KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ALPPILAN YLÄASTE JA LUKIO

Transkriptio

1 KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ALPPILAN YLÄASTE JA LUKIO

2 Sivu 1 / 17 SISÄLLYS: ALPPILAN YLÄASTEEN JA LUKION KUNTOTUTKIMUKSET 1. Yleistiedot tutkimuksesta Tietoja tutkittavasta kohteesta Tutkimuksen sisältö: Tiivistelmä tutkimuksesta Tutkimuksessa käytetyt mittauslaitteet ja -menetelmät Rakenteellisia havaintoja kohteessa Havaintoja IV -järjestelmistä Mikrobien materiaalinäytteet Tulosten tulkinta, mikrobien materiaalinäytteet Tulokset mikrobien materiaalinäytteistä Johtopäätökset mikrobien materiaalinäytteistä Teolliset mineraalivillakuidut (MMMF) Näytteenotto Tulosten tulkinta Tulokset kuitunäytteistä Johtopäätokset kuitunäytteistä Tutkimuksen johtopäätökset Suositukset jatkotoimenpiteiksi... 16

3 Sivu 2 / 17 HKR - Rakennuttaja Riitta Harju Kasarmikatu 21 PL HELSINGIN KAUPUNKI ALPPILAN YLÄASTEEN JA LUKION KUNTOTUTKIMUKSET 1. Yleistiedot tutkimuksesta Tutkimukset tilasi Riitta Harju / HKR-Rakennuttaja. Yhteyshenkilöinä kohteessa toimivat kouluisäntä ja koulusihteeri. Tutkimuskohde Alppilan yläaste ja lukio sijaitsee Helsingissä osoitteessa Tammisaarenkatu 2. Rakennukseen on suunniteltu peruskorjausta vuodelle Nyt suoritetun kuntotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tilojen käytön kannalta välitöntä kunnostustarvetta aiheuttavat toimenpiteet. Tutkimuksen lähtötietoina oli Fatman Oy:n kuntokartoitusraportti vuodelta 2002, tutkimusselostukset tilaajan suorittamista kosteus- ja sisäilmatutkimuksista ja sekä pohjakuvat kohdetietoineen. Tutkimukset aloitettiin esikatselmuskäynnillä Varsinaiset tutkimukset suoritettiin talvilomalla , jolloin perusilmanvaihto ei ollut normaalisti päällä. Näytteenottoja ja lisäselvityksiä tehtiin saakka, ilmanvaihdon silloin toimiessa normaalisti. Näin saatiin kuva ilmanvaihdon vaikutuksesta rakennuksessa vallitseviin olosuhteisiin. Tutkijoina Vesa Nordström, Kyösti Koskinen ja Mikko Niskanen Sisäilmainsinöörit Oy:stä Työssä sovelletaan Konsulttialan yleisiä sopimusehtoja KSE Tietoja tutkittavasta kohteesta Alppilan yläasteen ja lukion koulurakennus on osittain kalliorinteeseen rakennettu 1-4 kerroksinen, vuosina valmistunut koulurakennus. Pohjakerroksessa sijaitsee teknisiä tiloja, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja ruokailutiloja sekä 2 kotitalousluokkaa, musiikkiluokka ja pieniä opetustiloja.

4 Sivu 3 / kerroksessa sijaitsee pääsisäänkäynti ja aula sekä muutamia erillisiä opetustiloja. Ylemmissä kerroksissa sijaitsee pääasialliset opetustilat, opettajainhuoneet, kansliat, juhlasali ja liikuntasalit. Rakennuksen teräsbetonirunko on paikalla valettu, sen pystyrunko muodostuu kantavista seinistä ja pilareista, vaakarunko muodostuu teräsbetonisista palkeista sekä kantavista laatoista. Koulun tiloihin vaikuttaa useita eri ilmanvaihtojärjestelmiä. Pohjakerroksen lämmönjakohuoneen tuloilmakone palvelee ruokalan ja kotitalousluokka1:n tiloja. Kotitalousluokka 2:ssa ja 1. kerroksen erillisosassa (entinen asuinsiipi) on oma tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Keittiön kuiva-ainevaraston tulokone palvelee keittiön ja ruokalan tiloja. Ruokalan lisäosan poistokone sijaitsee lämmityskäytöstä poistetun vanhan tiilipiipun päässä (huippari). Ruokalan ja keittiön, vessojen sekä luokkien poistokoneet sijaitsevat ullakkotiloissa, jotka eivät hankalan kulun ja sijainnin puolesta sovellu muuhun käyttöön. Luokissa ei ole omaa tuloilmajärjestelmää, joissakin luokissa on korvausilmareitillä varustetut ikkunat. Juhlasalissa ja molemmissa liikuntasaleissa on alkuperäiset ilmanvaihtojärjestelmät, joissa tuloilman puhallinkammiot on eristetty paljaalla mineraalivillalla Tutkimuksen sisältö: Suoritettiin rakenteellisia ja kosteusteknisiä perustutkimuksia. Havaintoja täydennettiin pintakosteudentunnistimilla ja merkkihajuilla. Tehtiin ulkoseinien lämpökamerakuvauksia, erillinen raportti liitteenä. Kalliorinteiden puoleiset sekä rakennuksen pohjakerroksen alapuoliset ryömintätilat / kanaalitilat kartoitettiin suppeassa, mutta sisäilman laatuun vaikuttavien tekijöiden suhteen riittävässä laajuudessa. Tehtiin tuloilmajärjestelmien tarkastus mahdollisina villakuitulähteinä olemassa olevista luukuista ja pääte-elimistä. Lisäksi tutkimusten yhteydessä otettiin yhteensä 11 materiaalinäytettä oletetuista vauriokohdista. Näytteet analysoitiin suoraviljelymenetelmällä työterveyslaitoksella Kuopiossa. Koulun tiloihin tehtiin laskeuma-alustoja (13 kpl), joista tutkittiin kuitupitoisuutta kahden viikon laskeumapölystä.

5 Sivu 4 / Tiivistelmä tutkimuksesta Tutkimuksessa rakennuksen merkittävimpinä vikoina, vaurioina ja puutteina ilmeni: Kalliorinteissä ja rakennuksen pohjakerroksen alapuolella on kauttaaltaan louhos/kanaalitilaa. Ruokalan ja keittiön alapuolisessa kanaalitilassa on rakennusjätettä sekä mikrobivaurioitunutta eloperäistä materiaalia. Mikrobivauriot ovat syntyneet pääasiassa keittiön ja kotitalousluokka 2:den viemärivuodoista. Kanaalitilassa on sekä vahva mikrobiperäinen että viemäriperäinen haju. Kanaalitila on ylipaineinen ympäröiviin tiloihin nähden, joten hajut ja epäpuhtaudet kulkeutuvat sisätiloihin. Louhostiloissa on rinteestä valuvia vesiä, jotka aiheuttavat vaurioita eloperäisille rakennusjätemateriaaleille. IV-järjestelmissä on merkittäviä kuitulähteitä tuloilmapuolella. Lämmönjakohuoneen tulokoneen sisäpinnoilla todettiin runsaita kuitupitoisuuksia. Juhlasalin ja liikuntasalin tuloilmajärjestelmässä puhallinkammiot on eristetty paljaalla lasivillalla. Kuitujen ja niiden sideaineiden kulkeutuminen sisätiloihin on todennäköistä. Muissa tuloilmajärjestelmissä on todettuina kuitulähteinä lähinnä pääte-elimiä. Rakennuksen luokkatilojen peruspoistoon on liitetty myös rinteiden louhostilojen poistoilmanvaihto. Otollisissa olosuhteissa kanaali- ja louhostilan ilma kulkeutuu sisätiloihin. 3. Tutkimuksessa käytetyt mittauslaitteet ja -menetelmät Pintakosteuden tunnistamiseen käytettiin GANN hydrotest LG 1 mittalaitetta sekä LB 70 mitta-anturia. Mittauksen perustana on dielektrinen mittausmenetelmä. Mittaustulokseen vaikuttaa ensisijaisesti materiaalin tiheys ja kosteuspitoisuus. Mittaustulos on suuntaa-antava (vertailuarvo), sillä mittaustulokseen saattaa vaikuttaa rakenteessa olevat sähköä johtavat metallit tai kiteet (huomioitava mittaustuloksen tulkinnassa), lisäksi mittalaite ei huomioi rakenteen lämpötilaa. Mittalaitteen lukemat välillä ovat kohonneita kosteuden arvoja ja arvot yli 120 ovat märkiä kosteuden arvoja.

6 Sivu 5 / 17 Lämpökamerakuvauksiin käytettiin FLIR i7 kameraa. Erillinen tutkimusraportti on liitteenä. Ruokalan alapuolisen kanaalitilan ilma- ja hajuvuotojen selvittämiseen käytettiin WC tilojen raikastamiseen tarkoitettua sitruunan tuoksuista aerosolia. Materiaalinäytteet otettiin puhdistetuilla (desinfektol) välineillä minigrip - pusseihin. Näytteenottopisteet on esitetty suuntaa-antavassa pohjakuvassa liitteessä Rakenteellisia havaintoja kohteessa Pohjakerros Tutkimuksen aikana ruokalan / keittiön tiloissa haisi pääasiassa viemäriperäinen haju, joka tuli ruokalan alapuoleisesta kanaalista. Kaikki lattialuukut ja lattialaatan talotekniset läpimenot (mm. sähköpääkeskus ja emännän sähkökaappi) olivat epätiiviitä, kuvat 1-3. Kun ruokalan iso lattialuukku oli auki, tiloihin levisi kanaalista lisäksi vahva mikrobiperäinen haju, kanaalin pohjalla on maatuvaa eloperäistä ainesta. Kanaaliin on käynti myös lämmönjakohuoneen kahdesta aukosta, kuva 4. Kanaalitilan pohja, seinät ja katto on betonia, kanaalin pohjalaatan alla on salaojitus, kuvat 5-6. Keittiön ja kotitalousluokka 2:den viemärilinjoissa on vuotoja, kanaalissa todettiin vesivanat ja lammikko sekä voimakas viemärin ja homeen haju, kuvat Kanaalitilaan laitettiin merkkihajua, jota paikannettiin ruokalan tiloissa. Hajun paikannettiin tulevan kolmesta ruokailutilan ja käytävän lattialuukusta, sähköpääkeskuksesta, emännän tilan sähkökaapista sekä ruokalan lisäosan poistoilmaventtiileistä, kuva 11. Rakennuksen sisäpihalla on molempien rinteen puoleisten louhostilojen korvausilmareitit. Keittiön kuiva-aine varaston kattolevyissä todettiin pienjyrsijöiden tekemiä reikiä ja keittiön edustalla käytävän alakatossa todettiin niiden jätöksiä, kuvat Lisäksi keittiön alapuolisessa kanaalissa todettiin hieman järeämpiä jätöksiä, kuva 14.

7 Sivu 6 / 17 Keittiössä pesulinjan höyryt karkaavat huuvan ulkopuolelle, ikkunoihin ja alakattoon kohdistuu kova kosteusrasitus, kuva 15. Pesulinjan takana lattian rajassa on epätiivis läpimeno kanaaliin, kuva 16. Ei selitä kanaalin vuotoja. Pohjakerroksen tiloissa ei todettu poikkeavia kosteuden arvoja pintakosteuden tunnistimella. Pois lukien lämmönjakohuoneen vanha hiilikuilu, josta valui vettä lämmönjakohuoneeseen, kuva 17 Pohjakerroksen sisätiloissa (valokuvauslaboratorio, 108, 107, 109) aistittiin viemärin ja homeen hajua. Luokan 109 korotetusta lattiasta puhalsi ilmaa sisätiloihin, kuvat (ei kosteutta, viemärin ja homeen haju). Tiloissa hajut tulivat lattian rajan raoista ilmavuotoina alapuolisesta kanaalista, kuva 20. Valokuvauslaboratorion tiloissa oli pelkät poistot, jotka vetivät ilmaa kanaalista. Lämmönjakohuoneen eteisestä on käynti juhlasalin puoleiseen kanaaliin, tilassa aistittiin voimakas mikrobiperäinen haju. Kanaali haarautuu juhlasalin alle (ei mahdu kulkemaan), kuva 21 ja luokan 101 (konekirjoitus) alle, luokassa 101 olevasta luukusta aistittiin voimakas homeen haju, kuva 22. Luokan edustalla ulkoseinän betoni saattaa irrota, kun ikkunalautaa pidetään istuimena, patterivuodon vaara, kuva 23. Luokan 101 louhoksen vastaisen varaston lattianrajasta aistittiin kreosootinhajua. Rakennuksen Tammisaarentien puoleisella osalla, vanhan erillisasunnon saunan suihkutilasta on käynti louhostilaan. Käyntiaukossa on kaksoisluukut, joista louhoksen puoleinen on tuettu auki asentoon, kummassakaan luukussa ei ole tiivisteitä, kuvat Tilassa on maatuvaa materiaalia, lisäksi tilassa on viemärin hajua. Kanaali nousee rinnettä ylös, luukun jälkeen louhostila laajenee koko rakennuksen alle, kuva 26. Tilassa on eloperäistä materiaalia, joka on turmeltunut rinteestä kalliopintaa pitkin valuvista vesistä. Pahvisissa putkieristeissä on todennäköisesti asbestieriste. 1. kerros Poikkeavia kosteuden arvoja ei todettu Sisääntuloaulan sivuilla, luokkien edustalla on pesualtaiden roiskevedet aiheuttanut lattiamateriaaleihin mikrobivaurioita, kuva 27 Juhlasalissa oli useampi ulompi ikkunapuite auki, sadevedet pääsevät rakenteeseen, kuva 28 Juhlasalin käytävän katossa on paljasta eristevillaa, kuvat 29-30

8 Sivu 7 / kerros Poikkeavia kosteuden arvoja ei todettu Koulusihteerin vessassa ei ole poistoa. Istuin on kuulemma rikki ja ruokalasta tulee viemärin hajua. Hajun lähde on todennäköisesti istuimen viemäriliitos, kuva 31 Luokan 208 edustalla on seinä vaurioitunut liikuntasauman kohdalla, kuva 32 Luokan 209 tuuletusikkunan karmia on rikottu, eikä lukitusmekanismi toimi, kuva 33 Luokassa 212 oli pesuallasta tukittu viemärin hajun takia. Haju ei tule altaasta, vaan sen yläpuolisesta poistoventtiilistä, kuva 34. Poistokanava on jatkettu kanaalitilaan, josta haju tulee. Luokassa 213 ei haise, koska siellä ei ole poistoventtiiliä Luokkaan 214 tulee viemärin hajua poistokanavasta. Kanava kulkee viereisen siivouskomeron kautta käytävän katossa kulkevaan poistokanavaan, joka on jatkettu kanaalitilaan, kuvat Kun siivouskomeron altaaseen laskettiin vettä, alkoi luokan 214 pesuallas kurnuttamaan. Siivouskomeron poistokanavaan laitettiin merkkiainetta. Merkkiaine levisi luokkiin 214 ja 212, kuvat Luokan 202 edustalla on tarkastusluukku kanaalitilaan, kanaalissa haisee viemäri sekä home, kuvat Liikuntasalin tulokoneelle johtavan käytävän lattiassa on salaojakaivo, kuva kerros Luokkien 302, 303 ja 308 katon haltex levyissä todettiin vanhoja vesijälkiä. Luokan 310 vastapäisen liikuntasauman seinissä ja viereisen ikkunan yläreunassa todettiin kohonneita ja märkiä kosteuden arvoja, kuvat Käytävällä aistittiin kreosootin hajua. Luokasta 311 kuvaamataidon luokkaan asti, todettiin ikkunoiden alareunoissa jäätä, joka sulaessaan kastelee karmeja ja seinää, kuvat Auditorion 314 edustalla käytävän katossa oli vanhoja vesijälkiä, kuva 48. Ulkoseinän kulmauksesta on tullut vettä sisään ja mm. ulkoseinän tasoitteet ja maali sekä ikkunapenkki on mikrobivaurioitunut, kuvat Luokassa 315 on vetokaappi ja sen edustalla lattialuukku, josta puhalsi viemärin ja homeen hajuista ilmaa sisätiloihin, kuva 51. Luokan portaikon puoleisessa ikkunaseinässä oli vanhoja vesijälkiä, ei poikkeavaa kosteutta.

9 Sivu 8 / 17 Luokan 316 lattialuukusta tuli viemärin ja homeen hajua sisätiloihin, kuva 52. Lisäksi luokan yhden pesualtaan viemäröinti oli jätetty avonaiseksi, kuva 53. Hajuvuotoja tehostaa luokan vetokaappi, jonka poistoilma kerryttää jäätä räystäälle, kuva 54. Luokkien 315 ja 316 välisen varaston katossa oli vanha vesijälki, kuva 55. Tyttöjen liikuntasalin hätäpoistumistien oven väliin kertyy lunta, joka sulaessaan voi vaurioittaa salin lattia, nyt ei aistittu mikrobiperäistä hajua kynnyksen juuresta, kuva Havaintoja IV -järjestelmistä IV -koneet eivät ole päällä lomien aikana, viikonlopuista ei ole varmaa tietoa. Kun koneet eivät ole päällä, niin rakennuksen alapuolisesta kanaalitilasta ja rinteen puoleisista louhostiloista virtaa ilmaa sisätiloihin (lämpötilaerojen johdosta talviaikana). Kanaali- ja louhostilassa on mikrobilähteitä sekä viemärivuotoja tai tulppaamattomia viemäreitä hajuista päätellen. Hajut kulkeutuvat sisätiloihin. Pohjakerroksen keittiötiloissa ja kotitalousluokissa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä, tiloihin vaikuttaa kolme erillistä tulo- ja poistokonetta. Tuloilman pääkone on lämmönjakohuoneessa, yhteen pienempään tuloilman konehuoneeseen on käynti keittiön kuiva-ainevarastosta ja yksi erilliskone on kotitalousluokan 2 tilassa. Lämmönjakohuoneen koneen puhaltimen jälkeen on iso vaimennin, jossa on eristeen ja reikäpellin välissä muovikalvo (runsaasti kuituja), kuvat Keittiön kuiva-ainevaraston tulokoneen puhaltimen jälkeen on käytävän alakatossa vaimennin, jota ei pystytty sähköarinan takia tarkastamaan. Kotitalousluokan 2 puhallinkammiossa ei ole eristevillaa. Kanavia ei pystytty tarkastamaan. Pääte-elimissä on kankaalla pinnoitetut lasivillaeristeet. Keittiön (kuiva-ainevarasto) koneen ollessa pois päältä, ruokalaan virtaa (tutkimushetkellä) kahdesta keittiön puoleisesta poistoventtiilistä kylmää ulkoilmaa sisäänpäin. Pääkoneen (lämmönjakohuone) vaikutusalueella ei todettu vastaavaa.

10 Sivu 9 / 17 Vanhan savupiipun päässä on poistokone, joka vaikuttaa ruokalan lisätilaan. Kun huippari ei ollut päällä, virtasi seinustan poistoventtiileistä kylmää ilmaa sisätiloihin. Levyseinän pinnasta mitattiin miinusasteita lämpökameralla. Ruokalan alle laitettiin merkkihajuaine (ruokalan pääsisäänkäynnin edustan luukusta), hetken kuluttua merkkihaju kulkeutui ruokalan lisätilaan poistoventtiileistä, eli kun koneet eivät ole päällä, niin ruokalan alapuolisesta kanaalista epäpuhtaudet ja hajut (viemäri + mikrobi) kulkeutuvat sisätiloihin. Ruokalassa kanaalitilan luukuista ja ruokalan sähkökaapin läpimenoista todettiin ilmavirtaus sisätiloihin riippumatta siitä oliko IV -koneet päällä tai ei, ryömintä- ja kanaalitilan epäpuhtaudet kulkeutuvat ruokalan sisätiloihin. Sekä keittiön tuloilmakoneen että lämmönjakohuoneen tuloilmakoneen ilman sisäänottoritilät olivat lähes kokonaan lumen peitossa, kuvat Juhlasalin tulokoneen puhallinkammio on paljasta eristevillaa, kuva 61. Koneelle on käynti juhlasalin näyttämön tikkailta. Kanslian portaikon yläpäässä ullakolla (4.krs) on luokkahuoneiden ja vessojen poistokone. Luokkien poistokoneen vaikutusalueella on myös molempien rinteiden louhostilat. Rakenteessa kulkevien, luokkiin vaikuttavien poistokanavien päät ovat johdettu louhostilaan. Tarkoituksena on ollut ilmeisesti se, että luokkien poisto vaikuttaisi myös louhostilaan vaihtaen sieltä ilmaa. Kun koneet eivät ole päällä, niin talviaikana louhostilan viileä ilma kulkeutuu sisätiloihin, sisätiloissa aistitaan alkuviikosta ja lomien jälkeen viemärin hajua. Vahva viemärin haju peittää alleen mikrobiperäiset hajut. Liikuntasalien tulokoneen puhallinkammio on paljasta eristevillaa. Tilan luukku on teljetty auki, joten kone ottaa osan tuloilmasta sisätiloista, kuva 62 Vanhan erillisasuntotilan koneen puhallinkammiossa ei ole eristevillaa. Kanavia ei pystytty tarkastamaan. Pääte-elimissä on kankaalla pinnoitetut lasivillaeristeet. 6. Mikrobien materiaalinäytteet Näytteet on otettu desinfioiduin näytteenottovälinein näytteenottopussiin Näyte kasvatettiin laboratoriossa +25 o C:ssa neljällä erilaisella kasvatusalustalla: Mesofiiliset sienet Mesofiiliset sienet Mesofiiliset sienet Mesofiiliset bakteerit Aktinobakteerit Hagem -agar (kasvatusaika 7 vrk) DG18 -agar (kasvatusaika 7 vrk) M2-agar (kasvatusaika 7 vrk) THG -agar (kasvatusaika 7 vrk) THG -agar (kasvatusaika 7-14 vrk)

11 Sivu 10 / 17 Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä työterveyslaitoksella Kuopiossa Tarkemmin analyysimenetelmä yms. on kuvattu analyysivastauksessa (liite 2) Näytteenottopisteet on merkitty liitteenä olevaan pohjakuvaan (liite 1) 6.1. Tulosten tulkinta, mikrobien materiaalinäytteet Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä, jossa elinkykyisten mikrobien määrä ilmoitetaan suhteellisella asteikolla Suhteellisen asteikon pitoisuudet (+++/++++) vastaavat laimennossarjamenetelmän kohonnutta pitoisuutta yli cfu/g Suhteellisen asteikon pitoisuuksilla (+/++) on mikrobilajisto otettava huomioon tuloksia tulkittaessa 6.2. Tulokset mikrobien materiaalinäytteistä Näyte 1: Luokka 108, ulkoseinä 1, lasivillaeriste Näytteessä esiintyi elinkykyisiä mikrobilajeja suhteellisella asteikolla niukasti (+), lisäksi lajisto oli tavanomainen Näytteen tulos on normaali Näyte 2: Luokka 108, ulkoseinä 2, kivivillaeriste Näytteessä esiintyneiden mikrobien pitoisuudet olivat suhteellisella asteikolla alle määritysrajan (-) Näytteen tulos on normaali Näyte 3: Luokka 109, lattia, kivivillaeriste Näytteessä esiintyi elinkykyisiä mikrobilajeja suhteellisella asteikolla alle määritysrajan/niukasti (-/+) Näytteen tulos on normaali

12 Sivu 11 / 17 Näyte 4: Luokka 104, ikkunapenkki, tasoite+liima Näytteessä esiintyi elinkykyisiä mikrobilajeja suhteellisella asteikolla runsaasti / erittäin runsaasti (+++/++++) Näytteessä esiintyi neljää (4) eri poikkeavaa, tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvää sienilajia (* tai º -merkitty laji); Aureobasidium, Sphaeropsidales, Ulocladium ja hiivat punainen. Lisäksi näytteessä esiintyi tavanomaisista lajeista Penicilliumia runsaasti (+++), mikä myös on poikkeavaa Näytteen tulos on poikkeava Näyte 5: Käytävä 1. krs, lattia muovimatto Näytteessä esiintyi elinkykyisiä mikrobilajeja suhteellisella asteikolla runsaasti (+++) Näytteessä esiintyi yhdeksää (9) eri poikkeavaa, tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvää sienilajia (* tai º -merkitty laji); Aureobasidium, Eurotium, Mucor, hiivat punainen, A sydowii, A. ustus, A. ochraceus ja Stachybotrys. Näistä poikkeavista lajeista neljä viimeistä ovat potentiaalisia toksiinin (homemyrkky) tuottokykyisiä lajeja. Stachybotryksen pitoisuus on merkittävä Näytteen tulos on poikkeava Näyte 6: Juhlasali, ikkunapenkki, tasoite+maali Näytteessä esiintyi elinkykyisiä mikrobilajeja suhteellisella asteikolla erittäin runsaasti (++++) Näytteessä esiintyi neljää (4) eri poikkeavaa, tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvää mikrobilajia (* -merkitty laji); A versicolor, Trichoderma, Fusarium ja Streptomyces. Nämä kaikki poikkeavat lajit ovat potentiaalisia toksiinin (homemyrkky) tuottokykyisiä lajeja. Lisäksi näytteessä esiintyi tavanomaisista lajeista Penicilliumia erittäin runsaasti (++++), mikä myös on poikkeavaa Näytteen tulos on poikkeava Näyte 7: Käytävä 2. krs, liikuntasauman seinä, tasoite+maali Näytteessä esiintyi elinkykyisiä mikrobilajeja suhteellisella asteikolla niukasti / erittäin runsaasti (+/++++) Näytteessä esiintyi kahta (2) eri poikkeavaa, tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvää sienilajia (* -merkitty laji); Sporobolomyces ja Stachybotrys niukkoina (+) pitoisuuksina Näytteen tulos on poikkeava

13 Sivu 12 / 17 Näyte 8: Liikuntasauma, 2. krs, kovalevy Näytteessä esiintyi elinkykyisiä mikrobilajeja suhteellisella asteikolla erittäin runsaasti (++++) Näytteessä esiintyi viittä (5) eri poikkeavaa, tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvää mikrobilajia (* tai º -merkitty laji); Aureobasidium, A. niger, Mucor, Ulocladium ja hiivat punainen. Näistä poikkeavista lajeista A. niger on potentiaalinen toksiinin (homemyrkky) tuottokykyinen laji. Lisäksi näytteessä esiintyi tavanomaisista lajeista Penicilliumia erittäin runsaasti (++++), mikä myös on poikkeavaa Näytteen tulos on poikkeava Näyte 9: Tyttöjen pukuhuone 2. krs, ikkunapenkki, tasoite+liima Näytteessä esiintyi elinkykyisiä mikrobilajeja suhteellisella asteikolla runsaasti / erittäin runsaasti (+++/++++) Näytteessä esiintyi kolmea (3) eri poikkeavaa, tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvää sienilajia (* tai º -merkitty laji); A. versicolor, Aureobasidium ja hiivat punainen. Lisäksi näytteessä esiintyi tavanomaisista lajeista Penicilliumia runsaasti (+++), mikä myös on poikkeavaa Näytteen tulos on poikkeava Näyte 10: Käytävä 3. krs, ulkoseinä, tasoite+maali Näytteessä esiintyi elinkykyisiä mikrobilajeja suhteellisella asteikolla runsaasti (+++) Näytteessä esiintyi kuutta (6) eri poikkeavaa, tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvää sienilajia (* tai º -merkitty laji); Aureobasidium, Mucor, A. versicolor, A. ustus, Acremonium ja Chaetomium. Näistä poikkeavista lajeista neljä viimeistä ovat potentiaalisia toksiinin (homemyrkky) tuottokykyisiä lajeja. Näytteen tulos on poikkeava Näyte 11: Varasto 317, ulkoseinä, tasoite+maali Näytteessä esiintyi elinkykyisiä mikrobilajeja suhteellisella asteikolla erittäin runsaasti (++++) Näytteessä esiintyi yksi poikkeava, tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvä sienilaji ( º -merkitty laji); A. ustus runsaana/erittäin runsaana (+++/++++) pitoisuutena. Tämä poikkeava laji on potentiaalinen toksiinin (homemyrkky) tuottokykyinen laji.

14 Sivu 13 / 17 Lisäksi näytteessä esiintyi tavanomaisista lajeista Penicilliumia runsaasti (+++), mikä myös on poikkeavaa Näytteen tulos on poikkeava 6.3. Johtopäätökset mikrobien materiaalinäytteistä Näytteiden 1-3 tulokset ovat normaalit, muut näytetulokset ovat poikkeavia. 7. Teolliset mineraalivillakuidut (MMMF) Mineraalivillaa on käytetty yleisesti lämpö- ja äänieristysmateriaalina mm. ilmanvaihtokoneissa ja kanavissa sekä akustiikkalevyissä. Kuitupitoisuuksille ei ole olemassa terveysperusteista ohjearvoa, ihmiset oireilevat kuiduille ja niiden sideaineille yksilöllisesti. Eristevillojen valmistuksessa käytetyt hartsit, liimat, aldehydit ym. sideaineet aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, lisäksi ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille, mm. poskiontelon tulehdukset. Elimistön puolustusjärjestelmät kykenevät poistamaan suurimman osan eristevillakuiduista tehokkaasti. Niiden poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia Näytteenotto Näytteenottopisteet on esitetty suuntaa-antavassa pohjakuvassa liitteessä 1. Kuitunäytteet kerättiin geeliteipeillä laskeumapinnoilta kahden viikon laskeumapölystä. Näytteet toimitettiin laboratorioon, jossa niistä analysoitiin valomikroskoopilla (VM) kuitujen laskennallinen määrä (kpl/cm 2 ). Näytteet on analysoitu WSP Finland Oy:n tutkimuslaboratoriossa Oulussa. Tulokset on esitetty liitteessä 4.

15 Sivu 14 / Tulosten tulkinta Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen mukaan sisäpintojen kuitupitoisuuksille ei ole annettu yksiselitteistä terveydellistä pitoisuusohjetta. Toimistotyyppisissä tiloissa, säännöllisesti siivottujen pintojen (alle 180 cm) mineraalikuitupitoisuuksille käytetään raja-arvoa 0,2 kuitua/cm 2 (Työterveyslaitos 2009). Pitoisuudet yli 0,2 kuitua/cm 2 ovat merkittävästi kohonneita Tulokset kuitunäytteistä Geeliteippinäyte 1: Kotitalousluokka 2, toimiston hylly Ei kuituja Geeliteippinäyte 2: Kotitalousluokka 2, kaapin päältä Kuitupitoisuus 0,2 kuitua / cm 2 Geeliteippinäyte 3: Kotitalousluokka 1, kaapin päältä Ei kuituja Geeliteippinäyte 4: Kotitalousluokka 1, kaapin päältä Kuitupitoisuus < 0,1 kuitua / cm 2 Geeliteippinäyte 5: Ruokala, kaapin päältä Kuitupitoisuus 1,9 kuitua / cm 2 Geeliteippinäyte 6: Ruokala, ikkunapenkki Kuitupitoisuus 0,2 kuitua / cm 2 Geeliteippinäyte 7: Oma ura toimisto, kaapin päältä Ei kuituja

16 Sivu 15 / 17 Geeliteippinäyte 8: Aula 1. krs, sermin päältä Kuitupitoisuus 0,6 kuitua / cm 2 Geeliteippinäyte 9: Juhlasali, yläosa, ohjaamon ikkunapenkki Ei kuituja Geeliteippinäyte 10: Liikuntasali pojat, puolapuun päältä Kuitupitoisuus 0,4 kuitua / cm 2 Geeliteippinäyte 11: Liikuntasali pojat, lattian historiapöly Kuitupitoisuus 0,4 kuitua / cm 2 Geeliteippinäyte 12: Liikuntasali tytöt, sähkökotelon päältä Kuitupitoisuus 0,1 kuitua / cm 2 Geeliteippinäyte 13: Liikuntasali tytöt, lattian historiapöly Kuitupitoisuus 0,2 kuitua / cm 2 Pyyhintänäyte 14:Lämmönjakohuone, ruokalan tulokanava, puhaltimen jälkeen Näyte sisälsi runsaasti (+++) kuituja 7.4. Johtopäätokset kuitunäytteistä Ruokalassa keittiön kuiva-ainevaraston tulokoneen vaikutusalueella todettiin merkittäväsi kohonneita kuitupitoisuuksia (1,9 kpl/cm 3 ) Aulan kohonneille kuitupitoisuuksille ei ole selitystä. Tilassa ei ole tuloilmaa eikä akustiikkalevyjä, silti kuitupitoisuus on huomattavan korkea. Kuitujen lähde voi olla juhlasalin käytävän alakaton eristeet tai henkilöiden vaatteissa kuljettamat kuidut (sermin yli todettiin oppilaiden kulkureittejä) Liikuntasalin kohonneet kuitupitoisuudet selittyvät tuloilman puhallinkammion paljailla eristevilloilla, lattiasta mahdollisesti kulkeutuvilla eristevilloilla ei ole näyttöä.

17 Sivu 16 / Tutkimuksen johtopäätökset Rakennuksen alla ja reunoilla sijaitsevissa kanaaleissa ja rinteiden louhostiloissa on tilojen käytön kannalta merkittäviä epäpuhtauslähteitä. Kanaali- ja louhostiloissa on kosteudesta mikrobivaurioitunutta materiaalia sekä viemäriperäisiä hajuvuotoja. Viemäriperäisten hajulähteiden paikantaminen on hankalaa, koska tiiviiltä vaikuttava putkiliitos saattaa vuotaa. 9. Suositukset jatkotoimenpiteiksi Välitöntä kunnostustarvetta ilmenee rakennuksen pohjakerroksen alapuolisen kanaalitilan riittävällä alipaineistamisella. Kanaalitila tulee myös puhdistaa rakennusjätteistä ja eloperäisestä materiaalista. Todetut keittiön ja kotitalousluokka 2.den putkivuodot tulee paikantaa, tarvittaessa lattiarakenteita avaamalla. Rakennuksen tuloilmanvaihto tulee pitää jatkuvatoimisena (lukukauden aikana), kunnes tiloihin saadaan hallitut ilmanvaihtojärjestelmät Kaikkien ikkunapenkkien kunnostus, kuten on tehty kolmannen kerroksen luokissa

18 Sivu 17 / 17 Raportissa esitetyt jatkotoimenpidesuositukset perustuvat kohteessa tehtyihin havaintoihin sekä kohteesta saatuihin tutkimustuloksiin. Lausunnon osittainen esittäminen on kiellettyä Sisäilmainsinöörit Oy Espoossa 31 / 03 / 2011 Vesa Nordström projektipäällikkö Liitteet: - 1. Suuntaa-antava pohjakuva kohteesta merkintöineen - 2. Työterveyslaitoksen mikrobimateriaalinäytteiden analyysivastaus K11098MS - 3. WSP Finland Oy:n kuituanalyysin tutkimusraportti /KUITU/11-4 Kuvia kohteesta, CD-levy, johon on koottu kaikki kohteesta otetut kuvat

19

20

21

22

23

24

25

26

27 5200/KUITU/11 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (2) WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Fax Sisäilmainsinöörit Oy Mikko Niskanen Luoteisrinne 4 C ESPOO MINERAALIVILLAKUITUANALYYSI JA KUITULASKENTA Kohde Tammisaarenkatu 2. Analyysimenetelmät Geeliteippinäytteiden ja pussiin kerätyn pyyhintänäytteen mineraalivillakuitujen suhteellinen määrä tai pitoisuudet tutkittiin valomikroskoopilla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Näytteenotosta vastaa tilaaja. Tulokset kpl/cm 2 * 1 kotitalousluokka 2, tsto 0 2 kotitalousluokka 2, kaapin päältä 0,2 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut 3 kotitalousluokka 1, kaapin päältä 0 4 kotitalousluokka 1, kaapin päältä < 0,1 5 ruokala, kaappi 1,9 6 ruokala, ikkunapenkki 0,2 7 oma uran tsto, 2. krs, kaapin päältä 0 8 aula, 1. krs, sermin päältä 0,6 9 juhlasali, yläosa, ohjaamon ikkunapenkki 0 10 liikuntasali, pojat, puolapuun päältä 0,4 11 liikuntasali, pojat, lattia, historiapöly 0,4 12 liikuntasali, tytöt, sähkökotelon päältä 0,1 13 liikuntasali, tytöt, lattia, historiapöly 0,2 * Viitearvon >0,2 kpl/cm 2 ylittävät pitoisuudet kahden viikon laskeumanäytteille on lihavoitu (työterveyslaitos 2009). Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Sipolantie ROVANIEMI Puhelin Y-tunnus

28 5200/KUITU/11 TUTKIMUSRAPORTTI 2 (2) Kuitua* 14 lämmönjakohuone 98/TK1/ruokala +++ * Mineraalivillakuitujen määrää on arvioitu suhteessa muun pölyn määrään seuraavasti: - ei kuituja, + niukasti ++ jonkin verran, +++ runsaasti kuituja. WSP FINLAND OY tutkija, FM Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Sipolantie ROVANIEMI Puhelin Y-tunnus