Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistys c/o Tarmo Hjerppe Repsikankatu LAPPEENRANTA LY tunnus:

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(19) Nro A 1007 Dnro KAS 2007 Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistyksen ampumarataa Savitaipaleella Peltoinlahden kylässä. Päätökseen sisältyy ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen pilaantuneen maaperän kunnostaminen. LUVAN HAKIJA Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistys c/o Tarmo Hjerppe Repsikankatu LAPPEENRANTA LY tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistyksen ampumarataa Savitaipaleella Peltoinlahden kylässä, jonka käyntiosoite on Tuohikotintie 143, SAVITAIPALE. Ampumarata sijaitsee kiinteistöillä ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ampumaratatoiminta vaatii ympäristönsuojelulain 86/ :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 169/ momentin 14 a) kohdan mukaan ympäristöluvan. Ympäristöluvassa käsitellään ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen pilaantuneen maaperän kunnostus, jossa toimivaltainen viranomainen on alueellinen ympäristökeskus. Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on siirtänyt päivätyllä päätöksellään ympäristöluvan käsittelyn Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain 86/ :n perusteella. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Kaakkois Suomen ympäristökeskuksessa Kauppamiehenkatu 4, Kouvola PL 1023, Kouvola Vaihde Asiakaspalvelu Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI Kouvola, Finland Tfn (växel): Kundservice Laserkatu Lappeenranta Vaihde Asiakaspalvelu Laserkatu 6 FI Villmanstrand, Finland Tfn (växel): Kundservice

2 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kymen lääninhallitus on päätöksellään N:o C 2106/2822, C 20/66 Sav/L myöntänyt Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistykselle luvan ampumaradan perustamiseen. Ampumarata on rekisteröity Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Alueella on voimassa Savitaipaleen kirkonkylän osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kaavassa alue on merkitty merkinnällä EA/ampumarata alue. Kaavassa ampumaradan pohjoispuolella on maa ainestenottoalueeksi kaavoitettu soranottoalue. Radan läheisyydessä maankäyttö on pääosin maa ja metsätalousvaltaista aluetta. Noin 100 metriä ampumaradan eteläpuolelle on kaavoitettu varastoalue, joka nykyisin on Savitaipaleen kunnan käytössä. Ampumarata alueen rajanaapureina ovat Tieliikelaitos Destia, Lasse Haikonen sekä Savitaipaleen kunta. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen maaperä ja ympäristö Ampumarata sijaitsee harjualueella ja alueen pintamaakerroksessa on paikoin myös louhikkoa ja lohkareita. Radalla on matalaa kasvillisuutta sammalta, kanervia ja heinikkoa. Suurta osaa ampumarata alueesta peittää orgaanisen aineksen peittämä kerros. Alueen maaperän pintakerros on hiekkaa ja soraa, jonka alapuolella on moreenia. Ampumaradan itäpuolella sijaitsee Savitaipaleen kunnan käytössä oleva varastoalue sekä noin 400 metrin etäisyydellä oleva vanha Savitaipaleen kunnan käytössä ollut kaatopaikka. Kaatopaikkatoiminta on loppunut vuonna 1993 ja se on asianmukaisesti suljettu. Kaatopaikka alueelle on sijoitettu kolme pohjavesiputkea. Vuonna 2000 pohjavesiputkista on otettu tarkkailunäytteet, joista analysoitiin myös raskasmetallipitoisuudet. Näytteissä ei havaittu yli määritysrajan 0,005 mg/l olevia lyijypitoisuuksia. Pintavesi ja pohjavesitiedot Rata sijaitsee Selkäkankaan ( ) III luokan pohjavesialueella. Lähin vedenottamo on rataan nähden Kukonharjulla oleva Ojastin vedenottamo, joka sijaitsee 2100 metrin päässä radasta valtatie 13:n pohjoispuolella. Lähimpään asuinkiinteistön pohjavesikaivoon on matkaa noin 600 metriä. Pohjaveden todennäköinen virtaussuunta on idässä olevan Karkjärven suuntaan tai suoraan pohjoiseen vettä läpäisevää harjualuetta pitkin Hiijenkorven suuntaan. Pintavesien todennäköinen kulkeutumissuunta on itään kohti Karkjärveä. AMPUMARADAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Radalla on kivääri/luodikko, hirvi ja pistooliradat. Hirvirata on metsästysampumasääntöjen mukainen rata. Hirviradalla on kaksi ampumasuojaa, joissa on molemmissa kaksi ampumapaikkaa. Lähempänä oleva on 75 m etäisyydellä maalitauluista ja taaempana oleva on 100 m päässä. 75 m ampumasuoja voidaan siirtää sivuun kiskojen avulla.

3 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Radalla järjestetään metsästysseurojen harjoitusammuntoja, ampumakokeita sekä riistanhoitoyhdistyksen ampumakisat vuosittain, mutta ei yleisiä kilpailuja. Lisäksi joitakin muiden yhteisöjen harjoitusammuntoja on radalla järjestetty. Riistanhoitoyhdistyksellä oli vuonna jäsentä, joista 610 henkilöä oli maksanut myös metsästyskortin. Rata sai lääninhallituksen luvan keväällä Radalla oli jo vähäistä ammuntaa kesällä Seuraavasta vuodesta lähtien hirvikiväärirata on ollut jo normaalikäytössä ja hirvikoeammuntojen ja ampujien määrä on lisääntynyt vähitellen. Haulikkorata otettiin käyttöön 1970 luvun alkupuolella, mutta se sijaitsi silloin nykyisen kivääri/luodikkoradan paikalla viereisellä tontilla olevan sorakuopan puoleisessa reunassa. Pistooliradan rakentamisesta päätettiin vuoden 2002 talvella ja se otettiin virallisesti käyttöön vuoden 2002 kesällä. Rata on Kuolimon Ampujat ry:n käytössä. Rata alueen tontin omistaa riistanhoitoyhdistys. Ampumaradan käyttö ja käyttäjämäärät Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistykseen kuului vuonna jäsentä. Arvion mukaan rataa käyttää säännöllisesti noin 200 ampujaa ja satunnaisesti 150 jäsentä. Ampumaradan käyttö liittyy pääsääntöisesti hirvi ja karhuammunnan harjoitteluun ja koetoimintaan. Muuta ammuntaa on pienimuotoinen harjoitusammunta pienoiskiväärillä. Lisäksi metsästäjätutkintoon liittyen alueella järjestetään haulikon käyttökoulutusta sekä jäsenten tekemää testausammuntaa, jossa ammutaan kiinteään tauluun. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu Ampumaradan ympäristö altistuu ammuntojen aikana laukausten aiheuttamalle melulle. Ammunnat ajoittuvat pääosin väliselle ajalle, jolloin harjoitetaan hirviammuntaa ja hirvikokeita. Pistooliammuntaa harjoitetaan radalla satunnaisesti myös kesäajan ulkopuolella. Ammuntaa harjoitetaan alueella arkisin klo 21 asti ja viikonloppuisin klo asti. Ampumakokeiden järjestämisen aikana sekä ennen hirvimetsästyksen alkamista radalla saatetaan ampua useana päivänä viikossa. Radalta on noin 600 m lähimpään asutukseen. Asutus sijaitsee samassa suunnassa hirvikivääriradan ampumasuuntaan nähden. Taustapenkan takana oleva jyrkkä mäki sekä suhteellisen tiheä metsä vaimentavat melutasoa todennäköisesti jonkun verran. Seuraavaksi lähin asutusalue on alttiimpi radalta kantautuvalle melulle, koska alue sijaitsee rataan nähden hieman ampumasuuntaan nähden viistossa vasemmalle ja melu pääsee näin etenemään osan matkaa ilman vaimennusta viereisellä tontilla sijaitsevan Destian soranottoalueen avonaisuuden vuoksi. Radan vasemmalla puolella suoraan soranottoalueen takana ei ole asutusta, vaan alueella sijaitsee kuivabetoniasema. On kuitenkin mahdollista, että melu kantautuu myös valtatien vastakkaisella puolella olevalle vapaa ajan asutusalueelle Kuolimon ja Ojastinlammen rannalle. Länsipuolella rataa on 400 m päässä Karkjärvi ja järven toisella puolella on asutusta. Melu saattaa kantautua järven toiselle rannalle, vaikka radan ja järven välillä onkin metsäistä maastoa. Radan länsipuolelle melu tuskin kantautuu kovin kauas, koska ampumasuunta on päinvastainen ja ammunta suoritetaan pääasiassa ammuntasuojista. Radalla ei sijaitse heijastavaa pintaa, joka saattaisi heijastaa melua radan takapuolelle, paitsi itse ampumasuojat. Radan länsipuolella ei sijaitse lähellä asutusta eikä muuta mahdollisesti häiriintyvää kohdetta.

4 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Ampumasuojat radalla on rakennettu pääasiassa puusta ja niissä on peltikatto. Kivääri/luodikkoradan ampumasuojassa on peltikatto ja viirasta tehdyt seinämät sekä puurunko. Missään suojassa ei ole ovea vaan takana on avoin aukko. Melumittaukset Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelija toteutti vuonna 2004 melumittauksia liittyen omaan opinnäytetyöhön. Melumittaukset teetti Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistys ampumaradan ympäristölupahakemusta varten. Melumittausta varten määritettiin neljä läheistä häiriintyvää kohdetta. Paikka 1 Paikka 2 Paikka 3 Paikka 4 Paikka 5 Laukaus L AIMax [db] L AIMax [db] L AIMax [db] L AIMax [db] L AIMax [db] Keskiarvo Min MAX Keskihajonta 2,09 1,33 3,65 0,48 3,78 Taulukko 1. Melumittaustulokset Mittauspaikka numero 4 kuvaa mittaustulosta aivan ampujan vierestä. Melumittauspaikkan numero 5 sijaitsee Ojastinlammen rannalla ja se on mitattu eri olosuhteissa ja eri mittauskalustolla kuin muut mittaukset. Ammunnassa käytetty kivääri oli myös erilainen paikan 5 mittauksessa. Melumittausten aikana melutaso ylitti vain kerran valtioneuvoston meluntorjuntalain (53/1997) nojalla antaman ohjearvotason. Ylitys tapahtui Ojastinlammen rannalla mitatuista (paikka 5) melutasoista korkein tulos oli 62,6 db, joka ylittää loma asumiseen käytettävän ohjearvon 60 db. Maaperä Kivääriratojen taustapenkka on hiekkaa ja moreenia. Kaikkein eniten käytetyn hirviradan taustapenkassa on paperitehtaalla käytetty vanha viira, jonka tarkoitus on parantaa hirvitaulun näkyvyyttä kun maa on esimerkiksi märkää ja tummaa. Viira on myös ehjänä ollessaan suojannut penkkaa luotien aiheuttamalta maan sortumiselta. Hirvikivääriradalla harjoitteluun käytettävät luodit ovat pääasiassa täysvaippaluoteja. Ampumakokeeseen osallistuvat käyttävät myös täysvaippaluoteja, mutta pieni osa myös osavaippaluoteja. Pienoiskivääriradalla taas suurin osa käytettävistä luodeista on lyijyluoteja. Haulikkoradalla ammuttavien patruunoiden haulit ovat lyijyä, teräshaulipatruunoiden käyttö harjoitusammunnassa on olematonta niiden noin neljä kertaa kalliimman hinnan vuoksi. Hirviradalla on ammuttu 38 vuoden ajan. Vuosittaisten laukausmäärien ja luotien keskimäärin sisältämän lyijyn perusteella on arvioitu lyijykuormituksen olevan radalla noin 3060 kg. Kivääri/luodikkoradalla on ammuttu 16 vuoden ajan. Laskennallisesti arvioidaan lyijykuormituksen olevan 159 kg.

5 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Pienoiskivääriradalla on noin 15 vuoden ajan, josta arvioidaan kertyvän 32 kg:n lyijykuormitus. Maaperätutkimukset Opinnäytetyöhön liittyen toteutettiin vuonna 2004 ampumaradalla maaperän pilaantuneisuustutkimuksia. Taulukoissa on esitetty eri ratojen taustapenkereestä analysoituja maanäytetuloksia. Näytteenottosyvyys Pb (mg/kg) Sb (mg/kg) (cm) Taulukko 2. Kivääri/luodikkoradan taustapengernäytteiden lyijy ja antimonipitoisuudet Alla olevassa taulukossa on hirvikivääriradan taustapenkereestä otettujen maanäytteiden lyijy ja antimonipitoisuudet. Joistakin syvyyksistä on otettu rinnakkaisnäyte. Näytteenottosyvyys Pb (mg/kg) Sb (mg/kg) (cm) Taulukko 2. Hirvikivääriradan taustapengernäytteiden lyijy ja antimonipitoisuudet Analyysitulosten sekä laukausmäärien perusteella voidaan arvioida ampumaratojen taustavallien olevan voimakkaasti lyijyllä pilaantuneita.

6 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Vuonna 2005 alueella on tehty maaperän pilaantuneisuusselvitys rakennettavien meluvallien kohdalta. Tutkimuksella varmistuttiin, ettei meluvallien alle jäänyt ampumaratatoiminnasta pilaantuneita maita. Jätehuolto Ampumaradan toiminnasta syntyy jätteinä hylsyjä, patruunoiden rasioita ja puutavaraa taulukehyksistä. Riistanhoitoyhdistyksen ampumakilpailujen yhteydessä pidetystä kanttiinista syntyy jätettä hyvin pieniä määriä. Rata alueella ei ole vesijohtoa eikä viemäröintiä. Alueella on kuivakäymälä. Liikennejärjestelyt Tieyhteys rata alueelle on Savitaipale Tuohikotti tieltä. Radan käytön aikainen liikenne on henkilöautolla noin 20 ajoneuvoa/viikko. Tien käyttöä varten on perustettu tienhoitokunta, jonka osakkaina ovat Savitaipaleen kunta, Lappeenrannan Energia, Matti Haimila, Kuolimon Ampujat sekä Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistys. AMPUMARADALLE SUUNNITELLUT TOIMENPITEET YMPÄRISTÖHAITTOJEN VÄ HENTÄMISEKSI Radalle rakennetaan melu ja suojavallit radan molemmille puolille. Maavallien korkeudeksi on suunniteltu 6 metriä. Vallien rakennustyöt toteutetaan vuosien välisenä aikana. Luvan hakija on tarvittaessa valmistautunut toteuttamaan luotien iskemäpenkereiden pilaantuneiden maamassojen vaihtotyön. Hirvi ja luodikkoradan taustapenkan yläpuolella olevan mäki säilytetään entisellään ja puuston annetaan kasvaa täystiheäksi. Suurikaliiperisten aseiden ampumapaikalle rakennetaan kahden ampumapaikan siirrettävä ja ääntävaimentava koppi. Kopin rakennepiirustukset on esitetty luvan hakemuksen liitteenä piirustuksessa numero 4. Radoille rakennetaan luotien keräysjärjestelmä. Kivääriradoille on suunniteltu rakennettavaksi rakenne, jossa muovikalvolla on eristetty hiekkapenger. Hiekkapatjan paksuus on vähintään 500 mm ja sen paksuus varmistetaan mittaamalla vuosittain. Muovikalvon päälle tuleva penkereen suotovesi johdetaan näyttösuojan viereen rakennettavaan kaivoon, jonka halkaisija on 700 mm ja korkeus 1500 mm. Kaivo varustetaan kannella. Vaihtoehtoisesti ampumapenkka voidaan tehdä katettuna. Hirviradan taustavalliksi voidaan suunnitella myös jokin muunlainen vastaava tiivistysrakenne. Lopullinen taustavallin rakenne tullaan hyväksyttämään valvojalla ennen rakentamistöiden aloittamista. Alueelle rakennetaan pohjaveden tarkkailuputki tai tarkkailukaivo. Alueelle rakennetaan kuivakäymälä sekä jätteidenkeräys piste. Ampumaradalle rakennettavat ampumapaikat (piirustus 1) metrin kivääri/hirvirata ( 2 ampumapaikkaa) 50 metrin pienoiskiväärirata (hyödynnetään nykyinen hirviradan ampumakoppi) Haulikkoammunnan koulutus ja testauspaikka (kiinteä taulu) Pistoolirata (Kuolimon Ampujat Ry) Villikarjurata 50 m

7 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Pistooliradalle ja pienoiskivääriradalle rakennetaan luotienkeräysjärjestelmä. Keräin tehdään sitomalla paksut puuparrut yhteen tauluksi. Puuseinämän paksuus on 50 cm ja se sijoitetaan varsinaisten taulutelineiden taakse. Ammuttaessa luodit jäävät puuhun kiinni upoten puuhun noin 20 cm. Kun keräin menee huonoon kuntoon ja täyttyy, voidaan se vaihtaa uuteen ja toimittaa vanha hävitettäväksi. Toteutettavasta keräimestä on periaatepiirros hakemuksen liitteenä. Keräinjärjestelmä voidaan tehdä vaihtoehtoisesti ns. suppilokeräimellä, jossa luodit ohjataan mutkien kautta suppilon pohjalle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Savitaipaleen kunnan ilmoitustaululla Tieto kuulutuksesta on julkaistu Yhteissanomat nimisessä sanomalehdessä Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Ampumaradalle on tehty tarkastuskäynti Samalla on neuvoteltu hakijan edustajien kanssa ympäristölupahakemuksesta. Kaakkois Suomen ympäristökeskuksessa on pidetty ympäristölupaneuvottelu Savitaipaleen kunnan perusturvalautakunta on ( 131) antamassaan lausunnossaan todennut seuraavaa: Savitaipaleen perusturvalautakunta päättää antaa otsikossa mainitusta ympäristölupahakemuksesta Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojelu viranomaisena seuraavan lausunnon: Selvää estettä ympäristöluvan myöntämiselle haetulle ympäristöluvalle ei ole, vaikka suunniteltu ja lupahakemuksen kohteena oleva ampumarata sijoittuukin III luokan pohjavesialueelle ja Savitaipaleen kirkonkylän asutuksen läheisyyteen, jolloin toiminnasta aiheutuva melu jossakin määrin tulee kuulumaan ainakin Olvenlammin asuntoalueella. Maaperän pilaantumisen ehkäisyyn on ampumaratatoiminnan ympäristölupahakemuksen yhteydessä tapahtuneessa suunnittelussa paneuduttu vakavasti. On uskottavaa, että suunnitelluilla toimenpiteillä maaperän pilaantuminen tulevaisuudessa on estettävissä. Ongelmana ovat alueelle mahdollisesti tulevat 'villit ampujat', jotka eivät välttämättä piittaa radan toimintaohjeista. Ampumamelun hallintaan on myös paneuduttu vakavasti. Radan ampumasuuntien muuttaminen ei välttämättä hirviradalla estäisi ampumamelun leviämistä. Äänieristetyillä ampumasuojilla rajoitetaan jonkinverran melun etenemistä. Toisaalta suunnitelluilla meluntorjuntatoimenpiteillä saataneen melutasot alhaisemmiksi kuin tämänhetkiset melutasot. Ampumaradan valmistuttua ympäristöluvan edellyttämään kuntoon tulee selvittää luotettavasti ampumaradan meluvaikutukset ampumaradan ympäristössä.

8 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Oman ongelmansa aiheuttaa asutuksen mahdollinen leviäminen Olvenlammin kaavan osoittamille rakennuspaikoille Olvenlammin länsi ja lounaispuolelle, miten tämä otetaan huomioon ampumaradan toiminnassa, on ratkaistava ympäristöluvassa. Ampumaradan käyttöajoilla on mahdollista ohjata syntyvää meluhaittaa. Samoin tulisi kiinnittää huomiota ns. 'villin ammunnan' estämiseen, jolloin ampumatapahtumilla tai harjoitusammunnoilla tulisi olla vastuullinen johtaja, joka valvoisi ampumaratamääräysten ja turvallisuusmääräysten noudattamista. Asutuksen läheisyyden vuoksi ampumataulujen takamaasto tulee merkitä asianmukaisin merkinnöin ja tarvittaessa aidalla, joka osoittaa maastossa liikkujille selvästi, ettei kukaan maastossa liikkuessaan pääse ampumaradalle vahingossa ja joudu näin hengenvaaraan. Tulisi harkita myös ampumaradan aitaamista luvattomien ampujien radalle pääsyn estämiseksi. Maaperän pilaantuneisuuden estämiseksi luotien keräysjärjestelmiin kertyvä luotien metalli tulee määrätä poistettavaksi jonkin taloudellisesti mielekkään ajanjakson kuluttua. Pohjaveden tarkkailua ei tarvita, jos luotienkeräysjärjestelmät rakennetaan katettuina ja sadevesien pääsy huuhtomaan luotien keräysjärjestelmiä estetään. Näin estyy myös raskasmetallien pääsy pohjaveteen. Muulta osin Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Etelä Suomen lääninhallituksen sosiaali ja terveysosasto palauttaa oheisena lausuntopyynnön asiakirjat ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Ampumaradan perustamislupa Kymen lääninhallitus on päätöksellään N:o C 2106/2822, C 20/66 Sav/L myöntänyt Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistykselle luvan ampumaradan perustamiseen. Toiminta, jolle ympäristölupaa nyt haetaan, poikkeaa jonkin verran siitä toiminnasta, jolle ampumaradan perustamislupa on myönnetty mm. pistoolirataa hallitsee Kuolimon Ampujat ry, ampumaradan maa alue on laajentunut 0,8 hehtaaria, haulikkoammunta ei sisälly nykyiseen ampumaratalupaan ja ampumaratojen ammuntasuunnat ovat muuttuneet. Lääninhallitus on ollut yhteydessä Savitaipaleen ja Suomenniemen Riistanhoitoyhdistys ry:n toiminnanohjaaja Tarmo Hjerppeen ampumarataluvan uudistamisesta vastaamaan nykyistä ja tulevaa toimintaa. Ampumaradan ympäristöterveydelliset vaikutukset Ympäristölupahakemuksen asiakirjojen perusteella melutason ohjearvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa voivat ajoittain ylittyä, minkä vuoksi riistanhoitoyhdistyksen suunnitelmissa on torjua melua meluvalleilla. Lääninhallitus pitää tarpeellisena meluntorjuntatoimien onnistumisen varmistamista melumittauksin lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Ampumarata sijaitsee III luokan pohjavesialueella. Asiakirjojen mukaan maanäytteistä on löytynyt korkeita lyijy ja antimonipitoisuuksia, minkä vuoksi pohjaveden raskasme

9 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A tallipitoisuuden selvittämiseksi on suunnitelmissa rakentaa ampumarata alueelle pohjavesikaivo tai putki pohjaveden tarkkailua varten. Lääninhallitus pitää välttämättömänä lähialueen talousvesikaivojen sijainnin selvittämistä ja myös niiden veden laadun tutkimista, mikäli pohjavedessä todetaan korkeita raskasmetallipitoisuuksia tai on riski, että ampumarata alueelta kulkeutuu pintavesiä talousvesikaivoihin päin. Ampumaradan ympäristövaikutuksia koskevassa selvityksessä on viitattu EU komission asetuksen mukaisen raja arvon vieraille aineille elintarvikkeissa olevan 0,1 mg/kg tuorepainoa kohden. Viittauksessa ei ole ilmoitettu, mistä EU asetuksesta on kyse. Kappaleessa käsitellään sieninäytteitä ja niiden lyijypitoisuutta. Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole tällä hetkellä asetettua enimmäismäärää luonnonsienille lyijypitoisuuden osalta. Enimmäismäärän asettaminen luonnonsienille lyijyn osalta on kuitenkin parhaillaan työryhmän mietinnässä. Lääninhallitus pitää tärkeänä, että kunnan terveydensuojelu ja elintarvikevalvontaviranomaiselle varataan mahdollisuus lausunnon antamiseen hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ympäristökeskukseen ole toimitettu muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastineet Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistys on antanut vastineen "Esitämme vastineenamme Savitaipaleen kunnan perusturvalautakunnan ja Etelä Suomen lääninhallituksen lausuntoihin Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistyksen ampumaradan ympäristöluvasta seuraavaa: Savitaipaleen perusturvalautakunnan lausunto (lautakunnan kokouksen 131 / ) Lausunnossaan perusturvalautakunta esittää näkemyksenään, että ampumarata aiheuttaa melua Olvenlammin asuntoalueelle. Tämän olemme huomioineet ampumaradan peruskorjauksen suunnittelussa ja sen myötä toteutettavissa muutoksissa seuraavin toimenpitein: haulikkoammunta radalla on lopetettu haulikolla tullaan jatkossa ampumaan vain kiinteään maaliin ja vähässä määrin haulikolla ampuminen liittyy metsästäjäkoulutukseen ja mahdollisesti metsästäjien tarvitsemaan aseiden ja niihin sopivien patruunoiden testaamiseen kivääreillä hirvi ja luodikkoradalla ammutaan ääntävaimentavasta kopista ja rataalueen reunoille rakennetaan meluvallit pienoiskiväärirata on erillinen ja sen aiheuttama meluhaitta on vähäinen pistooliradan aiheuttama meluhaitta on vähäinen Lisäksi perusturvalautakunta on huolestunut Olvenlammin asuntoalueen lounais ja länsipuolen uudisrakentamiselle ampumaradasta aiheutuvasta haitasta. Käsityksemme mukaan tämä olisi pitänyt jo aiemmin huomioida kaavoitussuunnittelussa. Ampumarata on merkitty kirkonkylän yleiskaavaan ja se on toiminut nykyisessä paikassaan yli neljäkymmentä vuotta. Merkittävämpiä asuntoalueen läheisyydessä olevia meluhaitan aiheuttajia ovat alueen vieressä sijaitseva betoniasema ja valtatie 13. Tulemme omalta osal

10 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A tamme huomioimaan haittojen minimoimisen meluvallien rakentamisella, ampumapaikkojen äänieristystä parantamalla ja jo nyt käytössä olevilla radan käyttöaikojen rajoituksilla. Perusturvalautakunta kiinnittää huomiota radalla esiintyvään villiin ja luvattomaan ammuntaan. Olemme olleet tästä tietoisia ja jatkossa tulemme estämään asiattoman ammuskelun mahdollisimman tehokkaasti. Keinoina tulemme käyttämään seuraavia toimenpiteitä: radalle laaditaan käyttäytymis ja käyttöohjeet järjestetään riistanhoitoyhdistyksen ja pistooliseuran jäsenille koulutusta radan asianmukaisesta ja turvallisesta käytöstä pääsy radalle estetään asentamalla lukittava puomi radalle johtavalle tielle Perusturvalautakunta esittää lausunnossaan, että ampumatapahtumilla tulisi olla vastuullinen johtaja tai valvoja. Riistanhoitoyhdistyksen järjestämissä ammunnoissa on aina ammuntoja valvovaa henkilöstöä. Tällöin turvallisuutta ja käyttäytymistä ammunnan aikana valvotaan tehokkaasti. Lisäksi tarkistamme radan toimintatapoja, kun käyttäytymis ja käyttöohjeita laaditaan. Perusturvalautakunta esittää lausunnossaan alueen aitaamista ja merkitsemistä. Emme pidä alueen aitaamista tarkoituksenmukaisena. Käsityksemme mukaan tietämättä ampumaradan vaara alueelle tulo on estettävissä merkitsemällä ampumasuunnassa oleva alue varoitustauluilla ja esimerkiksi rajalla oleviin puihin tehtävillä maalimerkinnöillä tai muulla hyvin havaittavalla merkinnällä. Perusturvalautakunta esittää, että rata alueelle kertynyt luotien raskasmetallijäämät poistetaan alueelta. Luotinen iskemäpenkoissa olevan pilaantuneiden maiden osalta tulemme noudattamaan ympäristöluvassa määriteltäviä toimintatapoja. Pohjaveden saastumisvaara tulevaisuudessa estetään esimerkiksi kattamalla ja pohjustamalla hirvi ja luodikkoradan luotien iskemäpenkka. Muille ampumapaikoille rakennetaan keräimet. Etelä Suomen lääninhallituksen lausunto, STU 1025 A Lääninhallitus esittää lausunnossaan, että melutason ohjearvot voivat ajoittain lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittyä. Meluhaittojen estämisessä viittaamme edellä oleviin näkemyksiimme. Lisäksi lääninhallitus pitää lausunnossaan tarpeellisena meluntorjunnan onnistumisen varmistamista. Tulemme toteuttamaan mahdollisesti ympäristöluvassa määriteltäviä melutason tarkkailuvelvoitteita. Lääninhallitus viittaa lausunnossaan maanäytteiden korkeaan raskasmetallipitoisuuteen ja pohjaveden pilaantumisvaaraan sekä tarpeeseen selvittää lähialueen pohjavesikaivoista mahdolliset ampumaradan aiheuttamat raskasmetallipitoisuudet. Ampumaradalta otettujen maanäytteiden korkea raskasmetallipitoisuus on todettu hirviradan luotien iskemäpenkassa aivan maan pintakerroksessa, johon jää suuria luotijäämiä. Näytteissä on todettu myös, että pitoisuus alenee nopeasti syvemmissä maakerroksissa. Käsittääksemme luotien raskasmetallit eivät ole herkkiä liukenemaan pohjaveteen. Koska ampumaradan kohdalla pohjaveden pinta on paksujen maakerrosten alla ja ampuma radan välittömässä läheisyydessä ei ole käytössä olevia pohjavesikaivoja emme pidä tarpeellisena tutkia perusteellisemmin asutuksen yhteydessä olevien pohjavesikaivojen veden laatua.

11 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Savitaipaleen kunnan terveyslautakunta on aikanaan tutkinut ja seurannut Olvenlammin asuntoalueen pohjavesikaivojen tilaa. Tuolloin seuranta perustui ampumaradan ja asuntoalueen väliin jäävän Savitaipaleen kunnan kaatopaikan pohjavedelle mahdollisesti aiheuttamaan haittaan. Tietoomme ei tuolloin eikä sen jälkeen ole tullut, että ampumarata olisi aiheuttanut asutuksen yhteydessä olevien pohjavesikaivojen pilaantumista. Savitaipaleen perusturvalautakunnan ja Etelä Suomen lääninhallituksen lausunnot pohjaveden tarkkailutarpeesta ampumarata alueella ovat toisistaan poikkeavia. Olemme samaa mieltä, Savitaipaleen perusturvalautakunnan kanssa siitä, että kaivon tai pohjavesiputken asentaminen alueelle on tarpeeton, koska jatkossa pahimmin saastuneet maamassat tullaan vaihtamaan ja luotien iskemäpenkat tullaan erottamaan siten että päästöt estetään. Tulemme selvittämään onko jatkossa tarpeellista kieltää sienten ja marjojen kerääminen rata alueelta ja sen välittömästä läheisyydestä." YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupaa koskevan hakemuksen ja päättää myöntää Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistyksen ampumaradalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Ympäristölupa sisältää tarvittavat määräykset aikaisemman toiminnan aiheuttaman pilaantuneen maaperän kunnostamiseksi. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset 1. Ampumaratatoiminnan ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on mahdollisuuksien mukaan ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, pohja tai pintavesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista. Kaakkois Suomen ympäristökeskus hyväksyy Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistyksen esittämän asemapiirustuksen nro 1 käytettäväksi ampumaradan toimintojen yleissuunnitelmana. Yleissuunnitelmakartta on tämän päätöksen liitteenä. (YSL 5, 7, 8, 42, 55, JäteL 6, 19, NaapL 4, 17 ) Melu 2. Ampumaratatoiminnasta aiheutuvaa melua on rajoitettava meluntorjuntatoimenpiteillä niin, että yksittäislaukauksen impulssiaikapainotettu maksimitaso (LAImax) on enintään 65 db lähiympäristön asumiseen ja 60 db virkistykseen sekä lomarakentamiseen käytettävillä alueilla. (YSL 4, 42, 43, 108, YSA 19, NaapL 17, Vnp 53/ ) 3. Ampumaradalla on noudatettava ammunnassa seuraavia käyttöaikoja: Ampumaradan käyttö on sallittu: arkisin (maanantaista perjantaihin) kello 8 20 lauantaina kello 8 18 sunnuntaina klo 12 18

12 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Ampumaradan käyttö on kielletty juhlapyhinä sekä joulu ja juhannusaattona. Kilpailuja ja muita ampumatapahtumia voidaan järjestää em. pääsääntöisten käyttöaikojen ulkopuolella. Poikkeuksellisesta käytöstä sekä sunnuntaisin ja juhlapyhinä järjestettävistä kilpailu tai muista ampumatapahtumista tulee ilmoittaa Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tiedottaa yleisölle vähintään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta. (YSL 4, 42, 43, YSA 19, NaapL 17, Vnp 53/ ) 4. Ampumaratojen käyttöajoista on tiedotettava ampumarata alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin niin, että kaikki ratoja käyttävät ovat niistä tietoisia. Luvattomien ampujien sekä sivullisten pääsy alueelle tulee estää. Tarvittaessa alue tulee aidata. (YSL 43, YSA 19, VNp 53/1997 3, NaapL 17 ) 5. Luvan saajan on valvottava, että ampumarataa käytetään ainoastaan lupamääräyksissä sallittuina aikoina ja että radan käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. (YSL 43, YSA 19 ) 6. Ampumarata alue on merkittävä selkeästi ja ampumaradasta on varoitettava riittävillä varoitustauluilla. Ampumavallit ja aluetta rajaavat aidat ja merkkilinjat on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa. Alueelle johtava tie on voitava sulkea lukittavalla portilla. (YSL 43, YSA 19 ) 7. Ympäristökeskus hyväksyy hakijan esittämän melusuojavallien rakennussuunnitelman sekä piirustuksien nro 3 ja 4 ampumasuojien rakenteen. Hakemuksessa esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet tulee toteuttaa meluvallin sekä ampumasuojien osalta mennessä. Meluntorjuntatoimenpiteiden toteutuksen jälkeen ampumaradalla on tehtävä ampumamelun uusintamittaus mittauspisteistä1 5. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön Ampumaratamelun mittaaminen oppaan (61/99) mukaisesti. Mittauksessa tulee selvittää erikseen suurikaliiperisten pistoolien sekä haulikkoammunnan aiheuttamat melutasot. Mikäli valvovalle viranomaiselle tulee huomautuksia ammunnan aiheuttamasta melusta ennen näitä määräaikoja, on valvojalla mahdollisuus nopeuttaa melunsuojarakenteiden rakentamisaikataulua. (YSL 4, 42, 43, 108, YSA 19, NaapL 17 ) Jätehuolto 8. Ampumarata alueen jätehuollossa on noudatettava Savitaipaleen kunnan jätehuolto ja ympäristönsuojelumääräyksiä sekä jätelakia. Jätteiden muodostumista on pyrittävä kaikin tavoin vähentämään. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. (YSL 4, 43, 45, JäteL 6 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. (YSL 4, 5, 7, 42, 43, YSA 37, JL 51 ) Maaperän ja vesiensuojelu 10. Kaikissa suojaustoimissa hakijan tulee varautua rakenteisiin, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa maaperän puhdistamisen.

13 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Turva tai meluesteinä toimivien maavallien rakentamiseen ja korottamiseen sekä alueen mahdolliseen tasaamiseen saa käyttää vain puhtaita maa aineksia. Maavallien levennykset tai pidennykset tai mahdolliset uudet maavallit on sijoitettava siten, ettei niiden alapuolelle jää lyijyllä tai muilla haitta aineilla pilaantuneita maita. Mikäli ampumarata alueella rakentamisen tai purkamisen seurauksena suoritetaan maa ainesten kaivua tai vaihtamista, on maa ainesten mahdolliset haittaaineet selvitettävä ennen töihin ryhtymistä. Mikäli alueelta joudutaan poistamaan tai leikkaamaan ampumarata alueen pintamaita, tulee nämä maat sijoittaa erilleen muista maa aineksista melu ja suojavalliin. Nämä poistetut pintamaat tulee merkitä ampumaradan asemapiirustukseen sekä eristää muista maa aineksista esimerkiksi suodatinkankaalla. (YSL 5, 7, 42, 43, 45, 77, 78, 83, JäteL 4, 6, 7, 19, 51, 52 ) 11. Haulikkoammuntaa saa ampumaradalla harjoittaa vain taustapenkkaa vasten. (YSL 4, 7, 42, 43, YSA 19, NaapL 17, JäteL 4 ja 6 ) Pistoolirata 25 m, pienoiskiväärirata 50 m sekä villikarjurata 50 m 12. Radoille tulee rakentaa luotien talteenottojärjestelmä. Ympäristökeskus hyväksyy käytettäväksi piirustus nro 5 mukaista luotien puukeräintä. Mikäli luotienkeräysjärjestemäksi suunnitellaan nyt esitetystä puukeräimestä poikkeavaa keräinratkaisua, tulee keräimen rakenne hyväksyttää ympäristöluvan valvojalla erikseen. Keräimen kuntoa on tarkkailtava ja se on pidettävä toimintakuntoisena. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tai keräimen täyttyä, tulee se toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn ja mikäli mahdollista hyötykäyttöön. (YSL 5, 7, 42, 43, 45, 77, JäteL 4, 6, 19 ) 13. Ratojen maaperä vanhan toiminnan osalta tulee kunnostaa ennen luotien keräysjärjestelmien rakentamista. Luotien keräysjärjestelmä ja maaperän puhdistaminen tulee olla valmiita mennessä. (YSL 77, JäteL 4, 6, 19, 51 ) 14. Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistyksen on tehtävä Kuolimon ampujat ry:n kanssa pistooliradan käyttösopimus, jossa on sovittu ympäristöluvan tuomista velvoitteista sekä mm. toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Kuolimon ampujien tulee sitoutua noudattamaan tämän ympäristöluvan määräyksiä sekä Etelä Suomen lääninhallituksen antamia velvoitteita ampumaratatoiminnasta. Käyttösopimus tulee toimittaa tiedoksi Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle sekä Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 5, 7, 42, 43, 75, JäteL 4, 6, 19, 51 ) Hirvi ja luodikkorata sekä haulikkoammuntapaikka 15. Hirvikiväärirata voidaan toteuttaa hakemuksen liitteenä olevan asemapiirustuksen (piirustus nro 1) mukaisesti. (YSL 5, 7, 42, 43, 75, JäteL 4, 6, 19 ) 16. Ampumaradan taustavalliin tulee rakentaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estävät suojarakenteet. Ympäristökeskus hyväksyy rakenteena käytettäväksi piirustuksen nro 6 mukaista kalvoeristystä. Mikäli taustavallin rakenteeksi suunnitellaan nyt esitetystä ratkaisusta poikkeavaa eristysratkaisua, tulee rakenne hyväksyttää Savitaipaleen kunnan ympäristöviranomaisella erikseen. Taustavallin rakentamisen yhteydessä tulee varmistua, että eristyskalvon päälle tuleva suojakerros hiekasta on riittävän paksu. Kerrospaksuutta tulee tarkkailla vuosittain. Suojaker

14 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A roksen materiaali tulee olla raekooltaan sellaista, mikä mahdollistaa lyijyluotien talteenoton seulomalla. (YSL 5, 7, 42, 43, 45, 75, JäteL 4, 6, 19 ) 17. Suojarakenteiden rakennustöiden yhteydessä taustavallin maaperä tulee puhdistaa ennen uusien rakenteiden tekemistä. (YSL 5, 7, 42, 43, 75, JäteL 4, 6, 19 ) 18. Taustavallin eristysrakenteen päältä tulevat suotovedet tulee kerätä suunnitelman mukaisesti salaojaputkella ja johtaa näyttösuojan viereen rakennettavaan tiiviiseen kaivoon. Suotoveden raskasmetallipitoisuudet tulee selvittää laboratorioanalyyseillä. Tämän jälkeen Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättää vesien mahdollisesta käsittelytarpeesta tai maastoon johtamisesta. Mikäli taustavalli rakennetaan katettuna niin, ettei sade ja sulamisvedet pääse huuhtomaan pilaantuneita maa aineksia, voidaan suotovesien keräysjärjestelmä jättää tällöin rakentamatta. (YSL 5, 7, 8, 42, 43, JäteL 4, 6, 19 ) 19. Hirvikivääriradan taustavallirakenteiden ja maaperän puhdistustyön tulee olla toteutettuna (YSL 7, 8, 75, JäteL 4, 6, 19 ) Maaperän puhdistaminen 20. Maaperän kunnostustyön aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle sekä Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on nimettävä ja em. viranomaisille ilmoitettava riittävän asiantuntemuksen omaava henkilö, joka valvoo ja vastaa, että työt toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti ja joka on yhteydessä viranomaisiin, mikäli jotakin poikkeavaa ilmenee töiden kuluessa. Valvojalla on oltava käytössään raskasmetallien kenttäanalysaattori, millä haitta ainepitoisuudet voidaan todeta jo kunnostustyön yhteydessä. (YSL 7, 42, 43, 75, 77, 78, JäteL 4, 6, 19, 51 ) 21. Taustavallien kunnostustöiden yhteydessä maaperä tulee puhdistaa siten, etteivät haitta ainepitoisuudet ylitä valtioneuvoston asetuksen VNA 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja: (YSL 7, 42, 43, 75, 77, 78, JäteL 4, 6, 19, VNA 214/2007 ) Raskasmetallien osalta ylemmät ohjearvot ovat: Lyijy (Pb) 750 mg/kg Kupari (Cu) 200 mg/kg Sinkki (Zn) 400 mg/kg Nikkeli (Ni) 150 mg/kg 22. Maaperästä poistetut pilaantuneet maamassat tulee toimittaa käsiteltäväksi alueelle tai laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä ko. jätettä. Ennen kaivutöiden aloittamista tulee varmistaa pilaantuneiden maiden vastaanoton järjestyminen. Pilaantuneen maan vastaanottaja on ilmoitettava ympäristökeskukselle ennen toimitusten aloittamista. (YSL 5, 7, 42, 43, 45, 78, JäteL 4, 6, 19, VNA 214/2007) 23. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tulee toimittaa loppuraportti Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen ja Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön lopettamisesta. Mikäli eri ampumapenkereiden kunnostustyöt tehdään vaiheistettuna, tulee jokaisesta kun

15 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A nostustyöstä laatia loppuraportti erikseen. (YSL 42, 43, 45, JäteL 4, 6, 19, 51, VNA 214/2007 ) Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 24. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 42, 81, YSA 30 ) 25. Toiminnan loputtua ampumarata alue on kunnostettava. Toiminnan harjoittajan tulee esittää 6 kk ennen toiminnan lopettamista yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. (YSL 4, 8, 42 75, 77, JäteL 6, 19 ) Tarkkailu ja muu seuranta 26. Toiminnanharjoittajan on nimettävä ampumaratatoiminnalle ympäristönsuojeluvastaava. Ympäristönsuojeluvastaavan on tunnettava radan toiminta, sitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta. Ympäristönsuojeluvastaavan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 5, 42, 43, 45, 83, JäteL 51 ) 27. Ampumaradalle on asennettava pohjaveden tarkkailupiste mennessä. Pohjavedestä on analysoitava vähintään lyijy, kupari, sinkki, ja nikkelipitoisuudet sekä ph ja sähkönjohtavuus. Mikäli ensimmäisellä näytteenottokerralla ei havaita pohjavedessä ampumaradan vaikutusta, tulee näytteenotto uusia kolmen vuoden välein. Jos analyyseissä havaitaan pohjaveden pilaantumista, tulee Kaakkois Suomen ympäristökeskus määräämään näytteenottotaajuudesta erikseen. (YSL 5, 7, 8, 42, 43, 45, JäteL 51 ) 28. Ampumaradan toiminnasta sekä valvonta ja tarkkailutiedoista on laadittava viranomaisen edellyttämällä tavalla raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava valvontaviranomaiselle yhteenvetoraportteina. Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: laukausten määrät ampumaradoittain eriteltyinä, ammuntapäivien lukumäärät ampumaradoittain eriteltyinä, käytetyt asetyypit ja panokset ampumaradoittain eriteltyinä, kilpailut ja muut poikkeustilanteet, poikkeuksellisesta käytöstä ja sunnuntai ja pyhäpäivisin järjestetyistä kilpailuista tiedottaminen, toimintaa koskevien valitusten lukumäärä (YSL 43, 46, YSA 19, JäteL 4, 6, 51 52, JäteA 22 )

16 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kaakkois Suomen ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistyksen ampumarata täyttää ympäristönsuojelulaissa 86/2000, jätelaissa 1072/1993 ja eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 26/1920 sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän lupapäätöksen ja hakemuksen mukaisesti ei ampumaradan toiminnasta aiheudu toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvalle ei myöskään ole kaavallista estettä. Lupamääräysten perustelut Ampumatoiminnan ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja ampumatoiminnasta aiheutuvien haittojen vähentäminen vaatii jatkuvaa ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Nyt esitetyssä suunnitelmassa ampumarataa ja sen toimintaa pyritään kehittämään suunnitellusti ja näin rajoittamaan ympäristöhaitat mahdollisimman vähäisiksi. (Määräys1) Ampumaradan aiheuttamista ympäristöhaitoista on melu erittäin merkittävä. Ampumaratamelu koetaan impulssimaisesta luonteestaan johtuen erityisen häiritseväksi ja sillä voi myös olla vaikutuksia ihmisen terveyteen. Ympäristönsuojelulain mukaisen luvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön asukkaille terveyshaittaa tai kohtuutonta melurasitusta. Ympäristökeskus katsoo, että toiminnasta aiheutuva melu saattaa aiheuttaa ampumaradan ympäristön asukkaille eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ja mahdollista terveyshaittaa. Toiminnan aiheuttamien terveys ja viihtyisyyshaittojen rajoittamiseksi on päätöksessä asetettu melulle hyväksyttävä enimmäistaso. Suunnitelman mukaiset melunrajoittamistoimenpiteet arvioidaan riittäviksi ampumamelun rajoittamiseksi. Melunsuojarakenteiden toteutuksen jälkeen melutasojen uusintamittaus katsotaan perustelluksi, jotta voidaan arvioida melunsuojarakenteiden vaikutus sekä määrittää ampumaradan uuden toiminnan aiheuttama melutaso ympäristössä. Toiminta aikojen rajoittamisella pyritään turvaamaan alueen asukkaille ja läheisyyden loma asukkaille ampumameluttomia aikoja. Ampumarataalueen merkitsemisellä ja aitaamisella pyritään rajoittamaan ns. villien ampujien toimintaa ja turvaamaan yleinen turvallisuus. (Määräykset 3 7) Jätteistä tai jätehuollosta ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteiden käsittelystä ei saa aiheutua haju tai meluhaittaa eikä maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle toiminnolle ominaista haittaa. (Määräys 8) Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

17 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Luodeista ja hauleista peräisin oleva lyijy ja muut raskasmetallit aiheuttavat maaperän pilaantumista. Pitkällä aikavälillä maaperässä oleva lyijy ja muut raskasmetallit saattavat aiheuttaa myös pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Sekä maaperän että pohjaveden pilaaminen muodostavat ehdottoman luvanmyöntämisesteen. Päätöksessä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toimittaessa maaperän pilaantuminen voidaan kuitenkin estää. Pilaantuneen maaperän puhdistamiseen ja hirviradan taustavallin suojarakenteiden rakentamisaikataulussa on huomioitu ampumaseuran kohtuullisen vähäiset resurssit. Toiminnanharjoittajalle on annettu riittävästi aikaa valmistautua tähän puhdistus ja rakennustyöhön. Mikäli hirviradan nykyinen taustapenger kunnostetaan määräaikaan mennessä, ei sen katsota aiheuttavan tänä aikana merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. (Määräys 10 19) Pilaantuneen maaperän kunnostamiseksi on oltava ympäristölupa (YSL 78 ) ja toimivaltaisena viranomaisena on alueellinen ympäristökeskus. Savitaipaleen kunnan perusturvalautakunta on siirtänyt tällä perusteella ampumaradan ympäristöluvan käsittelyn alueelliselle ympäristökeskukselle. Kaakkois Suomen ympäristökeskus on antanut tarvittavat määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamiseksi tässä samassa ympäristölupapäätöksessä. (Määräykset 20 23) Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida muutoksen merkittävyys ja uuden lupakäsittelyn tarpeellisuus, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa ympäristöluvan valvojalle hyvissä ajoin. (Määräykset 24 25) Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelun edistämiseksi ja elinympäristön haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Paikallinen valvontaviranomainen tarvitsee vuosiraportin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten. (Määräykset 26 28) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Savitaipaleen kunnan perusturvalautakunnan ja Etelä Suomen lääninhallituksen Sosiaalija terveysosaston lausunnoissa esille tuomat asiat on pääosin huomioitu päätöksessä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella säädetään ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säädöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

18 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston asetus maaperän ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNA 214/2007) Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) Ympäristöministeriön päätös (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Maksun suuruus perustuu Savitaipaleen kunnan ympäristöviranomaisen käsittelymaksuun 2158 sekä ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisen käsittelystä lupapäätöksen yhteydessä peritään maksua 43,00 /h. Käytetyn tuntimäärän mukaan maksua kertyy 430. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla. PÄÄTÖKSEN TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Savitaipaleen ja Suomenniemen riistanhoitoyhdistys Jäljennös päätöksestä Savitaipaleen kunnanhallitus Savitaipaleen kunnan perusturvalautakunta Etelä Suomen lääninhallitus, sosiaali ja terveysosasto Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Kaakkois Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Savitaipaleen kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Yhteissanomat nimisessä sanomalehdessä. Päätös tulee nähtäville myös Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen internet sivuille. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle.

19 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; muulla asiasta yleistä etua valvovalla viranomaisella. Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Insinööri Juha Pohjoisaho LIITE Valitusosoitus Kartta ampumarata alueesta