TuuliWatti Oy:n vastine Tapani ja Eeva Hepoahon vaatimukseen Tervolan Löylyvaaran tuulivoimapuiston ympäristöluvasta

Transkriptio

1 Ympäristöpäällikkö Aapo Mäenpää Meri-Lapin ympäristöpalvelut Kunnantie Keminmaa Viite: Vastinepyyntönne Asia: TuuliWatti Oy:n vastine Tapani ja Eeva Hepoahon vaatimukseen Tervolan Löylyvaaran tuulivoimapuiston ympäristöluvasta Tervolan kunnanvaltuusto on hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain ( 77a :n mukaisen Löylyvaaran tuulivoimaosayleiskaavan. Kaavasta on jätetty yksi valitus, joka on Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden käsittelyssä. Kaavoitusprosessissa on nimenomaisena tarkoituksena sovittaa yhteen eri maankäyttömuotoja siten, että muille maankäyttömuodoille ja alueen asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta haittaa kaavan mukaisella toiminnalla. Tapani ja Eeva Hepoaho ovat kirjallisessa vaatimuksessaan ( ) esittäneet Tervolan kunnanhallitukselle, että TuuliWatin Tervolan Löylyvaaralle suunnittelemalta kolmen voimalan tuulivoimapuistolta edellytettäisiin ympäristölupaa. Hepoahot perustavat vaatimuksensa Ympäristönsuojelulain (527/2014) momenttiin, jonka mukaan toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua erinäistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (mm. valo, melu, tärinä ym. haittatekijät), tarvitaan ympäristölupa. Naapuruussuhdelaissa ( /26) todetaan 17 :ssä ( /90): Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 142 :ssä puututaan ääniympäristön laatuun: Kaikessa toiminnassa on tavoiteltava sellaista ääniympäristön laatua, jossa vaarallista tai haitallista ääntä (melu) ei esiinny terveyshaittaa tai merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seuratusta tai sen vaaraa aiheuttavassa määrin. Valtioneuvoston asetuksella säädetään 1 momentissa tarkoitetun ääniympäristön laadun turvaamiseksi ympäristönlaatuvaatimukset ja tavoitteet. Vaatimukset ja tavoitteet voivat olla erilaisia eri melulähdetyypeille ja eri alueilla ja ne voidaan kohdistaa vain määrättyihin ajanjaksoihin.

2 2 Ympäristönsuojelulain 5 1 mom. kohdassa 2 todetaan: 2) ympäristön pilaantumisella sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa: a) terveyshaittaa; b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille; c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista; d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä; e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä; f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus; Vastineessamme käsittelemme TuuliWatti Oy:n näkemykset vaikutuksista ympäristöön ja ympäristöluvan tarpeeseen YSL 5 1 mom kohdan 2 mukaisesti seuraavasti: a) Terveyshaitta: Viittaamme äänen (melun) osalta vastikään voimaan tulleeseen ( ) valtioneuvoston asetukseen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista, jossa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 142 nojalla seuraavaa (1 soveltamisala): Tässä asetuksessa säädetään tuulivoimaloiden melusta aiheutuvien terveyshaittojen sekä tuulivoimaloiden melusta aiheutuvan muun merkittävän ympäristönsuojelulain (527/2014) 5 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisista ulkomelutason ohjearvoista. Tätä asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa sekä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä ja valvonnassa. (Alleviivaus vastineen tekijän).

3 3 Lain 3 :ssä annetaan ohjearvot ulkomelutason osalta: Tuulivoimalan toiminnasta aiheutuva melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutaso eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A- taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason L Aeq ) ohjearvoja seuraavasti: pysyvä asutus lomaasutus ulkomelutaso L Aeq päivälläklo db 40 db 45 db 40 db ulkomelutaso L Aeq yöllä klo 22 7 Viimeisin melumallinnus Löylyvaaran alueella on tehty (V-M Yli- Kätkä, Ramboll Oy), jossa käytettiin tuulivoimalaa Vestas V126, napakorkeus 137 m varustettuna sahalaidoitetuilla siivillä. Tämän voimalan lähtömelutaso L WA on 105,9 db. Mallinnus on tehty laskentamallilla ISO Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen mukaisesti (liite 1). Mallinnuksen mukaan ulkomelutason päiväohjearvon (45 db) melunleviämiskäyrä jää noin m päähän lähimmistä asuinrakennuksista (F, G, Q, R) ja ulkomelutason yöohjearvon (40 db) käyrä sijoittuu lähimmillään noin 400 m päähän lähimmistä asuinrakennuksista (F, G, Q, R). Mallinnuksessa laskettiin myös tuulivoimaloiden aiheuttama keskiäänitaso L Aeq lähimpien melulle altistuvien kohteiden kohdalla (19 asuintai lomarakennusta, A-S, liite 2) ja keskiäänitasot jäivät reilusti alle ulkomelutason yöohjearvojen. Valtioneuvoston asetuksen 5 :ssä säädetään mittaustulokseen tehtävästä korjauksesta: Jos tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista melulle altistuvalla alueella, valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista 3 :ssä säädettyihin arvoihin. (Alleviivaus vastineen tekijän). Eli tämä 5 db mahdollinen korjaus tehdään siinä vaiheessa, jos toimivien voimaloiden aiheuttamassa mitatussa melupäästössä havaitaan impulssimaisuutta tai kapeakaistaisuutta.

4 4 Sisämelun osalta Valtioneuvoston asetuksen 4 :ssä viitataan terveydensuojelulaissa (763/1994) ja sen nojalla annettuihin säädöksiin. Asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) nojalla tehtävään olosuhteiden valvontaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 545/2015 mukaisia toimenpiderajoja. Asuinhuoneistojen asuinhuoneisiin (paitsi keittiö ja muut tilat) toimenpiderajoiksi on annettu päiväajan keskiäänitasolle LAeq db ja yöajan keskiäänitasolle LAeq db. Nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa yöaikainen (klo 22-7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 db yhden tunnin keskiäänitasona LAeq, 1h. Lisäksi pienitaajuiselle melulle sovelletaan yöaikaiseen meluun nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa alla olevan taulukon taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon Leq,1h perustuvia toimenpiderajoja. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysasetus 545/2015). Päiväaikana sallitaan 5 db suurempia arvoja. Melumallinnuksessa laskettiin myös pienitaajuinen melu terssikaistoittain reseptoripisteissä A-S (lähimmät asuin- ja lomarakennukset). Laskentatuloksia verrattiin asumisterveysasetuksen ohjearvoihin (taulukko yllä). Laskentatuloksista (Liite 3) nähdään, että matalataajuisen melun sisäohjearvot saavutetaan suurelta osin jo ulkomelutason kohdalla ja sisämelutason osalta laskennallinen matalataajuinen sisämelutaso jää selkeästi alle asumistason ohjearvojen kaikilla matalan taajuuden terssikaistoilla. Kun aurinko paistaa pyörivän roottorin läpi katsontapisteeseen, aiheutuu tuulivoimalan läheisyydessä liikkuvan varjon välkkymistä. Välkynnälle ei Suomessa ole ohjearvoa, mutta vaikutusarvioinneissa vertailuarvona käytetään yleisesti Ruotsissa käytössä olevaa 8 tuntia/vuosi välkkymisen ohjearvoa. Välkkymismallinnus tehtiin rakennuslupavaiheessa Vestas V126 voimalalla 137 m napakorkeudella (Paulina Kaivo-oja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy).

5 Liitteenä 4 on välkkymismallinnuskartta, johon on merkitty näkyviin 1 h/a, 8 h/a ja 20 h/a leviämiskäyrät (ns. real case-mallinnus). Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW-moduulilla voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus(worst case) tai real case (todellinen tilanne). Pahin tapaus laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisien liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne laskelmaa suppeammat. Kumpikaan mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta. Mallinnustuloksista nähdään, että suurimmat yhteenlasketut varjon välkkymistunnit ovat reseptoripisteissä (lähimmät asuin- ja lomarakennukset) luokkaa 5-6 tuntia/vuosi (liite 5) eli selvästi alle Ruotsin 8 h/a ohjearvon. Tulivoimapuiston eteläpuolen niissä reseptoripisteissä, missä välkyntää mahdollisesti havaitaan, lyhyet välkkymisjaksot sijoittuvat kesäaikaan ja aamuyön tunneille. Polventien ja Sivakkajoentien varrelle olevissa reseptoripisteissä välkyntää voidaan mahdollisesti havaita talvella ja syksyllä puolen päivän tienoilla lyhyissä jaksoissa. b) Haitta luonnolle ja sen toiminnoille Löylyvaaran tuulivoimaosayleiskaavaprosessissa on tehty perusteellinen luontoinventointi ja arvioitu hankkeen vaikutukset luonnolle ja sen toiminnoille. Myös viranomaistahot ovat selvitykset tältä osin hyväksyneet, joten tältä osin luonto ja sen toiminnat on otettu hankkeessa huomioon. 5

6 6 c) luonnonvarojen käyttämisen estyminen tai vaikeutuminen: Löylyvaaran alue on metsätalousmaata. Tuulivoimaloiden sijoittaminen alueelle ei estä alueen metsätalouskäyttöä. Maanomistajat ovat tehneet vapaaehtoisesti sopimukset tuulivoimaloiden ja niiden tarvitsemien tie- ja maakaapelireittin sijoittamisesta mailleen. Alueelle tuleva kantava tiestö päinvastoin edistää alueen metsätaloudellista käyttöä mahdollistaen mm. kesäaikaisen puuston korjuun ja kuljetuksen. Tuulivoimapuistoon ei tule liikkumisrajoituksia, joten myös marjastus, sienestys ym. luonnontuotteitten keräys sekä metsästys ja poronhoito voivat alueella jatkua esteettä. d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentyminen: Löylyvaaran tuulivoimaosayleiskaavaprosessissa on tehty perusteellinen kulttuurimaisemainventointi ja arvioitu hankkeen vaikutukset arkeologisiin ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Kaavaprosessissa on tehty myös näkemäalueanalyysi sekä useita havainnekuvia eri puolilta aluetta ja eri etäisyyksiltä. Myös viranomaistahot ovat selvitykset hyväksyneet, joten tältä osin vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja kulttuuriarvoihin on otettu hankkeessa huomioon. e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentyminen: Viittaame kohtaan c), jossa todettiin, että alueelle ei tule liikkumisrajoituksia, joten yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuus ei vähene. Alueen saavutettavuus paranee uuden tiestön myötä. f) vahinko tai haitta omaisuudelle taikka sen käytölle; tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus TuuliWatti Oy on sitoutunut maankäyttöön liittyvissä sopimuksissa korvaamaan tai korjaamaan aiheuttamansa haitan omaisuudelle tai sen käytölle tai aiheuttamansa yleisen tai yksityisen edun loukkauksen. Tämä koskee myös niitä maanomistajia, joiden kanssa sopimuksia ei ole, mikäli TuuliWatti Oy aiheuttaa haittaa kolmannen osapuolen omaisuudelle tai sen käytölle.

7 7 Yhteenveto: Tervolan Löylyvaaran tuulivoimahankkeeseen liittyen on tehty MRL 77a mukainen tuulivoimaosayleiskaava, joka oikeuttaa rakennuslupien myöntämisen suoraan yleiskaavan perusteella ilman asemakaavan laatimista. Tervolan kunnanvaltuusto hyväksyi Löylyvaaran tuulivoimaosayleiskaavan ( 29). Kaavasta on tehty yksi valitus ja se on Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden käsittelyssä. Maankäyttö- ja rakennuslain 201 a ( /1441) on muutettu ja siinä lausutaan rakennusluvan käsittelystä lainvoimaa vailla olevan kaavan perusteella ( /989) seuraavaa: Rakennuslupa voidaan valitusajan umpeen kuluttua myöntää 53 :n 3 momentin ja 81 :n 1 ja 2 momentin estämättä lainvoimaa vailla olevan, hyväksytyn asemakaavan perusteella. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin asemakaava on tullut voimaan. Lupa katsotaan rauenneeksi, jos asemakaava ei tule voimaan. Mitä 1 momentissa säädetään rakennusluvan myöntämisestä asemakaavan perusteella, sovelletaan myös 77 a :ssä tarkoitetun rakennusluvan myöntämiseen tuulivoimalan rakentamiseen yleiskaavan perusteella. Edellä on käsitelty seikkaperäisesti Ympäristönsuojelulain 27 asettamia reunaehtoja ympäristöluvan edellyttämiseksi hankkeessa. Hankkeeseen liittyen on tehty kaavaprosessissa seikkaperäiset selvitykset ja arvioinnit ja melun ja välkkeen osalta on mallinnukset tehty viimeisimmän lainsäädännön mukaisesti ja päivitetty rakennuslupahakemusten osoittamille voimalapaikoille ja hakemusten mukaiselle voimalatyypille. TuuliWatti Oy katsoo näiden selvitysten perusteella, että Tapani ja Eeva Hepoahon vaatimukselle ympäristöluvasta Löylyvaaran tuulivoimapuistolle ei ole perusteita. TuuliWatti Oy esittää kantanaan, että Hepoahojen vaatimus ympäristöluvan edellyttämisestä Löylyvaaran tuulivoimapuistohankkeelle hylätään vailla perusteita. Iissä Hannu Kemiläinen Suunnittelupäällikkö TuuliWatti Oy

8 Liite 1 Löylyvaaran tuulivoimapuiston mallinnettu melun leviäminen.

9 Liite 2 Tuulivoimaloiden aiheuttama keskiäänitaso L Aeq lähimpien melulle altistuvien kohteiden kohdalla. Kirjaimet viittaavat Liitteen 1 kohteisiin.

10 Liite 3 Laskennallinen pienitaajuinen melu terssikaistoittain verrattuna asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaisiin sisämelun toimenpiderajoihin.

11 Liite 4 Välkkymismallinnus (real case) Löylyvaaralla.

12 Liite 5 Välkkymismallinnuksen mukaiset yhteenlasketut varjon välkkymisajat tuntia/vuosi Liitteen 4 karttaan merkityissä reseptoripisteissä A-U.