LIITE 10 BILAGA KARTTA ALUEEN RAKENNETTAVUUDESTA KARTA ÖVER OMRÅDETS BYGGBARHET

Transkriptio

1

2

3

4

5 KARTTA ALUEEN RAKENNETTAVUUDESTA KARTA ÖVER OMRÅDETS BYGGBARHET LIITE 0 BILAGA Tasanmaantontti, saven paksuus yli m Plan tomt, lerskiktets tjocklek över m. Tasanmaantontti, saven paksuus alle m. Plan tomt, lerskiktets tjocklek under m. Rinnetontti, vaatii rinnetalon Sluttningstomt, kräver sluttningshus

6 m ras.tie LIITE BILAGA EV 86 PUROLEHDONPUISTO 9 BÄCKLUNDSPARKEN SM VL A A 0 EV 7 7 EV EV A 8 m 96 m 0 m Uusi johto ras VL m LILLDUNGEGATAN LILLDUNGENKATU 76 m 0 m 07 m m 870 m 0 m LILLDUNGENKUJA LILLDUNGEGRÄNDEN 870 m Uusi kulkuras. VL 90 m ej ej 09 m 6 90 m m PUROLEHDONPUISTO BÄCKLUNDSPARKEN m 778 m TURULAGRÄNDEN 67 m Tieoikeus 6 m 0 m YLÄ-HAIKKOONTIE HAIKKOONMETSÄ HAIKOSKOGEN ÖSTRA ITÄ- 7 m m 07 m m Uusi kulkuras ÖVRE-HAIKOVÄGEN 988 m m m 8 m TURULAN KUJA 77 m 97 m E D C B A Uusi johto ras v.ras 0 69 m BERGKULLANKUJA m BERGKULLA A GRÄNDEN EV MENSAS STIGEN MENSAKSEN POLKU m Uusi johto ras 0 76 m 70 m 0 97 m m Uusi johto ras m m 96 m 7 PELTOLANMÄKI PELTOLA BACKEN m 0 m 70 7 m 00 m m VL HAIKKOONMETSÄ HAIKOSKOGEN 0 m m Uusi johto ras 00 m m 697 m Uusi kulkuras m STENSGRÄND ej m YLÄ-HAIKKOONTIE m m 906 m 67 ITÄ-MENSAKSENTIE v.ras. ajo 7 6 v.ras. EV ajo 6 77 m m Uusi johto ras 8 9 m 0 9 m m ÖSTRA MENSASVÄGEN 099 m 89 m STENSINKUJA 7 s- 8 m 00 m 9 m 7 9 m 7 9 m PÅVALSBACKAGATAN 77 PÅVALSIN KUJA PÅVALSIN 7 96 m 9 m 89 m m 6 m 90 m 779 m 90 m 00 m KAARI 68 m 876 m 06 m 897 m AO m 08 m PÅVALSBÅ GEN 6 08 m 7 9 m PÅVALSINMÄKI PÅVALSBACKEN 79 m 80 m m 9 m 9 m 07 ej ajo PÅVALSBACKANKATU 09 m 79 m PÅVALSGRÄNDEN 8 Uusi kulkuras. 78 VL ej 67 Uusi johto ras 9 69 m 0 m 06 m 9 m m m m ej 0 m 0 8 m 80 m 0 m m m 76 m 9 7 m VL HAIKKOONMETSÄ 07 m 8 m 8 66 Uusi kulkuras. 0 m v.ras. ajo 8 HAIKOSKOGEN 0 m m m 9 m ej 80 m 8 HÖGSTENINKUJA HÖGSTENSGRÄND m 068 m ej rp EV Uusi johto ras Uusi johto ras 69 m VL m 80 m 9 6 m Uusi johto ras m 608 m m rp 00 m rp Uusi kulkuras A m 0 ej VL YLÄ-HAIKKOONTIE ej Uusi kulkuras Uusi johto ras m v.ras. ej 79 m Uusi kulkuras. 989 m m 790 m VL m Uusi johto ras Tonttijakoyhdistelmä Sammanställning av tomtindelning :000

7 LIITE /BILAGA..0 YLEISTÄ Itä-Mensaksen asemakaavassa on Tolkkistentien varteen osoitettu uusia asuinalueita. Tämän työn tarkoituksena on selvittää tieliikenteestä aiheutuvaa tärinää näillä uusilla alueilla. Tolkkistentien liikenteen aiheuttamaa tärinää arvioidaan VTT:n julkaisujen Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta sekä Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi laskutoiminnoilla ja arvoilla. Tämän selvityksen tiedot perustuvat näihin kolmeen lähteeseen. LÄHTÖKOHDAT. Kaava-alue Asemakaavassa osoitetaan yhdeksän uutta tonttia Tolkkistentien läheisyyteen. Näillä tonteilla arvioidaan Tolkkistentien liikenteen mahdollisesti aiheuttamaa tärinää.. Maaperä Suurin osa uusista tonteista sijaitsee alueilla, joilla savikerros on yli kolmen metrin syvyinen. Vain kaksi tonttia sijaitsee metsäisessä rinteessä. Alueen rakennettavuudesta on laadittu erillinen tutkimus, josta ilmenee savikerroksen paksuus. (Mensas, rakennettavuusselvitys). ARVIOINTIMENETTELYT. Yleistä VTT:n julkaisut Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa sekä Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta käytetään Suomessa yleisesti liikennetärinän arvioinnissa. Julkaisuissa esitetään tärinän arviointimenettely kolmelle eri tarkkuustasolle, arviointitaso, arviointitaso ja arviointitaso. Arviointitason tarkastelulla selvitetään, onko värähtelytarkastelu lainkaan tarpeen. Arviossa tarvitaan lähtötietona vain arvio liikennetyypistä ja väylän alla esiintyvästä pehmeimmästä maalajityypistä. Liikennetypin arvioinnissa on pyrittävä arvioimaan myös tulevaisuuden muutostarpeita. Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, Jouko Törnqvist ja Asko Talja, VTT Working Papers 0, Espoo 006. Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Asko Talja, VTT Tiedotteita 78, Espoo 00. Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, Asko Talja, Ari Vepsä, Juhan Kurkela ja Matti Halonen, VTT Tiedotteita, Espoo 008.

8 Arviointitasoa suositellaan käytettäväksi, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason perusteella alue on riskialuetta. Arviointitason pääperiaatteena on, että laskentakaavoilla tai mittaamalla selvitetään maanpinnan pystyvärähtelyä. Arviointitaso perustuu maaperän tärinämittauksiin. Arviointitason käyttöä tarvitaan, mikäli arviointitason laskennallisella tarkastelulla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa maaperän pystyvärähtelyn suuruudesta, tai halutaan rakentaa alueelle, jolla arviointitason mukaan tärinä voi ylittää suositusarvon.. Arviointitason mukainen arviointi Arviointitason mukaiset turvaetäisyydet esitetään taulukossa. Taulukon etäisyydet perustuvat kirjallisuudesta ja värähtelymittauksista saatuun kokemukseen. Turvaetäisyytenä voidaan käyttää puolta taulukossa esitetyistä arvoista, mikäli rakennuksen lattiat ovat maanvaraiset, rakennus on yksikerroksinen ja perustus on rakennettu paaluille tai rakennus on vähintään -kerroksinen. Mikäli suunniteltu asutus sijoittuu taulukon turvaetäisyyden ulkopuolelle, ei tarkempaa tärinäselvitystä tarvita. Taulukko. Arvio etäisyyksistä, joita suuremmilla arvoilla tarkempi värähtelyselvitys ei ole tarpeen. Suositeltava turvaetäisyys Liikennetyyppi Pehmein maalaji väylän alla 00 m Tavarajunaliikenne Pehmeä maa ( 00 tn, 90 km/h) 00 m Pikajunaliikenne Pehmeä maa (0 km/h) 00 m Tavara- ja pikajunat Kova maa 00 m Raskas maantieliikenne (00 km/h, sileä) 00 m Hidastetöyssyt, raskas liikenne (0 km/h) 0 m Raskas katuliikenne (0 km/h, sileä) m*) Raskas maantie- ja katuliikenne (myös töyssyt) Pehmeä maa Pehmeä maa Pehmeä maa Kova maa *) Ei koske väyliä, joilla on vain tilapäisesti raskasta liikennettä. Koska osa kaava-alueen uusista tonteista sijaitsee alle 00 metriä Tolkkistentiestä ja koska sen nopeusrajoitus on 0 60 km/h ja maaperä pehmeää savea, ei arviointitaso :n mukainen arviointi riitä. Tarkempi, arviointitason mukainen tarkastelu tehdään laskentamallin avulla. Törnqvist&Talja 006, s. 8-

9 . ARVIOINTITASON MUKAINEN ARVIOINTI.. Tärinähaitan arviointimenettely Arviointitaso perustuu laskentakaavoihin perustuvaan arvioon. Tämän tutkimuksen perusteella laskentakaavoihin perustuva arvio voi olla useissa tapauksissa epäluotettava, koska laskentakaavoilla ei pystytä arvioimaan riittävän luotettavasti maaperän vaakavärähtelyä. Vaikka laskennallinen arviointi on epätarkka, laskentamallit antavat hyvän käsityksen värähtelyn suuruuteen vaikuttavista tekijöistä. Tässä selvityksessä on sovellettu VTT:n julkaisussa esitettyä arviointimenettelyä. Ensin ) arvioidaan maanpinnan pystysuuntaisen heilahdusnopeuden maksimiarvo (kappale..), sitten ) muutetaan laskentamallilla saatu pystysuuntaisen heilahdusnopeuden maksimiarvo värähtelyn tunnusluvuks (mm/s) (kappale..) ja ) lopuksi verrataan saatua värähtelyn tunnuslukua (mm/s) suositeltuihin värähtelyluokkiin (kappale..)... Tärinän pystysuuntaisen heilahdusnopeuden arviointi tiealueelle Käsinlaskentaa varten kehitetyt mallit ovat luonteeltaan kerroinmalleja, joissa näennäisesti toisistaan riippumattomien tekijöiden vaikutus otetaan huomioon eri tekijöiden kerroinarvojen tulona. Kumipyöräisten raskaiden ajoneuvojen aikaansaaman tärinän leviämiseen on hidastetöyssyillä käytetty lähteen (Watts & Krylov ) laskentamallia. Suosituksessa laskentamallia on laajennettu kuvamaan myös tien muita epätasaisuuksia. Laskentamallilla arvioidaan maanpinnan pystysuuntaisen heilahdusnopeuden maksimiarvoa. Tierakenteen päällysrakenteen paksuus on 0,8 m. 7 Perusyhtälö Pystysuora heilahdusnopeuden maksimin odotusarvo lasketaan maanvaraisesti perustetulle radalle perusyhtälöstä () jossa on epätasaisuuden suurin arvo, mm maaperäkerroin (taulukko ) epätasaisuuden leveys (p =, jos epätasaisuus osuu molempien pyörien alle, p = 0,7, jos se osuu vain toisen pyörän alle) ajoneuvon nopeus, km/h tarkastelupisteen etäisyys epätasaisuudesta, m maaperästä riippuva eksponentti, jolla huomioidaan tärinän vaimentuminen (taulukko ) suurennuskerroin maasta rakennukseen. Talja et al Alkuperäinen lähde: Watts G.R. &Krylov V.V 000: Ground-borne vibration generated by vehicles crossing road humps and speed control cushions. Applied Acoustics 9, s Törnqvist & Talja 006, Liite D, s. D-D

10 Paksut rakennekerrokset pienentävät leviävää tärinää verrattuna ohuisiin rakennekerroksiin. Pehmeissä maapohjissa alusrakenteen painumasuppilo on syvyydeltään suurempi kuin kovilla maapohjilla, mikä on huomioitu maaperäkertoimessa. Epätasaisuutena käytetään esitettyjä arvoja, ellei tien tai kadun pinnan epätasaisuutta dynaamisen 0 kn pyöräkuorman alla ole erikseen mittaamalla määritetty. Taulukko. Maaperäkerroin g ja eksponentti x. Maalajityyppi katualueella ja Maaperäkerroin g Maaperäeksponentti x sen vierellä Pehmeät savet, -, Kovat savet 0, -,0 Hiekat, sorat 0, -0,7 Moreeni 0, -0,9 Kallio 0, -, Taulukko. Epätasaisuuskerroin. Tien ja kadun laatu Epätasaisuus a, mm Uusi AB-päällyste... Kulunut reikiintymätön AB- päällyste... Reikiintynyt AB- päällyste...0 Nupukivipäällyste...8 Sorapäällyste, hyväkuntoinen...8 Sorapäällyste, huonokuntoinen... Kohollaan oleva rumpu kadussa, kohollaan oleva taikka painunut kaivon kansi kadussa (suurin ero m:n oikolaudalla mitattuna) Asuintilojen tärinän arviointi (kerroin M) Maapohjasta rakennukseen välittyvä tärinä (kerroin M) arvioidaan rakennustyyppikohtaisesti kokemusperäisellä suurennussuhteella. 8 Tällä hetkellä rakennuksen tärinää arvioidaan maaperän pystyvärähtelyn perusteella, jota korjataan rakennuksen koon mukaan. Menetelmä esitetään tarkemmin VTT Tiedotteessa Ehdotettu menetelmä on suuntaa antava eikä ota huomioon maaperän värähtelyn suuntaa, taajuussisältöä eikä rakennusten dynaamisten ominaisuuksien vaikutusta. Menetelmä perustuu kirjallisuustutkimukseen ja mittauksiin, joissa asuintiloista määritettyä värähtelyn tunnuslukua on verrattu maaperästä määritettyyn pystysuuntaisen värähtelyn tunnuslukuun. Kirjallisuudesta löytyneiden tulosten mukaan kaksikerroksisilla taloilla rungon vaakasuuntainen värähtely ja lattian pystysuuntainen värähtely ovat keskimäärin noin,-kertaiset ja voivat olla jopa --kertaiset maaperän pystysuuntaisiin värähtelyihin nähden. 8 Törnqvist & Talja 006, s. - 9 Talja 00.

11 VTT:n :stä eri pientalosta saadut tulokset osoittavat kuitenkin, että sekä toisen kerroksen vaakavärähtelyn että lattian pystyvärähtelyn tunnusluvun suhde maaperän värähtelyn tunnuslukuun on paaluttamattomilla rakennuksilla useimmiten 0,7-,. Tilastollinen maksimi on,. Paalutus pienentää pystysuuntaista värähtelyä, mutta vaakasuuntaisiin värähtelyihin paalutuksella ei ole selvää vaikutusta. VTT:n mittauskohteet ovat pehmeillä savialueilla, joilla yli 60 % maaperän värähtelyn tunnusluvusta määräytyi 6-0 Hz:n värähtelykomponenteista. Tulosten perusteella on annettu suositus, että suunnittelun perusteena käytetään maaperän pystysuuntaisen värähtelyn tunnuslukua. Yksikerroksisilla rakennuksilla vaakavärähtelyä ei tarvitse huomioida. Kaksikerroksisten rakennusten vaakavärähtelyssä on suositeltu varautumista kaksinkertaiseen värähtelyn tunnuslukuun. Myös ala- ja välipohjien pystysuuntaisessa värähtelyssä suositellaan varautumista kaksinkertaiseen värähtelyn tunnuslukuun. Poikkeuksena ovat paaluille perustettujen --kerroksisten talojen ala- ja välipohjat sekä maanvaraiset lattiat, joilla riittää varautuminen maaperän värähtelyn suuruiseen tunnuslukuun. Asuintiloissa esiintyvä värähtely arvioidaan kertomalla maaperän pystyvärähtely rakennuksen tyypistä riippuvalla kertoimella. Kerroin on,0 lukuun ottamatta seuraavia tapauksia, joille kerroin on,0: Rakennuksen lattiat ovat maanvaraiset. Rakennus on yksikerroksinen ja perustettu paaluille. Rakennus on vähintään -kerroksinen... Taaajuuspainotettu tehollisarvo Asuinmukavuutta arvioitaessa eri liikennevälineistä mitatuista värähtelysignaalin tehollisarvoista määritetään värähtelyn tunnusluku (mm/s). Se kuvaa värähtelyn maksimiarvon odotusarvoa, joka määritellään mittaustuloksista 9 %:n todennäköisyyttä vastaavaksi tilastollisesti suurimmaksi arvoksi. 0 Toisaalta kun arvioidaan rakennusten, rakenteiden ja laitteiden kestävyyttä tärinälle, vertailuarvona käytetään yleensä värähtelyn huippuarvoa. Taajuuspainotetun tehollisarvon likiarvo voidaan arvioida maan pinnan pystysuuntaisesta heilahdusnopeudesta kertomalla se luvulla 0,...0,6. Kerroin riippuu värähtelyn dominoivasta taajuudesta... Värähtelyluokkien rajat Liikennetärinästä aiheutuva haitta voidaan rinnastaa melusta aiheutuvaan haittaan. Tällöin värähtelyn havaittavuus, koettavuus ja hyväksyttävyys ovat eri asioita. Kuten melutasokin, värähtelyn hyväksyttävyystaso on erilainen eri henkilöillä. Suosituksen perusteena on värähtelyn tunnusluku, joka on määritetty siten, että se vastaa asuintiloissa esiintyvän värähtelyn tilastollista maksimiarvoa, kun mittausjakson pituus on yksi viikko. Suositus koskee sekä yö- että päiväaikaa. Taulukossa on esitetty suositus rakennusten värähtelyluokituksesta liikennetärinöille. Se perustuu Norjan standardiin ja VTT:n mittaustuloksiin. Suositus on sopusoinnussa sekä useissa muissa maissa esitettyjen suositusten että VTT:n saaman kokemuksen kanssa. 0 Törnqvist & Talja 006, s. Törnqvist &Talja 006, liite D, s. D Talja 00, s. -

12 Taulukko. Suositus rakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Kuvaus värähtelyolosuhteista Hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä. Suhteellisen hyvät olosuhteet. Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Keskimäärin % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. [mm/s] 0,0 0, 0,0 0,60 Luokkaa C suositellaan minivaatimuksena uusien asuinalueiden tai liikenneväylien rakentamisessa. Luokan B asunnot ovat värähtelyteknisesti suhteellisen hyviä, mutta muutamat valitukset ovat mahdollisia. Luokan A asunnoissa asukkaat eivät normaalisti havaitse liikenteestä aiheutuvaa värähtelyä.. LASKENTATULOKSET Itä-Mensaksen asemakaava-alueella uusien asuinalueiden liikennetärinän arvioinnissa on ensin laskettu pystysuuntaisen heilahdusnopeuden maksimiarvo. Arvioinnissa käytettiin seuraavia perusarvoja: - Epätasaisuuden suurin arvo = mm (kulunut reikiintymätön AB-päällyste) Vertailuksi laskettiin myös = 6-0 mm (reikiintynyt AB-päällyste. (kts. taulukko ) - Ajoneuvon nopeus = 60 km/h - maaperäkerroin =,, pehmeä savi (kts.taulukko ) - maaperäeksponentti = -,, pehmeä savi (kts.taulukko ) - epätasaisuuden leveys = - maapohjasta rakennukseen välittyvä tärinä kerroin = Taulukko : Pystysuuntainen heilahdusnopeus 0, 60 m, 80 m ja 00 m etäisyydelle Tolkkistentielle: Etäisyys,,,, kun = mm kun = 6 mm kun = 8 mm kun = 0 mm 60 m 0,7 0, 0, 0,69 80 m 0,0 0,0 0,0 0,0 00 m 0,6 0, 0, 0,9 Taulukko 6: Taajuuspainotetun tehollisarvon likiarvo arvioitiin maan pinnan pystysuuntaisesta heilahdusnopeudesta kertomalla se luvulla 0,. Etäisyys kun = mm kun = 6 mm kun = 8 mm kun = 0 mm 60 m 0, 0, 0,7 0, 80 m 0,0 0, 0,0 0, 00 m 0,08 0, 0,6 0,0 Talja 00, s. 6, s., Törnqvist &Talja 006, s. 0-6

13 v (w,9) mm/s TULOSTEN JOHTOPÄÄTÖKSET. Tolkkistentien nykytilanne Tolkkistentien tärinää laskettaessa lähdettiin siitä, että sen päällyste voidaan luokitella kuluneeksi reikiintymättömäksi AB-päällysteeksi ( mm) ja siitä, että nopeusrajoitus on nykyinen 60 km/h. Vertailun vuoksi laskettiin myös tieliikenteestä aiheutuva tärinä erilailla kuluneilla tiepinnoilla ( - 0 mm) ja eri etäisyyksillä (0-0 m) asuinalueista. Suurin osa uusista asuinalueista sijaitsee yli 60 metriä Tolkkistentiestä. Kaksi tonttia sijaitsee kuitenkin vain 0 metriä Tolkkistentiestä. Tieliikenteen tärinä rakennuksessa (ajonopeus 60 km/h) 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 0, Asuinalueen etäisyys tiestä (m) mm 6 mm 8 mm 0 mm C-luokka B-luokka Asuinalue (> 0 m) Asuinalue (> 60 m) Kaavio : Tieliikenteen laskentatulokset kun ajonopeus on 60 km/h. Niillä tonteilla, jotka sijaitsevat yli 60 metriä Tolkkistentiestä, on tilanne erittäin hyvä. Laskentatulosten perusteella alle m epätasaisuudet tien pinnassa taajuuspainotetun tehollisarvon (mm/s) ovat alle 0,, mikä on tosi hyvä. Tavoite uusien asuinalueiden suunnittelussa on värähtelyluokka C, jolloin tunnusluku (mm/s) on alle 0,. Näillä tonteilla tilanne on vielä ihan hyvä vaikka tiepinnan epätasaisuudet olisivat 8 mm, koska silloin tunnusluku (mm/s) on edelleen alle 0,. Laskelmista voimme siis todeta että jos epätasaisuudet tien pinnassa ovat alle 8 mm (reikiintynyt AB-päällyste, 8 mm), niin tunnusluku (mm/s) jää alle 0,, jos asuinalueen etäisyys Tolkkistentiehen on vähintään m. Niillä tonteilla, jotka sijaitsevat vain 0 m Tolkkistentiestä, pysyy tunnusluku (mm/s) alle 0,0:ssa, jos epätasaisuudet tien pinnassa ovat alle 6 mm. Näin ollen voidaan todeta, että mikäli epätasaisuudet Tolkkistentien pinnassa pysyvät alle 6 mm, tieliikenteen tärinä alittaa annetun suositusluokan C ja tunnusluku (mm/s) on alle 0,. 7

14 v (w,9) mm/s. Alennettu ajonopeus Lopuksi tutkittiin, miten ajonopeuksien alentaminen vaikuttaisi liikennetärinään. On hyvin todennäköistä, että Tolkkistentien nopeusrajoitukseksi muutetaan 0 km/h, kun asuinalue rakennetaan. Laskelmien mukaan liikennetärinä vähenee huomattavasti, jos nopeusrajoitusta alennetaan 0 km/h. Tieliikenteen tärinä rakennuksessa (ajonopeus 0 km/h) 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 0, Asuinalueen etäisyys tiestä (m) mm 6 mm 8 mm 0 mm C-luokka B-luokka Asuinalue (> 0 m) Asuinalue (> 60 m) Kaavio : Tieliikenteen laskentatulokset kun ajonopeus on 0 km/h. Laskemista voidaan todeta että tieliikenteen tärinä alittaa annetun suositusluokan C (tunnusluku (mm/s) 0,) melkein kaikilla tonteilla, kun tien pinnan epätasaisuudet ovat alle 8-0 mm. 8

15 v (w,9) mm/s ITÄ-MENSAKSEN ASEMAKAAVA-ALUE Tärinäselvitys (0 km/h) Tien laatu: Kulunut reikiintymätön AB-päällyste a= mm Taulukko : v= 0 km/h (r/6) -x = g=, mm r= x= x= -, 0,66 0 m -, r= m 0, 0 m (r/6) -x = katso taulukko 0, m p= 0,08 80 m M= 0,0 00 m 0,07 0 m 60 m 80 m 00 m 0, 0,7 0, 0, 0,08 0,07 Tien laatu: Reikiintynyt AB-päällyste a= 6 mm a= 8 mm a= 0 mm v= 0 km/h v= 0 v= 0 g=, mm g=, g=, x= -, x= -, x= -, r= r= r= (r/6) -x = katso taulukko (r/6) -x = katso taulukko (r/6) -x = katso taulukko p= p= p= M= M= M= 60 m 80 m 00 m 60 m 80 m 00 m 60 m 80 m 00 m 0, 0, 0,0 0,7 0, 0, 0,6 0, 0,6 0,7 0, 0,0 0,9 0, 0,6 0, 0,7 0, Tieliikenteen tärinä rakennuksessa (ajonopeus 0 km/h) 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, Asuinalueen etäisyys tiestä (m) mm 6 mm 8 mm 0 mm C-luokka B-luokka Asuinalue (> 0 m) Asuinalue (> 60 m)

16 v (w,9) mm/s ITÄ-MENSAKSEN ASEMAKAAVA-ALUE Tärinäselvitys (60 km/h) Tien laatu: Kulunut reikiintymätön AB-päällyste a= mm Taulukko : v= 60 km/h (r/6) -x = g=, mm r= x= x= -, 0,66 0 m -, r= m 0, 0 m (r/6) -x =katso taulukko 0, m p= 0,08 80 m M= 0,0 00 m 0,07 0 m 60 m 80 m 00 m 0,7 0,0 0,6 0, 0,0 0,08 Tien laatu: Reikiintynyt AB-päällyste a= 6 mm a= 8 mm a= 0 mm v= 60 km/h v= 60 v= 60 g=, mm g=, g=, x= -, x= -, x= -, r= r= r= (r/6) -x =katso taulukko (r/6) -x = katso taulukko (r/6) -x = katso taulukko p= p= p= M= M= M= 60 m 80 m 00 m 60 m 80 m 00 m 60 m 80 m 00 m 0, 0,0 0, 0, 0,0 0, 0,69 0,0 0,9 0, 0, 0, 0,7 0,0 0,6 0, 0, 0,0 Tieliikenteen tärinä rakennuksessa (ajonopeus 60 km/h) 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, Asuinalueen etäisyys tiestä (m) mm 6 mm 8 mm 0 mm C-luokka B-luokka Asuinalue (> 0 m) Asuinalue (> 60 m)

17 LIITE BILAGA Niina Siitonen Diplomi-insinööri Selvitys hulevesien määrästä ja johtamisesta Itä-Mensaksen kaava-alueella Porvoossa..0

18

19 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... Johdanto... 6 Itä-Mensas Valuma-alueet... 0 Hulevedet asemakaava-alueella.... Hulevesien viivyttäminen tonteilla..... Esimerkkiratkaisuja tonttikohtaiseen viivytykseen... Kalliotontit... Lähdeluettelo... 6

20 6 Johdanto Hulevedelle on esitetty monta eri määritelmää. Tässä raportissa hulevesillä tarkoitetaan rakennettuja tai muuten läpäisemättömiä pintoja pitkin valuvia sade- ja sulamisvesiä, jotka päätyvät viemäreihin tai ojiin (Kotro 00). Hulevesien hallinnalle on tarvetta rakennetussa ympäristössä, koska kovien pintojen lisääntyessä maaperän kapasiteetti vastaanottaa vettä pienenee, mikä johtaa virtaamahuippujen sekä maan pintaosissa liikkuvan vesimäärän kasvuun. Tämä saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa hulevesitulviin. Kuvassa. on esitetty rakentamisen intensiteetin vaikutusta haihtumiseen, pintavaluntaan sekä pintakerros- ja pohjavesivaluntaan. Muutos luonnontilaisen ja rakennetun alueen välillä on veden luontaisen liikkumisen kannalta suuri. Kuva. Rakentamisen vaikutus veden liikkeisiin (Eskola & Tahvonen 00). Hulevesijärjestelmät mitoitetaan ennalta valitun todennäköisyyden mukaisesti esiintyvän mitoitussateen perusteella. Mitoitussadetta määriteltäessä on otettava huomioon sateen kesto ja intensiteetti (rankkuus), sademäärä sekä todennäköisyys, jolla kyseinen sadetapahtuma esiintyy (toistuvuus). Hulevesien johtamisjärjestelmät, kuten avopainanteet ja viemärit, suunnitellaan hetkellisen suurimman virtaaman mukaan, kun taas hulevesien varastointiin ja käsittelyyn käytettävien rakenteiden mitoitus perustuu huleveden määrään eli tilavuuteen. (Kuntaliitto 0) Mitoitusvirtaama määritetään Kuntaliiton Hulevesioppaan (0) mukaan kaavalla [Kaava ] jossa Q kuvaa virtaamaa, c pinnan valumakerrointa, i sateen intensiteettiä ja A valitun alueen pinta-alaa hehtaareissa. Tietyn pituisen sateen aikana muodostuva hulevesimäärä määritellään kaavalla (Kuntaliitto 0) [Kaava ]

21 7 jossa V kuvaa huleveden määrää eli tilavuutta ja t sateen kestoa. Muut parametrit ovat samoja, kuin Kaavassa. Valumakerroin kuvaa alueelta pois valuvan vesimäärän suhdetta aluesadantaan (Kuntaliitto 0). Toisin sanottuna valumakerroin kertoo kuinka suuri osa sadannasta on otettava huomioon hulevesirakenteita suunniteltaessa (Tielaitos 99). Itä-Mensaksen hulevesisuunnitelmaa tehtäessä käytetyt valumakertoimet on koottu Taulukkoon.. Kertoimina on käytetty keskiarvoja Tielaitoksen raportissa (99) esitetyistä arvoista. Keskiarvoja käytettiin, koska tässä suunnitteluvaiheessa ei pintojen ominaisuuksista kuten epätasaisuudesta ollut tarkkaa tietoa. Taulukko. Itä-Mensaksen hulevesimitoituksia tehtäessä käytetyt valumakertoimet (muokattu Tiehallinto 99). Pinta Valumakerroin katto 0,9 asvaltti 0,8 soratie 0, nurmipiha 0, puisto/niitty 0, metsä 0, avokallio 0, Mitoitussateen intensiteetti määräytyy sen kestoajan ja todennäköisyyden mukaan. Sateen kesto valitaan sen perusteella, halutaanko rakenteet mitoittaa hetkellisen huippuvirtaaman vai syntyvän vesimäärän mukaan. Kun mitoitusperusteena käytetään hetkellistä huippuvirtaamaa, valitaan sateelle mahdollisimman lyhyt kesto, jolloin sateen intensiteetti on suuri. Jos mitoitusperusteena käytetään vesimäärää, valitaan pitkäkestoinen sade, jolloin kokonaisvesimäärä kasvaa, vaikka sade ei olekaan yhtä rankka kuin lyhytkestoisempi sadetapahtuma. Yksinkertaistettuna, sateen keston pienentyessä intensiteetti kasvaa. (Kuntaliitto 0) Todennäköisyys valitaan suunniteltavan alueen ympäristöolosuhteiden sekä mitoitettavan järjestelmän mukaan. Mitä pienempi todennäköisyys sateen toistuvuudella on, sitä rankempi ja sademäärältään suurempi se on. Todennäköisyyttä valittaessa on määriteltävä sellainen taso, jolla järjestelmän mitoituksesta aiheutuvat kustannukset ja järjestelmän kantokyvyn ylittävän sadetapahtuman riski ovat tasapainossa. (Kuntaliitto 0) Sateen intensiteetti on taulukosta katsottava arvo. Intensiteetti riippuu sekä sateen kestosta että sen todennäköisyydestä eli toistuvuudesta. Mitä harvinaisempi sadetapahtuma on, sitä rankempi se on. Toisaalta, vaikka esiintymistodennäköisyyden pienentyessä sateen rankkuuskin pienenee, pitkäkestoisemman sadetapahtuman aikana kokonaisvesimäärä on kuitenkin suurempi, koska vettä ehtii kertyä pidemmältä ajanjaksolta. (Kuntaliitto 0) Tulvatilanteita mallinnettaessa käytetään erittäin harvinaisia, jopa kerran 00 vuodessa esiintyviä rankkoja ja pitkäkestoisia sadetapahtumia. Sateen intensiteette-

22 8 jä on esitetty taulukossa. ja taulukossa.. Ne on määritetty RATU-hankkeen yhteydessä säätutka-aineistosta. Taulukko. Sateen intensiteetti muodossa l/s*ha (Aaltonen ym. 008). Sateen keskimääräinen intensiteetti (l/s*ha) Sateen kesto Toistuvuus min 0 min min 0 min h h 6 h h h / a ,9, / a , / a ,8, / a ,7,8 /0 a ,9 6,9 Taulukko. Sateen intensiteetti muodossa mm/min (Aaltonen ym. 008). Sateen keskimääräinen intensiteetti mm/min Sateen kesto Toistu- min 0 0 h h 6 h h h vuus min min min / a 0,70 0,8 0,7 0,0 0,0 0, 0,07 0,0 0,0 / a,00 0,7 0,60 0,7 0,7 0, 0,08 0,0 0,0 / a,0 0,78 0,67 0, 0, 0, 0,08 0,0 0,0 / a,0 0,90 0,7 0,0 0,0 0, 0,0 0,06 0,0 /0 a,0,08 0,9 0,60 0,60 0,8 0, 0,07 0,0 Koska Aaltosen (008) esittämissä taulukoissa ei ollut arvoja harvinaisemmille kuin kerran 0 vuodessa esiintyville sateille, tutkittiin harvinaisempien sateiden intensiteettejä Ilmatieteen laitoksen kuvaajasta, joka on esitetty Kuvassa.. Kuvaajan perusteella arvioitiin, että kerran 00 vuodessa tapahtuvan 0 minuutin sateen intensiteetiksi tulisi noin 60. Tarkempana arvona käytettiin Vantaalla kerran 00 vuodessa esiintyvälle sateelle käytössä olevaa intensiteettiä 67.

23 Kuva. Lyhytkestoisten sateiden intensiteetit Suomessa (Ilmatieteen laitos). 9

24 0 Itä-Mensas Itä-Mensas sijaitsee Porvoossa, noin 7 km Porvoon keskustasta lounaaseen. Asemakaava-alue sijoittuu Haikkoon ja Mustijoen kyliin. Alueella on omakotitaloasutusta, mutta myös runsaasti rakentamattomia metsäalueita. (Porvoon kaupunki 0) Pinnanmuodoiltaan Itä-Mensaksen alue on kumpuilevaa. Alueen keskellä kulkevat Ylä- Haikkoontie ja Nuohoojantie jakavat kaava-alueen kahtia. Tien molemmin puolin on paikoin jyrkkiä moreeniselänteitä, joiden välissä on savilaaksoja. Moreeniselänteet ovat suuntautuneet lounaasta koilliseen ja niiden korkeimmissa kohdissa on avokalliota. Selänteet toimivat luonnollisina vedenjakajina. Kasvillisuudeltaan Itä-Mensas on lähinnä havupuuvaltaista sekametsää. Peltoalueiden ja teiden läheisyydessä on lisäksi pieniä niittyjä sekä lehtimetsäalueita. (Porvoon kaupunki 0). Valuma-alueet Itä-Mensaksen asemakaava-alue jaettiin viiteen osavaluma-alueeseen pinnanmuotojen perusteella. Valuma-alueista käytettiin nimityksiä VA-VA, VA vastaa valumaaluetta, VA valuma-aluetta jne. Valuma-alueiden sijoittuminen asemakaavaalueelle on esitetty kuvassa. ja niiden pinta-alat on koottu taulukkoon.. Kuva.. Itä-Mensaksen osavaluma-alueiden rajat. Valuma-alue Pinta-ala (ha) VA 0 VA 0 VA VA VA 7 Taulukko.. Itä-Mensaksen osavaluma-alueiden pinta-alat.

25 Hulevedet asemakaava-alueella Itä-Mensaksen uuden asemakaava-alueen rakentamisen jälkeiset hulevesimäärät laskettiin erilaisille pinnoille erikseen. Alueelta tarkasteltiin kattoalaa, piha-alaa, autopaikkoja, yhdyskuntateknisiä alueita, niittyä, metsää, katualueita sekä kallioalueita. Kultakin valuma-alueelta rakentamisen jälkeen tulevat virtaamat sekä vesimäärät on koottu taulukkoon.. Taulukossa on esitetty vesimäärät kerran kahdessa vuodessa esiintyvällä 0 minuutin sateella, kerran viidessä vuodessa esiintyvällä 0 minuutin sateella sekä kerran 00 vuodessa esiintyvällä 0 minuutin sateella. Taulukko.. Itä-Mensaksen eri valuma-alueilla muodostuvat hulevesivirtaamat ja -määrät kolmella eri mitoitussateella. Valumaalue / vuodessa / vuodessa /00 vuodessa l/s m l/s m l/s m VA VA VA VA VA Hulevesien viivyttäminen tonteilla Tonteilla viivytettävä vesimäärä laskettiin esimerkkitontille, jonka pinta-alaksi valittiin 000 m kaavaluonnoksen keskimääräisen tonttikoon perusteella. Kattopinta-alana käytettiin 0 m ja autopaikkojen alana m, jolloin piha-alaa jäi 7 m. Näillä pintaaloilla yhden laskettiin yhdelle tontille tuleva hulevesimäärä kerran kahdessa, kerran viidessä ja kerran 00 vuodessa sattuvalla sateella. Vesimäärät on koottu taulukkoon.. Taulukko.. Keskimäärisellä esimerkkitontilla muodostuvat hulevesivirtaamat ja -määrät kolmella eri mitoitussateella. Tontinosa / vuodessa / vuodessa /00 vuodessa l/s m l/s m l/s m piha,,,,0,8 6,8 katto 0, 0, 0, 0, 0, 0,6 autopaikat,,0,7,6,0, yhteensä,,7,7,, 7, Tonttikohtaiseksi viivytysvaatimukseksi valittiin, että tonteilla on viivytettävä hulevesiä m jokaista 00 m kovaa rakennettua pintaa kohden. Kerran viidessä vuodessa esiintyvällä 0 minuutin mitoitussateella tontin kovilta pinnoilta tulee vettä yhteensä, m. Suhteutettuna viivytysmääräykseen, tulee tontilla viivyttää vettä,7 m. Jos viivytysratkaisuksi valitaan maanpäällinen viivytysallas, tulee sen pinta-alan olla 9 m vesisyvyyden ollessa 0, m. Jos viivytysrakenteeksi valitaan imeytys, tulee imeytystila-

26 vuuden olla m, kun käytetyn kiviaineksen huokostilavuus on %. Näin imeytyskerroksen paksuudeksi tulee, m ja rakenteen pinta-alaksi noin 0 m. Kun tonteilla toteutetaan kaavamääräyksen mukainen viivytys, viivyttyy koko asemakaava-alueen vesimäärästä yhteensä noin 9 % kerran viidessä vuodessa esiintyvällä 0 minuutin mitoitussateella. Tarkemmat valuma-aluekohtaiset prosenttiosuudet on koottu taulukkoon.. Taulukko.. Tonttikohtaisella viivytyksellä koko asemakaava-alueen vesimäärän viivyttyminen eri osavaluma-alueilla. Valuma-alue Viivyttynyt VA % VA 0 % VA % VA 8 % VA % Viivytysrakenteiden tehokkuus kasvaa, kun sadetapahtuman intensiteetti pienenee ja kesto pitenee. Toisin sanottuna ne ovat sitä tehokkaampia mitä yleisemmästä sadetapahtumasta on kyse. Esimerkiksi kerran kolmessa vuodessa tapahtuvan 0 minuutin sateen aikana koko asemakaava-alueen hulevesimäärästä saadaan viivytettyä tonteilla noin 6 % ja kerran vuodessa tapahtuvan tunnin sateen aikana jopa % koko alueen vesimäärästä viivyttyy tonttirakenteissa... Esimerkkiratkaisuja tonttikohtaiseen viivytykseen Tonttikohtaisena viivytysratkaisuna voidaan käyttää joko hulevesiallasta, viivytyspainannetta tai imeytysjärjestelmää, josta vedet johdetaan lopulta viivyttyneinä kunnalliseen hulevesiviemäriin tai avouomaan. Hulevesialtaat ja viivytyspainanteet on tarkoitettu veden viivyttämiseen maan pinnalla, jolloin niistä voidaan optimaalisissa olosuhteissa muodostaa myös maisemallisia vesiaiheita. Pienemmillä sademäärillä lammikko ei täyty kokonaan, ja rakenneratkaisusta riippuen sitä on mahdollista käyttää piha-alana sen ollessa osittain tai kokonaan tyhjänä. Painanne on mahdollista eristää vettä läpäisemättömällä tai vettä hitaasti läpäisevällä kerroksella, jolloin pihalle voidaan saada pysyvä vesiaihe. Kuvassa. on esitelty esimerkki kasvipeitteisestä hulevesipainanteesta sekä hulevesialtaasta. Viivytysrakenteet tulee suunnitella niin, että ne tyhjentyvät vedestä kokonaan tunnin aikana sadetapahtumasta.

27 Kuva. Esimerkkikuva kasvillisuuden peittämästä hulevesipainanteesta sekä hulevesilammikosta (Suunnittelukeskus Oy 007). Rakennetuilla pinnoilla syntyviä hulevesiä voidaan myös imeyttää maaperään, jolloin ne suotautuvat lopulta pohjavedeksi. Imeytystä suunniteltaessa on huolehdittava imeytysjärjestelmän tarpeeksi suuresta etäisyydestä rakenteisiin, jotta imeytettävät vedet eivät aiheuta rasitetta rakenteille. Imeytyskentän pohja on asetettava lähistön rakenteiden alapuolelle. (Eskola ja Tahvonen 00) Imeytys on mahdollista toteuttaa myös viivyttävänä rakenteena. Tällöin imeytys tapahtuu maan alla, mutta vedet suotautuvat imeytymisen jälkeen salaojaputkeen maaperän sijaan. Salaoja- ja sadevesiputken yhdistelmänä käytetään yleensä vain yläpuolelta rei itettyä muoviputkea. Tällöin sadevedet saadaan suotautumaan maan läpi putkeen, mutta ne eivät jää maan alle rakennuksen läheisyyteen, vaan ne saadaan johdettua eteenpäin kohti haluttua purkupaikkaa (esim. hulevesiviemäri tai avo-oja). (Eskola ja Tahvonen 00) Kuvassa. on esitelty maanalaisen imeytysrakenteen periaate. Kuvan järjestelmässä hulevedet imeytetään maaperään, mutta viivyttävässä rakenteessa imeytyskentän alle asennetaan putki, johon vedet suotautuvat maaperän sijaan. Imeytysrakenteen yhteyteen on mahdollista asentaa myös kaivo, jolloin varastoitunutta vettä voidaan pumpata ja hyödyntää esimerkiksi kastelussa. Imeytysrakenteet tulee suunnitella niin, että ne tyhjentyvät 8 tunnin kuluessa sadetapahtuman alusta.

28 Kuva. Esimerkkikuva maanalaisesta imeytysrakenteesta (Suunnittelukeskus Oy 007).

29 Kalliotontit Itä-Mensaksen asemakaava-alueella on avokalliota noin % alueen kokonaispintaalasta. Alueella on kaksi jyrkkärinteistä, kallioista mäkeä. Toinen niistä sijaitsee VA:n ja VA:n rajalla ja toinen VA:n, VA:n, VA:n, VA:n ja VA:n risteämäkohdassa. Ensiksi mainittua kutsutaan nimellä M ja toiseksi mainittua nimellä M. Niiden sijainnit näkyvät kuvan. kartassa. Kuva.. Kallioiset mäet M ja M on merkitty punaisella ympyrällä. Molempien kallioisten mäkien alapuolella oleville tonteille mäeltä tuleva vesimäärä laskettiin. Se on kerran viidessä vuodessa tapahtuvalla 0 minuutin mitoitussateella M:lle 69 l/s tai m ja M:lle 6 l/s tai m. M:lla tontteja kohti tulevat vedet jakaantuvat kahdelle valuma-alueelle ja ne jakaantuvat niin, että VA:n puolelle tulee l/s tao 7 m ja VA:lle l/s tai m. VA:n ja VA:n rajalla olevalta M:ltä tuleva virtaama saadaan hyvin mahtumaan ojaan, jonka leveys on noin 0 cm ja syvyys 0 cm. Nämä mitat mahdollistavat suurimmillaan noin 96 l/s olevan virtaaman, joten oja pystyy vastaanottamaan myös suuremman kuin kerran viidessä vuodessa esiintyvän 0 minuutin sateen vesimäärän. VA:n ja VA:n alueelle M:lta tuleva vesimäärä mahtuu niin ikään noin 0 cm levyiseen ojaan, jonka vesisyvyys on 0 cm. Tämänkokoisen ojan maksimivirtaama on l/s, joka ylittää 0 minuutin mitoitussateella syntyvän virtaaman. Ojien rakennettavuutta kyseisille alueille tulisi tutkia maaperätutkimuksin.

30 6 Lähdeluettelo Aaltonen, J., Hohti, H., Jylhä, K., Karvonen, T., Kilpeläinen, T., Koistinen, J., Kotro, J., Kuitunen, T., Ollila, M., Parvio, A., Pulkkinen, S., Silander, J., Tiihonen, T., Tuomenvirta, H., Vajda, A Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö / s. ISBN Eskola, R. & Tahvonen, O. 00. Hulevedet rakennetussa viherympäristössä. Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeenlinna s. ISBN Ilmatieteen laitos. Sadetta ja poutaa. Lainattu Saatavilla: Kotro, M. 00. Hulevesien koostumus ja käsittely. Teoksessa Nordic Envicon Oy. hulevesiin ja kiinteistöjen kuivatukseen liittyvän lainsäädännön kehittäminen. Esiselvitys. Kuntaliitto. 0. Hulevesiopas. 0 s. ISBN Porvoon kaupunki. 0. Asemakaava 0, asemakaavan selostus. s. Suunnittelukeskus Oy Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmät, suunnitteluohje. Kuopion kaupunki. Tielaitos. 99. Teiden suunnittelu IV. Tien rakenne, Kuivatus. Tietekniikka, kehittämiskeskus, Helsinki. 69 s.

31

32 LIITE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORVOO ITÄ-MENSAS. KAUPUNGINOSA, KORTTELIT 6-8 JA 9-9 SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, ERITYIS- JA SUOJA-ALUEET ASEMAKAAVA OSALLE HAIKKOON JA MUSTIJOEN KYLIÄ Sijainti: Tolkkistentien itäpuolinen alue, Nuohoojantien ja Ylä-Haikkoontien molemmin puolin Nro 0 ASEMAKAAVA. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Haikkoon ja Mustijoen kylissä Tolkkistentien itäpuolella Nuohoojantien ja Ylä-Haikkoontien molemmin puolin. Pohjoisessa suunnittelualue rajautuu Haikkonrinteen asemakaava-alueeseen, lännessä Tolkkistentiehen ja etelässä Haikkoontiehen. Liite.. Hankkeen taustaa Alueen suunnittelu on sisältynyt kaupunkisuunnittelun toimintasuunnitelmaan vuodesta 00. Suunnittelun käynnistymisestä on informoitu kaupungin kaavoituskatsauksen yhteydessä vuodesta 00 lähtien.. Suunnittelun tavoite Suunnittelun tavoitteena on muodostaa alueelle keskeisten alueiden osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti pientalovaltaista rakentamista. Uusien, tiiviisti rakennettujen pientaloalueiden sijoittaminen, olemassa olevan omakotiasutuksen tiivistäminen ja liittyminen liikenne- ja kunnallistekniikan verkostoihin tutkitaan. Ylä-Haikkoontie ja Nuohoojantie -nimiset yksityistiet muutetaan Ylä-Haikkoon ja Tolkkisen yhdistäväksi kokoojakaduksi. Tolkkistentien yksityiset tieliittymät tulee tarkistaa. Tavoitteena on, että Tolkkistentielle osoitetaan mahdollisimman vähän liittymiä. Viheryhteydet Haikkoon metsäalueen ja Tolkkisten suuntaan osoitetaan asemakaavassa. Suunnittelun tavoitetta on tarkennettu maanomistajilta kyselylomakkeella saadun palautteen pohjalta. Suunnittelualuetta käsitellään suunnittelun alkuvaiheessa kokonaisuutena, mutta myöhemmin se jaetaan tarvittaessa useampaan asemakaavaalueeseen. Suunnittelutyöhön sisältyy mahdollisesti maankäyttösopimuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maanomistajilla, joille asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tavoitteena on oltava, että näiden maanomistajien kanssa solmitaan maankäyttösopimuksia.. Lähtötiedot kaavatilanne, kaavan toteutuminen, yms.) Alueen koko: Koko suunnittelualue on noin ha, alueen tarkoituksenmukainen rajaus tutkitaan luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta. Suunnittelualue jaetaan tarvittaessa myöhemmässä vaiheessa useampaan pienempään kaava-alueeseen.

33 Maakuntakaava: Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu..00) suurin osa kaava-alueesta on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Haikkoonmetsää ympäröivä alue on osoitettu virkistysalueeksi. Yleiskaava: Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavassa (hyväksytty..00) alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), lähivirkistysalueeksi (VL) ja lähivirkistysalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (VL-) sekä suojaviheralueeksi (EV). Suunnittelualueen pohjoisosassa on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) ja muinaismuistoalue (SM). Suunnittelualueen kautta on osoitettu kokoojakatu, jonka varteen on sijoitettu kevyen liikenteen reitti. Alueen kautta kulkee ohjeellisia ulkoilureittejä. Asemakaava: Alueella ei ole hyväksyttyä asemakaavaa. Suunnittelualue rajautuu koillisessa Haikkoonrinteen asemakaava-alueeseen. Maanomistustilanne: Alueen rakennetut kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa. Alueella on myös muutama rakentamaton kiinteistö, jotka ovat yksityisessä omistuksessa. Kaupunki omistaa suuret rakentamattomat metsä- ja peltoalueet. Rakennettu ympäristö: Alueella sijaitsee 7 rakennettua pientalotonttia. Alueen rakennuskanta on syntynyt viimeisten 80 vuoden aikana, ja vanhimmat asuintalot lienevät 90-luvulta. Alueella esiintyy siis useita erilaisia rakennustyylejä, kuten lukujen rintamamiestaloja, lukujen tiilisiä rinnetaloja ja 990-luvun puuhuviloita. Osaa taloista on vuosien varrella laajennettu. Alueella ei ole rakennussuojelukohteita. Asukkaat: Alueella asuu noin 70 henkilöä. Luonnonympäristö ja maisema: Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu luontoselvitys (Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimisto..00). Suunnittelualueen itäpuolella on osayleiskaavassa paikallisesti arvokkaiksi osoitetut Haikkoon metsäalue ja Haikoträsketin ympäristö. Suunnittelualueen koillisrajalla on Haikkoon saniaiskorpi, joka on osayleiskaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Alueen luoteisosassa on puronotkelma, jossa on rehevä lehtomainen kasvillisuus. Puronotkelman ja Tolkkistentien välissä on melko suuri muinaismuistoalue, Storkärrsbacken. Alueella on rautakautinen/keskiaikainen röykkiöryhmä. Alueesta on tehty maisema-analyysi ja rakennusalaselvitys (Porvoon Mensaksen maisema-analyysi ja rakennusalaselvitys 00). Alueella ei ole arvokkaita suojeltavia maisema-alueita. Maaperä: Alue koostuu lounais-koillissuuntaisista moreeniselänteistä ja niiden välisistä savilaaksoista. Moreeniselänteiden korkeimmilla kohdilla on kalliopaljastumia. Alueen pellot ovat suurimmaksi osaksi savikkoa, jonka syvyys vaihtelee muutamasta metristä

34 runsaaseen 0 metriin. Kunnallistekniikka: Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Osa rakennuspaikoista on liittynyt yksityisiin vesiosuuskuntiin. Häiriötekijät: Tolkkistentien liikenteestä aiheutuva melu ylittää suunnittelualueen tietyillä osilla valtioneuvoston antamat hyväksytyt melun ekvivalenttitasot. Meluselvitys on tehty vuonna 00 (Haikkoon- Mustijoen alueen meluselvitys, 00). Alue on paikoittain hyvin jyrkkä, mikä osittain vaikeuttaa tarkoituksenmukaisten asuinalueiden suunnittelua.. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan asemakaavan laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. Seuraavat vaikutukset arvioidaan: - vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen 6. Osalliset Maanomistajat: liite Naapurimaanomistajat: liite Muut osalliset: Telia Sonera Finland Oyj Elisa Oyj Porvoon Energia Oy/kaukolämpö Porvoon sähköverkko Oy Porvoon Alueverkko Oy Kaavoituksen kuluessa kuultavat viranomais- ym. tahot: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Museovirasto/ arkeologian osasto Porvoon museo Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: Maapolitiikka Kaupunkimittaus Kuntatekniikka Rakennusvalvonta Terveydensuojelu Ympäristönsuojelu Porvoon Vesi 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Lautakunnat ja jaostot: Kaupunkikehityslautakunta Terveydensuojelujaosto Kyselylomake suunnittelualueen maanomistajille: - Kyselylomakkeella selvitetään alueen maanomistajien toiveita kaavaalueen kehityksen ja oman tilan maankäytön suhteen sekä lähitulevaisuuden suunniteltuja rakennushankkeita. Viranomaisneuvottelu: - Kysymyksessä ei ole MRL 66 momentissa tarkoitettu kaava, joka edellyttäisi viranomaisneuvottelua. Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 6, MRA 0 ) - Kaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali ovat esillä kaupunkisuunnittelussa, Rihkamatori B, krs ja internetissä Porvoon kaupungin internetpalvelussa ( Osallisille varataan mahdollisuus esittää

35 kirjallisia mielipiteitä. - Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla, kaupungin internetpalvelussa sekä Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa. - Alustavat lausunnot ns. virastokierros: Kommentit/alustavat lausunnot viranomaistahoilta ja kohdassa 6 mainituilta Muilta osallisilta. Neuvottelukierros: - Saatujen kommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri tahojen kanssa. Virallinen kuuleminen: (MRL 6, MRA 7 ) - Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti esillä kaupunkisuunnittelussa, Rihkamatori B, krs ja internetissä Porvoon kaupungin internetpalvelussa ( Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia. - Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille ja naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla, kaupungin internetpalvelussa sekä Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa. - Viralliset lausunnot: (MRA 8 ) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Museovirasto/ arkeologian osasto (tarvittaessa) Porvoon museo (tarvittaessa) Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Terveydensuojelujaosto Porvoon vesi Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta:(mrl 6 mom) - Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä (MRL 67, MRA 9 ) - Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetpalvelussa Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen (MRA 9 ) - Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin internetpalvelussa 8. Kaavoitushankkeen aikataulu Suunnittelutyö on käynnistynyt vuonna 007. Tavoitteena on saada asemakaava hyväksyttyä Porvoon kaupunginvaltuustossa vuoden 0 aikana. 9. Valmistelusta vastaa kaavoittaja Camilla Stenberg suunnitteluavustaja Gunnevi Nordström puh puh camilla.stenberg@porvoo.fi gunnevi.nordstrom@porvoo.fi Kaupunkisuunnitteluo PL 060 PORVOO Käyntiosoite: Rihkamatori B, III krs Päiväys..009, 9..0 Eero Löytönen kaupunkisuunnittelupäällikkö

36 LIITE PORVOO ITÄ-MENSAS. KAUPUNGINOSA, KORTTELIT 6-8 JA 9-9 SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, ERITYIS- JA SUOJA-ALUEET ASEMAKAAVA OSALLE HAIKKOON JA MUSTIJOEN KYLIÄ Luonnos on ollut nähtävänä LAUSUNTO/MIELIPIDE, MRL 0 Uudenmaan ympäristökeskus - Tiehallinto/Uudenmaan tiepiiri - Museovirasto/Mikko Härö ja Veli-Pekka Suhonen Arkeologinen kulttuuriperintö on otettu riittävällä tavalla huomioon asemakaavaluonnoksissa A ja B. Asemakaava-alueelta tunnettu Hotton Storbackenin röykkiöalue on merkitty asianmukaista molempiin asemakaavaluonnoksiin. SM-kaavamerkinnän määräys tulee muuttaa muotoon: Muinaismuistoalue. Muinaismuistolain (9/6) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Selostusluonnoksen kohdassa... on Storkärrbackenilla virheellinen ajoitus. Ajoitus tulee korjata muotoon rautakautinen ja/tai keskiaikainen. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta lausunnon antaa Porvoon museo. KAUPUNKISUUNNITTELU VASTINE JA LAUSUNNON/MIELIPITEEN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN SISÄLTÖÖN Lausuntoa ei pyydetty lausuntovaiheessa. Lausuntoa ei pyydetty luonnosvaiheessa. Asemakaavaluonnosta laadittaessa saatiin helmikuussa 008 seuraava kommentti: Liitteessä nuolella osoitetut liittymää eteläosassa ovat "pakollisia", mutta pohjoisin Mensaksentien vastapäätä oleva liittymä olisi hyvä saada pois, jollei siitä ole pakollista maatalousajoa maantie yli. Katua ei missään nimessä saa siitä yhdistää maantielle. Mahdollisimman paljon liikennettä tulee johtaa Ylä- Haikkoontien kadun kautta pohjoisen suuntaan. Kaavaluonnos on laadittu sen perusteella. Kaavamääräyksiä muutetaan Museoviraston esityksen mukaisesti ja selostuksen tekstiä korjataan. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Kaavamääräyksissä SM muutetaan muotoon SM-: Muinaismuistoalue. Kiinteä muinaisjäännös, joka on rauhoitettu muinaismuistolailla (9/6). Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Teksti muinaismuistosta korjataan myös selostukseen, ja muinaismuiston ajoitus korjataan rautakauteen ja/tai keskiaikaan. Porvoon museo/merja Herranen ja Henrik Wager Yleismääräysten ohjaavuus alueen uudisrakentamisen osalta ympäristö huomioiden on riittävä. Alue on rakentunut väljästi ja heterogeeniseksi omakotitaloalueeksi, jossa on säilynyt pieniä peltoalueita. Tästä näkökohdasta vaihtoehto A vaikuttaa luontevammalta. Alueen halki kulkeva mutkitteleva Nuohoojantie on tarkoitus muuttaa leveähköksi kokoojakaduksi. Alueen Tavoitteena on rakentaa kevyen liikenteen väylä Ylä-Haikkoontien ja Nuohoojantien varteen, joten tietä täytyy leventää. Kevyen liikenteen väylä on tärkeä alueen liikenneturvallisuudelle, ja siksi ei voida osoittaa kapeampaa katualuetta. Ehdotuksessa melusuojaus on hoidettu yksittäisille

37 kulttuurihistoriallisen luonteen kannalta olisi hyvä, mikäli leveydestä ja tien mahdollisista oikaisuista voitaisiin tinkiä. Kaava-alueen luoteiskulmaan ehdotettu melusuoja saattaa muodostua herkästi maisemaa ja aluetta negatiivisesti hallitsevaksi elementiksi, minkä vuoksi sen tarpeellisuutta tulee harkita. Se tulisi toteuttaa pintamateriaaliltaan ja detaljoinniltaan maisemakuvaa mahdollisimman vähän rasittaen. Alueen vanhempi rakennuskanta on pääosin luvuilta. Ne sijaitsevat useimmiten suurehkoilla ja vehreillä puutarhatonteilla. Kaava turvannee niiden säilymisen ilman erillisiä suojamerkintöjä, mutta vanhempien tonttien osalta voi harkita /smerkintää (alue, jolla ympäristö säilytetään). Alueella oleva muinaismuistoalue on huomioitu kaavassa, mahdollisista muista arkeologisista intresseistä ja inventointitarpeesta tulee pyytää Museoviraston arkeologian osaston lausunto. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos/tomi Pursiainen Pelastuslaitos esittää, että kaavan valmistelun yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota kiinteistöjen osoitenumeroinnin selkeyteen ja niiden yksiselitteisyyteen. Lisäksi tulisi selvittää kuinka alueen osoitejärjestelmästä saadaan yhtenäinen myös vanhojen kiinteistöjen osalta ja esittää kuinka tarvittavat muutokset ja korjaukset saadaan käytännön tasolla toteutettua. tonteille rakennettavilla aidoilla ja piharakennuksilla. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Melusuojamääräykset tarkistetaan ja melusuojaus siirretään yksittäisille tonteille. Kaupunkimittaus hoitaa tonttien numeroinnin asianmukaisesti. Asiaa ei voi ratkaista asemakaavalla. Tästä voi mainita kaavaselostuksessa. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: - Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa. Kiinteistö- ja mittausosasto - Ympäristönsuojelu/ Jukka Palmgren Ei huomautettavaa. Rakennusvalvonta/Ulf Blomberg - Kiinteistö- ja mittausosasto - Katuosasto Katuosasto toteaa seuraavaa: - Kaikki katualueet tulee osoittaa vähintään 8 m leveinä (myös vaihtoehto B) - Vaihtoehto A: Voisiko ajo kortteliin 80 olla Propsitien kautta? (sama B:ssä) - vaihtoehto B: Autopaikkoja tulee olla aina kpl/asunto. Korttelin 8 katu on liian hankala ja kallis sijaitessaan heikosti kantavalla maalla. Högsteninkaari ei tarvitse omaa liittymää Ylä-Haikkoontielle (Vaihtoehto A:n ratkaisu on parempi). Korttelin 6-67 alue on selvästi viisaampi hoitaa vaihtoehdon A mukaisesti pitkän katupituuden vuoksi. Samalle alueelle tulee lisätä liittymäkieltoja Ylä- Haikkoon tielle. Korttelien 7 ja 7 katujärjestelyjen osalta tulee harkita vielä katupituuden minimointia. Meluvalliin voi varata myös vaihtoehdossa A, vaikka sille ei varsinaisesti tarvetta olisikaan Kaavaehdotuksessa on 8 metrin levyinen tonttikatu, kaikki muut tonttikadut ovat 9-0 metrin levyisiä. Katuosaston lausunnon mukaan sen pitäisi riittää. Maanomistussuhteet vaikeuttavat ajoyhteyden osoittamista Propsitien kautta, joten ajoyhteydet on parasta hoitaa nykyisen linjauksen mukaisesti. Kaavamääräyksissä vaaditaan autopaikkaa/asunto erillispientalojen korttelialueella (AO-0) ja, autopaikkaa/asunto asuintalojen korttelialueella (AP-). Määräykset ovat samat kuin Haikkoon muilla kaava-alueilla. Högsteninkaarta ympäröivä kortteli on poistettu kokonaan, sillä maaperätutkimusten mukaan alue on erittäin savinen. Liikennemelumääräykset on tarkistettu, ja ehdotuksessa melusuojaus on hoidettu yksittäisille

38 tonteille rakennettavilla aidoilla ja piharakennuksilla. Terveydensuojelu/Outi Lankia Asemakaavamerkinnöissä ja määräyksissä tulee soveltaa kaikilta osin valtioneuvoston päätöksen 99/99 mukaista melutason yöohjearvoa uusille alueille, joka on db. Poikkeuksena voidaan pitää jo olemassa olevia rakennuksia. Jos olemassa oleviin kiinteistöihin tule muutoksia, niin tulee edellyttää alempaa melutasoa. Vaihtoehdossa A esitetty suojaviheralue suojaisi asuinaluetta myös muilta liikenteen haittatekijöiltä kuten pölyltä ja lisäisi alueen viihtyisyyttä. Parempi vaihtoehto on olla rakentamatta liikennemelualueelle. Kaikilla rakennuspaikoilla tulee olla saatavilla kunnallistekniikka joko Porvoon veden tai vesiosuuskuntien. Asemakaava-alueen tulee olla vesihuoltolaitoksen vahvistettu toiminta-aluetta. Porvoon vesi.alueen viemärit tulevat pääsääntöisesti olemaan perinteisiä viettoviemäreitä. Erillään sijaitsevien tonttien liittäminen viemäriverkostoon perinteisellä tavalla voi olla vaikeaa, ja liittyminen verkostoon kiinteistöpumppaamon avulla voi tulla kysymykseen teknisesti tarkoituksenmukaisempana ratkaisuna.. Maasto-olosuhteista johtuen alueen viemäriverkoston rakentaminen edellyttää kahden jäteveden pumppaamon rakentamista Haikkoontien ja Treksiläntien varteen. Viemärivesien luonnollinen johtamissuunta on Tolkkisten Koddervikin pumppaamolle ja siitä edelleen Hermanninsaaren puhdistamolle. Uudet Haikkoontien ja Treksiläntien pumppaamot jakavat kaava-alueen kahteen lähes yhtä suureen osaan, joista eteläisempi alue tulee aikataulullisesti toteuttaa ensimmäisenä. Valtaosa kaupungin omistuksessa olevista tonteista sijaitsee kaava-alueen keski- ja pohjoisosassa.. Kiinteistöjen : ja : välillä sijaitsevan avoojan jättäminen tonttialueelle on huonompi ratkaisu kuin se, missä oja sijaitsee puistoalueella. Oja ja sen vieressä oleva alue tullaan mitä todennäköisemmin tarvitsemaan Ylä-Haikkoontien osan kuivatusta sekä viemärijohtojen rakentamista varten. Johtojen sijoittaminen puistoon tontin sijasta on silloin parempi ratkaisu. Nykyisen rummun korkeustaso edellyttää että tontit nostetaan. Tonttien tuleva korkeustaso tulee merkitä kaavaan..kiinteistöjen :7 ja :8 välillä tulisi lisätä puistokaistale nykyistä avo-ojaa ja rakennettavia vesi- ja viemärijohtoja varten..puistoyhteys tulisi lisätä Ylä-Haikkoontien ja Påvalsinmetsän (Haikonmetsän) välillä tule lisätä Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Katualueita levennetään niin, että ne ovat vähintään 8 metriä leveät. Kaavamääräykset ja -merkinnät on osoitettu valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Liikennemelumääräykset on tarkistettu, ja ehdotuksessa melusuojaus on hoidettu yksittäisille tonteille rakennettavilla aidoilla ja piharakennuksilla. Kaava-alue kuuluu vesilaitoksen toimialueeseen ja sinne rakennetaan vesi- ja viemäriverkko. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: -. Tässä vaiheessa on vielä hiukan epäselvää, miten kaava-alue toteutetaan. Selvityksiä tehdään yhteistyössä Porvoon veden kanssa.. Alueet kahdelle pumppaamolle on osoitettu toivottuihin paikkoihin.. Tarkoituksenmukaisten tonttien ja mukavan pihaja katuympäristön saavuttamiseksi kaavaehdotuksessa ehdotetaan, että avo-oja kaikesta huolimatta jää tontille. Koska tontin alueella täytyy tehdä täyttöjä, on hyvin todennäköistä, että ojaan laitetaan putket. Kaavamerkinnöistä ja - määräyksistä käy ilmi, että oja on tärkeä lähiympäristön kuivatukselle ja sen virtaus täytyy turvata.. Avo-ojan varteen osoitetaan vesi- ja viemärijohtojen rasite. Puistoalueen osoittaminen kyseiseen kohtaan ei ole perusteltua.. Tontteja on muutettu niin, että niiden väliin on toivomuksen mukaan osoitettu lähivirkistysalue. 6. Kortteli on kokonaan muutettu, sillä maaperätutkimuksen mukaan alue on hyvin savinen. 7. Rasitevaraus on osoitettu. 8. Tontteja on siirretty hieman pohjoisemmaksi. 9. Kun otetaan huomioon tonttien sijainti ja ajoyhteys tontille, joka sijaitsee kauimpana kadusta, on parasta siirtää avo-oja tonttien välisen rajan

39 puistoyhteys johtoja varten. varteen. 6.Kaava-alueen eteläosassa sijaitsevan avo-ojan ja Ylä-Haikkoontien alta kulkevan rummun nykyinen korkeusasema edellyttää, että Högsteninkaaren katualue ja tontit nostetaan vähintään yhdellä metrillä toimivan sadevesiviemäröinnin aikaansaamiseksi. Alueiden korkeustaso tulee merkitä kaavaan. Högsteninkaaren ja puistoalueen välillä tulee lisätä puistoalue vesi- ja viemärijohtoja varten. 7. Lisäksi tarvitaan eräitä rasitevarauksia kiinteistöjen :, : ja : alueille. 8. Påvalsbackakadun alueelle tulee selvittää, voidaanko metsäalueeseen päättyvät kadut siirtää noin 0 m pohjoiseen, jolloin metsän kuivattamin helpottuu. 9. Lisäksi tulee selvittää, voidaanko kiinteistön :07 kulkeva avo-oja ohjata kadun sadevesiviemäriin korttelin ulkopuolelta esimerkiksi korttelin itänurkkaa viistämällä. 0. Tolkkistentien melueste: Alueen maastoolosuhteista johtuen on tarpeen sijoittaa vesi- ja viemärijohtoja EV-alueelle Tolkkistentien tieojan varteen. Putkia ei voida jättää mahdollisen maavallin alle. Meluesteratkaisu tulee olla sellainen, että putket ovat tulevaisuudessakin vaihdettavissa eikä rakennetuille putkille synny vaurioita esimerkiksi maan painumisen vuoksi. 0. Liikennemelumääräykset on tarkistettu, ja ehdotuksessa melusuojaus on hoidettu yksittäisille tonteille rakennettavilla aidoilla ja piharakennuksilla. Tolkkistentien varteen on osoitettu EV-alue, johon ei rakenneta mitään. Vesi- ja viemärijohdot mahtunevat hyvin tälle alueelle..-. Kaavaehdotuksessa on 8 metrin levyinen tonttikatu, kaikki muut tonttikadut ovat 9-0 metrin levyisiä. Katuosaston lausunnon mukaan sen pitäisi riittää.. Kaikilla tonteilla on *6 metrin alue.. Yksityisessä omistuksessa olevien puistoalueiden lunastus ei aina tapahdu aluetta rakennettaessa, joten vesi- ja viemärijohtojen sijoitus puistoalueelle ei takaa niiden laajentamista tai kunnossapitoa. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Kaavaehdotus laaditaan yllä olevan vastineen pohjalta.. Alueen avo-ojat ja metsävesien ohjaaminen: Porvoon vesi ei normaalisti ole vastuussa alueen avo-ojista tai metsävesien ohjaamista. Aluetta rakennettaessa vesilaitos kuitenkin luo edellytykset metsävesien johtamiselle viemäriverkostoon.. Katu-alueiden leveydet: Kaavaluonnoksessa tonttikatuleveydet vaihtelevat kuudesta kahdeksaan metriin. Leveys ei ole riittävä. Käytäntö on osoittanut, että tonttikadun leveys normaalisti tulee olla 0 metriä, jotta vesi- ja viemärijohdot, kaukolämpöjohdot ja kaapelit mahtuvat hyvin katualueelle.. Tonttijohdot: Tonteilta tulee varata * metrin kokoinen alue (osa tontin istutettavasta alasta) kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoja varten. Ruutu sijoitetaan pääsääntöisesti kadun varteen tontin alimpaan nurkkaan.. Yhteenveto: Porvoon vesi on periaatteessa vaihtoehto B:n kannalla, koska ehdotus on hieman kustannustehokkaampi kuin vaihtoehto A. Vaihtoehtoa tulee kuitenkin edellä olevien kommenttien lisäksi tarkentaa siten, että tärkeimmät johtolinjat voivat rakentaa katu- tai puistoalueelle.

40 Tonteille sijoitettavia johtorasitteita tulee ehdottomasti välttää. Samoin katsomme, että alueen tärkeimmät avo-ojat mieluiten sijoitetaan puistoalueille tonttialueiden sijasta. Aikataulullisesti tulee alueen vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen jakaa vähintään kahdelle vuodelle investoinnin suuruudesta johtuen.. Kiinteistö RN:o : Mielestämme väljempi kaavaluonnos A sopii paremmin kiinteistöllemme.. Kiinteistöt RN:o :7 ja 9: Maankäyttölaissa puhutaan joka paikassa vain maanomistajasta, yksikkömuodossa. Meitä on maanomistajia kaksi, ja missään ei määritellä tonttien määrää eikä kokoa. Jotta kunta ei kohtelisi maanomistajaa täysin mielensä mukaisesti ja lukisi lakia siten kun se kunnalle paremmalta tuntuu, pyydän selvittämään eikö kummallekin maanomistajalle kuulu 00 k-m ilman kehittämiskorvausta? Mikäli näin ei ole, kunta varmasti selvittää mihin lakiin perustuen vain toinen maanomistaja saa rakennusoikeuden ja miten määritellään kumpi saa sen. Miksei toinen saa osuuttaan toiselle ja toinen toiselle tontille? Miten kunta arvioi tonttien ja tonttimaan hinnan? Kuinka kaksi erillistä tonttia voidaan maanomistajalta kysymättä yhdistää? Nyt kaavoitettavalta alueelta ei tontteja juurikaan ole myyty, joten hintataso ei varmaan ole edes kunnan tiedossa. Tällä alueella ei ole palveluja, rantatontteja ei ole myynnissä. Kaavoituksen edetessä vapaiden tonttien määrä kasvaa, arvo laskee ja myyntiajat pitenevät. Tonttimaa on melko savipitoista mikä asettaa rakentamiselle omia rajoitteitaan ja lisävaatimuksia. Toivon mukaan kunta ei kaavoiteta tontille puistoaluetta. Mistä kunnan vesi- ja viemäriverkosto kulkevat tällä alueella? Kunta lienee selvittää pikaisesti maanomistajille aiheutuvat liittymiskustannukset ja miten se vaikuttaa kun ennestään kuulumme yksityiseen vesiosuuskuntaan? Mikä osuus verkoston rakentamiskustannuksista ovat kunnalle kuuluvia yhdyskuntarakentamisen kustannuksia? Kunta kertaalleen muutti tontille ajoa ja nyt kun Ylä- Haikkoontietä aiotaan levittää, ei uuden kaavaehdotelman mukaan enää pysty ajamaan talliin, koska maata jäisi tien alle tallin edestä niin suuri osa. Ehdotan tien levennystä kallion louhimisineen vastakkaiselta puolelta sillä se helpottaisi myös jalankulkijoita ja suojatienkäyttäjiä. Tontti kaavoitettava siten ettei kunta määritä maanomistajille kehittämiskorvauksia saavutetusta lisähyödystä emmekä joudu luovuttamaan maata kunnalle. Kun otetaan huomioon alueen sijainti, maaperä ja maanomistajan toive, voidaan alue jättää ilman uutta rakennusoikeutta. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Kiinteistölle ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja. MRL:n 9 a :ssä määrätään: Asemakaavoitettavan alueen omistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin jäljempänä säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Maanomistajalla tarkoitetaan juridista henkilöä, jolla on lainhuuto kiinteistöön. Kiinteistön voi omistaa yksi juridinen henkilö tai useampia juridisia henkilöitä yhdessä, mutta he muodostavat maanomistusyksikön. Olisi täysin kohtuutonta, jos rakennusoikeus ja korvaus riippuisivat siitä, kuinka monta juridista henkilöä omistaa kiinteistön. Maankäyttösopimusten ja korvausten laskemisen yhteydessä lasketaan maanomistajan kaikki maanomistus asemakaava-alueella yhteen. Korvaus lasketaan siis maanomistuksen perusteella, ei per kiinteistö. Korvaus lasketaan maanomistuksen perusteella, ei maanomistajien/kiinteistönomistajien määrän tai kiinteistöjen määrän perusteella. Te omistatte yhdessä kaksi kiinteistöä, joilla on yksi asuintalo ja kaksi talousrakennusta. Kiinteistöt muodostavat yhdessä yhden rakennuspaikan. Maankäyttösopimuksia ja korvauksia ajatellen sillä ei ole merkitystä, sillä korvaus lasketaan maanomistajaa, ei kiinteistöä, kohti. Kaavoituksen yhteydessä muodostetaan uusia tontteja, jotka voivat käsittää koko kiinteistön tai osia nykyisistä kiinteistöistä. Tonttien hinta määritellään vertaamalla vastaavilla alueilla toteutuneita tonttien kauppahintoja. Vesi- ja viemärijohdot kulkevat pääsääntöisesti katujen varsilla. Joissain tapauksissa osoitetaan kuitenkin rasite tonttien rajoja pitkin, jotta tontit saadaan liitettyä päälinjaan. Lopullista vesi- ja viemäriverkostosuunnitelmaa ei vielä ole tehty, mutta kaavaehdotuksessa osoitetaan rasite ojan varteen kiinteistöjen :7 ja :8 väliin vesi- ja

41 viemärijohdon mahdollistamiseksi. Vesi- ja viemäriverkkoon liittymisen kustannukset määritellään liittymisajankohdan taksojen mukaan. Liikelaitos Porvoon vesi hoitaa kaava-alueen keskitetyt vesi- ja viemäripalvelut. Voimassa olevat taksat löytyvät liikelaitoksen kotisivuilta. Vuoden 0 alusta voimaan tulleen taksan mukaan tavallinen liittymismaksu on 00 euroa + liittymistyöt. Mutta teidän kiinteistö on liittynyt veteen yksityisen kimppajohdon kautta, niin teidän osaltaan maksettavaksi tulisi kaavan valmistumisen myötä liittymismaksut jäteveden ja huleveden osalta (taksa..0 0 ) sekä lisäksi vesijohdon liitospisteen siirrosta aiheutuvat kustannukset (asiakkaan saamansa hyödyn mukaisella osuudella), eli liitospisteen siirrosta aiheutuvat kustannukset katsotaan tapauskohtaisesti. Tästä neuvotellaan tarkemmin Porvoon veden kanssa. Kaavaehdotus on laadittu kaavaluonnos A:n pohjalta. Kaavaehdotuksessa ehdotetaan kaikkiaan kolmea tonttia: yhtä nykyisen asuintalon (0 k-m ) ympärille ja kahta uutta tonttia (0 k-m kumpikin). Maanomistusyksikön rakennusoikeus on siis 00 k- m, eikä maankäyttösopimusta tarvitse solmia. Koko kiinteistö on osoitettu asumiseen (Erillispientalojen korttelialue AO-0). Se alueen osa, joka nyt on hyvin hoidettua nurmikkoa, on kaavassa osoitettu suojeltavaksi alueen osaksi, joka tulee säilyttää avoimena kylälle ominaisen näkymän säilyttämiseksi (s-). Nykyistä liittymää Haikkoontielle ei muuteta. Kaavan rajaus noudattaa täysin nykyisiä kiinteistönrajoja liittymäalueella.. Kiinteistö RN:o : Tontin rakennusoikeus kaavoitettava siten ettei kunta määritä maanomistajalle kehittämiskorvauksia saavutetusta lisähyödystä. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Tonttien rajausta tarkistetaan hieman, ja myös uusien tonttien liittymäkohdat tarkistetaan. Rakennusoikeutta pienennetään niin, että maanomistajien kokonaisrakennusoikeus on korkeintaan 00 k-m. Kiinteistöt osoitetaan kokonaan asumiseen, puroa ympäröivä puistoalue poistetaan. Avoin alue osoitetaan suojeltavaksi alueen osaksi, joka tulee säilyttää avoimena kylälle ominaisen näkymän säilyttämiseksi. Nykyisen ojan varteen osoitetaan vesi- ja viemärijohdon rasite. Oja on tärkeä lähialueen kuivatukselle, ja se pitää siksi säilyttää avoimena tai putkittaa tarpeeksi suurella putkella. Kaavaehdotusta on muutettu niin, että on osoitettu kaksi uutta tonttia, joiden rakennusoikeus on 0 k- m /tontti. Nykyisen asuintalon tontin rakennusoikeus on 00 k-m. Kokonaisrakennusoikeus ei siis ylitä 00 k-m :ä. Toivon mukaan kunta ei kaavoiteta mailleni puistoaluetta. Kuinka paljon ja millä perusteella tontista voi puistoalueen lunastaa? Mitä tapahtuu puistoalueeksi kaavoitetun maa-alueen Kaavaehdotuksessa kaistale kiinteistön pohjoisosasta on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Alueen läpi kulkee ohjeellinen kevyen liikenteen 6

42 omistukselle? Lunastaako kunta sen, millä hinnalla, kenen vastuulla on jos alueella esimerkiksi sattuu vaikka onnettomuus? Mikäli tontin läpi kulkee ajotie tai jalankulkutie joka on yleisessä käytössä, kuka vastaa talvella hiekoituksesta ja lumen luonnista? Tuleeko kaikki liittyä vesi- ja viemäriverkostoon, vaikka olisi kantovesi ja ulkowc? Vaikuttaako liittymisvelvollisuuteen vain asemakaava-alueella asuminen vai onko maanomistajan iällä merkitystä? Miten nämä liittymiskustannukset kohdistetaan maanomistajalle? Eivätkö nämä juuri ole osa yhdyskuntarakentamisen kustannuksia jotka kuuluvat kunnan vastuulle? Kuinka kunta arvioi tonttien hinnat? Tällä alueella ei ole myyty paljon tontteja eikä täällä ole palveluitakaan sillä tämä jos mikä on hajaasutusalueeksi luokitettavissa. Lähimpään kauppaan on km ja muut palvelut ovat -8 km päässä. Kaavoituksen edetessä tonttien määrä kasvaa ja arvo laskee sekä myyntiajat pitenevät. Tonttimaa on melko savipitoista mikä asettaa rakentamiselle omia rajoitteita ja lisävaatimuksia. väylä. Viheryhteyden tarve tällä alueella on osoitettu jo keskeisten alueiden osayleiskaavassa. Asemakaavaa laadittaessa osayleiskaava tulee huomioida ( MRL). Kunnalla on oikeus lunastaa lähivirkistysalue (alue joka on tarkoitettu kunnan tarpeisiin) (96 MRL). Toisaalta kunta on velvollinen lunastamaan alueen, joka on osoitettu johonkin muuhun kuin yksityiseen rakennustoimintaan eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan (0 MRL). Jos kaupunki lunastaa lähivirkistysalueen ja rakentaa kevyen liikenteen väylän, on vastuu luonnollisesti kaupungin. Jos kaupunki ei lunasta lähivirkistysaluetta ei se myöskään voi rakentaa kevyen liikenteen väylää alueelle, jolloin aluetta ei toteudu. Vesihuoltolain mukaan kiinteistöllä on velvollisuus liittyä keskitettyyn vesihuoltoon, jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja kaavoitetut alueet ovat pääsääntöisesti toimintaalueitamme. Liittyminen on siis pakollista, mutta ympäristölupaviranomaiselta voi hakea poikkeuslupaa. Vesi- ja viemäriverkkoon liittymisen kustannukset määritellään liittymisajankohdan taksojen mukaan. Liikelaitos Porvoon vesi hoitaa kaava-alueen keskitetyt vesi- ja viemäripalvelut. Voimassa olevat taksat löytyvät liikelaitoksen kotisivuilta. Vuoden 0 alusta voimaan tulleen taksan mukaan tavallinen liittymismaksu on 00 euroa + liittymistyöt. Tonttien hinta määritellään vertaamalla vastaavilla alueilla toteutuneita tonttien kauppahintoja. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Kiinteistön eteläosaan osoitetaan kaksi uutta tonttia, joiden rakennusoikeus on 0 k-m /tontti. Nykyisten rakennusten ympärille osoitetaan tontti, jonka rakennusoikeus on 00 k-m ja kiinteistön pohjoisosa osoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Avoin alue osoitetaan suojeltavaksi alueen osaksi, joka tulee säilyttää avoimena kylälle ominaisen näkymän säilyttämiseksi.. Kiinteistö RN:o : Haluamme säilyttää tilan entisellään. Rakennusoikeutena 00 m on meille riittävä. Rakennusalan toivomme merkittävän oheisen asemakuvan mukaisesti. Yleisesti kannatamme väljempää A-luonnosvaihtoehtoa. Nykyisen ojan varteen osoitetaan vesi- ja viemärijohdon rasite. Oja on tärkeä lähialueen kuivatukselle, ja sen virtaus täytyy turvata. Kaavamuutosta voidaan muuttaa kiinteistönomistajien toiveen mukaisesti heidän kiinteistönsä osalta. Osa maanomistajista toivoo uusia rakennuspaikkoja, kun taas osa haluaa säilyttää kiinteistönsä muuttumattomana. Kaavamuutos yksittäisten maanomistajien osalta laaditaan heidän 7

43 mielipiteidensä pohjalta, jos ei muita painavia syitä ole. Energiatehokkaan yhteiskuntarakenteen saavuttamiseksi ehdotetaan kaava-alueen melko tiivistä rakentamista.. Kiinteistö RN:o : Haluaa kaksi tonttia, yhden asumiseen ja yhden toiminnalle. - Toimintaan osoitettu tontti olisi suurempi kuin ehdotettu sekä puutarhan että kadun puolella (noin 60 m leveä, kaivon suuntaisesti). - Vaihtoehto B:n kadun linjaus on parempi, sillä se antaa suuremman tontin toiminnalle. - Toivomus olisi 0 k-m asuintontille ja 00 k-m toimintaan osoitetulle tontille. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Kiinteistö osoitetaan kokonaan tontiksi, jonka rakennusoikeus on 00 k-m. Kaavaehdotus voidaan laatia uuden kiinteistönomistajan toiveen mukaisesti. Koko kiinteistö osoitetaan asuinkäyttöön, ja rakennusoikeus jaetaan 0 k-m /tontti. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Kaavamerkinnät ja tonttien sijoitus muutetaan uuden omistajan toiveen mukaisesti. Nykyisen asuintalon rakennusoikeus on 0 k-m ja uuden tontin rakennusoikeus on 0 k-m..8.0 Kiinteistönomistajan tarve on muuttunut, ja toiveena on kaksi uutta omakotitonttia nykyisen asuintalon lisäksi. Rakennusoikeudeksi toivotaan 0 k-m nykyiselle asuintalolle ja 00 k-m /uusi tontti Tommi Tanska Kiinteistön ostamisesta on tehty esisopimus. Uudet maanomistajat toivovat ainoastaan yhtä uutta tonttia. Rakennusoikeus olisi 0 k-m /tontti. 6. Kiinteistö RN:o : Toivomme että tonttimme osalta noudatetaan kaavaehdotusta A, jossa tonttia ei jaeta. Toivomme että tontilleajo voidaan säilyttää nykyisellään Nuohoojantieltä. Ehdotamme uuden tonttiamme sivuavan kadun nimeksi Stensgränd. 7. Kiinteistö RN:o : Kannattaa vaihtoehtoa A kahdella tontilla. Rakennusoikeus jaetaan tasan tonttien kesken, 0 k-m /tontti riittää. Haluaisi rakentaa liiterin metsän reunaan, rakennusalaa metsää kohti suurennetaan hieman. 8. Kiinteistö RN:o : Vaihtoehto A on parempi. Kartan mukaan raja on metriä talon seinästä, muutoin sortumisen riski (maaston korkeuserot). Rakennusoikeus 00 (0) k-m. Jalkakäytävä voidaan mielellään sijoittaa kadun eteläpuolelle (tontin puolelle). Vesikaivoa käytetään päivittäin, mikä tulee huomioida rakennettaessa alueen kunnallistekniikkaa ja Nykyinen liittymä voidaan jättää esim. hälytysajoneuvojen ja muiden suurten kuljetusten vuoksi, sillä uusi liittymä uudelta kujalta olisi jyrkkä. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Liittymäkielto nykyiseltä liittymältä poistetaan. Rakennusoikeus voidaan jakaa omistajan toiveen mukaan, ja rakennusalaa voidaan suurentaa. Kun huomioidaan alueen koko, on kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa osoittaa kaksi uutta tonttia, joiden rakennusoikeus on 0 k-m /tontti. Nykyisen asuintalon tontin rakennusoikeus on siis 00 k-m. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Kiinteistö jaetaan kolmeksi tontiksi. Nykyisen asuinrakennuksen rakennusoikeudeksi tulee 00 k- m ja uusien tonttien rakennusoikeudeksi 0 k- m /tontti. Rakennusalaa suurennetaan neljällä metrillä kiinteistön pohjoisrajaa kohti. Kaavaluonnosta voidaan muokata hieman niin, että tonttiraja kulkee metriä nykyisestä asuintalosta. Tontit voidaan osoittaa siten, että ne koostuvat kahden eri kiinteistön alueista (:6 ja :), kuten kiinteistönomistaja on ehdottanut. Maanvaihdon alueet ovat kooltaan noin 00 m. 8

44 tontteja. Syreeniaita tulee säilyttää. Omistaja on kiinnostunut ostamaan maata, jos hinta on käyttökelvottoman maan eikä tonttimaan, sillä hän ei saa lisää rakennusoikeutta tai muuta hyötyä. Pellon puolelta uusi sisäänkäynti On kiinnostunut maanvaihdosta Porvoon kaupungin kanssa siten, että kiinteistön RN:o :6 pohjoisosa vaihdetaan osaan kaupungin kiinteistöä : tonttikadun varrella. Tällöin tontin rakennusoikeus voi nousta kokonaisuudessaan 00 k-m :iin. 9. Kiinteistö RN:o : Toivoo, että tietä siirretään hieman kauemmaksi tontista. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Tontin rajaa ja katujen linjausta muutetaan hiukan kaavaluonnos A:sta. Asemakaava on kokonaan muutettu alueella, joka rajautuu kiinteistöön RN:o :8, joten myös katu on siirretty kauemmaksi kyseisestä kiinteistöstä. 0. Kiinteistöt RN:o :6 ja : Maanomistajana mielipiteeni on, että kaava A on parempi Kiinteistönomistajat ovat valmiita solmimaan maankäyttösopimuksen vaihtoehto B:n pohjalta. Syksy 0 Toivomus ladon säilyttämisestä ja sen käyttämisestä veneiden, peräkärryjen yms. säilytykseen.. Kiinteistö RN:o :76 Kaavaluonnos A vastaa paremmin alueen pientalorakentamista. Luonnos B on liian tiivis. Naapurikiinteistöön :6 on siinä osoitettu uutta tonttia joka mielestämme on liian paljon. Meitä mietityttää mm. miten B talon ulosmenotie Nuohoojantielle järjestetään koska tontti on aika jyrkkä. 00 uutta asukasta tämän kokoiselle alueelle on mielestämme tarpeeksi. Koko Tolkkista/ Mensasta ajatellen on turhaa sijoittaa talot liian lähelle toisiaan kun muita rakentamattomia paikkoja alueella riittää. Pyydämme että yllä mainitut seikat otetaan huomioon alueen suunnittelussa.. Kiinteistöt RN:o :9 ja : Alueiden A- ja AO-0 (7) maanomistajat haluavat ilmoittaa vastustavansa vaihtoehtoa A ja yksiselitteisesti kannattavansa vaihtoehtoa B. Vaihtoehto B mahdollistaa useampia rakennuspaikkoja. A-:n viereinen tie (vanhan ja uuden Tolkkistentien välissä) tulee sulkea, mutta hyväksymme myös tien muuttamisen kävelytieksi, jota pitkin mahdollisesti saisi ajaa kyseiselle tontille ja tontille Kiinteistöjen RN:o :9 ja :9 osakkaat ovat Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Kaavaehdotuksessa kiinteistö rajautuu kahteen tonttiin kadun sijasta. Kaavaehdotus laaditaan kaavaluonnos B:n pohjalta. Kadun linjausta ja tonttijakoa muutetaan niin, että ladon ympärille voidaan osoittaa yksi tontti joka osoitetaan omalla kaavamerkinnällä, joka sallii veneiden, peräkärryjen ja muiden asumiseen liittyvien tavaroiden säilytyksen. Kaupungin kanssa solmitaan maankäyttösopimus. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Kaavaehdotusta muutetaan niin, että lato voidaan säilyttää ja osoittaa omalla kaavamerkinnällä. Osa maanomistajista toivoo uusia rakennuspaikkoja, kun taas osa haluaa säilyttää kiinteistönsä muuttumattomana. Kaavamuutos yksittäisten maanomistajien osalta laaditaan heidän mielipiteidensä pohjalta, jos ei muita painavia syitä ole. Energiatehokkaan yhteiskuntarakenteen saavuttamiseksi ehdotetaan kaava-alueen melko tiivistä rakentamista. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: - Kaavaehdotus voidaan laatia niin, että kiinteistöt :9 ja :9 jaetaan kolmeksi tontiksi/kiinteistö. Tarkoituksenmukaisten tonttien aikaansaamiseksi tontit on rajattu hieman toisin kuin niissä kartoissa, jotka olivat liitteenä sopimuksessa yhteisomistuksen lakkauttamisesta. Rakennusoikeus tonttia kohden on 0 k-m kiinteistönomistajien toiveiden mukaisesti. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Kiinteistöt :9 ja :9 jaetaan kolmeen tonttiin/kiinteistö, ja rakennusoikeus on 0 k- 9

45 solmineet sopimuksen yhteisomistuksen lakkauttamisesta ja jakaneet kiinteistöt kolmeen osaan/kiinteistö. Osakkaat toivovat, että kaavaehdotus laaditaan tämän jaon pohjalta Osakkaat toivovat yhtä paljon rakennusoikeutta/tontti.. Kiinteistöt RN:o :90, :0 ja : Edellytämme, että asemakaava noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymää yleiskaavaa, jossa kiinteistömme hyväksyttiin pientalovaltaisiksi asuinalueiksi. Katso kaupunkisuunnittelupäällikön lausunto Asiaan kuuluu, että kiinteistöön :0 Kopsäng on suuresti panostettu henkilökohtaisesti, sillä jouduimme ostamaan kiinteistön, jotta tieoikeutta kiinteistön :0 yli ei hyödynnettäisi ja siten pilattaisi pysyvän asuntomme viihtyisyyttä. Haluamme myös painottaa, että ehdotuksemme perustuu osin vanhaan, meille voimassa olevaan alustavaan suunnitelmaan, jonka kunta laati vuonna 979. Mainittakoon myös, että suunniteltu ja toimiva infrastruktuuri alueella on erittäin tärkeää. Siksi kaavat on toteutettava viipymättä, jotta myös kaikki vanhat paikkakuntalaiset saavat modernin asuinalueen tarjoamat edut, kuten kunnallisen veden, viemärin ja kadut. Tällä hetkellä noin 00 metrin matkalla on kolme niin kutsuttua suunnittelematonta yksityistä vesiosuuskuntaa, jotka on yhdistetty kunnalliseen vesijohtoverkkoon, mutta jotka palvelevat vain pientä osaa alueen kiinteistöistä. m /tontti. Osa tonteista sijaitsee liikennemelualueella, ja ne on suunniteltava siten, ettei liikennemelu ulkooleskelualueilla ylitä hyväksyttyjä ohjearvoja. Kaavaehdotusta voidaan muuttaa kiinteistönomistajien toiveen mukaisesti. Tarkoituksenmukaisempien tonttien saavuttamiseksi kolmella kiinteistöllä ehdotetaan kaavaehdotuksessa kuitenkin, että tonttien rajat eivät seuraa kiinteistöjen rajoja. Siirtämällä tonttien rajoja 8- metriä saadaan tarkoituksenmukaisempi tontti kiinteistölle :0, joka osin on jyrkkää rinnettä ja jossa on vaikea rakentaa korkeuserojen vuoksi. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Kolmelle kiinteistölle osoitetaan kolme tonttia niin, että tonttien rajoja on siirretty kiinteistöjen rajoista hiukan. Kahdelle tontille osoitetaan katu, kun taas kolmannelle johtaa edelleen ajoyhteys Tolkkistentieltä. Rakennusoikeus on 0 k-m /tontti. Osa tonteista sijaitsee liikennemelualueella, ja ne on suunniteltava siten, ettei liikennemelu ulkooleskelualueilla ylitä hyväksyttyjä ohjearvoja Toivotaan katua tonteille B (RN:o :80) ja C (RN:o :0), mutta edelleen erillistä ajoyhteyttä tontille A /RN:o :0), sillä katu jää suoraan ikkunan eteen. Suunnitelmissa on talo tontin A rinteeseen ja autotalli tontin alaosaan, Tolkkistentietä vasten. Parveke etelään. Tontti B voisi olla suurempi etelään. Luonnoksessa tontin A talo tulee liian lähelle tonttia B. Tontilla B tulee olla tilaa ulko-oleskelulle tontin A suuntaan.. Kiinteistö RN:o : Kaavaluonnos B on mielestämme liian tiivis. Naapurikiinteistöön :6 on siinä osoitettu uutta tonttia joka mielestämme on liian paljon. Meitä mietityttää mm. miten B talon ulosmenotie Nuohoojantielle järjestetään koska tontti on aika jyrkkä. Luonnoksessa B on kuitenkin kiinteistön :8 uudet tontit ja viheralue sijoitettu paremmin. Talot sijoittuvat samalla linjalle muodostaen yhtenäisemmän ilmeen. Näiden yhteys Nuohoojantielle on myös järjestetty paremmin. Pyydämme, että yllä mainitut seikat otetaan huomioon alueen suunnittelussa. Osa maanomistajista toivoo uusia rakennuspaikkoja, kun taas osa haluaa säilyttää kiinteistönsä muuttumattomana. Kaavamuutos yksittäisten maanomistajien osalta laaditaan heidän mielipiteidensä pohjalta, jos ei muita painavia syitä ole. Energiatehokkaan yhteiskuntarakenteen saavuttamiseksi ehdotetaan kaava-alueen melko tiivistä rakentamista. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: - 0

46 . Kiinteistö RN:o : korkeintaan 00 k-m rakennusoikeutta ( k-m ) - kaksi tonttia (hieman vino tontin raja) - tontti vähän suurempi pohjoiseen - kokoojakatu päättyy sen pohjoispuolella, kääntöpaikka, ei läpiajoliikennettä, Nuohoojantie ei yhdisty Ylä-Haikkoontiehen. - tonttikadun kääntöpaikka siirretään heidän kiinteistöltään kiinteistölle :90. - liittymäkielto poistetaan - tonttia suurennetaan hiukan kaavaluonnokseen verrattuna Kaavaehdotusta voidaan muuttaa kiinteistönomistajien toiveen mukaisesti tonttien rajautumisen ja rakennusoikeuden suhteen. Sen sijaan liittymäkielto kokoojakadulle (Ylä- Haikkoonkatu) on perusteltu, sillä molemmat tontit voivat liittyä tonttikatujen kautta (Stensinkuja ja Bergkullankuja). Nykyiset Ylä-Haikkoontie ja Nuohoojantie osoitetaan kokoojakaduiksi keskeisten alueiden osayleiskaavassa, eikä niitä asemakaavalla voida erottaa kahdeksi eri kaduksi. Kadulla ei voi olla kahta eri nimeä, joten ehdotetaan, että Ylä-Haikkoontie jatkuu koko matkan alas Haikkoontielle. Kääntöpaikka siirretään kujan alkuun, sitä ei tarvita kiinteistön :7 vieressä. Nuohoojantien nykyistä katualuetta pitää leventää, jotta uuden kadun varteen voidaan rakentaa kevyen liikenteen väylä. Ei siis ole mahdollista pienentää katualuetta kiinteistönomistajan toiveen mukaan. 6. Kiinteistö RN:o : Valmis solmimaan maankäyttösopimuksen - Joko yksittäiset tontit tai yhtenäinen alue pari/rivitalolle 7. Kiinteistö RN:o : Toivoo, että uutta tonttia siirretään pohjoisemmaksi, jotta koko kukkula voidaan osoittaa nykyiselle asuinrakennukselle. - Rakennusoikeus tulee jakaa niin, että asuintalolle osoitetaan 70 k-m ja talousrakennuksille 00 k-m nykyisellä tontilla. - Uudelle tontille tulee osoittaa 80 k-m asuintalolle ja 0 k-m talousrakennukselle. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Uuden tontin rakennusoikeus muutetaan 0 k- m :ksi ja toisen tontin 70 k-m :ksi. Talousrakennuksen erillinen rakennusoikeus poistetaan. Kääntöpaikka poistetaan. Kaavaehdotuksessa ehdotetaan neljää erillistä tonttia, joiden rakennusoikeus on 00 k-m /tontti. Tontinomistajien tulee itse rakentaa ne aidat ja rakennukset, jotka tarvitaan, jottei melutaso pihaalueilla ylitä ohjearvoja. Rakennusten ulkoseinien ja ikkunoiden sekä muiden rakenteiden ääneneristävyys liikennemelua vastaan tulee olla vähintään 0 dba. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Kaavassa osoitetaan neljä uutta tonttia, joiden rakennusoikeus on 00 k-m /tontti. Tonteille osoitetaan asianmukaiset melusuojamääräykset piha-alueille ja asuinrakennuksille. Muutokset voidaan tehdä maanomistajan toiveiden mukaisesti. Kaavamerkintöjen periaatteita muutettiin hieman kaavaehdotukseen, ja rakennusoikeutta ei osoiteta enää erikseen asuintalolle ja talousrakennukselle. Sen sijaan liikennemelualueella sijaitseville tonteille osoitetaan erillinen kaavamerkintä, jolla osoitetaan tontin se puoli, jolla piha-alue tulee suojata liikennemelua vastaan rakennuksilla tai aidoilla, jotta melutaso alittaa päiväohjearvon db ja yöohjearvon db. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Tonttien sijainti ja rakennusoikeus muutetaan kiinteistönomistajan toiveen mukaisesti. Tontin (nykyisen asuinrakennuksen ympärillä) rakennusoikeus on 70 k-m ja tontin (uusi tontti) rakennusoikeus 0 k-m.

47 8. Kiinteistö RN:o : Valmis solmimaan maankäyttösopimuksen - Toivottu rakennusoikeus 00/00/00 k-m - Jos suuremmalle tontille saa rakentaa rivitalon, rakennusoikeus 00 k-m 9. Kiinteistö RN:o : Haluaa hieman pienemmät tontit kuin kaavaluonnoksessa B on osoitettu - Tonttien koko on m. - Uusien tonttien rakennusoikeus on 00 k- m /tontti, ja nykyisen rakennuksen 0 k- m. 0. Kiinteistö RN:o : Toivomuksena uusi tontti Ylä-Haikkoontietä vasten. Kiinteistö RN:o : - toivoo 00 k-m rakennusoikeutta koko kiinteistölle - suunniteltu ulkoilureitti saa mielellään kulkea puron toisella puolella Kaavaehdotus laaditaan maanomistajien toiveen mukaisesti. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Rakennusoikeudet muutetaan 00, 00 ja 00 k- m :ksi. Rakennusalojen rajausta tarkistetaan hieman niin, että rakennuksia ei sijoiteta alueelle, joka on tärkeä viereisen alueen kuivatukselle. Rakennusoikeus voidaan kaavaehdotuksessa jakaa kiinteistönomistajan toiveen mukaan. Ajoyhteys on osoitettava osittain rinteeseen, sillä se on melko jyrkkä. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Kahden uuden tontin rakennusoikeus muutetaan 00 k-m :ksi, ja nykyistä taloa ympäröivä rakennusoikeus 0 k-m :ksi. Ajoyhteys osoitetaan rinnettä pitkin uusille tonteille. Kaavaehdotusta voidaan muuttaa maanomistajan toiveen mukaisesti. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Uusi tontti osoitetaan nykyisen asuinrakennuksen kaakkoispuolelle, asunnon ja kadun väliin. Uuden tontin rakennusoikeus on 00 k-m, ja nykyistä asuintaloa ympäröivän tontin rakennusoikeus on 00 k-m. Kaavaehdotusta voidaan muuttaa maanomistajan toiveen mukaisesti. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Rakennusoikeus muutetaan 00 k-m :ksi, rakennusalaa suurennetaan hieman ja ohjeellinen ulkoilureitti siirretään puron toiselle puolelle.

48

49 LIITE 6 PORVOO ITÄ-MENSAS. KAUPUNGINOSA, KORTTELIT 6-8 JA 9-9 SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, ERITYIS- JA SUOJA-ALUEET ASEMAKAAVA OSALLE HAIKKOON JA MUSTIJOEN KYLIÄ Ehdotus I on ollut nähtävänä LAUSUNTO / MUISTUTUS, MRA 8 ja 7 Uudenmaan ELY-keskus. Meluntorjuntaselvitys Melutorjunnan suunnittelu perustuu kohtuullisen vanhaan meluselvitysaineistoon. Erityisesti vuoden 00 liikenne-ennusteen paikkansapitävyys tulisi selvittää. Samoin tulisi kiinnittää huomiota siihen, että selvityksen lähtötiedot (nopeudet, raskaan liikenteen osuus) vastaavat arvioita vuodelle 00.. Piha-alueen meluntorjunta Melutorjunnan onnistumiseksi ja asukkaiden kannalta, on tärkeää tietää miten piha-alue määritellään, tuleeko koko piha-alue olla annettujen ohjearvojen alittavalla tasolla. Meluselvityksellä tulee selvittää onko tonttikohtaisilla aidoilla ja rakennuksilla mahdollista saavuttaa kaavamääräysten mukaisen taso ja minkälaisia vaatimuksia se asettaa piha-aidoille ja rakennuksille sekä niiden sijoittamiselle tonteilla. Rakentajan kannalta saattaa olla ongelmallisena myös se, että alue tulee mahdollisesti toteutumaan hitaasti, jolloin naapuritonttien melutorjunta saattaa puuttua kokonaan, ja tällä voi olla merkittävä vaikutus melutorjunnan tarpeeseen ja toteuttamiseen sekä kustannuksiin. Maantien varren kiinteistöjen kohdille tulee osoittaa yksiselitteiset meluntorjuntamerkinnät ja -määräykset. Tarvittavat meluntorjuntarakenteet tulee osoittaa asemakaavakartalla, esimerkiksi aitojen korkeudet ja sijainnit tulee määrittää. Pohjoisosan VL-alueesta tulee maantien varren melualue osoittaa suojaviheralueeksi. Olisi myös hyvä selvittää kaavoituksen tueksi, olisiko Tolkkistentien nopeusrajoituksia mahdollista laskea ja/tai käyttää osuudella hiljaista päällystettä melupäästön pienentämiseksi. Melualueella olevien talojen julkisivujen ääneneristysvaatimus on lähtökohtaisesti riittävä. Olisi myös hyvä suositella makuuhuoneiden rakentamista melun kannalta suojan puolelle, jolloin ikkunoiden pitäminen avoimina olisi mahdollista, ilman melun aiheuttamaa häiriötä makuuhuoneissa.. Tärinäselvitys Tolkkistentien mahdollisia tärinävaikutuksia savimaalle rakennettavien rakennusten suhteen tulee arvioida kaavaselostuksessa. KAUPUNKISUUNNITTELUN VASTINE JA LAU- SUNNON / MUISTUTUKSEN JOHDOSTA ASE- MAKAAVAEHDOTUKSEEN TEHDYT MUUTOK- SET JA TARKENNUKSET:. Liikennemeluselvitys Koko Porvoon kaupungin alueelle on tehty uusi meluselvitys. Selvitys valmistui.6.0. Asemakaavassa annettavat ohjeet liikennemelulta suojautumiseen päivitetään selvityksen mukaisiksi.. Piha-alueiden melunsuojaus Tolkkistentien varren tonteille on tehty erillinen meluntorjuntaselvitys. Sen perusteella liikennemelu ylittää raja-arvot varsinkin yöaikaan. Joillain alueilla tarvitaan melko korkeita melusuojia, jotta melutaso tonteilla pysyisi raja-arvojen alapuolella. Tonttien sijoittelua on tarkistettu, ja muutama tontti poistettiin. Kaavaselostuksesta ilmenee mikä tontin osa tulee suojata melulta. Suurilla tonteilla riittää, että pienempi oleskelualue suojataan melulta (kuten esimerkiksi tonteilla ja 7 korttelissa 8). Asemakaava ei sisällä määräyksiä tilapäisistä melusuojista, sillä niiden kustannukset olisivat kohtuuttomat siihen nähden, että ne olisivat vain tilapäisiä sillä niitä ei enää tarvittaisi kun viereiselle tontille on rakennettu. Selostuksessa on tästä enemmän tietoa. Erillisessä meluselvityksessä tutkittiin myös mitä vaikutuksia ajonopeuden alentamisella ja hiljaisella päällysteellä olisi. Selostuksessa on tästä enemmän tietoa. VL-alue kaava-alueen pohjoisosassa on osayleiskaavassa osoitettu EV-alueeksi, ja asemakaavaan voidaan ottaa sama merkintä. Kaava-alueen eteläosan VL-alue voitaisiin myös osittain osoittaa EValueeksi voimassa olevan osayleiskaavan mukaan. Nykyisissä energiatehokkaissa asuintaloissa on lämmön talteenotto, ilmanvaihtokone ja koneellinen ilmastointi, joten tuuletusta ei suositella. Siksi siitä ei ole tarpeen antaa määräyksiä asemakaavassa. Energiatehokkuuden kannalta on paljon tärkeämpää sijoittaa asuinrakennukset niin, että aktiivista ja passiivista aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin.

50 . Liittymäpaikat Liittymäpaikkoja osoittavat nuolimerkinnät ja niihin liittyvät alueet tulee poistaa asemakaavasta. Liittymäpaikkoja lukuun ottamatta tulee asemakaavaan lisätä liittymäkieltoa osoittavaa asemakaavamerkintä.. Kevyen liikenteen reitit ja joukkoliikenne Asemakaavaselostukseen olisi hyvää liittää kuvaukset kevyen liikenteen reiteistä sekä joukkoliikennelinjastosta ja nykyiset että tulevaisuudessa tarvittavista pysäkeistä järjestelyineen. 6. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelulliset arvot on pääosin otettu hyvin huomioon.. Tärinäselvitys Liikenteen aiheuttama tärinä ei näytä olevan ongelma alueella. Tolkkistentien aiheuttamaa tärinää laskettaessa käytettiin VTT:n julkaisua Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa. Tärinäarvot kaava-alueella ovat suositusarvoja matalammat (katso liite ).. Liittymäpaikat Liittymäpaikkojen merkinnät voidaan muuttaa ELYkeskuksen suosittelemalla tavalla.. Kevyen liikenteen väylät ja joukkoliikenne Kaavaselostukseen voidaan liittää kartta kaavaalueen kevyen liikenteen väylistä ja joukkoliikenteen reiteistä. Samalla kartalla voitaisiin osoittaa myös esim. virkistysalueet, leikkipaikat ja ulkoilureitit. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: - SM--alueen pohjoispuolinen VL-alue muutetaan EV-alueeksi, samoin kuin osa kaavaalueen eteläosan VL-alueesta (lähinnä Tolkkistentietä oleva osa). - Kaavaselostusta täydennetään kappaleella, jossa todetaan että riittää, kun liikennemelun raja-arvot alittuvat oleskelualueilla. Samalla määritellään käsite oleskelualue. Pienillä tonteilla tämä tarkoittaa sitä, että raja-arvojen tulee alittua koko tontilla, mutta suuremmilla tonteilla riittää, jos raja-arvot eivät ylity suurimmalla osalla tonttia. Asemakaavaa täydennetään kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä melusuojien korkeudesta. - Tärinälaskelmat liitetään kaavaselostukseen. - Liittymiskiellon määräys muutetaan muotoon "Katu/tiealueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää". - Kaavaselostukseen liitetään uusia liitteitä mm. viheralueista, ulkoilureiteistä ja joukkoliikenteestä. Museovirasto Ei ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Porvoon museo Kaavaehdotuksessa ei ole valitettavasti osoitettu suojelumerkintöjä rakennuskohteille, mikä osittain johtuu siitä, ettei alueesta ole tehty kunnollista rakennusinventointia. Kaava-alue vaikuttaa tosin olevan sangen haasteellinen inventoitavaksi, arkkitehtonisen heterogeenisuutensa ja hajanaisen väljyytensä vuoksi. Juuri tästä syystä hieman tarkempi rakennetun ympäristön rakentumisen kuvaus olisi saattanut tuoda esille suojelumerkinnän ansaitsevia arvoja. Mutta ottaen huomioon yleismääräysten ohjaavuuden alueen uudisrakentamisen osalta, sekä laaditun rakennustapaohjeistuksen, joita museo pitää riittävänä, ei - -

51 sillä ole rakennetyün kulttuuriympäristön osalta huomauttamista kaavasta. Ympäristönsuojelu Suojelullisesti arvokkaita alueita ja kohteita, liikennemelun ja radonhaitan torjuntaa sekä energiahuoltoa koskevat kaavamääräykset ovat perusteltuja ja tarpeen. Kaava-alueen itäpuolelle jäävä VL-alue on tärkeä pohjois-eteläsuuntainen ekologinen käytävä ja virkistysalue. Itä-Mensaksen asemakaava ei vielä yhteyttä katkaise. Asemakaavaan merkittävien ulkoilureittien tulisi noudattaa mahdollisimman hyvin olemassa olevaa polkuverkostoa. Hulevesien hallinnan kannalta voi olla tarpeen, että alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma, mikäli sellaista ei vielä ole tehty. Terveydensuojelujaosto Alueella on suurehkoja korkeuseroja. Hulevedet tulee johtaa tai käsitellä siten, että rakennusten kosteusvaurioitumisriskit voidaan ennaltaehkäistä runsaidenkin sadejaksojen aikana. Pintamaa tulee muotoilla siten, että ylärinteestä valuvat sadevedet eivät pääse vaurioittamaan rakennuksia. Rakennusten sokkelikoroille lainsäädännössä asetettujen vähimmäisvaatimusten toteutumiseen sekä sokkelin ja osittain maanalaisten tilojen ulkoseinien asianmukaiseen rakennustapaan tulee kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemiseksi kiinnittää alueella erityistä huomiota. Pienillä tonteilla, joilla maasto on imeyttämisen ja rakennusten sijoittamisen kannalta haasteellinen, ei salaoja- ja sadevesien tonttikohtaista imeyttämistä voida pitää suositeltavana. Kaavakarttaan on merkitty kaavaselostuksesta poiketen vain yksi yhdyskuntateknistä huoltoa palveleva alue, jolle voi sijoittaa jätevesipumppaamon. Viemäripumppaamot tulee sijoittaa hajuhaittojen vuoksi riittävän kauas asuinrakennuksista ja oleskelupihoista. Rakennusten ilmanvaihdon korvausventtiilit tulee sijoittaa siten, että liikenteestä johtuvat epäpuhtaudet eivät kulkeudu asuintiloihin. Terveydensuojelulla ei ole asiaan muuta huomautettavaa. Alueen hulevesien käsittelystä tehdään selvitys, joka liitetään selostukseen. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: Hulevesiselvitys liitetään selostukseen. Asemakaavaan sisältyvien määräysten mukaan lattiatason tulee olla vähintään 0 cm maanpinnan yläpuolella, mikä riittänee. Hulevesien käsittelyn tavoitteena on vähentää hulevesiverkon aiheuttamaa kuormitusta ja viivästyttää tontilta valuvia vesimassoja. Viivästyttämistä ei tarvitse tehdä viivästysaltaissa, vaan myös kaivoja, kasetteja ja muita ratkaisuja voi vapaasti käyttää. Valinta tulee tehdä tontin maaperän ja koon perusteella. Kaavakartalla on osoitettu kaksi ET-aluetta, yksi kaava-alueen keskellä Itä-Mensaksen tien (nykyinen Treksiläntie) vieressä ja yksi kaava-alueen eteläosassa, Haikkoontien vieressä. Terveydensuojelun mukaan etäisyyden lähimpään asuintaloon ja piha-alueeseen tulee olla vähintään 0 metriä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Etäisyys tulevasta pumppaamosta suurimpaan osaan tonteista on enemmän kuin 0 metriä, joten ratkaisun pitäisi olla hyväksyttävä. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: Kaavamääräyksiä täydennetään huleveden käsittelyn osalta. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Ei huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Liikelaitos Porvoon Vesi Kiinteistön sadevesiviemäri korttelissa 8 tontilla 0 kulkee tontin läpi ajoyhteyden kohdalta. Ajoyhteyden osalle tulee lisätä johtorasitemerkintä.. Kiinteistö RN:o : EV-alue on tasapuolisuuteen vedoten kohtuuttoman laaja, EV-alue tulisi pienentää niin että alueen raja vedetään länsi-naapurin tontin kulmasta itä-naapurin - Asemakaavaratkaisua on muutettu. Ajorasite on poistettu ja tontista 0 on tehty ns. kirveenvarsitontti. Sadevesiviemäri jää tontille 0, eikä johtorasitemerkintää tarvita. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: - EV-aluetta voi pienentää hiukan, sen sijaan ei ole perusteltua pienentää sitä liikaa, sillä Tolkkistentien läheistä aluetta ei voi luokitella tonttimaaksi liiken-

52 tontin kulmaan. Putkilinjavarausalue tulee siirtää kiinteistöjen väliselle rajalle niin että linjan keskikohta sijoittuisi keskelle rajaa jotta luonnontilassa olevia komeita iki-kuusia voitaisiin säilyttää. Kiinteistö on jo liitetty kaupungin vesiverkkoon, mistä johtuen emme voi olla velvollisia maksamaan toistamiseen liittymis- ja muita kustannuksia vesijohdon osalta.. Kiinteistö RN:o :6 Tahdomme, että vain tontti 8 lohkotaan ja että rakennusoikeus nykyistä taloa ympäröivän tontin 6 ja uuden tontin 8 välillä jakautuu seuraavasti: tontti 6: 00 k-m, tontti 8: 00 k-m ja tonttia 7 poistetaan kokonaan.. Kiinteistö RN:o :6 Luonnosvaiheessa tekemämme muutosehdotus on unohdettu ja jätetty huomioimatta. Korttelin 7 tontin rakennusoikeutta tulee korottaa 00 k-m :iin ja kaupungin kanssa on tehtävä maanvaihto ennen kaavan hyväksymistä, jolloin meille ei aiheudu kustannuksia maankäyttösopimuksesta. Kiinteistönomistajat täydensivät muistutustaan 8.8.0, ja toivovat että kiinteistö jaetaan kahdeksi tontiksi. Samalla Peltolanmäen vastaisia kiinteistön rajoja muutetaan niin, että Porvoon kaupungin kanssa vaihdettavien alueiden koot paremmin vastaavat toisiaan.. Kiinteistö RN:o :0 Rakennusoikeus muutetaan 0 k-m :stä 00 k- m :iin. nemelun takia. Omistaja ja Porvoon vesi ovat neuvotelleet useaan otteeseen, ja koska suurimmalla osalla aluetta kasvaa kuusia, jätetään rasitevaraus ennalleen. Porvoon vesi vastaa vesi- ja viemäriverkkoon liittymisen kustannuksista, ja omistaja on neuvotellut yhtiön kanssa lähemmin. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: EV-aluetta pienennetään hieman. Kaavaehdotusta voidaan muuttaa esitettyjen toiveiden mukaisesti. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: Taaempi uusi tontti poistetaan kokonaan (myös rasitevaraukset), mutta ajoyhteys uudelle tontille (tarkistetussa kaavaehdotuksessa nro 7) jätetään ennalleen. Uuden tontin rakennusoikeus 00 k-m, ja nykyisen asuintalon tontin 00 k-m. Kaavaehdotusta voidaan muuttaa esitetyn toiveen mukaisesti. Kiinteistö voidaan jakaa kahdeksi tontiksi. Ylä-Haikkoontien linjausta on muutettu hieman. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: Rakennusoikeus korotetaan kaikkiaan 00 k-m :iin niille tonteille, jotka jäävät jäljelle maanvaihdon jälkeen. Kiinteistö jaetaan kahdeksi tontiksi ja rakennusoikeus jaetaan (00 k-m ja 00 k-m ). Peltolanmäen kääntöpaikan uudelleen suunnittelulla helpotetaan maanvaihtoa, kun vaihdettavien alueiden koot vastaavat toisiaan. Kaavaehdotusta muutetaan esitetyn toiveen mukaisesti. Kuntatekniikka on tarkastanut kaava-alueen uusien katujen pituusleikkaukset. Tarkastuksessa kävi ilmi, että Furuhällintie edellyttäisi erittäin leveää katualuetta ( m), jossa on leveät luiskat, ja paljon louhintaa, jotta kadusta ei tule liian jyrkkää. Rinnettä on louhittava niin paljon, että viereisten tonttien liittymien tekeminen vaikeutuu. Myös uusien tonttien liittymiä on siinä tapauksessa louhittava paljon, ja liittymistä tulisi pitkiä ja leveitä. Maaston muutokset olisivat erittäin huomattavia. Sen vuoksi kaavaehdotusta on nyt muutettu siten, että ajoyhteys kiinteistöille :0 ja :80 toteutuu kaikesta huolimatta Tolkkistentieltä ja Furuhällintie jätetään pois kaavaehdotuksesta.

53 Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: - Rakennusoikeus korotetaan 00 k-m :iin. - Tontille osoitetaan ajoyhteys Tolkkistentieltä.. Kiinteistö RN:o :09 Lunastaako kaupunki koko kiinteistön ja huolehtiiko se tonttien myymisestä? Syksyllä 0 tehdyn meluntorjuntaselvityksen mukaan melusuojien tulee paikoin olla melko korkeita, jotta melun raja-arvot eivät ylity kiinteistöllä. Melusuojien rakentamisen kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi, ja kiinteistön maankäyttö tulee tarkistaa. Porvoon kaupungilla ei ole mahdollisuutta lunastaa kiinteistöä, sen sijaan laaditaan maankäyttösopimus, jos rakennusoikeus on yli 00 k-m. 6. Kiinteistöt RN:o :7, 9:9. Uusien tonttien kokoa tulisi pienentää, jotta kantatilalle pääsee kulkemaan esim. kuorma-autolla tai hälytysajoneuvolla.. Nykyisen Nuohoojantien oikealta puolelta, Haikkoontiestä alkaen olisi hyvä louhia kalliota myös pois. Tien levennyksen myötä talliin ajo ei onnistu, kun vanhaa sisäänmenotietä ei kääntymiseen voi käyttää.. Tonttien (s-) rajalle pitäisi saada rakentaa aidat, jotta jokaisen lemmikin pysyvät omalla puolellaan.. Määräävätkö kaupunki todella uudisrakennukset liittymään kaukolämpöön? Miten on maalämpö yms? Puhelinkeskustelu 6..0 Raimo Salonen ilmoitti valitsevansa vaihtoehdon, jolla osoitetaan vain yksi uusi tontti. Rakennusoikeus jaetaan 0 k-m /tontti. Näin hän voi säilyttää hedelmäpuunsa. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: Kiinteistön maankäyttö on suunniteltu kokonaan uudelleen, tontit on sijoitettu kauemmaksi Tolkkistentiestä ja melusuojaus hoidetaan sijoittamalla talousrakennukset ja asuintalot siten, että ne yhdessä aidan kanssa suojaavat piha-aluetta. Rakennusoikeus on 70 k-m.. Ajoyhteydestä tontille (keskimmäiselle) tulee ongelmallinen, jos tontteja pienennetään maanomistajan ehdotuksen mukaisesti. Jos ajoyhteys osoitetaan tontin läpi, halkaistaan sen pihaalue. Asiaa tutkittiin tarkoin, ja kiinteistönomistajalle esitettiin kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehto : Tontit säilytetään samanlaisina kuin ehdotuksessa, mutta ajoyhteys osoitetaan nykyisen tien varteen. Vaihtoehto : Uusia tontteja pienennetään hieman, jolloin nykyinen tie jää rakennetulle tontille ja ajoyhteys sinne osoitetaan uuden tontin läpi. Vaihtoehto : Muodostetaan vain yksi uusi tontti, jolta on ajoyhteys suoraan Nuohoojantielle.. Rajaus seuraa nykyisiä kiinteistön rajoja ja voimassa olevaa asemakaavaa, alueen rajausta ei muuteta tällä kaavalla. Asemakaavaan ei tehdä muutoksia.. Kaavan s--alue voidaan poistaa, sillä voidaan kokea kohtuuttomana, ettei omia tonttejaan saa rajata. Tolkkistentien liikennemelun takia voi myös olla tarpeen istuttaa puita EV-alueelle.. Nykyisin kaukolämmöllä on pienimmät CO- ekv -päästöt, ja siksi rakennusten liittäminen siihen on perusteltua. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: - Kaavaehdotusta muutetaan kiinteistönomistajan toivomalla tavalla siten, että osoitetaan vain yksi uusi tontti ja rakennusoikeutta 0 k-m /tontti. - Kaavamerkintä s- poistetaan.

54 6 7. Kiinteistö RN:o :8. Tontille ei tarvetta tehdä lisää lähivirkistysaluetta. Seudulla on jo useita erilaisia virkistysalueita. Enkä myöskään toivo tontistani läpikulkualuetta. Tolkkistentiellä ja Haikontiellä on jo jalkakäytävät ja Nuohoojantielle sellainen on tulossa.. Uusien tonttien rakennuspaikat tulisi siirtää ylemmäksi, lähemmäksi kiinteistöjä :76 ja :.. Tontilla olevan vesikaivon tulisi jäädä kantatilan puolelle.. Tonttien(s-) rajalle pitäisi saada rakentaa aidat jotta jokaisen lemmikit pysyvät omalla puolellaan.. Lähiviheralueesta kiinteistö :77 suojaviheralueeksi. 6. Kantatilan rakennuspaikkaa voisi laajentaa pohjoiseen päin. 7. Pyydän huomioimaan että itsellenikin on käyttöä omalle maalle.. Alueen osayleiskaavassa osoitetaan tärkeä viherreitti kaava-alueen eteläosan läpi. Se johtaa kiinteistöjen :7 ja :8 välissä. Asemakaavassa aluetta on tutkittu tarkemmin, ja reitti on osoitettu kiinteistöjen :8 ja :76 välistä, sillä kiinteistönomistajat vastustivat viheraluetta kiinteistöjen :7 ja :8 välissä. Reittiä ei voi kokonaan poistaa, sillä se olisi ristiriidassa osayleiskaavan kanssa. Viheralue kiinteistöjen :7 ja :8 välissä häiritsisi enemmän, joten kaupunkisuunnittelu ehdottaa, että reitti osoitetaan kiinteistön :8 pohjoispuolelle, kuten kaavaehdotuksessa.. Tontteja voi siirtää hieman pohjoisemmaksi ilman että viheralueet pienenevät liikaa. Viheryhteyden tarve voidaan toteuttaa myös kapeampana yhteytenä.. Tonttien rajoja voidaan tarkastaa niin, että kaivo jää rakennetulle tontille.. Vaatimus alueen avoimeksi jättämisestä voidaan poistaa kaavasta.. Voimassa olevassa osayleiskaavassa osa VLalueesta on osoitettu EV-alueeksi. Asemakaavaa voidaan muuttaa sen mukaan. 6. Tontin ja kiinteistön :76 väliin tulee jättää viheralue, joten rakennusalaa ei voida suurentaa pohjoiseen. Katso myös kohta. 7. Asemakaava on laadittu voimassa olevan osayleiskaavan mukaiseksi. Joskus kaavaratkaisusta seuraa, että maanomistajan täytyy luovuttaa kaupungille maa-alueita yleiseen käyttöön. Tämä edellyttää että kaupunki lunastaa kyseisen alueen ja maanomistajalle maksetaan korvausta. On myös otettava huomioon, että asemakaavan myötä maanomistaja saa rakennusoikeutta kahdelle uudelle tontille. 8. Kiinteistö RN:o :. Esitämme tyytymättömyytemme kaavaehdotukseen, etenkin sen eroavaisuuteen kaavaluonnoksesta. Pidämme tärkeänä metsäalueen säilyttämistä luonnoksen mukaisena ulkoilu- ja virkistysalueena. Alueen luonne muuttuisi yhtiömuotoisen rakentamisen myötä liian tiiviiksi, toivomme että alue säilyy kylämäisenä omakotitaloalueena. Asukasmäärä on ehdotuksessa kaksinkertaistettu luonnokseen nähden.. Ylä-Haikoontien tiealuetta ei laajenneta nykyisestä kiinteistömme alueelle. Tonttiliittymän sijainti ja leveys on säilytettävä. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: - Rakennuspaikkoja siirretään hieman pohjoiseen, niin että asuinrakennus voidaan rakentaa kiinteämmälle maalle. - Tontinrajaa tarkastetaan niin, että kaivo jää rakennetulle tontille. - Osa-alue s- poistetaan kaavasta. - Tolkkistentien viereinen VL-alue muutetaan EV-alueeksi.. Kaava-alueen itäpuolelle jää suuri, rakentamaton Haikkoonmetsä. Muutaman yksittäisen pari/luhtitalon rakentaminen ei vaikuta kaavaalueen luonteeseen dramaattisesti. Erityyppinen asuminen asuinalueilla on toivottavaa kaavaalueen väestörakennetta ajatellen (lapsiperheitä/yksineläjiä/vanhuksia). Asukasmäärä on lisääntynyt noin 0 henkilöllä kaavaluonnos B:stä. & Nykyisin kiinteistö ulottuu Nuohoojantien keskilinjaan asti, mikä on ollut tapana. Asemakaavassa Nuohoojantien katualue sen sijaan on rajattu ojaan, joten tontin piha-alueena käytetty osa säi-

55 7. Itä-Mensaksen tiealueen leveys on toteutettava mahdollisimman kapeana. Kiinteistömme koko pienenee lähes 000 m, mikäli kaavaehdotus toteutuu sellaisenaan. Näin merkittävästä pinta-alan muutoksesta tulee sopia erillinen korvaus.. Tonttien osoittamista kosteaan maaperään korttelissa 7 on luovutettava. Lisäksi korkea mäki varjostaa aluetta, tonttien ilmansuunta on pohjoiseen. Ehdotuksen asetetut ekologisen rakentamisen velvoitteet on näillä tonteilla mahdotonta toteuttaa. Uudisrakentaminen tulisi ohjata alueille, joissa olosuhteet mahdollistavat terveen rakentamisen ilman tarpeetonta kosteus- ja homevaurion riskiä. Kiinteistönomistaja toivoi sähköpostitse.0.0 saavansa harjoittaa jonkinlaista toimintaa tontilla, kuten esimerkiksi kukkien tai polttopuiden myyntiä, lähipalveluja tai pienimuotoista verstastoimintaa. lyy ennallaan. Nykyisellä Treksiläntiellä voidaan rajausta muuttaa niin, että katualue mahdollisimman tarkoin seuraa yksityistien katualueen rajausta, joka muodostettiin yksityistietoimituksissa vuosina 979 ja 008. Nykyisin koko muodostettua yksityistä tiealuetta ei käytetä tiealueena, mutta korvausta on maksettu koko alueesta. Katualueeksi muutettava osa olisi siten metriä kapeampi kuin aiemmassa ehdotuksessa, ja se seuraisi suurimmaksi osin yksityistietoimituksessa muodostettua aluetta. Treksiläntien varressa osoitettu katualue olisi siis vain 0 m suurempi kuin yksityinen tiealue.. Tarkalla suunnittelulla saadaan hyviä ja terveellisiä koteja myös niillä tonteilla, joiden ilmansuunta on länteen tai pohjoiseen. Alue kuivuu, kun sen kuivatusjärjestelmä tarkistetaan ja täydennetään. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: Katurajaus Itä-Mensaksen tien varrella tarkastetaan. 9. Kiinteistö RN:o :68. Haluamme tuoda esiin tyytymättömyyteemme uuteen esitettyyn kaavaan. Kaavaluonnoksessa kiinteistömme kohdalla tien alapuolella oli jätetty rakentamatta, joka oli hyvä asia. Kaavaehdotuksessa tämä alue on kaavoitettu täyteen taloja. Alkuperäisessä luonnoksessa tämä alue pidettiin epäkelvollisina ja huonoina rakennusalueina, ja jätettiin rakentamatta. Porvoon kaupunki tulisi kaavoittaa ainoastaan hyvät rakennusmaat asumiselle.. Se on meistä edesvastuutonta kaupungilta osoittaa tontteja huonoille paikoille, koska kosteus aiheuttaa ongelmia. Kunta ja veronmaksajat joutuvat maksumiehiksi, turhilla sairaalalaskuilla homeen ja kosteuden aiheuttamilla ja tuomilla vaivoilla.. Kun Nuohojaantietä levennetään, tulisi se leventää kokonaan kaupungin maille. Kaavaehdotuksessa tie tulisi noin m meidän tontillemme. Tästä seurauksena nyt jo jyrkkä pihamäki muuttuu entistä jyrkemmäksi, joka vaikeuttaa ajoa sekä kunnossapitoa.. Jos korttelille suunniteltu pienkerrostalo/rivitalo rakennetaan rakennetaan, ei tätä aluetta enää voida pitää kylämaisemana jota pidämme tärkeänä.. Kiinteistön :68 alapuolelle ei pitäisi suunnitella tontteja, koska tontit eivät ole siihen soveliaita kosteuden ja auringon puutteen takia. Tonttien takana nousee jyrkkä kallio, joka tulee varjostamaan taloa ja pihaa todella paljon. 6. Alueella ei ole tarpeeksi hyvin otettu huomioon lapsiperheitä esim. leikkipuistojen ja viheralueiden muodossa. Pienkerrostalo/rivitalo tontin tilalle soveltuisi erinomaisesti leikkipuisto ja/tai ulkoilualue kylämme lapsille ja ihmisille. 7. Alue muuttuu turvattomammaksi ja ahtaaksi, koska liikennöinti alueella lisääntyy. Kaupungin tulisi pyrkiä säilyttämään alueen nykyinen status ja kehittää aluetta mm. näitä yllä mainittuja asioita arvostaen ja edel- & Tarkalla suunnittelulla saadaan hyviä ja terveellisiä koteja myös niillä tonteilla, joiden ilmansuunta on länteen tai pohjoiseen. Alue kuivuu, kun sen kuivatusjärjestelmä tarkistetaan ja täydennetään.. Kadun levennystä voidaan tarkistaa. Luonnollinen rajaus seuraisi ojaa.. Kaava-alueen rakentuminen muuttaa luonnollisesti alueen luonnetta, mutta tontit ovat edelleen suuria ja alue on vihreä. Muutaman yksittäisen pari/luhtitalon rakentaminen ei vaikuta kaavaalueen luonteeseen dramaattisesti.. ks. kohta & 6. Kaavassa on osoitettu kaksi aluetta leikkipuistoille ja suuria virkistysalueita, jotka kattanevat kysynnän. 7. Voimassa olevassa osayleiskaavassa alue on osoitettu täydennysrakennusalueeksi. Valitettavasti täydennysrakentaminen merkitsee aina lisää liikennettä ja liikettä. Muuta: Kuntatekniikka on tarkastanut kaava-alueen uusien katujen profiilit. Tarkastuksessa kävi ilmi, että Furuhällintie edellyttäisi erittäin leveää katualuetta ( m), jossa on leveät luiskat, ja paljon louhintaa, jotta kadusta ei tule liian jyrkkää. Rinnettä on louhittava niin paljon, että viereisten tonttien liittymien tekeminen vaikeutuu. Myös uusien tonttien liittymiä on siinä tapauksessa louhittava paljon, ja liittymistä tulisi pitkiä ja leveitä. Maaston muutokset olisivat erittäin huomattavia. Tarkastuksessa todettiin myös, että nykyisen liittymän sijainti on paras. Furuhällintie jätetään

56 8 leen huomioon ottaen. pois tarkistetusta kaavaehdotuksesta. Suunnitteluvaiheen aikana kiinteistönomistajat ovat saaneet perehtyä Furuhällintien muuttuneeseen ehdotukseen. Kiinteistönomistajat ovat ehdottaneet sähköpostitse..0, että uutta Furuhällintietä siirretään ainoastaan metrin verran heidän kiinteistölleen. Myös liittymää kiinteistöön :68 on muutettu niin, että olemassa oleva tontti muodostaa ns. kirvesvarsitontin ja ajorasite uuden tontin kautta poistetaan. Kiinteistön RN:o : omistaja toivoo oikeutta rakentaa metrin päähän rajasta. Kaavamääräykset tarkistetaan siltä osin, jolloin myös kiinteistön :68 rakennusalaa tarkistetaan. Ei ole syytä poiketa normaalista käytännöstä saada rakentaa metrin päähän kiinteistön rajasta. 0. Kiinteistö RN:o : Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: - Kadun linjausta muutetaan niin, että ne kulkevat ojan mukaisesti. - Ajorasite poistetaan ja tontti muutetaan ns. kirvesvarsitontiksi. - Rakennusalan rajaa tarkistetaan niin, että se on metriä rajasta. Ehdotetaan että tontti 7 muutetaan viheralueeksi. Alueelle voisi rakentaa kuntolaitteita ja parkkipaikan -8 henkilöautolle. Lisäksi alueelle voisi sijaita opastintaulu karttoineen sekä yleinen ilmoitustaulu. Viheralue suoraan Itä-Mensaksen tien edessä antaisi alueesta rauhallisen vaikutelman ja toimisi näkyvänä väylänä Haikonmetsän virkistysalueelle. Korvaavat tontin voisi ehkä kaavoittaa alueen 7 viereen. Kaava-alueen itäpuolella on suuria viheralueita, joissa risteilee ulkoilureittien verkosto. Korttelin 7 arvo virkistysalueena on siten marginaalinen. Kaava-alueen suunnittelu tulee tehdä voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti, joka ei salli rakentamista nyt ehdotettua pidemmälle Haikkoonmetsään. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: -. Kiinteistö RN:o :67. Määräala tulee ulottua ainoastaan 0 metriä nykyisestä rajasta kiinteistön RN:o :68 suuntaan. Osoitettujen tonttien on oltava tällä alueella.. Omistajat ovat tutustuneet kahteen vaihtoehtoiseen ehdotukseen. Omistaja vastustaa sitä, että hänen nykyinen liittymänsä siirretään korkeammalle mäkeen. Liittymäalueen pienempi muutos on sen sijaan mahdollinen. Hän kannattaa ehdotusta, jossa esitetään vain kahta uutta tonttia, mutta uudet tontit eivät saa ulottua :tä metriä pidemmälle nykyisestä rajasta. Ehdotettu raja on liian lähellä rakennusta ja kaivoa, ja tontin rajan pitäisi kulkea siellä, missä nykyinen nurmikko loppuu. Sen sijaan hänelle ei ole väliä, omistaako hän tien alla olevan tonttimaan vai vedetäänkö tie rasitteena uuden tontin kautta. Uusien tonttien tulee olla noin 800 m :n suuruisia, ja kyseinen alue tulee laskea nykyisestä tontin rajasta, ei uudesta rajasta. (Puhelimitse..0). Perinnönjakoasiakirjoissa on päätetty, että muodostetaan noin 800 m :n suuruinen määräala, joka jaetaan kahdeksi tontiksi. Karttaliitteestä ilmenee, että määräala ulottuu rajalta kiinteistöä RN:o :68 kohti kartalla näkyvälle talousrakennukselle saakka. Alueen tulee ulottua yli 0 metriä rajasta kiinteistölle RN:o :68, jotta määräalan ala nousee 800 m :iin.. Omistajat ovat saaneet perehtyä kahteen eri ehdotukseen tarkistetun kaavaehdotuksen valmistelun aikana. Ehdotuksissa osoitettiin vaihtoehtoisesti kaksi tai kolme uutta tonttia ja rakennetun tontin liittymää oli siirretty korkeammalle mäkeen. Tilanne on valitettavasti muuttunut kiinteistönomistajille esiteltyjen ehdotusten jälkeen kuntatekniikan tarkastettua kaava-alueen uusien katujen profiilit. Tarkastuksessa kävi ilmi, että Furuhällintie edellyttäisi erittäin leveää katualuetta ( m), jossa on leveät luiskat, ja paljon louhintaa, jotta kadusta ei tule liian jyrkkää. Rinnettä on louhittava niin paljon, että viereisten tonttien liittymien tekemi-

57 9 nen vaikeutuu. Myös uusien tonttien liittymiä on siinä tapauksessa louhittava paljon, ja liittymistä tulisi pitkiä ja leveitä. Maaston muutokset olisivat erittäin huomattavia. Tarkastuksessa todettiin myös, että liittymän nykyinen sijainti on paras. Furuhällintie jätetään pois tarkistetusta kaavaehdotuksesta ja tonteille ajo toteutuu ajorasitteen avulla.. Määräala kiinteistöstä RN:o :67. Furuhällintie tulee jakaa tasan katuun rajautuvien kiinteistöjen (:67 ja :68) kesken varsinkin, jos myös kiinteistö :68 liittyy kunnallistekniikkaan, joka vedetään kadun varteen. Miten Porvoon kaupunki estää sen, ettei kiinteistöltä :68 myöhemmin rakenneta liittymää kadulle?. Ajo Kim Högströmin tontille ei saa tapahtua meidän tonttiemme läpi. Sellainen ratkaisu vähentäisi perinnönjakoasiakirjojen mukaista omaisuuden jakoa hänen edukseen muiden perinnön saajien kustannuksella. Kim Högströmin jättämät ehdotukset ovat perinnönjakoasiakirjojen hengen ja velvoitteiden sekä sopimuksen vastaisia.. Ehdotamme, että määräalan koko on 800 m, kuten perinnönjakoasiakirjoissa mainitaan. Aikomuksena on myydä kaksi paritalotonttia, joiden rakennusoikeus on 00 m /tontti. Suunniteltu katu pienentäisi kiinteistöä noin 600 m :llä. Perinnönjakoasiakirjoja allekirjoitettaessa osalliset eivät tienneet kadun rakentamisesta. Kun katualue siirtyy Porvoon kaupungille, ei määräalaa tule mielestämme sillä kuormittaa. Mielestämme kiinteistöllä olevaa saunarakennusta tulee siirtää. Se on rakennettu paaluille, joten siirrolle ei ole esteitä. Muistutukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: a. Perinnönjako..008 Perinnönjakoasiakirjojen (..008) mukaan tarkoitus on, että määräalasta muodostetaan kaksi asuintonttia, jotka myydään ja rakennetaan. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat kaikin tavoin vaikuttamaan siihen, että se toteutuu. Asiakirjoihin on liitetty kartta, johon määräala on luonnosteltu. Kartalla näkyy saunarakennus, joka on jätetty määräalan ulkopuolelle. Perinnönjakoasiakirjoissa ei oteta kantaa siihen, missä ajoyhteyden nykyiselle asuintalolle tulisi sijaita. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: - Furuhällintie poistetaan kaavasta. - Nykyinen liittymä osoitetaan rasiteoikeutena uuden tontin kautta. - Uudet tontit rajataan niin, että saunarakennus ja kaivo jäävät kiinteistön RN:o :67 jäljelle jäävälle osalle. - Rakennusalaa laajennetaan hieman etelään päin.. Katuliittymän rakentamista myöhemmässä vaiheessa ei ole syytä kieltää. &.Perinnönjakoasiakirjojen liitteenä on kartta, jossa määräala ulottuu noin metriä rajasta kiinteistölle RN:o :68, saunarakennukselle asti. Saunarakennus on jätetty uusien tonttien ulkopuolelle. Asiakirjoista ei kuitenkaan ilmene, mihin liittymä kiinteistön RN:o :67 loppuosalle tulee sijoittaa.. Omistajat ovat saaneet perehtyä kahteen eri ehdotukseen tarkistetun kaavaehdotuksen valmistelun aikana. Ehdotuksissa osoitettiin vaihtoehtoisesti kaksi tai kolme uutta tonttia ja rakennetun tontin liittymää oli siirretty korkeammalle mäkeen. Tilanne on valitettavasti muuttunut kiinteistönomistajille esiteltyjen ehdotusten jälkeen kuntatekniikan tarkastettua kaava-alueen uusien katujen profiilit. Tarkastuksessa kävi ilmi, että Furuhällintie edellyttäisi erittäin leveää katualuetta ( m), jossa on leveät luiskat, ja paljon louhintaa, jotta kadusta ei tule liian jyrkkää. Rinnettä on louhittava niin paljon, että viereisten tonttien liittymien tekeminen vaikeutuu. Myös uusien tonttien liittymiä on siinä tapauksessa louhittava paljon, ja liittymistä tulisi pitkiä ja leveitä. Maaston muutokset olisivat erittäin huomattavia. Tarkastuksessa todettiin myös, että liittymän nykyinen sijainti on paras. Furuhällintie jätetään pois tarkistetusta kaavaehdotuksesta ja tonteille ajo toteutuu ajorasitteen avulla. Koska mäki on jyrkkä, liittymiä ei voi rakentaa keskelle mäkeä, ja kaavaehdotuksessa ehdotetaan näin ollen ainoastaan kahta tonttia, kuten

58 0 b. Todistus myönnetystä lainhuudosta c. Kutsu maanmittaustoimitukseen d. Juristi Lars-Eric Janssonin lausunto Lausunnossa ehdotetaan, että kiinteistölle RN:o :67 johtavan tien pohjoispuolelle muodostetaan kaksi 00 m :n tonttia. Nykyinen saunarakennus tulee siirtää pois tonteilta. Vaihtoehtoisesti ehdotetaan, että uutta katua varten tarvittava alue jaetaan tasan uusien tonttien ja kiinteistön RN:o :67 loppuosan kesken.. Osakkaat ovat ilmoittaneet, että heidän mielestään ehdotus on paras vaihtoehto, eli kolmen tontin alue. Näiden tonttien rakennusoikeus muutetaan 80 m :iin tonttia kohden. (sähköpostitse 8..0) myös perinnönjaossa alun perin ehdotettiin. Ylempi tontti (tontti ) toteutetaan ns. kirvesvarsitonttina ja se liittyy suoraan Nuohoojantiehen. Alempi tontti (tontti ) liittyy etelän suunnasta samaa rasitetietä pitkin, joka osoitetaan olemassa olevalle tontille (tontti ). Tontille johtavaa liittymää ei muuteta. Perinnönjakoasiakirjoissa ei mainita mitään siitä, miten tontin liittymä tulee hoitaa, mitä voi tulkita siten, että sijaintia ei tule muuttaa. Tässä vaiheessa ei ole muita vaihtoehtoja, koska korkeammalla sijaitsevasta liittymästä tulisi liian jyrkkä. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: - Furuhällintie poistetaan kaavasta. - Kaksi uutta tonttia osoitetaan. - Ajoyhteys tonteille osoitetaan tontin kautta. - Rakennusoikeus säilyy 00 k-m :ssä uutta tonttia kohden.. Määräala kiinteistöstä RN:o :. Haluaa jakaa tontin kahteen osaan niin että uudesta tontista tulee noin metriä leveä.. Toivoo, että katua siirretään niin, että tontista tulee leveämpi, sillä tontin ainoat pysäköintipaikat sijaitsevat nyt talon ja kadun välissä.. Saunarakennus puretaan keväällä - kesällä 0, ja uusi sauna halutaan rakentaa tontin takaosaan (katso kartta). Puhelinkeskustelu.0.0 Kiinteistönomistaja ilmoitti haluavansa vain 0 k- m /tontti. Määräala voidaan jakaa kahdeksi tontiksi, mutta jos alkuperäisen kiinteistön rakennusoikeus on yli 00 k-m, tulee kiinteistönomistajan solmia maankäyttösopimus ylimenevästä osasta. Kaupunkikehityslautakunta päätti 9..0 (9 ) koska ja miten maankäyttösopimuksia tehdään. Tästä ilmoitettiin kiinteistönomistajalle sähköpostitse Katua voidaan mahdollisesti siirtää hieman länteen. Rakennusalaa voidaan suurentaa niin, että tontin takaosaan voi rakentaa saunan. Kaavaan tehtävät muutokset voidaan tehdä kiinteistönomistajan toiveen mukaan. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset: - Katua siirretään hieman länteen. - Rakennusalaa suurennetaan. - Tontti jaetaan kahteen osaan, niin että muodostuu uusi tontti. - Rakennusoikeus jaetaan 0 k-m /tontti.

59