamomentilla Tämä on otettu huomioon vähennyksenä momentin myöntämisvaltuudessa ja määrärahassa. Momentin mukaisia avustuksia suunnataan yritysten kasvua, osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä edistäviin hankkeisiin sekä yrityshautomotoiminnan kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Äkillisen rakennemuutoksen alueilla avustuksia suunnataan uusia työpaikkoja sekä työllistämismahdollisuuksia luoviin hankkeisiin. Yksinyrittäjien tuella edistetään yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamista myöntämällä yksinyrittäjille avustusta palkkamenoihin. Kokeilua laajennetaan erikseen nimettäville paikallisen rakennemuutoksen alueille tai muuten vaikeassa kehitysvaiheessa oleville alueille. Kyläkaupan investointiavustuksen tavoitteena on kyläkauppojen kilpailukyvyn parantaminen. Avustusta suunnataan hankkeisiin, joilla parannetaan ja monipuolistetaan kyläkaupan palveluja. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Vuoden myöntämisvaltuuden arvioidut vaikutukset ( vuonna suluissa) euroa Arvio avustuksen saajista Uusia työpaikkoja Uudet yritykset Avustukset yhteensä ( ) (524) (1 605) 250 (173) Toiminnalliset tulostavoitteet Momentin mukaisia avustuksia suunnataan nykyistä enemmän yritysten kasvua sekä työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteesä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Yhteensä Vuonna myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 35,9 milj. euroa. Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Yksinyrittäjien tukikokeilu Yritysten kehittämisavustukset Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ja 49) Avustus elinkeinopolitiikkaa edistäville järjestöille (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen valtionapuun ja lähinnä pk-yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen sekä ulkomaisten investointien edistämiseen, 2) valtionavustusten maksamiseen pk-yritystoiminnan edistämisyhteisöille, pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin, 3) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen, 4) ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja Finpro ry:n tarjoaman perusneuvonnan, koulutuksen ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseen sekä 5) Yritys-Suomi -portaalin ylläpitoon ja kehittämiseen. Momentin käyttötarkoituksessa mainittuihin ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen johdosta myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, ml. verkkopalvelut, kehittämiseen, yritysten eettisen vastuun ja luovien alojen yritystoiminnan edistämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnalli- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 sen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionapua kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Elinkeinopolitiikkaa edistävien järjestöjen avustukset myönnetään valtioneuvoston tarkemmin päättämien perusteiden mukaisesti. Yleisavustusta myönnetään edellä kohdassa neljä mainituille järjestöille yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta sekä yleisavustuksesta ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille annetun valtioneuvoston asetuksen (1186/2005) mukaisesti. Yleisavustusta voidaan myöntää yhteensä enintään 75 prosenttia avustukseen hyväksyttävistä kustannuksista. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahaa käytetään ulkomaisten investointien edistämiseen liittyvien palvelujen tuottamiseen. Määrärahaa käytetään myös elinkeino- ja pk-yritystoiminnan edellytysten parantamiseen, pk-yritysten kilpailukykyä edistäviin hankkeisiin erityisesti nopeasti kehittyvillä aloilla kuten luovassa taloudessa, kehittämispalvelujen tarjonnan monipuolistamiseen sekä muotoilun hyödyntämisen edistämiseen elinkeinotoiminnassa. Lisäksi määrärahaa käytetään alueellisen elinkeinotoiminnan ja naisyrittäjyyden edistämiseen sekä pkyritysten verkostoitumisen edistämiseen. Ulkomaankauppaa edistävät järjestöt ja Finpro ry tarjoavat kansainvälistyville kasvuyrityksille, uusille yrityksille ja pk-yrityksille monipuolisia asiantuntija-, neuvonta- ja koulutuspalveluita niin kotimaassa kuin ulkomailla. Pk-yrityksille tarjottavat peruspalvelut ovat pääosin maksuttomia, laajemmat asiantuntijapalvelut ja konsulttiselvitykset ovat maksullisia. Finpro kehittää ulkomaan toimintaansa lisäämällä resursseja erityisesti uusille kasvaville markkinoille Venäjällä, Kiinassa, Intiassa ja Kaakkois-Euroopassa. Tavoitteena on myös vahvistaa kotimaan maakuntatoimistoja sekä panostaa palveluiden kansainvälistämiseen. Ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen toiminnassa huomioidaan sekä ministeriön että viennin ja kansainvälistymisen edistämistä koskevan VKE-strategian tavoitteet. Määrärahan arvioitu käyttö Ulkomaisten investointien lisääminen Suomessa Muotoilun hyödyntämisen tehostaminen elinkeinotoiminnassa Yrityspalvelukonseptien ja verkkopalvelujen kehittäminen Kehittämispalvelujen monipuolistaminen, luovan talouden edistäminen, naisyrittäjyys ja muu avustustoiminta Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus Fintra Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Suomalais-venäläinen kauppakamari Osuuskunta Viexpo Finland Convention Bureau Music Export Finland Yritys-Suomi -portaali Finpro ry Yhteensä Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Suomeen kohdistuvien ulkomaisten investointien määrä kasvaa. Yritysten liikkeenjohdollinen osaaminen ja kilpailukyky lisääntyvät. Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen mahdollistamat liiketoimintamallit uusiutuvat erityisesti palvelualoilla. Pk-yritysten ja kasvuyritysten liiketoimintaosaaminen vahvistuu ja uusille markkinoille pääsy nopeutuu. Viennin määrä kasvaa. Toiminnalliset tulostavoitteet Invest in Finland käyttää enenevässä määrin ostopalveluna Finpron ulkomaan verkostoa uusien asiakkuuksien hankkimiseksi. Kehittämispalvelujen laatu paranee, pk-yritysten osaamispääoma monipuolistuu ja kilpailukyky vahvistuu. Yrityksille tarkoitettujen verkkopalvelujen käyttö lisääntyy. Finpron maksuttomista ja osin maksullisista asiantuntijapalveluista vähintään kaksi kolmasosaa kohdistuu pk-yrityksille (v. 2004: 68 %, v. 2005: 66 %, v. : 66 %). Finpron asiantuntija- ja neuvontapalveluiden käyttäjämäärät kasvavat. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasokorotus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Yritys-Suomi portaalin rahoitukseen varataan 1 milj. euroa. Portaaliin sisällytetään kattavasti kaikki lakisääteiset tai julkisesti rahoitetut yrityspalvelut valtakunnallisesti. Tavoitteena on rakentaa portaali, jossa voidaan kehittää ja ottaa käyttöön sähköinen asiointi sekä erilaisia vuorovaikutteisia palveluja. talousarvio talousarvio tilinpäätös Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen maksamiseen, 2) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen sekä 3) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) nojalla kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus antaa korontasausyhtiölle sitoumuksia siitä, että yhtiö voi tehdä korontasaussopimuksia vuosina enintään milj. euron pääoma-arvosta. Enimmäispääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimaan tulleiden korontasaussopimusten erääntymätön pääoma ja sitovien korontasaustarjousten pääomasta 30 %. Korontasaustoiminnan osalta limiitistä oli vuoden lopussa sidottu 3 274,1 milj. euroa, josta korontasaussopimusten osuus oli 2 061,8 milj. euroa. Korontasaustarjous- ja korontasaussopimuskanta uusiutuu ja muuttuu jatkuvasti lain asettaman enimmäismäärän puitteissa ja ainoastaan osa tarjouskannasta etenee sopimusvaiheeseen. Vuonna vientiluottojen korontasaussopimuksista johtuvan määrärahatarpeen arvioidaan olevan euroa ja alusluottojen korontasaussopimusten osalta euroa. Vuonna arvioidaan uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia tehtävän 300 milj. euron arvosta sekä alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia 650 milj. euron arvosta. Vuoden jälkeen vientiluottojen korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän vuosittain 300 milj. euron arvosta. Alusluottojen korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän 903 milj. euron arvosta vuonna 2009 ja vuoden 2009 jälkeen vuosittain 300 milj. euron arvosta. Vuonna momentilta maksettiin korkotukea ja hallinnointipalkkioita yhteensä 23,7 milj. euroa. Suojaustoimenpiteistä ei aiheutunut kustannuksia vuonna. Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta voi aiheutua menojen lisäksi korkohyvityksinä myös tuloja. Vuonna valtiolle maksettiin korkohyvitystä yhteensä 0,5 milj. euroa ja suojaustoimenpiteistä kertyi tuloja yhteensä 0,1 milj. euroa. Vaikuttavuus Suomalaisella viennin ja alushankintojen rahoituksella on kansainvälisesti kilpailukykyiset ehdot. Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa) Yhteensä Vientiluottojen korkotuki Alusluottojen korkotuki Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin sekä 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakautta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 mistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13