KIMU KERROSTALON ILMASTONMUUTOS ENERGIATALOUS JA SISÄILMASTO KUNTOON

Transkriptio

1 Sisäilmastoseminaari KIMU KERROSTALON ILMASTONMUUTOS ENERGIATALOUS JA SISÄILMASTO KUNTOON Markku Rantama 1, Mauri Marttila 1, Jari Virta 1, Petri Pylsy 1, Jyri Nieminen 2, Ilpo Kouhia 2, Jari Palonen 3 1) Suomen Kiinteistöliitto ry 2) VTT 3) Aalto-yliopisto, Teknillinen Korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka TIIVISTELMÄ Kaupunkimme ja erityisesti lähiömme muodostuvat suurelta osin asuinkerrostaloista, jotka kaipaavat lähitulevaisuudessa jonkin asteisia korjauksia. Kerrostalojen asumisviihtyvyys ja vetovoima ovat avainkysymyksiä lähiöiden elinkelpoisuuden kannalta. Eri ikäisten asuinkerrostalojen korjaaminen vastaamaan huomispäivän energiatalouden vaatimuksia on laaja työkenttä. Korjaukset on kyettävä tekemään mieluummin siten, että samalla parannetaan rakennusten sisäolosuhteita. Uudistaminen on sovitettava rakennusten elinkaaren muihin välttämättömiin korjauksiin, kuten julkisivujen, putkistojen, kylpyhuoneiden, ikkunoiden jne. korjauksiin. KIMU-projektin tavoitteena on tuottaa asuinkerrostaloille erityisesti asunto-osakeyhtiöille käytännön toimintamalleja ja päätöksentekoperusteita. Kohteena on kolme lähiötä ja niistä valittuja esimerkkirakennuksia. PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tausta Kerrostalojen ja kokonaisten lähiöiden uudistaminen ja korjaaminen on valtava työkenttä lähivuosikymmenien aikana lukujen kerrostaloja on n ja niissä yli asuntoa. Suurimmassa osassa ovat pakolliset suuret korjaukset vielä tekemättä. Samanaikaisesti asetetaan kansallisesti ja kansainvälisesti kovia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi. Energiakorjaukset olisikin saatava kytketyksi näihin korjaustoimenpiteisiin. Erillisinä ne eivät toteudu ainakaan ilman mittavia taloudellisia kannustimia, joihin puolestaan yhteiskunnalla ei todennäköisesti ole mahdollisuuksia. Asunto-osakeyhtiöiden erityisominaisuus on päätöksenteon vaikeus. Asumiskustannukset nousevat korjausten seurauksena pääsääntöisesti päättäjillä itselläänkin. Vuokrataloissa on joskus tehty uudisrakentamisen hintaisia korjauksia, mutta asunto-osakeyhtiöissä se ei tule kysymykseen. Tällöin avainasemassa ovat toimenpiteet, jotka kannattaa tehdä silloin, kun pakolliset korjaustyötkin on käynnistettävä. Asuinrakennusten energiataloutta on mahdotonta vähentää kansallisten tavoitteiden mukaiselle tasolle puuttumatta ilmanvaihdon mukana häviävään energiaan n. 40 % lämmitysenergiasta. Ilmanvaihdon määrää ei pääsääntöisesti voi vähentää, joten lämpö on otettava talteen teknisin keinoin. Samalla on huolehdittava sisäilman laadusta KIMUprojektissa tavoitteena onkin parempi sisäilma.

2 2 Sisäilmayhdistys raportti 2X. Projektin nimessä olevalla sanalla ilmastonmuutos on kolme merkitystä: Globaalin ilmastonmuutoksen vaikutukset kerrostalojen korjaamistarpeeseen Sisäilmaston parantaminen korjaamisen yhteydessä Henkinen ilmastonmuutos asuintalossa erityisesti korjaushankkeessa Tavoitteet Projektin tavoitteena on tuottaa asuinkerrostaloille erityisesti asunto-osakeyhtiöille toimintamalleja kiinteistön elinkaaren hallintaan. Tavoitteena on tuottaa sellaisia toimintamalleja, joilla pystytään parantamaan samanaikaisesti energiataloutta, asuntojen sisäilman laatua ja asuinyhteisöjen toimintakulttuuria. Nämä yhdessä takaavat asuinkiinteistön hallitun ilmastonmuutoksen. Projektin tuloksina halutaan: 1. Päätöksentekoperusteet kiinteistölle - miten, milloin ja missä yhteydessä kannattaa tehdä tarvittavat korjaukset? Taloudellinen tarkastelumalli korjauksille. Yksittäisten kiinteistöjen ohella huomioidaan ryhmä- tai alueelliset toteutusmallit. 2. Ehdotukset toimivista prosesseista eri tyyppisissä tapauksissa; päätöksenteko ja rakennuttaminen, suunnittelu ja toteuttaminen. Erityisesti viestintä ja päätöksenteko taloyhtiössä ja taloyhtiöiden välillä. 3. Tietoa tarjonnasta mitä ratkaisuja, millaisia toteutusresursseja on tarjolla? 4. Hyvien esimerkkien kuvaukset 5. Tulevan kehitystyön ja koerakentamisen tarpeiden määrittely Projektissa on lisäksi erillinen hanke, jossa paneudutaan tarkemmin kerrostalojen ilmanvaihdon uusimiseen. Tulokset kerätään verkkosivuille (esim. Taloyhtio.net) asuinkiinteistöjen käytettäviksi. Projektin päätteeksi pyritään varmistamaan, että tietorakenne täydentyy ja päivittyy myöhemminkin. Toimintatapa ja osapuolet Yhteistyökohteiksi valittiin 3 lähiötä; Keijupuisto Lahdessa, Matinkylä Espoossa ja Maunula Helsingissä. Näistä on valittu sopivia rakennuksia lähempään tarkasteluun. Kohderakennuksia on 2 kultakin alueelta siten, että eri ikäryhmien tyypilliset rakennukset tulevat edustetuiksi. Kohdealueilla järjestetään tilaisuuksia taloyhtiöille ja niiden hallinnosta ja ylläpidosta vastaaville. Samanaikaisesti kohdealueiden kartoituksen kanssa projektin työryhmä on kartoittanut olemassa olevaa tietoa asuinkerrostalojen korjausrakentamisesta Suomesta ja ulkomailta sekä markkinoilla olevaa tarjontaa ratkaisuista ja palveluista. Kentältä pyritään koko projektin ajan etsimään hyviä toteutuneita esimerkkikohteita. Projektin työryhmä koostuu TKK:n, VTT:n ja Suomen Kiinteistöliiton asiantuntijoista. Ohjausryhmässä on lisäksi kohdealueiden sekä Tee Parannus-ohjelman edustajat.

3 Sisäilmastoseminaari Laajempaan seurantaryhmään on kutsuttu 12 yritystä sekä muita sidosryhmiä. Lähiöohjelman puitteissa on muodostettu hankeryhmä, johon osallistuvat korjausrakentamiseen liittyvät Lähiöohjelman hankkeet sekä joukko muita projekteja mm. Tekesin ja Sitran ohjelmista. Ilmanvaihto-lisäprojektin työssä on mukana lisäksi LVI-Talotekniikkateollisuus ry:n asiantuntijoita ja työn tukena erillinen yritysryhmä. Projekti alkoi keväällä 2009 ja päättyy v puolivälissä. KOHDEALUEET JA RAKENNUKSET Lahden Keijupuisto on lähes kokonaan 70-luvulla rakennettu, samantyyppisistä rakennuksista (kuva 1) muodostuva alue n. 1 km etäisyydellä rautatieasemasta. Kohderakennuksiksi on valittu 2 alueen 6-kerroksisista kerrostaloista. Espoon Matinkylän rakentaminen käynnistyi 60-luvun lopussa, alueella rakennetaan nykyisinkin ja erityyppistä rakennuskantaa on viideltä vuosikymmeneltä. Kohderakennukset ovat 3-kerroksinen lamellitalo luvun vaihteesta (kuva 2) ja 8- kerroksinen 80-luvun alun rakennus, kuva 3. Helsingin Maunulan rakentamisen päävaihe on ollut 50- ja 60-luvuilla. Alueella on monentyyppisiä rakennuksia sekä näiltä että myöhemmiltä vuosikymmeniltä Kohderakennukset ovat 50-luvulta (kuva 4) ja 60-luvulta (kuva 5). Maunulan rakennukset kuvissa 4 ja 5 eivät ole välttämättä lopullisia kohteita. Kuva 1. Keijupuisto Kuva 2. Matinkylä

4 4 Sisäilmayhdistys raportti 2X. Kuva 3. Matinkylä Kuva 4. Maunula Kuva 5. Maunula Kohderakennusten ominaisuudet erityisesti energiankäytön ja sisäilmaolosuhteiden osalta selvitetään katselmuksin ja mittauksin. Näihin yhdistetään tiedot mahdollisesti tehdyistä kuntokartoituksista ja jo toteutetuista korjauksista. Erilaisten parannustoimenpiteiden vaikutukset lasketaan simulointityökalua IDA Indoor Climate and Energy hyväksikäyttäen. Rakennuksille tehdään ehdotukset korjausohjelmaksi ja lisäksi osoitetaan ne toimenpiteet, joilla saavutetaan vähintään 50 % säästö energiankulutuksessa. Ehdotuksiin sisältyvät taloudelliset tarkastelut ja näkemykset toimivista toteutustavoista. Periaatteellinen kaavio kohderakennusten tarkasteluista ja niistä halutuista tuloksista on kuvassa 6. Kun tarkastelut on tehty, pyritään etsimään taloyhtiöiden ja yritysten kanssa työryhmissä parannuksia toteutustapaan ja hakemaan keinoja, joilla edistetään hankkeiden henkistä ilmastonmuutosta.

5 Sisäilmastoseminaari Kuva 6. Esimerkkirakennusten tarkastelutapa. ILMANVAIHTOSELVITYS Ilmanvaihdon lämmön talteenoton toteuttamisen ja sisäilman parantamisen mahdollistamiseksi projektissa on haluttu selvittää ilmanvaihtojärjestelmien uusimisen edellytyksiä ja vaikutuksia. Tätä tarkoitusta varten käynnistettiin osatehtävä, jossa kahteen KIMU-projektin kohderakennukseen suunnitellaan muutamia ratkaisuvaihtoehtoja: - Huoneistokohtainen tulo- ja poistoilmanvaihto, seinäpoisto - Keskitetty tulo- ja poistoilmanvaihto - Huoneistokohtainen tuloilmanvaihto, keskitetty poisto, lämmön talteenotto vesiglykolipiirillä lämmitysveteen - Lisäksi tarkastellaan poistoilmalämpöpumpulla toteutettua lämmön talteenottoa Näille vaihtoehdoille lasketaan toteutus- ja käyttökustannukset. Vuotuiset energiakustannukset lasketaan simulointityökalulla. Tarkastelukohteille tehdyssä konseptisuunnittelussa vastaan tulleet tekniset ongelmat raportoidaan. Lisäksi kuvataan eri ratkaisumallien ominaispiirteitä ja valintakriteerejä. Asunnoille on määritelty ilmanvaihdon käyttöprofiilit (kuva 7) ja kuormitusprofiilit, joita käytetään laskennassa. Sisäilman tavoitetasoksi on asetettu S2 (hyvä sisäilma). Kesäajan mahdollista jäähdytystarvetta ei kuitenkaan tarkastelussa oteta huomioon.

6 6 Sisäilmayhdistys raportti 2X Ilmanvaihdon suhteellinen käyttö Arkisin Viikonloppu S2:n perusilmavirta Kuva 7. Ilmanvaihdon vuorokautinen käyttöprofiili Osatehtävässä suoritetaan myös viranomaishaastatteluja mahdollisten toteuttamiseen liittyvien näkökohtien, kuten määräysten ja ohjeiden asettamien rajoitusten kartoittamiseksi. Asunto-osakeyhtiöissä toteutettavien ilmanvaihtokorjausten juridisia näkökulmia tarkastellaan myös. Käsiteltäviä kysymyksiä ovat esimerkiksi toteuttaminen vain osassa asuntoja ja mahdollinen ylläpitovastuun siirto osakkaille. Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon problematiikkaa selvitetään muutenkin tarkemmin, sillä vanhemmassa rakennuskannassa nämä ratkaisut saattavat olla käytännössä ainoita mahdollisia. Laajempaa käyttöä on rajoittanut mm. epätietoisuus hyväksyttävyydestä rakennusmääräykset sinänsä sallisivat seinäpuhalluksen asuinkiinteistön julkisivulle, mutta määräysten tiukka tulkinta on käytännössä estänyt ratkaisun yleistymisen. Toteutettujen ns. seinäpuhallusratkaisujen käyttökokemuksia kerätään hankkeen aikana.