GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tuotantoympäristöt ja kierrätys Kuopio /2016
|
|
- Aku Korpela
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tuotantoympäristöt ja kierrätys Kuopio 20/2016 Ilmajoen jätehuoltokeskuksen kaatopaikkarakennemateriaalien kemiallinen koostumus ja vaikutukset ympäristön vesien metalli- ja rikkisisältöön, Marja Liisa Räisänen & Olli Lehto
2
3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/2016 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 Johdanto 1 2 Materiaalit ja tutkimusmenetelmät Tutkimusaineisto ja näytteenottomenetelmät Kivimurske- ja savinäytteiden kemian analyysimenetelmät 2 3 Tulokset ja niiden tarkastelu Kivimurske- ja savinäytteiden kemiallinen koostumus Kivimurske- ja savinäytteiden hapon tuottokyky ja haitallisten alkuaineiden liukenevuus Jätehuoltokeskuksen kaatopaikan pintavesien seurantatuloksia 9 4 Johtopäätökset 10
4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/ JOHDANTO Ilmajoen jätehuoltokeskus sijaitsee Ilmajoen Pojanluomalla, Etelä-Pohjanmaalla (Kuva 1). Jätehuoltokeskus valmistui vuonna 2004 (Lakeuden Etappi Oy 2009). Tämä raportti koskee kaatopaikkarakenteiden geokemiallista tutkimusta, joka toteutettiin vuonna Tutkimusaineisto koostui rakenteissa käytettyjen savien ja kivimurskeiden näytteistä ja niiden kemiallisista analyysituloksista sekä kaatopaikan salaojakaivojen, selkeytysaltaiden ja laskuojan vesien seurantatuloksista vuoden 2004 syksyltä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakenteissa käytettyjen kivimurskeiden ja savien kemiallinen koostumus ja potentiaalinen hapontuottokyky sekä siihen liittyvä haitta-aineiden liukenevuus. Tässä keskeistä oli tarkastella rakennemateriaalien kemiallisen muutunnan, rapautumisen vaikutuksia jätealueen valumavesien laatuun. Kuva 1. Ilmakuva Ilmajoen jätehuoltokeskuksen alueelta, Etelä-Pohjanmaa. Yhdyskuntakaatopaikka ja sen valumavesiä kokoavat altaat sijaitsevat kuvan yläosassa keskellä. 2 MATERIAALIT JA TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Tutkimusaineisto ja näytteenottomenetelmät Tutkimusaineistona olivat kaatopaikan rakennemateriaalinäytteet ja niiden analyysitulokset. Yhdyskuntakaatopaikka sijaitsee kalliolouhoksessa, jonka pohjan tiivisteenä on louhoksesta louhittu ja murskattu kivimursketta. Tätä kivimursketta edustava näyte otettiin kalliopalanäytteinä ojapenkereiden kalliopaljastumista. Toisena murskenäytetyyppinä olivat Ilmajoen
5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/ louhintatyömaan kivimurskeet, joista otettiin 6 erillistä näyteotosta. Näitä murskeita käytettiin kaatopaikan kantavissa rakenteissa ja liikenneväylillä. Kaatopaikan pohjan varsinaisena tiivistysrakenteena on saviseos, joka koostuu Kurikan maanottoalueen savesta ja jätealueelle varastoiduista bentoniitti- ja Trisoplast-savista. Näistä kustakin otettiin erilliset näytteet ylijäämämassojen läjitysalueelta, josta otettiin myös sekanäyte koostuen luonnon savimaista, bentoniitista, murskeista ja alueelta kuorituista pintamaista. Erikseen otettiin savinäyte Sarapään maanottosavesta, jota on käytetty yhdyskuntakaatopaikan peittomateriaalina, ja pengersavista, joita on käytetty ongelmajätepenkereeseen ja pilaantuneiden maiden loppusijoituspenkereeseen. Kahdeksantena näytetyyppinä oli salaojakaivojen hienojakoinen lietenäyte. Kaikki yllämainitut näytteet otettiin tutkimuksen tilaajan toimesta. Lisäksi tutkimuksen tilaajalta saatiin salaojankaivojen sekä jätevesialtaiden ja niiden laskuojan vesien seurantatulokset syksyltä Kivimurske- ja savinäytteiden kemian analyysimenetelmät Jätekeskusalueen kalliopalanäyte murskattiin ja jauhettiin hiiliteräsjauhimella. Tämä ja Ilmajoen louhintatyömaan murskenäytteet ilmakuivattiin <25 o C ja seulottiin <2,0 mm raekokoon. Kosteat savinäytteet kylmäkuivattiin ja seulottiin <2,0 mm raekokoon. Seulotut näytteet analysoitiin kuumalla kuningasvesi-uuttomenetelmällä ja kahdella heikkouuttomenetelmällä (Liitteet 1, 2 ja 3). Uuttomenetelmien tarkemmat kuvaukset on esitetty liitteessä 1. Uutteista alkuainepitoisuudet mitattiin ICP-AES-laitteella, paitsi Aspitoisuus, joka mitattiin GAAS:llä. Näytteiden kokonaisrikkipitoisuus määritettiin pyrolyyttisesti S-Leco-analysaattorilla. Myös elohopea määritettiin pyrolyyttisesti HG-analysaattorilla. Uutot ja alkuainemittaukset tehtiin GTK:n akkreditoidussa geolaboratoriossa vuonna Arseenin ja useimpien metallien kuningasvesiliukoinen pitoisuus vastaa niiden kokonaispitoisuutta. Nikkelipitoisuus kuningasvesiuutossa viittaa suurimmalta osalta sulfideihin sitoutuneen nikkelin määrään. Osa nikkelistä voi olla sitoutunut kuningasvesiliukoisiin Mg-silikaatteihin (esim. serpentiini, talkki). Kuningasvesiliukoinen Cr-pitoisuus vastaa puolestaan silikaatteihin (kiilteisiin ja kloriittiin) sitoutuneen kromin määrää. Kromioksidit eivät hajoa kuningasvesiuutossa. 3 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 3.1 Kivimurske- ja savinäytteiden kemiallinen koostumus Taulukossa 1 on esitetty murskenäytteiden ph, rikin kokonaispitoisuus ja kuningasvesiliukoiset alkuainepitoisuudet ja Taulukossa 2 savinäytteiden vastaavat tiedot. Vertailupitoisuuksina on esitetty vuonna 2005 voimassa olleita saastuneen maan arvioinnin ohje- ja toimenpideraja-arvoja (Ympäristöministeriö 1994). Taulukoissa 1 ja 2 alkuainepitoisuudet on ryhmitelty niiden lähdemineraalin mukaan: sulfidiset alkuaineet = sulfideihin sitoutuneet metallit, silikaattiset alkuaineet = silikaatteihin sekä muihin mineraaleihin sitoutuneet metallit. Mangaani voi olla sitoutuneena mangaanisulfidin (alabandiitti) lisäksi mangaanioksidiin
6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/ (pyrolusiitti) ja pieninä pitoisuuksina silikaatteihin. Fosforin lähteenä on apatiitti (kalsiumfluorifosfaatti) ja titaanin kuningasvesiliukoinen titaniitti (kalsiumtitaani-silikaatti). Peltomailta otetuissa savissa fosforista osa voi olla peräisin myös lannoitteista eikä yksistään maan fosforimineraaleista kuten apatiitista. Taulukko 1. Ilmajoen jätehuoltokeskuksen kallionäytteen ja louhintatyömaan murskenäytteiden (a) ph-arvot, rikin kokonaispitoisuudet ja kuningasvesiliukoisten alkuaineiden pitoisuudet sekä (b) rikin jakautuminen sulfidiseen ja sulfaattiseen rikkiin sekä sulfidien rapautumisaste (%), Etelä-Pohjanmaa. Sulfidimineraalien rapautumisaste on laskettu sulfaattisen, asetaattiliukoisen rikkipitoisuuden prosenttisena osuutena rikin kokonaispitoisuudesta. (a) Jätehuoltokeskuksen kallionäyte (n = 1) 1) Ympäristöministeriö ) Pieni osa raudasta on sulfidista rautaa Ilmajoen louhintatyömaan murske (n = 8) SAMASE 1) Keskiarvo Minimi Maksimi Ohjearvo ph 5,6 4,1 3,7 4,6 - - Sulfidinen S mg/kg Hg mg/kg < ,003 0,003 0,003 0,2 5 As mg/kg 32 8,7 3, Cd mg/kg <0.5 <1 <1 <1 0,5 10 Co mg/kg Cu mg/kg Ni mg/kg Zn mg/kg Mn mg/kg Silikaattinen Fe 2) mg/kg Al mg/kg Mg mg/kg K mg/kg Ca mg/kg Na mg/kg Cr mg/kg V mg/kg Muut P mg/kg Ti mg/kg Toimenpideraja-arvo (b) Jätehuoltokeskuksen kallionäyte (n = 1) Ilmajoen louhintyömaan murske (n = 8) Keskiarvo Minimi Maksimi Sulfaatti-S mg/kg Sulfidi-S mg/kg Rapautumiaste % 3,8 6,3 4,7 6,0
7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/ Taulukko 2. Savinäytteiden ph-arvot, rikin kokonaispitoisuudet ja kuningasvesiliukoisten alkuaineiden pitoisuudet, Ilmajoen jätehuoltokeskus, Etelä-Pohjanmaa. Kurikan savi Saranpään savi Kaivojäte (liete) Läjitysalue, seka Bentoniitti Trisoplast Loppusijoituspenger Ongelmajätepenger ph 9,4 9,2 5,6 5,5 5,8 4,6 4,8 6,2 Sulfidinen S mg/kg < Hg mg/kg 0,006 0,117 0,005 0,004 0,005 0,012 0,005 0,006 As mg/kg 4,1 3,7 5,7 3,5 4,4 8,5 8,3 2,5 Cd mg/kg <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Co mg/kg 73 2,9 11 4,1 6,8 3,0 11 3,8 Cu mg/kg ,0 Ni mg/kg 62 6,1 20 8,8 14 8,8 26 7,8 Zn mg/kg Mn mg/kg Silikaattinen Fe mg/kg Al mg/kg Mg mg/kg K mg/kg Ca mg/kg Na mg/kg Sr mg/kg 239 8, , Cr mg/kg V mg/kg Muut P mg/kg Ti mg/kg Taulukko 3. Savinäytteiden sulfaattisen ja sulfidisen rikin pitoisuudet ja rapautumisaste, Ilmajoen jätehuoltokeskus, Etelä-Pohjanmaa. Ks. selitys Taulukosta 1. Sulfaatti-S Sulfidi-S Rapautumisaste mg/kg mg/kg % Bentoniitti Trisoplast Kurikan savi Saranpaan savi Salaojakaivoliete Läjitysalue Loppusijoituspenger Ongelmajätepenger Kivimurskenäytteiden ph-arvot vaihtelivat välillä 3,7-5,6 ja savinäytteiden välillä 4,6-6,2 (Taulukot 1 ja 2). Bentoniitti- ja Trisoplast-savista mitattiin poikkeavan ph-arvoja, 9,2-9,4. Näiden savien emäksisyys liittyy niiden suureen natriumin ja kalsiumin liukoiseen pitoisuuteen (Liite 3).
8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/ Yleisenä piirteenä voidaan todeta, että kivimurskeiden sulfidisten metallien happoliukoiset pitoisuudet alittivat vuonna 2005 voimassa olleet SAMASE-ohje- ja toimenpideraja-arvot (Taulukko 1). Nikkelipitoisuus oli Ilmajoen murskenäytteissä keskimäärin 30 mg/kg ja suurimmillaan vajaat 60 mg/kg, kun SAMASE-ohje-arvo nikkelille oli 60 mg/kg vuonna Nykyisin voimassa olevan PIMA-asetuksen kynnysarvon, 50 mg/kg em. Ni-pitoisuus ylittäisi (Vna 214/2007). Jätehuoltokeskuksen kallionäytteessä nikkeliä oli 31 mg/kg. Kupari- ja sinkkipitoisuudet olivat hieman suuremmat Ilmajoen kivimurskeessa kuin jätekeskuksen kallionäytteessä (Taulukko 1). Arseenia oli keskimäärin Ilmajoen louhintatyömaan kivimurskeissa alle 10 mg/kg maksimipitoisuuden ollessa 23 mg/kg. Jätehuoltokeskuksen kallionäytteessä As-pitoisuus oli 32 mg/kg. Sulfidisista metalleista poiketen osassa kivimurskeita As-pitoisuus ylitti vuonna 2005 voimassa olleen arseenin SAMASE-ohjearvon (10 mg/kg), muttei sen toimenpiderajaarvoa 50 mg/kg. Sen sijaan kaikkien kivimurskenäytteiden As-pitoisuudet ylittävät nykyisin voimassa olevan arseenin PIMA-kynnysarvon (5 mg/kg) mutteivat teollisuusalueelle sovellettavaa ylempää arseenin ohjearvoa 100 mg/kg. Ilmajoen murskenäytteiden kokonaisrikkipitoisuus oli keskimäärin 0,3 % maksimipitoisuuden ollessa hieman noin 0,6 % (Taulukko 1a). Suurin osa kivinäytteiden rikistä oli sulfidina. Vain 6 % rikistä oli rapautumisen kautta muuntunut sulfaatiksi ollen liukoinen asetaatti- ja bariumkloridiuutteisiin (Taulukko 1b). Liukoinen sulfaattinen rikki oli oletettavasti sitoutuneena kiven lohkopintojen rautasaostumiin. Jätehuoltokeskuksen alueen kallionäytteessä rikkiä oli huomattavasti vähemmän <0,1 % kuin Ilmajoen kivimurskeessa. Rikkipitoisuuden mukaan tämä kivinäyte luokiteltaisiin pysyväksi kaivannaisjätteeksi nykyisin voimassa olevan kaivannaisjätteitä koskevan asetuksen mukaisesti (Vna190/2013). Savinäytteistä bentoniitti sisälsi eniten haitallisia metalleja (Taulukko 2). Bentoniitin kuparipitoisuus oli 160 mg/kg, sinkkipitoisuus 150 mg/kg, kobolttipitoisuus 70 mg/kg, nikkelipitoisuus 60 mg/kg ja vanadiinipitoisuus 145 mg/kg, joista kuparin, koboltin ja vanadiinin pitoisuudet ylittivät niiden vuonna 2005 voimassa olleet SAMASE-ohjearvot (Cu 100 mg/kg, Co 50 mg/kg, V 50 mg/kg). Sinkin ja nikkelin pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin niiden SAMASE-ohjearvot. Elohopean ja arseenin pitoisuudet alittivat niiden SAMASE-ohjearvot. Huomionarvoista on, etteivät edellä mainitut pitoisuudet ylittäneet niiden SAMASEtoimenpideraja-arvoja. Nykyisin voimassa olevat PIMA-kynnysarvot ylittyivät kuparin, koboltin, nikkelin ja vanadiinin osalta (Cu 100 mg/kg, Co 20 mg/kg, Ni 50 mg/kg). Bentoniitin metallipitoisuuksiin verrattuna muut savinäytteet sisälsivät huomattavasti vähemmän haitallisina pidettäviä metalleja. Poikkeuksena oli arseeni, jonka pitoisuus läjitysalueen sekamaanäytteessä (ylijäämämassassa) ja loppusijoituspengernäytteessä ylitti nykyisin voimassa olevan arseenin PIMA-kynnysarvon (5 mg/kg). Tähän on syytä lisätä, etteivät edellä mainitut alkuainepitoisuudet ylitä nykyisin voimassa olevia PIMA-asetuksen ylempiä ohjearvoja, joita sovelletaan teollisuusalueille. Trisoplast-savinäyte sisälsi savinäytteistä eniten rikkiä, 1000 mg/kg (0,1 %). Myös bentoniitti sisälsi kohtaisen paljon rikkiä 700 mg/kg (0,07 %, Taulukko 2). Kurikan savinäyte, salaojakaivon lietenäyte ja ylijäämämassojen näyte olivat rikkiköyhiä savia ( 200 mg/kg) kuten myös Sarapään savi- ja pengersavinäytteet.
9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/ Sulfidisen ja sulfaattisen rikin pitoisuudet vaihtelivat savinäytteittäin. Eniten sulfidista rikkiä (730 mg/kg) oli Trisoplast-savessa (Taulukko 3). Muissa näytteissä sulfidisen rikin osuus vaihteli välillä mg/kg. Sulfaattisen, asetaattiliukoisen rikin pitoisuus oli suurin bentoniitissa (570 mg/kg) ja toiseksi suurin Trisoplast-savessa (270 mg/kg). Nämä savinäytteet koostuvat ioninvaihtokykyisistä savimineraaleista, joilla on kyky sitoa sulfaatin lisäksi myös muita anioneja ja emäskationeja kuten natriumia ja kalsiumia (ks. Liite 3). Sarapään savi ja salaojakaivon liete sisälsivät sulfaattista rikkiä noin 130 mg/kg, kun taas muissa savinäytteissä sulfaattisen rikin määrä oli alle 70 mg/kg. 3.2 Kivimurske- ja savinäytteiden hapon tuottokyky ja haitallisten alkuaineiden liukenevuus Tässä tutkimuksessa kivien ja savien rapautumista ja siihen liittyvää potentiaalista hapon tuottokykyä sekä haitallisten metallien ja arseenin liukenevuutta selvitettiin ammoniumasetaatti- ja bariumkloridiuuttomenetelmien avulla (Liitteet 2 ja 3). Oletuksena oli, että asetaattiliukoiset alkuaineet kuvaavat kiven pinnalla olevien saostumien koostumusta saostumiin kemiallisesti adsorboituneita alkuaineita. Tähän on syytä lisätä, että asetaattiuutto liuottaa alkuaineita myös jauhatuksessa rikkoutuneilta mineraalipinnoilta. Täten asetaattiliukoiset pitoisuudet eivät yksiselitteisesti kuvaa kiven tai savinäytteen rapautumista. Uuttotulos antaa lähinnä suuntaa-antavan kuvan eri alkuaineiden potentiaalisesta liikkuvuudesta. Asetaattia heikompi uuttoteho on bariumkloridiuutolla, jossa liukenee kiintoaineksen (mineraalien) pintaan hyvin heikosti sitoutuneita alkuaineita (fysikaalinen adsorptio). Yleisenä piirteenä on, että eri alkuaineiden liukenevuus murskeista asetaatti- ja Bakloridiuutteisiin oli sadas- tai kymmenesosaa pienempi kuin kuningasvesiuutteeseen (Kuva 2). Tämä osoittaa murskenäytteiden olevan heikosti rapautuneita. Heikkouuttoihin liukeni eniten rautaa, rikkiä, alumiinia ja kalsiumia. Sulfidisista metalleista eniten liukeni mangaania, jonka asetaattiliukoinen pitoisuus jätehuoltokeskuksen kallionäytteessä oli noin 50 mg/kg ja bariumkloridiliukoinen pitoisuus puolta pienempi (26 mg/kg), kun taas Ilmajoen louhintatyömaan kivimurskeissa mangaanin liukenevuus molemmissa uutoissa oli pieni (<4,5 mg/kg). Mangaaniin verrattuna muiden sulfidimetallien ja arseenin pitoisuudet molemmissa uutoissa olivat pieniä ja osan alle alimman määritysrajan. Raudan ja rikin liukeneminen murskenäytteistä asetaattiuuttoon viittaa rautasulfidien hapettumiseen, mikä oli voimakkaampaa Ilmajoen louhintatyömaan murskenäytteissä kuin jätehuoltokeskuksen kallionäytteessä (Kuva 2). Pienestä sulfidisen rikin pitoisuudesta (S~0,3 %, maksimi 0,6 %) huolimatta Ilmajoen louhintatyömaan murskenäytteet olivat ph-arvoltaan happamia (ph<5), minkä perusteella ne voidaan luokitella happoa tuottaviksi. Voimassa olevan kaivannaisjäteasetuksen (Vna 190/2013) pysyvän jätteen rikkipitoisuusrajana on 0,1 %, joka alittui jätehuoltokeskuksen kallionäytteessä (ph 5,6). Täten jätehuoltokeskuksen kallionäyte täyttäisi pysyvän kaivannaisjätteen määritelmän rikkipitoisuuden osalta.
10 mg/kg (log) mg/kg (log) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/ (a) Kuningasvesiliukoinen Asetaattiliukoinen Bariumkloridiliukoinen ,1 0,01 Fe Al K Mg Ca Na S Mn Zn Cr Co Cu Ni As (b) Kuningasvesiliukoinen Asetaattiliukoinen Bariumkloridiliukoinen ,1 0,01 Fe Al K Mg Ca Na S Mn Zn Cr Co Cu Ni As Kuva 2. Kuningasvesi-, asetaatti- ja bariumkloridiliukoisten alkuainepitoisuuksien jakautuminen (a) Ilmajoen louhintatyömaan ja (b) jätehuoltokeskuksen kallion murskenäytteissä, Etelä-Pohjamaa.
11 Alumiini mg/kg GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/ Murske, Ilmajoen louhintatyömaa Murske, jätehuoltokeskus Savet , ph (BaCl 2 ) Kuva 3. Bariumkloridiliukoisen Al-pitoisuuden ja ph-arvojen keskinäinen riippuvuussuhde, Ilmajoen jätehuoltokeskus, Etelä-Pohjanmaa. Ilmajoen louhintatyömaan murskenäytteiden hapontuottoon liittyi myös alumiinin liukeneminen ja hydrolysoituminen (Kuva 3, ks. Nordstrom & Alpers 1999). Huomionarvoista on, että jätehuoltokeskuksen kallionäytteen asetaattiliukoinen Al-pitoisuus oli lähes samaa suuruusluokkaa kuin Ilmajoen louhintatyömaan murskenäytteiden, joista ainoastaan liukeni ph:ta alentavia määriä alumiinia (Liite 2). Tulos viittaa, että jätehuoltokeskuksen kallion kivinäyte on happoa tuottamaton toisin kuin Ilmajoen louhintatyömaan murskenäytteet. Yleensä sulfidipitoisten kivien hapontuotto liittyy sulfidihapettumisessa vapautuvaan rikkihappoon ja hapettuneen raudan (ferriraudan) saostumiseen. Bariumkloridiuuton tulokset osoittivat pienempiä raudan kuin alumiinin liukenevuuksia. Rikin liukenevuus oli alle uuttomenetelmän alimman määritysrajan (<2 mg/kg). Täten louhintatyömaan murskeiden happamuuden aiheuttaja olisi alumiini, joka sulfidihapettumisen seurauksena liukenee silikaateista. Alumiinin liukenevuuteen liittyvää hapontuotto ei ollut osoitettavissa jätehuoltokeskuksen kalliosta otetulle yhdelle kivimurskenäytteelle. Louhintatyömaan kivinäytteissä oli runsaasti kloriittia, mikä on herkästi rapautuva savimineraali ja todennäköinen lähde happamuutta lisäävälle alumiinille. Savinäytteiden sulfidisten metallien liukoisuus asetaatti- ja bariumkloridiuutoissa oli pieni alle kaksi mg/kg (Liite 2), mikä viittaa metallien niukkaliukoisuuteen. Asetaattitulokset paljastivat, että savinäytteet sisälsivät rikkiä sitovia rauta- ja alumiinisaostumia. Saostuneen raudan ja rikin lähteenä ovat todennäköisesti rautasulfidit, jotka hapettuvat ja rapautuvat kaatopaikkarakenteiden hapellisissa oloissa. ph-arvoja alentaa alumiinia liukeni lähinnä vain
12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/ ylijäämämassojen savinäytteistä, joihin on sekoitettu savien lisäksi kivimursketta (Liite 3). Emäksistä bentoniittisavista liukeni myös alumiinia, mutta kyseessä on ilmeisesti happoa tuottamaton polymeerityyppinen Al. Heikkouuttotulosten perusteella savinäytteistä happoa tuottavia oli selkeimmin ylijäämämassojen savimaaseos, missä happamuus on todennäköisesti peräisin saviin sekoitetuista kivimurskeista. 3.3 Jätehuoltokeskuksen kaatopaikan pintavesien seurantatuloksia Taulukkoon 4 on koottu kaatopaikan selkeytysaltaiden (2 ja 3), salaojakaivojen (1-8) ja altaan laskuojan (4A, 4) vesien seurantatuloksia ajalta elokuusta joulukuuhun vuonna Jätevesien ph vaihteli välillä 4,5-5,0. Vedet sisälsivät suuria sulfaatti- ( mg/l), alumiini- (20-30 mg/l), mangaani- (4,5 mg/l), nikkeli- (3-7,5 mg/l) ja sinkkipitoisuuksia (1-3 mg/l), jotka olivat sata- tai jopa tuhat kertaa suuremmat kuin taustakohteiden pintavesien pitoisuudet (kaatopaikan vaikutuspiirin ulkopuolella). Myös kuparin (0,3-0,6 mg/l) ja koboltin (0,8-1 mg/l) pitoisuudet olivat moninkertaiset niiden taustapitoisuuksiin verrattuna. Kaatopaikan vesien lievä happamuus ja kemiallisen koostumuksen piirteet ovat tunnusomaisia rautasulfidien hapettumisen käynnistämälle maa- tai kiviaineksen rapautumiselle ja happamoitumiselle (Åström & Björklund 1995, Räisänen et al. 2001). Taulukko 4. Ilmajoen jätehuoltokeskuksen pintavesien seurantatuloksia vuodelta 2004 (ks. teksti), Etelä-Pohjamaa. Altaat 2 ja 3 Salaojakaivot 1-8 Oja 4A Oja 4 Tausta n Keskiarvo n Keskiarvo n Keskiarvo n Keskiarvo n = 2 ph 8 4,4 16 4,9 2 5,0 9 4,7 4,8 SKJ ms/m ,0 9 19,7 47,4 O 2 mg/l ,2 2 9,1 9 8,9 8,4-2 SO 4 mg/l Al mg/l 3 18,5 7 28,3 2 1,1 6 1,41 0,9 Fe mg/l 3 0,54 8 0,75 2,4 Mn mg/l 3 4,65 7 4,29 - Co mg/l 3 0,93 7 0,77 - Cu mg/l 4 0,30 8 0,58 5 0,03 0,01 Ni mg/l 6 7, ,77 5 0,16 0,01 Zn mg/l 6 3, , ,06 0,01 Pb µg/l 3 2,2 10 5,3 1,6 Cd µg/l ,9 2 0,4 7 0,4 0,1
13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/ JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä tutkimuksessa analysoituja murske- ja savinäytteitä ei otettu suoraan kaatopaikan tai selkeytysaltaiden rakenteista, vaan näytteitä kerättiin rakenteissa käytettyjä materiaaleja sisältävistä ylijäämämassojen läjitysalueelta. Täten tutkitut näytteet eivät täysin edusta sitä kemiallista tilaa, joka vallitsi tutkimusajankohtana kaatopaikan ja sen vesialtaiden pato- ja tiivistysrakenteissa. Tutkittujen näytteiden heikko rapautuvuus tuli esille, kun verrattiin kaatopaikan pintavesien seurantatuloksia heikkouuttotuloksiin. Heikkouutteista mitattiin pienempiä S-, Fe-, Al-, Mn-, Ni-, Zn-, Cu- ja Co-pitoisuuksia kuin mitä niiden pitoisuudet olivat kaatopaikan suotovesissä ja allasvesissä. Tästä huolimatta uuttotulokset antavat suuntaaantavia viitteitä rikin ja metallien alkuperästä. Eniten metalleja ja rikkiä liukeni bentoniittisavesta ja Ilmajoen louhintatyömaan kivimurskeista. Happamuuden lähteeksi osoittautuivat Ilmajoen louhintatyömaan kivimurskeet. Sen sijaan paikalliset savimateriaalit olivat sulfidiköyhiä savia, eikä niiden rapautumista (sulfidimineraalien hapettumista) voida pitää keskeisenä kaatopaikan valumavesien happamuuden aiheuttajana. Rapautuneiden kivimurskeiden lisäksi sulfaattia liukeni todennäköisesti myös bentoniitti- ja Trisoplast-savista. Näissä savissa oli sulfaattista rikkiä % (eniten bentoniitissa). Happoliukoisista pitoisuuksista vain tiivistysrakenteissa käytetyn bentoniitin sinkki-, nikkeli-, kupari-, koboltti- sekä vanadiinipitoisuudet ylittivät tutkimuksen ajankohtana voimassa olleet pilaantuneen maan arviointiin sovelletut SAMASE-ohjearvot (osa metalleista ylitti myös nykyiset PIMA-kynnysarvot). Heikkouuttotulosten mukaan näistä savista em. metallien, varsinkin nikkelin liukenevuus oli selvästi pienempi kuin esimerkiksi rapautuneista Ilmajoen kivimurskeista. Havainnot osoittavat, ettei vertailu pilaantuneiden maiden arvioinnissa käytettyihin ohjearvoihin selkeästi osoita eri metallien liukoisuuspotentiaalia. Yhteenvetona voidaan todeta, että heikkouuttotulokset antoivat viitteitä näytteiden alttiudesta sulfidirapautumiseen, hapontuottoon ja metallien liukenevuudesta. Tulosten mukaan Ilmajoen louhintatyömaan kivimurske on happoa tuottava, kun taas jätehuoltokeskuksen kalliosta otettu kivinäyte oli happoa tuottamaton. Kaatopaikan valumavesien sulfaatin ja metallien lähteenä voi olla herkästi rapautuvien kivimurskeiden lisäksi tiivistysrakenteiden savimateriaalit ja niistä lähinnä bentoniittisavi. Huomionarvoista on, että esimerkiksi nikkelin, sinkin, kuparin tai koboltin happoliukoiset pitoisuudet olivat <100 mg/kg useimpien tutkittujen näytteiden osalta. Tästä huolimatta käytetyistä materiaaleista liukeni suuria pitoisuuksia haitallisena pidettäviä metalleja happamissa oloissa. Pienistä metallien kokonaispitoisuuksista voi seurata, että niiden liukeneminen kaatopaikan valumavesiin voi jäädä lyhytaikaiseksi.
14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/ Kirjallisuus: Doležal, J., Povondra, P., Šulcek, Z., Decomposition Techniques in Inorganic Analysis. London Iliffe books Ltd, London. Heikkinen, P. & Räisänen, M. L Heavy metal and As fractionation in sulphide mine tailings indicators of sulphide oxidation in active tailings impoundments. Applied Geochemistry 24, Kumpulainen, Sirpa, Carlson, Liisa & Räisänen, Marja-Liisa, Seasonal variations of ochreous precipitates in mine effluents in Finland. Applied Geochemistry 22, Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus pdf Niskavaara, H A comprehensive scheme of analysis for soils, sediments, humus and plant samples using inductively coupled plasma atomic emission spectrometry (ICP- AES). In: S. Autio (Editor), Geological Survey of Finland, Current Research , Special Paper 20, pp Nordstrom, D. K. & Alpers, C. N Geochemistry of acid mine waters. Reviews in Economic Geology, volume 6A, Åström. M. & Björklund, A Impact of acid sulfate soils on stream water geochemistry in western Finland. Journal of Exploration 55, Räisänen, M. L., Lestinen, P. & Kuivasaari, T The retention of metals and sulphur in a natural wetland preliminary results from the old Otravaara pyrite mine, eastern Finland. Securing the Future, International Conference on Mining and the Environment Proceedings June 25 July 1, 2001 Skellefteå, Sweden, volume 2, Ympäristöministeriö Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa. Saastuneiden maiden tutkimus- ja kunnostusprojektin loppuraportti. Ympäristöministeriö Muistio 5/1994.
15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/ Liite 1. Kivimurske- ja savinäytteiden kemialliset analyysimenetelmät, Ilmajoen jätehuoltokeskus, Keski-Pohjamaa. Heikkouuttomenetelmät Laimealla (0.01 M) bariumkloridiuutolla uutettiin kiinteän partikkelin pintaan fysikaalisesti adsorboituneita alkuaine-ioneja. Fraktio kuvaa maapartikkeleihin sitoutuneiden alkuaineiden potentiaalista vesiliukoisuutta (herkästi liukeneva fraktio). Uutossa kiinteän näyteaineksen ja uuttoliuoksen suhde oli 1:10 ja ravisteluaika 2 tunti. Uutteesta mitataan ph heti ravistelun ja sentrifugoinnin jälkeen. Kiinteän partikkelin pintaan kemiallisesti adsorboituneita alkuaineita uutettiin 1 M ammoniumasetaattiuuttoliuoksella. Uuttoliuoksen ph puskuroitiin etikkahapolla ph 4,5:een. Näytteitä uutettiin kiinteänäyte-uuttoliuos-suhteessa 1:60:een. Uuton ravisteluaika oli 2 tuntia. Uuttosuhteen ollessa 1:60:een uutetaan lähes maksimimäärä kiinteän partikkelin pintaan kemiallisesti adsorboituneista alkuaineista. Uuttotulos kuvaa näytteen kemiallisen muutunnan määrää eli näytteestä rapautumisen kautta irronneiden alkuaineiden ja/ai näytteeseen vedestä pidättyneiden alkuaineiden kokonaismäärää. Fraktioon sitoutuneiden alkuaineiden liukenemista takaisin veteen säätelee ympäristön ph- ja hapetus-pelkistysolot. Ammoniumasetaatti 1:60-uutossa liukenevat näytetyypin mukaan kationinvaihtokykyiset ja kiinteän mineraaliaineksen pintakomplekseihin sitoutuneet alkuaineet, karbonaatit ja hydroksidisaostumat, kuten heikosti kiteytynyt ferrihydriitti. Uutossa liukenee sulfaattinen rikki, muttei sulfidinen, kiteiseen sulfidimineraaliin sitoutunut rikki. (Kumpulainen et al. 2007, Heikkinen & Räisänen 2009) Väkevä happouuttomenetelmä Kuningasvesiuutossa uuttoliuoksena käytetään typpi- ja suolahapon 1:3 -seosta. Uutto tehdään 90 o C:ssa ISO standardimenetelmästä mukaillulla uuttomenetelmällä (Niskavaara 1995). Homogenoitua näytettä punnitaan 0,75 g, johon lisätään 12 ml happoseosta. Kuningasvesihappouutto hajottaa täysin trioktahedriset kiilteet (esim. biotiitin), 2:1 ja 1:1 savimineraalit (bentoniitin), saostumamineraalit ja useimmat suolamineraalit kuten apatiitti, karbonaatit, titaniitti sekä metallisulfidimineraalit (Doležal et al. 1968). Uutossa eivät hajoa kvartsi, maasälvät, amfibolit, pyroksenit ja rauta- ja kromioksidit ellei ne ole rapautuneita. Rapautumattomien mineraalien pinnalta liukenee uutossa etsautumisen kautta alkuaineita kuten Ca, Na ja K. Happouutteesta mitatut metallipitoisuudet vastaavat useimpien osalta niiden kokonaispitoisuutta.
16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/ Liite 2. Kivimurskenäytteiden ammoniumasetaatti- (NH4-asetaatti) ja bariumkloridiuuttotulokset (BaCl2-uutto), Ilmajoen jätehuoltokeskus, Keski-Pohjanmaa. Selitykset: 1:60 = näyte/uuttoliuos-suhde on 1:60, 1:10 = näyte/uuttoliuos-suhde on 1:10, <lukuarvo = alin määritysraja, n = näytelukumäärä. NH 4 asetaattiuutto (1:60) Ilmajoen louhintatyömaan murske (n= 8) Jätehuoltokeskuksen Keskiarvo Minimi maksimi kallionäyte S mg/kg As mg/kg 0,9 0,2 3,0 2,4 Cd mg/kg <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 Co mg/kg 0,7 0,3 1,4 <1 Cu mg/kg 1,9 1,6 2,2 <0,5 Ni mg/kg 2,4 0,7 5,7 1,0 Pb mg/kg <2 2,1 3,8 <2 Zn mg/kg 2,2 1,5 3,1 1,4 Fe mg/kg Al mg/kg Mg mg/kg 29 < K mg/kg Ca mg/kg Na mg/kg Sr mg/kg <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 Cr mg/kg <0,2 <0,2 0,4 1,6 V mg/kg <1 <1 <1 <1 Mn mg/kg 4,3 1,9 5,9 51 P mg/kg <20 < BaCl 2 -uutto (1:10) Ilmajoen louhintatyömaan murske (n= 8) Jätehuoltokeskuksen Keskiarvo Minimi maksimi kallionäyte ph ph(bacl 2 ) 4,15 3,70 4,64 5,62 S mg/kg <2 <2 <2 <2 As mg/kg <1 <1 <1 <1 Cd mg/kg <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Co mg/kg <1 <1 1,27 <0,5 Cu mg/kg 1,2 1,0 1,5 <0.1 Ni mg/kg 2,6 0,7 5,7 0,5 Pb mg/kg <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 Zn mg/kg 1,2 0,6 1,9 0,2 Fe mg/kg 21 8, Al mg/kg 52 7,2 101 <1 Mg mg/kg K mg/kg Ca mg/kg Na mg/kg 14 7, Cr mg/kg <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Mn mg/kg 4,1 1,6 5,6 26 P mg/kg <5 <5 <5 <5
17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 20/ Liite 3. Savinäytteiden ammoniumasetaatti- (NH4-asetaatti) ja bariumkloridiuuttotulokset (BaCl2-uutto), Ilmajoen jätehuoltokeskus, Keski-Pohjanmaa. Ks. selitykset liitteestä 1. NH 4 asetaattiuutto (1:60) Bentoniitti Kurikan savi Saranpään savi Kaivojäte (liete) Läjitysalue, seka Trisoplast Loppusijoituspenger Ongelmajätepenger S mg/kg < As mg/kg <0,1 <0,1 0,4 <0,1 0,6 0,3 0,6 0,6 1,1 0,3 Cd mg/kg <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 Co mg/kg 0,7 0,7 0,3 <0,2 0,4 1,1 <0,2 <0,2 0,6 0,3 Cu mg/kg 1,7 1,6 <1 1,2 1,9 2,3 1,4 1,7 5,8 1,8 Ni mg/kg <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 2,3 <0,5 <0,5 0,7 <0,5 Pb mg/kg <2 2,5 <2 2,2 <2 <2 2,4 2,3 4,6 3,5 Zn mg/kg 1,7 2,2 2,0 1,3 3,0 4,4 1,8 1,7 2,3 2,3 Fe mg/kg Al mg/kg Mg mg/kg <10 < K mg/kg Ca mg/kg Na mg/kg < Sr mg/kg ,2 5,6 1,3 1,7 1,1 0,7 3,1 1,7 Cr mg/kg 0,6 0,5 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 1,3 1,2 <0,2 0,3 V mg/kg 1,3 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 1,4 Mn mg/kg , ,8 3, P mg/kg BaCl 2 -uutto (1:10) Bentoniitti Kurikan savi Saranpään savi Kaivojäte (liete) Läjitysalue, seka Trisoplast Loppusijoituspenger Ongelmajätepenger ph ph(bacl 2 ) 9,42 9,42 9,15 5,57 5,45 5,78 4,65 4,59 4,80 6,24 S mg/kg <2 2,2 <2 <2 5,7 4,9 4,1 11,3 As mg/kg <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Cd mg/kg <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Co mg/kg <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Cu mg/kg <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,2 <0,1 Ni mg/kg <0,1 <0,1 <0,1 0,3 0,7 2,1 0,2 0,3 0,9 <0,1 Pb mg/kg <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 Zn mg/kg <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 1,2 0,6 0,7 0,7 0,8 0,2 Fe mg/kg 2 <2 <2 <2 <2 < <2 Al mg/kg 6,5 2,9 <1 1,8 1,9 < ,0 <1 Mg mg/kg K mg/kg Ca mg/kg Na mg/kg ,0 8, Cr mg/kg <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Mn mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 2, ,6 2, P mg/kg <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5
Vuonoksen jätealtaan rikastushiekkojen kemiallinen koostumus ja pohjarakenne, 2005
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 19/2016 Tuotantoympäristöt ja kierrätys Kuopio Vuonoksen jätealtaan rikastushiekkojen kemiallinen koostumus ja pohjarakenne, 2005 Marja Liisa Räisänen Talkin tuotannosta
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotLUIKONLAHDEN SULJETUN KUPARIKAIVOKSEN YMPÄRISTÖN NYKYTILA VUONNA 2004 JA YLEISSUOSITUKSET KUNNOSTUKSEEN
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio ARKISTORAPORTTI 50/2015 LUIKONLAHDEN SULJETUN KUPARIKAIVOKSEN YMPÄRISTÖN NYKYTILA VUONNA 2004 JA YLEISSUOSITUKSET KUNNOSTUKSEEN Marja Liisa Räisänen Kuva
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotTaustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus
Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Rikastusprosessin muokkaamisen vaikutukset Kopsan rikastushiekan ja prosessivesien laatuun, Antti Taskinen, Matti Kurhila, Neea Heino & Mia Tiljander 18.4.2018
LisätiedotMetallilla pilaantuneiden maiden liukoisuuskokeet-hanke 2012
Liukoisuustestit riskinarvioinnissa Timo Tarvainen (Geologian tutkimuskeskus) Auli Kuusela-Lahtinen VTT, Birgitta Backman ja Pekka Hänninen GTK, Jussi Reinikainen ja Kaisa Niskala SYKE Metallilla pilaantuneiden
LisätiedotMUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus
MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa
LisätiedotPienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY
Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe)
Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen ja hyötykäyttömahdollisuuksien arviointi lysimetrikokeet ja laboratoriotestien tulokset suhteessa kenttätutkimuksiin Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät
LisätiedotTalvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan
Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotVUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
LisätiedotSuurpellon purosedimenttinäytteen analyysitulokset Timo Tarvainen ja Mikael Eklund
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 150/2013 Suurpellon purosedimenttinäytteen analyysitulokset Timo Tarvainen ja Mikael Eklund GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotPysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke
Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)
LisätiedotVesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena
Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotHAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotPirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö S41/2123/2007/41 21.8.2007 Espoo Pirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys Timo Tarvainen Pirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä
LisätiedotAlkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa. Päivi Niemistö Turun yliopisto
Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö Turun yliopisto Tutkimuksen tavoitteet 1. Kuvata Pirkanmaan ja Satakunnan moreenin geokemialliset yleispiirteet
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)
LisätiedotÍ%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
LisätiedotAijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
LisätiedotSysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailu elokuu 2019
1 / 3 Vulcan Hautalampi LAUSUNTO 3156 Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Liperin kunta Viinijärven kalalaitos 1.10.2019 Tiedoksi: GTK Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sysmäjärvi - Heposelän
LisätiedotKaivannaisjätteiden geokemiallinen karakterisointi - lyhyt- ja pitkäaikaisten muutosten arviointi Marja Liisa Räisänen / GTK, Kuopio
Stollberg (vanha Fe-Zn-Pb-Ag kaivos), Ruotsi Kaivannaisjätteiden geokemiallinen karakterisointi - lyhyt- ja pitkäaikaisten muutosten arviointi Marja Liisa Räisänen / GTK, Kuopio 15.9. 09/M. L. Räisänen
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotTampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön
Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/31 19.5.2009 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Timo Tarvainen, Jaana Jarva, Birgitta Backman, Samrit
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu
LisätiedotKarkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet
Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet Valokuva: Stefan Mattbäck Stefan Mattbäck 1,2, Anton Boman 2, Andreas Sandfält 1, Jaakko Auri 2, and Peter Österholm 1 1 Åbo Akademi, Geologi och
LisätiedotAsiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND
113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotEviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009
Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
Lisätiedotmaaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus
Luontaisten haittaaineiden esiintyvyys maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Metallit kallioperässä ja maaperässä Eri kivilajeissa on luonnostaan erilaisia metallipitoisuuksia
LisätiedotKorkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009
Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä
LisätiedotLUIKONLAHDEN SUURSUON JA SULJETUN KAI- VOSALUEEN KOSTEIKKOPUHDISTAMOJEN VEDEN LAATU JA TOIMIVUUS VUONNA 2007
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 48/2015 Itä-Suomen yksikkö Kuopio LUIKONLAHDEN SUURSUON JA SULJETUN KAI- VOSALUEEN KOSTEIKKOPUHDISTAMOJEN VEDEN LAATU JA TOIMIVUUS VUONNA 2007 Marja Liisa Räisänen
LisätiedotWESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE
29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotTampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö S41/2008/36 24.6.2008 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen Tampereen seudun taajamat GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotLUIKONLAHDEN PALOLAMMEN KEMIAL- LINEN NYKYTILA VUONNA 2005
Itä-Suomen yksikkö Kuopio LUIKONLAHDEN PALOLAMMEN KEMIAL- LINEN NYKYTILA VUONNA 2005 Markku Tenhola, Marja Liisa Räisänen ja Jouni Lerssi Palolampi 1965 Palolampi 1995 Ilmakuvat Palolammen ympäristöstä
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotJärvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli
Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi arvo arvo arvo Lämpötila C 6 10,7 15,1 6 9,4 12,5 6 8,3 11,0 Sameus FTU 6 0,4 0,6 6
LisätiedotKOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012
Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla
LisätiedotVUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 26.1.2015 VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET KIVIAINESTUTKIMUKSET VUOREKSEN KAAVA-ALUE KIVIAINESTUTKIMUKSET Tarkastus
LisätiedotKopsan rikastushiekan pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi lysimetrikokeilla
Kopsan rikastushiekan pitkäaikaiskäyttäytymisen arviointi lysimetrikokeilla KaiHaMe-projektin loppuseminaari 18.4.2018 GTK Pitkäaikaiskäyttäytymisen tutkiminen lysimetrikokeilla Rikastushiekan suotoveden
LisätiedotSiilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie PÖLJÄ. Näytteet vastaanotettu: Kauppis Heikin koulu, Iisalmi
Betonimurskeen hyödyntäminen Maanrakentamisessa MARA005/16 Työmääärin: 330472 Inspecta KiraLab, 12.1.2017 1 / 1 Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie 281 71820 PÖLJÄ Näytteet
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 2.12.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015 Kaivoksesta
LisätiedotÍ%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2
113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotHelsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla
Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/63 16.12.2010 Espoo Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 16.12.2010
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2013 16X170605 28.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2013 Osa IX Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IX Jätejakeiden tarkkailu
LisätiedotMAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ
MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...
LisätiedotCABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotLumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.
Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:
LisätiedotMaaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen
Maankäyttö ja Ympäristö S41/2008/74 15.12.2008 Espoo Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 15.12.2008
LisätiedotPirkkalan maaperän geokemiallisen arseeniongelman laajuuden esiselvitys Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Samrit Luoma
Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 20.12.2010 Espoo Pirkkalan maaperän geokemiallisen arseeniongelman laajuuden esiselvitys Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Samrit Luoma Sisällysluettelo
LisätiedotSiilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa
Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
Lisätiedott\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi
t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla Matti Leppänen, SYKE 4.12.2018 Osatehtävän 3 (Biologiset vasteet) tavoitteet Pintavesien riskinarviointi
LisätiedotRÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio LAUSUNTO M91K2012 Endomines Oy Pampalon kaivos RÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS Teemu Karlsson GEOLOGIAN
Lisätiedot51/17/AKu (9)
51/17/AKu 23.1.2017 1 (9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 51/17/AKu 23.1.2017 2 (9) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotKannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotVastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET
Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä 3.1.2017 RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET TIIVISTELMÄ Päivämäärä 3.1.2016 Laatinut Valtteri Laine, LUT
LisätiedotCABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan
LisätiedotEspoon kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva
Etelä-Suomen Yksikkö 1/2012 9.1.2012 n kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva Pintamaan taustapitoisuus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Jaana Jarva Raportin
LisätiedotKosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla
Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa
LisätiedotSEDIMENTTISELVITYKSET 2014
KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 Keliber Oy Sedimenttiselvitykset 2014 i KELIBER OY SEDIMENTTISELVITYKSET
LisätiedotLAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä
LisätiedotSuomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin
LisätiedotKaiHali. Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta
KaiHali Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta Lehtoranta J., Ekholm P., Laamanen T. Taustaa Suot ja sulfaatti Palviainen, M., Lehtoranta, J.,
LisätiedotTeollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus
Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus Tiina Leiviskä HuJa-projektin loppuseminaari, Oulun yliopisto Miksi luonnonmateriaaleja vedenpuhdistukseen?
LisätiedotLiite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan
Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Vesien laadun tarkastajien yhteinen ilmoitus rajavesistöissä vuoden 213 tammikuun ja joulukuun välisenä aikana
Lisätiedot