Ilmajoki. Siltalan kunnanosan asemakaavan muutos. Kaavaselostus. korttelit

Transkriptio

1 Ilmajoki Siltalan kunnanosan asemakaavan muutos korttelit Kaavaselostus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 2014

2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Siltalan kunnanosa 3 Korttelit: Kaava: Asemakaavan muutos Kaava laatija Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, Ilmajoki Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh sähköposti kaisa.sippola@ilmajoki.fi Kaavasuunnittelija Tapio Mäntymaa puh sähköposti tapio.mantymaa@ilmajoki.fi Vireille tulo Tiesuunnitelman vahvistamiseen liittyvät ongelmat. Asemakaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto x.x.xxxx 2

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa Siltalan risteyksen eli kantatien 67 ja Palontien ympäristössä. Suunnittelualueen pinta-ala on 4,91 ha. Kaavamuutosalue rajattuna. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Alueella on kunnanvaltuuston hyväksymä asemakaava, joka sai lainvoiman Palontien liikennejärjestelyiden tiesunnitelma (Tuoresluoman kohdalla) on ollut nähtävänä välisen ajan. Suunnitelmista ei ole jätetty muistutuksia. Hansatien ja Aamukujan katusuunnitelmat on vahvistettu teknisessä lautakunnassa Liikennevirasto ilmoitti, ettei se vahvista tiesuunnitelmaa ennen, kuin kortteli 350 on poistettu kaavasta ja tilalle osoitettu liikennealue. Liikenneviraston, Etelä-Pohjanmaan Elykeskuksen ja kunnan neuvottelujen jälkeen Ely-keskus esitti kaavan muuttamista seuraavasti: K-korttelin 350 Hansatien puoleiseen reunaan tulee koko matkalta liittymäkieltomerkintä. (Kaavamerkinnät opas, merkintä nro 159) edellisen parina on ehdottomasti oltava KM-2 korttelissa 349 merkittynä ajoyhteys (merkintä nro 147) Kortteleihin 348 K ja 349 KM-2 merkitään liittymäkielto Hansaväylän rampin päästä 45 metrin matkalle. Korttelin 349 ensimmäisen vaiheen liittymälupa voitaneen poikkeamisena myöntää Hansaväylän kohdalta LT-alueen läpi. Hansaväylän a-merkinnällä (merkintä 156) on osoitettava kaavamääräyksissä sekä ajoneuvo, että kevyt liikenne kortteliin Kaavaselostuksen sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot 2 2. Tiivistelmä 4 3. Lähtökohdat 6 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan kuvaus Asemakaavan toteutus 19 3

4 1.5 Liitteet Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Siltalan eritasoliittymän rakennussuunnitelmat. Tiehallinto Keskustan osayleiskaava. Ilmajoen kunta Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto Ilmajoen rakennusperintö. Osa 1, keskusta Liikenneturvallisuussuunnitelma, Ilmajoen kunta. Tiehallinto Lausunto asuin- ja talousrakennuksen purkamisesta. Etelä-Pohjanmaan museo Ilmajoki, kaupan suurmyymälän kaupalliset ympäristövaikutukset. Entrecon Oy Siltalan alueen liikennejärjestelyt, Ilmajoki. Toimenpideselvitys. Tieliikelaitos Kaava-alueiden muinaisjäännösinventointi. Mikroliitti Oy Luontoselvitys. Ilmajoen yleiskaava. Hannu Tuomisto Liikenneselvitys, , Talentek Oy. Ilmajoen kaupallinen selvitys, Ilmajoen kunta/ruokakesko Oy, FCG Finnish Consulting Group Oy Ilmajoen kauppapaikka, Siltalanristeys. Liikenneselvitys, katsaus Mikko Uljas, Talentek Oy Muistio ; Ilmajoen kunnan ja ELY-keskuksen liikenne- ja infravastuualueen neuvottelu. Siltalan liittymä ja uuden liikealueen liikenneselvitys, Markku Järvelä, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus, Siltalan liittymä ja uuden liikealueen liikenneselvitys. Mikko Uljas, Talentek Oy Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Lähtötiedot ja kaavaluonnos nähtävänä Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä Kunnanhallitus x.x.xxxx Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös x.x.xxxx 4

5 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella korttelialueet pysyvät voimassa olevan kaavan mukaisina. Ainoastaan Hansatien korttelialueen 350 reunaan osoitetaan liittymäkielto koko matkalle ja kortteleiden 348 ja 349 reunaan liittymäkielto rampin päästä 45 metrin matkalle. Hansaväylän LT-alueen alikulku kortteleiden 349 ja 350 välillä on säilytetty, vain merkintää on vähän selvennetty ja lisäksi kortteliin 349 on merkitty ohjeellinen ajoyhteys Hansatieltä alikulkuun. Korttelista 350 on poistettu merkintä; ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa ja korttelista 348 merkintä as-2; korttelin osa jolle saa rakentaa asunnon. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat ja toimijat toteuttavat rakentamisen oman aikataulunsa mukaisesti. Ilmajoen kunnan talousarviossa on vuodelle 2014 varattuna määräraha kunnallistekniikan rakentamisen aloittamiseksi. 5

6 3 Lähtökohdat Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä vuonna 2005, on kuntakeskusten keskustatoimintojen alueelle mahdollista rakentaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Alueella on voimassa keskustan osayleiskaavassa, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston hyvksymä asemakaava. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Muutosalue on peltoa ja sijaitsee Siltalan risteyksen tuntumassa, rajautuen luoteessa rautatiehen, idässä Seinäjoentiehen (KT 67) ja etelässä Palontiehen. Suunnittelualueen pintaala on 4,91 ha Luonnonympäristö Maisemarakenne- ja kuva Ilmajoen keskustaa Alajokilakeuden suuntaan (Mika Ruutiainen 2007). Suunnittelualue on tasaista Kyrönjokivarren ja selänneasutuksen yhteen kasvanutta liitososaa, josta avautuu näkymä Alajoen viljelylakeudelle. Maaperä, pinnanmuodostus ja rakennettavuus Ilmajoki sijoittuu Etelä-Pohjanmaan lakeusalueelle, jolle on tyypillistä laajat, verrattain paksut postglasiaaliset savikerrostumat. Suunnittelualue on tasaista Kyrönjoen rantamaiden savikkoaluetta sijaiten korkeustasolla metriä mpy. Alueen maaperää ei ole tutkittu kaavoituksen yhteydessä, mutta tiedot keskusta-alueen maaperästä yleisesti ja Siltalan alueelta viittaavat siihen, että savikerroksen paksuus on useista metreistä aina yli kahteenkymmeneen metriin. 6

7 Kasvillisuus ja eläimistö Muutoaslueella on vallitsevana rakennetun ympäristön kulttuurikasvillisuus. Luonnontilaista aluetta on alueen länsiosassa virtaava Tuoresluoma. Köykän talon pihapiirissä kasvaa lehti- ja havupuita, sekä perinteistä ketokasvillisuutta; kissankello, ketohanhikki, kylänurmikka, nurmitädyke, piharatamo, piha-saunio, pihatatar ja poimulehti. Alueella vierailee pellolla viihtyviä ja kulttuuriympäristöä sietäviä eläimiä. Erityisiä eläinhavaintoja ei tältä luonnoneläinten kannalta varsin meluisalta paikalta ole tehty. Ilmasto Suunnittelualue lukeutuu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeen ja on ilmastoltaan lievästi mereinen. Vuoden keskilämpötila on 3,5 ºC, tammi-helmikuun -7,5 ºC ja heinäkuun 16,5 ºC. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 650 mm. Tuulet puhaltavat seudulla enimmäkseen kaakosta, etelästä ja lounaasta. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueen läntisellä reunamalla virtaa kantatien ja Palontien alittava Tuoresluoma, joka laskee Kyrönjokeen. Ilmajoen sahan alueen tutkimuksissa todettiin pohjaveden olevan muutaman kymmenen senttimetrin päässä maanpinnasta ja laskevan itään kohti Tuoresluomaa (Länsi-Suomen Ympäristökeskus). Luonnonsuojelu Suunnittelualueella ei ole tehty havaintoja suojeltavista kasvi- tai eläinlajeista Rakennettu ympäristö Kyläkuva Asemakaavan muutosalue on peltoa. Väestö, asuminen, palvelut ja työpaikat Keskustaajaman alueella on 5409 asukasta; alle 14-vuotiaita on 961, vuotiaita 3209 ja yli 65-vuotiaita 1239 henkilöä (Tilastokeskus 2013). Muutosalueella on yksi omakotitalo. Julkiset palvelut ovat Ilmajoen keskustassa. Siltalan risteyksen tuntumassa sijaitseva Siltalan liike- ja teollisuusalue on keskustaajaman keskeistä liikealuetta, jossa on muun muassa Tokmannin liiketalo sekä useita erikoistavaraliikeitä. Ilmajoella toimi vuoden 2009 lopussa 36 erikoiskaupan yksikköä, valtaosa Ilmajoen keskustassa; Alko, apteekki, huonekaluliike, kukkakauppa, käsityöliike, optikko, urheiluliike, vaateliike ja rautakauppa (Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteri 2009). Lähimmät työpaikat sijaitsevat suunnittelualueen kauppaliikkeissä, paloasemalla sekä Siltalan liike- ja teollisuusalueella. Ilmajoen keskustassa on nykyisin kolme päivittäistavaramyymälää. Ilmajoen kaupallisen selvityksen (FCG 2011) mukaan päivittäistavarakaupan tarjonta on Ilmajoella väestöpohjaan verrattuna heikko. Vuoden 2009 lopussa Ilmajoella oli 1678 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti. Myös erikoiskaupan tarjonta on Ilmajoella heikko väestöpohjaan verrattuna; 326 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti. Seinäjoen seudun vuoden 2009 päivittäis- 7

8 tavaramyynnistä 6 % ja erikoiskaupan myynnistä 5 % toteutui Ilmajoella. Sekä päivittäistavaramyynnin että erikoiskaupan myynnin osuus seudun koko myynnistä oli Ilmajoella alhaisempi kuin Ilmajoen väestöosuus koko seudun väestöstä. Kaupan palvelutarjonta on nykytilanteessa puutteellinen kuntalaisten ostovoimaan verrattuna. Erikoiskaupan ostovoimasta valuu alueen ulkopuolelle noin 37 % ja päivittäistavarakaupan ostovoimasta noin 34 %. Ilmajoen väestöstä noin 60 % asuu alle kolmen kilometrin ja noin 22 % alle kilometrin etäisyydellä nykyisistä kaupan keskittymistä ja päivittäistavaramyymälöistä. Ilmajoen keskustassa 4600 asukasta asuu alle kolmen kilometrin etäisyydellä kaupan keskittymästä ja 1700 asukasta alle kilometrin etäisyydellä. Väestömäärältään suurimpia yli kolmen kilometrin päässä kaupan palveluista sijaitsevia kyläalueita ovat Ahonkylä (1200 as.), Huissinkylä (600 as.), Pojanluoma (400 as.) ja Munakka (400 as.). Ilmajoen väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin k-m 2 Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m 2 ja erikoiskauppaan noin k-m 2. (Ilmajoen kaupallinen selvitys FCG 2011). Yhdyskuntarakenne Siltalan alue tarjoaa yrityksille liikenteellisesti erinomaisia sijaintipaikkoja. Kaupan toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen ja laajennusmahdollisuudet myös pitkällä tähtäimellä. Suunnittelualue liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruktuuriin. Yhdyskuntarakenteellisesti Siltalan kaupan alue on osa Siltalan kunnanosan ja Ilmajoen keskustan taajamarakennetta. Kaupan alueen toteuttaminen täydentää yhdyskuntarakennetta Siltalan ja keskustan välisellä osittain rakentamattomalla alueella. Siltalan risteyksen sijainti on keskeinen koko kunnan yhdyskuntarakenteen ja liikenneyhteyksien kannalta. Alue on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla ja kävelyetäisyydellä asuu huomattava määrä asukkaita (yhden kilometrin säteellä noin 1000 asukasta). Sijainti kantatien 67 varressa houkuttelee alueelle myös ohikulkuliikenteen ostovoimaa. Paikallisesti yhdyskuntarakenteessa tapahtuva muutos ja kaupan alueen toteuttaminen liittymä- ja pysäköintijärjestelyineen on merkittävä. Kantatien 67 itäpuolisten asuinalueiden asukkaille muutos merkitsee asiointimatkojen lyhenemistä, kun keskustan palveluiden sijasta ja rinnalla voidaan asioida lähempänä olevissa liikkeissä. (Ilmajoen kaupallinen selvitys 2011). Liikenne Kantatien 67 liikennemäärä Siltalan risteyksestä Seinäjoen suuntaan on noin 9607 ajoneuvoa ja Kurikan suuntaan noin 6799 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siltalan risteyksestä Ilmajoen keskustan suuntaan Palontietä kulkee vuorokaudessa noin 6665 ajoneuvoa ja lentoaseman suuntaan Alaanentietä noin 2168 ajoneuvoa. Liikennemääräkartta. EP.n ELY

9 Tekninen huolto Suunnittelualue on teknisen huollon piirissä. Vesijohto Sähköjohto Valokaapeli Sadevesijohto Ympäristöhäiriöt Häiriötä aiheuttavat kantatie- ja rataliikenne sekä paloaseman hälytysajoneuvot. Melua vähentävänä tekijänä on 60 km/h nopeusrajoitus alueen kohdalla. Melua ei ole mitattu, koska melulle herkkiä toimintoja ei ole tarkoitus lisätä suunnittelualueella. Sosiaalinen ympäristö Alue on maatalouskäytössä. Rakennettu kulttuuriympäristö Ilmajoen keskustassa on suoritettu ennen vuotta 1920 valmistuneen rakennuskannan inventointi vuonna Suunnittelualueella sijaitsee yksi rakennushistoriallisesti merkittävää pihapiiri, joka on aikaisemmin ollut maatilan talouskeskus. 9

10 Uusi-Loppi eli Köykkä Tuoresluoman töyräällä sijaitseva Köykän tilan pihapiiri on rakennushistoriallisesti merkittävä. Vuonna 1888 rakennettu päärakennus edustaa alkuperäisessä asussaan säilyneenä aikansa rakennuskulttuuria. Köykän päärakennus on eräs harvoista verhoamattomalla hirsipinnalla säilyneistä asuinrakennuksista koko Ilmajoen keskustassa. Kohde on merkittävä myös kulttuurihistoriallisesti osana Palonkylän alkuperäistä rakennuskantaa sekä maisemallisesti omaleimaisen miljöön ja nauhamaisen luomanranta-asutuksen merkitsijänä. (Maaria Mäntysaari; Ilmajoen rakennusperintö I, 1999). Rakennus on kuitenkin käyttämättömänä mennyt korjauskelvottomaan kuntoon sienikasvillisuuden levittyä rakennuksessa. Muinaismuistot Kaava-alueiden muinaisjäännösinventointi on tehty Ilmajoella vuonna 2008 (Mikroliitti Oy 2008). Muutosalueelta ei löytynyt muinaisjäännöksiä Maanomistus Muutosalueella omistavat maata yksityiset maanomistajat ja Ruokakesko Oy. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. 10

11 Maakuntakaavassa on alueelle osoitettu seuraavat merkinnät: Osayleiskaava Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä teollisuus- ja varastotoimintojen alue Taajamatoimintojen alue Teollisuuden kehittämisen kohdealue Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Matkailun vetovoima-alue Kunnanvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan Osayleiskaavassa muutosalue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Ote keskustan osayleiskaavasta. Asemakaava Muutosalueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä asemakaava. Alueella on voimassa seuraavat asemakaavamerkinnät: - liike- ja toimistorakennusten korttelialue K - liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön KM-2 - yleisen tien alue LT - kaavatiealuetta (Hansatie) 11

12 Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Rakennusjärjestys ja pohjakartta Pohjakartta Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Vireille tulo Osalliset Alueella on voimassa melko uusi asemakaava ja sen mukaan on tiesuunnitelmat tehty. Tiesuunnitelma on ollut nähtävänä välisen ajan. Suunnitelmista ei ole jätetty muistutuksia. Hansatien ja Aamukujan tiesuunnitelmat on vahvistettu teknisessä lautakunnassa Liikennevirasto ei vahvistanut tiesuunnitelmaa lainvoimaisen asemakaavan mukaisesti. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta on kuulutettu Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan internetsivuilla ja ilmoitustaululla Kaavan muutosalueen yksityinen maanomistaja ja Kesko Oy. Viranomaiset: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto. Ilmajoen kunta: tekninen johtaja, tiemestari, vesihuoltorakennusmestari. 12

13 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos sekä lähtötiedot ovat olleet nähtävillä Osallistumis-ja arviointosuunnitelmasta ei ole esitetty huomautuksia. Viranomaisyhteistyö Kaavan muutostarpeesta on neuvoteltu Liikenneviraston ja Ely-keskuksen kanssa. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on säilyttää vuonna 2012 hyväksytyn asemakaavan mukainen yhdyskuntarakenne ja tehdä muutoksia vain siltä osin, mikä lisää liikenneturvallisuutta alueella. 4.4 Asemakaavaluonnos Kaavamuutosalueelle on laadittu neuvottelujen tuloksena yksi asemakaavaluonnos Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet Lausunnot ja mielipiteet: ELY / Liikennevirasto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa luonnosvaiheen kaavaratkaisuista. Luonnoksesta ei ole nähtävilläolon aikana saatu mielipiteitä. 13

14 4.6 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus on luonnoksen mukainen Kaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset sekä niiden vaikutukset Lausunnot: ELY-keskus Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Kaavanmuutosluonnoksia valmisteltiin yksi ja se oli nähtävänä Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen hyväksymistä. Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävänä x.x.- x.x Kunnanhallitus päätti x.x.xxxx esittää kunnanvaltuustolle kaavaehdotuksen hyväksymistä. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavan muutoksessa kaavan korttelialueet pysyvät ennallaan. Hansatien korttelialueen 350 kohdalle on liittymäkielto osoitettu koko matkalle ja kortteleiden liittymäkielto on osoitettu 45 metrin matkalle Hansaväylän rampin päästä. Lisäksi on Hansaväylän LT-alueelle osoitettu ajoyhteyteys (a-1) korttelien 349 ja 350 väliin ajoneuvoille ja kevyelle liikenteelle. Asemakaavan pinta-ala on 4,91 ha. Liikerakennusten ja liike-ja toimistorakennusten pinta-ala on yhteensä 3,91 ha ja liikenne- ja tiealuetta 1,00 ha, aluetehokkuus e=0,24. 14

15 Asemakaavan rakennusoikeudet: - liike- ja toimistorakennusten korttelialue k-m 2 - liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön 6646 k-m Palvelut Muutosalueelle on tulossa ensimmäisessä vaiheessa Kesko Oy:n liiketalo. Kantatien toisella puolella on Tokmannin liiketalo ja Siltalan kaupalliset palvelut. Keskustan monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut ovat reilun puolen kilometrin päässä. Julkiset palvelut sijaitsevat myös Ilmajoen keskustassa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueen toteutumisesta vastaavat yksityiset liikkeenharjoittajat ja rakentamisen laatu riippuu toimijoiden ympäristötavoitteista. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet K Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Kaksi korttelialuetta sijaitsee liikenne- ja katualueen sekä rautatien rajaamalla alueella. Hansaväylälle on osoitettu 14 metriä leveä ajoyhteys-merkintä. Tämä merkintä sallii autot ja kevyenliikenteen kulun. Tonttitehokkuus e= 0,30 KM-2 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Yksi liikerakennusten korttelialuemerkinnällä varustettu korttelialue, kortteli 349. Määräyksiä kaavassa on annettu autopaikkojen määrästä, piha-alueen istuttamisesta ja jäteastioiden säilyttämisestä. Korttelin läpi kulkeva vesi- ja viemärilinja on osoitettu samalle suoja-alueelle. Kiinteiden rakenteiden ja kaivuutöitä edellyttävien tilapäisten rakenteiden sijoittaminen suoja-alueelle on kielletty. Paikoitusalueen mahdollisesta kestopäällystämisestä on ennen työhön ryhtymistä syytä olla yhteydessä kunnan vesi- ja viemärilaitoksen edustajiin. Korttelialueen kautta on ohjattu liikenne kortteliin 350. Kortteleiden välille rakennetaan alikulkutunneli kantatien rampin alitse siinä vaiheessa, kun Siltalan eritaso toteutetaan. Korttelin 349 alueelle on osoitettu ohjeellisena kulku alikulkutunnelliin, paikka määräytyy toteutuksen yhteydessä Muut alueet LT Yleisen tien alue Alueen liikennettä hallitsee kantatie 67, joka liittyy kokoojina toimiviin Hansatiehen Hansaväylän kaupunkirampin kautta ja Alaanentiehen rampin kautta. Hansaväylän ajoyhteys (a-1) sallii ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen. Kaava-alueen kaavatie Hansatie toimii alueen kokoojatienä ja liittyy liikennealueeseen kiertoliittymän kautta. Vaiheittain toteutettuna kantatieliittymä jää ensi vaiheessa valo-ohjatuksi tasoristeykseksi. 15

16 5.4 Asemakaavan vaikutukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavalla edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja rakennetun infran hyödyntämistä. Päätieverkkoon tukeutuva kaupan sijoittuminen vähentää liikenteen aiheuttamaa haittaa asuinympäristölle ja parantaa alueen saavutettavuutta sekä helpottaa monipuolista kaupan sijoittumista valmiiseen yhdyskuntarakenteeseen. Luonto ja luonnonympäristö Kaavan toteutumisella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön, koska laajennusalue on jo ennestään rakennettua, pinnoitettua ja viljeltyä aluetta. Rakennetun alueen sisäinen peltoalue muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuoresluoman uoma pysyy ennallaan ja rannat on osoitettu viheralueiksi. Siltarakentaminen muuttaa ympäristöä rakentamisen vaatimalla alueella. Kyläkuva ja kulttuuriympäristö Liikerakentaminen ja hoidetut piha-alueet muuttavat Siltalan risteyksen alueen rakennetuksi taajama-alueeksi. Taajamakuva eheytyy ja jäsentyy osaksi kaupan ja liikenteen toimintaympäristöä. Varsin näkyvä sijainti asettaa vaatimuksia toimijoille rakentaa edustava maamerkki vilkasliikenteiselle risteysalueelle. Alueen rakentaminen ei muuta kahden vanhan maalaistalon asemaa, molemmilla on mahdollisuus säilyä käytössä. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne eheytyy ja täydentyy, rakennetun kunnallistekniikan ja tiestön käyttö tehostuu ja uusi kaupan alue tiivistää taajamatoimintoja. Kantatien molemmilla puolilla on kauppa- ja yritysaluetta ennestään. Siltalassa Alaanentien tuntumassa toimii tällä hetkellä yli kaksikymmentä yritystä, jotka edustavat varsin kattavasti yrityselämää. Kaupan tuleva sijainti vähentää poikittaisliikennettä taajaman sisällä, mutta lisää liikennettä Palontiellä ja kantatien risteyksen tuntumassa. Näin päätieverkkoon tukeutuva kaupan sijoittuminen vähentää liikenteen aiheuttamaa haittaa asuinympäristölle ja lisää alueen saavutettavuutta sekä helpottaa monipuolista kaupan sijoittumista valmiiseen yhdyskuntarakenteeseen. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaupan palvelutarjonta on nykytilanteessa puutteellinen kuntalaisten ostovoimaan verrattuna. Kaavan sallimalle 2000 neliön kerrosalalle voidaan suuryksikön lisäksi rakentaa muuta kauppatilaa niin, että kerrosala kaikkiaan tulee olemaan 6646 k-m 2. Kaupan palvelut suuryksikön toteuduttua tulevat merkittävästi parantamaan Ilmajoen keskustan kaupallisten palvelujen tarjontaa. Työpaikkoja alueelle on mahdollista tulla useita satoja. Kaupallisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Kaupallisen selvityksen mukaan vaikutukset taajamarakenteeseen eivät ole kovin suuret, koska Siltala on osa keskustataajamaa. Uuden päivittäistavaramyymälän myötä Ilmajoelle syntyy tarjonnaltaan ja tuotevalikoimaltaan monipuolinen myymälä, joka vähentää päivittäistavarakaupan ostovoiman ulosvirtausta merkittävästi. Hanke vahvistaa Siltalan alueen vetovoimaa ja lisääntyneistä asiakasmääristä hyötyvät alueella toimivat kaupan yritykset. Asemakaavan toteutumisen myötä Ilmajoen kaupallinen status nousee selvästi. Ostosmatkat etenkin Seinäjoen suuntaan vähenevät ja viikonloppuostoksetkin voidaan yhä useammin hoitaa oman kunnan alueella. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Alueen sijaitessa yhdyskuntataloudellisesti keskeisellä paikalla ja valmiin infran piirissä, on alueen käyttöönotto kunnalle taloudellista. Liikennesuoritteet vähenevät, kun kaupallinen tarjonta paikkakunnalla lisääntyy. Päätieverkon liikennejärjestelyistä aiheutuu kunnalle tie- ja katurakentamiskuluja, mutta luo alueelle myös laajentumismahdollisuuksia. Alueen kunnallistekninen huolto on valmiina ja verkostoa joudutaan uusimaan rakentamisesta johtuvan vesiputken uuden linjauksen takia. Siltojen ja uuden kaavatiestön rakentaminen laajennusalueella pyritään toteuttamaan selvitysten perusteella vaiheittain. Tiehallinto ei osallistu suunnittelu- eikä rakentamiskuluihin. 16

17 Liikenne Vaikutuksia liikenneverkkoon on arvioitu yhdessä Vaasan tiepiirin edustajien kanssa (Siltalan liittymä ja uuden liikealueen liikenneselvitys, Mikko Uljas, Talentek Oy 2011). Kuten kaupallisesta selvityksestä (FCG Oy 2011) ilmenee on oletettavaa, että liikennevirrat muuttuvat ja kauppamatkat Seinäjoen suuntaan vähenevät. Vaikutusten arviointi on liikenteen osalta jaettu kahteen vaihtoehtoon: vaihtoehdossa 0 hanketta ei toteuteta ja vaihtoehdossa 1 hanke toteutetaan. Tavoitevuodeksi on otettu vuosi 2030 seuraavin perustein: - kantatien 67 liittymän parantaminen sekä alueen muut liikennejärjestelyt ovat toteutuneet todennäköisimmin vuoteen 2030 mennessä - liikennemäärien kasvu on nopeinta seuraavien vuoden aikana ja alkaa valtakunnallisesti hidastua tämän jälkeen (Tiehallinto 2005) Toimivuustarkastelut on tehty kahdella eri vaihtoehdoilla, jotka eroavat liikenneverkon osalta toisistaan. Uuden päivittäistavaramyymälän sijainti perustuu hyvään liikenteelliseen saavutettavuuteen henkilöautolla. Keskustasijainti mahdollistaa kuitenkin hyvän saavutettavuuden myös niin joukkoliikenteellä kuin kevyelläkin liikenteellä. Ilmajoen keskustan asukkaille uusi päivittäistavaramyymälä toimii lähikauppana, jossa on mahdollisuus asioida kaikilla kulkutavoilla. Liikerakentaminen ei tule suuresti vaikuttamaan liikenteeseen kunnan liikenneverkossa, koska pääosa uudelle liikepaikalle suuntautuvasta liikenteestä käyttää samoja reittejä, joita nykyisinkin käytetään asioitaessa muualla, lähinnä Seinäjoella. Liikennevirtojen pääasiallinen muutoskohta on Siltalan risteyksessä. Liikennejärjestelyjen muutos tapahtuu Palontiellä noin 150 metrin matkalla, jossa liikennevirran muutos keskittyy uuteen kiertoliittymään. Myös Aamukujan liikenne siirtyy kiertoliittymään, kun Aamukujan suora liittymä Palontielle poistuu. Liikealueen uudet kadut, Hansaväylä ja Hansatie, on kaavassa osoitettu Ilmajoelle Seinäjoen suunnasta tulevan liikenteen pääsisääntuloteiksi. Etelän suunnasta liikenne tulee aikaisemman tiesuunnitelman mukaisesti itäistä ramppia Alaanentielle. Liikealueen julkisen reittiliikenteen pysäkki on Palontien varressa. Kevyelle liikenteelle varataan turvalliset kulkuyhteydet. Tiestön rakentamisessa varaudutaan vaiheittaiseen alueen toteutumiseen ja rakennetaan toiminnalle välttämätön tieympäristö. Tekninen huolto Alueen kunnallistekninen huolto on valmiina ja verkostoa joudutaan uusimaan rakentamisesta johtuvan vesiputken uuden linjauksen takia. Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutos tiivistää rakennettua ympäristöä. Kaupan toiminnot lisäävä alueen sosiaalista luonnetta. Kantatien itäisten asuinalueiden palvelutaso paranee ja kauppamatka lyhenee. Vaikutukset turvallisuuteen ja terveellisyyteen Kaavassa ei sijoiteta alueelle laitoksia, joilla saattaisi olla vaikutusta ihmisten terveyteen. Melua ei ole mitattu, koska melulle herkkiä toimintoja ei ole tarkoitus lisätä suunnittelualueella. Mahdollisia lisääntyviä meluvaikutuksia on rajoitettu osoittamalla meluesteitä nykyisin asuinkäytössä olevien kortteleiden ja liikennealueen väliin. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alue on vilkasliikenteistä kantatien ja raideliikenteen välistä liikenteen solmukohtaa. 17

18 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.7 Nimistö Teiden nimistö pysyy samana; Hansaväylä ja Hansatie. 18

19 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Hansatien tiesuunnitelma on hyväksytty. Liikennealueiden osalta tiesuunnitelma on valmistunut ja se on liikennevirastossa vahvistettavana. Kunnallistekniset suunnitelmat ovat valmistuneet. Rakentajat hyväksyttävät omat liittymä- ja vihersuunnitelmansa rakennuslupavaiheessa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus on mahdollista aloittaa välittömästi, koska kaavanmuutoksen ajaksi ei ole asetettu rakennuskieltoa kaavaan. Alueella on kaavan toteuttamiseksi tarkoitus tehdä maankäyttösopimukset maanomistajien kanssa. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu eri viranomaistahojen yhteistyönä sekä kunnallistekniikan rakentamisen ja rakennuslupamenettelyn kautta. 19