Kerronnallisuus muistitiedossa. Metodifestivaalit Kari Teräs
|
|
- Marjut Niemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kerronnallisuus muistitiedossa Metodifestivaalit Kari Teräs
2 Historiantutkimus ja muistitieto Suhde on perinteisesti erittäin ongelmallinen: yleisesti tuomitseva Suurimmat epäilyt ovat kohdistuneet muistitiedon subjektiiviseen luonteeseen ja sen ajalliseen etäisyyteen kerrotuista todellisista tapahtumista Muistitiedon on katsottu loukkaavan erityisesti yhtä lähdekritiikin perussäännöistä: läheisyyden ja samanaikaisuuden periaatetta
3 Historiantutkimus ja muistitieto Muistitietohistorian (Oral History) läpimurto on muuttanut yleistä suhtautumista: epäluotettavuusteesi ei ole enää hallitsevassa asemassa Suomessa hyödynnetään haastattelumuistitiedon ohella runsaasti kirjallista keruukilpa-aineistoa, jonka käyttöön liittyy omia erityispiirteitään
4 Historiantutkimus ja muistitieto Muistitiedon käyttö vaatii monitieteisyyttä ja teoreettista orientaatiota Alessandro Portelli kehottaa muistitietohistorioitsijoita liikkumaan joustavasti eri tieteenalojen välillä ja sisällä ja hyödyntämään rohkeasti ja ennakkoluulottomasti erilaisia teoreettisia näkökulmia ja analyysitekniikoita
5 Historiantutkimus ja muistitieto Lynn Abrams (2010, 22-23) on todennut, että muistitietohistoriassa olennaista on subjektiivisuus, asioiden tulkitseminen jonkun ihmisen mielen kautta Haastattelukerronnan subjektiivisuutta voidaan hänen mukaansa pitää "muistitietohistorian leipänä ja voina, sen ehdottomana ytimenä
6 Historiantutkimus ja muistitieto Muistitietohistorioitsija ei niinkään etsi aineistostaan faktoja vaan haluaa päästä emotionaalisen reaktion, poliittisten mielipiteiden ja ihmisen subjektiivisen olemassaolon jäljille Muistitietohistoriassa ollaan kiinnostuneita siitä, miksi ihmiset muistavat niin kuin muistavat, miten he omasta elämästään ja omista kokemuksistaan kertovat ja mitä merkityksiä he niille antavat
7 Historiantutkimus ja muistitieto Muistitietohaastattelussa ei ole kyse vain informaatiosta vaan voi sanoa ennen kaikkea merkityksistä ja tulkinnoista Muistitietohistorioitsija Ron Grele on sanonut, että haastattelut eivät kerro niinkään siitä mitä tapahtui vaan siitä, mitä ihmiset ajattelevat tapahtuneen ja kuinka he ovat tämän tapahtumisen ymmärtäneet ja tulkinneet
8 Historiantutkimus ja muistitieto Alessandro Portelli (2006,55): Muistitieto kertoo vähemmän menneisyyden tosista tapahtumista kuin siitä, mikä näiden tapahtumien merkitys oli tai on muisteluhetkellä, mutta se ei tarkoita, etteikö muistitieto pyrkisi totuuden esittämiseen Portellin (2006,55) mukaan suulliset lähteet eivät kerro meille vain, mitä ihmiset tekivät, vaan sen, mitä he halusivat tehdä, mitä he uskoivat tekevänsä ja mitä he jälkikäteen katsovat tehneensä
9 Historiantutkimus ja muistitieto Taina Ukkonen (2010, ) tekee jaottelun realistiseen ja tulkinnalliseen muistitietohistoriaan. Ensiksi mainitussa kiinnostuksen kohteena on menneisyys: mitä on tapahtunut, mitä siitä kerrotaan ja jossain määrin myös miten tapahtumia kerrotaan ja tulkitaan Aineistoista etsitään sekä faktatietoa että muistelijan omaa kokemusta ja mielipiteitä
10 Historiantutkimus ja muistitieto Tulkinnallisessa muistitietohistoriassa tutkimuksen kohteena on sekä menneisyys että nykyisyys ja erityisesti näiden kahden suhde muistelussa: miten mennyttä nykyhetkessä kerrotaan ja tulkitaan, mitä otetaan esille ja mitä muistetaan ja mistä vaietaan? Muistelu nähdään kerrontana ja menneisyyden tulkintana ja prosessina, jossa olennaista on antaa merkityksiä menneisyydelle nykyisyyden lähtökohdista
11 Intersubjektiivisuus muistitiedossa Muistitiedon tulkinnassa intersubjektiivisuus ja dialogisuus ovat keskeisiä Kuvatessaan muistitietohaastattelujen erityisyyttä kerronnan lajina Michael Frisch esitti jo vuonna 1990 paljon keskustelua herättäneen ajatuksen "yhteisestä tekijyydestä". Kokemuskerronnallisessa haastattelussa muodostuu dynaaminen, dialoginen suhde, joka rohkaisee aktiivista muistamista ja merkitysten antoa (Frisch 1990; Thomson 2011).
12 Intersubjektiivisuus muistitiedossa Muistitietoaineisto syntyy vuorovaikutuksessa elävien ihmisten kanssa, jolloin siihen sisältyy yhteistyötä ja neuvottelua: sekä haastattelija että haastateltava vaikuttavat kulloiseenkin lopputulokseen. Kertomus tuotetaan yhdessä: huomio on kiinnitettävä molempiin osapuoliin, heidän käyttäytymiseensä, asemaansa ja niiden muutoksiin haastattelutilanteessa
13 Kertomus muistitietohistoriassa Narrative is one of the ways by whic people make sense of experience and communicate it to others. A narrative is an ordered account created out of disordered material or experiece. (Abrams 2010, 106) Kertomuksen tutkimus identifioi ja sen jälkeen selittää niitä tapoja, joilla ihmiset luovat ja käyttävät tarinoita tulkitessaan maailmaa
14 Kertomus muistitietohistoriassa Kertomuksessa ei ole kyse pelkästään tarinan sisällöstä vaan sen kertomisesta, tarinan jäsentämisestä ja sen dramatisoinnista Abramsin mukaan kertomus, jota teemme ajattelemattamme, on osa jokapäiväistä toimintaamme, väline sen kommunikointiin, mitä me tiedämme maailmasta ja miten kommunikoimme toistemme kanssa Käytämme kertomuksia kertoaksemme tarinan itsestämme ja muista
15 Kertomus muistitietohistoriassa Useimmat muistitietohistorioitsijat liittävät Abramsin mukaan kertomuksen ja sen muodostumisen olosuhteet tiiviisti yhteen: teksti ja konteksi kuuluvat yhteen Kertomuksentutkijat ovat omaksuneet joustavan ja aineistolähtöisen suhteen teksteihin kiinnittäen huomiota niihin tapoihin, joilla haastateltavat tuottavat kertomuksia tietyssä spesifissä kertomuksellisessa kontekstissa, kuten muistitietohaastattelussa
16 Kertomus muistitietohistoriassa Muistitietohistorioitsijat ovat kiinnittäneet huomiota myös intertekstuaalisuuteen, erilaisten kerronnallisten rakenteiden lainaamiseen sosiaalisesta ympäristöstään Haastattelujen analyysissä on havaittu, että ihmiset kertovat tarinoita siinä muodossa, joita he ovat löytäneet romaaneista, sanomalehdistöstä, saippuaoopperoista jne. Tehtävänä on paljastaa mitä kertoja tarkoittaa käyttämällä tällaista kertomuksellista rakennetta
17 Kertomus muistitietohistoriassa Alessandro Portellin mukaan suullisen historian narratiivia voidaan tarkastella historiakerronnan kolmiportaisen rakenteen kautta Hän erottaa toisistaan (1) institutionaalisen kerronnan, joka liittyy yleensä "suureen politiikkaan" ja ideologiaan valtiollisella tasolla ja joka liikkuu tavallisesti yleisellä ja ikään kuin persoonamattoman kerronnan tasolla.
18 Kertomus muistitietohistoriassa (2) Yhteisöllisessä kerronnassa asioista puhutaan me-muodossa, ja puhe kohdistuu yhteisöön tai työpaikkaan (3) Persoonallisessa kerronnassa puhutaan minä-muodossa yksityis- ja arkielämästä ja omista henkilökohtaisista asioista Miten ne liittyvät ja linkittyvät toisiinsa: tuleeko tasojen välille interventioita, hallitseeko jokin näistä muita ja missä määrin historiakerronnan kokonaisuus vaihtelee eri kertojien kesken?
19 Kertomus muistitietohistoriassa Kertomusanalyysiesimerkki Marie-Francoise Chanfrault-Duchetin tutkimuksesta, jossa hän tutkii kahden naisen elämäntarinoita ensimmäisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta Hänen analyysissään on kolme tasoa: Ensinnäkin hän erottaa lähiluvun kautta toistuvasti esiintyneen avainfraasit, joiden kautta hän tarkastelee kohteittensa suhdetta yhteiskuntaan
20 Kertomus muistitietohistoriassa Esim. toistuva fraasi oli minun oli pakko heijastaa ristiriitaista suhdetta ja toinen en olisi halunnut mutta mitä saatoin tehdä puolestaan monimerkityksellistä suhdetta kertojan itsensä ja yhteiskunnan välillä Toisessa vaiheessa hän pyrki erottamaan kertojien käyttämiä kertomuksellisia keinoja hyödyntäen Hayden Whiten juonikategorioita
21 Kertomus muistitietohistoriassa Kolmannessa analyyttisessä vaiheessa hän erotti kollektiivisia myyttejä jotka edustavat hänen tutkimuskohteittensa maailmankuvaa ja jotka muokkasivat heidän elämäntarinoidensa kerrontaa: toiselle kertojalle ominaisia olivat vallankumous ja luokkataistelu ja toiselle land of milk and honey, joka on lainattu juutalaisesta uskonnollisuudesta
22 Kertomus muistitietohistoriassa Chanfrault-Duchetille kertomuksellinen konstruktio ei ole tietoista toimintaa, vaan hän kuvaa sitä esitietoiseksi Tärkeintä kertojen vastauksissa ei ole niiden sisältö vaan kertomuksellinen organisaatio koska se kertoo, miten kertoja asemoi itsensä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin
23 Veteraanikansanedustajien haastattelut Esimerkki laajasta ja systemaattisesta muistitietoaineistosta Yhtäjaksoisesti Eduskunnan kirjastossa vuodesta 1988 toiminut muistitietohanke kirjasto/aineistot/eduskunta/arkistonaineistottietopaketti/sivut/veteraanikansanedustajienmuistitietoarkisto.aspx Laajuutensa, jatkuvuutensa ja systemaattisuutensa puolesta, se on kansainvälisesti ainutlaatuinen
24 Veteraanikansanedustajien haastattelut Hanke on tuottanut vuoteen 2015 mennessä yhteensä 385 haastattelua, joiden keskipituus on noin kuusi tuntia Kaikkiaan tekstinnettyjä sivuja on yhteensä lähes ja tuntia; keskimäärin jokaisessa haastattelussa on 160 sivua Aineisto on digitoitu tekstinä ja puheena Aineiston käyttö tutkimuskäyttöön on luvanvaraista
25 Veteraanikansanedustajien haastattelut Haastattelut on tehty yhtenäisen teemarungon pohjalta (kerran uusittu) Tavoitteena on kerätä myös sellaista kokemuspohjaista tietoa, josta ei jää muita jälkiä, jota ei ole muulla tavalla saatavilla ja josta on luontevaa kertoa vasta jälkikäteen Noin neljännes haastateltavista on julkaissut yhden tai useita muistelmateoksia: vertailuaineistoa on olemassa
26 Veteraanikansanedustajien haastattelut Osassa muistelmia haastattelu on aineistona ja osassa muistelmia kommentoidaan haastattelussa Veteraanikansanedustajien muistitietoaineistoa kerätään julkilausutusti tulevaa historiantutkimusta varten ilman välitöntä julkisuuden painetta
27 Veteraanikansanedustajien haastattelut Kaikkia tulevia tutkimusintressejä on mahdotonta ennustaa, minkä vuoksi tulevaisuuden hallinta on lähtökohtaisesti vaikeaa kokeneille poliitikoillekin On toivottavaa, että haastatteluissa esiintyy ensinnäkin sellaista autobiografista tunnustuksellisuutta, joka poikkeaa tavanomaisesta puhekulttuurista ja jossa haastateltava arvioi omaa toimintaansa toisista lähtökohdista kuin aktiiviaikanaan
28 Veteraanikansanedustajien haastattelut Veteraanikansanedustajien haastatteluaineistoon sisältyy metodisesti tärkeitä näköhtia: 1. Dialogisuus: ei ole kyse yksittäisen tutkijan suunnittelemasta ja toteuttamasta muistitietomateriaalista, vaan keruu tapahtuu kokeneiden haastattelijoiden ja exkansanedustajien välisessä vuoropuhelussa: roolit, asemointi ja jatkuva neuvottelu
29 Veteraanikansanedustajien haastattelut Mikä on haastattelijan merkitys kertomuksen tuottamisessa 2. Temporaalisuus: useita aikatasoja Keruussa noudatettu tiedonintressi ja aineistoa tänä päivänä käyttävän tutkijan näkemys muistitiedon luonteesta saattavat poiketa huomattavasti 3. Institutionaalisuus: eduskuntainstituution legitimoima ja sen ehdoilla tapahtuva keruu
30 Veteraanikansanedustajien haastattelut Veteraanikansanedustajien muistitietoa voidaan tulkita Jaber F. Gubriumin ja James A. Holsteinin kiteyttämän kerronnallisen ympäristön (narrative reality) käsitteen kautta, osana parlamentti-instituutioon kytkeytynyttä toimintaa Veteraanikansanedustajien muistitietoaineisto luo edellytyksiä tutkia myös kollektiivisen tai sosiaalisen muistin ulottuvuuksia kansanedustajuuden instituution sisällä
31 Veteraanikansanedustajien haastattelut 4. Eliittimuistitietoa: ex-kansanedustajat ovat haastatteluyhteiskunnan edustajia: tottuneita ja taitavia Esimerkiksi Eva McMahan on painottanut, että eliittimuistitiedossa sekä haastattelija että haastateltava hyödyntävät tietoisesti erilaisia diskursiivisia käytäntöjä kontrolloidakseen informaatiota ja saavuttaakseen haastattelussa tarvittavan yhteistyön
32 Veteraanikansanedustajien haastattelut Haastateltavat ovat tottuneet ilmaisemaan asiansa tilanteeseen sopivalla tavalla ja heillä riittää usein sosiaalisia taitoja haastattelutilanteen hallitsemiseen: heillä on neuvottelutaitoa ja voimaa haastattelutilanteessa Heillä saattaa myös olla intressiä varjella julkista kuvaansa tutkimushaastattelussa
33 Tutkimusesimerkki: Veikko Vennamo Taustalla tekeillä oleva yhteisartikkeli, jossa tutkitaan Veikko Vennamon hyödyntämiä kerronnan keinoja ja historiatulkintoja sekä hänen muistelmissaan että haastattelussa Yhtenä ajatuksena on verrata näissä aineistoryhmissä esiintyvää kerrontaa toisiinsa Keskeisenä lähestymistapana on retorinen kertomuksentutkimus
34 Vennamo Aineistot: Vennamon haastattelu, joka on tehty kolmessa osassa syksyllä 1992, yhteensä 253 tekstinnettyä sivua, kesto 7,5 tuntia Kolme muistelmateosta: Kulissien takaa 1987, Jälleenrakennuksen ihme (yhdessä P.O. Väisäsen kanssa) 1988, Kekkos-dikatuurin vankina 1989
35 Vennamo
36 Veikko Vennamo Syntyi Jaakkiman pitäjässä Karjalassa Lakitieteen lisensiaatti 1939, varatuomari vuotiaana Sota-aikana karjalaisten pika-asutuksen toimistopäällikkö maatalousministeriössä Vennamo nimitettiin vuonna 1943 asutusasiain toimiston ASO:n jälleenrakennustoimiston päälliköksi
37 Veikko Vennamo Jatkosodan päätyttyä Vennamo järjesti Maatalousministeriön asutusasiainosaston päällikkönä kaikkiaan yli evakolle, rintamamiehelle ja kaatuneiden omaisille uudet maatilat tai rakennustontit muualle Suomeen maanhankintalain perusteella ASO:n päällikkönä ja ylijohtajana : katkera ero Kansanedustaja (Maalaisliitto)
38 Veikko Vennamo Kansanedustaja (Suomen Pientalonpoikien Puolue) ja (Suomen Maaseudun Puolue) Diktaattori Kekkosen kärkäs vastustaja: halusi tuhota minut Värikäs ja kiistelty poliittinen persoona: populistinen poliitikko Oma kieli: rötösherrat, rappio, kyllä kansa tietää, unohdettu kansa, talonpojan tappolinja, pelin politiikka jne.
39 Veikko Vennamo Vahva historiatulkinta: estin vallankumouksen Suomessa Menestys presidentinvaaleissa 1968 ja eduskuntavaaleissa 1970 nosti Vennamon varteenotettavaksi poliitikoksi
40 Vennamo
Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015
Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015 Mitä on kertomus? Kognitiivinen lähestymistapa otapa ja väline ajatella ooletus toisen mielensisällöistä ja pyrkimyksistä Retorinen
LisätiedotIHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi
. IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu
LisätiedotSuomalaisen muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä
Elore (ISSN 1456-3010), vol. 17 2/2010. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/2_10/ukkonen_2_10.pdf] Kirja-arvio Suomalaisen muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotYksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona
Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann
LisätiedotTyöyhteisön näkökulma - osatutkimus
Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön
LisätiedotKIRJA-ARVIO: MUISTITIETOTUTKIMUKSEN KÄSIKIRJA
ELORE (ISSN 1456-3010), vol. 14 1/2007. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/1_07/kaa1_07.pdf] KIRJA-ARVIO: MUISTITIETOTUTKIMUKSEN KÄSIKIRJA Fingerroos, Outi
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotEdustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet
Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus
LisätiedotTyöllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen
Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen Ratko hanke, VAMLAS ry Työyhteisön näkökulma osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät
LisätiedotAJANKOHTAISTA: RIKOSTEN JÄLJET. ETSIVÄN TYÖTÄ YHTEISÖN,
ELORE (ISSN 1456-3010), vol. 15 2/2008. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/2_08/haa2_08.pdf] AJANKOHTAISTA: RIKOSTEN JÄLJET. ETSIVÄN TYÖTÄ YHTEISÖN, SUVUN
LisätiedotMetodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi
Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi Matti Hyvärinen: Asemoinnin analyysin tasot Mari Hatavara (Tampereen yliopisto): Kertovien äänten analyysi asemointitutkimuksen välineenä Hanna Rautajoki (Tampereen
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotAJANKOHTAISTA: MONITIETEISTÄ MUISTITIETOTUTKIMUSTA
ELORE (ISSN 1456-3010), vol. 14 1/2007. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/1_07/kum1_07.pdf] AJANKOHTAISTA: MONITIETEISTÄ MUISTITIETOTUTKIMUSTA Memory and
LisätiedotKokemuksellisuus politiikan julkisuudessa
Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE
ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.
LisätiedotHaastattelut menetelmänä ja aineistona
Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä
LisätiedotMiten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa?
Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa? Pohdiskelua Pohjois- Karjalan TE-toimisto psykologi Mirja Kuiri 1 13.4.2016 LÄHTOKOHTIA Mitä ajattelemme kulttuurista? Ajattelemmeko kotoutumista enemmän
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotNarratiivinen tutkimus
Narratiivinen tutkimus Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Syksy 2011 Kertomus, Tarina narrative=kertomus, kerronnallinen, kertomuksellinen story=tarina kertomus=tarina tarinallinen tutkimus = kerronnallinen
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
LisätiedotHallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
LisätiedotBoard Game Lab. 4 Teema. Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi
Board Game Lab 4 Teema Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi Sisältö Alustus 1. Mikä on teema? 2. Teeman suunnittelu ja kehittäminen Työskentelyä Keskustelua Teeman suunnittelua Mikä on teema? Peli = mekaniikka
LisätiedotHistoriantutkimus ja tietosuja. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä
Historiantutkimus ja tietosuja Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä 15.3.2018 Historiantutkimuksen etiikka on ensimmäinen suomenkielinen käsikirja historiantutkimuksen
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
LisätiedotJOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE
LisätiedotTyöryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa
Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan
LisätiedotSari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus
Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,
LisätiedotHISTORIA. Oppiaineen tehtävä
1 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä
LisätiedotTutkintovaatimukset 2015-2020
TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotAikuisten museo. Aikuisten museo
Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa
LisätiedotAlkoholitutkimus ja alkoholipolitiikka: onko tutkimuksella merkitystä?
Alkoholitutkimus ja alkoholipolitiikka: onko tutkimuksella merkitystä? - osaammeko tehdä tutkimuksen merkitykselliseksi? Pia Mäkelä 4.5.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimus Lähde: Nature Politiikka/
LisätiedotAlueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä
Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
Lisätiedotkertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa
Mitä historia on? historia on kreikkaa ja tarkoittaa kertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä humanistinen aine, joka selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa eri aikakausina ja eri ilmiöissä tiedot
LisätiedotHISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO
HISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO KÄSITTEET Historian käyttö Menneisyyden eri ilmenemismuodot nykyisyydessä Historiapolitiikka Historian poliittista käyttöä
LisätiedotMAPOLIS toisenlainen etnografia
MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotTulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti
Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Toimintaympäristön ja sen muutosten tarkastelu Ympäristön ilmiöiden ja muutosten systemaattista
LisätiedotMiten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja
Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotTiedote maalausaikaneuvotteluista
Tiedote maalausaikaneuvotteluista Cab on lähettänyt 17.1.2017 tiedotteen jossa he kertovat että maalausaika tulee muuttumaan 27.4.2017 Tämä 17.1.2017 lähetetty tiedote uusista ajoista on yksin ja ainoastaan
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotNuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo
Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotLuetteloinnin tasot Ajatuksia museoissa tehtävästä luettelointityöstä
Luetteloinnin tasot Ajatuksia museoissa tehtävästä luettelointityöstä Ajankohtaisseminaari museoiden kokoelmahallinnasta Helsinki, 14. 15.4.2008 Teemu Ahola Kokoelmapäällikko Työväenmuseo WERSTAS Luettelointityön
LisätiedotMUUTOS ON MAHDOLLISUUS
MUUTOS ON MAHDOLLISUUS Miten autan itseäni onnistumaan muutosten keskellä Varkaus, syksy 2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Palomacorento
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotTyöryhmä Nuoret asiakkaina ja toimijoina vai toiminnan kohteena?
SOSIAALIPEDAGOGIIKAN PÄIVÄT 6-7.4.2017, Mikkeli Työryhmä Nuoret asiakkaina ja toimijoina vai toiminnan kohteena? Jaana Poikolainen, KT & Tiina Kirvesniemi, KT Sosiaalipedagogiikan päivät 6.-7.4.2017 Esitykset
LisätiedotValmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015
Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotLähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.
Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että
LisätiedotEvakkokarjalaisena Suomessa Elämänkerrallinen tutkimus evakkokarjalaisista toisen maailmansodan
Evakkokarjalaisena Suomessa Elämänkerrallinen tutkimus evakkokarjalaisista toisen maailmansodan jälkeen Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden laitos Pro Gradu -tutkielma Tiina
LisätiedotKovera luottamus särkymättömässä demokratiassa
Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Avoimen hallinnon III toimintaohjelman käynnistystilaisuus 24.8.2017
LisätiedotTulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle
Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
LisätiedotIlmastovaalit ja populismi
Kaasuyhdistyksen kevätseminaari 10.4.2019, Helsinki Ilmastovaalit ja populismi Antto Vihma Vanhempi tutkija, dosentti Ulkopoliittinen instituutti antto.vihma@fiia.fi Ilmastonmuutos on vihdoin vaalikeskustelun
LisätiedotAKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605
AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa
LisätiedotKommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen
Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten
LisätiedotOppiminen narratiivisena prosessina. Eero Ropo Kasvatustieteiden yksikkö
Oppiminen narratiivisena prosessina Eero Ropo Kasvatustieteiden yksikkö 2 Esityksen pääkohdat Narratiivisuuden taustasta kasvatustieteissä Oppiminen narratiivisena prosessina Narratiivinen identiteetti
LisätiedotMusiikki oppimisympäristönä
Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä
LisätiedotMuistatko? muistitiedon keruu ja muisteluhaastattelut vanhustyössä. opas lähihoitajaopiskelijoille. Ammattiopisto Lappia. Tornionlaakson maakuntamuseo
Muistatko? muistitiedon keruu ja muisteluhaastattelut vanhustyössä opas lähihoitajaopiskelijoille Ammattiopisto Lappia Tornionlaakson maakuntamuseo Sini Mari Lepistö 2009 Sisällys 1. Muistatko? 3 2. Mitä
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotTutkimustiedosta päätöksentekoon
Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa
LisätiedotAMMATILLINEN HARKINTA
AMMATILLINEN HARKINTA Satu Aittomäki 3/15/2017 Toimintaterapian harjoittelu 1 Ammatillinen/Käytännön päättely/harkinta/päätöksenteko Clinical Reasoning Ammatillinen harkinta on Ajatteluprosessi, jota ammattilaiset
LisätiedotMYYTIT Totta vai tarua?
MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia
LisätiedotErotuomarin polku. ja koulutukset. Kansainvälinen ura. Valioerotuomarit Miesten SMliiga. Liittoerotuomarikurssi
Erotuomarin polku ja koulutukset Liittoerotuomarikurssi Kansainvälinen ura Liittoerotuomarit Naisten SM-sarja Miesten 1.divisioona Alkeiskurssi tai sääntökoulutus sekä koeottelu Jatkokurssi sekä vuosittainen
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt
SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
LisätiedotKIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ
KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5
LisätiedotMiksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.
Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja
LisätiedotOpetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös
LisätiedotLAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotVieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa
LisätiedotEuroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto
Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa
LisätiedotTuomioistuin kehittämisen kohteena
Tuomioistuin kehittämisen kohteena Prosessi- ja insolvenssioikeuden teemaseminaari Tuomioistuin, lainsäätäjä ja asiakas Helsingin yliopisto 25.11.2014 Vaula Haavisto, FT Rakennusriita, rivitalon asukkaan
LisätiedotReserviläisjohtajana sodassa
Reserviläisjohtajana sodassa 1939-1944 Vaikeiden johtamistilanteiden kokemukselliset kategoriat KTT Jukka I. Mattila 2018 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 1.1 Tutkimuksen aihe Teemana reserviläisten
LisätiedotYhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.
Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen
LisätiedotTERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA
LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri
LisätiedotPUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ
TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista
LisätiedotMoni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona
LisätiedotKirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo
Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun
LisätiedotLasten haastattelu lastensuojelussa
Lasten haastattelu lastensuojelussa Sauli Hyvärinen Johtava asiantuntija Lastensuojelun Keskusliitto 3.5.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl.
LisätiedotHeikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi
Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotNÄKÖKULMIA MUISTITIETOTUTKIMUKSEEN
NÄKÖKULMIA MUISTITIETOTUTKIMUKSEEN KEMUn starttipäivä 14.10.2016 Anne Heimo, Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto anne.heimo@helsinki.fi / anheimo@utu.fi Muistitiedon erityisyys The first thing that makes
LisätiedotFiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4
Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia
Lisätiedot