Etusivu suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti Pääkirjoitus: Kunnat pulassa Oletko valmis? 3. uutiset: yksinyrittäjä

Transkriptio

1 Etusivu suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti 1 Pääkirjoitus: Kunnat pulassa Oletko valmis? 3 10/2013 PAULI SALMI 4 5 Mullistava muutos Yli pienyrittäjän taakka kevenee, kun pääsy velkajärjestelyyn helpottuu. Aiemmin vaihtoehtona oli toiminnan lopettaminen. Työryhmä oli esityksessään yksimielinen. uutiset: yksinyrittäjä kutoo verkkoa 6 7 talous: lue abc ennen verkkokauppaa y Onnibus ravistelee vanhoja rakenteita 14 15

2 2 TYÖKALUT YRITTÄJÄN ARKEEN EXPERTILTÄ! 15,6 HD LED " 4Gt 500 KESKUSMUISTI Gt KIINTOLEVY USB x600 7" 16 NÄYTÖN TARKKUUS MUISTI Gt 3G Tuplaydinprosessori 16 Gt sisäinen muisti 3G ETUSI sis. alv 24 % sis. alv 24 % norm. 229 Kannettava B575-4 Gt keskusmuisti Gt kiintolevy - HDMI, USB Windows 8 -käyttöjärjestelmä 7 3G Tablet Ideatab A IPS-näyttö - tehokas neliydinsuoritin - 3G-, WiFi- ja Bluetooth-yhteydet - 16 Gt:n sisäinen muisti - microsd-muistikorttipaikka - Android 4.2 -käyttöjärjestelmä Yrittäjä, puhuttaako työ? Hanki Nokia Lumia 925 ja Yritys Nokia Lumia 925 kertamaksulla Yritys 1000, 24 kk sopimus Alv 0 % Sonera Sopiva Yritys 1000 Puhetta 1000 min/kk Viestejä 1000 kpl/kk Netti jopa 21 Mbit/s Sisältää puhelut, viestit ja netin käytön Suomen lisäksi kuudessa maassa (Pohjolassa ja Baltiassa)19 90 /kk Alv 0 % Lisää tarjouksia yrittäjille *Palvelunumeroihimme soittaminen maksaa 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min lankaverkosta tai 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min matkapuhelinverkosta. Tarjoukset voimassa Expert ASA -myymälöissä asti, niin kauan kuin tuotteita riittää. Mainoksen hinnat sis. alv 24 % ellei toisin mainita. Katso lista myymälöistä expert.fi/asamyymalat

3 3 Aiheita: Kiinnostavatko eurot? Pitäisi kiinnostaa Yrittäjien täytyy innostua enemmän kotikuntansa asioista. Omaan kotikuntaan suhtaudutaan tunteella, oli kyse sitten palkansaajasta, yrittäjästä tai kuntapäättäjästä. Ikävä kyllä tunne ajaa usein järjen ohi. Julkisuudessa on viimeiset kuukaudet käyty juupas eipäs-väittelyä siitä, pitäisikö kuntia laittaa yhteen ja minkälaisin ehdoin. Järki sanoo, että kuntien talous on retuperällä ja huonompaan suuntaan ollaan menossa. Jotain täytyy siis tehdä. Tunne puolestaan torjuu ajatuksen oman kunnan liittämisestä johonkin toiseen. Tämä tuli todistettua Yrittäjien lähes kaksi vuotta sitten valmistuneessa Elinkeinopoliittisessa kyselyssä, jossa suuri enemmistö yrittäjistä kannatti jopa kuntien pakkoliitoksia. Into laimeni yllättäen, kun kysymykseen tuli oma kunta. Näyttääkin siltä, että yrittäjäjärjestö johtaa tällä hetkellä keskustelua kuntien talouden pelastamiseksi. Todellisuudessa kuntien tuottavuus on heikentynyt uhkaavasti koko 2000-luvun. Tuottavuus on saatava kasvuun, jos Suomessa halutaan säilyttää hyvät julkiset palvelut myös tulevaisuudessa. Pelkät kuntaliitokset eivät ongelmaa ratkaise, vaan on mentävä pintaa syvemmälle. Tämän pitäisi kiinnostaa yrittäjiä mitä suurimmassa määrin. Kuntien tuottavuustalkoot tarjoavat nimittäin mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kasvattamiseen. Toisaalta heikosti toimiva maakunta tai kunta näivettyy ja lopputuloksena on vain huonoja vaihtoehtoja aina veronkorotuksista alkaen. Suomen Yrittäjät julkaisi jo huhtikuussa keskustelunavaukseksi raportin Kunnilla liikaa tehtäviä mitä pois? Siinä esitettiin, että kolmannes kuntien 535 lakisääteisestä tehtävästä pitäisi arvioida uudelleen. Keskustelunavaus herätti laajalti huomiota. Ministeriöt ovat sen jälkeen yrittäneet löytää edes jotain karsittavia kohteita laihoin tuloksin. Motivaatio uupuu. Pari viikkoa sitten Yrittäjät naulasi kymmenen teesiä, joilla kuntien tuottavuus paranee. Näyttääkin siltä, että yrittäjäjärjestö johtaa tällä hetkellä keskustelua kuntien talouden pelastamiseksi. Listan kaikki kymmenen kohtaa vaikuttavat tavalla tai toisella myös yrittäjiin. Lähtökohtaisesti Suomen jokaisessa kunnassa on käytävä perusteellinen keskustelu palveluista. Suomeksi sanottuna kuntien on laskettava tuottamiensa palveluiden omakustannehinta. Sen jälkeen päästään itse palvelustrategian luomiseen, joka palvelee parhaiten kuntalaisten etua. Ulkoistaminen tehostaa palveluita, jos niitä vain osataan ostaa oikein. Samalla julkisen sektorin on luovuttava liiketoiminnasta. Hyvänä esimerkkinä käy tälläkin hetkellä markkinahäirikkönä Helsingissä häärivä Palmia. Kuntien heikko taloustilanne johtaa vääjäämättä Suomen Yrittäjien esittämiin tuottavuustalkoisiin, vaikka jumpittelu ja viivytystaistelu käy kovana. Pk-yrittäjän kannattaakin kysyä itseltään, mitä palveluja hän on valmis tarjoamaan, kun aika on kypsä. UUTISET: 6 Jättimäinen kampanja alkaa 8 Virkamies pisti yrittäjän ahtaalle 10 Johan on, koirakin puhuu turkua 12 Pyssy ei käy kaupaksi debatti: 18 Kalevi huhtala vs. Merja kyllönen 19 PS: Lappeenrannasta lentoon Riian kautta arjessa: 20 Juhlien juhlat: Näin onnistuu vetäjän vaihto 24 Kysy mitä vaan, me vastaamme talous: 26 Jättimäinen veropaketti: vuosi Kuusi ohjetta verkkokauppaan vapaalla: 32 Legendaarinen herkku maistuu presidentillekin Resumé: Nyheter på svenska 35 yrittajat.fi: Osaatko verkostoitua? Keskustelu jatkuu: Jussi Järventaus Hyvä ehdotus, mutta Kolumni JUSSI JÄRVENTAUS jussi.jarventaus@yrittajat.fi Noin puolet yrittäjistä on siis jäämässä vaille uusia verokannustimia. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Maan hallitus on antanut viime viikolla eduskunnalle viimekeväisten linjausten mukaiset yhteisö- ja osinkoverouudistusesitykset. Jäsenkuntamme hyötyy muutoksesta noin 120 miljoonan euroa eräistä esityksen pulmista huolimatta. Uudistus oli kuitenkin vain osaratkaisu, koska elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiöt jäivät uudistuksen ulkopuolelle. Noin puolet yrittäjistä on siis jäämässä vaille uusia verokannusteita. Hallitusvastuussa olevilta ei ole saatu varsinaisia lupauksia asian hoitamisesta, ymmärrystä ja sympatiaa kuitenkin. Verohuojennuksen suuntaamista pienille yrittäjille pidetään sinänsä oikeutettuna ja yrittäjävähennysmalliamme perusteltuna kevennyksen toteuttamiskeinona. Mallissa elinkeinonharjoittajan ja henkilöyhtiön omistajan tulosta olisi veronalaista 95 prosenttia; 5 prosenttiyksikön huojennus vastaisi osapuilleen osakeyhtiön verokannan alentamista. Hallitus ei ole kuitenkaan sisällyttänyt esitykseensä elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden yrittäjävähennystä. Asetelma on siis sen kaltainen, että ihan hyvä ehdotus, mutta emme sitä nyt kuitenkaan toteuta. Syyksi on mainittu valtiontalouden tasapaino-ongelma. Ehdottamamme malli vähentäisi verotuloja noin 40 miljoonaa euroa, jos esimerkiksi myönteisiä työllisyysvaikutuksia ei oteta huomioon. Ymmärrämme luonnollisesti julkisen talouden tasapainottamisen tarpeen, jotta veroja ei tarvitsi jatkossa korottaa lisää. Mutta, tasapainotettaessa on kysymys valinnoista. Elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotapauksesta ei tule kuitenkaan tehdä sitä johtopäätöstä, että poliittisissa valintatilanteissa pienten yrittäjien asia jäisi aina hopealle. On monia esimerkkejä yrittäjyyden asettamisesta etusijalle arvovalintatilanteissa. Tuorein on pian eduskunnalle annettava esitys kauppakeskusyrittäjän oikeudesta vapaapäivään silloinkin, kun se on kauppakeskusta pitävän suuren yrityksen näkökulmasta haitallista. Mutta, silloin kun on kysymys isoista yhteiskunnallisista arvovalinnoista, kuten verotuksella vaikutettavasta tulonjaosta ja työelämän pelisäännöistä, yrittäjyyden asema ei ole päätöksenteossa vielä niin vahva, kuin kansakunnan kokonaisetu edellyttäisi.

4 4 Uutiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh sähköposti: Lähetä uutisvinkki: Vihdoin PIIRROS: PAULI SALMI samalle viivalle Ahdingossa oleva yrittäjä saa mahdollisuuden velkajärjestelyyn ja keventää taakkaansa. Kimmo Koivikko Yrittäjät ovat jatkossa samalla viivalla palkansaajien kanssa velkajärjestelyssä. Näin käy, jos oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ei lähde muuttamaan velkajärjestelytyöryhmän tekemää esitystä. Kyse ei ole aivan pienestä asiasta. Nykyisessä velkajärjestelylaissa on nimittäin erityisvaatimuksia velallisille, jotka järjestelyyn hakiessaan ovat yrittäjiä. Käytännössä nykymalli estää yrittäjän pääsyn velkajärjestelyyn. Samalla oikeus asunnon säilyttämiseenkin on vaarantunut, toisin kuin palkansaajilla. Toiminimiyrittäjän yritystoiminnan ja yksityistalouden velkavastuut järjestellään lakimuutoksen jälkeen yhdessä. Näin yrittäjän taloudellinen Tässä suojellaan pienyrittäjiä, joilla on elinkelpoinen yritys, mutta he ovat velkaantuneet sairastumisen tai muun henkilökohtaisen kriisin takia. Janne Makkula tilanne voidaan korjata. Se on radikaali ja mullistava muutos, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula. Tässä suojellaan pienyrittäjiä, joilla on elinkelpoinen yritys, mutta he ovat velkaantuneet sairastumisen tai muun henkilökohtaisen kriisin takia. Lakimuutos madaltaa tuntuvasti myös riskiä aloittaa yritystoiminta, hän jatkaa. Satoja hakemuksia. Tällä hetkellä pienyrittäjänkin ainoa vaihtoehto järjestellä velkojaan on yrityssaneeraus. Muut vaihtoehdot ovat velka-ahdinko tai konkurssi. Makkula pitää elinkeinonharjoittajien kohdalla velkajärjestelyn ja yrityssaneerauksen välistä eroa keinotekoisena. Yrityssaneeraus on liian kallis pienille yrityksille. Suomessa on yli toiminimiyrittäjää eli viralliselta nimeltä elinkeinonharjoittajaa. Makkulan mukaan merkittävä määrä yrityksiä olisi voitu pelastaa, jos laki olisi ollut alusta asti ajan tasalla. Eri arvioiden mukaan sadat yrittäjät olisivat hakeneet suojaa velkojilta vuosittain. Vertailun vuoksi, yksityishenkilöä oli järjestellyt velkojaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Maksukyvyttömyyslainsäädäntö astui voimaan vuonna Lait on tehty vauhdilla laman aikana eikä toiminimiyrittäjän asemaa ole ehditty loppuun saakka miettiä, Makkula sanoo. Hän muistuttaa, että velkaantumisen pitää olla jatkossakin rehellistä, jotta järjestelyyn pääsee. Yhtään väärinkäytösporttia ei avata. Oikeus määrää. Keinoja velkajärjestelyyn hakeutumiseen on monia. Ensin kannattaa olla yhteydessä Talousapuun, Yrittäjien neuvontapalveluun ja ylipäätään talous- sekä velkaneuvontaan. Käytännössä järjestelyä haetaan käräjäoikeudelta ja oikeus tekee lopulta päätöksen, Makkula kertoo. Viime vuoden lopulla perustettuun työryhmään kuului Makkulan lisäksi asiantuntijoita muun muassa Finanssialan keskusliitosta ja Suomen asianajajaliitosta. Kukaan ei esittänyt raportissa eriävää mielipidettä. Lakimuutos on tarkoitus saada voimaan vuoden kuluttua, Makkula sanoo. Jatka keskustelua verkossa Työuupumus ajoi ahdinkoon >Pirkanmaalainen naisyrittäjä olisi halunnut velkajärjestelyyn vähän yli vuosi sitten. Olin talven aikana 7,5 kuukautta sairauslomalla työuupumuksen aiheuttaman masennuksen vuoksi. Sairausloma sai talouteni aivan sekaisin, hän kertoo. Ennen työuupumusta töitä riitti ja hänen omistamansa yritys oli velaton. Sairausloman aikana laskuja alkoi kuitenkin kertyä ja osa niistä meni perintään. Perittävät laskut olivat niin henkilökohtaisia kuin yrityksenkin nimissä. Yrittäjä puhuu maksamattomien laskujen kierteestä, sillä parhaimpana päivänä hän avasi 42 laskua. Pelkästään yrityksen kiinteät menot olivat 700 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi tulivat vakuutusmaksut. Jouduin palaamaan takaisin työelämään, vaikka en ollut työkuntoinen. Sain laskujani maksettua, mutta uuvuin uudelleen. Lopulta yrittäjä otti yhteyttä velkaneuvontaan loppuvuodesta Velkaneuvonnassa kerrottiin, ettei hän pääse velkajärjestelyyn, koska on yrittäjä. Se tuntui todella epäoikeudenmukaiselta. Olen edelleen vihainen kohtelustani. Yrittäjän tarina on hyvä esimerkki, kuinka huonosti nykyinen maksukyvyttömyyslainsäädäntö toimii. Velkajärjestely olisi varmasti auttanut, yrittäjä sanoo. Hän ei ole kuitenkaan luopunut yrityksestään, sillä yrityksellä on alalla hyvä maine ja yrittäjä tuntee yhä poltetta. Sain lopulta ison pankkilainan, jolla maksoin velkani. Kaikilla ei ole kuitenkaan takaajaa, joka auttaisi ahdingossa.

5 5 Faktaa vai fiktiota: Yritysten valta häiritsee jo yhteiskunnallista päätöksentekoa demokraattisissa maissa. Yhteiskuntatieteilijä-aktivisti, Transnational Institutin puheenjohtaja Susan George Demokraatissa. Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: Kommentti Kimmo Koivikko Miksi kesti näin kauan? Työryhmän esitys velkajärjestelylain muuttamiseksi on upea saavutus. Toivottavasti oikeusministeriössä asia etenee vauhdilla ja laki astuu voimaan viimeistään vuoden kuluttua. Turhia konkursseja ei tähän maahan enää kaivata. Samalla voi esittää kysymyksen, että miksi kukaan ei ole tarttunut näinkin eriarvoistavaan tilanteeseen aikaisemmin? Maksukyvyttömyyslainsäädäntö on kuitenkin vuodelta 1993 ja muutoksia lakiin on tehty Nykymalli ei toimi 1 Elinkeinonharjoittaja eli toiminimiyrittäjä on yleensä myös yksinyrittäjä. Hän vastaa niin henkilökohtaisista kuin yrityksenkin veloista itse. 2 Velkajärjestelyssä ei järjestellä yrityksen, vaan henkilökohtaisia velkoja. Yritysten velkoja voidaan järjestellä yrityssaneerauksessa, joka on tarkoitettu lähinnä osakeyhtiöille. 3 Käytännössä elinkeinonharjoittaja ei pääse yksityishenkilönä velkajärjestelyyn, sillä liiketoiminnassa ei saa olla silloin velkaa. Jos yrittäjällä on ongelmia henkilökohtaisessa taloudessa, niitä on myös liiketoiminnan rahaasioissa. 4 Velkajärjestelyssä yksityisen elinkeinonharjoittajan tilannetta pitääkin tarkastella kokonaisuutena eli mukaan on laskettava niin yritystoiminnan kuin yksityistaloudenkin velkavastuut. 5 Nykyinen maksukyvyttömyyslainsäädäntö on peräisin vuodelta Viimeisin paristakymmenestä muutoksesta tehtiin muutama vuosi sitten. Tällöin maksuohjelman pääasiallista kestoa lyhennettiin viidestä kolmeen vuoteen. pitkin matkaa. Yksinkertainen ja samalla huolestuttavakin vastaus on: kukaan ei ole aiemmin ymmärtänyt. Töitä riittää edelleen. Katse kannattaa kääntää tuttuun naapurimaahan eli Ruotsiin, jossa konkurssiin ajautuneelle yrittäjälle suunnitellaan mahdollisuutta aloittaa ikään kuin puhtaalta pöydältä heti konkurssin jälkeen. Suomessa aikaa tähän kuluu yhä turhan paljon. Olisiko se seuraava kehitysaskel. Juuri nyt: Pitkille maksuajoille stoppi: Nyt heräsi myös eduskunta Eduskunnan enemmistö kannattaa kokoomuksen edustajien aloitetta maksuaikojen rajaamisesta 30 päivään. Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Arto Satonen tekivät lakialoitteen, jolla yli 30 päivän maksuajoista yritysten välisessä kaupassa luovutaan. Aloitteen taustalla on pk-yritysten vaikeutunut tilanne, kun suuryitykset ja jopa valtionyhtiöt ovat pidentäneet maksuaikojaan. Näin ollen kansanedustajat ovat samoilla linjoilla Suomen Yrittäjien kanssa. Yrittäjäjärjestö esitti yli kuukausi sitten oikeusministerille maksuehdoista annettua lakia muutettavaksi. 10 Yrittäjien Facebook-sivu on 000+Suomen ylittänyt maagisen tykkääjän rajan. Tammikuussa 2010 avatusta SY:n Facebook-sivusta on tullut Suomen suurin ja vilkkain yrittäjäkeskustelun kanava. Yrittäjät keskustelevat sivustolla muun muassa oman arkensa iloista ja murheista. Myös Yrittäjän menee lujaa. Tilillä on nimittäin jo yli 6000 seuraajaa. Twitterin kasvuvauhti on ollut kova, sillä keväällä puhkaistiin 3500 seuraajan raja. Twitteriin päivittyvät pk-yrittäjille suunnatut nettiuutiset ja Yrittäjän ytimessä -blogit. Kymmenen neuvoa: Pois kuntien ahdinko Kuntien tuottavuus on heikentynyt koko 2000-luvun. Suomen Yrittäjien mielestä tuottavuus on saatava kasvuun, jos Suomessa halutaan säilyttää hyvät julkiset palvelut myös tulevaisuudessa. Yrittäjäjärjestö julkaisi jo huhtikuussa keskustelunavaukseksi raportin Kunnilla liikaa tehtäviä mitä pois? Siinä esitettiin, että kolmannes kuntien 535 lakisääteisestä tehtävästä pitäisi arvioida uudelleen. Pari viikkoa sitten julkistettu Oikein mitoitetut tehtävät, tehokkuutta ja kustannustietoisuutta on jatkoa sille. Suomen Yrittäjät esittää 10 keinoa kuntien tuottavuuden parantamiseksi: 1) Kunnille annetut tehtävät arvioitava uudestaan tehtävien vähentäminen voi lisätä yksityistä tarjontaa 2) Järjestäminen ja tuottaminen erilleen julkinen ja yksityinen kumppaneiksi 3) Palvelustrategia pakolliseksi 4) Kuntien oman tuotannon kustannukset avattava 5) Ulkoistaminen tehostaa palveluita kunnalla vastuu markkinoiden toimivuudesta 6) Mitoitusvaatimuksia ja normeja kevennettävä 7) Julkisen sektorin luovuttava liiketoiminnasta 8) Rahoitusjärjestelmä kannustavaksi 9) Koulutuksen sisältöjä ja laatua pidettävä yllä alueellisella yhteistyöllä 10) Luotettavuutta yritysvaikutusten arviointiin

6 6 Uutiset Yksinyrittäjä ei ole todellak Yrittäjät toimivat tiiviisti verkostossa. Sairausajan apuja ei kuitenkaan ole lähipiirissä. Riikka Koskenranta Ei ole työntekijöitä murheena. Ei ole ollut tarvetta palkata työntekijää. Tieto sijaistajan olemassa olosta rauhoittaisi mieltä. Näin sanovat kaksi yksinyrittäjää. Suomessa on jo yhden hengen yritystä. Yritysmäärän kasvu onkin hyvin suurelta osin ollut yksinyrittäjien varassa. Yksinyrittäjät toimivat tyypillisesti verkostossa, vain vajaalla 10 prosentilla ei ole yhteistyötä muiden yritysten kanssa, selviää Suomen Yrittäjien tuoreesta Yksinyrittäjäkyselystä. Tilitupa Nina Vallinin Nina Välimäki toimii yrittäjänä perhevapaan rinnalla. Hän on kymmenen yrittäjävuoden aikana tehnyt yritysyhteistyötä alihankintatöiden muodossa. Nakkilalaisella yrittäjällä ei ole ollut missään vaiheessa työntekijää tai kiireapua. En koe uskaltavani ottaa tekijää vuokrafirman kautta. Pyörittelen ihmisten talousasioita, jotka ovat arkaluonteisia juttuja. Teen noin 50-prosenttista työaikaa. Kiireaikaan teen toki enemmän, Välimäki kertoo. Kasvu tulevaisuudessa. Toimisto kotona ja 2-vuotias poika äidin valvovan silmän alla on tällä hetkellä toimivin yhtälö. Tämä on kauhean hyvä työ- Sijaisella pitäisi olla kokemusta kehystämön töistä, ja häneen pitäisi voida luottaa. Marja-Leena Viinimäki Pää- ja sivutoimiset yrittäjät Päätoimiset 88 % Sivutoimiset 12 % muoto, teen töitä kotona eikä ole työntekijöitä murheena. Minulta on kysytty kiinnostusta jatkaa erään tilitoimiston yritystoimintaa, kun yrittäjä jää eläkkeelle. En tarjousta tyrmännyt, toisihan se lisää liikevaihtoa, Välimäki sanoo. Yksinyrittäjäkyselyn mukaan ainoastaan reilulla viidenneksellä oli lähipiirissään henkilö, joka voi sijaistaa yrittäjää poissaolojen ajan. PEKKA SIPOLA VITSA VÄÄNNETTÄVÄ. Mitä nuorempana tulet yrittäjäksi, sitä varmemmin menestyt, Marja-Leena Viinimäki uskoo. Pää- ja sivutoimisten yksinyrittäjien bruttotulot kuukaudessa, % Alle euroa euroa euroa euroa euroa Yli euroa LÄHDE: SUOMEN YRITTÄJÄT, YKSINYRITTÄJÄKYSELY 2013 Minulla ei ole sijaista saatavilla. Onneksi en ole koskaan pidempiä aikoja sairastanut. Tieto sijaisesta olisi henkinen voimavara, kun tietäisi, että voi turvautua häneen hätäpaikan tullen, Välimäki jatkaa Päätoimiset Sivutoimiset vuotta kehyksiä. Kehystämöt elelevät vaikeita aikoja. Ala on hyvin suhdanneherkkä, kun työllisyys lähtee nousuun, kehystämöidenkin kysyntä kasvaa. Valmiskehysten tulo monenlaisiin liikkeisiin ja tavarataloihin on syönyt kehystäjien töitä. 35 vuotta alalla toimineen Viinimäen Kehystämön Marja-Leena Viinimäki kertoo, ettei hänellä ole ollut tarvetta työntekijälle. Aviomies auttoi aikanaan tarvittaessa. Nyt lähestyn jo eläkeikää ja saan eläkettä. Ensi vuonna alan etsiä jatkajaa. Vuodesta 1978 Viinimäen liike on ollut suljettuna vain lyhyiden Yrittäjien suunnitelmat yrityksen kasvulle, % Voimakas kasvu Kasvu mahdollisuuksien mukaan Nykyisen tilanteen säilyttäminen 5 Yrityksen toiminnan 7 lopettaminen flunssajaksojen ajan. Hänellä ei ole sijaista kartoitettuna hätäpaikan varalle. Sijaisella pitäisi olla kokemusta kehystämön töistä, ja häneen pitäisi voida luottaa. Jatka keskustelua verkossa: Massiiviselle kampanjalle lähtölaukaus Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Kannusta yrittäjätuttavaa liittymään yrittäjäjärjestöön. Tässä kiteytettynä Suomen Yrittäjien marraskuussa aloittaman jäsenhankintakampanjan tavoite. Miksi sitten on tärkeää, että suuri joukko yrittäjiä kuuluu Yrittäjiin? Mitä enemmän jäseniä, sitä vahvempi järjestö. Kampanjassa on kyse järjestön kaikkien organisaatiotasojen yhteisestä markkinointiponnistuksesta. Lähdemme nyt isolla vaihteella liikkeeseen, ja kun otamme kaikki voimat käyttöön, onnistumme tavoitteissamme, hehkuttaa markkinointipäällikkö Johanna Haanpää. Suomessa on lähes yritystä, joista Suomen Yrittäjien jäseniä on nyt Jäsentutkimuksen mukaan jäsenet ovat tyy- Nyt jäsentä ??????? tyväisiä järjestöönsä, ja kolmasosa heistä haluaa suositella järjestöä toisille yrittäjille. Palkinnossa kiinni. Kampanja alkoi 18. marraskuuta ja jatkuu koko ensi vuoden. Pääpalkintona on Suomessa valmistettu A-sarjan Mercedes-Benz, joka arvotaan tammikuussa Arvontaan osallistuvat kaikki kampanjan aikana jäseneksi liittyneet yrittäjät ja myös jäseneksi liittymiseen johtaneet suosittelijat. Jokaisesta jäsenyyteen johtavasta suosittelusta suosittelija saa yhden arvan pääpalkinnon arvontaan, Haanpää kertoo. Suomen Yrittäjät kohtaa lähitulevaisuudessa erilaisia haasteita toiminnassaan, kuten jäsenrakenteen muutokset, kuntarakenteen myllerrys ja omistajanvaihdokset. Haanpään mukaan järjestön perusta on kuitenkin vahva. Neljä syytä kuulua järjestöön Vaikutamme päätöksentekoon niin, että pkyritysten tarpeet otetaan huomioon. Valmis verkosto yhteistyöhön ja yhdessäoloon muiden yrittäjien kanssa. Me-henki. Apua yrittäjille myös silloin, kun kohtaat ongelmia yritystoiminnassa. Monipuolisia jäsenetuja sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.

7 Uutiset 7 aan yksin JUSSI PARTANEN TUKEA. Toimin Satakunnan Yrittäjien yksinyrittäjien asiantuntijaryhmässä, Nina Välimäki sanoo. Tärkeimmät kasvukeinot*, % * Vastaajat ovat voineet valita kaksi mielestään tärkeintä keinoa. Työntekijän/työntekijöiden palkkaaminen 12 Kumppanit ja verkostoituminen 20 Oman työpanoksen lisääminen 7 Uusien tuotteiden/palveluiden kehittäminen 16 Uudet asiakkaat/markkinat 33 Tehokkaampien koneiden/laitteiden hankinta 1 Verkkokaupan aloittaminen/lisääminen 7 Muu keino Tämä on kauhean hyvä työmuoto, eikä ole työntekijöitä murheena. Nina Välimäki Sairaana työskentelyn yleisyys, % En ollenkaan 1 3 päivänä 4 6 päivänä 7 10 päivänä Yli 10 päivänä Ajassa: Syvälle analytiikkaan Haluatko ymmärtää paremmin verkkosivustosi merkityksen markkinoinnissa ja löytää keinoja markkinoinnin tehostamiseen? Tähän on mahdollisuus perehtyä 29. marraskuuta pidettävässä webinaarissa, jossa käydään läpi Google Analyticsin tarjoamia hyötyjä. Kouluttajana toimii markkinoinnin ammattilainen Jari Juslén. Ilmoittautumiset viimeistään 26. marraskuuta osoitteessa: Bisnestreffit, vol 96 Hyvästä johtamisesta kiinnostuneiden yrittäjien kannattaa suunnata 13. joulukuuta perinteisille bisnestreffeille. Treffeillä selviää, miten voit tehdä uusia päätöksiä tavoitteiden asetannassa ja resurssien hyödyntämisessä. Maksuton tilaisuus alkaa aamukahveilla klo 7.45 ja päättyy klo Osoite: valtiovarainministeriö, Paja, Mariankatu 9, Helsinki. Lisätietoja: 11/2013 Seuraava Numero ILMESTYY YRITTÄJÄN JA VERITAKSEN VÄLILLÄ ON AINA ENEMMÄN KUIN PELKKÄ "Meillä puhelimeen vastaa aina ihminen." ANNA MEIDÄN AJATELLA SINUN ELÄKETTÄSI JO NYT. OIKEIN MITOITETTU VAKUUTUSTURVA 100 VUODEN KOKEMUKSELLA YEL LAKISÄÄTEINEN VAKUUTUS Veritas on erikoistunut YEL- ja TyEL-vakuutuksiin sekä yrit täjien yksilöllisiin tarpeisiin. Eläkevakuutuksen lisäksi saat meiltä hyödyllisiä neuvoja ja tarvittaessa myös rahoitusta. Lue lisää lakisääteisestä YEL-vakuutuksesta osoitteessa veritas.fi/enemman-kuin-yel tai soita

8 Uutiset Suorat Tilattua naurua pikkujouluihin 8 1 Yksi paperi lamautti liiketoiminnan Kysymys: Pikkujoulukausi pyörähtelee käyntiin. Miten tämä näkyy standup-koomikkojen rintamalla, Teemu Vesterinen? Vastaus: Näkyy ja kuuluu. Kyselyjä ja esiintymisiä on enemmän kuin keskimäärin. En enää tee tilauskeikkoja yrityksiin, mutta olen mukana joulun alla pyörivässä omassa tuotannossa. Pikkujouluseurueita on tulossa yleisön joukkoon monissa paikoissa. 2 Kysymys: Miksi olet päätynyt moiseen valintaan? Vastaus: Joskus voi olla vaikeaa esiintyä firmojen tilauskeikoilla. Siinä joutuu jännittämään olosuhteita, joista ei tiedä mitään etukäteen. Ei tunne yleisöä, eikä tunne firman ilmapiiriä. Siinä koomikko menee vieraaksi toisen juhlaan, ja voi olla aika hukassa. Voi olla odotuksia, joihin ei pysty vastaamaan. Tilanne on päinvastainen, kun yritys tulee käymään valmiiseen esitykseen. Siihen esiintyjän on paljon helpompi valmistautua. 3 Kysymys: Olet tunnettu tarinankertoja. Millaisia ovat hyvän komiikan tunnusmerkit? Mikä naurattaa pikkujoulujen juhlijaa? Vastaus: Olen kertonut komiikan keinoilla hauskoja tarinoita lapsillekin. Kolme vuotta sitten lopetin standup-koomikon hommat, mutta kaksi vuotta sitten palasin hommiin. Rupesin tekemään älyllistä ja viihdyttävää vaikeisiinkin asioihin keskittyvää tarinaa komiikan keinoilla. Tahdon tehdä hauskaa, syvällistä, henkilökohtaista sekä kantaa ottavaa komiikkaa. Parhaimmillaan se myös naurattaa hervottomasti. Teemu Etunimi Vesterinen Sukunimi Yrittäjä Riikka Salakari ihmettelee, miten virkamiesten muistio ohittaa lain. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi Yrittäjä saa liikeidean, varmistaa toiminnan reunaehdot ja markkinoi. Tilauksia sataa, liiketoiminta pyörii, asiakkaat ovat tyytyväisiä ja tekijöille löytyy työtä. Kunnes yksi Kuntaliiton muistio vetää maton alta. Tämä on ihan hirveän iso sotku, huokaa ylöjärveläinen yrittäjä Riikka Salakari. Suurperheen äitinä Salakari oli miettinyt tapaa tarjota apua lapsiperheiden arkeen. Hän keksi perustaa yrityksen, josta voisi tilata osa-aikaisen päivähoitajan kotiin ja saada Kelalta kustannusten kattamiseen yksityisen hoidon tukea. Ennen oli kunnallisia kodinhoitajia, mutta tavallisen lapsiperheen on nykyään todella vaikeaa saada apua, Salakari kertoo LaatuSa Oy:n Kids CareElephant -hoitopalvelun idean synnystä. Lupaava alku. Yrittäjä otti yhteyttä Kelaan, josta näytettiin vihreää valoa ja kehotettiin tekemään ilmoitus niihin kuntiin, jossa liiketoimintaa harjoitettaisiin. Salakari oli yhteydessä ensin Ylöjärveen, sitten joukkoon muita Pirkanmaan kuntia. Ilmoitusten jättämisen myötä toiminta pyörähti käyntiin ensin Ylöjärvellä ja laajeni sitten muualle Pirkanmaalle. Pientä vastahankaa oli havaittavissa jo ilmoitusvaiheessa, kun Nokia ja Kangasala pitkittivät hyväksyntää kevättalveen asti. Asiakkaille jää sellainen kuva, että olemme tehneet jotain väärin. Riikka Salakari Tarvetta palvelulle löytyi, asiakkaita tuli neuvoloiden suositusten kautta ja puskaradiolla. Syyskuussa yrityksellä oli jo 25 työntekijää, kun yrittäjä sai yllättäen kylmää vettä niskaansa. Ylöjärven kunta ilmoitti peruvansa hyväksynnän, sitten seurasivat perässä muut kunnat. Osa ilmoitti, ettei ollut toimintaa koskaan hyväksynytkään tai ilmoitusta täydellisenä saanut. Salakari oli ihmeissään, sillä katsoi Emil Bobyrev Toimisto pakettiin. Kuntien mielivalta lamautti Riikka Salakarin yritystoiminnan silmänräpäyksessä. toimineensa pilkulleen oikein. Toimintakunnan hyväksynnän puuttuminen estää Kelaa maksamasta päivähoidon yksityisen hoidon tukea asiakkaille, ja tämä romahduttaa LaatuSan toiminnan. Yritys on nyt tyhjäkäynnillä. Ansionmenetys on suuri, ja tämä on myös suuri imagotappio, sillä asiakkaille jää sellainen kuva, että olemme tehneet jotain väärin. Laki unohtui. Kuntien linjanmuutoksen takana oli Kuntaliiton yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tekemä muistio, joka käsittelee osa-aikaista lastenhoitoa ja yksityisen hoidon tukea. Kunnat käyttävät muistiota perusteluna LaatuSan hyväksynnän perumiselle, koska se ei täytyä muistion näkemyksiä päivähoidon vaatimuksista. Yrittäjän mielestä kuntien toiminta ei perustu lakiin, vaan on mielivaltaista. Joku voi tulkita, että tämä on porsaanreikä laissa, mutta minusta se on tasavertainen mahdollisuus saada päivähoitoa pienissä määrin kotiin. Mielestäni siinä on ajateltu tasapuolisesti niitä, jotka hoitavat lapsia kotonaan, Salakari tuumii. Yrittäjää korpeaa se, että hän on saanut toistaiseksi valituskelpoisen päätöksen vain Ylöjärveltä. Kamppailu on joka tapauksessa jatkumassa hallinto-oikeudessa, ja Salakari pohtii kuntien toiminnan viemistä oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen selvitettäväksi. Kuntien toimintaa hän ei ymmärrä. Onko tarkoitus väkisin työntää kaikki lapset päivähoitoon, kun mahdollisuutta hoitaa lapsia kotona ei anneta?

9 Uutiset 9 Jo Carsport-taksia Jonasson Oy:n tehtaalla Ylöjärvellä on luovutettu asiakkaalle Carsport-varusteltu tilataksi. Juhlamalli on visuveteläiselle Jarmo Järviselle monikäyttöiseksi tilataksiksi varusteltu Mercedes-Benz Sprinter. Kotimainen perheyritys tekee samalla suomalaista tilataksihistoriaa ensimmäisenä yli tilataksia varustelleena yrityksenä. Varustelu tehdään edelleen pitkälti käsityönä, vaikka modernit neliön tuotantotilat on optimoitu lyhentämään auton läpimenoaikaa linjalla. Suomalaisella tilataksilla voidaan kuljettaa yhden päivän aikana luotettavasti bisnesmatkaajia lentokentälle, oppilaita kouluun, pyörätuoli- ja paaripotilaita sekä esimerkiksi vanhuksia ja juhlaseurueita, sanoo Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki. Työkkäri saa uudet sivut TE-palveluiden verkkosivusto te-palvelut.fi (entinen www. mol.fi) on uudistunut. Työ- ja elinkeinopalvelujen verkkosivu-uudistuksen on tarkoitus helpottaa verkkoasiointia. Sivustolla on asiaa myös työnantajille. Uusi te-palvelut.fi julkaistaan aluksi suomen- ja ruotsinkielisenä. Englanninkielinen osuus lisätään vaiheittain vuoden 2013 loppuun mennessä. Te-palvelut.fi:n ylläpidosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Cleantechtulokkaalla kova uho Cleantech-alan asiantuntijayritys Solved uhoaa muuttavansa ympäristöalan konsultointibisneksen liiketoimintamallit. Digitalisoituminen mahdollistaa energia- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisen entistä nopeammin ja tehokkaammin verkossa. Syyskuussa perustetun Solvedin ydin on alkuun 200 cleantech-alan huippuasiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Yhteisö toimii aktiivisesti verkossa. Olemme muuttamassa koko asiantuntijabisneksen. Toteutamme viikoissa projekteja, joihin on aiemmin mennyt kuukausia, sanoo Solvedin toimitusjohtaja Janne Hietaniemi. Monimutkaisten ympäristöongelmien ratkaisemiseen kootaan huippuasiantuntijat eri osaamisaloilta. Tiimi tapaa toisensa, mutta tuottaa ratkaisut tehokkaasti digitaalisella ongelmanratkaisualustalla ajasta ja paikasta riippumattomasti. Joulusesongilla ON merkitystä Lähes 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kukkaronnyörit ovat tavallista löysemmässä joulun alla. Päätöksiä tehdään tunteella ja lahjoja ostellaan. Joulusesongilla on merkitystä yritysten liikevaihtoon. Tämä kävi selväksi myös Suomalaisen Työn Liiton joulututkimuksen julkistustilaisuudessa. Paikalla olleet yrittäjät kertoivat, miten isoa osaa joulu näyttelee heidän myynnissään. Huonekaluja valmistavan ja myyvän Iskun sesonki on kuumimmillaan jo marraskuussa, kertoi aluejohtaja Tiina Laisi-Puheloinen. Koteja laitetaan kuntoon ennen joulua. Eskimo Finlandin toimitusjohtaja Peter Fredman sanoi samaa, mutta Yrittäjä. Hanki uusi Lumia 925 ja kätevä DNA Y-paketti! Nokia Lumia /kk/24 kk (alv. 0 %) Hanki älypuhelimeen DNA Y-paketti, jossa puhe, netti ja tekstiviestit ovat valmiina yrittäjien erilaisiin tarpeisiin. DNA Y-paketit alk. 15,90 /kk (sis. 700 min puhetta, nopean liikkuvan laajakaistan yrityksille sekä 300 tekstiviestiä, 24 kk-sopimus, alv. 0 %). Lumia 925:ssä upeat Lumia-ominaisuudet ja paljon uutta! Yrittäjälle nopea nettiyhteys DNA:n Y-paketilla, helppo sähköposti ja kalenteri, navigaattori, kartat, ammattilaistason kamera sekä runsaasti muita huippuominaisuuksia. Pitkäkestoinen akku parantaa käyttövarmuutta. Herkkä kosketusnäyttö, jota voi käyttää myös hanskat kädessä! Hanki omasi lähimmästä DNA Kaupasta, soita nopeaan ja maksuttomaan yritysasiakkaiden myyntipalveluun tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi arveli myynnin kiihtyvän vielä kohti joulun kiivaimpia ruuanvalmistuspäiviä kuljettaessa. Nyt tarvitaan leivontapaperia, elmukelmua ja kinkunpaistopusseja. Muotoilujohtaja Pauliina Aarikka arveli neljäsosan Aarikan vuoden myynnistä kertyvän joulusesongin aikaan. Tonttuja, koruja ja kynttilänjalkoja menee kaupaksi viimeisinä viikkoina ennen joulua. Myös lääkekauppa käy kuumana joulun tienoilla, mutta siihen onkin jo aivan omat syyt. Avainapteekkien toimitusjohtaja Kim Nummila kertoi syyksi Kelan lääkekorvausjärjestelmän. Kaikki mahdolliset reseptilääkehankinnat kohdistetaan loppuvuoteen, kun kalenterivuoteen sidottu korvauskatto on jo ylitetty. 2111_DNA_Y_Lumia_925_210x297_SuomYritSano.indd

10 Uutiset 10 Krista Rosenlöf Koiratkin tottelevat turkulaismurretta Koiriin täysin innostunut ja ihastunut kaarinalainen Katja Silander on koko elämänsä harrastanut koiria ja hevosia sekä käyttänyt vapaa-aikansa koirien kouluttamiseen. Tuli aika tehdä harrastuksesta yritys. Syntyi Turun Murre. Hia Sjöblom juttutuulella Kuka? Katja Silander Ikä: 34-vuotias sinkku. Perheessä: Juuri nyt beauceron Pimu ja valkoinenpaimenkoira Suzi. Työt ja opinnot: Fil. maist., eläintenkouluttajaopiskelija ja kasvattaja. Kaupan alalla viitisentoista vuotta. Nyt Varsinais-Suomen Yrittäjien projektiassistentti ja nuorten yrittäjien koordinaattori. Unelma: Työllistää itsensä yrittäjänä. Motto: Eläintenkoulutuksessa Think! Plan! Do! Muussa elämässä Carpe diem! Olet koulutukseltasi venäjän kielen maisteri, mutta koulutat koiria selvällä varsinaissuomella. Voiko näitä kielitaitoja hyödyntää yhdessä? Venäjäksi en kouluta koiria ainakaan vielä. Venäjä on kuitenkin alalla kuin alalla valtava markkina, ja suunnitelmat muhivat päässä koko ajan. Mikä mietityttää yrittäjän polulle hypännyttä? Muutin intohimoisen harrastuksen elinkeinonharjoittamiseksi. Koulutan nyt koiria toiminimellä Turun Murre. Lemmikkieläinbisnes kasvaa koko ajan ja sen myötä koulutuksen tarve. Työssä käyvät ihmiset pääsevät koirineen koulutukseen vain iltaisin ja viikonloppuisin. Talvi-illat ovat pimeitä ja kylmiä. Koulutukset pidetään sisähalleissa. Lämpimässä koulutushallissa on mukavaa työskennellä ja harrastaa, mutta se on kallista. Riittääkö koirien kouluttaminen toimeentuloon ja hyvään bisnekseen? En tähtää kovaan kasvuun tai kansainvälisille markkinoille enkä suunnittele Murresta mitään uutta roviota. Riittää, jos saan tehdä sitä, mikä on minulle tärkeää. Jos onnistun työllistämään itseni, vapautan ehkä samalla jollekin toiselle työpaikan muualla. Hevosia koulutetaan positiivisella vahvisteella valitettavan vähän. Sillä saralla olisi mahdollisuuksia. Myös tapahtumien järjestäminen kiinnostaa. Sain tähän vähän potkua, kun onnistuin viikon markkinointiajalla haalimaan yli 50 osallistujaa Tommy Wirénin koiraseminaariin tänä syksynä. Tahdon lisätä eläinten käytökseen ja koulutukseen liittyvää tietoutta sekä ja sitä kautta vaikuttaa eläinten hyvinvointiin. Koiria on Suomessa arviolta Koulutettavia siis riittää? Koiriensa kanssa koulutukseen hakeutuvia on paljon. Täytyy kuitenkin muistaa, että ongelmakoiria ei ole olemassa. On vain ihmisten määrittelemiä käytöksiä, jotka koetaan ongelmallisiksi, ja joihin voidaan vaikuttaa koulutuksella. Tavoitteeni on, että ihminen ja hänen koiransa lähtevät kotiin kurssiltani hyvänä koirakkona. Millaista apua ja tukea yrittäjäksi alkava tarvitsee? Turussa ainakin yrityspalvelukeskus Potkuri auttaa neuvonnalla ja liikeidean sparrauksella. Perustaminen sinällään on helppoa. Kun päätökset on tehty, niin parin tunnin päästä y-tunnus on jo taskussa. Juttelu ja kysely tietenkin auttavat. Yrittäjän kannattaa kuulua yrittäjäjärjestöön. Silloin yksinyrittäjäkään ei ole yksin. Mitä koira voi opettaa ihmiselle? Positiivisen ja avoimen elämänasenteen. Jokainen terve koira on sisäsyntyisesti iloinen.

11 Uutiset 11 Yrittäjä, tee kotisivut helposti! Toteuta kotisivut itse Kotisivukone-palvelulla saat näyttävät kotisivut kaikkiin tarpeisiin nopeasti ja edullisesti. Helppo käyttää. Et tarvitse aiempaa kokemusta kotisivujen rakentamisesta päästäksesi alkuun. Tietokone ja internet-yhteys riittävät. Nopea. Pääset alkuun alle kymmenessä minuutissa. Edullinen. Voit kokeilla palvelua kaksi viikkoa täysin ilmaiseksi ja sitoutumatta. Jatkossa maksat vain kuukausimaksun. Kotimainen ja luotettava. Kotisivukone-palvelulle on myönnetty Avainlippu-tunnus ja saat palvelua suomeksi. Käyttövalmiit kotisivut vaivatta Tilaa yrityksesi kotisivut tai verkkokauppa meiltä edullisena Avaimet käteen -palveluna. Ammattitaitoiset kotisivujen tekijämme suunnittelevat ja toteuttavat yrityksesi näköiset kotisivut toiveidesi pohjalta jopa kahdessa viikossa. Valmiita sivuja voit itse ylläpitää helposti netissä. Avaimet käteen -palvelun tilaaminen on helppoa ja riskitöntä. Meillä on myös 100 % tyytyväisyystakuu, sillä sitoudut maksamaan vasta hyväksyttyäsi ehdotuksemme kotisivujesi ilmeestä ja asettelusta. Kokeile 2 viikkoa ilmaiseksi! Alkaen 17,90 /kk (alv 0%) 100% tyytyväisyystakuu! Kotisivupaketin kertamaksu 99 + alk. 17,90 /kk (alv 0%)

12 12 Uutiset Asekaupan alho syvenee Myönnettyjen aselupien määrä laskee jo kolmatta vuotta. Aseala katsoo tulevaisuutta synkeänä. Hannu Hallamaa Pistoolien ja revolverien kauppa on käytännössä kuollut, metsästäjät uusivat aseitaan aiempaa harvemmin. Ja mikä pahinta, uusien harrastajien tulo ampumaurheilun pariin on ehtynyt pahasti, eikä metsästyskään ole aselain kiristämisen seurauksista osatta jäänyt. Halvat käytetyt metsästysaseet eivät enää mene kaupaksi. Tässä näkyy se, että alle 18-vuotias ei saa enää haulikkoon hankkimislupaa, kertoo Soinissa toimivan Ahti Huvila Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ojajärvi. Perheestä pitää löytyä metsästyksen harrastaja, jotta nuori voisi hankkia aseen rinnakkaisluvalle. Jos metsästävää vanhempaa ei löydy, on teinin tie tukossa. PIXMAC Tämä ukkouttaa metsästäjäkuntaa entisestään, Ojajärvi manaa. Raju pudotus. Myönnettävien aselupien määrä laskee tänä vuonna useilla tuhansilla vuodesta Myönnetyt aseluvat, kpl Aselupien määrän muutos Suomessa ennuste n LÄHDE: POLIISI 2012, selviää Poliisihallituksen tilastoista. Kun viime vuonna aselupia myönnettiin , tänä vuonna jäädään hieman yli lupaan. Kun suurin osa luvista käytetään yksityisten henkilöiden keskenään tekemään käytettyjen aseiden kauppaan, asealan toimijoita ei hymyilytä. Lupien määrä on lähes puolittunut 2000-luvun puolivälistä, toteaa tamperelaisen ase- ja urheilutukkuri Hjorthin toimitusjohtaja Kalle Pohja. Parhaimmillaan aselupia myönnettiin vuodessa yli , mutta Kauhajoen kouluampumisen jälkeen määrät ovat laskeneet rajusti. Tänään on hyvä päivä perustaa verkkokauppa Aloita vaikkapa lataamalla suosittu verkkokauppaoppaamme ilmaiseksi sivuiltamme osoitteessa Tutustu samalla MyCashflow n monipuolisiin ominaisuuksiin ja näppäriin toimintoihin. Halutessasi voit perustaa yrityksellesi oman vaivattoman verkkokaupan vaikka saman tien! Lisätietoja MyCashflow sta ja verkkokaupan perustamisesta saat myynnistämme , myynti@mycashflow.fi. Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

13 Uutiset Kaikki muuttui kertaheitolla >Asealalle Kauhajoen syyskuussa 2008 alkaneesta kouluampumisesta tuli kurimus, joka jatkuu yhä. Monelle yrittäjälle varsinkin vuosi 2010 oli erittäin vaikea, kertoo Asetalon toimitusjohtaja Timo Huikkala. Kauppa oli aivan jumissa, kun pelättiin, että aseet kerätään pois. Monella kauppiaalla putosi liikevaihto jopa 60 prosenttia. Viranomaisepävarmuuden poisti vuoden 2011 aselaki, jonka sisältö kuitenkin oli asealalle Pohja arvioi pistooli- ja revolverikaupasta pudonneen yli 90 prosenttia, metsästysasekaupastakin kymmeniä prosentteja. Pistooliluvan saamiseksi pitää harrastaa kilpa-ammuntaa ja todistaa harrastuksen säännöllisyys. Tämä on käytännössä tyrehdyttänyt uuden väen tulon pistoolilajien pariin, kertoo Virroilla toimivan Asetalon toimitusjohtaja ja Asekauppiaiden liiton varapuheenjohtaja Timo Huikkala. Meillä on täällä practical-jaosto, mutta ketään uutta harrastajaa ei ole tullut viiteen vuoteen, eikä ole tulossa, toiminnallista ampumista harrastava Huikkala kuvaa. pettymys. Esimerkiksi vanhoja harrastajia koskee yhtä raskas byrokratia kuin uusiksi aseenomistajiksi mieliviä. Asetukkuri Hjortin toimitusjohtaja Kalle Pohja kuvaa alan nykytilanteen ja Kauhajokea edeltäneen ajan olevan kuin yö ja päivä. Pistoolikaupassa ei ole valoa nähtävissä. Parhaillaan lausuntokierroksella olevat aselain muutokset käsittelevät ilma-aseita ja säilytystä, enkä usko niiden vaikuttavan metsästysasekauppaan. Painopiste muuttuu. Vaikka metsästäjille ja vakiintuneille harrastajille lupia irtoaisi, moni välttää kaluston uusimista viimeiseen asti. Kallis, 72 euroa maksava lupa yhdistettynä hitaaseen ja vaivalloiseen käsittelyyn sekä psykologiseen arvioitiin on myrkkyä ostohaluille. Halvat käytetyt metsästysaseet eivät mene enää kaupaksi. Ahti Huvila Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ojajärvi Pidemmällä aikavälillä ala joutunee yhä ahtaammalle, arvioi Asetalon Huikkala. Hän pitää selvänä, että jos kansallinen lainsäätäjä ei kiristä ruuveja, EU-tasolta tulee painetta vähentää kansalaisten hallussa olevien aseiden määrää, sillä tuliaseita pidetään unionissa turvallisuusriskinä. Nyt ei lainsäädännöstä näy uhkia, mutta ne tulevat aina yllättäen nurkan takaa, pohtii Ahti Huvila Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ojajärvi. Asesepällä korjautetaan nyt myös aivan romuja aseita, Huikkala kertoo. Ennen vuotta 2008 Asetalon päätuotteita olivat pistoolit ja niihin liittyvät tarvikkeet, mutta nyt pääosassaovat metsästysaseet. Huikkalan tukijalkana ovat viranomaisten tekemät ostot ja lisämyynnin hakeminen ampumaurheiluvarusteista. Huvila taas on onnistunut säilyttämään asemansa kovalla työllä korjannut isomman osan pienevästä kakusta, arvioi Pekka Ojajärvi. Perinteikäs asetukkuri Hjorth taas laajensi jo 1990-luvulla talviurheiluvälineisiin. Sitä kauppaa säätelee enemmänkin se, mitä taivaalta talvella tulee, Kalle Pohja toteaa. TIR herättää huolta Suomalaisille kuljetusyrityksille on epäselvää, miten Venäjän joulukuun alkaessa edellyttämät TIRlisävakuusvaatimukset toteutetaan. Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n TIR-asioista vastaava johtaja Sakari Backlund kertoo, että nyt mietitään, miten itään liikennöivät yrittäjät voivat jatkaa toimintaansa. Venäläiset vakuuttavat, että kansalliset lisävakuudet ovat toimiva vaihtoehto. Mutta kuinka nopeasti järjestelmä toimisi, millaisen byrokratian takana ne olisivat ja paljon niille tulisi kaiken kaikkiaan hintaa, ei tiedetä, sanoo Backlund. Kovasti Venäjän tullin tytäryhtiön Rostekin henkilöt vakuuttavat pystyvänsä järjestämään Venäjä valmistautuu luomuaskeliin Venäjällä heräilee haluja siirtymisestä luomuun. Ongelma on, että lainsäädäntö puuttuu. Mitä tahansa voi nimittää luomuksi ja kuka tahansa voi kertoa kasvattavansa luomua. Tilanteeseen on tulossa muutos. Luomulainsäädäntöä valmistellaan. Ensin pitää sertifiointi saada kuntoon. Se taas voisi avata mahdollisuuksia suomalaisille luomuasiantuntijoille järjestää 13 asian, mutta vaikealta se Euroopan unionin puolelta katsottuna vaikuttaa. Lisävakuusvaatimusten taustalla on väite siitä, että venäläinen takaajaorganisaatio Asmap on vuosien varrella jättänyt maksamatta miljardien ruplien edestä takaamiaan tulli- ja veromaksuja. Asmap kiistää nämä syytteet. Jos Venäjä pysyy kannassaan, jonkinlainen hässäkkä itärajan rekkaliikenteeseen on joulukuun alussa luvassa. Pahimmillaan Venäjän ja EU-maiden rajoilla tulee vakava häiriö. En rupea lietsomaan, että kaikki liikenne seisahtuu, mutta voi tulla vaikeita tilanteita. Toisaalta asiaa helpottaa se, että liikenteessä ei ole nyt päällä luontaista ruuhkatilannetta. koulutusta ja konsultointia Venäjän luomuyrittäjille. Suomalais-venäläinen kauppakamari etsii mahdollisuuksia suomalaisten luomutuotteiden viennin lisäämiseksi Venäjälle. Nykyisin monien pienten elintarvikealan firmojen vientihaaveet tyssäävät Venäjän hygienia- ja eläinlääkintämääräyksiin, jotka eivät täsmää EU-alueen sääntöjen kanssa. Työ- ja kokousmatkustajille 10 %:n sopimusalennus normaalihintaisista risteily- ja reittimatkoista. Mainitse Suomen Yrittäjät ry:n sopimusetunumero Vapaa-ajan matkustajille veloitukseton liittyminen Club One -kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle Silver-tasolle. Käytä Suomen Yrittäjät ry:n sopimusetunumeroa Yhteiset elämykset alkavat osoitteesta silja.fi _Silja_XMAS_Suomen-Yrittajasanomat_254x180.indd

14 14 RAVISTAJAT Emil Bobyrev Mies ja onnikka. Onnibusin Pekka Möttö ajaa itsekin linja-autoa lähes päivittäin toimitusjohtajan tehvävien ohessa. Rauha järkkyi lopulli Onnibus tuli ryminällä bussimarkkinoille ja muuttaa kilpailuasetelmia. Tampere Kimmo Koivikko Onnibus on kuin jääkiekkoilija Jarkko Ruutu. Molemmat saavat vastustajansa raivon partaalle, ja samalla vastustajien keskittyminen omaan tekemiseen järkkyy. Linja-autoyhtiö Onnibus on nimittäin pysynyt otsikoissa koko kahden vuoden olemassa olonsa ajan. Isommat toimijat eivät ole katsoneet hyvällä, kun tulokas ryhtyi valtaamaan markkinoita. Aiemmin pikavuoroliikenteessä ei ollut pahemmin kilpailua, kun reitit on jaettu yksinoikeusperiaatteella. Lisää närää ovat ehtineet aiheuttaa pysäkkien sijainti, Matkahuollon oikeus jakaa rahteja ja viimeiseksi Jyväskylän paikallisliikenne, jonka kilpailutuksen Onnibus voitti. Lokaa on lentänyt, puolin ja toisin. Me mursimme reviirijaon ja aiomme olla tämän vuosikymmenen lopulla Suomen johtava joukkoliikenneyritys, sanoo toimitusjohtaja Pekka Möttö. Hän vakuuttaa olevansa henkeen ja vereen joukkoliikennemies. Olihan Mötön isoisä perustamassa bussiyritystä jo 30-luvulla. Linja-autot ehtivät menettää täysin kilpailukykynsä ja merkittävä enemmistö matkustajista kulki busseissa jonkinlaisilla alennuksilla. Tampere Pori-välinkin matkustajalaskelmat olivat todella surullista luettavaa: keskimäärin neljä matkustajaa per vuoro, ja heistä kolme kulki yhteiskunnan tuella, Möttö kertoo. Olikin aika palkitsevaa, kun ensimmäisellä vuorolla oli pysäkki täynnä, hän jatkaa. Pori ratkaisi. Porin-linja oli Onnibusille päänavaus kaukoliikenteeseen, kun muita halukkaita ei löytynyt linjaa ajamaan. Sen jälkeen Ely-keskuksilta irtosivat luvat Tampere Helsinki- ja Turku Helsinki-reiteille. Murros jatkuu, sillä viimeisimmät pikavuoroliikenteen yksinoikeudet päättyvät Onnibusin markkinointi perus- Aiomme olla tämän vuosikymmenen lopulla Suomen johtava joukkoliikenneyritys. Pekka Möttö tuu pitkälti alhaisiin lippuhintoihin. Alusta asti yhtiö on mainostanut kolmen euron matkoja. Yksittäisen lipun hinta nousee bussin täyttyessä. Möttö myöntää, että malli on kopioitu suoraan ulkomailta. Esikuvakseen hän mainitsee Megabusin. Matematiikka on yksinkertainen: hinnoilla noustaan otsikoihin, mutta nopeat reitit ratkaisee kaiken. Ihmiset eivät asu linjaautoasemien vieressä, Möttö sanoo. Onnibus mainostaakin, että se on saanut keski-ikäiset miehet siirtymään omien autojen käytöstä bussimatkustajiksi. Pienet kulut. Onnibusin pääkonttori on Tampereen keskustassa kerrostalon kellaritiloissa. Sieltä hoituu kaikki aina lipunmyynnistä alkaen. Olemme itse kehittäneet softan, jolla seurataan lipun hinnan kehitystä. Esimerkiksi Tampere Helsinki-reitillä lähes kaikki ostavat lipun netistä, sanoo tietohallintojohtaja Petteri Rantala. Hänen mukaansa Onnibus on onnistunut hinnoittelussaan vas-

15 15 Ravistajissa mukana: sesti ta sitten, kun jokainen penkki on myyty jokaisella reitillä. Bussiyhtiö poikkeaa perinteisistä yhtiöistä siinäkin mielessä, että Onnibus on pitkälti myyntikanava ja brändi. Kansallinen häpeä Näin Ravistajatsarja etenee OSA 9/10 1) Yrittäjäsanomat on esitellyt helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle. 2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen. 3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: 4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden 2014 tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset. 5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu), Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu), Fira (toukokuu), St1 (kesäkuu), Dermoshop (elokuu), Atma Trade (syyskuu) ja Smartum (lokakuu). Onnibus pähkinänkuoressa Onnibus Oy on perustettu Tampereella marraskuussa Yhtiö täyttää tänä vuonna kaksi vuotta. Onnibusin toimitusjohtaja on Pekka Möttö. Yhtiöllä on neljä omistajaa, kaikki tasaosuuksin. Kyseessä ei ole perinteinen bussifirma, sillä Onnibus vain hoitaa keskitetysti saman sateenvarjon alla toimivien liikennöitsijöiden lipunmyynnin ja markkinoinnin. Liikennöitsijät tekevät Onnibusin kanssa franchising-sopimuksen. Meillä on käytössämme franchising-malli. Verkostoon kuuluu nyt kahdeksan liikennöitsijää. Ajamme itse yhtä reittiä ja jatkossa Jyväskylän paikallisliikennettä, Möttö kertoo. >Onnibus murtautui lopullisesti kansan tietoisuuteen voitettuaan Jyväskylän paikallisliikenteen kilpailutuksen. Keskikokoisissa kaupungeissa on avautumassa muitakin kilpailutuksia ja kaupunkien viesti on ainakin selvä: bussien päästömääräykset tiukentuvat. Se on samalla aiheuttanut kritiikkiä bussifirmoissa. On kansallinen häpeä, että kaupunkiliikenteessä ajetaan vanhoilla busseilla, sanoo Onnibusin toimitusjohtaja Pekka Möttö. Hänen mukaansa Onnibus aikoo osallistua paikallisliikenteen kilpailutuksiin aktiivisesti. Onnibus Oy liikennöi itse väliä Tampere Pori. Myös Jyväskylän paikallisliikenne kuuluu jatkossa Onnibus Oy:lle. Samalla muu mahdollinen paikallisliikenne ajetaan emoyhtiön voimin. Yhtiö ennustaa tämän vuoden liikevaihdon olevan noin neljä miljoonaa euroa. Onnibus kaavailee myös aluevaltausta raiteille, kun pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kilpailutus alkaa lähitulevaisuudessa. Mutta miltä näyttää linja-autoliikenteen tulevaisuus? Siitä tulee eri myyntikanavien kilpailu. Uskon, että vuosikymmenen lopussa jäljellä on neljä viisi vahvaa myyntikanavaa. Vain pääkaupunkiseudulla kilpailu on epätervettä. Möttö myös vakuuttaa, että Onnibusin talous kestää. Tähän asti yhtiö on pyörittänyt toimintaansa pitkälti franchising-periaatteella, mutta jatkossa Onnibus joutuu hankkimaan kymmeniä busseja paikallisliikenteeseen. Uusia busseja tulee tehtaalta ja vanhemmat liikenteestä. Liisarimallilla mennään. Meillä on rahoitusmallitkin olemassa, esimerkiksi ulkomaiset sijoittajat ovat kiinnostuneita, Möttö sanoo. Kilpailijat heti takajaloillaan >Ravistajien asiantuntijaraadin mukaan Onnibus ansaitsee paikkansa kymmenen finalistin joukossa, vaikka yritys on toiminut vasta kaksi vuotta. Tämmöisestä toimijasta voi sanoa sen, että jokainen, joka onnistuu perinteisellä toimialalla luomaan uuden toimintakonseptin ja pystyy tekemään sen vielä kannattavaksi, on todellinen ravistaja, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo. Myös Itellan liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen ja Fennian markkinointijohtaja Arto Kämppi allekirjoittavat Paloheimon näkemyksen. Kämpin mukaan Onnibus täyttää Ravistajat-kriteerit muihin finalisteihin verrattuna parhaiten. Yhtiö on ollut myös alusta asti yleisön suosikki Ravistajien kotisivulla käynnissä olevassa äänestyksessä. Onnibus on tuonut täysin uutta ajattelua suurelle yleisölle merkitykselliseen palveluun. Palvelu on onnistuneesti testattu maailmalla, mutta Onnibus on soveltanut sen vallitseviin olosuhteisiin. On myös mielenkiintoista nähdä, että yritys on pystynyt laajentamaan paikallisliikenteeseen, Kämppi perustelee. Ketosen mielestä merkityksellistä on nimenomaan asiakaslähtöisyys. Uusia reittejä on perustettu asiakaslähtöisesti eli lähtöpisteet ovat siellä missä asiakkaatkin. Liiketoimintamallina on saada bussit täyteen. Jotain he tekevät oikein, kun kilpailijat lyövät kuin vierasta sikaa, Ketonen sanoo. Kolme pointtia Annamarja Paloheimo Onnibus onnistui kerralla ravistamaan uinuvaa bussiliikennettä tunkeutumalla tutuille pikavuoroväleille. Yhtiön markkinointi on ollut aggressiivista ja alalle poikkeuksellista. Liput myydään pääosin verkossa. Kaikki perustuu kuitenkin onnistuneeseen reittiverkostoon. Onnibus on onnistunut herättämään matkustajien kiinnostuksen linja-autoliikennettä kohtaan. Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: Ääniä annettu Pasi Ketonen Arto Kämppi

16 16 Uutiset VESA-MATTI VÄÄRÄ Kristiina Lithen: Hevosharrastus vie mennessään Hia Sjöblom On kai pakko olla hieman hullu, kun vapaaehtoisesti lähtee viemään hevosta jonnekin aamukuudelta, jotta ehtisi töihin yhdeksäksi. Mutta mitä sitä ihminen ei hevosten ja hevosharrastuksen eteen tekisi. Itse asiassa taidan tehdä töitäkin aika paljon juuri siksi, että se antaa sitte mahdollisuuden harrastukseen. Olen itse asiassa valinnut asumisen ja työn tekemisen paikan mahdollistaakseni harrastuksen, joka itse asiassa kyllä on elämäntapa. Hurahdin hevosiin jo ihan pikkutyttönä. Serkulla oli hevonen ja minua vietiin samaa rataa. Itse asiassa olen koko ajan harrastanut hevosia yhdessä pikkusiskoni Marikan kanssa. Hän asuu kuudenkymmenen kilometrin päässä meiltä ja ajaa pari-kolme kertaa viikossa tänne hoitamaan ja harrastamaan hevosia. Minulla ne sentään ovat kotipihassa. Hevoset ovat elämäntapa ja joskus työkin kärsii tästä. Onneksi maaseudulla tällaiset asiat ymmärretään. Kerrankin jouduin juoksemaan kesken permanentin laiton ottamaan kiinni karkuun lähtenyttä hevosta. Asiakas ei hätkähtänyt moista keskeytystä. Ensimmäisen hevosen ostin 19-vuotiaana, kun olin saanut ensimmäisen työpaikkani. Silloin siirryin ravimaailmaan, koska rahat eivät riittäneet esteratsastushevosen ostoon. Oma hevonen piti viedä vieraalle hoitoon. Jo silloin rupesin haaveilemaan kotipaikasta, missä hevosillakin olisi tilaa. Olen elänyt huiman jännityksen hetkiä joskus raveissa. Valtava lataus kolmen minuutin kisaan ja sitten kaikki on ohi. Tietysti, jos oma hevonen voittaa, on ilo katossa. Hoidan ja huollan ravihevoseni, mutta ammattilaiset ajavat. Olen myös palannut esteratsastuskisoihin, koska 9-vuotias tyttäreni on kulkemassa äitinsä jalanjälkiä hevosharrastuksessa. Hän kilpailee, ja minä jännitän. Kotitallissamme on neljä omaa hevosta; kolmevuotias ori, kaksi entistä ravihevosta ja tyttären esteponi. Hevosten kanssa työskennellessä kaikki muu on pakko unohtaa. Saan olla vaatteet kurassa ja tukka sekaisin. henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan. Hevoset elämäntapana Kristiina Lithen tunnustaa olevansa hevoshullu. Hevosten takia hän aikanaan muutti Vehmaalle. Nyt samassa pihapiirissä on koti, talli ja parturi-kampaamo EHDOTA parasta kirjanpitäjää mennessä.

17 17 4,7 Uutiset Kaupungilla: Sujuuko markkinointi? Kyllä. Markkinointitoimenpiteemme liittyvät edustamiimme artisteihin. Keinot riippuvat siitä, mistä on kyse ja kenestä artistista. On eri asia markkinoida pkseudulla kuin konserttia, joka on Kokkolassa. Horisontissa miljardien potti EU:ssa on varattu 70 miljardia euroa uuteen Horisonttiohjelmaan. Sen tavoitteena on tukea eurooppalaista kasvua ja luoda työpaikkoja. Viidesosa tukimiljardeista kohdennetaan pk-yrityksille. Suomalaisella pk-yrityksellä on mahdollisuus päästä osalliseksi tästä 14 miljardin pk-sektorin tukipotista. Tarkoitus on, että jäsenmaat ja niissä toimivat pk- yritykset tekevät yhteistyötä. Tavoitteena on luoda ja toteuttaa innovaatioita, joiden avulla maanosan talous saadaan nousuun ja tekijöille työpaikkoja. Euroopan mahdollisuudet globaalissa kilpailussa on tarkoitus turvata. Innovaatiot eivät yksin riitä luomaan hyvinvointia ja vauhdittamaan talouden kasvua. Siksi myös markkinointiin ja kaupallistamiseen kiinnitetään vahvasti huomiota. Uuden Horisontti ohjelman työohjelma valmistuu vielä joulukuun aikana. Rahojen haku alkaa maaliskuussa jatkuvana hakuna. Jaossa on miljardeittain uusia tukirahoja. Nyt kannattaa valmistautua vaikka hakemalla oikeita yhteistyökumppaneita. Lisätietoja: horisontti Yritykset maksoivat viime vuoden tuloksistaan yhteisöveroa 4,7 miljardia euroa. Luvussa on vähennystä edellisvuoteen 2,7 prosenttia. Summan pieneneminen selittyy yhteisöveron laskulla. Toimitusjohtaja Tiina Vihtkari, Sublime Music Agency, Helsinki Kyllä. Korumallistoani olen mainostanut naistenlehdissä. Lisäksi muun muassa sähköinen tiedotus ja nyt yhteistyössä hoitolayrittäjän kanssa flyeri alueen yrityksille. Yrittäjä-korutaiteilija Nina Sola- Galiero, Preziosa, Helsinki Ok. Olemme ilmoittaneet kerran Töölöläinen-lehdessä ja meistä on tehty lehteen ruokajuttu. Meillä oli Grouponin kanssa diili tarjouksesta, joka toi kävijöitä diilin aikana, mutta ei sen jälkeen. Yrittäjä Imer Thaci, Cafe Truffet, Helsinki Kyllä. Töölöläisessä ilmoittelen. Tehty työ tuo sen työn. Olen ollut 30 vuotta alalla. Jaana Kankkunen, Kampaamo Jaana Kankkunen, Helsinki

18 18 debatti Lähetä mielipiteesi Muut lehdet Kaksintaistelu: Kuljetusyrittäjä Kalevi Huhtala tivaa liikenneministeri Merja Kyllöseltä rekka-autojen painorajoituksista ja teiden kunnosta. Jos perheyritykset ovat Suomen talouselämän selkäranka, ovat ne sitä myös muualla Euroopassa. Savon Yrittäjien puheenjohtaja Sirpa Alho-Törrönen Savon Yrittäjässä. Rekkojen koko nousi lokakuussa 60 tonnista 76 tonniin. Ajatus painojen korotuksista on hyvä, mutta hyötyä ei tule. Nykykalustosta noin 80 prosenttia on yhdistelmiä, joissa on 3-akselinen veturi ja 5-akselinen perävaunu. Miksi sellaisella saa ajaa vain 64 tonnia, eikä 68 tonnia? Nykysäännöillä kalustoa pitäisi vaihtaa rankasti, että saisi ajaa 68 tonnia, ja se maksaa. Miksi 4-akselinen veturi ja 4-akselinen singlepyöräperävaunu saa kuljettaa 68 tonnia bensaa, mutta samankaltainen maitoauto vain 64 tonnia? Jos yrittäjä haluaa tienvarsiopasteiden avulla ohjata asiakkaita luokseen, tarvitaan melkoinen luparumba. Liian usein päätös on siitä huolimatta kielteinen. Börje Norrgård Pohjalainen Yrittäjä -lehdessä. Mistä ihmeestä kumpuaa tässä maassa kasvava poteroitumisen halu iso osa kansalaisista on sitä mieltä, että Eurooppa on paha ja venäläisille ei ainakaan pidä myöntää viisumivapautta. Toimituspäällikkö Jussi Jalkanen Kauppalehden Optiossa. Terveys ja raha ovat yhdistelmä, jossa saa aikaan paljon puhetta. Olisipa hienoa, jos päättäjät keskittyisivät äimistelyn sijaan tappaviin ongelmiin. Taloustoimittaja Seija Holtari Talouselämässä. JUSSI PARTANEN Kuljetusyrittäjiä huolestuttaa myös teiden huono kunto. Me Suomessa toimivat raskaan liikenteen kuljetusyrittäjät maksamme hurjasti veroja ja lisäksi tietenkin työehtosopimusten mukaiset palkat kuljettajille. Näistä kertynee valtiolle kohtalaiset tulot, mutta teiden kunnostukseen rahaa ei riitä. Samaan aikaan teitämme kuluttaa paljon ulkomaalaisia rekkoja, joista ei makseta Suomeen mitään. Me maksamme Keski-Euroopassa silta- ja tiemaksuja. Ei tämä ole oikeudenmukaista. Mitä asialle voisi tehdä? Kuljetusyrittäjä Kalevi Huhtala Kuljetusyrittäjiä nyppii myös siltojen painorajojen lasku. Kun sillat ovat tähän asti kestäneet, miten ne nyt yhtäkkiä hajoaisivat? Onko kunnostus ja tarkastukset lyöty laimin? Osa kuljettajista joutuu tekemään pitkiä ylimääräisiä lenkkejä, eikä kaikkia kuljetuskeikkoja kannata välttämättä tehdä ollenkaan. Teollisuudelle on merkittävä lisäkustannus, että niiden tavarankuljetusta ei voi hoitaa maksimipainoilla. Miksi ihmeessä teollisuuden muutenkin vaikeaa tilannetta vaikeutetaan entisestään tällaisilla päätöksillä? Katso ensi vuoden verot ja maksut! Lue uusimmat yrittäjäuutiset

19 Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Elämme aikoja, jolloin työvoimaa pitäisi olla saatavilla. Joskus kuitenkin tuntuu, että parhaat työntekijät piilottelevat jossakin. Missä luuraavat Suomen työmarkkinoiden käyttämättömät voimavarat? Tietenkin kodeissa ja hiekkalaatikoilla. Tästä lähtien vaadin, että suoritettu kotiäitiys ja -isyys mainitaan CV:ssä. Markkinointipäällikkö Minna Patosalmi Yrittäjän ytimessä -blogissaan 19 Muutoksilla pienennetään kuljetusten ympäristövaikutuksia ja kustannuksia. Uskon, että yrittäjät laskevat, kannattaako kaluston uudistamiseen muutoksen vuoksi ryhtyä. 8-akselinen yhdistelmä on yleinen esimerkiksi kappaletavarakuljetuksissa. Sen sallittua massaa voi usein korottaa 60:stä 64 tonniin tekemättä muutoksia ajoneuvoihin. Yhdistelmälle ei sallita 68 tonnin massaa, koska sen perävaunun takimmaiset akselit on varustettu yksittäispyörin, mikä on tierasituksen kannalta paripyöräasennusta hankalampi. Siksi raskaimmissa ajoneuvoissa edellytetään paripyöräakseleita. Edellytykseen siitä, että raskaimpien yhdistelmien perävaunu pitää varustaa paripyörin, tehtiin poikkeus vaarallisten aineiden säiliökuljetusten osalta, jotta kalustoa uudistettaisiin ensisijaisesti vetoauton akselimäärää korottamalla. Lisäksi kalustoa ei tarvitse uudistaa kerralla, vaan vanhaa perävaunua voi käyttää kilpailukykyisesti uusien kanssa. Näin tarkasti rajatun ajoneuvoryhmän suhteen voidaan kyseinen poikkeus tehdä lisäämättä liiaksi tiekuormitusta. Samalla varmistetaan, että kilpailu ei vääristy. Rajoitusten tiukentumiseen vaikutti eniten 4 5-akselisten kuormaautojen/vetoautojen painojen nousu. Erityisesti tällaiset sorarekat rasittavat tiestöä ja siltoja. Siksi on jouduttu laittamaan runsaasti lisää ajoneuvon kokonaispainoa (nuppi tai perävaunu) rajoittavia merkkejä. Näin rekat, joissa on kevyempi nuppi mutta raskas perävaunu, ovat joutuneet rajoituksen piiriin. Tilannetta ollaan helpottamassa asettamalla rajoitusmerkkeihin lisäkilpiä, joilla vähennetään rajoitusten vaikutuksia. Uuden asetuksen myötä silloille tehtävissä koekuormituksissa ja tarkastuksissa on kiinnitetty huomioita erityisesti uuden asetuksen mukaisiin vaatimuksiin. On löytynyt jonkun verran siltoja esimerkiksi kiviholvi- ja puusiltoja joita on jouduttu kunnon puolesta rajoittamaan entistä tiukemmin. Tiestön kunnossapidon määrärahat kohdistetaan mahdollisimman hyvin liikenteellisten vaatimusten mukaisesti. Pääpaino on vilkasliikenteisen päätiestön kunnossapidossa. Valitettavasti vähäliikenteisen tiestön kunto heikkenee, jos korjausvelan kasvamisen kierrettä ei pystytä pysäyttämään. Tiemaksut eivät kuulu Liikenneviraston keinovalikoimaan. Meidän on käytävä rehellinen keskustelu tieverkoston tilasta, liikenteen rahoituksesta ja myös uusista hinnoittelumahdollisuuksista. Uusia keinoja on löydettävä, sillä teiden rakenteiden pettämiseen suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa. Facebookkommentit Kyllähän SY:n pitää tietty jotain mantroja hokea, mutta kyllä kuntien ulkoistamiskuvioissa tehdään paljon vahinkoakin. Viimeksi eilen paloi hihat, kun luin, että Jyväskylä kaavailee pakottavansa perhepäivähoitajat yrittäjiksi saadakseen säästöjä. Ketään ei pitäisi pakottaa yksinyrittäjäksi. Lari Kemiläinen kommenttiketjussa kuntien tehtävien karsinnasta Eli listassa ei ollut yhtään selkeää konkreettista ehdotusta, mistä tavallinen kuntalainen voisi tarkistaa, toimiiko meidän kunta näin. Kaipaisin kovasti listauksia siitä, mitkä ovat kuntien suosituimmat ei-lakisääteiset palvelut, mistä voisi alkaa vertailla järkeviä säästökohteita. Pirkko Lehto kommenttiketjussa kuntien tehtävien karsinnasta Yrittäjä kondiksessa = yritys kondiksessa. Jyri Pajamo kommenttiketjussa yrittäjien liikuntapäivästä Olisi jännää kuunnella, mitä SY:n ja SAK:n edustaja small talkkaa. Henri Lundell kommenttiketjussa näiden järjestöjen yhteistyöstä Viis niistä palkinnoista, lakaateista, mitalleista! Paras palkinto on tyytyväinen asiakas. Silloin kauppiaskin on tyytyväinen. Raija Karttunen kommenttiketjussa Valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen jaosta Liikenneministeri Merja Kyllönen PS. Lappeenrannan lentokenttä on melkein keskellä kaupunkia. Yhteydet Riikaan ovat hyvät, mutta Helsinkiin ei täältä lentämällä pääse. Riika on meidän prisma-kenttämme. Liikematkoille maailmalle lennetään Lappeenrannasta suoraan, ei Vantaan kautta. Iso osa Lappeenrannan lentomatkusta- jista tulee Venäjältä. Jos meidän pitää päästä Helsinkiin, käytämme maanpäällisiä kulkuneuvoja. Tietysti harmittaa, että suorat lentoyhteydet Lappeenrannasta muihin Pohjoismaihin lopetettiin kannattamattomina. Tukholmaan on lennettävä Riian kautta. Juha Oksanen Lappeenrannan Yrittäjä- ja Liikemiesyhdistyksen puheenjohtaja Niclas Warius Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) , f. (09) Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia PL 356, Helsinki p myynti@alma360.fi, Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) , toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

20 20 arjessa Lasi tuo KATI LAUKKANEN leivän pöytään yrittäjän arjessa Hämeen Lasitoimi on pärjännyt ajan muutoksissa jo 60 vuotta. Hämeenlinna Hia Sjöblom Pitää uskoa tulevaisuuteen ja ammattiin. Anja Selinko Hei! Tule heti katsomaan, tai muuten koko firma palaa, toimitusjohtaja Mika Selinko huutaa hallin puolelta. Hän on pakahtumaisillaan intoon ja tahtoo näyttää, miten kananmuna paistetaan pelkällä lasilevyllä. Hämeen Lasitoimen perustaneet Lasse ja Anja Selinko ottavat rauhallisesti. Nykyinen toimitusjohtaja on viisivuotiaasta saakka juoksennellut lasiliikkeen suojissa täysi touhu päällä. Selinkojen yrittäjäperheessä juhlitaan kesällä isosti. Perustaja-äiti täyttää 80, yritys 60 ja nykyinen toimitusjohtaja 50. Lapset töissä. Oli meillä kotiapulaisia, mutta lapset tulivat mielellään tänne työpaikallekin, Anja Selinko sanoo. Kun esikoinen Kristiina syntyi, hänet otettiin mukaan töihin vaunuissa, että äiti pääsi hoitamaan laskutukset kuntoon. Moneen otteeseen laajennetussa lasityön hallissa Mika Selinko kytkee lämpölasin virranlähteeseen. Lasi kuumenee. Selinko rikkoo kananmunan paistumaan lasin päälle. Tämän päivän lasiala on monimuotoista. Nyt myydään liimalasia, kaarevia lasipintoja, lämpölaseja, mutta myös ihan tavallisia ikkunalaseja. Munan paistuessa asiakas poikkesi liikkeeseen ja haki pihalyhtynsä rikkoontuneen lasin tilalle uuden. Intohimoja. Niin paljon on muuttunut, mutta perheyrityksessä asuu vahva ja hurtti huumori. Lasse Selinko katsoo vaimoaan ja jälkikasvuaan, tuhahtelee hyväntuulisesti ja sanoo, ettei kenenkään sovi laiskana olla. Töitä pitää tehdä, ja paljon. Työhön pitää suhtautua intohimoisesti. Perheessä intohimoille annetaan tilaa. Myymälän seinällä riippuvista lasitöistä osa on Lasse Selingon käsialaa. Vanhin tytär Kristiina osaa tiffany-tekniikan. Hän on opettanut ja kouluttanut niiden tekemistä. Isä-Lasse kertoo soittavansa ainakin flyygeliä, pianoa ja saksofonia. Anja Selinko tunnetaan osaavista käsistään. Hän hallitsee myös peilin hopeoinnin niksit. Golf kuuluu yrittäjäperheen harrastuksiin. Kun Johanna oli pikkuinen, työnsin häntä kärryissä golfkentän reunaan. Hän pääsi ulkoilemaan, ja minä harjoittelemaan, Anja Selinko nauraa. Ja sitten meitä vietiin aina Lappiin, Mika Selinko sanoo. Tytärten nimet Sallamaria, Saanamaria ja Sanimaria kertovat siitä, ettei pohjoinen Suomi ole jättänyt kylmäksi. Lasse Selinko muistelee Tenon valtavia lohia. Milloin yrittäjä sitten elää elämänsä parhaita hetkiä? Kaiken aikaa, Lasse Selinko sanoo luku Kiivaan rakentamisen aikaa. Ihmiset muuttivat kaupunkeihin. Kerrostaloihin tehtiin uusia ikkunoita luku Kasvun ja laajennusten aikaa. Tekniikka ja tietoliikenne kehittyivät ja nopeutuivat luku Energiakriisi tiukensi rakentamisen vaatimuksia. Ikkunoiden uusiminen jatkui. Tarvittiin energialaseja, entistä tiiviimpiä ja lämpöikkunoita Kasarmikatu 15 Lasinleikkaaja Lasse Selinko oli intoa piukassa. Ammatin ja lasin olemuksen hän oli oppinut Tuulolan lasihiomossa. Isokokoinen ja hurttihuumorinen mies aloitti bisneksen yhtiötoverin kanssa Yhteistyön aika kesti vain hetken. Ensimmäisen käyntikortin jälkeen oli painettava uusi, jossa lukikin jo Hämeen Lasitoimi. Suomea rakennettiin. Uusia ikkunoita asennettiin ja vanhoja vaihdettiin. Yrityksen perustamisvuonna 1954 solmittiin ensimmäinen oppisopimus Tommi Raution kanssa. Yrityksen henkilöstömäärä kasvoi viiteen oli eteenpäin menoa. Silloin yritys hankki ensimmäisen puhelimensa. Asiat hoituivat entistä sujuvammin. Ikkunalasit kuljetettiin tilaajille Vuoman hevosella Saaristenkatu 11 Oli hankittu ensimmäinen auto. Kasvu oli hyvässä vauhdissa, ja firma tarvitsi lisää tilaa. Rahaa oli, kun nuukasti elettiin. Voitiin laajentaa Auton tuulilasit Tuotevalikoimaa laajennettiin. Tuulilaseille tarvittiin paljon varastotilaa. Tuulilasit olivat karaistua sekuriittia, joka hajosi helposti pirstaleiksi. Pihalla oli jatkuva jono odottamassa tuulilasin vaihtoa. 10 miestä töissä.