Kerronnallisuus muistitiedossa. Metodifestivaalit Kari Teräs

Transkriptio

1 Kerronnallisuus muistitiedossa Metodifestivaalit Kari Teräs

2 Historiantutkimus ja muistitieto Suhde on perinteisesti erittäin ongelmallinen: yleisesti tuomitseva Suurimmat epäilyt ovat kohdistuneet muistitiedon subjektiiviseen luonteeseen ja sen ajalliseen etäisyyteen kerrotuista todellisista tapahtumista Muistitiedon on katsottu loukkaavan erityisesti yhtä lähdekritiikin perussäännöistä: läheisyyden ja samanaikaisuuden periaatetta

3 Historiantutkimus ja muistitieto Muistitietohistorian (Oral History) läpimurto on muuttanut yleistä suhtautumista: epäluotettavuusteesi ei ole enää hallitsevassa asemassa Suomessa hyödynnetään haastattelumuistitiedon ohella runsaasti kirjallista keruukilpa-aineistoa, jonka käyttöön liittyy omia erityispiirteitään

4 Historiantutkimus ja muistitieto Muistitiedon käyttö vaatii monitieteisyyttä ja teoreettista orientaatiota Alessandro Portelli kehottaa muistitietohistorioitsijoita liikkumaan joustavasti eri tieteenalojen välillä ja sisällä ja hyödyntämään rohkeasti ja ennakkoluulottomasti erilaisia teoreettisia näkökulmia ja analyysitekniikoita

5 Historiantutkimus ja muistitieto Lynn Abrams (2010, 22-23) on todennut, että muistitietohistoriassa olennaista on subjektiivisuus, asioiden tulkitseminen jonkun ihmisen mielen kautta Haastattelukerronnan subjektiivisuutta voidaan hänen mukaansa pitää "muistitietohistorian leipänä ja voina, sen ehdottomana ytimenä

6 Historiantutkimus ja muistitieto Muistitietohistorioitsija ei niinkään etsi aineistostaan faktoja vaan haluaa päästä emotionaalisen reaktion, poliittisten mielipiteiden ja ihmisen subjektiivisen olemassaolon jäljille Muistitietohistoriassa ollaan kiinnostuneita siitä, miksi ihmiset muistavat niin kuin muistavat, miten he omasta elämästään ja omista kokemuksistaan kertovat ja mitä merkityksiä he niille antavat

7 Historiantutkimus ja muistitieto Muistitietohaastattelussa ei ole kyse vain informaatiosta vaan voi sanoa ennen kaikkea merkityksistä ja tulkinnoista Muistitietohistorioitsija Ron Grele on sanonut, että haastattelut eivät kerro niinkään siitä mitä tapahtui vaan siitä, mitä ihmiset ajattelevat tapahtuneen ja kuinka he ovat tämän tapahtumisen ymmärtäneet ja tulkinneet

8 Historiantutkimus ja muistitieto Alessandro Portelli (2006,55): Muistitieto kertoo vähemmän menneisyyden tosista tapahtumista kuin siitä, mikä näiden tapahtumien merkitys oli tai on muisteluhetkellä, mutta se ei tarkoita, etteikö muistitieto pyrkisi totuuden esittämiseen Portellin (2006,55) mukaan suulliset lähteet eivät kerro meille vain, mitä ihmiset tekivät, vaan sen, mitä he halusivat tehdä, mitä he uskoivat tekevänsä ja mitä he jälkikäteen katsovat tehneensä

9 Historiantutkimus ja muistitieto Taina Ukkonen (2010, ) tekee jaottelun realistiseen ja tulkinnalliseen muistitietohistoriaan. Ensiksi mainitussa kiinnostuksen kohteena on menneisyys: mitä on tapahtunut, mitä siitä kerrotaan ja jossain määrin myös miten tapahtumia kerrotaan ja tulkitaan Aineistoista etsitään sekä faktatietoa että muistelijan omaa kokemusta ja mielipiteitä

10 Historiantutkimus ja muistitieto Tulkinnallisessa muistitietohistoriassa tutkimuksen kohteena on sekä menneisyys että nykyisyys ja erityisesti näiden kahden suhde muistelussa: miten mennyttä nykyhetkessä kerrotaan ja tulkitaan, mitä otetaan esille ja mitä muistetaan ja mistä vaietaan? Muistelu nähdään kerrontana ja menneisyyden tulkintana ja prosessina, jossa olennaista on antaa merkityksiä menneisyydelle nykyisyyden lähtökohdista

11 Intersubjektiivisuus muistitiedossa Muistitiedon tulkinnassa intersubjektiivisuus ja dialogisuus ovat keskeisiä Kuvatessaan muistitietohaastattelujen erityisyyttä kerronnan lajina Michael Frisch esitti jo vuonna 1990 paljon keskustelua herättäneen ajatuksen "yhteisestä tekijyydestä". Kokemuskerronnallisessa haastattelussa muodostuu dynaaminen, dialoginen suhde, joka rohkaisee aktiivista muistamista ja merkitysten antoa (Frisch 1990; Thomson 2011).

12 Intersubjektiivisuus muistitiedossa Muistitietoaineisto syntyy vuorovaikutuksessa elävien ihmisten kanssa, jolloin siihen sisältyy yhteistyötä ja neuvottelua: sekä haastattelija että haastateltava vaikuttavat kulloiseenkin lopputulokseen. Kertomus tuotetaan yhdessä: huomio on kiinnitettävä molempiin osapuoliin, heidän käyttäytymiseensä, asemaansa ja niiden muutoksiin haastattelutilanteessa

13 Kertomus muistitietohistoriassa Narrative is one of the ways by whic people make sense of experience and communicate it to others. A narrative is an ordered account created out of disordered material or experiece. (Abrams 2010, 106) Kertomuksen tutkimus identifioi ja sen jälkeen selittää niitä tapoja, joilla ihmiset luovat ja käyttävät tarinoita tulkitessaan maailmaa

14 Kertomus muistitietohistoriassa Kertomuksessa ei ole kyse pelkästään tarinan sisällöstä vaan sen kertomisesta, tarinan jäsentämisestä ja sen dramatisoinnista Abramsin mukaan kertomus, jota teemme ajattelemattamme, on osa jokapäiväistä toimintaamme, väline sen kommunikointiin, mitä me tiedämme maailmasta ja miten kommunikoimme toistemme kanssa Käytämme kertomuksia kertoaksemme tarinan itsestämme ja muista

15 Kertomus muistitietohistoriassa Useimmat muistitietohistorioitsijat liittävät Abramsin mukaan kertomuksen ja sen muodostumisen olosuhteet tiiviisti yhteen: teksti ja konteksi kuuluvat yhteen Kertomuksentutkijat ovat omaksuneet joustavan ja aineistolähtöisen suhteen teksteihin kiinnittäen huomiota niihin tapoihin, joilla haastateltavat tuottavat kertomuksia tietyssä spesifissä kertomuksellisessa kontekstissa, kuten muistitietohaastattelussa

16 Kertomus muistitietohistoriassa Muistitietohistorioitsijat ovat kiinnittäneet huomiota myös intertekstuaalisuuteen, erilaisten kerronnallisten rakenteiden lainaamiseen sosiaalisesta ympäristöstään Haastattelujen analyysissä on havaittu, että ihmiset kertovat tarinoita siinä muodossa, joita he ovat löytäneet romaaneista, sanomalehdistöstä, saippuaoopperoista jne. Tehtävänä on paljastaa mitä kertoja tarkoittaa käyttämällä tällaista kertomuksellista rakennetta

17 Kertomus muistitietohistoriassa Alessandro Portellin mukaan suullisen historian narratiivia voidaan tarkastella historiakerronnan kolmiportaisen rakenteen kautta Hän erottaa toisistaan (1) institutionaalisen kerronnan, joka liittyy yleensä "suureen politiikkaan" ja ideologiaan valtiollisella tasolla ja joka liikkuu tavallisesti yleisellä ja ikään kuin persoonamattoman kerronnan tasolla.

18 Kertomus muistitietohistoriassa (2) Yhteisöllisessä kerronnassa asioista puhutaan me-muodossa, ja puhe kohdistuu yhteisöön tai työpaikkaan (3) Persoonallisessa kerronnassa puhutaan minä-muodossa yksityis- ja arkielämästä ja omista henkilökohtaisista asioista Miten ne liittyvät ja linkittyvät toisiinsa: tuleeko tasojen välille interventioita, hallitseeko jokin näistä muita ja missä määrin historiakerronnan kokonaisuus vaihtelee eri kertojien kesken?

19 Kertomus muistitietohistoriassa Kertomusanalyysiesimerkki Marie-Francoise Chanfrault-Duchetin tutkimuksesta, jossa hän tutkii kahden naisen elämäntarinoita ensimmäisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta Hänen analyysissään on kolme tasoa: Ensinnäkin hän erottaa lähiluvun kautta toistuvasti esiintyneen avainfraasit, joiden kautta hän tarkastelee kohteittensa suhdetta yhteiskuntaan

20 Kertomus muistitietohistoriassa Esim. toistuva fraasi oli minun oli pakko heijastaa ristiriitaista suhdetta ja toinen en olisi halunnut mutta mitä saatoin tehdä puolestaan monimerkityksellistä suhdetta kertojan itsensä ja yhteiskunnan välillä Toisessa vaiheessa hän pyrki erottamaan kertojien käyttämiä kertomuksellisia keinoja hyödyntäen Hayden Whiten juonikategorioita

21 Kertomus muistitietohistoriassa Kolmannessa analyyttisessä vaiheessa hän erotti kollektiivisia myyttejä jotka edustavat hänen tutkimuskohteittensa maailmankuvaa ja jotka muokkasivat heidän elämäntarinoidensa kerrontaa: toiselle kertojalle ominaisia olivat vallankumous ja luokkataistelu ja toiselle land of milk and honey, joka on lainattu juutalaisesta uskonnollisuudesta

22 Kertomus muistitietohistoriassa Chanfrault-Duchetille kertomuksellinen konstruktio ei ole tietoista toimintaa, vaan hän kuvaa sitä esitietoiseksi Tärkeintä kertojen vastauksissa ei ole niiden sisältö vaan kertomuksellinen organisaatio koska se kertoo, miten kertoja asemoi itsensä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin

23 Veteraanikansanedustajien haastattelut Esimerkki laajasta ja systemaattisesta muistitietoaineistosta Yhtäjaksoisesti Eduskunnan kirjastossa vuodesta 1988 toiminut muistitietohanke kirjasto/aineistot/eduskunta/arkistonaineistottietopaketti/sivut/veteraanikansanedustajienmuistitietoarkisto.aspx Laajuutensa, jatkuvuutensa ja systemaattisuutensa puolesta, se on kansainvälisesti ainutlaatuinen

24 Veteraanikansanedustajien haastattelut Hanke on tuottanut vuoteen 2015 mennessä yhteensä 385 haastattelua, joiden keskipituus on noin kuusi tuntia Kaikkiaan tekstinnettyjä sivuja on yhteensä lähes ja tuntia; keskimäärin jokaisessa haastattelussa on 160 sivua Aineisto on digitoitu tekstinä ja puheena Aineiston käyttö tutkimuskäyttöön on luvanvaraista

25 Veteraanikansanedustajien haastattelut Haastattelut on tehty yhtenäisen teemarungon pohjalta (kerran uusittu) Tavoitteena on kerätä myös sellaista kokemuspohjaista tietoa, josta ei jää muita jälkiä, jota ei ole muulla tavalla saatavilla ja josta on luontevaa kertoa vasta jälkikäteen Noin neljännes haastateltavista on julkaissut yhden tai useita muistelmateoksia: vertailuaineistoa on olemassa

26 Veteraanikansanedustajien haastattelut Osassa muistelmia haastattelu on aineistona ja osassa muistelmia kommentoidaan haastattelussa Veteraanikansanedustajien muistitietoaineistoa kerätään julkilausutusti tulevaa historiantutkimusta varten ilman välitöntä julkisuuden painetta

27 Veteraanikansanedustajien haastattelut Kaikkia tulevia tutkimusintressejä on mahdotonta ennustaa, minkä vuoksi tulevaisuuden hallinta on lähtökohtaisesti vaikeaa kokeneille poliitikoillekin On toivottavaa, että haastatteluissa esiintyy ensinnäkin sellaista autobiografista tunnustuksellisuutta, joka poikkeaa tavanomaisesta puhekulttuurista ja jossa haastateltava arvioi omaa toimintaansa toisista lähtökohdista kuin aktiiviaikanaan

28 Veteraanikansanedustajien haastattelut Veteraanikansanedustajien haastatteluaineistoon sisältyy metodisesti tärkeitä näköhtia: 1. Dialogisuus: ei ole kyse yksittäisen tutkijan suunnittelemasta ja toteuttamasta muistitietomateriaalista, vaan keruu tapahtuu kokeneiden haastattelijoiden ja exkansanedustajien välisessä vuoropuhelussa: roolit, asemointi ja jatkuva neuvottelu

29 Veteraanikansanedustajien haastattelut Mikä on haastattelijan merkitys kertomuksen tuottamisessa 2. Temporaalisuus: useita aikatasoja Keruussa noudatettu tiedonintressi ja aineistoa tänä päivänä käyttävän tutkijan näkemys muistitiedon luonteesta saattavat poiketa huomattavasti 3. Institutionaalisuus: eduskuntainstituution legitimoima ja sen ehdoilla tapahtuva keruu

30 Veteraanikansanedustajien haastattelut Veteraanikansanedustajien muistitietoa voidaan tulkita Jaber F. Gubriumin ja James A. Holsteinin kiteyttämän kerronnallisen ympäristön (narrative reality) käsitteen kautta, osana parlamentti-instituutioon kytkeytynyttä toimintaa Veteraanikansanedustajien muistitietoaineisto luo edellytyksiä tutkia myös kollektiivisen tai sosiaalisen muistin ulottuvuuksia kansanedustajuuden instituution sisällä

31 Veteraanikansanedustajien haastattelut 4. Eliittimuistitietoa: ex-kansanedustajat ovat haastatteluyhteiskunnan edustajia: tottuneita ja taitavia Esimerkiksi Eva McMahan on painottanut, että eliittimuistitiedossa sekä haastattelija että haastateltava hyödyntävät tietoisesti erilaisia diskursiivisia käytäntöjä kontrolloidakseen informaatiota ja saavuttaakseen haastattelussa tarvittavan yhteistyön

32 Veteraanikansanedustajien haastattelut Haastateltavat ovat tottuneet ilmaisemaan asiansa tilanteeseen sopivalla tavalla ja heillä riittää usein sosiaalisia taitoja haastattelutilanteen hallitsemiseen: heillä on neuvottelutaitoa ja voimaa haastattelutilanteessa Heillä saattaa myös olla intressiä varjella julkista kuvaansa tutkimushaastattelussa

33 Tutkimusesimerkki: Veikko Vennamo Taustalla tekeillä oleva yhteisartikkeli, jossa tutkitaan Veikko Vennamon hyödyntämiä kerronnan keinoja ja historiatulkintoja sekä hänen muistelmissaan että haastattelussa Yhtenä ajatuksena on verrata näissä aineistoryhmissä esiintyvää kerrontaa toisiinsa Keskeisenä lähestymistapana on retorinen kertomuksentutkimus

34 Vennamo Aineistot: Vennamon haastattelu, joka on tehty kolmessa osassa syksyllä 1992, yhteensä 253 tekstinnettyä sivua, kesto 7,5 tuntia Kolme muistelmateosta: Kulissien takaa 1987, Jälleenrakennuksen ihme (yhdessä P.O. Väisäsen kanssa) 1988, Kekkos-dikatuurin vankina 1989

35 Vennamo

36 Veikko Vennamo Syntyi Jaakkiman pitäjässä Karjalassa Lakitieteen lisensiaatti 1939, varatuomari vuotiaana Sota-aikana karjalaisten pika-asutuksen toimistopäällikkö maatalousministeriössä Vennamo nimitettiin vuonna 1943 asutusasiain toimiston ASO:n jälleenrakennustoimiston päälliköksi

37 Veikko Vennamo Jatkosodan päätyttyä Vennamo järjesti Maatalousministeriön asutusasiainosaston päällikkönä kaikkiaan yli evakolle, rintamamiehelle ja kaatuneiden omaisille uudet maatilat tai rakennustontit muualle Suomeen maanhankintalain perusteella ASO:n päällikkönä ja ylijohtajana : katkera ero Kansanedustaja (Maalaisliitto)

38 Veikko Vennamo Kansanedustaja (Suomen Pientalonpoikien Puolue) ja (Suomen Maaseudun Puolue) Diktaattori Kekkosen kärkäs vastustaja: halusi tuhota minut Värikäs ja kiistelty poliittinen persoona: populistinen poliitikko Oma kieli: rötösherrat, rappio, kyllä kansa tietää, unohdettu kansa, talonpojan tappolinja, pelin politiikka jne.

39 Veikko Vennamo Vahva historiatulkinta: estin vallankumouksen Suomessa Menestys presidentinvaaleissa 1968 ja eduskuntavaaleissa 1970 nosti Vennamon varteenotettavaksi poliitikoksi

40 Vennamo