RAKENTAMINEN & LOUHINTA

Transkriptio

1 RAKENTAMINEN & LOUHINTA OY Atlas Copco louhintatekniikka ab:n asiakaslehti 3 / 2012 Nordkalk Lappeenranta: Polttoaineen kokonaiskulutus 0,45 litraa / porametri Edellisen poravaunun (ROC D7C) kulutus 0,8 litraa / porametri (reikäkoko 2 / 89 mm)

2 rakentaminen & louhinta 3 / Hyvä alkuvuosi >>>Tässä numerossa Saadut tilaukset ovat kasvaneet 5 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Myönteisesti ovat kehittyneet etenkin laitteiden ja huollon tilaukset. Laitteiden osalta suurin kasvu on tullut kaivoksilta, ja tämän sektorin kysyntä jatkunee hyvänä, onhan monta uutta projektia suunnitteilla ja lähdössä toteutukseen seuraavien vuosien aikana. Pyrimme ennakoimaan kaivosprojekteja niin, että koulutamme ja perehdytämme uutta huoltohenkilöstöä. Valmistaudumme myös käyttöhenkilöstön lisääntyvään koulutustarpeeseen. Tilannetta helpottaa se, että Atlas Copcolla on jo varsin laaja laitekanta käytössä Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosien maanalaisilla ja maanpäällisillä kaivoksilla, kuten Kirknäsin, Kiirunan, Malmbergetin, Aitikin, Pajalan, Kittilän, Kevitsan, Kemin, Laivakankaan ja Siilinjärven kaivoksilla. Kun eri paikoissa on laitteita joissa on samoja komponentteja, logistiikan ja koulutusten järjestäminen helpottuu. Toisaalta monet lähekkäin sijaitsevat käyttökohteet antavat meille hyvän mahdollisuuden edelleen kehittää laitteita yhteistyössä asiakkaitten kanssa. Huollon osalta meillä on mahdollisuus räätälöidä toiminta asiakkaan toiveiden mukaan; lähtien viikkohuolloista koviin huoltosopimuksiin. Myös lämpökaivojen poraus jatkuu hyvällä tasolla; erikoistuneet urakoitsijat tarjoavat ei pelkästään porausta vaan myös isompien kohteiden suunnittelun, laitetoimitukset ja kokonaistoteutuksen. Kun kalliolämmön/jäähdytyksen käyttö on havaittu kilpailukelpoiseksi vaihtoehdoksi myös suurissa kiinteistössä, kysyntä jatkunee hyvänä pienessä laskusuhdanteessakin. Tuotteista erittäin myönteisen vastaanoton ovat saaneet uudet Smart ROC T35 ja T40 -vaunut, joiden noin puolet pienempi polttoaineenkulutus on todettu useammassa eri työkohteessa aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Taloudellisen tilanteen kiristyessä ja polttoaineen hintojen jatkuvasti noustessa alhaisemmat polttoainekulut ovat merkittävä kilpailuetu ympäristöasioista puhumattakaan. Joulukuun alussa rakennustoimialan myynti ja huolto siirtyy kokonaisuutena yritykseemme. Hyödynnämme lisääntyvää liikevaihtoa ja synenergiaa louhintakaluston huollon kanssa tiuhentamalla huoltoverkostoamme, jolloin pystymme nopeampaan palveluun. Olemme mukana FinnMateria-messuilla Jyväskylässä Tervetuloa tapaamaan meitä! 4 E. Hartikainen urakoi Siilinjärven kaivoksessa 6 Hard Rock Edition -asiakastapahtuma Vantaalla 8 0,36 litraa / porametri 10 Verkkokauppa.comin varavoimana QAS 200 VoD 12 Atlas Copcon kallioporat Elävä legenda 16 Juha Tuunanen Louhintatekniikkaa kuudella vuosikymmenellä 18 FinnMETKO Atlas Copcon huolto siellä missä sinäkin 22 Kevitsan kaivoksessa 26 Vesi oikeaan paikkaan 30 Ajankohtaista RAKENTAMINEN & LOUHINTA OY ATLAS COPCO LOUHINTATEKNIIKKA AB:N ASIAKASLEHTI 3 / 2012 Nordkalk Lappeenranta: Polttoaineen kokonaiskulutus 0,45 litraa / porametri Edellisen poravaunun (ROC D7C) kulutus 0,8 litraa / porametri (reikäkoko 2 / 89 mm) Terveisin, Toimitusjohtaja Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab Kansikuvassa Nordkalkin SmartROC T Rakentaminen & louhinta 3/2012 Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab, Tuupakankuja 1, Vantaa, puhelin: , faksi: , louhinta@fi.atlascopco.com, VASTUULLINEN JULKAISIJA: Ilkka Eskola TOIMITUS: Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab, TAITTO: Anna-Mari Sipilä, PAINOPAIKKA: Forssa Print, KANNEN KUVA: Börje Johansson, OSOITELÄHDE: Oy Atlas Copco Louhintatekniikan asiakasrekisteri, Fonecta Oy / Kohdistamiskone B2B

3 4 rakentaminen & louhinta 3 / 2012 rakentaminen & louhinta 3 / E. Hartikainen urakoi Siilinjärven kaivoksessa E. Hartikainen on Ensio Hartikaisen 1960-luvulla perustama yritys, josta on kasvanut kalustomäärältään Suomen suurin yksityinen maansiirtoyritys. Toimintaan kuuluu maanrakennusurakoinnin lisäksi myös autokauppa. Maanrakennuspuolella suurin kohde on Siilinjärven kaivos, jossa urakkaan kuuluu muun muassa maanpoistoa, porausta sekä malmin ja sivukiven lastausta ja siirtoa. Yhtiön tuorein poravaunuhankinta on kuukausi sitten toimitettu Atlas Copcon SmartROC T40. TEKSTI: ANNA-MARI SIPILÄ, KUVAT: MAGNUS HÖGLUND JA ANNA-MARI SIPILÄ E. Hartikainen on vahva ja vakavarainen, 1960-luvulla perustettu perheyritys. Yhtiö sai alkunsa vuonna 1965 Ensio Hartikaisen aloittaessa Outokummussa maanrakennustyöt hankkimallaan Fiat-telapuskutraktorilla luvulla mukaan tuli myös autokauppa ja tänä päivänä E. Hartikainen on paitsi maanrakennusurakoitsija myös kahdeksan automerkin piiriedustaja Fiatista Mercedes-Benziin ja Alfa Romeoon. Toimintaan kuuluvat lisäksi huolto- ja varaosapalvelut 17 automerkille. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Joensuussa ja työntekijöitä on viitisensataa. Kalustomäärältään E. Hartikainen on Suomen suurin yksityinen maansiirtoyritys. Ylpeästi monialayritys Yhtiön toimitusjohtaja Arto Hartikainen kertoo Ension luoman toimintatavan näkyvän päivittäisessä tekemisessä edelleen hyvin voimakkaasti ja sen olevan myös E. Hartikaisen keskeisiä kilpailuvaltteja. Arto Hartikainen näkee, että molemmat toimialat, maanrakennus ja autokauppa, ovat loppujen lopuksi hyvin samankaltaisia: molemmissa palvellaan asiakkaita ja nyrkkisääntönä on se, että tyytyväinen asiakas ostaa palveluja toistekin. E. Hartikainen pyrkii sekä maanrakennuksessa että autokaupassa olemaan alueensa kärkeä ja saamaan pysyvän jalansijan toiminta-alueellaan. Molempia toimialoja kehitetään toisistaan riippumatta. Olemme ylpeästi monialayritys, toteaa Hartikainen. Maanrakennusurakointia kaivoksissa ja moottoritietyömaalla Maanrakennusurakoinnissa E. Hartikainen urakoi tällä hetkellä Talkkikaivoksissa Sotkamossa ja Polvijärvellä, Talvivaaran kaivoksessa sekä E 18 -moottoritietyömaalla. Suurin kohde on Siilinjärven kaivos, jossa E. Hartikaisen miesvahvuus on noin 170 henkilöä. Urakkaan kuuluu maanpoistoa, porausta, malmin- ja sivukiven lastausta ja siirtoa sekä muita toimintaan liittyviä töitä. Päälastauskalustona on tonnisia kaivinkoneita ja pyöräkoneita sekä ajokalustona muun muassa tonnisia kaivosautoja ja poravaunuja. Kiveä käsitellään vuodessa noin 24 miljoonaa tonnia. Siilinjärven kaivoksen omistaa norjalainen lannoitevalmistaja Yara. Kaivos tuottaa apatiittirikastetta, jota käytetään kaivoksen vieressä olevan fosforihappo- ja lannoitetehtaan raaka-aineena. E. Hartikainen ja Atlas Copco Atlas Copcon kalustoa E. Hartikaisen käytössä Siilinjärvellä on keväällä luovutettu FlexiROC D65C ja kolme ROC L7C -poravaunua. Vaunuilla porataan 165 mm:n reikää. Tuoreimpana hankintana on SmartROC T40 -poravaunu, joka on ollut käytössä nyt reilun kuukauden ja kokemukset ovat myönteisiä. Polttoaineen kulutusta on turhan aikaista arvioida vielä, koska käyttötunnit ovat toistaiseksi vielä pienet, mutta alku näyttää lupaavalta, kertoo Hartikai- ALKU NÄYT- TÄÄ LUPAAVALTA POLTTOAINEEN KULUTUKSEN SUH- TEEN, KERTOO ARTO HARTIKAINEN nen. Polttoaineen keskikulutus on noin 14 litraa tunnissa. Porattavan reiän koko on 89 mm. Tulev a i - suuden suunnitelmissa E. Hartikaisella on jatkaa nykyiseen tapaan. Menestysresepti koostuu yksinkertaisista aineksista: luotettavuudesta, kilpailukykyisyydestä ja kan- huoltopäällikkö Magnus Höglund E. Hartikaisen FlexiROC D65 -operaattori Petri Poikela ja Atlas Copcon nattavuudesta. kamaan perheyritystä? Hmm, sanoisin että Yksi asia vielä kiinnostaa missä tähän on kasvanut pienestä pitäen, kertoo vaiheessa teille oli selvää, että ryhdytte jat- Arto Hartikainen.

4 6 rakentaminen & louhinta 3 / 2012 rakentaminen & louhinta 3 / päivä elokuuta vietettiin Tuupakassa Boomer E -asiakastilaisuutta. Uuteen Boomer E-sarjaan tutustuttiin Boomer Construction Manager Johan Jonssonin alustuksella ja huoltoasentaja Kjell Tikanderin johdolla laiteen hytissä. Aurinkoinen alkuyksyn päivä huipentui perhokalastukseen ja illalliseen Vanhalla Viilatehtaalla. TEKSTI JA KUVAT: ANNA-MARI SIPILÄ Uusi Boomer E -sarja on kokenut monia parannuksia. Laite nostaa tuottavuuden aivan uudelle tasolle siitä pitää huolen jykevä 40 kw:n COP porakone. Porakone on kehitetty erityisesti pohjoismaiseen kovaan kiveen ja sen reikäkokoalue on mm. Se on % edeltäjiään nopeampi. Tuottavuuden lisäksi erityistä huomiota on kiinnitetty laitteen käyttäjäympäristöön. Asiakastilaisuudessa Boomerin hyttiin tutustuttiin huoltoasentaja Kjell Tikanderin johdolla. Porarin työskentelyolosuhteet on suunniteltu mahdollisimman mukaviksi ja entistä ergonomisemmiksi. Eniten kiinnostusta herätti E-sarjan Boomerin uusi 15 tuuman kosketusnäyttö. Se on looginen, helposti omaksuttava ja helppokäyttöinen ja toimii kosketuksella. Atlas Copco GIA AB Johan Jonssonin jälkeen ääneen pääsi Atlas Copcoon yritysoston myötä siirtynyt GIA:n Regional Business Manager Ilkka Lehmuskallio. GIA on ruotsalainen yritys, joka on Hard Rock Edition Boomer E -sarja Boomer E1 C-DH Peittoala: 95 m2 Porakone: COP 1638 / 1838 / 2238 Dieselhydraulinen Boomer E1 C Peittoala: 95 m2 Porakone: COP 1638 / 1838 / 2238 / 3038 / 4038 Sähköhydraulinen Boomer E2 C Peittoala: 112 m2 Porakone: COP 1638 / 1838 / 2238 / 3038 / 4038 Sähköhydraulinen Boomer WE3 C Peittoala: 187 m2 Porakone: COP 1638 / 1838 / 2238 / 3038 / 4038 Sähköhydraulinen Boomer XE3 C Peittoala: 198 m2 Porakone: COP 1638 / 1838 / 2238 / 3038 / 4038 Sähköhydraulinen Boomer XE4 C Peittoala: 205 m2 Porakone: COP 1638 / 1838 / 2238 / 3038 / 4038 Sähköhydraulinen Boomer E-sarjan esittelytilaisuus Vantaalla Boomerin kehityshistorian merkkipaaluja vuonna 1998 RCS-ohjausjärjestelmä vuonna 2005 Ensimmäiset Boomer E-sarjan jäsenet vuonna 2006 Boomer E3-sarja vuonna 2007 Tangonkäsittelylaite RHS vuonna 2007 Tunnel profiler -tunneliskanneri vuonna 2009 Total station navigation -takymetrinavigointi vuonna 2009 Automaattinen tangonkäsittelylaite (RHS) vuonna 2010 Boomer XE4 C vuonna 2012 Boomer E1C ja E1C-DH toiminut kaivos- ja kalliorakentamisen alalla lähes yhtä kauan kuin Atlas Copcokin vuodesta Tuotevalikoimiin kuuluu koko kirjo maanalaisia laitteita: sähkökäyttöisiä dumppereita maanalaiseen käyttöön, Häggloader-lastauskoneita, rusnauslaitteita, huoltokorilla varustettuja huoltoajoneuvoja, panostusajoneuvoja, tuulettimia ja Locomotive-kaivosjunia. Monet laitteet räätälöidään asiakkaan tarpeita vastaaviksi; GIA:n toiminnan kulmakivenä onkin asiakaslähtöisyys. Perhokalastusta ja illallista Vanhalla Viilatehtaalla Työn jälkeen seuraa aina huvi niin asiakastilaisuudessammekin. Ihanassa alkusyksyn lämmössä siirryimme muutaman kilometrin päähän Vanhalle Viilatehtaalle. Viilatehtaan perusti Vantaanjoen rannalle ruotsalainen W. Wahlberg vuonna Viilatehtaan lisäksi alueella toimi myös mylly ja saha. Viilatehdas oli toiminnassa aina 1960-luvulle saakka, jolloin W. Wahlberg myi alueen rakennuksineen Vantaan kaupungille. Saimme Viilatehtaalla alkajaisiksi virvelit käteen ja saappaat jalkaan ja meidät perehdytettiin perhokalastuksen saloihin. Perehdytyksestä huolimatta saalis jäi ohuenlaiseksi. Onneksi emme kuitenkaan olleet omien saaliidemme varassa, vaan Viilatehtaan keittiö loihti meille erinomaisen illallisen! Pyhäsalmen kaivoksen johtaja Kimmo Luukkonen

5 8 rakentaminen & louhinta 3 / 2012 rakentaminen & louhinta 3 / In Dinosaurusten a World of maailmassa Dinosaurs, the Future Stands Out tulevaisuus erottuu Jokilaakson louhinnalle luovutettiin tämän vuoden huhtikuussa Atlas Copcon uusi SmartROC T35 -poravaunu. Ostopäätöksen ratkaisi lupaus pienestä polttoaineen kulutuksesta seikka jolla todella on merkitystä pitkäaikaisessa käytössä polttoaineen hintojen ollessa ennätyslukemissa. Kävimme lokakuun alussa Kotkan moottoritietyömaalla katsomassa miten vaunu toimii ja minkä verran se puolen vuoden käyttökokemuksen perusteella kuluttaa polttoainetta. TEKSTI JA KUVAT: ANNA-MARI SIPILÄ Jokilaakson louhinta on vuodesta 2004 toiminut louhintayritys. Leo Niemisen ja Jyrki Ainasojan perustaman yrityksen toimintakenttänä on koko Suomi ja työntekijöitä on kuusi. Valmistuneiden urakoiden listalta löytyvät muun muassa E18 moottoritien aloitusurakka Muurlassa, Keski-Pasilan ratapihan muutostyöt, kanaalilouhintaa kaasuputkityömaalla Taavetissa ja louhintoja Talvivaaran kaivoksessa. Kalustona on Atlas Copcon SmartROC T35, Ranger 780 ja kolme vasarakonetta. Viime kuukaudet Jokilaakson louhintaa ovat työllistäneet E18 Koskenkylä- Kotka -moottoritien louhintatyöt. Urakka on edennyt jo yli puolenvälin: kuutiota on jo louhittu ja jäljellä on vielä Toimitusjohtaja Leo Nieminen kuvailee moottoritien louhintatyön kulkua näin: viitenä päivänä viikossa ammutaan neljässä louhintakohteessa yhteensä kuutiota ja panostus hoidetaan omin voimin. Työmaalla 0,36 litraa / porametri Ennätysvähäistä polttoaineenkulutusta moottoritietyömaalla POLTTOAINE- TALOUS ON OLLUT TODELLA MYÖNTEINEN ASIA - ETUKÄTEEN AN- NETUT LUPAUKSET VÄHÄISESTÄ KULUTUK- SESTA OVAT PITÄ- NEET. on oman väen lisäksi 3 4 aliurakoitsijan vaunua poraamassa metrejä. Jokilaakson louhinnalle toimitettiin tämän vuoden toukokuussa uusi Atlas Copcon SmartROC T35 -poravaunu. Ostopäätöksen ratkaisivat lupaukset pienestä polttoaineenkulutuksesta. Porari Ville Härkönen kertaa lukemia vaunun lokitiedoista: Vaunulle on kertynyt tähän mennessä moottoritunteja 988 ja porametrejä Polttoaineen keskituntikulutus on 12,14 litraa ja porametriä kohti polttoainetta on kulunut 0,36 litraa. Porattavan reiän koko on 89 mm. Polttoainetalous on ollut todella myönteinen asia etukäteen annetut lupaukset vähäisestä kulutuksesta ovat pitäneet, sanoo Leo Nieminen. Huolto toimii ja kalusto kestää Miehet kiittelevät myös sitä, että porakalusto on kestänyt todella hyvin. Pieniä huolia on vaunun kanssa välillä ollut, mutta Atlas Copcon huolto on toiminut mallikkaasti ja aina on apua saatu kun sitä on tarvittu, kiittelee Leo Nieminen Atlas Copcon huoltoasentajaa Aapo Merosta. Leo Nieminen ja Jyrki Ainasoja Jokilaakson louhinnasta sekä Esa- Matti Polvi Atlas Copcosta SmartROC T35 T35 ja ja SmartROC T40 T40 määrittävät tuottavan poraamisen poraamisen tulevaisuuden. Vähäisellä polttoaineen polttoaineen kulutuksellaan, kulutuksellaan, ergonomisella ergonomisella hytillään hytillään ja helpolla ja helpolla huollettavuudellaan nämä nämä poravaunut muuttavat työmuuttavat maasi ja työmaasi työskentelytapasi ja työskentelytapasi pysyvästi. lopullisesti. Tulevaisuuden Tulevaisuuden poraaminen poraaminen on täällä! on täällä. Lue lisää: Lue lisää osoitteessa:

6 10 rakentaminen & louhinta 3 / 2012 Atlas Copco Secoroc Varavoimana Atlas Copco QAS 200 VoD Yli 400 henkilöä työllistävä Verkkokauppa.com on Suomen suurimpia viihde-elektroniikan jälleenmyyjiä. Uusiin toimitiloihin Helsingin Jätkäsaareen on hankittu varavoimaksi Atlas Copcon QAS 200 VoD -generaattori, joka pelastaa tilanteen sähkökatkon yllättäessä. TEKSTI: PEKKA KABANOW, KUVAT: ATLAS COPCON KUVA-ARKISTO JA KAARINA INBERG Vuonna 1992 perustettu Verkkokauppa.com on Suomen toiseksi suurin viihde-elektroniikan jälleenmyyjä. Yhtiö työllistää 400 henkilöä neljässä toimipisteessään ja sen liikevaihto vuonna 2011 oli 187 miljoonaa euroa. Verkkokauppa.com myy tietotekniikkaa, viihde-elektroniikkaa sekä lelu-, peli- ja navigaatiotuotteita Helsingin, Pirkkalan ja Oulun myymälöiden, 2000 postikonttorin ja 500 R-kioskin kautta. Pääkonttori sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa. Pääkonttori muutti uusiin toimitiloihinsa Helsingin Jätkäsaareen vasta tänä vuonna. Nopealla aikataululla rakennettu uutuuttaan hohtava kuusikerroksinen toimitalo on suunniteltu palvelemaan asiakkaiden ja yrityksen tämän päivän tarpeita. Sähkökatkokset riski liiketoiminnalle Yksi suurimmista uhkatekijöistä liiketoiminnan sujumiselle ovat sähkökatkokset, jotka saattavat halvaannuttaa yrityksen toiminnan jopa päiviksi. Siksi Verkkokauppa. com hankki Atlas Copco QAS 200 VoD -generaattorin turvatakseen yrityksen liiketoiminnan jatkuvuuden myös silloin, kun kaupungin verkko on alhaalla, kertoo turvallisuuspäällikkö Max Westersund. Tämä varavoimakone takaa valaistuksen toimivuuden sähkökatkoksen aikana sekä myös hissien vähintäänkin vuoroittaisen toiminnan. Tärkeintä kuitenkin on pitää palvelimet toiminnassa, sillä niiden uudelleen rakentaminen ja pystyttäminen ovat helposti monien tuntien, ehkä jopa päivien työ. Yritystoiminnan katkeamisesta muodostuu suuri lovi liiketaloudellisesti, sillä kyse on suurista summista, hän jatkaa. Uusi varavoimageneraattori ei ole Max Westersundille ensimmäinen Atlas Copco -tuttavuus. Yrityksen varastossa on jatkuvassa toiminnassa Atlas Copco SF4 scroll-kompressori, joka toimii tavaroiden kuljetushihnalla. Lisäksi Atlas Copcon paineilmatyökalut ovat Westersundille entuudestaan tuttuja. Mitkä seikat vaikuttivat generaattorin valintaan? Laitevalinta oli suhteellisen helppoa, toteaa turvallisuuspäällikkö Westersund. Edellinen varavoimageneraattori QAX30, joka hyvitettiin vaihdossa uuteen generaattoriin, oli myös Atlas Copcolta. Siksi oli helppoa valita luotettava brändi ja tuttu toimittaja, jonka kanssa yhteistyö on sujunut hyvin ja hintapolitiikka oli kohdallaan. Dieselgeneraattori QAS 200 VoD Mecc Alte ECO 37 3S Teho jatkuvana 200 kva Moottori: Volvo dieselmoottori, malli TAD722, nestejäähdytteinen Nimellisjännite 400 V Nimellisvirta 289 A Kuivapaino 3296 kg Polttoainesäiliö 530 litraa Verkkokauppa.com:in turvallisuuspäällikkö Max Westersund ja Atlas Copcon piiripäällikkö Pekka Kabanow

7 12 rakentaminen & louhinta 3 / 2012 rakentaminen & louhinta 3 / >>>Atlas Copcon kallioporat Elävä legenda Atlas Copcon terissä ja monissa koneissa on edelleen tyylitelty logo, joka on ammattimiehille selvä kertavilkaisulla ja maallikolle se ei aukea selittämälläkään. Kalliopora polvisyöttölaitteella on kone, jolla Atlas Copco valloitti maanalaisen maailman jo ennen sotia ja edelleen näitä koneita menee tuotantokäyttöön suuria määriä. Yhtiön kallioporavalikoimaan kuuluu nykyään paljon muutakin. TEKSTI: KIMMO ALAKOSKI, KUVAT: ATLAS COPCON KUVA-ARKISTO Atlas Copcon kallioporavalikoima käsittää tällä hetkellä 12 perusmallia ja yli 40 erilaista malliversiota. Koska laitteita käytetään kaikkialla maailmassa, ovat laitteille asetettavat vaatimukset hyvin erilaisia porattavan materiaalin, työmenetelmien ja kulttuurien eroista johtuen. Mallit poikkeavat toisistaan toimintaperiaatteeltaan, kooltaan, ergonomialtaan ja varustelultaan. Käsikoneet ovat edelleen merkittävässä roolissa suuressa osassa maailman kaivoksia ja niitä käytetään edelleen erikoistöissä myös suurten automaattikoneiden rinnalla. Atlas Cocpon vankka asema perinteisiä menetelmiä käyttävissä kaivoksissa mahdollistaa suuren, yli 5000 porakoneen vuosituotannon, jonka turvin laitteiden tuotekehitykseen kannattaa jatkuvasti panostaa ja asiakashinnat pystytään pitämään kohtuullisena myös supistuvilla markkinoilla. Sopivan kallioporan valintaa on helpointa lähestyä jakamalla laitteet maanpäällisiin, maanalaisiin ja kiviteollisuuden laitteisiin. Sen jälkeen karkealla poraustarpeen määrittelyllä valikoima karsiutuukin jo pariin kolmeen malliin ja lopullinen valinta voidaan tehdä halutun ergonomiatason ja porakaluston mukaan kiloa. Kaikkien RH-mallien poran niskakoko on 22 x 108. Konemallien poraustehon erosta saa käsityksen kun verrataan niiden porausnopeutta graniittiin 32 mm kruunulla ja 6 barin käyttöpaineella. BBD12 uppoaa kiveen 150 mm minuutissa ja RH 658 peräti 425 mm samassa ajassa. Suuri porausteho vaatii myös reiän huuhteluun suurempaa ilmamäärää, jota RH-malleissa voidaan vielä tarvittaessa ja porauksen lopuksi tehostaa käsikäyttöisellä lisähuuhtelutoiminnolla. Kompressorin koko saattaa joskus olla laitteen valintaa rajoittava tekijä. BBD mallien ilmantarve on noin 22 l/s (1,3 m 3 /min) kun RH571 tarvitsee 39 l/s (2,34 m 3 /min) ja RH658 vaati 58 l/s (3,48 m 3 /min). Yhtä aikaa käytettävien koneiden määrä ja paineilmalinjan pituus määräävät kompressorin koon tai päinvastoin. Mietinnän helpottamiseksi Atlas Copcon kompressoreiden mallimerkinnän numero kertoo suoraan ilmantuoton l/s, joten laskukonetta ei välttämättä tarvita lainkaan. Maan alle Maanalaiseen poraukseen tarkoitetut mallit voidaan jakaa vaakaporaukseen tarkoitettuihin syöttöjalallisiin koneisiin ja pystyporaukseen tarkoitettuihin erikoismalleihin. Kaikki porakoneet on varustettu porausreiän vesihuuhtelulla. BBD 94 W Panther on suurella iskuenergiallaan ja lyhyellä iskullaan tehokkain kone pehmeille kivilaaduille. Se voidaan varustaa neljällä erilaisella polvisyöttölaitteella, joista yksijatkeisten mallien syöttöpituudet ovat mm ja kaksoisteleskoopin 1855 mm. Pantherin toimintatavasta johtuen syöttöjalalle otetaan ilma haaroittamalla paineilmaletku ja jalkaa ohjataan omalla venttiilillään. BBC 16 W Puma ja BBC 34 W Leopard ovat pitkäiskuisia koneita keskikovalle ja kovalle kivelle. Näiden koneiden painot ovat 30 kilon kahta puolta, joten syöttöjalan ohjauksella on jo suuri merkitys käytön kannalta. BBC-malleihin on saatavana kolme yksijatkeista jalkaa syöttöpituuksilla Maan päälle Maanpäällisen poraukseen Atlas Copcolla on kaksi mallisarjaa, joiden ominaisuuksien erot johtuvat kokoluokan lisäksi oheisessa kuvassa selitetystä toimintaperiaatteen erosta. Alle 2 metrin poraussyvyyksille tarkoitettu BBD on tehoonsa nähden kevyt kone ja sen kahdesta perusmallista on saatavana myös vaakaporaukseen soveltuvat versiot. BBDmalliston porakoneet painavat kymmenestä viiteentoista kiloa. BBD-sarjan porat voi valita kahdella eri niskakoolla. 19 x 108 niskalle on paremmin tarjolla pienten reikien poraamiseen soveltuvia erikoisteriä ja taas kokoon 22 x 108 löytyy laajempi valikoima teriä kohtuullisilla kustannuksilla. Kaikki mallit voidaan valita tärinävaimennetuilla kahvoilla ja äänenvaimennuksella varustettuna. Porauksen tehovaatimusten ja poraussyvyyden kasvaessa kahdesta kuuteen metriin, siirrytään luokkaa järeämpään RHsarjaan. RH 571 ja 572 mallit sopivat 1-3 metrin syvyyksille ja sitä syvemmille valinta on isoveli RH658. Poraustehon mahdollistamiseksi täytyy myös laitteen painon vastaavasti kasvaa ja näissä koneissa painoa on 18 Kallioporien pyöritysmekanismit BBC ja RH mallit, kierretanko Iskutahti Paluutahti Iskun aikana räikkä päästää tangon pyörimään vapaasti, paluutahdissa terän niska pakotetaan pyörimään. BBD mallit, kierteet männässä Iskutahti Iskun aikana hammas ratas pyörii vapaasti Paluutahti Previous slide Paluun aikana niska pakotetaan pyörimään Kallioporien erilaisesta pyöritysmekanismista johtuen BBD mallien iskuteho suhteessa iskunpituuteen on suuri, jonka ansiosta ne soveltuvat pehmeille kivilaaduille ja vaakasuoraan poraamiseen hyvin.

8 14 rakentaminen & louhinta 3 / mm ja yksi kaksoisteleskooppi 1855 mm syöttöpituudella. Syöttöjalkaa ohjataan poraan sijoitetulla venttiilillä, joka helpottaa laitteen hallintaa merkittävästi. Paineilma jalalle otetaan poralta bajonetti-liittimellä. Naiden kahden mallisarjan välimuoto on vanha sotaratsu RH 656 W. Kone soveltuu pitkäiskuisena, mutta kevyenä, kohtuullisesti kaikenlaisille kivilaaduille. Syöttöjalaksi on tarjolla 1300 mm syöttöpituudella ja jalasta ohjattavalla venttiilillä varustettu malli. RH 656 W on oikea valinta kun porausmäärät jäävät suhteellisen pieniksi ja edullinen hinta, sekä pieni ilmankulutus ovat tärkeitä valintaperusteita. Esimerkiksi tunnelin kattojen pultitukseen ja muuhun ylöspäin tehtävään poraukseen tarkoitettuja Stopereita Atlaksen valikoimassa on kuusi mallia. Lyhytiskuisemmat BBD 46 W -mallit pehmeämmälle kivelle ja BBC 34 W -mallit kovalle kivelle. Molempien mallisarjojen syöttöä ohjataan poraan sijoitetusta hallintakahvasta ja syöttöpituudet vaihtelevat mallista riippuen mm. BBD 46 W on saatavissa myötäpäivään pyörivänä R-versiona, jota voidaan käyttää myös pulttien kiertämiseen kallioon. Kiviteollisuuden tarpeisiin on malleista BBD 94 ja BBC 34, tehty DSI (Dimension Stone Industry) -mallit asennettavaksi porauslaitteiden poravasaroiksi. Perustekniikka on edellä mainittujen mallien kaltainen, mutta niiden runko mahdollistaa laitteeseen kiinnityksen ja ohjaus tapahtuu paineilmalinjaan sijoitetuilla venttiileillä. Katso lisää: www. atlascopco.fi BBD 46 W Falcon on erikoiskone ylöspäin tehtävään poraukseen, joka on saatavana myös pulttien kiertämiseen sopivana R versiona. Syystarjous! (alv 0%) Sisältää terän ja letkut BBD sopivat kevyen painonsa ja lyhytiskuisen toimintaperiaatteensa ansiosta erinomaisesti vaakasuoraan poraukseen ja matalien reikien pystyporaukseen. SB ensimmäisenä maailmassa 700 kg SolidBody -vasara Ainut vasara 700 kg luokassa yhtenäisellä valurungolla > Raju teho pienillä kustannuksilla > Näppärän kokoinen ja helppo hallita > Helppo käyttöönotto ja huolto Iske routaan ja betoniin vuodesta toiseen. Kolme ensimmäistä vuotta takuulla. Syystarjous voimassa mennessä tehtyihin tilauksiin. puhelin Atlas Copcon kompressoreiden tyyppimerkinnän numero kertoo ilmantuoton litraa sekunnissa. Paineilmatyökalujen ilmantarve ilmoitetaan esitteissä samoina yksiköinä, joten sopivan parin valinta on helppoa. Kuvan pienin hinattava kompressori XAS 27 tuottaa 27 l/s ja sen tuotto riittää esimerkiksi maanpäällisille BBD koneille. RH 572 E on tärinävaimennettu versio vanhasta viisseiskasta. Se on parhaimmillaan suurta poraustehoa vaativissa kohteissa alle kolmen metrin reikäsyvyyksillä.

9 16 rakentaminen & louhinta 3 / 2012 rakentaminen & louhinta 3 / Juha Tuunanen Louhintatekniikkaa kuudella vuosikymmenellä JT Kaivoskoneet Oy:n Juha Tuunasella on pitkä ja vankka kokemus louhinta-alalta luvun loppupuolella Juha päätyi töihin Kemira Oy:n Vihtavuoren tehtaiden myynti-insinööriksi ja siitä ura on jatkunut louhinta- ja räjäytysalan yrittäjänä ensin RR-palvelussa ja myöhemmin JT Kaivoskoneet Oy:ssä. TEKSTI JA KUVAT: ANNA-MARI SIPILÄ Vuonna 1940 syntynyt Juha on paljasjalkainen stadilainen. Hän syntyi Taka-Töölössä ja vietti nuoruusvuodet Munkkiniemessä kavereiden kanssa Helsingin edustalla kalastellen. Opinnot veivät Juhan Pohjois-Karjalaan suvun kotikonnuille, ja hän valmistui Wärtsilän teknillisestä opistosta tie- ja vesirakennusinsinööriksi. Louhinta-ura urkenee Opintojen jälkeen työ toi Juhan taas Helsinkiin, Kemira Oy:n Vihtavuoren tehtaiden myynti-insinööriksi. Räjähdys- ja louhinta-alalle päätyminen oli sattumaa, kertoo Juha, menin töihin sinne mistä ensimmäisenä työpaikka löytyi. Vuonna 1971 alkoi Juhan pitkäaikainen ja yhä jatkuva ura yrittäjänä, kun hän neljän kaverinsa kanssa perusti RR-palvelun eli Räjähdys- ja rakennusainepalvelu Oy:n. RR-palvelun aikaan kuvioihin tuli mukaan myös porakalusto, kun yritys myi Espoon Lintuvaarassa sijainneella Kometan tehtaalla valmistettua porakalustoa. RR-palvelu myytiin ja JT-kaivoskoneet aloitti toimintansa 1990-luvun alussa. JT-kaivoskoneet toimi Secoroc-porakaluston maahantuojana vuoden 2000 loppuun asti ja siitä eteenpäin jälleenmyyjänä. Miten louhinta-ala on muuttunut vuosikymmenten varrella? Tekniikka on tietysti mennyt eteenpäin koko ajan. Siirtyminen paineilmakäyttöisistä laitteista hydraulisiin oli suuri muutos 1980-luvulla. Käsinkoneyrittäjiä oli vielä 1980-luvulla jäljellä ja samoin traktorikompressori-yhdistelmät olivat tavallisia. Asiakkaat eivät Juha mukaan kuitenkaan hirveästi ole muuttuneet, mitä nyt ovat nykyään enemmän erikoistuneita. Myös neuvojen vastaanottaminen on uudelle kaartille helpompaa. Työmaat ovat vuosien saatossa siistiytyneet ja työturvallisuusasiat ovat tulleet tärkeiksi. JT Kaivoskoneet Oy tänään JT Kaivoskoneet Oy:llä on nykyään Juhan lisäksi neljä henkeä töissä: Jaana, Mella, Tapsa ja Alex. Porakalustoasiakkaat ovat etupäässä pengerlouhijoita, jotka valtaosin toimivat Etelä-Suomen alueella. Tavarantoimitus tapahtuu kuljetusliikkeiden välityksellä, mutta tarvittaessa tuotteet toimitetaan lähialueille myös itse. JT Kaivoskoneilla on suuri ja monipuolinen varasto, joten tavaraa löytyy usein nopeasti hyllystä. Yhteistyö Atlas Copcon kanssa Yhteistyö Atlas Copcon kanssa on vuosien varrella kiinteytynyt ja vakiintunut. Juha näkee hyvin menneen yhteistyön pohjana laadukkaat ja kilpailukykyiset tuotteet. Olet vieraillut Secorocin tehtaassa moneen otteeseen. Mitä muutoksia tehtaassa on vuosien varrella tapahtunut? Tehdas on kasvanut ja tuotanto on virtaviivaistunut, kertoo Juha. Tavara ei tehtaassa juurikaan pysähdy, vaan tuotantovirta kulkee koko ajan eteenpäin. Varsinainen tehtaan varasto ja jakelukeskus on iso, erillinen rakennus. Mikä on saanut sinut viihtymään alalla niin pitkään? Piirit ovat pienet ja kaikki ovat enemmän tai vähemmän tuttuja keskenään. Vuosien saatossa olen saanut monia henkilökohtaisia tuttavia, kertoo Juha. Alassa viehättää myös se, että ei käydä nappikauppaa vaan kyseessä ovat korkealaatuiset työkalut. Suomalainen kova peruskallio asettaa määrätyt laatuvaatimukset. Omiksi saavutuksikseen Juha mainitsee sen, että porakaluston takuumäärät ovat vähentyneet. Asiakkaille on osattu opastaa tuotteiden asianmukaista käyttöä. Porakaluston käytössä esimerkiksi teroitus on hyvin tärkeä osa-alue. Mukavinta aikaa on kaikesta huolimatta ollut vapaa-aika ja erityisesti kalastus ja metsästys. Särkisalossa sijaitsevan kesäpaikan edustalta on verkoilla välillä tullut huikeita kalasaaliita! Entä millaisena näet alan ja yrityksesi tulevaisuuden? Sekä kalusto että menetelmät kehittyvät edelleen ja JT Kaivoskoneet Oy seuraa kehityksen mukana, kiteyttää Juha. JT Kaivoskoneet Oy Kytkintie 51, HELSINKI Puhelin: (09) Faksi: (09) sales@jtminingmachinery.fi Juha Tuunanen ja Atlas Copco Louhintatekniikan Heikki Räsänen

10 18 rakentaminen & louhinta 3 / 2012 rakentaminen & louhinta 3 / ) Ajatus täryjuntan kokeilusta herätti pelkoa messuvieraissa ensimmäisenä aamuna, kunnes Sampo Rahoituksen Noora Rönkkö tarttui härkää sarvista ja ajoi komean pohja-ajan kilpailuun. Kuva: Kimmo Alakoski 2) Atlas Copco kallioporia ja piikkauskoneita on saatavana perinteisten paineilmakäyttöisten rinnalla hydraulisina. Osastolla oli myös yleisöllä mahdollisuus kokeilla koneita työssä. Jälleenmyyjä Kopadin Jussi Piiparinen näytti esimerkkiä paineilmakäyttöisellä RH 572 E poralla. 3) Atlas Copcon poravaunuja edusti T-15 pikkujättiläinen. Vaunusta on lyhyessä ajassa tullut menestys pienten ulkomittojen ja suurten ominaisuuksien ansiosta. Vaunumyyjä Esa-Matti Polvi oli kysytty mies näyttelyn aikana. 4) Atlas Copcon lisälaitteiden työnäytökset veti varmalla 5) Atlas Copcon työnäytösten näyttävintä antia olivat tyylillään, James Bond elokuvan Kun maailma ei riitä tähti hydraulisten lisälaitteiden ja Brokk -purkurobottien esittelyt. Hannu Jantunen. Peruskoneena Komatsun uutuusmalli 6) Vuoden Hyppyheikki -kilpailu Atlas Copco LT6004 -täryjuntalla ja PC240-8, varustettuna pikakiinnikkeen ja pikaliittimet tärylätkien koeajomahdollisuus olivat osaston ehdottomia vetonauloja yhdistävällä Oill Quickillä. Työlaitteina vaihtuivat salamannopeasti Atlas Copcon CC1700 purkuleikkuri, vasara MB1200 ja tärylätkä HC ) Metkoa uhanneet rankkasateet jäivät tulematta ja sää suosi näyttelykansaa koko viikonlopun ajan. Jämsänkoskella elo-syyskuun vaihteessa järjestetty FinnMETKO 2012 keräsi kävijää tutustumaan 350 näytteilleasettajan tarjontaan. Maarakennusalan suurten konetalojen poissaolo näyttelystä on toki puute, mutta se on luonut pohjan toiminnallisten osastojen luomiselle maarakennusalueella. TEKSTI KIMMO ALAKOSKI, KUVAT: ANNA-MARI SIPILÄ Näin kaikkiin Metkoihin osallistuneena osaa jo luottaa kolmeen varmaan asiaan, ammattilaiset tulevat paikalle, liikenne puuroutuu ja ravintolapalvelut tökkii. Siitä huolimatta täytyy tyytyväisenä todeta, että näyttelynä METKO toimi paremmin kuin koskaan. Atlas Copco Louhintatekniikka osallistui näyttelyyn ensimmäistä kertaa omalla osastollaan. Aiemmin talo on ollut mukana jälleenmyyjien osastoilla, mutta nyt paikalle lähdettiin ennätyksellisen laajalla tuotevalikoimalla ja jälleenmyyjät olivat mukana esittelemässä omia tuoteryhmiään. Näyttelyosasto rakentui jatkuvasti pyörivien työnäytösten ympärille. Näyttävimpänä ja äänekkäimpänä hydraulisten lisälaitteiden ja Brokk-purkurobottien esittely työssään ja käsikäyttöisten piikkaus- ja porakoneiden kokeilumahdollisuus esittelyalueella. Osastolla mukana olevat kompressorit ja generaattorit olivat myös aidosti töissä. Kompressorit tuottivat paineilmaa pora- ja piikkauskoneille, generaattori jauhoi sähköä Brokk-roboteille. Osaston ylivoimaiseksi vetonaulaksi osoittautui kuitenkin koeajomahdollisuus tärylätkillä ja erityisesti Vuoden Hyppyheikki -kilpailu. Hyppyheikki eli ram- meri eli täryjuntta on Suomessa suhteellisen tuntematon laite, vaikka se muualla maailmassa on yleisimpiä maantiivistäjämalleja. Atlas Copcon osastolla yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla hyppyheikkiä itse ja osallistua leikkimieliseen kilpailuun ajamalla merkitty koeajorata kelloa vastaan. Kilpailun palkintona olleen ipad-tablettitietokoneen voitti Terho Vuorijärvi.

11 20 rakentaminen & louhinta 3 / 2012 rakentaminen & louhinta 3 / Atlas Copcon huolto - siellä missä sinäkin! PORI VAASA TURKU KOKKOLA SEINÄJOKI TAMPERE KITTILÄ KEVITSA KEMI OULU LAIVAKANGAS JYVÄSKYLÄ HÄMEENLINNA LAHTI VANTAA KUOPIO KOTKA IMATRA JOENSUU Louhinta- ja rakennustekniikkahuolto Magnus Höglund Riku Heinonen Matti-Pekka Allonen Pertti Keskitalo Aapo Meronen Kjell Tikander Osmo Punkkinen Tero Sainkangas Matti Kitinprami Keijo Oinas Kim Halonen Pasi Ahola Ossi Kleemola Matti Välitalo Harri Alalahti Kari Martin Olle Mattsson Pertti Nurmi Sami Savolainen Mikko Tapaninen Pasi Tapaninen Sami Torri Eero Vainikka Niklas Karlsson Marko Lindqvist Mika Mäkelä Risto Salin Tero Lång Jukka Isokääntä Yrjö Similä Teollisuuskompressorihuolto Esa Kaponen Tommy Fagerström Jessica Wahlberg-Järvenkylä Petra Siltanen Kirsi Arvila Juuso Helmijoki Eero Töyrylä Niko Virmavaara Tommi Toivonen Panu Waris Harry Huhtala Eero Ryty Juha Nieminen Heikki Malin Petri Hannula Pasi Aho Raimo Koskela Tommy Glasberg Petteri Vehkaperä Paavo Vartiainen Hannu Perttu Jukka Raikunen Sauli Leino Tommi Alanko Jani Kirkanen Tarmo Nurmio Janne Patrakka Juuso Aittala Mikko Liukkonen Esa Pylkkänen Harri Löfman Matti Kervinen Veli-Matti Varis Jari Kareinen Marko Tölli Jesse Moilanen Matti Liimatainen Kun kalusto on kunnossa, voit keskittyä omaan liiketoimintaasi. Huoltosopimuksen avulla vältetään kalliit seisokit ja ennakoimattomat korjaukset. Eri laitteillemme on olemassa omat huoltosopimuksensa kysy lisää henkilökunnaltamme! Huolto- sopimukset COP Care - Huoltosopimus kaikille, jotka haluavat pitää kallioporakoneensa jatkuvasti huippukunnossa - Atlas Copco tekee ennakoivat määräaikaishuollot aikataulun mukaan. Huollon ajaksi saat lainaksi varaporakoneen, jotta poraaminen ei keskeytyisi. - Räätälöitävissä myös käytetyille porakoneille ROC Care - Maanpäällisille urakoitsijoille tarkoitettu edullinen huoltosopimus, joka käsittää poravaunun säännöllisen tarkistuksen ja huollon - Takuuaika pitenee yhdestä vuodesta / 2000 moottoritunnista neljään vuoteen / 5000 moottorituntiin. Jatkotakuu käsittää seuraavat tärkeimmät komponentit: dieselmoottorin, kompressorin, hydrauliset pumput, ajomoottorit, ajovaihteiston, rungon, telarungot, puomin nivelet, puomin, puomin pään, syöttölaitteen pitimen poraustunnin välein Atlas Copcon huoltoasentaja huoltaa vaunun ja laatii huollosta yksityiskohtaisen pöytäkirjan - Räätälöitävissä myös käytetyille vaunuille Fleet Care - Kattava huoltosopimusratkaisu maanpäällisille urakoitsijoille, joiden vaunukannassa on eri-ikäisiä vaunuja, joilla erilaiset on huoltotarpeet. - Fleet Caren avulla pidät huoltokulut hallinnassasi, mikä puolestaan helpottaa sinua laskemaan omien töidesi hintaa. - Fleet Caren avulla saat Atlas Copcon huoltopalvelut alennettuun hintaan. CoverCARE - Kompressoreiden ja generaattoreiden huoltosopimus - Kompressorit ja generaattorit ovat monien tuotantoposessien elintärkeitä voimanlähteitä. Siksi niiden käytettävyysaste on olennaista yrityksesi suorituskyvylle. - CoverCARE tarjoaa viiden vuoden takuun, säännöllisen tarkastuksen ja huollon sekä alkuperäisosat ja öljyt.

12 22 rakentaminen & louhinta 3 / 2012 rakentaminen & louhinta 3 / Kevitsan kaivoksessa Kevitsan kaivos on tänä vuonna toimintansa aloittanut monimetallikaivos Sodankylässä. Geoteknisen tutkimuskeskuksen 1980-luvulla löytämässä esiintymässä on kuparia ja nikkeliä. Tuotantoporauksessa käytetään neljää Atlas Copco SmartROC D65 -porauslaitetta, joita kaivoksessa on huoltamassa Atlas Copcon kuuden huoltoasentajan ja työnjohtajan joukko. TEKSTI: ANNA-MARI SIPILÄ, KUVAT: MARKKU RUOTTINEN / KUVAPALVELU

13 24 rakentaminen & louhinta 3 / 2012 rakentaminen & louhinta 3 / Ge ologian tutkimuskeskus löysi Sodankylän kunnan a- lueella sijaitsevan monimetalliesiintymän vuonna Vuonna 2008 esiintymä päätyi kanadalaisen kaivosyhtiön First Quantum Minerals Ltd:n haltuun, joka päätti kaivoksen rakentamisesta marraskuussa Kaivoksen rakentaminen käynnistyi kesällä 2010 ja tuotanto kaivoksessa on alkanut tänä vuonna. Kevitsan kaivos tuottaa nikkeli-platinaryhmän rikastetta ja kupari-kultarikastetta. Tämänhetkisen arvion mukaan kaivoksen elinikä viiden miljoonan malmitonnin vuosituotannolla on 30 vuotta. Kevitsa on avolouhos, mutta maanalaista louhintaa tulevaisuudessa ei voida kokonaan sulkea pois. Arvioitu vuosituotantomäärä on tonnia nikkeliä ja tonnia kuparia. Kuparilankaa ja kitaran kieliä First Quantumin päätuote on kupari. Kupari on monikäyttöinen metalli, koska sillä on monia hyödyllisiä ominaisuuksia: sitä voidaa takoa ja se on lujaa sekä lämmönkestävää. Se on myös tehokkaimpia sähkön- ja lämmönjohtimia. Kuparista valmistetaan mm. kuparilankaa teollisuuden tarpeisiin, televiestintäkaapeleihin ja elektronisiin laitteisiin sekä kuparituotteita ja kupariseostuotteita. Nikkeliä käytetään etupäässä nikkeliteräkseen. Sitä käytetään myös monissa teollisuus- ja kulutustuotteissa, kuten ruostumattomassa teräksessä, magneeteissa, ladattavissa paristoissa ja sähkökitaran kielissä. Nikkeliä käytetään myös galvanointiin ja onpa vihreässä lasissa oleva värikin saatu aikaan nikkelillä. Kevitsan kaivoksesta lähti elokuussa ensimmäinen kuparirikastelähetys Harjavaltaan. Nikkelit menevät puolestaan jatkojalostukseen Kanadaan. First Quantumin muut kaivokset sijaitsevat meiltä katsottuna varsin eksoottisissa paikoissa: Ravensthorpen nikkelikaivos on Australiassa, Kansanshin kuparikaivos Jan Heikkilä ja SmartROC D65 Zambiassa ja Guelb Moghreinin kupari-kultakaivos Mauritaniassa. Atlas Copco Kevitsan kaivoksessa Kevitsan kaivoksessa on parisensataa työntekijää. Alihankkijoina ovat Atlas Copcon lisäksi Witraktor Oy, Suomen Rakennuskone Oy, Maanrakennus Kamara Oy ja Maansiirto Jorma Vainio Oy. Kevitsan kaivokseen on tämän vuoden alkupuolella toimitettu neljä Atlas Copcon SmartROC D65 -porauslaitetta ja lisäksi käytössä on HB iskuvasara ja ROC D7 -poravaunu. Kaivoksessa on töissä kuusi Atlas Copcon huoltoa- Kaivosinsinööri Jukka Brusila sentajaa sekä työnjohtaja. Antti Nikula on Kevitsan kaivoksen kunnossapitoinsinööri. Hänen vastuualueeseensa kuuluu liikkuva kalusto. Yhteensä yksiköitä on aikamoinen määrä, kevyttä kalustoa parikymmentä ja tuotantokalustoa saman verran, mikä takaa sen, että aina on jotain meneillään. Huollonkin suhteen kaivoksessa eletään vielä aloitusvaihetta ja uutta huoltohallia sekä varastoa vasta odotellaan. Käytettävyystavoitteessa kuitenkin ollaan ja se on tärkein mittari, sanoo Nikula. Tuotantoon suoranaisesti vaikuttavat laitteet, mukaan lukien Atlas Copcon porauslaitteet, ovat ykkösprioriteettiryhmässä kunnossapidon kannalta ja apukalusto, kuten esimerkiksi tiehöylät, ovat kakkosryhmässä. Atlas Copcon huoltomiehetkin ovat aika uusia ja paljon on vielä oppimista, mutta asenne on kohdillaan ja se on tärkeintä, Nikula toteaa. Kaivoksen koulutuspoltitiikasta Nikula kertoo, että tavoitteena on, että jokaisella laitteella on oma ajokorttinsa. Ajokortin saamiseen tarvitaan luokkahuone-opetusta ja simulaattoriharjoittelua sekä ajetaan insinööriajo. Nikula näkee koulutuksen kunnossapidon kannalta äärimmäisen tärkeänä oikealla käytöllä vähennetään myös kuluja. LOUHOK- SEEN ON SUUN- NITTEILLA JOHDI- NAUTOLINJA KIVEN KULJETTAMISEEN YLÖS LOUHOKSEN POHJALTA. Kunnossapitoinsinööri Antti Nikula Porari Jan Heikkilä kertoo Porari Jan Heikkilä on kaivoksen paikallisia työntekijöitä. Hän tulee kuljetusalalta ja poraamiskokemusta hänellä ei ole aikaisemmin. Heikkilä kertoo, että kaivoksen yhteistyössä Atlas Copcon kanssa järjestemästä simulaattorikoulutuksesta oli suuri hyöty siinä tulivat vaunun hallintalaitteet tutuksi. Kentällä on sitten oppinut sen, miten kivi missäkin tilanteessa käyttäytyy, miten höllätään pyörityspainetta. Tuotantoporauksessa on hänen mukaansa haastavinta suuri irtojen määrä parhaassa tapauksessa seitsemänkin metriä. Irtojen määrä johtuu siitä, että louhitaan rapautunutta kallion pintaa. Tätä vaunua käyttää kolme henkilöä, minun lisäkseni yksi mies ja yksi nainen. Aluksi oli vaikeuksia ja kulmia hiottiin, kun kaikki olivat kokemattomia, mutta nyt pelaa hitsinkin hyvin, kertoo Heikkilä. Kokeneemmat porarit ovat sanoneet, että jossain vaiheessa työ muuttuu tylsäksikin, poraamisen katsomiseksi, mutta sitä vaihetta vielä odotellaan, hän naurahtaa. Sodankyläläistä Jan Heikkilää ei kylmä talvikaan avolouhoksella pelota, onhan hytti mukava ja ilmastointi pelaa. Louhinnan suunnittelu Juha Kreivi on Kevitsan kaivoksen kaivosinsinööri. Työnjako menee niin, että pääinsinööri Jukka Brusila tekee pidemmän ajan suunnitelmat ja laatii karkean louhintajärjestyksen ja tämän pohjalta Juha Kreivi laatii räjäytettävät kentät. Näiden suunnitelmien lisäksi louhintaan vaikuttavat kunnossapitosuunnitelmat. Kerran viikossa nämä kaikki suunnitelmat nivotaan yhteen. Kreivi kertoo, että tunkeutuvuus vaihtelee Kevitsan kaivoksessa todella paljon; syvemmällä kivi menee todella kovaksi, yhtenäiseksi kallioksi, jolloin tunkeutuvuus putoaa. Louhokseen on suunnitteilla johdinautolinja kiven kuljettamiseen ylös louhoksen pohjalta. Euroopan kaivoksissa sitä ei ole käytössä, mutta Australiassa ja Afrikassa se on yleinen. Järjestelmä toimii samalla tavalla kuin Helsingissäkin aikaisemmin liikennöineet trollikat: kiviautot nousevat dieselmoottorilla pohjalta ja sen jälkeen niiden anturit ottavat kiinni voimalinjasta ja ajavat sitten neljääkymppiä ylös. Tehokas ja ympäristöystävällinen systeemi, toteaa Kreivi. Varautumista talven varalle Yksi haaste Kevitsan kaivokselle on koko ajan lähestymässä: kylmä ja ankara talvi. Kunnossapito varautuu talveen asiaankuuluvilla voiteluaineilla ja kaluston esilämmityksellä. Veden poisto on kriittistä ja sen merkitys korostuu erityisesti isoissa rei issä. Muutoin talveen varaudutaan siten kuin muuallakin: lämpimillä vaatteilla. Lämpimämmistä maista tulleilla kaivoksen työntekijöillä on nähty jopa lämmitettäviä kenkiä. Jukka Brusila muistuttaa myös, että kaamos voi olla henkisesti rankkaa tottumattomille ja sanoo kokemuksen tuomalla varmuudella, että siihen auttaa mielekäs tekeminen ja ajatteleminen, niin mieli pysyy vireänä. Miten paljon pohjoisen kaivoksilla on keskinäistä yhteistyötä? Virallista vähän, mutta epävirallista paljonkin, sanoo Brusila. Yhteistyö on toisinaan hyvin konkreettista: välillä on haettu toiselta kaivokselta peräkärryllä niskaöljyä, kun tarve on yllättänyt. Brusila itse on työskennellyt ennen Kevitsaa muun muassa Kittilän ja Kemin kaivoksissa, joten tietotaito siirtyy ja yhteistyö pelaa silläkin tavalla.

14 26 rakentaminen & louhinta 3 / 2012 rakentaminen & louhinta 3 / voida valvoa jatkuvasti. Hydrauliset uppopumput ovat tehoonsa nähden pieniä ulkomitoiltaan ja ne sietävät suurikokoisia epäpuhtauksia ja kestävät kuivana pyörimistä rajattomasti. Molemmat pumppumallit toimivat alle 40 l/min hydrauliikan tuotolla. Pienempi malli LWP2 sietää epäpuhtauksia 10 millimetriin saakka, kun isoveli LWP 3 hyväksyy jopa 70 mm kokkareet. LWP 3 on maarakennustyömailla kotonaan. Sähkökäyttöiset WEDA-uppopumput ovat keskipakopumppuja, jotka sietävät myös pieniläpimittaista kiintoainetta nesteessä hyvin. Sähkötoimisten pumppujen suurin valtti on kokoon nähden suuri teho ja helppo käyttöönotto työkohteella, kunhan sähkövirtaa on saatavilla. WEDA-pumppuja myy Suomessa Talhu Oy ( Hydraulisia ja paineilmatoimisia pumppuja Kopadi Oy (www. kopadi.fi). Kaikkia pumppumalleja myyvät myös rakennuskonemyyjämme, katso lisätiedot Atlas Copcon hydrauliset uppopumput ovat ulkomittojen ja tehon suhteen ylivoimaisia. Pumput sietävät suurikokoisia epäpuhtauksia, eivätkä vaurioidu kuivana pyöriessään. Vesi oikeaan paikkaan Paineilmatoiminen keskipakopumppu DIP tarjoaa suuren litratuoton matalilla nostokorkeuksilla. Paineilmatoimisia DOP-kalvopumppuja voidaan käyttää uppopumppuina äärimäisen vaikeissa olosuhteissa. Tänä vuonna Suomen sateista kevättä seurasi syyssateisiin päättynyt sadekesä. Tätä kirjoitettaessa ei vielä tiedetä alkaako oikea talvi vai seuraava sadekausi, mutta se tiedetään että väärään paikkaan kerääntyvä vesi aiheuttaa ongelmia. Atlas Copco tarjoaa vesiongelmiin ratkaisuksi markkinoiden laajimman valikoiman sähkö-, hydrauliikka- ja paineilmatoimisia pumppuja. TEKSTI: KIMMO ALAKOSKI, KUVAT: ATLAS COPCON KUVA-ARKISTO Paineilmatoimisia DOP-kalvopumppuja voidaan käyttää uppopumppuina äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa. Vaihtoehtoisesti niihin voidaan liittää imuletku veden imemiseksi hankalista kohteista, joihin pumppua ei voida sijoittaa. DOP-pumppuja voidaan kytkeä myös sarjaan, jolloin nostokorkeutta voidaan kasvattaa pumpun kokoa suurentamatta. DOP-pumput voidaan varustaa kemikaaleja kestävillä erikoiskalvoilla ja niillä voidaan pumpata myös palavia nesteitä. Pumpun läpi menevät mukisematta 30 mm kiintoainekokkareet ja siksi DOP on varmin valinta ääriolosuhteisiin, kuten kaivoksiin ja louhoksiin. Lisäetuna DOP on rakenteeltaan täysin kipinätön ja sitä voidaan käyttää huoletta räjähdysalttiissa ympäristössä. Rakennustyömaiden pelastajat Toinen paineilmapumppumalli on DIP-keskipakoispumppu ja se on tarkoitettu suhteellisen puhtaiden nesteiden pumppaamiseen. Näille pumpuille on ominaista suuri litratuotto matalilla nostokorkeuksilla ja tunteettomuus kuivana pyörimisille, kunhan paineilmalinjassa on voitelulaite. Siksi ne soveltuvat erinomaisesti rakennustyömaiden vedenpoistoon, etenkin kohteissa joissa pumppua ei Sähkökäyttöiset Atlas Copco WEDA -pumput ovat jo käsite rakennustyömailla ja konevuokraamoissa. Kattavan malliston suurin pumppu WEDA 100 painaa 510 kg ja sen tuotto on yli 20 m3 minuutissa. Atlas Copco valmistaa sähkö-, hydrauliikka- ja paineilmatoimisia pumppuja vaativiin olosuhteisiin.

15 28 rakentaminen & louhinta 3 / 2012 rakentaminen & louhinta 3 / Atlas Copcon Louhinta- ja rakennustekniikan MYYNTI Asiakaspalvelu Juha Hietamies, Kurt Malmberg, Jarno Kosunen, Jarno Savikko puhelin: Varaosamyynti, toimitusten seuranta Ilkka Eskola, toimitusjohtaja puhelin: ilkka.eskola@fi.atlascopco.com Heikki Räsänen, tuotepäällikkö puhelin: heikki.rasanen@fi.atlascopco.com Kimmo Alakoski, tuoteryhmäpäällikkö puhelin: kimmo.alakoski@fi.atlascopco.com Raimo Julkunen, tuoteryhmäpäällikkö puhelin: raimo.julkunen@fi.atlascopco.com Porauslaitteet Porakalusto maanalaisiin laitteisiin Rakennuskoneet Siirrettävät kompressorit, generaattorit, pumput, valomastot Börje Johansson, piiripäällikkö puhelin: borje.johansson@fi.atlascopco.com Esa-Matti Polvi, piiripäällikkö puhelin: esa-matti.polvi@fi.atlascopco.com Antti Nisonen, tuotepäällikkö puhelin: antti.nisonen@fi.atlascopco.com Pekka Kabanow, piiripäällikkö puhelin: pekka.kabanow@fi.atlascopco.com Porakalusto, poravaunut, hydrauliset iskuvasarat, kiviteollisuus Etelä-Suomen urakoitsijat Porakalusto, poravaunut, hydrauliset iskuvasarat Keski-ja Pohjois-Suomen urakoitsijat, Siirrettävät korkeapainekompressorit Siirrettävät kompressorit, generaattorit, pumput, valomastot Juha Lampela, aluemyyntipäällikkö puhelin: juha.lampela@fi.atlascopco.com Kari Pyttynen, tuotepäällikkö puhelin: kari.pyttynen@fi.atlascopco.com Teemu Rehn, poramestari puhelin: teemu.rehn@fi.atlascopco.com Magnus Höglund, huoltopäällikkö puhelin: magnus.hoglund@fi.atlascopco.com Porauslaitteet, timanttikairauskalusto Pohjois-Suomi, kaivokset Kaivonporauksessa käytettävä porakalusto, laitteet Rotex-maaporaustuotteet, uppoporauskalusto

16 30 rakentaminen & louhinta 3 / 2012 rakentaminen & louhinta 3 / >>>Ajankohtaista Atlas Copco Underground -sovellus tablettitietokoneille ja älypuhelimille Ipadeihin ja Android-käyttöjärjestelmällä varustettuihin tablettitietokoneisiin sekä älypuhelimiin on nyt saatavana Atlas Copco Underground -sovellus. Voit ladata sovelluksen ilmaiseksi Applen App Storesta ja Google Play:stä. Sovelluksen avulla pääset nopeasti ja vaivattomasti tarkastelemaan Atlas Copcon tunnelinporauslaitteita, lastauslaitteita, dumppereita ja muita maanalaisia laitteita. Sisältönä on teknisten tietojen lisäksi videoita, käyttösovelluksia sekä 3D-kuvia, jotka mahdollistavat tuotteiden tarkastelun kaikilta suunnilta. Tule testaamaan Atlas Copco Underground -sovellusta FinnMateriaan tai lataa ilmainen sovellus jo nyt puhelimeesi tai tablettitietokoneeseesi! Olemme mukana FinnMateria-messuilla Jyväskylässä keskiviikkona klo ja perjantaina klo Osastollamme voit muun muassa kokeilla tunnelinporausta tai maanalaista tuotantoporausta Boomer E / Simba E -simulaattorissa. Paikalla myös porakalustoa, uppopumppuja, valaistustorni ja paljon muuta. Uusia työntekijöitä Jälleenmyyjämme MAANTIIVISTYS- JA BETONITUOTTEET Talhu Oy Petikontie 17, Vantaa Puhelin: talhu@talhu.fi Valaistustorni QLT H 40 Tehokkaat työvalot varmistavat työn turvallisuuden sekä tuottavuuden pimeässä. Atlas Copco QLT H 40 -valaistustorni on kuljetettavissa helposti tarvittavaan paikkaan ja se saadaan toimimaan muutamassa minuutissa. Siinä on hydraulisesti nouseva masto, jonka korkeus on 9,2 metriä. Valoina on neljä monimetallilampuin varustettua 1000 W valaisinta. Niillä saavutetaan valais-tustaso, joka esimerkiksi 25 metrin etäisyydellä antaa 100 lx valaisutason. QLT H 40 on omalla moottorilla varustettu itsenäinen laite. Yhdellä tankkauksella se toimii 80 tuntia ja tarvittaessa siitä voidaan ottaa sähköä ulkopuoliseen käyttöön jopa 2 kw valojen toimiessa. Hiljaisena ja helppona laitteena sitä voidaan käyttää monenlaisissa kohteissa, kuten tiealueden tilapäisenä valona, työmaavalona tai ulkoilmatilaisuuksien valonlähteenä. QLT H 40 -valaistustornin työpaino nesteineen on 1240 kg ja se on varustettu jarrullisella alustalla, joten sitä voidaan hinata kevyilläkin ajoneuvoilla. Uppopumppuja ammattilaisille Suositut Weda-uppopumput toimittaa Atlas Copco ja valtuutettuna jälleenmyyjänä sekä huoltajana toimii Talhu Oy. Pumpuille on ominaista keveys ja huoltoystävällisyys. Suurimpien pumppujen moottoriteho on 54 kw ja pumppausteho suurimmillaan l/min. Mallistoon kuuluu myös erityinen mutapumppu. Perinteisestä ammattikäyttöön tarkoitetusta sarjasta pienimmät mallit ovat Weda 10 ja Weda 30, joiden moottoritehot ovat 1 kw ja 2 kw. Niiden paino on 12,5 kg ja 20 kg. Ne ovat markkinoiden kevyimpiä, mikä onkin yksi syy niiden suosioon. Uutuutena ovat Weda 04 ja Weda 08 (tehot 400W ja 750W). Suurimmat tuotot näillä pumpuilla ovat 250 l/min ja 320 l/min ja suurimmat nostokorkeudet 11 m ja 14,5 m. Mallien eritysominaisuuksista mainittakoon kuivakäyntiominaisuudet. Weda 04 voidaan toimittaa myös mallina, joka pystyy 1 mm vesikerroksen imemiseen ja se soveltuu siten esimerkiksi altaiden tyhjentämiseen tai tulvavedenpoistoon. Weda 08 eritysmalli on mutapumppu, jonka läpi voidaan pumpata 25 mm suuria partikkeleita. Se on suunniteltu sietämään mutaa ja hiekkaa. Jukka Isokääntä Tampereen alueen huoltoasentajaksi Mari Vaaranen assistant controlleriksi Vantaalle Tero Lång huoltoasentajaksi Vantaalle Marko Lindqvist huoltoasentajaksi Vantaalle Sami Savolainen huoltoasentajaksi Kevitsan kaivokseen ISKUVASARAT JA HYDRAULISET LISÄLAIT- TEET SEKÄ PAINEILMA- JA HYDRAULITOIMISET RAKENNUSKONEET Kopadi Oy Koivupuistontie Vantaa MB- JA HB-ISKUVASARAT Jasto Oy Kaarnatie Oulu puhelin: karjalainen@jasto.fi Juvan teollisuuskatu Espoo puhelin: martinkauppi@jasto.fi PORAKALUSTO JT Kaivoskoneet Oy Kytkintie 51, Helsinki puhelin: (09) sales@jtminingmachinery.fi Veskun Pora Oy Putkikatu Naantali puhelin: tai veskunpora@veskunpora.fi

17 32 rakentaminen & louhinta 3 /