SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N? 1. KIRJOITTANUT K. AD. M O B E R G. SUOMENTANUT F. G. BERGROTH.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N? 1. KIRJOITTANUT K. AD. M O B E R G. SUOMENTANUT F. G. BERGROTH."

Transkriptio

1 SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N? 1. TAMMI SAARI. KIRJOITTANUT K. AD. M O B E R G. SUOMENTANUT F. G. BERGROTH.

2 SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N 2 1. T A M M I S A A R I. KIRJOITTANUT K. AD. MOBERG. SUOMENTANUT F. G. BERGROTH. HELSINGISSÄ, SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN KIRJAPAINOSSA, 1888.

3

4 Kun ensimäinen karttalehti Suomen Geologista Tutkimusta ynnä siihen kuuluva kertomus jätetään yleisön käsiin, lienee lyhyt selitys tämän työn synnystä ja tarkoituksesta 'paikallaan. Jo oli monena vuosikymmenenä vuorihallituksen toimesta malmeja etsitty usealla seudulla maatamme. Näillä töillä oli suorastaan käytännöllinen tarkoitusperä, nimittäin vuoriliikkeelle hyödyllisien malmien tapaaminen, jonka vuoksi parhaastaan pidettiinkin petrografisia suhteita silmällä; ainoastaan muutamista erityistä huomiota ansaitsevista malmi- ja kivennäislöydöksistä tehtiin pieniä kartansuunnitelmia. Vuonna 1862 alettiin kuitenkin Kuopion tienoilla tehtyjen malminetsintöjen perustuksella valmistelemaan geognostisia karttoja useoista mainitun kaupungin lähiseudun pitäjistä. Muutamia vuosia myöhemmin eli loppupuolella vuotta 1864 sai vuorihallitus käskyn panna toimeen geologisia tutkimuksia vähemmistä osista maatamme, joista karttoja vähitellen tulisi tehtäviksi,. jonka ohessa entinen vuori-intendentti, valtioneuvos N. Nordenskiöld valittiin työn johtajaksi. Mutta ennenkuin työ pantiin alkuun kieltäytyi tämä mainitusta luottamustoimesta ja alussa vuotta 1865 määrättiin vuorimestarit A. F. Thoreld ja E. H. Furuhjelm tutkimustöitä johtamaan, edellinen maamme pohjoisessa, jälkimäinen sen eteläisessä osassa. Varojen puutteessa seisahtui työ jo seuraavana vuonna, 1866, Kuopion seudussa, mutta etelä-suomessa tutkisteltiin ja pantiin kartalle vuosina Furuhjelm in johdolla, jolla oli useita 1 ylioppilaita ja teknologeja apulaisina, Lohjan, Siuntion, Inkoon, Karjan, Pohjan, Tenholan sekä osia Vihdin, Karjalohjan ja Perniön pitäjistä. Vuonna 1868 jatkettiin työtä, jonka johto uskottiin allekirjoittaneelle, Kemiön pitäjässä sekä jälelle jääneissä

5 osissa Perniötä ja Karjalohjaa. Sinä vuonna taukosi tutkimustyö myöskin etelä-suomessa ja alkoi vähän muutetun suimelman mukaan uudestaan vasta menneenä vuonna. Tähän asti tehtyjen geologisten karttojen astemitta oli 1: 50,000 luonnollisesta ko'osta, mutta koska niin iso astemitta ilman vastaavata hyötyä suuresti lisäsi kustannuksia, määrättiin että geologisten karttain astemitta vastedes, kuten Ruotsissakin viimeisinä vuosina, olisi oleva 1 :200,000, jonka ohessa tutkimuksiin myönnettiin 15,000 markkaa vuodessa 10 vuoden aikana, alkaen Tammik. 1 päivästä Ensi vuosina piti sitä paitsi täydentää entisiä karttoja sekä muun työn rinnalla punnita tutkimuksenalaisien seutujen korkomäärää. Karttalehti N:o 1 sisältää siten kolmen vuoden tutkimukset, joihin apulaisina ovat ottaneet osaa Herrat: E. Grönvik, I. Hirsch. I. J. Inberg, A. Kullhem, F. Lindeberg, K. F. Printz, F. Sivén, G. P. Solitander, V. L. Åkerblom ja O. Örn, jonka lisäksi Herra Professori F. J. Wiik on suosiollisesti antanut asiaan kuuluvia tärkeitä tietoja, joka tässä kiitoksella mainitaan. Lyhykäinen katsahdus karttalehteen ilmoittaa heti tämän geologisen tutkimuksen laadun, jonka tarkoituksena on vähin erin tehdyssä kartassa kuvata koko maamme geognostista luonnetta merkitsemällä sen eri vuori- ja maalajeja. Tällaisessa työssä kohtaa moni hankaluus, monet vaatimukset ovat tyydytettävät, jonka vuoksi allekirjoittanut sekä työkimppaniensa että omasta puolestaan pyytää, ett'ei arvostelija käytä ankaraa arvostelua eikä pane' viaksi puuttuvaisuutta ja vaillinaisuuksia, joita epäilemättä löytyy tässä Suomen Geologisen Tutkimuksen esikoistyössä. Helsingissä Huhtikuun 30 päivä Karl Adolf Moberg.

6 G eologinen karttalehti N:o 1 käsittää seuraavat pitäjät ja pi- Karttalehden...,, maatieteellitajanosat: n e n ala. Turun ja Porin läänissä, Piikkiön kihlakunnan, kaakkoisosan Paraisten pits jätä sekä etelä-osan Sauvoa; Halikon kihlakuntaa: koko Kemiön ja Perniön, pohjois-osan Hiitistä ja Bromarf'ia, länsi-osan Kiskoa sekä eteläisimmät osat Uskelaa ja Halikkoa; Uudenmaan läänissä, JRaseporin läntistä kihlakuntaa: Tenholan, paitsi eteläisintä kärkeä, Hankoniemen, sekä länsi-osan Pohjan pitäjää. Se seutu, jonka geologinen laatu on tämän kertomuksen esineenä, muodostaa Suomen mannermaan eteläisimmän osan ja on luonnoltaan mitä kauniimpia. Sekä Tenhola pitkine lahtineen että Pohjan ja Paraisten saaristo lehtisine rantoineen ja saarineen ovat yleisesti ihailtuja, ja Hätisten saaristossa muodostavat suuren suuret, jyrkkärinteiset pirstaantuneet kalliot monessa kohden jylhän kauniita paikkoja. Karttalehdessä eivät laaksot ja harjanteet osoita huomatta- Laaksoja, vasti säännöllistä esiintymistä. Maa laskee ylimalkaan merta kohti, jonka vuoksi suurin korkeus on tavattavana Kiskon ja Pohjan pitäjissä. Jonkunlainen säännöllisyys tässä suhteessa vallitsee kuitenkin Kemiössä, jossa laaksot ja harjanteet juoksevat idästä länteen, jonka kautta saaren pinta on muodostunut rinnakkaisiksi alanteiksi ja ylängöiksi. Sellaisen ylängön muodostaa saaren koko pohjois-pää, joka sisältäen jalan korkuisia vuoria sangen jyrkkänä kohoaa merestä ja jälleen alenee laaksoksi, joka alkaen idästä Gammelby'n lahdesta juokseejkemiön emäkirkon sivutse ja yhtyy Norr Längvik'in kylän luona olevaan

7 Vuorikarjan- 6 kaitaan lahteen. Noin puoli peninkulmaa etelämpänä juoksee tämän kanssa rinnakkain toinen alanne saaren halki, alkaen lännestä Nordana'n lahdesta, jatkuu sitten Högmo'n, Smedsböle'n ja Bjensböle'n kylien kautta ja laskee itä-ilmalla siihen pitkään ja kaitaan laaksoon, joka Bjensböle'n järvestä Pedersjö'11 ohitse ulottuu saaren itä-rantaan saakka. Vielä etelämmässä on yksi vähemmän tuntuva alanne, joka juoksee jotenkin yhtäsuuntaisesti jo mainittujen kanssa. Tämä alkaa idästä Vestlahden kylästä, juoksee aluksi suorastaan länttä kohti, vetäytyy sitten enemmän pohjoiseen suuntaan Kobbel'ia ja Östana'ta kohti, kääntyy sen jälkeen etelään koskettaen Galtarby'n lahden pohjois-päätä sekä jatkuu lopuksi itä-läntistä suuntaa Björkboda'n järven eteläpuolella Dragsfjärd'in järveen. Vieläkin kulkee yksi pienenlainen alanne samaa suuntaa Pajböle'n, Thorsböle'n, Qvarnböle'n ja Sjölahden tiluksien kautta. Perniössä juoksee mainittavin alanne vallan vastaista suuntaa, nimittäin pohjoisesta etelään. Ollen Perniön joen ojanteena alkaa se Näse'n ruukilta ja juoksee sanottua suuntaa aina Yliskylän kappelin kirkolle, siten jakaen pitäjän kahteen melkeen yhtä suureen osaan. Yhtäsuuntaisesti tämän kanssa kulkee myös pienempi alanne Tuohitusta Torkkilaan. Vieläkin suurempi epäsäännöllisyys vallitsee vuorten ryhmityksessä. Suurempia näkyvissä olevia yhtäjaksoisia vuoria tosin tavataan Pohjan koillis- sekä Kemiön etelä- ja Hiitisten pohjois-osassa, joissa löyhiä maakerroksia on aivan vähän, mutta niiden suunnassa ei voi huomata mitään säännöllisyyttä. Tosin juoksevat vuoret Tenholan pitäjän etelä-osassa rinnakkain pitkien merenlahtien kanssa eli koillisesta lounaasen, mutta tämä onkin ainoa paikka karttalehdessä, missä jonkunlainen säännöllisyys on huomattavana. Tutkimustyön rinnalla toimitettiin tänä kesänä koko karttalehden punnitus. Siellä täällä karttalehdessä tavattavat numerot osoittavat, paljonko kukin seutu Suomen jaloissa on merenpintaa ylempänä. Näistä numeroista näkyy, etteivät vuoret missään kohoa 300 jalkaa korkeiksi. -Ulkomuotonsa puolesta ovat ne sangen erikaltaisia. Milloin esiintyvät ne pie-

8 ninä laakoina kallioina, milloin kohoovat jotenkin jyrkästi, muodostaen laajoja ylänköjä tahi juoksevat yhtäjaksoisina, vaikka sangen epätasaisina vuorijoukkioina. Näyttää siltä kuin riippuisi ulkomuoto itse vuorilajista; granitin suuret, jylhät joukkiot, jotka usein ovat parallelipipedisesti raoittuneet, luovat seudulle mahtavan näyn, gneissi esiintyy yhtäjaksoisina, aaltomaisesti pyöristyneinä selänteinä, jota vastoin herkemmästä rapautuva syeniti parhaasta päästä muodostaa pienempiä yksityisiä kumpuja ja ruhomaisia kukkuloita. Mutta meidän vuortemme alkuperäiset muodot, jotka siten olisivat niiden mineralisesta yhdistyksestä, liuskeisuudesta y. m. riippuvaisia, ovat kuitenkin hävinneet, korkeimmat kummut eivät ulotu jäävyöryjen vaikutusrajaa ylemmäksi, jonka vuoksi myöskin kaikki ovat enemmin tai vähemmin pyöristyneitä. Huomattavampia kumpuja mainittakoon joitakuita: Myllärinmäki etelä-puolella Näse'n ruukkia (223 j.), eräs vuori pohjois-puolella Baggböle'ä Perniössä (229 j.), eräs vuori pohjois-puolella Olsböle'ä Tenholassa (232 j.), eräs vuori luoteispuolella Böle'ä Kemiössä (230 j.) sekä eräs vuori itä-puolella Kvidjaa Sauvon pitäjässä (208 j.). Kaikilta näiltä on avara näköala. Koska karttalehdessä kuvattu seutu on rantamaata saaristöineen, ei siinä suurempia vesistöjä ole olemassa. Kuitenkin ovat niistä seuraavat mainittavia; se suurenpuoleinen joki, joka osasta on Turun ja Uudenmaan läänien välirajana, joka eri seuduissa on eri niminen sekä saa alkunsa Kiskonjärven eteläpäästä ja juoksee lounaista suuntaa Kosken ruukin kirkon ohitse Isojärveen. Näihin asti on sillä nimenä Koskenjoki, mutta viimeksi mainitusta järvestä lähteissään muuttaa se suuntansa läntiseksi sekä nimensä sen varrella sijaitsevan rautaruukin mukaan Näse'n joeksi ja laskee Hästö'n lahteen. Sitä ennen liittyy siihen kuitenkin oikealta puolelta Perniönjoki, joka tullen karttalehden yläpuolella olevasta Muurlan kappelista eteläistä suuntaa juoksee Perniön pitäjän läpi ja vuorostaan vasemmalta kädeltä vastaanottaa pienen joen, joka alkaen Tuohitun ja Kumionpään kylistä ensiksi juoksee etelää sitten länttä kohti. Kemiön ve- 7 Vesistöjä,

9 8 sistä on se joki huomattavin, joka lähtien Pajböle'n kylän piiristä aluksi juoksee länttä kohti Pavalsby'hyn, jossa siihen liittyy pari pientä lisäjokea, tekee sitten Vreta'n kylän kautta kulkeissaan käänteen pohjoiseen ja itään päin sekä laskee vihdoin, laakson pohjaa seuraten, G-ammelby'n lahteen. Sen pituus on noin 12 virstaa. Vreta'n ja Engelsby'n kohdalla yhdistyy se kahteen, näiden kylien yläpuolelta tulevaan pieneen jokeen sekä ottaa Bekun kylän etelä-puolella itseensä suuremman lisäjoen, joka lähtien Svartträsk'in järvestä juoksee Långträsk, Dalkarbyträsk ja Trotbyträsk nimisten järvien kautta, jonka jälkeen se pienellä putouksella laskee savitasangolle. Ainoastaan kolme virstaa lyhyempi on se joki, joka saa alkunsa itä-puolella Smedsböle'ä ja laskee Kaddböle'n, Högmo'n ja Sunnana'n kautta Nordana'n lahteen. Rosendal'ista lähdettyään ottaa se vastaan Brokärr'in järvestä tulevan lisäjoen sekä yhdistyy Smedskulla'n luona siihen jokeen, joka etelästä tullen juoksuttaa vettä Björkboda'n järvestä. Melkeen yhdenmittainen on n. k. Taponjoki, joka tullen Öster Mark'in etelä-puoliselta tasangolta juoksee Vester Mark'in, Labböle'n, Tapon ja Nivelahden kylien kautta Galtarby'n lahteen. Kemiön itä-puolella purkautuu, paitse ensin mainittua, myöskin kaksi pieniläntää, rinnakkain juoksevaa jokea. Pohjoisempi, joka lähtee Bjensböle'n itä-puolella olevista soista, juoksee aluksi pohjoista kohti, mutta kääntyy sitten Pajböle'n, Thorsböle'n ja Sjölahden tilojen kautta juostessaan itäänpäin, eteläinen taas saa alkunsa vastamaiuitusta järvestä ja juoksee länsi-itäistä suuntaa Kastkärr'in ja Pedersjö'11 kyläin lävitse. Vielä mainittakoon se joki, joka juostuaan Ruonan talon ohitse Sauvon pitäjässä laskee Kemiön virtaan, järviä. Ensi näkemällä huomaa kartasta, ettei järvistä ja lammista ole tällä seudulla puutetta, vaikka ne melkeen järjestään ovat vähäpätöisiä. Enin on niitä Tenholan pitäjässä, jossa ne pienten purojen kautta laskevat toisiinsa ja lopulta mereen. Karttalehden alalla suurimmat ja mainittavimmat lueteltakoon tässä: Tenholan pitäjässä, Kulla'n järvi (102 j.), Grabbskog'in järvi (51 j.), Ofvanmalm'in järvi (12 j.), Harpars'in järvi (30 j.),

10 Hvitträsk'in järvi (53 j.), Skogby'n järvi", (52 j.), Bondböle'n järvi (52 j.), Isojärvi (57 j.) ja Tuulijärvi (61 j.). Kiskon pitäjässä: Kiskonjärvi (91 j.), Iso Kiskonjärvi (98 j.), Naarajärvi (228 j.) ja Hirsjärvi (167 j.). Perniön pitäjässä ei ole paljon järviä, niistä mainittakoon: Makarlan järvi (27 j.), Hammarträsk (110 j.), Sågträsk (117 j.) ja Kirakkajärvi (129 j.). Kemiössä on asian laita sama. Suurin siellä olevasta kahdestakymmenestä järvestä on Dragsfjärd'in järvi (3 j.), joka vielä joku aika sitten oli merenlahtena, sitä seuraa Hammarbodaträsk (53 j.) ja Lämnästräsk (65 j.). Muut eivät kokonsa puolesta eikä korkeutensa suhteen merenpinnasta vedä vertoja nyt luetelluille. Harvinaisuuden vuoksi mainittakoon, että sekä Kull- että Helvetesträsket nimisissä järvissä Dragsfjärd'in kappelissa löytyy verimatoja, joita myytäväksi pyydetään. Yleisesti tietty on, että koko Suomen rannikkomaa vähi- telien kohoaa. Tuomalla esiin monta selvää todistusta muinaisesta vedenkorkeudesta on geologinen tutkimus saanut lisää vahvistusta tälle asialle. Milloin on kaksi tai useampi pieni, ennen erillään ollut saari yhdeksi yhdistynyt, milloin tapaa alhaisia laaksoja, joista meri arvaten vasta uudempaan aikaan on peräytynyt, milloin pitkiä, kaitoja inaatumaisillaan olevia lahtia, jotka tiuha ruovukko täyttää, milloin taas rakennusten tahi muiden esineiden jäännöksiä, jotka osoittavat, että ne muinoin ovat sijainneet jmerta paljon lähempänä kuin tätä nykyä. Siten ovat esim. Kemiön pitäjässä Stor- ja Lill Bisaren nimiset saaret Degerdal'in edustalla nykyjään yhtenä saarena ja samoin on useiden saarien laita Dragsfjärd'in kappelissa; Mjösund'in ja Sandö'n välinen salmi on niinikään hävinnyt ja muuttunut kuivaksi maaksi; ennen leveä ja jotenkin pitkä lahti Storvik'in luona on supistunut aivan pieneksi; Simvik'in lahti Vestanvik'in luona Vestanfjärd'in kappelissa on oikeastaan vaan kaita, matala juotti ja Galtarby'n lahden pohjois-rannat maatuvat maatumistaan. Luotettavan tiedon mukaan on Skinnarvik'in luota kaivettaessa tavattu venetallaan jäännöksiä, Söglö'n luota tuulastuskalujen ja kekäleiden jätteitä, sekä Genböle'n tiluksilta tammipuuta, luul- 9. muuttuminen Rantapiin

11 10 tavasti jonkun laivan tähteitä. Kemiön emäkirkkoa ympäröivä tasanko näkyy selvästi menneesen aikaan olleen järvenpohjana. 4 ä 5 jalan paksuisen savikuoren alla on nimittäin vetelä, sinisenharmaa muta, joka sisältää jotenkin hyvin säilyneitä pilliruokoja ja muita järvikasveja, jonka ohessa vielä elävät henkilöt muistavat nähneensä nuottaa kevätaikaan vedettävän kirkon lähellä olevalla niitulla. Maan kohoamisen kautta ovat myöskin pienet lammet muuttuneet liejuisiksi, pääsemättömiksi paikoiksi. Niin on Träskö'n ja Sydersö'n saarten laita. Edellisen nimikin ilmoittaa, että siinä ennen on ollut lampi, nyt on saaren keskustassa vaan jommoinenkin, tiuhaa kaislistoa kasvava tasainen ala. Syndersö'n saarella on maatuminen edistynyt veden laskemisen kautta ja lammen sijalla on nyt sangen vesiperäinen niittu, joka parhaastaan on heteikkönä. Kalkkilan kylän pohjois-puolella on myöskin pieni lampi maatumisen kautta hävinnyt. Sauvon pitäjän samannimisessä lahdessa syntyy vesijättöä ehtimiseen. Tämä, joka pistää pitkältä maahan, maatuu lahdenpohjasta maatumistaan. Sen pohjasta lähtee pohjoiseen jommoinenkin savitasanko, joka ainoastaan vähäksi osaksi on karttalehden rajojen sisällä, mutta joka silmään selvästi näyttää lahden jatkolta. Kesäsydännä on se vallankin huomattava, kun koko sen matala ja itäinen osa kasvaa rehevätä kaislistoa. Rantamailla yleensä tavallinen taru kertoo täälläkin vähän matkan päässä lahdesta olleen suuren rautarenkaan vuoressa, joka paikka siis olisi muinoin ollut ankkuripaikkana. Yielä elossa oleva henkilö ilmoitti, että hänen nuoruutensa aikana toinen rautarengas oli kiinnitetty ensimaiseen korkeaan vuoreen, joka on vastapäätä sitä lahtea, mikä Koppholm'asta Päistärpään pitkän niemen pohjois-puolella pistää maahanpäin. Monta muuta sekä tarun kertomaa että todellista muistomerkkiä, niinkuin nuotta- ja venhepaaluja, sopisi kysymyksenalaisen tosiasian todisteeksi mainita. Lähteistä ei ole kysymyksenalaisessa seudussa puutetta. Viljavimmat vesisuonet ilmaantuvat tavallisesti harjujen juurilla, missä sora- ja hietamuodostukset kohtaavat savea; sitä paitsi saavat monet vesistöt alkunsa harjujen selänteiltä. Ylempien

12 maakerrosten keskilämmön määräämiseksi on tavattujen lähteiden lämpömäärä otettu huomioon. Näiden havaintojen arvo on kuitenkin vähempi, syystä että muutamia lähteitä on tullut mitatuksi siitä huolimatta että ovat päivänpuolella sijainneet. Lähteiden lämpömäärä vaihteli 4 ja 12 C. välillä ja niiden keskilämpömäärä oli 8 C. Tämä korkea numero osoittaa, että lähteet ovat syntyneet ylemmissä maakerroksissa, missä sora-, hieta- ja savikerrokset tiuhaan vuoroittelevat. Sellainen geologinen rakennus on yleensä edullinen lähteiden muodostumiselle, joka kuten jo sanottiin selvimmin on huomattava pitkin harjuja. Missä näitä ei ole ollenkaan tahi ainoastaan vähin, niinkuin esim. Kemiössä ja Hiitissä ovat lähteetkin tasaisemmasti hajaantuneet yli seudun. Edellisessä pitäjässä ansaitsevat kaksi lähdettä runsaan vetensä vuoksi mainitsemista. Toinen niistä on tasangolla, kappaleen matkaa koillisessa Smedskulla'sta ja etelä-puolella sitä jokea, joka tullen Smedsböle'stä laskee Nordana'n lahteen, toinen taas suonotkelmassa noin virstan verran pohjois-puolella Lammalan kylää. Edellisen lämpömäärä oli + 5, jälkimäisen + 7 C. Paitsi näitä tavallisia lähteitä tavataan paikoittain n. s. ter- Kivennäisveys- eli kivennäislähteitä, joissa suurempi tai vähempi määrä - l a h t e i t a rautaa, parhaastaan hiilihappoisena rautaoksidulina on liuoksissa; tämän rautaisuuden huomaa sekä veden mausta että lähteen laskuojassa olevasta ruosteliejusta. Lähdevesi liuoittaa nimittäin luultavasti rikki-, hiili- ja humushapon vaikutuksesta raudan rikkikiisunsekaisista vuori- ja maakerroksista ja siten ajavat lähteet myöskin tärkeätä virkaa järvi- ja suomalmien uudistuksessa, jonka asian arvostelemisessa lähteiden rautamäärän tutkiminen lienee sunreksi hyödyksi. Sellaisista kivennäislähteistä mainittakoon tässä Tammisaaren kaupungin etelä-puolella Hästhagen" nimisessä metsikössä oleva ruostelähde. jota vielä vähin käytetään, sekä kolme samanlaista Kemiössä huomattua, nimittäin yksi luoteessa Bogsböle'stä, toinen kaakossa LappdaPista ja kolmas koillisessa Genböle'stä (runsasvesinen). Näiden lämpömäärä vaihteli + 5 ja + 9 C. välillä. 11

13 12 Uurteita. Jääkauden jälkiä tapaa melkeen joka askeleelle, sellaisia ovat pyöristyneet vuoret, silistyneet paadet ja kalliot, uurteet ja siirtolohkareet. Jään kulkusuuntaa ovat siihen jäätyneet kivet ikäänkuin piirtopuikot merkinneet, jäävyöryjen sora ja hiekka ovat hivutelleet ja silitelleet vuoriamme. Kaikki nämä merkit osoittavat niiden voimain mahtavuutta, jotka ovat meille valmistaneet pelto- ja metsäviljelykselle tärkeimmät maanlaadut, nimittäin saven ja soran. Tutkituissa seuduissa on tarkasti pidetty uurteita silmällä; ilman ja kasvillisuuden vaikutuksenalaisena rapautuu vuorenpinta vähin erin ja uurteet häviävät lopulta. Parhaiten ovat ne säilyneet silistyneillä kallioilla saaristossa sekä sorapeiton alla. Useimmat uurrehavainnot ovat sen vuoksi Eliittisten saaristosta, missä niitä on tuhatmääriä tehty ja missä sellaisten luku on suurin, joiden suunta on 20 L. *) Kemiön saarella, joka kokonsa puolesta melkeen lukeutuu mantereeksi ei ole monta havaintoa tehty, niiden luku nousee ainoastaan noin 30:neen ja uurteiden keskisuunta näkyy siellä olevan 22 L Tenholassa on se 61 havainnosta päättäen 20 L. ja Pohjan pitäjässä oli 47 havainnon keskisuunta 27 L. Karttalehteen kuuluvassa osassa Paraisten pitäjätä on muutamia tällaisia havaintoja tehty ja uurteiden suunta huomattu olevan L., jota vastoin se Sauvon pitäjässä, jossa ei monta uurteiden mittaukseen sopivata paikkaa tavattu, oli 25 L. Perniössä, jossa ainoastaan viisi havaintoa tehtiin, on suunta 11 L. Silmäänpistävätä yhdenmukaisuutta uurteiden suunnassa ei siis ole; Perniössä tehtyjä harvoja havaintoja lukuun ottamatta näyttää kuitenkin siltä, kuin olisi uurteilla taipuvaisuus sen läntisempään suuntaan jonka idemmässä ovat eivätkä siten seuraa alanteiden eikä selänteiden suuntaa, vaan ovat päinvastoin melkeen kohtisuorassa asemassa sekä sitä että Tenholan pitkiä merenlahtia vastaan. Hiiden- Mutta ei uurteiset vuoret yksin ole jääkauden muistokirnuja. merkkejä. N. k. hiidenkirnut vuorten kupeilla ja veden uur- *) Astelu'ussa, joka lasketaan kompassin pohjois-päästä, ei (leklinatiota ole lukuun otettu.

14 tamat kallionseinät ovat myöskin tältä aikakaudelta. Edellisiä on paljon kysymyksenalaisella kartta-alueella ja vallankin näkyy Hiitisten pitäjä olevan niistä rikas; siellä on niitä huomattu koko 79, useammat kuitenkin ko'oltaan vähäpätöisiä. Suurimmat niistä ovat yksi Kiüingskär'illä 12 jalan pituinen, 6 jalan levyinen ja 2 jalan syvyinen, yksi Holma'n maalla 10 jalan pituinen, 8 jalan levyinen ja 5 jalan syvyinen, yksi Eskilsskär'illä 6 jalan pituinen, 1,5 jalan levyinen ja 1 jalan syvyinen sekä yksi Högsär'in Ellnäsholm'alla 6 jalan pituinen, 3 jalan levyinen ja 2 jalan syvyinen. Kemiössä tavattiin läheltä Dahl'in ruukkia kaksi hiidenkirnua 7 ä 8 jalan syvyistä ja 5 jalan levyistä. Yksi melkeen samankokoinen on Östersund'in saarella, kuuluva Vestanfjärd'in kappeliin; sen syvyys on 6 jalkaa sekä leveys 3 jalkaa. Vaikka poutaa oli ollut pitkältä oli se aivan täynnä ruskean karvaista, mutta sangen hyvänmakuista vettä, josta syystä saaren asukkaat käyttivät sitä kaivonaan eivätkä sanoneet sen koskaan täydellisesti kuivuneen. Omituinen hiidenkirnu tavattiin kaakko-ilmalla Trollshofda'n ruukista. Tämä on korokkaassa kallionkielekkeessä vedenpinnassa sekä kakspuolinen; veden sorvaama uurros yhdistää siinä kaksi kirnua, joista toinen on vedenpinnan alla toinen sen päällä. Tavallinen sisusta näissä kirnuissa on soran ja kivijauhon sekoitusta sekä erikokoisia pyöristyneitä kiviä. Samalta aikakaudelta ovat niin vaaka- kuin kohtisuoratkin, puolisylinterin muotoiset, toisinaan korokkaat sorvaukset vuorten kupeilla. Näitä molempia lajeja on lähellä Skogböle'ä Pohjan pitäjässä nähtävänä. Niiden synty on käsitettävässä, kun tietää että jäävyöryjen jää liikkuu kolmeen suuntaan. Tavalliset kokosylinterin muotoiset hiidenkirnut eivät sitä vastoin liene muodostuneet ainoastaan jään liikkeestä vaan myöskin jäätiköissä olevain koskien ja vesipyörteiden avulla. Kaikkialla esiintyväisiä siirtolohkareita tavataan joko itse Siirtolo li k circ i tsl vuorilla tahi vuorten juurilla. Vuorilajeista päättäen näkyvät ne enimmäkseen olevan likiseudulta kotoperää, kuitenkin on niitäkin, joiden ainekset osoittavat, että joskus ovat hyvinkin etäältä siirtyneet. Yleensä käynee otaksuminen, että jonka ku- 13

15 14 luneempia ja pyöristyneempiä lohkareet ovat sen etempänä on niiden emäkallio; enemmän tai vähemmän teräväsärmäiset siirtolohkareet sitä vastoin, vallankin jos sijaitsevat suurten vuorten juurilla, eivät liene pitkältä kulkeneet vaan syösseet läheisiltä kukkuloilta alas. Tenholassa, Hiitissä ja Kemiössä tapaa hiekkakivestä, rapakivestä ja kiviryhmiköstä irtaantuneita siirtolohkareita, jotka arvaten, kosk'ei näitä vuorilajeja karttalehden alueella löydy, ovat Säkylästä, Eurasta ja Laitilasta y. m. pohjoisempana olevista pitäjistä, joissa niitä on eheänä kalliona. Tenholassa esiintyvät hiekkakiviset siirtolohkareet enimmäkseen Iitteinä liuskoina, mutta on joukossa niinkin isoja, että kelpaavat masuunien pesäkiviksi ja suuriksi tahoiksi. Onpa Bolahden tiluksilla Hiitissä tavattu siirtolohkare silurilaista kalkkikiveäkin, sekä samaan tilaan kuuluvien Räfskär'in ja Furuholm'an rannoilta suuren suuria siirtolohkareita punaista, järeärakeista granitia, joka sama vuorilaji muodostaa kallioperän Kemiön saaren etelä-rannalla. Siirtolohkareita harmaata, rakeista kalkkikiveä tapaa Länsi- Onholm'alla, Batskär'illa, Brännskär'illa ja Kasnäs'in mantereella, kaikki Hätisten pitäjän tutkitussa osassa. Samassa pitäjässä on havaittu siirtolohkareista muodostuneita sarkoja, nimittäin Vesterskär'illä yksi 20 sylen pituinen ja 8 sylen levyinen, jolla on pohjois-koillinen suunta ja jossa on kolme, sylen levyistä suppilomaista kuoppaa. Bolahden maalla on kaksi sellaista 20 sylen pituista ja 4 k 20 sylen levyistä sarkaa koillista suuntaa; Finnhara'n kaakkoisella rannalla juoksee kaksi, kuitenkin paljon pienempää sarkaa vallan vastaista suuntaa, nimittäin luoteesta kaakkoa kohti ja pohjois-rannalla yksi idästä länteen sekä vihdoin Hemhals'in saarella kaksi pienempää viimeksi mainittua suuntaa. Ei aivan harvassa löytyi saaristossa rannoilta vuollekiviä (marlekor). Ovatko nämä paikalla muodostuneet tahi jäiden ja aaltojen tänne kulettamia on vaikea päättää, luultavin on kuitenkin että ovat löytöpaikalla syntyneet. Kasvijään- Useimmissa soissa ja nevoissa on puunrunkoja ja juuria sekä tuohikerroksia. Nämä jäännökset ovat paikalla kasvaneen metsän jätteitä, jotka ajoittain ovat olleet veden alla, tahi on

16 virta niitä nykyisille paikoilleen kulettanut talli ovat ne entisten järvien jyrkiltä rannoilta siihen vierinneet. Tuohikerrokset ovat tavallisesti hyvin säilyneitä. Tuonnempana tehdään selinko näiden kasvijäännösten löytöpaikoista. Ne harvat vuorenrotkot, joita on tavattu, ovat epäilemättä vuorensyntyneet vuorten raukeemisen ja ratkeemisen kautta tahi ovat J - lotko a ne siirtolohkareista muodostuneet. Karttalehden alueella ovat, samoin kuin koko Suomessakin, savet ja sorat pelto- ja metsäviljelyksen tärkeimpinä maanlaatuina. Monta kaunista esimerkkiä on siihen, että ahkera maanviljelijä ottaa sadon laihoista kangashietamaistakin. Suuria yhtäjaksoisia metsämaita tavataan yksinomaan harjanteilla, mutta niilläkin on n. k. arvopuut harvinaisia. Peltosavi on viljavaa ja helppoa muokata. Kun kysymyksenalainen seutu lukeutuu saaristoksi ja siis on vesien ympäröimä, ovat hallat harvinaisia. Laivanrakennus, kalastus ja ulkomaan rahtikauppa näyttävät olevan sangen tuottavia hyvästä toimeentulosta päättäen, joka monessa kohden on nähtävänä. Muinaisista muistomerkeistä on geologisessa tutkimustyössä Muinaisotettu huomioon parhaastaan vaan n. k. Hiidenkiukaat. Näitä - j a a n n o k 8 i a kiviraunioita on kasattu milloin vuorten huipuille, milloin korkeille, ympäröivästä tasangosta kohooville kallionkukkuloille ja harjuille. Avaruutensa ja kivien ko'on puolesta vaihtelevat ne suuresti ja useimmat ovat huipusta koverrettuja tahi muuten osaksi hajoitettuja. Mutta paitsi hiidenkiukaita on paljon muitakin vanhempia ja uudempia menneen ajan jälkiä tavattu, jotka suuressa lyhykäisyydessä mainittakoon. Lindholm'an ja Jungfruholm'an saarilla Dragsfjärd'in kappelissa sekä Hästö'n saarella Perniön pitäjässä 011 muutamia kiviröykkiöitä, jotka taru otaksuu vanhojen linnojen jäännöksiksi, mutta joka lienee vaikea toteen näyttää. Naantalin luostari sijaitsi ennen Naantaliin muuttamista Perniön pitäjässä ja vieläkin on Näse'n ruukin länsi-puolella olevalla kukkulalla, missä Perniönjoki ja Näse'n joki yhtyvät, monta syvää kuoppaa, luultavasti entisiä luostarikellareja nähtävänä sekä tiilikiven murskaa ynnä muuta soraa, josta 15

17 16 palaneita ja lahoja luita, vanhoja rahoja y. m. on tavattu. Aivan lähellä, joen toisella puolella Pyhäjoen rannalla on samanlaisia jätteitä. Raunioiden jälkiä ei enään ole olemassa, mutta svstematillisesti tehtyjen kaivostöiden kautta pitäisi saada joku käsite luostarirakennusten laveudesta ja suunnituksesta. Varmaankin voitaisiin siten löytää huomiota ansaitsevia muinaiskaluja. Tammisaaren kaupungin pohjois-puolella olevalla kukkulalla on noin 90 jalan pituinen ja 40 jalan levyinen vanha perustusmuuri. Se on kudottu hakkaamattomista melkeen pyöreistä, päällekkäin ilman sideainetta asetetuista kivistä ja on, siinä ennen sijainneen linnan jäännöksiä. Sitä paitsi on sen neljässä nurkassa ymmyrkäisiä, erikokoisia alusmuuria, jotka osoittavat että linnassa on ollut yhtä monta tornia. Jo joku aika sitten löydettiin Germundsvedja'lta Perniössä kaksi hopearahaa. Toinen oli klippinki", 3:nen Juhanan ajalta, merkitty vuosiluvulla 71, toisen oli toisella puolella lukematon kehäkirjoitus ynnä kokomuotoinen kuva ja toisella puolella leukaparralla varustettu rintakuva sekä kehäkirjoitus, josta sai luetuksi: Verus Aug. Karlholm'alla Dragsfjärd'in kappelissa oleva näin kuuluva kalliopiirros: Kuningas Adolf Fredrik Kesäkuun 17 päivä 1752, ei ole aivan vanha muistomerkki. Tämän kirjoituksen sanotaan Ruotsin hallitsijan siellä käydessään omakätisesti tehneen. Samalta eli kenties vähän myöhemmältä ajalta lienee se Jatulin tarha joka on 9 syltä läpimitaten ja sijaitsee Bolahdella Hiitissä, kylän pohjois-puolella. Sillä isolla noin 200 jalan korkuisella vuorella, joka on tämän seudun korkeimpia ja sijaitsee länsi-puolella Broddböle'ä Päistärpään niemellä Sauvon pitäjässä, on nykyisen topografisen merkin rinnalla kaksi reikää, toinen 2, toinen 1 tuuman syvyinen, ja reikien rinnalla vuosiluku 1757 sekä kirjaimet NH. Pienellä, Alholm nimisellä, Päistärpään ja Karunan Sandö'n välisellä selällä olevalla saarella on jäännöksiä patterivalleista, jotka ruotsalaiset 1808 vuoden sodan aikana ovat luoneet varustukseksi venäläisiä vastaan, jotka Kemiön virtaa myöten tunkeutuivat Päistärpään nie-

18 17 melle. Luodit lensivät Sandö'hön saakka ja vieläkin on rannalla lato, jonka seinään on luoti käynyt. Viioriperiin laatu. Muodostukset kartta-alueella ovat parhaastaan gneissiä ja granitia, jotenkin tasaisesti tutkitulla alalla esiintyväisiä. Mitään järjestystä ei näiden molempien vuorilajien esiintymisessä tosin ole, kuitenkin näyttäisi kaksi graniti- ja yksi gneissivyöhyke melkeen I L suuntaa kulkevan karttalehden halki. Pohjoisempi granitivyöhyke alkaa Paimion selän rannalta, täyttää Kemiön saaren pohjoisen osan sekä leviää yli Perniön pohjoisosaa Kiskon kirkkojärveen saakka. Eteläinen vyöhyke kulkee läpi Kemiön etelä-osan ja karttalehden rajojen sisällä olevaa osaa Hiitistä ja Finby'n kappelin etelä-puolta sekä jatkuu itää kohti Bromarf'in ja Tenholan sekä Pohjan pitäjien keskikohtia myöten. Gneissi esiintyy siis karttalehden keskustalla, Kemiön keski-, Tenholan ja Finby'n seurakuntien pohjoisessa sekä Pohjan keski-osassa, mutta on vallankin itäpuolella hyvin granitin sekaista ja lieneekin siellä oikeastaan gneissigranitia. Pohjoisemman granitivyöhykkeen yläpuolella s. o. Paraisten ja Sauvon tutkituissa osissa on taas gneissigraniti vallitsevana vuorilajina. Tietysti löytyy näiden vaan yleisesti viitattujen rajojen sisällä monta poikkeusta, vuorilajit kun esiintyvät toistensakin alueella. Gneissin monista muunnoksista on harmaa laajimmalta le- Harmaata vinnyt, jossa muut verraten vähäpätöisinä kerroksina esiintyvät. ' g n c i s s i a Mutta sekin vaihtelee suuresti sekä ainesten paljouden että sisällisen asun puolesta. Se on esim. Kemiössä, Tammisaaren, Pungböle'n, Myllyperän ja Norr-Langvik'in seuduissa pilsteinen ja laineliuskeinen, mutta granitin rajalla muuttuu liuskeisuus, kuten ainakin näkyy tapahtuvan, epäselväksi sekä häviää lopulta kokonaan. Lähellä Pavalsby'tä ynnä muutamissa paikoissa Södervik'in ympäryställä on gneissi sangen hieno- ja suoraliuskeista. 2

19 18 Hiitisten pitäjässä vaihtelee liuskeisuus sekä suunnan että tiveyden puolesta ja Slottholm nimisellä saarella Kasnäs'in piirissä on amphoterista gneissiä, sisältävä harmaata orthoklasia, keltaista plagioklasia, valkoista kvartsia sekä mustaa välkkyä, jota vuorilajia myöskin on paikoittain tavattu Tenholassa ja Pohjan pitäjässä. Mitä taas gneissin eri aineksiin tulee, vaihtelee niiden keskinäinen määrä suuresti. Maansälvän vähetessä muuttuu gneissi vähitellen Kemiön koko itä-osassa kvartsitiliuskeeksi, kvartsin vähetessä taas välkkyliuskeeksi, niinkuin on laita Dahl'in ruukin seudussa, Träsk'ön ympärillä olevilla saarilla sekä Etelä-Sundvik'in luona. Gneissin sekä sen muunnosten, punaisen gneissin, amfiboligneissin y. m. yleinen suunta on IPI-nen sekä niiden kaade jyrkästi etelää tahi itää kohti, jonka ohessa valkoinen tahi valkoisenharmaa orthoklasi, harmaa kvartsi ja musta välkky melkeen kaikkialla on huomattu olevan harmaan gneissin aineksina. Tämän vuorilajin näytekappale, otettu Holma'sta Hiitisten pitäjässä on huomattu sisältävän: Piihappoa 59,35 pros. Punaista Ainoastaan harvoissa kohden on punaista gneissiä tavattu gneissiä. j a aj n a näkyy maansälpä olevan vuorilajin värin määrääjänä. Tämän muunnoksen löytöpaikoista mainittakoon tässä: Pävalsby'n ja Bjensböle'n välinen seutu, Lammala ja Billböle sekä Genböle'n ympäristö Kemiössä ja Hirsalö Paraisten pitäjässä. Perniössä ja Tenholassa on seuraavia punaisen gneissin kerrossuhteita havaittu: punaista hienorakeista, amfiboligneissiksi muuttuvaa gneissiä sekä samaa vuorilajia, jossa on kerroksittain harmaata gneissiä, amfiboligneissiä, välkkyliusketta ja granatigneissiä. Ollen kerroksena harmaassa gneississä seuraa se samaa suuntaa kuin tämä. Amfiboii- Gneissiryhmään kuuluvata amfiboligneissiä on karttalehgneissiä. <jellä runsaammin kuin edellistä vuorilajia. Se on rae-liuskeisesti tahi pilsteisesti valkoisesta orthoklasista, valkeasta kvartsista ja mustasta amfibolista yhdistynyt vuorilaji, jota tava-

20 taan muun muassa Vänoksa'n kotipalstassa ja Högsar'illa Hiitissä, Nordena'lla, Stor Finhofva'lla ja Rosendal'issa sekä Pajböle'ssa ja Gesterby'ssa Kemiön pitäjässä sekä myöskin Koppholm'an koillisessa niemessä Karunassa ynnä Tenholan ja Pohjan pitäjien pohjois-osissa. Ainoastaan yhdessä kohden, nimittäin Masaby'n luona Ke- Granatigueismiössä esiintyy granatigneissiä mainittavassa määrässä. Vallankin sisältää harmaa gneissi vieraita mineraleja ja Vieraita lisiä niistä on rikkikiisulla etevä sija. Tynglahden tienoilla Kemiössä s - nels&1s8a on jotenkin leveä vyöhyke hyvin ruosteen rapauttamaa harmaata gneissiä, joka edelleen leviää itäänpäin Galtarby'n, Östana'n ja Vestlahden ohitse Branten'in taloa kohti. Vuorilaji on muutamissa nyt mainituissa paikoissa, vallankin Vestlahdella, niin rikkikiisun sekaista, että se vasaran iskusta selvästi hajahtaa rikluhappeumalle, sekä niin rapautunutta, että sitä käy käsin murentaminen ja vuoresta lohkominen. Kuitenkin on rikkikiisua harvoissa kohden niin paljon, että se kannattaisi louhimista, se kuin enimmäkseen esiintyy hyvin pieninä jyväsinä hajallaan vuorilajissa. Branten'in talon lähettyellä oli 3 tai 4 vanhaa kaivosalkua, niistä yksi enemmän kuin 12 jalan syvyinen, joista on nostettu suuret määrät rikkikiisua, mutta jotka ovat jätetyt autioiksi, kun huomattiin, etteivät sisältäneet kelvollista rautamalmia; viime aikoina on niitä jälleen rikkihapon valmistusta varten ruvettu louhimaan. Sangen kauniin näön antaa tälle vuorilajille kloriti, joka välkyn sijallisena aivan valkeana, inelkeen hopeanhohtoisena hienon hienona kalvona peittää sälömispinnat, joilla vaaleankeltaisia, noin hampunsiemenen kokoisia rikkikiisurakeita on tasaisesti hajallaan. Sellaista vuorilajia on suon rannassa Branten'in kartanon pohjois-puolella sekä metsässä polijois-puolella Lammalan kylää. Maneittikiisua, rikkikiisun uskollista seuralaista, tapaa jotenkin runsaasti viimemainitussa pitäjässä, etenkin lähellä Galtarby'ta ja Tynglahtea, jossa sitä monessa kohden on louhimalla seurattu, ja joka myöskin näillä seuduilla monessa paikassa vetää kompassineulaa. Vasta mainituilla kaivosaluilla Branten'in talon luona oli myöskin suu- 19

21 20 ret joukot maneittikiisua. Grafitia on gneississä koillisen niemen käressä Lemlahden maalla Paraisissa. Siellä 011 nimittäin gneissi rapautunut ja sisältää pieniä grafitihileitä. Tämän mineralin löytöpaikkoja ovat myöskin Bolaskär Bolahden alueella Hiitissä ja Östanå Kemiössä, jossa noin 2 virstan päässä viimemainitusta paikasta itäänpäin pienessä vuoressa on joltinenkin nystyrä, parhaastaan sisältävä grafitia, rikkikiisua ja kvartsia, jotka viimeiset estävät grafitia mustaamasta. Myöskin on Strömma'lla Perniössä tavattu grafitiaihe ja saman pitäjän Nurkkilan kylässä kaksi sellaista, sekä Germundsvedja'lla ja Kolsjö'llä tämän mineralin merkkejä. Gueissigrani- Granitin ja gneissin välimuotona on gneissigraniti, joka tia- kartta-alueella ilmaantuu sangen suurilla aloilla. Tämä vuorilaji esiintyy suuremmassa osassa Bromarf'ia, luoteisessa, pohjoisessa ja koillisessa osassa Hiitistä, Sauvon eteläisissä sekä Pohjan keski-osissa. Sen väri näkyy kaikkialla olevan punainen, jonka vaikuttaa siinä oleva maansälpä, joka on milloin oligomilloin orthoklasia, milloin väriltään helakampaa milloin haalakampaa. Harmaata ja valkoisenharmaata gneissigranitia on ainoastaan harvoissa paikoissa huomattu ja näyttää siltä kuin muuttaisi maansälpä värinsä samalla kuin harmaa gneissi muuttuu kysymyksenalaiseksi vuorilajiksi. Jonkunlaisen vuoluisuuden tahi kenties oikeammin liuskeisuuden voi huomata gneissigranitissa, mutta tämä suunnikkais-asu ei ole verrattain vähälukuisten välkkykilseiden vaikuttama, sen synnyttää kvartsin ja maansälvän keskinäinen asema. Gneissin rajalla tapaa murtololikareita tätä vuorilajia gneissigranitin sisässä, esim. Mossaholm'alla Hiitissä ja Karunassa, jonka ohessa liuskeisuus käy yhä selvemmäksi, jota vastoin se vuorilajin muuttuessa granitiksi vähitellen häviää ja massamainen asu syntyy. Paraisissa ja Karunassa on vuorilajissa satunnaisena aineksena granateja. Ne vähenevät kuitenkin itäänpäin, niin että jo Sauvossa ovat verrattain harvinaisia. Granatit ovat joskus isoja ja tummanvärisiä, joskus taas pieniä punasinerviä ja jotenkin kuulakoita. Myöskin rautakiisun hiukkasia on Hiitisten kylässä samannimisessä pitäjässä havaittu

22 gneissigranitissa, jonka suunta, missä se on ollut näkyvissä, parhaastaan tuntuu olevan sama kuin gneissin s. o. IPI LEL. Omituinen n. s. huippumainen vuolurakennus on monessa kohden Tenholassa ja Pohjan pitäjässä huomattu olevan gneissigranitilla; siinä graniti usein muodostaa vuoren huipun, jonka kupeille gneissi vaippamaisesti on kerrostunut. Niin on asian laita esim. Olsböle'n ja Ofvanmalm'in välillä Tenholassa ja pohjois-puolella Skällargärd'ia Pohjan pitäjässä, sekä monessa kohden muuallakin Suomessa ja Ruotsissakin. Jo ylempänä on granitin esiintymisen pääasialliset rajat il- Granitia, moitettu. Näiden rajojen sisällä on tavattu väriltään eri vivahduksiin vaihtelevaa punaista ja harmaata, sekä asultaan erilajista granitia, milloin järeärakeista, pegmatitintapaista, milloin hienorakeista euritiksi muuttuvaa. Järeä- eli isorakeista granitia tapaa vallankin Kemiön etelä-osassa, jossa se kohtaa Hiitissä esiintyvän gneissigranitin aluetta, mutta tämä asu ei ole harvinainen Bromarf'issakaan eikä tässä karttalehdessä olevassa Kiskonkaan osassa. Pohjoisempi granitivyöhyke Kemiön pohjois- sekä Sauvon ja Angelniemen etelä-osissa on sitävastoin hienorakeisempaa laatua, ja muuttuu muutamin paikoin Karunassa sekä Kemiössä Nivelahdelta Björkbodan järven etelä-rannalle, gneissiä koskettaessa, euritiksi. Melkeen kaikkialla on graniti punaista ja saa kuten gneissikin värinsä maansälvästä. Mutta myöskin harmaata granitia on huomattu itä-puolella Nivelahtea Kemiössä ja Bolahden Svedjeholm'alla Hiitissä, jossa vuorilaji siinä olevien tuuman pituisten orthoklasikiteiden kautta näöltään on porfyrimaista, sekä Kasnäs'in mantereella. Hirsjärven seudussa Kiskossa 011 porfyrimaista granitia, jonka aineksina on suuria vaaleanpunaisia maansälpäkiteitä, vaaleanharmaata kvartsia sekä vähin mustaa välkkyä. Tällä vuorilajilla näyttää olevan suuri taipumus rakoilemiseen, jonka esimerkiksi sopii mainita Lillvik'in ympärystön Kemiössä, jossa pitkä äkkijyrkkä kallionseinä suurten vaakasuorien rakojen kautta on muodostunut päällekkäin latjattujen patjain näköiseksi. Aivan Nordvik'in pohjois-puolella on toinen granitivuori, joka on parallelipi- 21

23 22 pedisesti raoittunut. Kahdesta eri kohdasta otetun granitin piihappomäärää 011 tutkittu ja havaittu, että Graniti Yestankärr'ista Kemiössä sisältää: Piihappoa 76,95 pros, ja Graniti Lampolasta Perniössä: Piihappoa 70,35 pros. Pegmatitia. Milloin todellisina suonina ja ruhoina milloin kerroksina gneississä ja granitissa esiintyy pegmatiti kartta-alueella jotenkin runsaassa määrässä vaikka ei kuitenkaan missään vallitsevana vuorilajina. Etelä-osassa Kemiötä ja Hiitissä tapaa sitä granitissa, mutta Tenholassa ja Pohjan pitäjässä näkyy se enimmäkseen sijaitsevan gneississä. Tätä vuorilajia tavataan enin Kemiön etelä-osissa, jossa sitä on sangen puhtaassa muodossa Sirnäs'in niemellä, Finnsö'n mantereen granitivuorissa sekä saarilla DahPin ruukin edustalla. Pegmatitissa esiintyy mainituilla paikoilla sangen selvästi kiteytynyttä valkoista välkkyä, jonka ohessa maansälpä ja kvartsi ovat paikoittain suurin määrin eristyneet, jonka vuoksi väestökin joskus ruukin käytettäväksi kokoilee viimeksi mainittua ainetta. Tämän rautatehtaan edustalla olevalla Äppelholm'an saarella sisältää pegmatiti kauniisti kiteytynyttä turmalinia sekä Skogböle'n luona tantalitia. Pegmatiti muuttuu viimeksi mainitulla paikalla sangen kauniiksi kirjogranitiksi. Tätä muunnosta on myöskin huomattu Killingskär'illä Bolahden tiluksilla Hiitissä, jossa sen aineksina on valkoinen tai punainen maansälpä ja valkoisia tai harmaita kvartsilevysiä. Myöskin on sylen levyisiä sekä valkoisen että punaisen värisiä pegmatitisuonia tavattu Ängesö'lla Vänoksa'n kylän tiluksilla vastamainitussa pitäjässä. Toinen muunnos n. s. pallograniti esiintyy 1 sylen levyisenä kerroksena Röskär'illä Kasnäs'in tiluksilla. Se on muodostunut suurista punaisista granitipalloista, joita järeämpirakeinen, serpentinikalvolla ja välkyllä varustettu graniti ympäröi. Yleensä on pegmatitissa oleva välkky mustanväristä, kuitenkin 011 tästä poikkeuksia, niinkuin vastamainitussa paikassa sekä myöskin tantalitilouhoksella Skogböle'ssa, jossa

24 löytyy sekä valkoista että valkoisenkeltaista välkkyä, edellinen tasapintaisilla jälkimäinen palloispyöreillä sälömispinnoilla. Varsinaista syenitiä ei tutkituissa seuduissa ole, koska sekä Syenitigrakvartsia että välkkyä on vuorilajiin sekaantuneena, jota siis " nitia syystä sopii nimittää syenitigranitiksi. Mainittavimmat tämän vuorilajin löytöpaikat ovat Kemiön pitäjässä Lämnäs'in ja Skogböle'n etelä-puolella oleva seutu, Härtsböle'n pohjois-puoli, Hiitisten koillinen ja luoteinen osa, sekä eteläinen ja lounaspuolinen osa Biskopsö'n kyläntiluksista Hiitisten pitäjässä. Myöskin Skogböle'n etelä-puolella Pohjan pitäjässä on pieniläntä syenitialue tavattu. Syeniti on ensinmainituilla paikoilla näyttäinyt yhdistyneeksi amfibolista ja triklinisesta maansälvästä sekä sisältävän vähin välkkyä ja kvartsia; Lämnäs'in puolella muuttuu vuorilaji vähin erin amfiboligneissiksi. Härtsböle'n pohjois-puolella täyttää syeniti jommoisenkin alan ja kohoaa lähellä Genböle'ä sangen suureksi ja korkeaksi vuoreksi. Siellä on se tummanvihreää amfibolin vaikutuksesta, joka joskus on niin valtaava, että vuorilaji muuttuu amfibolikiveksi, jonka seassa on paljon punaisenruskeita triklinisiä maansälpärakeita. Hiitissä esiintyvän syeniti-granitin ainesten väri näkyy suuresti vaihtelevan. Siinä oleva orthoklasi 011 milloin harmaata, milloin valkoista tahi punaista, oligoklasin väri vaihtelee vihreästä keltaiseen, kvartsin valkoisesta harmaasen ja amfibolin mustasta vihreään. Vieraita aineksia on täällä huomattu granateja sekä rauta- ja vaskikiisua. Kotipalstassa Vänoksa'lla muuttuu kysymyksenalainen vuorilaji amfibolikiveksi, Prestskär'illa Hiitisten kylässä dioritiksi. Mitä lopuksi Skogböle'n luona Pohjan pitäjässä esiintyvään syenitiin tulee, on se mustasta ja mustanvihreästä amfibolista, punertavasta orthoklasista tahi harmaasen vivahtavasta oligoklasista, kvartsista ja välkystä yhdistynyt. Karttalehdessä huomatun rakeisen kalkin suunta on sama Rakeista kuin niiden vuoluisten vuorilajien, joiden välissä se eri paksui- - k a l k k i a sina kerroksina sijaitsee. Vaikea on päättää ovatko nämä kerrokset yhteydessä keskenään; suuri säännöllisyys näkyy niiden snunnassa kuitenkin vallitsevan. Pohjan ja Tenholan pitäjien 23

25 24 pohjoisissa osissa sekä koko Kemiössä on se IPLnen, Finby'n kappelissa ja Hiitissä juoksee se koillisesta lounaasen sekä kääntyy viimeksimainitun pitäjän länsi-osassa vieläkin pohjoisempaan. Kemiössä ovat mainitta vimmat löytöpaikat: Norr Sundvik, missä vuorilaji on järeäkiteellistä sekä kohoaa 160 jalan pituudelta ja 12 jalan leveydeltä näkyviin. Kulla'n ja Genböle'n luona vuoroittelee kalkki kerroksittain gneissin kanssa. Jo pitkät ajat on Stenholm'an saarella Vestlahden kylässä ollut kalkkilouhos, jossa kerroksen paksuus on 120 jalkaa ja kalkkikivi väriltään valkoista tahi harmaasen vivahtavaa sekä asultaan vaihtelevaa järeärakeisesta tiviisen; tiviina on se sangen kaunista marmoria. Tämän kalkkikerroksen jatkoa länteenpäin tapaa Sjöholm'an talon maalla mainitussa kylässä. Lammalan pohjois-puoleisessa seudussa on toinen kalkkikerros, jota saattaa seurata kahden virstan matkalta ja jonka leveys vaihtelee 8 70 jalkaan; senkin asu vaihtelee järeäsälpäisestä marmorimaiseen. Vihdoin on kalkkisuoni tavattu, joka Pedersjö'n järven eteläpäästä juoksee Kastkärr'iin saakka. Hiitissä on suurempia kalkkikerroksia tavattu seuraavilta paikoilta: Kasnäs'in mantereella on 4 jalan paksuinen kalkkikivikerros, joka juoksee koillisesta lounaasen ja jonka kaade kaakkoa kohti on 10 ; Orglös'ön saarelta tavattiin paljoa paksumpi kerros, joka kulkee samaa suuntaa ja on 18 jalan levyinen. Käringö'n saarella on 54 jalan levyinen kerros, kulkeva pohjois-eteläistä suuntaa ja itä-halsholm'an, Bolahteen kuuluvalla saarella toinen samaa suuntaa kulkeva, 18 jalan levyinen. Paraisten suuret kalkkikerrokset eivät yleensä jatku itäänpäin. Ainoastaan muutamia vähäpätöisiä kalkkiailieita havaittiin paljailla luodoilla Paimion selässä ja samoin Alsböle'n koillispuolella Sauvon pitäjässä vuorenrotkossa, jossa kalkkia on suonen hulpiossa. Murtosoran, puunjuurten ja sammaleen täyttämää paikkaa ei voitu tarkemmin tutkia. Ainoastaan Perniön etelä-osassa on kalkkia mainitsemista ansaitsevassa määrässä. Kolsjö'n järveltä alkava kerros jatkuu PI EL:stä suuntaa Förby'hyn ja Bastböle'lle, joissa paikoissa on mitä kauniinta vai-

26 koista marmoria. Pohjan pitäjän pohjois-osassa Skogböle'n luona tavattiin 200 jalan pituinen ja 10 jalan levyinen kalkkikerros, joka kulkien IPI LEL:stä suuntaa Tenholassa Kiimasuon halki jatkuu Barkalan kylään. Siellä on vuorilajissa monta mineralia, esim. pyroksenia. rikkikiisua, grafitia y. m. Viimeksimainittua mineralia on myöskin pieninä suomuina tavattu Illon kalkissa, joka yleensä on jotenkin puhdasta. Poikkeuksia on kuitenkin esim. Norrsundsvik'in ja Kulla'n kalkkilouhoksilla Kemiössä, jossa monta harvinaista ja löytöpaikalle ominaista mineralia on kalkin seassa. Kaikissa nyt mainituissa paikoissa malakoliti tai euriti lähinnä vastaa kalkkiin, joka ei siis kohdastaan kosketa itse päävuorta, olkoon se sitten gneissiä tahi gneissigranitia. Useita kalkkikiviä on kemiallisesti tutkittu ja niiden yhdistys huomattu seuraavaksi: 25 Summa. Hiilili. kalkkia. Hiilik. talkkia. Rautaoksidia. Liukenematon jäännös. Kalkkikiveä Bastböle'sta Perniössä Förby'sta Käringö'sta Hiitissä. Orglösö'sta Vestlahdelta Kemiössä Ytterkulla'sta 0,3 0,3 1,0 98,2 99,7 1,3 0,5 0,8 97,1 99,7 2,7 0,5 0,7 96,o 99,9 11,2 0,3 1,0 87,2 99,7 2,1 0,7 1,0 96,o 99,8 3,3 1,3 1,9 93,3 99,8 Karttalehden koillisessa kolkassa on dioriti suurella alalla Dioritia. vallitsevana vuorilajina. Pääjoukkio esiintyy Skogböle'n pohjoispuolella Pohjan pitäjässä, muuttuu saman pitäjän itä-puolella amfiboligneissiksi, leviää sitten pohjoiseenpäin Kiskon sisällä Aijalan, Lappby'n ja Marjonniemen tiloille etelä-puolella Kiskon kirkkojärveä sekä Kirkonselän länsi-puolelle. Länteenpäin lähtee siitä vielä haara Pitkäänjärveen Tenholassa. Vaikka dioriti vähin vaihtelee, on se enimmäkseen yhdistynyt tummanvihreästä

27 26 amfibolista, ja keltaisenvihreästä oligoklasista sekä joskus vähästä kvartsista. Muita vuorilajeja koskettaessa muodostuu se usein liuskeiseksi ja muuttuu siis amtiboliliuskeeksi ja amfiboligneissiksi. Niin on asian laita vallankin Kiskon eteläosassa, jossa se granitia kohdatessaan muuttuu hienorakeiseksi, melkeen tiviiksi, mutta on kuitenkin selvästi vuoluinen ja kulkee itäistä suuntaa. Tämä amfiboliliuske eli kenties oikeammin amfiboligneissi on näyttäinyt sisältävänsä: Piihappoa 71,05 pros. Lappby'n luona sisältää dioriti serpentinimaisia, tiviitä ja mykiönmuotoisia, noin 1 korttelin pituisia ja puolen korttelin levyisiä eriämiä (sekretioneja), joiden vaalea, keltaisenvilireä väri jyrkästi eroaa vuorilajin tummasta pohjasta. Tätä dioritin muunnosta on Professori F. J. Wiik mikroskopilla tutkinut ja siitä antanut seuraavat tiedot: Lappby'n dioriti Kiskossa esiintyy sekä järeämpirakeisena ettii hienorakeisessa muodossa; edellisessä on noin puoleksi kaksoisnaarmuista plagioklasia (arvaten oligoklasia) toiseksi puoleksi lohkeilevaisuutensa ja dichroisminsä kautta tunnettavaa amfibolia sekä pieniä läpikuultamattomia rikkitalii maneittiraudan jyväsiä. Hienorakeinen muoto sisältää samoja aineksia sekä lisäksi vähin ruskeata välkkyä ja pieniä, päistä pyöristyneitä apatitineulasia samankaltaisia, mutta vähempi lukuisia kuin Tohmajärven *) dioritissa. Yuorilajissa näkyväiset vaaleanvihreät ryhmiöt (konkretionit) ovat kvartsista ja eräästä keltaisenvihreästä mineralista, pyroksenista tahi epidotista, hienorakeiseksi, mureanlaiseksi luotokseksi yhdistyneet. Väristä päättäen ja koska nämä ryhmiöt ovat yhdennäköisiä kuin Längelmäeltä amfibolin sekaisessa felsitiporfyrissa esiintyväiset, parhaastaan epidotista muodostuneet, sekä myöskin siihen nähden, ettei pyrokseni vaan epidoti parhaastaan on kvartsin seuralaisena, sopii otaksua, että kysymyksenalaisetkin ryhmiöt sisältävät epidotia. Mikroskopinen suhde on kaikessa tapauksessa kokonaan toinen kuin Savonlinnan amfiboliliuskeessa esiintyvillä ryhmiöillä, jotka ovat maansälvästä ja osaksi rapautuneesta pyroksenista yhdistyneet, josta *) Kats. Suom. Tied. Sem-, toimit. XVII 1875.

28 käy päättäminen, että puheenalainen amfibolivuorilaji Lappby'ssa on eruptivinen eikä metamorfinen. Puheenalainen vuorilaji sisältää tutkimuksen mukaan: Piihappoa 53,15 pros. Yälkkylius- Muut huomioon otetut dioritin löytöpaikat ovat sangen vähäpätöisiä. Tenholassa on sitä tavattu vähän lännempänä Kosken ruukkia sekä länsi-puolella Kiimasuota, muodostaen pieniä vuorenkukkuloita ja muuttuva dioritiporfyriksi sekä Norrstrand'in talon luona amfiboliliuskeeksi, joka juoksee 76 I:stä suuntaa. Perniön pitäjässä läpäisee porfyrimainen dioriti suonentapaisesti Latokartanon itä-puolella seudun korkeimman, pohjois-puolella jyrkkäpenkereisen vuoren (Myllärinmäen); Strömma'n luona on sitä vähässä matkassa kylän pohjois-puolella, sekä amfibolikivenä pienissä kukkuloissa Pohjan järven länsipuolella. Viimeksi mainitussa muodossa esiintyy dioriti Kemiössä Pedersjö'n ja Linnanäs'in pohjois-puolella, Tapon ympäristöllä sekä pohjois-puolella Norr Sundvik'ia. Vihdoin on dioritia ja dioritiporfyria vähemmin määrin tavattu Bolahden, Biskopsö'n ja Kasnäs'in tiluksilla Hiitissä, jossa nämä vuorilajit ovat yhdistyneet mustasta tahi mustanvihreästä amfibolista, ruohonpäisestä tahi keltaisenvihreästä oligoklasista sekä joskus harmaanvalkeasta kvartsista. Parissa kohden, niinkuin Bolahden Finhara'ssa ja Själglo'n kannaalla Vänoksa'ssa muuttuu dioriti amfibolikiveksi, jonka seassa on vähin valkoista orthoklasia ja vihertävää oligoklasia. Mitä amfiboli- eli dioritiliuskeen suunnasta jo on sanottu näkyy, että se on sama kuin gneissiryhmän, jonka muunnoksen, amfiboligneissin, kanssa se melkeen aina on vuoro-kerrostilassa. Tulenperäisten vuorilajien kylkeläisenä näkyy gneissillä ole van taipumus muuttua välkkyliuskeeksi. Tutkitulla alalla on tätä " k e t t a vuorilajia niin vähän tavattu, että sitä ainoastaan harvoissa paikoissa on voitu kartalle merkitä. Se esiintyy parhaastaan Kulla'n järven pohjoisella rannalla Pohjan pitäjässä, Kemiön itä- 27

29 osissa sekä vallankin Kakskielan kylän tiluksilla Hiitissä, kulkien samaa suuntaa kuin läheinen gneissi. Yhtä harvinaisia ovat nyt lueteltavat vuorilajit, jotka jos- ] { U S muodostavat vähäpätöisiä, muutaman jalan levyisiä kerroksia liuskeisten vuorilajien välissä, joskus esiintyvät pieninä ruhoina ja nystyröinä tulenperäisten vuorilajien sisässä. Aivan Pörtsnäs'in etelä-puolella Kemiössä on muutamia noin 200 ä 300 jalan pituisia ja 5 å 6 jalan levyisiä kerroksia kalliopiitä, joiden suunta on I E:nen. Gneissi muuttuu nimittäin siellä täksi vuorilajiksi, siltä on liuskeisuus hävinnyt, se on sangen kovaa ja asultaan hyvin hienorakeista, melkeenpä tivistä. Samaa vuorilajia on myöskin vähässä matkassa lounasta ja etelää kohti Skogböle'n talosta Pohjan pitäjässä, sekä Hiitissä Långvikholm'alla ja Angesö'Ila, jossa vuorilaji on harmaata, hienorakeista, välkystä köyhää, mutta oligoklasista rikasta sekä sisältää rauta- ja maneittikiisujyväsiä. Skallro'n luona ja Käringö'n isolla kaivoksella Biskopsö'n tilalla on samanlaatuista kalliopiitä, Träskholm'alla ja Träskö'llä on sitä % a 2 sylen paksuudelta. Kasnäs'in saarilla on mustaa, tivistä kalliopiitä. Yhtä harvaan esiintyvä vuorilaji kuin edellinenkin on diabasi. Pörtsnäs'in talon pihassa ja sen ympäristöllä on muutamia pieniä kallioita, joiden tumma väri vetää huomiota puoleensa. Jos tämä vuorilaji, joka väriltään on tummanvihreä, melkeen musta, rakeisesta muuttuu tiviiksi, niinkuin täällä on laita, nimitetään sitä trapiksi. Norr Sundvik'illa esiintyy granatifelsia kalkkikiven ja dioritin seurassa. Samaa vuorilajia on myöskin monessa kohden Hiitissä, esim. Vänoksa'n Gräsö'lla, jossa se on vihreästä amfibolista, ruskeista granateista ja qvartsista yhdistynyt; sitä on Biskopsö'n tiluksilla, Käringö'n pienellä kaivoksella ja raudanlöytöpaikalla, jossa se sisältää vaskikiisua nimeksi, Ängesö'n etelä-kaivoksella sekä Högsar'in kylässä Onholm'alla. Vrödjeklub'illa Bolahdessa on syenitin seurassa uraliti-porfyria. Tämä kaunis vuorilaji on yhdistynyt harmaanvihreästä oligoklasista, vihreästä sälekivestä, vähäksi osaksi ruskeanvilireästä välkystä sekä uralitikiteistä; myöskin Hiitisten Mörtholm'alla, on huomattu Muita vuorilajeja. 28

30 ruhoja mainitusta porfyrista, samannäköistä kuin Vrödjekluh'illa; pienellä Krokö'lla tekevät suuret uralitiporfyri-lohkareet syenitin täplikkääksi. Kvartsitiä on löydetty Rägholm'an saarelta Nordana'n lahden ja Norrfjärd'in väliltä Kemiössä, samoin Hiitisten Skarpskär'ilta Kakskielan kylän tiluksilta ja Pohjan pitäjästä Kullan järven pohjois-rannalta. Ytterkulla'n ja Krakvik'in välisellä tiellä Kemiössä on laaka kallio, jonka kirjava muoto herättää huomiota. Tarkastaessa huomaa sen tiviiksi, tummanpunaiseksi vähän harmahtavaksi maansälpäporfyrijcsi, jossa puolen tuuman pituisia, vaaleanharmaita, melkeen valkoisia maansälpäkiteitä on hajallansa. Sama vuorilaji muodostaa kaksi suurenpuoleista vuorenkukkulaa idässä ja lännessä Skogböle'sta Pohjan pitäjässä. Kaikkialla missä graniti on muodostunut järeärakeiseksi ja missä pegmatitisuonia siinä ilmestyy, siellä on myöskin huomattu kvartsi eristyneeksi. Mainittakoon tässä ne paikat, missä kvartsia 011 tavattu siinä määrässä, että sitä on kannattanut teknillisiin tarkoituksiin louhia. Vähässä matkassa Tuulijärven itä-päästä Barkalan kylän tiluksilla Tenholan pitäjässä jalkaa mainittua järveä ylempänä muutamia paksuja kerrosruhoja maidonkarvaista kvartsia. Niihin 011 monta suurta kvartsilouhosta tehty; läntisin kerrosruho on 24 jalan pituinen ja 18 jalan levyinen ja juoksee koillisesta lounaasen; toisessa idempänä olevassa ruhossa on kvartsia 24 jalan paksuudelta ja 72 jalan pituudelta, se suistuu länttä kohti ja juoksee, kaateeltaan jyrkkänä, vastamainittua suuntaa. Perniön pitäjässä esiintyy Hästö'n talon kaakkois-puolella harmaasta gneissistä muodostuneessa, pegmatitisuonien läpäisemässä vuoressa suurenlainen kvartsieriämä, jota Mathildedal'in ruukki hyväkseen käyttää, jota paitsi samassa vuoressa on posliinintekoon sopivata maansälpää. Vallan Näse'n rautatehtaan pohjois-puolella on pieni kallio epäpuhdasta kvartsia, jota paitsi kvartsieriämiä on tavattu Kolsjö'n, Falkberg'in, Strömma'n ja Nurkkilan tiluksilta. Hiitisten pitäjässä on 1 ä 1 % sylen levyisiä kvartsisuonia Vänoksa'n. Biskopsö'11 ja Hiitisten kylissä tavattu. Samassa pitäjässä on huomattu kahta jotenkin har- 29

31 30 vinaista vuorilajia, nimittäin gabbroa ja olivinigabbroa. Toista on Öland'illa toista Träskö'llä Biskopsö'n kylässä. Molempia on Professori Wiik mikroskopilla tutkinut ja niistä antanut seuraavia tietoja: Öland'in gabbro 011 parhaastaan plagioklasia, sisältävä summattoman paljon pienen pieniä mikroliteja (siis luultavasti labradoria) sekä vähemmässä määrässä hyvin juomuista, ainoastaan vähän diehroitista ruskeaa diallagia; tämä vuorilaji on siis jotenkin samankaltaista kuin Heinolan oliviniton gabbro. Träskö'n olivinigabbro sisältää vaan vähäsen plagioklasia, mutta parhaastaan suuria diallagi-erikkoja (individejä), joiden seassa on suuremmaksi osaksi serpentiniksi muuttuneita olivinijyväsiä sekä sen lisäksi paljon pieniä mustia mikroliteja, jotka ovat sijoittuneet erillaisiin määrä-suuntiin. Tämä vuorilaji on lähinnä sukua Tyrvään olivinigabbrolle. (1. c.). Yllämainittu gabbro sisältää: Piihappoa 51,55 pros. Harvinaiseksi löydökseksi lukeutuu Ersholm'an pohjois-rannalla Vänoksa'n kylän tiluksilla tavattu breccia, joka on yhdistynyt graniti- ja gneissilohkareista, jotka savinen piitynyt sementti toisiinsa sitoo. Tämä kerros on erinomaisen kova, 2 jalan paksuinen sekä eheänä kalliona 2 sylen mitalta näkyvissä. Se sijaitsee oligoklasista rikkaalla granitilla, juoksee 30 itäistä suuntaa ja on 15 nojossa EEI kohti. Malmeja ja Tämän karttalehden alueelta, jossa malmia on jo ennen mommeraieja. n e e u i < c rt a a n etsitty, ei tutkimuskunta ole tavannut uusia malmilöydöksiä; ainoastaan niiden täydentämiseksi, jotka ovat luetellut teoksessa Materialier till Finlands geognosi, samlade af H. J. Holmberg, Helsingfors 1858", mainittakoon seuraavat havainnot. Strömma'n rajalla Mathildedal'in tiluksilla Perniön pitäjässä tavattiin rautamalmiaihe gneissigranitissa, juokseva I L:stä suuntaa ja Skinnfällskog'in lähettyellä autioksi jätetty kaivos, syvyydeltään 20 ja 30 sylen välillä, jossa malmi on vähin rikkikiisunsekaista. Hiitisten pitäjässä on Ängsö'n pohjoisella ja lounaisella rannalla Vänoksa'n kylässä kaksi rautamalmiaihetta kalkissa. Lounainen on koillisessa Skärholm'asta; vuorilaji on

32 siinä harmaata gneissigranitia ja emävuori iy 2 jalan paksuinen, rautamalmia sisältävä granatifelsisuoni. Hulpio 011 liuskeista, raudan ja maneittikiisunsekaista amfibolikiveä, kulkee 80 itää kohti sekä kallistuu 35 etelää kohti. Pohjoinen rautamalmiaihe on kylän etelä-puolella 3 jalan paksuisessa granatifelsissä, joka sisältää laihanlaista malmia, kulkee IPI:stä sunntaa ja kallistuu E kohti. Lähellä on 2 jalan paksuinen granatifelsisuoni, joka sisältää vaskikiisujuomuja sekä kalkkia ja malakolitia. Luoteisilmalla Östergard'in talosta tavattiin puolentoista jalan paksuisesta granatifelsisuonesta 30 jalan pituinen ja 6 jalan levyinen kaivosalku, jossa oli sangen hyvää malmia. Biskopsö'n rautamalmiaihe on 40 syltä koillisessa Röängen nimisestä niitusta, jonka läpi Söderglo'sta tuleva puro juoksee; siinä on maneittija vaskikiisun seassa rautamalmisuonia eräässä dioritinystyrässä, jota koetteeksi on louhittu. Käringö'n rautamalmiaihe on EEL rannalla, jossa 3 jalan paksuinen granatifelsisuoni, sisältävä rautamalmiruhoja ja -nystyröitä, I L:seen suuntaan läpäisee syenitin. Samassa kohdassa on vähäpätöisiä dioriti- ja kalkkikerroksia, jotka viimeksi mainitut 30 syltä Ginman'in torppaa etelämpänä olevalla Käringö'n suurella kaivoksella laajenevat. Tämä on 30 jalan pituinen, 18 jalan levyinen ja noin 15 jalan syvyinen, sisältävä granatifelsi- ja amfibolikivi-suonia, jotka kulkevat IPI LEL:stä suuntaa. Samaa emävuorta ja sama suunta on myöskin huomattavana Käringö'n 12 jalkaa pitkällä ja 6 jalkaa leveällä kaivosalulla, joka on 10 syltä lännempänä Söderglo'sta alkunsa saavan puron laskusuuta. Vuorilaji on dioritisuonten läpäisemää syenitiä ja malmi näkyy esiintyneen kerrosruhona. Rautakaivos Skallro'n saarella on 12 sylen päässä lounais-rannasta. Vuorilaji on harmaata gneissigranitia ja emävuori amfibolikiveä, joka 6 jalan paksuisena I L:seen suuntaan läpäisee granitin. Kaivos on 30 jalkaa pitkä ja 18 jalkaa leveä, ja malmikerros esiintyy siinä ruhomaisesti. Kaivoksen sekä itä- että länsi-puolella huomattiin 5 å 6 sylen mitalta jyrkkä kompassinveto. Muutoin on monessa kohden Hiitissä tavattu vanhoja kaivosalkuja, esim. Rösholm'alla, Käringholm'alla, 31

33 32 Granholm'alla ja Tallholm'alla Käsnäs'in kylässä, joihin kaikkiin on antanut aihetta vuorilajissa löytyvä maneittikiisu. Vaskikiisua on nimeksi Apelholm'alla, Bässgrund'illa, suurella ja pienellä Mossaholm'alla sekä Kopparholm'alla, kaikki vastamainitussa pitäjässä. Kiskon Aijalassa oleva vanha hopeakaivos sijaitsee läheistä niittua vastaan jyrkästi viettävässä vuoressa. 9 jalan syvyinen kaivos oli vettä täynnä, niin ettei malmisuonta sopinut näkyä, ainoastaan hajallista lyijykiillettä sekä rikki-, vaski- ja arsenikkikiisua huomattiin. Marsholm nimisillä saarilla Tenholassa esiintyy granitissa IPI:stä suuntaa kulkeva grafitikerros ja Bolaskär'in pohjoisrannalla Bolahdessa on koetteeksi louhittu grafitia, joka epäpuhtaana on sulkeutunut ainoastaan 1 jalan paksuiseen grafitigneissikerrokseen. 185 jalan pituinen ja 3 jalan levyinen rikkikiisusuoni huomattiin tien varrella Näsby'n ja Brödtorp'in välillä Pohjan pitäjässä, ensinmainitun tilan pohjois-puolella. Samalla paikalla tuntui kompassissa hieno veto. Suomalmia. Useassa paikassa on suomalmia tavattu, vaikk'ei yleensä työnkannattavassa määrässä. Bromarf'in, Tenholan ja Pohjan pitäjissä on sitä jotenkin tiuhassa, Kemiössä harvemmassa ja Hiitissä sitä ei ole ollenkaan. Kulla'n järveen etelästä laskevan lammen polijois-rannalla on noin 30 jalan pituinen kerros epäpuhdasta suomalmia, jota on Kosken ruukilla sulatettu, sekä kaksi vieläkin pienempää kerrosta, toinen Grabbskog'in toinen Skällargärd'in pohjois-puolella. Tenholan pitäjässä tavattiin suomalmia seuraavilta paikoilta: väliän matkaa Kulla'sta etelään, pohjois-puolella Spjutsböle'ä, vuorenjuuressa Helgedagsträsk'in järven louuais-puolella sekä vähässä määrässä Orfiahden kylän tiluksilla Bromarfissa. Perniön pitäjässä huomattiin ainoastaan muutamien tuumien paksuinen suomalmikerros pohjois-puolella Sydänsaurun kylää sekä Aimontapon länsi-puolella samanlainen jotenkin avaralla alalla; siitä on vähin malmia nostettu, mutta lienee sitä siinä vieläkin. Jotenkin avara-alainen malmikerros on Tuohitun kylän etelä-puolella; Kemiön pitäjässä on tätä malmia tavattu vaan yhdestä kohden, nimittäin luode-puolelta Skägg-

34 böle'n kylää, mutta niin vähissä määrin, ettei sen nosto ole tullut kysymykseenkään. Nyt mainitusta näkyy, että sekä malmien että muiden hyödyllisten vuorilajien löytöpaikkoja kylläkin on, vaikka löydetyt malmit ja mineralit monessa kohden ovat olleet joko laadultaan kelpaamattomia tahi kovin vähissä määrin esiintyviä. Kosk'ei tutkimustyön kiireellinen laatu valitettavasti myönnä malmilöydösten esiintymistavan tarkempaa tutkistelua, on sen tarkoituksena parhaastaan vaan löytöpaikkojen ilmoittaminen, jonka johdosta niitä sittemminkin käy perinpohjin tarkastaminen. 33 Irralliset maakerrokset. Lähinnä kalliota tapaa murtosoraa, jota monessa seudussa Murtosoraä. on laajemmalta ja joka ainoastaan laaksoissa on savi- ja vierinsorakerrosten peittämää sekä katoaa kuten irralliset kerrokset yleensä ulko-saaristossa kokonaan. Tavallisesti tapaa sitä vuorten juurilla tahi muodostaa se suurempia ja pienempiä kukkuloita, harvoin sitä vastoin tasankoja tahi harjuja. Tämä on hienoudeltaan vaihtelevaa soraa, joka sisältää erikokoisia, teräväsärmäisiä, ainoastaan vähän pyöristyneitä, joskus naarmuisia kiviä ja joka paikoittain on ollut jonkunlaisen muodostuksen alaisena. Niin on asian laita vallankin vuorten kupeilla, joilta sadevesi on kulettanut hienon kivijaulion pois, sekä alanteiden pohjilla, missä hienoimmat hietajyväset ovat poishuuhtoontuneet ja kivet pyöristyneet, jonka kautta murtosora sellaisilla paikoilla on muuttunut vähän vierinsorantapaiseksi. Kuten jo sanottiin esiintyy murtosora harvoin harjuntapaisesti. Kiilan tienoilla Kemiössä on kuitenkin kaksi murtosoraharjua, toinen kylän pohjois-, toinen sen etelä-puolella, jotka kulkevat itä-läntistä suuntaa Finnudd nimisen niemen poikki, sekä Grräggnäs'in luona yksi, joka pitkin samannimisen niemen laitaa kulkee pohjoisesta etelään. Myöskin Stufsnäs'in pohjois-puolella 3

35 34 on sellainen harjumuodostus ja samoin on sekin kannake murtosoraa, joka toisistaan eroittaa Dragsfjärdsträsk'in järven ja Norrfjärd nimisen selän ja jolla Dragsfjärd'in kirkko sijaitsee; molemmat nämä harjut kulkevat samaa suuntaa kuin Kiilan harjut. Hyvin selvä murtosoraharju 011 myöskin Perniössä, kulkeva polijois-eteläistä suuntaa. Harju alkaa Prestkulla'sta, kulkee pitäjän halki juoksevan alanteen itä-laitaa kirkon ohi ja jatkuu lähes Paarskylää. Läntinen laita on hyvin jyrkkä mutta itäinen viettää vitkalleen kapeata, parhaastaan turvemutaista laaksoa kohti, jonka itä-puolella taas toinen kaita murtosoraharju kulkee yhtäsuuntaisesti ensinmainitun kanssa. Tämän suurin korkeus on aivan kirkon itäpuolella ja nousee noin 150 jalkaan. Sellaisia kohtia, missä murtosora muodostaa yksimittaisia tasankoja eli ylänköjä ei myöskään puutu. Niin 011 mainitussa pitäjässä Naarjärven, Tuohitun, Aaljoen ja Öyrylän välinen seutu ainoana yksimittaisena murtosoratasankona, jolla harvassa tapaa pieniä vuorenkukkuloita ja soita. Kemiössä on samanlainen tasanko Kärra'n, Hammarboda'11 ja Söderby'11 välillä Dragsfjärd'in kappelissa sekä Ytter Kulla'11 ja Björkboda'n järvien välillä, jossa suuri neva kuitenkin osasta anastaa sijaa. Mitä vihdoin murtosoran aineesen tulee, näkyy se suurimmaksi osaksi olevan lähiseudun vuorista kotoperää. Vierinsoraa. Karttalehdelle merkitty vierinsora esiintyy epäsäännöllisesti suuremmissa ja pienemmissä määrissä tutkitulla alalla. Milloin muodostaa se eri ilmoille kulkevia selänteitä, milloin avaroita tasankoja, milloin 011 se taas kerrostunut jonkun suuren vuoren rinteille. Mainittavimmat näistä selänteistä ovat Pohjan ja Ten- Haiikoniemeii liolan pitäjissä ja niistä etenkin Hankoniemen selänne, joka kulseianne. j { e e k arttaleliden kaakkois-osan halki. Se alkaa Hollolan pitäjästä Hämeessä ja kulkee melkeen yksimittaisena lähes 20 peninkulmaa Hankoniemeen saakka. Pohjanlahden katkaisemana jatkuu se jälleen Trollböle'11 etelä-puolelta PI EL:stä suuntaa, tarkasti seuraten mainitun lahden länsi-rantaa. Sen luoteinen puoli loivenee vähin erin hietatasangoiksi, mutta jyrkkärinteisellä lounais-puolella vaihtelee kaadekulma 15:sta 35:een asteesen, ja

36 vallankin Tenholassa 011 tälle rinteelle muodostunut monta, toinen toistaan ylempänä olevata pengertä, joilla siirtolohkareita on runsaasti. Leksvall'assa, jossa pieni puro laskee lahteen, on se vähän matalampi, mutta yleensä lienee sen korkeus karttalehden rajojen sisällä noin 75 jalkaa merenpinnasta lukien. Vähän lännemmässä on Hankoniemen selänteen kanssa rinnakkain toinen selänne, joka saaden alkunsa Sammatin kappelista Karjalohjan pitäjässä melkeen yksimittaisesti kulkee Pohjan ja Tenholan pitäjien läpi. Tämä eli Tenholan selänne, joka Tenholan sepaikoin laajenee jalan levyiseksi sekä paikoin niin- ' l a n n e kuin Lindö'n kartanon luona ja Bromarf'in kirkolla kapenee kaidoiksi kannakkeiksi, alkaa karttalehden pohjoiselta rajalta Kulla'n järven etelä-puolelta 300, jalan pituisella ja 200 jalan levyisellä vierinkivien täyttämällä penkereellä, jotka ovat ihmeen sileitä ja pyöristyneitä sekä yhdistyksensä puolesta monenlaisia vuorilajeja, niinkuin granitia, gneissiä, hiekkakiveä y. m. Vähän alavoituaan Bonäs'in järven länsi-rannalla, kohoaa se jälleen Siggby'n luona noin 110 jalan korkuiseksi, kulkee Tenholan kirkon ohi Lindö'n kartanolle, jossa sen korkeus on 150 jalkaa ja vähän etelämmässä eli Kivitok'in itä-puolella 200 jalkaa, säilyttää harjumaisen muotonsa Bromarf'in kirkolle saakka, mutta muodostaa sieltä lähtien suuria yksimittaisia vierinsoratasankoja Pepparudden'in niemeen asti. Samoin kuin Hankoniemen selänteen on tämänkin kaakkois-puoli jyrkempi, jonka kaadekulma paikoittain nousee 30 ä 35 asteesen, mutta sen vastakkainen puoli loivenee vähitellen soiksi ja kangashieta-aloiksi. Suuret läjäytyneet siirtolohkareet järeärakeista granitia, amfibolikiveä, dioritia ja hietakiveä täyttävät suuret alat selänteen harjalla, vallankin Lindö'n kartanon ja Bromarf'in kirkon välillä. Ofvanmalm'in järven ja Gretarby'n lahden välillä kulkee ofvanmaimin samaa lounais-koillista suuntaa toinen tasaisempi ja pyöreämpi - s e l ä n u e selänne. Se on parhaastaan vierinsoraa sekä ainoastaan 120 jalkaa korkea, jota vastoin sen leveys vaihtelee 1000:sta 2000:teen jalkaan. Kaakkois-puoli on siinäkin jyrkempi, kuitenkaan ei sen kaadekulma ole 20 suurempi. 35

37 36 Perniön-Ke- Näihin asti mainittuja selänteitä hajallisempi, useinpa momion selanne. n e n vj r st a n m atkalta katkennut ou se vierinkivimuodostus, joka alkaen Muurlan kappelista Uskelan pitäjässä kulkee Perniön pohjois- ja Kemiön keski-osan läpi. Alkaen matalana kulkee se ensinmainitussa pitäjässä koillis-lounaista suuntaa pitäjän rajaa pitkin ja kohoaa vähitellen noin 100 jalkaa läheisestä tasangosta. Siten jatkettuaan noin 4 virstaa alenee se uudelleen, kääntyy I L:seen suuntaan ja haaraantuu pieniksi, rinnakkaisiksi Pohjan kartanoa kohti juokseviksi pitkiksi särkiksi. Nyt häviää harjanne kokonaan, mutta ilmestyy jälleen aivan Metsänojan länsi-puolella ja jatkuu katkonaisena ja matalana ainoastaan Kirakkajärveen saakka. Perniössä sitä ei enään huomaa muuta kuin pienenä harjuna Hummeldal'in lammen etelä-puolella, mutta Strömma'n kanavan toisella puolella Kemiössä jatkuu se jälleen Dalby'n ja Viksvedja'n ohi Rekuun. Vaikka pienikin on se täällä sangen kaunis ja kohoaa noin 55 jalkaa yli merenpinnan, mutta loivenee tasaisesti Viksvedjaa kohti. Kaakkoispuoli laskee jyrkästi, noin 35, G-ammelby'n lahtea hohti, mutta luode-ilmalla muuttuu se vähin erin hieta- ja savitasangoiksi. Tällä osalla on pari pienempää harjuhautaakin huomattu. Vitkalleen kangashietikosta kohoten ilmestyy se jälleen vasta Koddböle'n luona, jatkuu jotenkin tasapintaisena Högmo'n kautta ja päättyy 100 jalan korkuisella äkkijyrkällä Björkboda'n tasankoon. Uskelan ja Perniön rajalla olevan Lehmijärven itäpuolella on pieni harjanne, joka 30 å 50 jalkaa mainittua järveä ylempänä sekä hyvin kaitana kulkee kappaleen matkaa Pitkäjärven ohi. Ollen puoli peninkulmaa lännempänä Perniön- Kemiön selännettä ei tätä sovi pitää siihen kuuluvana katkelmana, vaan on se itsenäiseksi harjaanteeksi katsottava. Samanlaisia penkereitä, kuin Hankoniemen ja Tenholan selänteissä on myöskin huomattu kahdessa viimeksi mainitussa. Siten on harjanteen kaakkois-puolella Lehmijärven ja Pitkäjärven välillä päällekkäin monta pengertä, joita tapaa vielä läheisessä suossakin. Alimmat ovat jotenkin leveitä ja turvemudan peittämiä, ylimmät taas kaidempia ja melkeen yksinomaan hienoista vierinkivistä muodos-

38 tuneita; väliset syvennykset ovat sitä vastoin vierinsoraa. Myöskin Björkboda'n ja Kaddböle'n välillä tapaa vierinkivipenkereitä, mutta siellä ovat ne harjanteen luoteisella laidalla. Vähän eriävä suunta 011 Böle'n selänteellä, joka tullen Bolen se- Sandö'sta Sauvon pitäjässä pohjoisesta etelään kulkee Kemiön ' l a n n e luoteis-osan läpi. Suurin osa ensinmainittua saarta on nimittäin hietakankaina, jotka pohjoisessa muuttuvat murtosoraksi, mutta idässä muodostuvat selänteeksi, joka vähin erin etelää kohti alenee kannakkeeksi, joka yhdistää Kemiön Sandö'hön. Selänne alkaa jälleen aivan tämän kannakkeen etelä-puolelta vähän lännempänä Mjösund'ia ja kulkee, yhä kohoten, Böle'n ja Tolfsnäs'in ohi samannimisen selän rantaan, jossa sen harja on 80 jalkaa merenpintaa ylempänä. Molempi laita näkyy olevan jotenkin yhtä jyrkkä, eli kaadekulmaltaan noin 20, ja selänteen aineet etelää kohti karkenemistaan karkenevan. Paraisten ja Sauvon tutkituissa osissa ei ole varsinaista Viermkiviselännettä olemassa. Ainoa mainittava vierinkivikerrostuma en- kerrostumia, sinmainitussa pitäjässä tavataan Lemlahden itärannalla ylänkönä, joka jyrkästi laskee Paimion selkää kohti. Pitkin Kemiön virran polljois-rantaa tapaa monessa kohden vierinkivimuodostuksia esim. vallan Bolahden itä-puolella, jossa sellainen, pienen harjanteentapaisena kulkee idästä länteen, pohjoiselta laidaltaan seuraten granitivuoria, eteläiseltä viettävä Kemiön virtaa kohti. Uskelassa tapaa Muddais'ten luona myös pieniä vierinkivi-aloja ja Öfver Ölmoss'an seudussa Kemiössä on samanlainen, noin yli neliövirstan kokoinen, sisältävä isompia ja pienempiä pyöristyneitä kiviä sangen runsaassa määrässä. Sellaisia vierinkivikokoelmia on myös lähellä Tynglalitea, jossa n. k. kiviaitaus on 300 jalan pituinen ja 80 jalan levyinen, Pörtsnäs'in luona sekä eteläpuolella erästä laajaa granitivuorta aivan Smedsböle'n länsipuolella. Kun ei nyt selitetyistä vierinsoramuodostuksista ole ollut suurempia läpileikkauksia käytettävissä, on niiden sisällistä rakennusta ainoastaan harvoissa paikoissa ja niissäkin vaan vähäksi osaksi voitu tutkia. On kuitenkin oltu tilaisuudessa liuo- 37

39 38 mata, että ne meillä samoin kuin Ruotsissakin ovat vaippamaisesti mutkistuneita hietakerroksia, joiden paksuus, rakeisuus ja väri vaihtelee ja joihin savikerroksia nousee. Melkeen kaikkialla on järeä hiekka tavattavana joko harjanteen sisustassa tahi jyrkemmissä rinteissä, jota vastoin hienompi hieta näkyy peittävän ylimmät kerrokset tahi kangasliietikoiksi muuttuessaan sijaitsevan harjujen juuressa. Kangas- Vaikka kangashieta, ollen vierinsoran kanssa läheisessä yhluetaa. teydessä, tavallisesti esiintyy harjujen tienoilla, tapaa sitä kuitenkin näistä erilläänkin. Ollen murtosoraa nuorempi lepää kaugashieta joko sen päällä tahi kohdastaan kalliolla, mutta vaihtelee kerroksittain peltosaven kanssa, jonka kanssa se 011 yhdenaikuista. Mutta jos kohta useimmat kangashietikoistamme ovatkin vierinsoraharjuista alkunsa saaneet, lienee kuitenkin niitäkin, joiden synty näistä muodostuksista on vähän epäiltävä. Siten 011 Kiilan ja Mainiemen tilojen läheisyydessä Kemiön pitäjässä sangen avaroita kangashietikoita samalla paikalla olevien, ennen mainittujen murtosoraharjujen ympäristöllä, joka näyttäisi todistavan, että kangashieta on näistä harjuista höljyyntynyt, vallankin kun ylen mäkinen ja vuorinen seutu eroittaa nämä kankaat lähimmästä, puolen peninkulman päässä olevasta Dalby'n vierinsoraharjusta. Tällainen murtosoran höljymä on myöskin huomattu Böle'n järven itä-puolella sekä Båt- ja Gennarbyvik'en lahtien välillä Tenholassa. Vallankin viimeksi mainitulla paikalla sekä etelä-puolella Djupdal'in järveä muodostaa murtosora pienenlaisia, rinnakkain koillista suuntaa kulkevia harjuja, joiden alaosista vesi 011 huuhtonut soran puhtaaksi. Vaikk'ei kangashieta ole niin yleinen kuin murtosora, peittää se kuitenkin suuret alat, jonka karttaa silmäellessä heti huomaakin. Sen huomattavimmat löytöpaikat ovat Perniössä, jossa suuria hietakerrostumia on Muddaisten ja Kirjakkalan välillä sekä seudulla, jonka rajana lännessä 011 Hammarträsk, Puolakka- ja Kirakkajärvi, idässä Haarla, Metsänoja ja Päris. Näse'n ruukin ja Isojärven välillä, koko pohjois-tenholassa sekä Skogböle'n ja Kulla'n järven ympäristöllä Pohjan pitäjässä esiintyy kangashieta

40 suurilla aluilla, samoin pohjois-puolella Trollshofda'a, länsi-puolella Knopkägra'a sekä länsi- ja etelä-puolella Riilahtea Tenholassa. Kiskon pitäjässä pistää suuret kangashieta-alat Kiskonjärvestä Tieksmäen ja Hongiston sivu karttalehden pohjoiselle rajalle ja Hiitissä on kangashieta yleisenä maanlajina sillä saarella, jolla Kakskielan ja Kasnäs'in kylät sijaitsevat. Kemiössä tapaa kangasliietaa molemmin puolin Böle'n selännettä, mutta ottamatta Dalby'n, Kiilan ja Högmo'n seutuja lukuun on se muuten jotenkin harvinaista. Yhdistyksensä puolesta hyvin vierinsoran kaltaista, vaikka yleensä hienompaa, vaihtelee kangashieta suuresti hietajyvästen sekä ko'on että värin puolesta, joka on milloin valkea milloin keltainen, harmaa tahi punertava. Yaikk'ei vuoluinen savi liene harvinainen karttalehden alueella, ei sitä tutkimustyössä ole tavattu muuta kuin yhdestä ainoasta kohdasta, jonka vuoksi ainoastaan peltosaven esiintymistapa tässä tulee tarkemmin selitettäväksi. Tämä maanviljelijälle tärkeä maanlaji esiintyy parhaastaan vesistöjen ojanteissa ja suurenpuoleisilla tasangoilla, joilla se kuitenkin usein on rahkaturpeen, turvemudan ja joskus hiekankin peittämää, jonka paksuus siinä tapauksessa on aivan vähäpätöinen. Monessa kohden ja etenkin Kemiössä 011 huomattu, että savilaaksojen reunat usein sangen jyrkästi nousevat ympäröivien mäkien laidoille ja että laaksojen pohjat vaan vitkalleen kohoavat merta ylemmäksi. Värin puolesta näkyy suuri yhtäläisyys vallitsevan. Savi 011 nimittäin ylemmissä kerroksissa harmaata, alhaisilla löytöpaikoilla vaaleampaa ylhäisillä tummempaa, mutta muuttuu syvemmällä siniseksi, käy auhdommaksi ja enemmän ruosteensekaiseksi. Tästä 011 kuitenkin poikkeuksia, sillä Trollshofda'ssa, Degergard'issa, Malarby'ssa ja Kesuböle'ssa Tenholan pitäjässä tapaa kankeata savea aivan maanpinnassa. Peltosaven paksuus 011 monessa kohden sangen suuri, noin 12 jalkaa ja suurempikin, kuitenkin on luultava, että vuoluistakin savea on jo tällä syvyydellä, vaikka sitä on ollut vaikea huomata, koska nämä molemmat savilajit melkeen tuntumattomasti toisiinsa vaihtuvat. Kolsjö'n luona Perniössä jalan paksulta vaaleanharmaata, 39 Peltosavea.

41 40 melkeen valkoista savea ja Lampolan keskievarin lähellä, joka sijaitsee mainitussa pitäjässä olevan suuren savilaakson laidassa, läpäisi maankaira ensin 4 jalan paksuisen kerroksen samaa valkoisenlaista savea, joka kuivuessa hajosi kuutioiksi, sekä sen jälkeen yhtä paksun kerroksen sinertävää vetelää savea, joka syvemmältä muuttui niin vedensekaiseksi, että kaira 12 jalan syvyydellä painui veteen. Näse'n kartanon läheisessä, suuressa laaksossa solahti kaira 14 jalan paksuisen kuohusavikerroksen läväistyään äkisti sisään. Savikerros sijaitsee siellä luultavasti hyvin vetelän liejun päällä. Ainoa paikka, missä vuoluista savea tavattiin, oli Viksvedja Kemiössä, jossa sitä 3 jalan syvyydelle näverrettäessä huomattiin olevan 2 jalan paksuudelta, vetelä harmaansininen savi aliansa. Vuoluisuuden savessa vaikuttaa hienompi- ja karkeampirakeiset vaakasuorat ohuet hietakerrokset. Kalkkia ei tässä savessa mainittavassa määrässä huomattu, joka myöskin tuonnempana olevasta analysista näkyy. Peltosaven löytöpaikkoja on enin Perniössä, sekä sen jälkeen Kemiössä ja Sauvossa. Ensinmainitussa pitäjässä ulottuvat savikot Tuohitusta Mussaaren ohi Lemuun saakka sekä Pohjan kartanosta Mälkilään, jossa savialanne jakautuu kahteen haaraan, joista toinen kulkee Merihuhtin sivu Makarlanjärveen, toinen Helgo'n kylän sivu, seuraten Näse'n jokea, Hirvlahteen. Kemiössä tapaa suurimmat savitasangot emäkirkon ympäristöllä, Vestankärr'in ja Helgeboda'n luona, pitkin Sjölahden laaksoa sekä Rosendal'in ja Björkboda'n välisellä seudulla. Kiskon tutkitussa osassa ulottuu peltosavi Hongistosta Kiskonjärveen, jonka rannikot suureksi osaksi ovat tätä maanlajia, sekä tästä järvestä Toijan sahalle. Sauvon pitäjässä kulkevat savilaaksot samaa suuntaa kuin Kemiössä. Kärknäs'in länsi-puolella on suurenlainen savitasanko samoin myöskin Ruonan kartanon pohjois-puolella, jota paitsi suurenpuoleisia savikerrostumia on Päliken ja Alsböle'n välillä sekä Halslahden pohjois-puolella olevasta lahdesta Mattböle'en saakka. Peltosaven kemiallisen yhdistyksen osoittamiseksi on muutamia, kartta-alueen eri osista otettuja näyteitä tutkittu. Nämä ovat N:o I tummaa,

42 punaisenharmaata hyvin hiekansekaista savea Genhöle'sta, N:o II vaaleanharmaata savea valkoisilla, hiekasta muodostuneilla poikkijuomuilla Viksvedja'sta, molemmat löytöpaikat Kemiössä, N:o III vaaleanharmaata savea Kumjonpäästä Perniössä, N:o IY tummanharmaata kankeata savea Kaukurista Kiskossa sekä N:o V harmaata, vähän ruosteenkarvaista savea Väuoksa'sta Hiitissä. 41 i. n. m. IV. V. Hietaa 47,64 34,39 21,40 27,22 19,38 Piihappoa 23,10 21,66 39,70 41,29 33,75 Saviota 15,36 13,21 19, ,09 Rautaoksidia ja oksidulia. 5,21 3,53 12,20 6,16 15,77 Mangania 0,17 Kalkkia 0,81 0,94 0,61 0,59 0,91 Talkkia 0,55 0,40 0,28 0,41 0,85 Kalia 0,76 0,73 0,53 0,41 1,36 Natronia 0,89 0,80 0,28 0,49 0,53 Rikkihappoa 0,18 0,39 Fosforihappoa 0,20 0,19 0,20 Kem. yhdist. vettä ja clop. aineita 5,90 3,44 5,75 6,01 4,45 Summa 100,22 99,io l00,32 100,35 100,29 Paljon vähemmässä määrässä kuin vastakerrottuja maanlajia Tuivasavea. tapaa tuivasavea, joka esiintyy ainoastaan harvoissa paikoissa, jotka ovat olleet tahi vieläkin toisina vuodenaikoina ovat veden vallassa. Tämä on jotenkin peltosaven näköistä sekä muodostukseltaan hienon hiedan ja elollisten aineiden sekaista savimutaa tahi sinisenharmaata, sangen hietaista haterata ainetta, joka kuivuessa hajoaa. Tulvasaven tuntee siis helposti siihen sulkeutuneista kasvi- ja eläinjäännöksistä, jotka ovat nykyaikuisia, sekä sen asemasta muiden maanlajien suhteen. Se joko peittää vitkalleen merestä kohoovia rantoja, jotka muodostavat

43 42 poukamia ja lahtia, joiden tyynessä vedessä savi on päässyt laskemaan, tahi yhdistää se ennen erillään olleita maita ja saaria toisiinsa, tahi 011 se muodostunut päällimmäiseksi, jonkun valtavan vesistön höljyttämistä maakerroksista, eli on sanalla sanoen uusin maanmuodostus. Laajimmalta on tulvasavea Pohjan pitäjässä, jossa se 011 valtaavana maanlaatuna Odensö'llä sekä peittää Gullö'11 pohjoiset rannat. Samoin on sitä jotenkin laajalta molemmin puolin Näse'n jokea Kiskon Isojärvestä Wiipurin tilalle Perniössä, mutta muualla ainoastaan siellä täällä matalilla rannoilla, lahdissa ja salmissa. Niin on laita Tenholassa Trollshofda'n rautatehtaalla, Vettlahden seudussa sekä Refbackja Moderlahtien rannoilla, Kemiössä on sitä mainittavassa määrässä Vik'in, Vestankärr'in ja Mjösund'in tiloilla sekä Bisaren nimisellä saarella. Tuivahiutaa. Samoin kuin tulvasavi kuuluu tulvahietakin nykyajan muodostuksiin ja esiintyy parhaastaan samaan tapaan kuin edellinenkin maanlaji, josta se ainoastaan ainesten puolesta eroaa. Se on silmin nähtävästi aaltojen vaikutuksesta tahi juoksevassa vedessä parhaastaan murto- ja vierinsorasta höljyyntynyt ja sisältää samoin kuin tulvasavi paljon eloperäisiä jäännöksiä. Väriltään on se tavallisesti harmaata, harmaanvalkoista tahi vaaleanpunaista ja sen pääaineksena 011 hieno, joskus vähän savensekainen hieta. Jos tulvasavi oli harvinaista 011 tulvahieta sitäkin harvinaisempaa, sillä mainittavassa määrässä ei sitä ole monessakaan kohden. Parhaastaan on sitä Gullö'n etelä-puolella Pohjan pitäjässä, Rilahden seudussa ja sitä lähellä olevalla Storö'n saarella sekä itä-puolella Bredvik'ia Tenholassa, joissa paikoissa se esiintyy pitkin järvenrantoja, Molempien viimeksi mainittujen maanlajien kerrospaksuus on tuskin 4 å 5 jalkaa. Liejua. Samoin kuin tulvasavea edelleen laskeutuu siitä lieteensekaisesta vedestä, jota kevät- ja syystulvat sekä rankkasateet juoksettavat alaville maille, syntyy järviemme pohjille toinen tulvamuodostus, jota on nimitetty liejuksi. Tämä maanlaji on yhdistynyt sangen vaillinaisesti lahonneista vesikasveista ja alhaisista vesieläimistä, on laadultaan hajallista sekä väriltään

44 vihreään vivahtavaa. Sellaisia liejumuodostuksia on Harparskog'illa Tenholassa sekä etelä-puolella Skogböle'a Pohjan pitäjässä. Molemmat nämä paikat ovat entisiä, nykyään laskettujen järvien pohjia samoin kuin sekin Skogbyträsk'in järvestä Hvitträsk'in järveen juokseva alanne, joka ennen on ollut ensimainitun järven lahtena. Pieni liejukko tavattiin erään suon keskeltä vähässä matkaa länsi-puolella Öfverby'n taloa Perniön pitäjässä, ja Kemiössä on liejua tavattu seuraavilta paikoilta: saaren itä-puolelta, missä Orrnäs'in lahti jatkuu maahanpäin pitkänä laaksona, joka haaraantuu monaallepäin sekä Öfver Ölmossa'n luona, jossa lieju osasta lepää vierinsoralla. Näillä molemmilla paikoilla 011 vesi verrattain nykyiseen aikaan peittänyt maanpinnan ja mitä nimenomaan tulee liejumuodostukseen ülmossa'n luona, sijaitsee se alinna siinä pitkässä laaksossa, joka Ülmossa'n kotilahdesta Hainmarboda'n ohitse juoksee samannimiseen järveen ja jossa myöskin on pieni Helvetesträsket niminen liejukulju, joka luultavasti ennen pitkää kokonaan maatuu. Myöskin Träskö'llä ja Syndersö'llä tapaa liejua turvemudan alta. Kun nimittäin noin puolentoista jalan paksuinen turvemutakerros on läväisty, tulee sangen vesinen lieju vastaan, joka ollen monen jalan paksuinen kuitenkin on niin vetelä, että sen päällä oleva turvemuta hetkuu jalkain alla. Lähinnä murtosoraa, peltosavea ja kangashietaa lienee maan- Rakkaturkuoren irrallisista muodostuksista alaan nähden enin rahkatur- J vetta vemutaa. a t u vetta ja turvemutaa. Molemmat ovat ne kasvikunnan tuotteista muodostuneet, mutta eroitus on siinä, että turvemuta on yhdistynyt enemmän tai vähemmän maatuneista sammalista ja alhaisista vesikasveista, jossa ei voi eroittaa eri kasvinosia toisistaan, jota vastoin rahkaturve on muodostunut tuoreista, osaksi vielä kasvunalaisista sammallajeista, joissa jokainen eri kasvinosa usein selvästi näkyy. Näitä molempia maanlajeja tapaa yleensä alanteissa ja jos niitä on kumpiakin yhdessä kohden on rahkaturve aina turvemudan päällä, joka selvästi osoittaa, että jälkimäinen on edellisestä maatunut. Harvoin esiintyvät nämä maanlajit suurilla aloilla, enimmäkseen vaan pienissä määrissä, ja näyttää 43

45 44 siltä kuin olisi turveniutaa enemmän vuorisissa seuduissa, jota vastoin rahkaturvetta useimmin tapaa alhaisemmissa ja tasaisemmissa maanosissa. Tutkitulla alueella Kiskon pitäjätä on näitä maanlajeja etenkin sillä seudulla, joka lännessä sattuu Naarjärveen ja Kytömäjärveen sekä idässä Meltolaan, myöskin on niitä länteenpäin Toijan sahalta. Mainitun pitäjän eteläisessä osassa eli Aijalau tilalla 011 kosolta soita, jotka jatkuvat rajasta yli Tenholaa kohti, jonka pitäjän pohjoisimmassa, sangen vuorisessa osassa muodostavat ahtaiden laaksojen pohjia. Lappvik'in ja Harparskog'in välillä 011 samanlaisia kerrostumia ja Näse'11 ruukin pohjoispuolella Perniössä 011 liejunsekaista turvemutaa sangen avaralta sillä paikalla, missä molemmat vesistöt yhtyvät. Saman pitäjän pohjoisissa osissa tapaa soita itä-puolella Hammarträsk'ia ja Puolakkajärveä samoin myöskin Huhtinja Aimontapon välillä. Uskelassa, Sauvon länsi-osassa ja Lemlahdella Paraisten pitäjässä löytyy monessa kohden rahkaturvetta ja turveniutaa, joista edellinen näkyy lisääntyvän itäänpäin eli sitä enemmän jonka etäänpänä löytöpaikka on rannasta. Kemiössä ovat suurimmat suot etelä-puolella Pedersjö'n, Kastkärr'in ja Yestermark'in kyliä sekä lounais-puolella Björkboda'n järveä, Dahl'in ruukin tienoilla, jossa rahkaturpeen muodostusta suuren Masuunijärven rannoilla edistää vesi, jota ruukkiliikkeen varalta sulkujen avulla pidetään korkealla. Täällä pistää rahkasammal samoin kuin pienessä Masuunijärvessä vedenpinnalle, jossa se muodostaa lieteikkoa. Kemiön koko pohjois-osassa löytyy paljon turvemutaa vuorten välisissä alangoissa ja varsinkin DegerdaPin, Pungböle'n, Villkärr'in ja Skalböle'n seuduilla. Täällä leviää se usein suuriksi aloiksi, jotka sitten haaraantuvat eri suunnille ja joilla joskus tapaa jonkun pienen kuljun, josta pieni joki tahi puro johtaa liian veden mereen. Hiitissä 011 sekä rahkaturvetta että turvemutaa vaan vähin, enin on sitä Biskopsö'llä, Kasnäs'illa ja Holma'ssa. Mainittavaa paksuutta ei ole näillä maanlajeilla tässä saaristossa huomattu. Ei Sauvossa, Kemiössä eikä Hiitissä nouse rahkaturvekerrosten paksuus yli 3 jalkaa, mutta Perniössä ja Tenholassa ovat ne vähän pak-

46 sumpia. Monessa suossa on sekä rahkaturvetta että turvemutaa, joka viimeksi mainittu muutamin paikoin Tenholassa on muutaman kymmenkunta jalan paksuista. Muutoin tapaa turvemuodostuksia kaikessa sen maatumisasteissa. Turvemuta lepää tavallisesti savella tai hiekalla, harvemmin soralla ja kalliolla ja useassa suossa on, kuten sanotaan, monta pohjaa; niissä on nimittäin turvemutaa, hiekkaa ja savea kerroksittain, joka onkin helposti ymmärrettävä, kun tietää, että vesi vallankin keväisin kulettaa kiintonaisia aineita mukanaan. Turpeenmuodostuksessa 011 sphagnum, eqvisetum, hypnum Kasvijääny. m. kasvilajit pääaineena, mutta usein on ojankaivuussa soista - n o k s i a myöskin tavattu lahoomattomia kantoja ja juuria sekä tuohikerroksia. Sellaisista puunjäännösten löytöpaikoista mainittakoon seuraavat: pienestä Haarlan länsi-puolella olevasta suosta Perniössä tavattiin ainoastaan yhden jalan paksuisen multakerroksen alta juurillaan seisovia puunkantoja, sekä kahdesta, Torkkilan etelä-puolella olevasta suosta kaksi kerrosta samanlaisia kantoja. Lehmäjärven ja Öfverhy'n talon välillä on pienessä turvemutaa ja liejua sisältävässä notkelmassa päällekkäin monta kerrosta puunjuuria, tuohikerrokset välissä. Tenholassa on Harparskog'in järven pohjois-päässä sellaisia kasvijäännöksiä, nimittäin Skogböle'n pohjois-puolella olevassa suossa 6 jalan syvyydellä liejuun hautaantuneita, hyvin säilyneitä tammen runkoja ja juuria ynnä kortteita ja vähän matkan päässä luoteessa Vestankärr'ista männynkantoja kolmessa kerroksessa päällekkäin. Kemiössä on samanlaisia löytöpaikkoja huomattu siinä suuressa suossa, joka on lounais-ilmalla vähässä matkaa Björkboda'n järvestä sekä toisessa pienessä suossa Smedaböle'n länsi-puolella pienen Bogärd'in järven luona, ja hyvin luultava on, että paitsi lueteltuja vielä monta löytöpaikkaa tavattaisiin, jos soita tarkemmin tutkittaisiin. Vielä on muutamilla sanoilla mainittavat ne paikat, joissa Raakkujääuon raakkujäännöksiä tavattu. Vähässä matkassa pohjoisempana - n ü k s i ä Leksvall'aa Pohjan pitäjässä on aivan järven rannalla vähällä alalla raakkumultaa 2 jalan paksuudelta soran päällä Vähän avarampi on se raakkukerros, joka 1 jalan paksuisena, 40 jalan 45

47 46 pituisena ja 15 jalan levyisenä sijaitsee itä-puolella Basaböle'ä Tenholassa noin 20 jalkaa ylempänä merenpintaa ja tulvaliiedan peittämällä. Pohjois-puolella mainittua kylää ja noin 38 jalkaa merenpintaa ylempänä on toinen väkempialainen kerros murtosoran sisässä ja Storö'n saarella on raakunkuoria kivirauniossa 20 jalkaa merenpintaa ylempänä. Hiitissä on monessa kohden tavattu samanlaisia kerrostumia, tavallisesti tulvaliiedan peittämiä ja sinisellä liejunsekaisella savella lepääviä. Niin on Bütesö'n saaren pohjois-rannalla kaksi kerrosta, toinen 36 jalan pituinen, 18 jalan levyinen ja 2 jalan paksuinen, toinen 54 jalan pituinen, 36 jalan levyinen ja 3 jalan paksuinen. Jotenkin suuri kerros sijaitsee Djupö'n saaren pohjois-rannalla; se on nimittäin 120 jalan pituinen, 30 jalan levyinen ja 2 jalan paksuinen. Vieläkin isompi on kerros Sörholm'an luoteisella rannalla; sen paksuus on sama kuin edellisen, mutta pituus 180 jalkaa ja leveys 24 jalkaa. Myöskin Ersholm'alla, Susvalla'ssa ja Getskär'illä on tavattu raakkukerroksia, joiden pituus on ollut noin 30 jalkaa, leveys jalkaa sekä paksuus 1 2 jalkaan. Lähteitä. Vaikka lähteiden lämpömäärä ja asema on tutkistelemustyössä huomioon otettu, ei niitä ole voitu merkitä geologiseen karttaan, jonka astemitta on ainoastaan 1 : 200,000. Yhteenveto lämpöhavainnoista seuraa tässä. 258 lähdettä on kartta-alueella tavattu ja niiden lämpömäärä havaittu seuraavaksi: 5:llä on lämpömäärä vaihdellut 4 5 :teen C. 23:11a n r>» 5 6 :teen 0. 29:llä»?? n 6 7 :ään C. 57:llä»»» 7 8 :aan C. 54:llä n» n 8 9 :ään C. 43:11a n n» 9 10":neen 0.

48 32:11a on lämpömäärä vaihdellut 10 ll :neen C. I5:llä :neen C. Runsasvesisiä lähteitä mainittakoon paitsi ennen lueteltuja vielä seuraavat, myöskin ilmoittamalla päivän, milloin lämpömääräys on tehty. Pohjan pitäjässä: 47 Etelä-puolella Leksvall'aa järvenrannalla (18 20 / IX67) 8 C. Svidiby'n talon luona (18 25 / K67) 7 C. Tenholan pitäjässä: Lappvik'in talon luona (18 10 /Vii67) 5 O. Pärskornhöle'n kaakkoispuolella (18 9 / x67) 6 O. laskee hienoa hietaa. Perniön pitäjässä: Kortilan itä-puolella (18 3 %i68) 6 C. Torkkilan koillis-puolella (187^68) 5 C. Kemiön pitäjässä: Koillis-puolella Genböle'ä (18 15 / a68) 5 C. Kaakkois-puolella Lappdal'ia (I8 18 /vm68) 6 C. Sauvon pitäjässä: Luoteis-puolella Maalo'a (IS 11 /??) 8 C. Kuggböle'n luona (18 23 / vm77) 9 O.

49 48 Muinaisjäännöksiä. Näihin asti mainitut muinaismerkit ovat parhaastaan uudemmalta ajalta. Huomioon otetut hiidenkiukaat, jotka ovat paljon vanhemmalta ajalta ja sen kautta arvaten suuremmasta arvosta muinaistutkimukselle, lueteltakoon tässä: Pohjan pitäjässä: Aivan Leksvalla'n pohjois-puolella yksi; Trollböle'n itä-puolella yksi; Gullö'n etelä laidalla kaksi; Odensü'n eteläisessä päässä kaksi; koillis-puolella Pärsböle'a yksi. Tenholan pitäjässä: Räby'n itä-puolella kaksi; Harparsträsk'in järven länsi-puolella olevalla vuorella viisi; vähän pohjoisempana tätä paikkaa yksi, Lunkböle'n pohjois-puolella kaksi; Hylklöt'in koillis-puolella yksi. Perniön pitäjässä: Aaljoen länsi-puolella kaksi; etelä-puolella Naarjärveä yksi; PPL:puolella Sormjärven kylää neljä; koillis-puolella Huhtia yksi; Lemo'n luona yksi; kaakkois-puolella Lemo'a yksi; Kolsjö'n luona kaksi; Falkberg'in etelä-puolella yksi; koillis-puolella Strömma'a yksi; Germundsvedja'n luona kolme; etelä-puolella Näse'n ruukin pajoja yksi; etelä-puolella Lupajaa kaksi. Kemiön pitäjässä: Länsi-puolella Gölpö'ä yksi; pohjois-puolella Kalkilaa yksi; etelä-puolella Vreta'a kaksi; pohjois-puolella Pavalsby'ta yksi; etelä-puolella Pavalsby'ta yksi; lounais-puolella Pavalsby'ta neljä;

50 tä-puolella Mattkärr'ia yksi; Langholm'alla kaakkois-puolella Elmdal'ia yksi; vähän etelämmässä tätä paikkaa niemellä kaksi; pohjois-puolella Linnanäs'iä yksi; länsi-puolella Brokärr'iä yksi; tä-puolella Lämnäs'iä yksi; länsi-puolella Rosendal'ia kaksi; pohjois-puolella Radsböle'a yksi; itä-puolella Käddböle'a kaksi; länsi-puolella Genbölea yksi; pohjois-puolella Labbnäs'iä yksi; Ljusboda'n lahden luona itä-puolella Onholm'aa yksi. Sauvon pitäjässä: 49 Länsi-puolella Brändkärr'iä yksi; itä-puolella Händböle'ä yksi. Korkeusmääräyksiä. Punnittuja määräyskohtia. *) Kalliossa pohjois-puolella maantietä Skällargärd'in kestikievarin luona Pohjan pitäjässä 74,6. Kalliossa Mälkilän kartanon luona Perniön pitäjässä 47,8. Kalliossa etelä-puolella maantietä Merihuhtin ja Nurkkilan talojen välillä Perniön pitäjässä 85,9. Kalliossa länsi-puolella Skoila'n taloa ja pohjois-puolella maantietä Perniön pitäjässä 79,3. Maaperäisessä kivessä Kemiön kirkonkylässä Lappdal'in tienhaarassa 56,i. Bromarf'in kirkon portaissa 18,5. *) Nämä ovat merkityt kiveen hakatuilla numeroilla.

51

52 SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. Kartaston tila Toukokuussa f.luurendaii'1 Iccmp. Hairinkt.

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 14 Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 15 KOLARI 31 HANNUKAINEN 3 Kartta: 2714 10 x: 7495 17 y: 2498 95 z: 170 p: 7498 32 i: 3371 05 Kotivuori H 1988 inventointi Löydöt: Km 25311:5, palanutta luuta.

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN P29 LAVANSAARI SUOMENTANUT J. E.AILIO. >»«

SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN P29 LAVANSAARI SUOMENTANUT J. E.AILIO. >»« SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN P29 LAVANSAARI T E H NYT HUGO BERGHELL. SUOMENTANUT J. E.AILIO. >»« - b >t % v, -i- - ' : J- ' L, ' - -, ' S ' 'K?... : - - SUOMEN GEOLOGINEN TUTK1MDS

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita Pöyry oy, 29.5.2007 1 NIEMET JA KANNAKSET Todellista rantaviivaa on suoristettu, jolloin siitä on poistunut alle 50m kapeat

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

KARTTALEHTEEN N214&15.

KARTTALEHTEEN N214&15. 7 f N SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N214&15. HANKONIEMI & JUSSARÖ. K. AD. MOBERG. A. J. WAREN. v -!=i=frk - y SUOMEN GEOLOOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N= 14 & 15. HÄNKONIEIMI

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt 1 Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt Kustantaja: Tottijärven vesiosuuskunta/pajulahti 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Maastokartta...

Lisätiedot

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. 1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). LIITE 3 Liite 3. Valokuvat, Lumijoki Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). Kuva 2. Lumijoen ensimmäiset kalkkihavainnot ovat näytepisteen

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011 1 Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan ELY-keskus 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Kartat... 5

Lisätiedot

Asuinpaikan eteläosa. kuvattu itään.

Asuinpaikan eteläosa. kuvattu itään. 25 Tiellä suurin kvartsikeskittymä oli kohdassa N 7334944 E 453695. Siitä länsilounaaseen kvartseja oli vaihtelevasti, mutta ilman 10 m pitempiä taukoja noin 70 m matkalla pisteeseen N 7334900 E 453638,

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o. TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

VAMMALA Kaukola Juvela

VAMMALA Kaukola Juvela VAMMALA Kaukola Juvela Koekaivaus rautakautisella röykk iöa 1uee11 a Matti Bergström 1986 VAMMALA Kaukola Juvela Kunta: Vammala (ent. Tyrvää) Ky l ä : Kauko l a Tila: Määräala tilasta Juvela RNo 17, omistaa

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

JOULULAHJA-NUMERO 1902. Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan.

JOULULAHJA-NUMERO 1902. Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan. Käsitöitä 11. N:o Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan. 1902. Koti ja Yhteiskunta ynnä liite Käsitöitämaksaa koko vuodelta Suomessa 6 m:kkaa, Venäjällä 2 ruplaa 50 kop», puolelta vuodelta Suomessa 3 m:kkaa 50

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita Harjoitus 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua Oppilaat saavat etsiä mieleisensä kiven. Tehtävä voidaan myös toteuttaa kotinä, jolloin oppilaat ottavat mukaan kiven kotoaan. - Mistä löysit

Lisätiedot

Intendentti Jorma Leppäahon suorittama koekaivaus Huittisten pitäjän Sar:J.mun kylän Takkulnn kartanon pihapii=- rissä 6/8-8/8 1951.

Intendentti Jorma Leppäahon suorittama koekaivaus Huittisten pitäjän Sar:J.mun kylän Takkulnn kartanon pihapii=- rissä 6/8-8/8 1951. M Intendentti Jorma Leppäahon suorittama koekaivaus Huittisten pitäjän Sar:J.mun kylän Takkulnn kartanon pihapii=- rissä 6/8-8/8 1951. Huittisten pitäjän Sammunkylässä olevan '.2akkulan kartanon omistajan

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007

Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007 1 Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007 Hans-Peter Schulz Timo Jussila Kustantaja: Toholammen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

EURA KUKONMÄKI. Koekaivaus. Hanna-Mari Nieminen Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander 191J'

EURA KUKONMÄKI. Koekaivaus. Hanna-Mari Nieminen Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander 191J' EURA KUKONMÄKI Koekaivaus Hanna-Mari Nieminen Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander 191J' EURA - KUKONMÄKI Pk. 113408, koord. 678041156108, korkeus 36 m mpy Kertomus koekaivauksesta 9.-10.6.1999 Euran Kukonmäessä

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Pk Kauttua x= , y= , z=45-50

Pk Kauttua x= , y= , z=45-50 M Kertomus sadevesiviemärikaivannnon valvontatyöstä Euran Kauttuan Kauttuan ala-asteen (ent. Uusi kansakoulu) kivikautisella asuinpaikalla 5.- 6.11. 1996 Pk 1134 07 Kauttua x=6779 54-62, y=1562 52-70,

Lisätiedot

Kertomus Tutkimuksi sta Tyrvännön Retulansaaren rautakautisessa kalmistossa toukokuussa v Kertomukseen

Kertomus Tutkimuksi sta Tyrvännön Retulansaaren rautakautisessa kalmistossa toukokuussa v Kertomukseen 1 M Kertomus Tutkimuksi sta Tyrvännön Retulansaaren rautakautisessa kalmistossa toukokuussa v. 1953. Kertomukseen liittyy 2 karttaa ja 6 valokuvaa sekä YJ'i'l 13244 :1-34. Tarkastuskäynnistään Tyvännön

Lisätiedot

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella.

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. 0010 Kauppis-Heikin koulu 140010010 Nimi: Kauppis-Heikin koulu Kunta: Järjestysnumero : 10 Tyyppi: asuinpaikat

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Siuntio Myrans. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO

Siuntio Myrans. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO Siuntio Myrans Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Arkistotiedot 2 Johdanto 3 Kohteen sijainti ja topografia 3 Kaivausmenetelmät

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi Kreetta Lesell 2009 DG860:1 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta kaava-alueesta 4 2. Alueen

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005

IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 1 IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Iisalmen

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 1 Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Forssan vesihuoltoliikelaitos 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 5 Inventointi ja kartoitus...

Lisätiedot

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ ( )

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ ( ) MUSTIKKARETKI 2010 ENSIMMÄINEN PÄIVÄ (26.7. 2010) Klo 8 9 Tapaamme Eskimomajalla Pakataan tavarat ja kajakit autoihin Klo 10 Lähdemme ajamaan kohti Anttolaa Matka 273 km Matkalla syödään lounas myöhemmin

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Vesilahti Rahoisten asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Vesilahti Rahoisten asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Vesilahti Rahoisten asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset... 6 1 VESILAHTI

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

TALOT HEINÄSARANKAARI

TALOT HEINÄSARANKAARI TALOT HEINÄSARANKAARI Talot Heinäsarankaari 9, 11, 13 ja 15 00660 Helsinki MANNERHEIMINTIE 94 B 46, 00250 HELSINKI, PUH. 09-876 8989 LOUNAASTA KOILLISESTA Talo Tuomainen,Länsi-Pakila 34174-5 Heinäsarankaari,

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Firmaliiga Högbacka

Firmaliiga Högbacka Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.

Lisätiedot

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa 1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi. Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila. * ~/J!f!lQ~!!!!~fl[

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi. Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila. * ~/J!f!lQ~!!!!~fl[ AILåA-lt OJ 3'-t'fl_:;"~c.. IZ. 2oC/ D M 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila * ~/J!f!lQ~!!!!~fl[ ~ ARKEOLOGISET T UTKIMUKSET

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

PORI, TAIDEMUSEON LAAJENNUSALUE RAKENNUSTÖIDEN ALOITTAMISEN ARKEOLOGISET VALVONTATYÖT

PORI, TAIDEMUSEON LAAJENNUSALUE RAKENNUSTÖIDEN ALOITTAMISEN ARKEOLOGISET VALVONTATYÖT PORI, TAIDEMUSEON LAAJENNUSALUE RAKENNUSTÖIDEN ALOITTAMISEN ARKEOLOGISET VALVONTATYÖT 31.5. - 4.6.1999 FM Jyrki Palo Museovirasto, rakennushistorian osasto 2 PORIN TAIDEMUSEON LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSTÖIDEN

Lisätiedot