UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2030

Transkriptio

1 Luonnos UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 Uudenmaan liitto

2 SISÄLTÖ UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA JOHDANTO... 1 Uudenmaan maakuntasuunnitelman merkitys... 1 Edellinen maakuntasuunnitelma, Uudenmaan maakuntasuunnitelma Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2030 laadinta... 2 Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2030 sisältö... 4 UUDENMAAN VISIO VUOTEEN Strategiset painopisteet... 7 STRATEGISET TAVOITTEET JA STRATEGIAT Asuminen Elinkeinot ja osaaminen Hyvinvointi Infrastruktuuri ja ympäristö Vaikutusten kokonaisarvio TAUSTAMATERIAALI Nykytila Megatrendit Skenaariot vuoteen Työpaikkakehityksen näkymät Väestökehityksen näkymät Asumisen ja asuntorakentamisen kehitysnäkymät... 57

3 1 UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 JOHDANTO Uudenmaan maakuntasuunnitelman merkitys Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2030 tavoitteena on kiteyttää maakunnan toivottu kehityskuva, johon maakunnan eri toimijat haluavat ja voivat yhdessä määrätietoisesti pyrkiä. Maakuntasuunnitelma osoittaa maakunnan eri toimijoiden yhteisen omaehtoisen pitkän aikavälin kehittämissuunnan ja strategiat sen saavuttamiseksi. Tavoiteltu hyvä kehitys on parhaiten saavutettavissa, kun tavoitetaso on sekä haastava että realistinen. Maakuntasuunnitelmasta hyötyvät viime kädessä maakunnan asukkaat ja toimijat, joille luodaan mahdollisimman hyvät elämisen edellytykset ja kehittymisen mahdollisuudet. Maakunnan keskeisiä toimijoita ovat kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, tutkimus- ja koulutuslaitokset sekä monet järjestöt ja yhteisöt. Maakunnan omaehtoisen määrätietoisen kehittämisen perusta on maakunnan omien toimijoiden mahdollisimman samansuuntaiset linjaukset. Tämä koskee sekä yksittäisten toimijoiden omaa suuntautumista että niiden keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyö ja verkottuminen ovat usein välttämättömiä tuloksekkaalle toiminnalle. Strategisella tasolla kyse on strategisesta kumppanuudesta tai strategisesta liittoutumisesta. Uudenmaan toimijoiden strategiset kumppanit ovat usein myös oman maakunnan ulkopuolisia toimijoita, jopa ulkomaalasia toimijoita. Kun Uudenmaan maakunta ajatellaan yhtenä toimijana, niin sen kaikkein luonnollisimmat strategiset kumppanit ovat kotimaassa Etelä-Suomen muut maakunnat eli ns. Etelä-Suomen liittoutuma. Kansainvälisesti ne ovat Itämeren alueen valtioiden pääkaupunkiseudut ja niiden ympäristöt sekä Pietarin alue. Uudenmaan maakunnan omaehtoinen tuloksekas kehittäminen edellyttää, että maakunnan toimintaympäristön toimijat tukevat ja luovat edellytyksiä kehittämistyölle. Keskeisin on maamme valtiovalta, joka luo omalla toiminnallaan monet reunaehdot alueelliselle kehittämistyölle. Valtiovalta päättää maamme omasta tietoisesta aluepolitiikasta. Lisäksi se päättää maamme yleisestä yhteiskunta- ja talouspolitiikasta. Näillä yleispoliittisilla linjauksilla on hyvin usein myös aluepoliittista merkitystä, vaikka linjauksia ei ole tehty välttämättä aluepoliittisessa mielessä. Euroopan Unionin jäsenenä Suomeen ja sen alueisiin vaikuttaa vahvasti EU:n alue- ja yleispoliittiset linjaukset. Joka neljäs vuosi laadittava maakuntasuunnitelma on pohjana maakunnan muulle suunnittelulle. Maakuntasuunnitelman keskeinen tehtävä on ohjata maakunnan toiminnallista ja alueidenkäytön suunnittelua palvelemaan samoja päämääriä ja tavoitteita. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat asiakirjat ovat maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Maakuntakaava sovittaa yhteen valtakunnallisia, maakunnallisia ja paikallisia alueidenkäytön tavoitteita. Maakuntakaava laaditaan tarvittaessa, käytännössä noin kymmenen vuoden välein. Maakuntaohjelma on maakuntasuunnitelman linjauksista johdettu keskipitkän aikavälin ohjelma. Maakuntaohjelma laaditaan joka neljäs vuosi ja sen toteuttamissuunnitelma vuosittain.

4 2 Edellinen maakuntasuunnitelma, Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2025 Maakuntavaltuusto hyväksyi edellisen maakuntasuunnitelman , Uudenmaan maakuntasuunnitelma Edellinen maakuntasuunnitelma laadittiin sellaisella ajatuksella, että valtuustokaudella ei olisi laadittu lainkaan maakuntaohjelmaa, vaan että maakuntasuunnitelma ja aluekehittämissopimus kattaisivat yhdessä maakuntaohjelman sisällön. Aluekehittämissopimus oli Uudenmaan perinteinen oma kehittämisväline. Lainsäädäntö muuttui edellisen maakuntasuunnitelman laadintaprosessin aikana ja Uudellemaalle tehtiin myös maakuntaohjelma. Eli tältä osin ehdittiin reagoimaan uuteen tilanteeseen. Sen sijaan maakuntasuunnitelman sisällön osalta uuteen tilanteeseen ei ehditty reagoida ja Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2025 tehtiin alkuperäisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kyseinen maakuntasuunnitelma sisältää myös ohjelmallisia elementtejä ja että se on strategiseksi suunnitelmaksi varsin laaja. Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2030 laadinta Keskeisenä lähtökohtana Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2030 teossa on ollut maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman roolien selkeyttäminen. Siten tämä uusi maakuntasuunnitelma on edellistä maakuntasuunnitelmaa strategisempi asiakirja. Toisena lähtökohtana on ollut Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2025 päivitys, ei kokonaan uuden maakuntasuunnitelman laadinta. Maakuntasuunnitelman päivitysprosessi alkoi skenaarioiden laadinnalla. Marraskuussa 2004 ilmestyi skenaariotyön loppuraportti Uudenmaan tulevaisuus 2035, Utua vai totta? Skenaariotyö toteutettiin Uudenmaan liiton, Itä-Uudenmaan liiton, Uudenmaan TE keskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja YTV:n yhteistyöprojektina. Skenaariotyö koostuu neljästä erilaisesta skenaariokertomuksesta ja niihin liittyvistä kvantitatiivisista laskelmista; väestöstä, työpaikoista ja asuntorakentamisesta sekä asuntokannan kehityksestä. Skenaariokertomukset ovat hyvin erilaiset, joka ilmenee muun muassa väestökehityksessä. Äärivaihtoehtoina on välikuvun lasku ja sen erittäin voimakas kasvu. Jokaisen neljän skenaariokertomuksen pohjalta laadittiin erilliset liikenneskenaariot sisältäen arviot liikenneinvestoinneista. Yksikään neljästä skenaariokertomuksesta ei ole tavoiteskenaario eli tila, johon pyritään. Toteutetun skenaariotyön keskeisenä ideana on laajentaa ihmisten näkemyksiä tulevaisuudesta. Millainen tulevaisuus voi olla, vaikkakin se olisi nykykäsityksen mukaan epätodennäköinen? Mitä uusia kysymyksenasetteluja mahdolliset kehityskuvat aiheuttavat? Mihin konkreettisiin kysymyksiin tulee ottaa kantaa, kun mietitään toivottua kehityskuvaa, joka on maakuntasuunnitelman ydin. Skenaarion työn väestölaskelmista riippumattomat väestösuunnitteet valmistuivat syksyllä Nämä maakuntasuunnitelmatyön ensimmäiset väestösuunniteluvut olivat luonteeltaan varautumisennusteita. Toisin sanoen osoittivat maksimiväkilukua, johon on realista syytä varautua. Nämä luvut lähettiin jäsenkuntien väestöennusteista vastaaville virkamiehille kommentoitaviksi. Kommenttien pohjalta kyseisiä väestömäärän

5 3 maksimilukuja tarkistettiin ja tuotettiin lisäksi väestön minimääräluvut jatkovalistelutyötä varten. Alkuvuodesta 2005 valmistuivat asuntotarvelaskelmien ja työpaikkasuunnitteiden ensimmäiset versiot. Työpaikkasuunnitteiden teossa on käytetty hyväksi dosentti, tutkija Seppo Laakson, Kaupunkitutkimus TA Oy laskelmia ja kehittämisjohtaja Henrik Rissasen, Pohjois-Savon liitto, kehittämää ennakointimallia (ns. HEMAASU-malli). Marras-joulukuussa 2004 järjestettiin kuntien virkamiehille ja Uudenmaan liiton hallituksen jäsenille neljä rinnakkaista seminaaria maakuntasuunnitelman ja ohjelman päivityksiä varten. Lohjan ja Tammisaaren seutukunnissa järjestettiin molemmissa yksi tilaisuus ja Helsingin seutukunnassa kaksi tilaisuutta. Kuntaseminaareissa joulukuussa 2004 käsiteltiin erityisesti tulevaisuuden epävarmuustekijöitä ja näkymiä. Arvioitavat teemat olivat: 1. Väestökehitys 2. Koulutus- ja hyvinvointipalveluiden kysyntä, rahoitus ja järjestäminen 3. Globaalisaatio, kansainvälistyminen 4. Eriarvoistuminen Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan maakuntasuunnitelman päivitystä. Maaliskuussa 2005 maakuntasuunnitelmaa edistettiin sidosryhmätyöllä, jossa oli myös vahva kuntaedustus. Sidosryhmissä oli varsin kattava valtion aluehallintoviranomaisten edustus. Lisäksi edustajia oli ministeriöistä, uusmaalaisista ja valtakunnallisista järjestöistä, oppi- ja tutkimuslaitoksista sekä virkamiehiä Uudenmaan liiton jäsenkunnista. Sidosryhmätyö toteutettiin neljänä työryhmänä: 1. Asuminen 2. Elinkeinot ja osaaminen 3. Hyvinvointi 4. Infrastruktuuri ja ympäristö. Sidosryhmätyöt perustuivat Uudenmaan maakuntasuunnitelmaan 2025 ja sen visioon, edellä mainittuun skenaariotyöhön, kuntaseminaareissa esille nousseisiin asioihin, nykytilanteen analyysiin, alustaviin väestö-, työpaikka- ja asuntotarvelaskelmiin, valtakunnallisten ja uusmaalaisten toimijoiden strategialinjauksiin sekä luonnollisesti sidosryhmätyöhön osallistuneiden ihmisten asiantuntemukseen ja näkemyksiin. Jokainen ryhmä käsitteli oman teemansa lisäksi myös ns. horisontaalisia teemoja: kansainvälisyys, tietoyhteiskunta, turvallisuus ja Uudenmaan tasapainoinen kehitys. Koulutusasiat jaettiin kahteen ryhmään. Elinkeinot ja osaaminen ryhmä käsitteli koulutusta osaamisen ja työmarkkinoiden kannalta. Hyvinvointiryhmä käsitteli koulutusta ihmisen henkisen hyvinvoinnin ja sivistyksen kannalta. Kulttuuri kuului myös hyvinvointiryhmään. Työryhmien teemat eivät kuvasta vain teknistä valintaa, kokonaisuuden jakamista sopivan kokoisiin osiin, vaan ne kuvastavat omalla tavallaan ylätason strategista valintaa tai painotusta. Minkä tyyppisissä asioissa tulee onnistua, jotta haluttu myönteinen kehitys olisi saavutettavissa. Näistä neljästä teemasta todennäköisesti kolme voisi olla

6 4 monen suomalaisen maakunnan strategian painopisteinä. Asuminen on Uudellemaalle ja sen asukkaille kriittisempi menestystekijä kuin se useimmille muille maakunnille. Uusi maakuntahallitus käsitteli maakuntasuunnitelmaa seminaarissaan Maakuntavaltuuston seminaarissa maakuntasuunnitelma oli yhtenä teemana. Maakunnan yhteistyöryhmä (=MYR) käsitteli maakuntasuunnitelmaa Maakuntahallitus päätti kokouksessaan lähettää maakuntasuunnitelman lausuntokierrokselle. Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2030 sisältö Maakuntasuunnitelma koostuu sisällöllisesti kahdesta pääosiosta: maakunnan tavoitellusta kehityksestä ja taustamateriaalista. Tavoiteltuun kehitykseen kuuluvat visio, strategiset tavoitteet ja strategiat (strategiset valinnat) sekä strategioiden vaikutustenarviointi. Taustamateriaalista selkeästi merkityksellisin on skenaariotyön loppuraportti. Skenaariotyöstä tähän maakuntasuunnitelmaan on koottu lyhyt yhteenveto megatrendeistä ja skenaariokertomuksista. Muu taustamateriaali koostuu nykytilanteen kuvauksesta, väestö- ja työpaikkasuunnitteista sekä asuntotarvelaskemista. Maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman roolien selkeyttäminen tarkoittaa muun muassa sitä, että kvantitatiivisten väestö-, työpaikka- ja asuntotarvelaskelmien käsittely on siirretty pääosin maakuntaohjelmaan. Tämä maakuntasuunnitelma ei osoita yhtä tiettyä tavoitteellista väkilukumäärää, vaan tavoitteellisen vaihteluvälin väkilukumääräksi vuonna Samalla periaatteella on tuotettu myös työpaikkamäärät ja asuntotarvelaskelmat. Maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman roolien selkeyttämien tarkoittaa myös sitä, että maakuntasuunnitelman nykytilakuvaus on varsin suppea ja maakuntaohjelmaan tulee maakuntasuunnitelmaa perusteellisempi nykytilakuvaus. Tämä valinta perustuu strategia- ja ohjelmatyön periaatteelliseen erotteluun. Maakuntasuunnitelma strategisena suunnitelmana vastaa ensi sijassa kysymyksiin: mitä pitäisi tehdä ja miksi, jotta toivuttu kehitys saadaan aikaan. Maakuntaohjelma puolestaan operatiivisena suunnitelmana vastaa ensi sijassa kysymykseen: miten. Toisin sanoen toimenpidelinjaukset kuuluvat maakuntaohjelmaan. Strategiakirjallisuus tukee varsin yleisesti tällaista strategia- ja ohjelmatyön erottelua, tosin asiasta on erilasiakin näkemyksiä. Strategisen ja operatiivisen toiminnan erottelun lisäksi toinen tärkeä periaatteellinen erottelu koskee strategian rakentamisen ja sen toteuttamisen aikaulottuvuutta. Strategia rakennetaan tulevaisuudesta nykyisyyteen, ja sitä toteutetaan nykyisyydestä tulevaisuuteen. Tämän periaatteen mukaisesti strategian tulee olla proaktiivinen (=ennakoivasti aktiivinen, ennakoiva, ehkäisevä) eikä reaktiivinen (=jälkikäteen aktiivinen, reaktiona ilmenevä, korjaava). Tämän maakuntasuunnitelman linjaukset ovat lähtökohtaisesti ja pääosin käytännössäkin proaktiivisia. Parhaat linjaukset ovat tietysti yhtä aikaa sekä reaktiivisia että proaktiivisia eli vastaavat nykyisiin haasteisiin ja tulevaisuuden tahtotilaan. Tällaisia linjauksia on pyritty löytämään. Puhtaasti reaktiiviset linjaukset on hyväksytty silloin, kun nykyiset haasteet on arvioitu strategisesti tärkeiksi. Eli tällöin on arvioitu, että tavoiteltu tulevaisuuden hyvä tila edellyttää reagoimista nykyisiin haasteisiin.

7 5 Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 sisältää toivotun, haasteellisen, laajaalaisen, mutta vain kaikkein olennaisimpiin asioihin paneutuvan kehityskuvan. Laajaalaisuutensa takia suunnitelma sisältää myös elementtejä, joiden keskinäinen yhteensovittaminen on varsin haasteellista. Maakunnan kehittämisen malli Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntasuunnitelma Maakuntakaava Maakuntaohjelma TOTEUTTAMINEN Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Valtion hallinnonaloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat EU-ohjelmat Kuntien kaavoitus ja viranomaispäätökset Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Uudenmaan liitto Nylands förbund

8 6 UUDENMAAN VISIO VUOTEEN 2030 UUSIMAA ON HYVINVOIVIEN IHMISTEN KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYINEN METROPOLIALUE Maakuntasuunnitelma kiteyttää maakunnan pitkän aikavälin toivotun kehityksen. Visio on puolestaan maakuntasuunnitelman kiteytys tahtotilasta, johon pyritään. Vision tahtotilaa tarkennetaan ja konkretisoidaan muutamalla strategisella tavoitteella. Strategiat (=strategiset valinnat) osoittavat kaikkein tärkeimmät menettelytavat, jotka vievät kehitystä vision ja strategisten tavoitteiden osoittamaan haluttuun suuntaan. Maakuntasuunnitelman tulee edistää Uudenmaan asukkaiden ja sen toimijoiden menestystä pitkällä aikavälillä. Toimijoiden menestys ja hyvät toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin vain välineitä asukkaiden menestykselle. Toisin sanoen koko maakuntasuunnitelman tavoite on viime kädessä asukkaiden kaikenpuolinen hyvinvointi. Hyvinvoinnin keskeiset osa-alueet ovat henkinen, taloudellinen, terveydellinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Nämä hyvinvoinnin osa-alueet koostuvat monista tekijöistä. Jokaiseen niistä liittyy keskeisesti turvallisuus. Ihmisten, asukkaiden hyvinvoinnin lisäksi visioon sisältyy ajatus kansainvälisesti kilpailukykyisestä metropolialueesta. Kilpailukyky ymmärretään laaja-alaisesti kuten hyvinvointikin. Sen ydin on kuitenkin taloudellinen kilpailukyky, joka tavallisesti jaetaan kahteen osaan hintakilpailukykyyn ja ns. reaaliseen kilpailukykyyn. Vision kilpailukyvyllä tarkoitetaan ensi sijassa reaalista kilpailukykyä. Sen perusta on hyvin koulutettu ja osaava työvoima sekä laaja ja teknisesti korkeatasoinen tuotantopääoma. Reaalinen kilpailukyky ilmenee korkeana tuottavuutena sekä alueen houkuttelevuutena ja vetovoimaisuutena. Houkuttelevuuden ja vetovoimaisuuden taustalla on toimiva hallinto ja infrastruktuuri, hyvä ja viihtyisä ympäristö niin asukkaille, yrityksille ja kuin muillekin toimijoille sekä hyvät yksityiset ja julkiset palvelut. Strategiatyön ydin on aikaa saada muutosta nykytilasta parempaan suuntaan, ja visio osoittaa suunnan tiivistetysti. Siten asukkaiden hyvinvoinnissa ja alueen kilpailukyvyssä kiinnitetään erityistä huomiota parannusta vaativiin asioihin, kuitenkaan ei unohdeta nykyisiä vahvuuksia. Vision sanoma on, että tavoitteena on Uudenmaan asukkaiden hyvinvoinnin kasvu. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ettei hyvinvointi jakaudu kohtuuttoman epätasaisesti asukkaiden välillä. Monien tutkimusten ja selvitysten mukaan Suomen ja Uudenmaan kansainvälinen kilpailukyky on hyvä. Hyvät tulokset perustuvat suurelta osin siihen, että Suomessa panostetaan paljon tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Täällä on vähän korruptiota, hallinto on toimiva ja hallinnolliset päätökset ovat hyvin ennustettavissa. Tutkimusten osoittama hyvä kilpailukyky ei perustu Uudenmaan houkuttelevuuteen tai vetovoimaisuuteen. Kilpailukyvyn osalta vision sanoma on: nykyisistä vahvuuksista pidetään huolta, ja lisäksi Uusimaa on vuonna 2030 kansainvälisesti houkutteleva ja vetovoimainen metropolialue.

9 7 Strategiset painopisteet Strategisten tavoitteiden asettaminen ja strategisten valintojen tekeminen merkitsee asioiden panemista tärkeysjärjestykseen. Ne edellyttävät myös kykyä ja rohkeutta sanoa ei monille hyville asioille. Strategiassa päähuomio on tulevaisuudessa; miten varmistamme, että Uudenmaan asukkaat voivat hyvin vuonna Tästä huolimatta strategiset toimenpiteet voivat olla hyvinkin lähitulevaisuudessa. Strategiatyö edellyttää valintojen tekemistä monessa vaiheessa. Tämän maakuntasuunnitelman keskeisiksi painopisteiksi eli teemoiksi on valittu: 1. Asuminen 2. Elinkeinot ja osaaminen 3. Hyvinvointi 4. Infrastruktuuri ja ympäristö. Valitut neljä teemaa osoittavat ensimmäisen tason strategista valintaa. Näissä asioissa tulee onnistua, jotta vision osoittama tavoitetila on saavutettavissa. Näitä teemoja ei ole asetettu mihinkään keskinäiseen tärkeysjärjestykseen, vaan ne kaikki ovat yhtä tärkeitä. Edes hyvinvointiteema ei ole sen tärkeämpi kuin muut, vaikka visiossa on sanat hyvinvoivien ihmisten. Strategisessa mielessä ihmisten hyvinvoinnille edellytyksiä luovat linjaukset voivat periaatteessa olla yhtä tärkeitä tai jopa tärkeämpiä kuin itse hyvinvointiteeman linjaukset. Jokaisen neljän teeman sisällä tehtävillä valinnoilla tulee edistää maakunnan ja sen asukkaiden menestystä laaja-alaisesti, ei yksin sen omasta näkökulmasta. Tavoiteltavia hyviä asioita voidaan edistää myös läpäisyperiaatteella. Tässä suunnitelmassa tällaisia asioita ovat erityisesti kansainvälisyys, tietoyhteiskunta, turvallisuus ja Uudenmaan tasapainoinen kehitys. Asuminen Asuminen on perustarpeena olennainen asia ihmisten hyvinvoinnille. Asumisen kalleus vie ihmisten taloudellisia voimavaroja muiden hyödykkeiden hankinnoilta ja hajottaa yhdyskuntarakennetta. Asumistasoa parantamalla voidaan torjua monia negatiivisia sosiaalisia ja jopa terveydellisiä vaikutuksia sekä vähentää laitospalvelujen käyttöä. Ahdas asuminen laskee viihtyisyyttä. Asuntotilanne vaihtelee suuresti Uudenmaan alueella, mutta kokonaisuutena Uudenmaan asuntotilanne on heikompi kuin Suomessa keskimäärin tai muissa kehittyneissä länsieurooppalaisissa metropoleissa. Pääkaupunkiseudun asuntotarjonnan vähäisyys ja siitä johtuva asumisen kalleus ovat uhkana työvoiman saatavuudelle erityisesti monilla palvelualoilla, joissa palkkataso on alhainen. Koko Uudenmaan kansainväliselle kilpailukyvylle on tärkeää, että pääkaupunkiseutu on asuinalueena houkutteleva ja vetovoiminen myös kansainväliselle työvoimalle. Eurooppalaisessa katsannossa sijaintimme ja ilmastomme eivät ole vetovoimatekijöitä. Näiden pysyvien heikkouksien takia on erityisen tärkeää, että myös pääkaupunkiseudulla on tarjolla laadukkaita asuntoja hyvien palvelujen äärellä

10 8 kohtuulliseen hintaan. Luonnollisesti laadukas ja kohtuuhintainen asuntotarjonta on tärkeää koko Uudenmaan väestölle. Elinkeinot ja osaaminen Hyvä yleinen taloudellinen tilanne luo perustan maakunnan asukkaiden aineelliselle hyvinvoinnille; asukkaille on tarjolla työtä ja toimeentuloa. Hyvä työllisyystilanne ehkäisee sosiaalisia ongelmia kuten syrjäytymistä. Hyvällä työllisyydellä on myös olennainen merkitys verotuloille, jotka ovat edellytys korkealaatuisille kunnallisille palveluille. Verotulojen muodostumiselle elinkeinotoimilla on välillisesti erittäin suuri merkitys. Menestyvä elinkeinotoiminta on muun taloudellisen menestyksen perusta. Elinkeinotoiminnan ja julkisen palvelutoiminnan perusta on puolestaan osaava työvoima. Osaaminen ja innovatiivisuus ovat olennaisia tekijöitä sekä yksityisen että julkisen toiminnan moninaiselle kehittämiselle kuten tuotteiden laadulle, tuotannon tehokkuudelle ja uusille tuotteille. Uudenmaan elinkeinotoiminnan menestyksellä on alueen oman tulevaisuuden lisäksi suuri kansallinen merkitys. Suomi tarvitsee innovatiivisen ja vahvan keskuksen, joka voi menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa korkean tuottavuuden ja tulotason työpaikoista. Tällaiset työpaikat sijoittuvat yleensä vain metropolialueille ja tyypillisesti niiden ytimiin. Innovatiiviset, korkean tuottavuuden toiminnot tarjoavat kasvualustan uudelle tuotannolle, joka puolestaan sijoittuu tyypillisesti metropolialueen ytimen ulkopuolelle. Hyvinvointi Vision tahotila ilmaisee selkeästi, että tavoitteena on Uudenmaan asukkaiden hyvinvoinnin kehittäminen ja varmistaminen. Kuten jo aiemmin on todettu: kaikki strategiset linjaukset tähtäävät viime kädessä asukkaiden hyvinvointiin. Erotuksena vision laajasta hyvinvointikäsitteestä erityisellä hyvinvointiteemalla tarkoitetaan hyvinvointipalveluja ja niihin läheisesti liittyviä asioita. Hyvinvointipalvelulla on suuri merkitys lähes kaikille ihmisille. Palveluita tarvitsevat erityisesti lapset, vanhukset, sairaat ja vammaiset. Lisäksi niiden järjestämisellä on erittäin suuri merkitys julkiselle taloudelle. Uudenmaan väestön ikärakenne vanhenee vuoteen 2030 mennessä; hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa ja niiden rahoittamiseen käytettävien ansiotulojen veropohja heikkenee. Infrastruktuuri ja ympäristö Hyvä ympäristö tukee moninaisesti ihmisten hyvinvointia. Se jopa edistää ihmisten terveyttä ja ennen muuta ehkäisee ennalta sairauksien syntymistä. Kuitenkaan ei riitä, että ympäristön tila on hyvä jollakin mittarilla. Ihmisten täytyy myös voida kokea ympäristönsä hyväksi. Tällöin he viihtyvät ympäristössään ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Jo tiedostetut ympäristöriskit laskevat ihmisten turvallisuutta ja viihtyisyyttä eli heidän hyvinvointiaan.

11 Hyvä ja toimiva infrastruktuuri on teknistyneen yhteiskunnan kivijalka, jonka varaan rakennetaan ja rakentuu ihmisten, yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden varsinainen toiminta. Teknistynyt yhteiskunta on tehokas mutta myös varsin haavoittuva. Riittävä, tehokas ja toimintavarma infrastruktuuri on keskeinen kilpailutekijä erityisesti Uudenmaan vetovoimaisuuden ja houkuttelevuuden näkökulmasta. Toimintavarmuus on lisäksi olennainen turvallisuustekijä niin tavallisille ihmisille, elinkeinoelämälle kuin myös monille julkisille toiminnoille. 9

12 10 STRATEGISET TAVOITTEET JA STRATEGIAT 1. Asuminen Strateginen tavoite Kansainvälisesti kilpailukykyinen, tasa-arvoinen ja houkutteleva Uusimaa, jossa kasvavalle työvoimalle ja muille asunnon tarvitsijoille on tarjolla kohtuuhintaisia, laadukkaita asuntoja työpaikkojen ja palvelujen läheltä. Uudenmaan asuntomarkkinoilla on varauduttava pitkällä aikavälillä moniin toimintaympäristön muutoksiin. Suomen kaupungistuminen jatkuu suurella todennäköisyydellä, mikä tarkoittaa muuttovoittoa muualta Suomesta Uudellemaalle. Lisäksi tavoitteena oleva hyvä taloudellinen kehitys kasvattaa työpaikkojen määrää niin, että tarvitaan sekä kotimaista että ulkomaista muuttovoittoa, jotta Uusimaa säilyttää kilpailukykynsä. Uudellamaalla varaudutaan asukkaan väestön kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Väestömäärän ja asumisväljyyden kasvu sekä asunnottomuuden poistaminen edellyttävät vuotuiseksi asuntotuotannoksi asuntoa. Metropolialueelle tunnusomainen tehokas ja erikoistunut tuotanto ja jakelu edellyttävät suuria liikennemääriä. Tämän reunaehdon vallitessa tavoitteena on yhdyskuntasuunnittelun keinoin minimoida työmatka- ja asiointimatkojen määrät niin, että asunnot, työpaikat ja palvelut sijaitsevat mahdollisimman lähellä toisiaan. Tavoite on tärkeä ympäristösyistä ja liikenneinvestointitarpeiden kasvun pienentämiseksi. Strategia 1.1 Lisätään asunto- ja tonttitarjontaa siten, että myös Helsingin seudulla voi asua kohtuullisella hinnalla, laadukkaasti ja yksilöllisten toiveiden mukaisesti hyvässä ympäristössä. Työvoiman saatavuudelle seudun asuntotarjonta ja hintataso ovat avainkysymyksiä. Asumisen korkea hinta haittaa erityisesti pääkaupunkiseudun palveluammattien työvoiman saatavuutta. Työntekijöillä ei ole varaa asua lähellä työpaikkaansa. Uhkana on, että tilanne heikkenee olennaisesti suunnittelukauden aikana. Vaurastuva ostovoimainen väestö syrjäyttää vähemmän ostovoimaisen väestön nykyistä voimakkaammin pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun asuntomarkkinoilta. Monet merkit viittaavat siihen, että palveluelinkeinoihin tarvitaan sekä absoluuttisesti että suhteellisesti lisään henkilökuntaa. Jokseenkin varmasti voidaan ennustaa, että tarvitaan merkittävästi lisään henkilökuntaa vanhusten hoitotyöhön. Pula kohtuuhintaisista asunnoista ja tonteista pääkaupunkiseudulla nostaa asumiskustannuksia ja ajaa etenkin pientaloja haluavat asuntokunnat yhä kauemmaksi, jopa kehysalueen ulkopuolelle. Tämä taas pidentää työmatkoja ja ruuhkauttaa pääteitä.

13 11 Asukkaiden erilaisten tarpeiden ja asuntomarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi tarvitaan monipuolista asuntotarjontaa; tiiviitä kerrostaloalueita varsinkin siellä, missä on hyvät palvelut ja kalliit perustamiskustannukset, sekä tiiviitä pientaloalueita siellä, missä esteettömyys on otettu huomioon. Kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa tonttitarjontaan kaavoittamalla uutta rakennusoikeutta ja tehostamalla kaavoitetun rakennusmaan käyttöönottoa lainsäädännön mahdollistamilla keinoilla. Kehyskuntien tulee omalta osaltaan pyrkiä edelleen tiivistämään rakennettaan. Jotta omakotitalojen rakentamista hajalleen kaavaalueiden ulkopuolelle saadaan hillittyä, tulee kuntien tarjota asuntotoiveita vastaavia tontteja kaava-alueilla. Muuttovoittoalueelle kuten Uudellemaalle on erityisen tärkeää, että asuntomarkkinat ovat joustavat. Muuttoon liittyvät epävarmuustekijät nostavat kynnystä hankkia omistusasunto, muuttavalla väestöllä kuten maahanmuuttajilla ei ole usein edes taloudellisia mahdollisuuksia omistusasunnon hankintaan. Metropolialueelle riittävä vuokra-asuntotarjonta on olennainen menestystekijä. Uudenmaan asukkaiden hyvinvointi ja maakunnan kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky edellyttävät, että alueella on riittävästi monipuolista ja laadukasta asuntotarjontaa. Tavoiteltava hyvä taloudellinen kehitys merkitsee väestön vaurastumista ja mahdollisuuksia käyttää nykyistä enemmän taloudellisia voimavaroja asumiseen. Jos asuntojen tarjonta ei ole riittävää, niin väkimäärän kasvu ja väestön vaurastumisen aikaansaama lisäkysyntä purkautuu asuntojen hintoihin ja vuokriin. Arvioidut vaikutukset Asuntotuotannon ja kuntien oman tonttitarjonnan lisääminen vähentää hinnannousupaineita ja lisää valinnanmahdollisuuksia. Onnistuneella strategialla eheytetään alue- ja yhdyskuntarakennetta ja vähennetään siten asumisen ja sen edellyttämän liikkumisen ympäristölle aiheutuvaa rasitusta, perheille ja yhteiskunnalle syntyviä kustannuksia sekä parannetaan maakunnan taloudellisia toimintaedellytyksiä. Kohtuuhintainen asuntotarjonta Helsingin seudulla parantaa koko maakunnan kilpailukykyä, vähentää paineita hallitsemattomalle asutuksen leviämiselle ja mahdollistaa paremmin olemassa olevan palvelurakenteen hyödyntämisen. Vahva, elinvoimainen metropolin ydinalue parantaa Helsingin seudun ulkopuolisten alueiden mahdollisuuksia vaihtoehtoisina asumis- ja yrityspaikkoina sekä vapaa-ajan alueina. Riskinä on, että ei saada synnytettyä riittävän suurta asuntovaraumaa, jotta asuntotarjonnalla olisi vaikutusta asuntojen hintaan. Suuri tonttivarauma hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja aiheuttaa siten ylimääräisiä kustannuksia. Strategia 1.2 Olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristön ylläpitoa sekä kehittämistä tehostetaan ja esteettömyyttä parannetaan.

14 12 Asuntovarallisuus on merkittävä osa kotitalouksien varallisuutta ja myös merkittävä osa kansallisvarallisuutta. Vuosittaisen uudisrakentamisen osuus koko asuntokannasta on vain 1-2 %. Näistä syistä on tärkeää, että olemassa oleva asuntokanta pysyy hyvässä kunnossa ja että se vastaa mahdollisimman hyvin asukkaiden tarpeita. Ympäristön hyvä laatu on eräs keskeinen maakunnan kilpailutekijä. Tulevaisuuden suuria haasteita on asuntokannan ja asuntoympäristön ylläpitäminen vastaamaan muuttuvia tarpeita ja asuinalueiden haitallisen erilaistumisen ennalta ehkäisy. Ulkomaalaisten esimerkkien perusteella tiedetään, että pahimmillaan asuinalueiden haitallinen erilaistuminen ja rapeutuminen on johtanut asuintalojen purkuun. Tasa-arvon kannalta on erityisen tärkeää, etteivät ihmiset leimaudu asuinalueensa huonon kunnon tai imagon perusteella toisen luokan kansalaisiksi. Toimivat asuinalueet ja asunnot edistävät ihmisten hyvinvointia, ennalta ehkäiset sosiaalisia ongelmia ja tukevat vanhusten ja vammaisten kotona asumista. Kerrostalojen hissittömyydestä on tulossa yhä merkittävämpi ongelma väestön ikärakenteen vanhetessa. Esteettömän liikkumistarpeen johdosta hissittömiin taloihin tulee rakentaa hissejä ja muutenkin parantaa asuntojen ja niiden ympäristöjen laatua. Tämä on tarpeen myös asuinalueiden haitallisen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi. Asuinalueiden ylläpidossa, kehittämisessä ja täydentämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Asuinympäristön laatuun vaikuttavat palvelut ja liikenneyhteydet. Kehittämistyö edellyttää kiinteistönomistajien, isännöitsijöiden, kuntien, rakennusliikkeiden, asiantuntijoiden sekä tutkimuksen ja kehittämistoiminnan ponnistuksia ja yhteistyötä. Joissain tapauksissa kehittämistyö edellyttää lisä- ja täydennysrakentamisen hyväksymistä sekä myös kulttuuriympäristön jonkin asteista muutosta. Arvioidut vaikutukset Olemassa olevaa asuntokantaa ja asuinympäristöä kehittämällä vaikutetaan väestön valtaosan elinympäristöön. Ajoissa tehdyillä korjauksilla estetään asuntojen ja asuinalueiden rappeutuminen, asuntojen tyhjentyminen, poismuuton nopeutuminen sekä viimekädessä asuntopoistuma. Korjausrakentaminen ja asuinalueiden kehittäminen ylläpitää valinnanmahdollisuuksia ja ehkäisee alueiden eriarvoistumista. Esteettömän liikkumisen edistäminen ja hissien rakentaminen pidentää vanhusten mahdollisuutta asua kotonaan, parantaa yleensä heidän hyvinvointiaan ja vähentää laitospaikkatarpeita. Olemassa olevien asuntoalueiden kehittäminen eheyttää yhdyskuntarakennetta ja vähentää siten tarvetta ottaa uusia alueita käyttöön. Tämä hillitsee liikenteen kasvua ja hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja materiaaleja. Olemassa olevien asuinympäristöjen säilyttäminen elinkelpoisina pitää kulttuuriympäristöjä elinvoimaisena. Asuntokannan ja asuinympäristön ylläpidon ja kehittämisen osalta merkittävimmät haasteet ovat jo volyymistä johtuen pääkaupunkiseudulla. Strategian kannalta ei sinänsä maakunnassa ole alueellisia eroja.

15 13 Kriittisiä kysymyksiä keskipitkällä aikavälillä on korjausrakentamisen kasautuminen, osaavan työvoiman riittävyys, tietotaidon puutteet, rahoituksen järjestäminen ja kuntalaisuuskysymys. Samaan aikaan ovat korjausrakentamisen piiriin tulossa luvun muuttoliikkeen aikana nopeasti rakennetut asuntoalueet sekä terveyshaittoja aiheuttavat 70-luvun energiakriisien ja 80-luvun lopun nopean rakentamisen aikaiset talot. Valtion lainoituksen käytön esteeksi peruskorjauksessa ja uudisrakentamisessa saattaa tulla tarve säilyttää kuntalaisuus asuntojen jaon valintakriteerinä. Strategia 1.3 Asuntotuotannossa ja rahoitusmuotojen kehittämisessä otetaan huomioon ikääntyvän väestön, erilaisten väestöryhmien, asumistoiveiden ja asumisväljyyden kasvun aiheuttamat tarpeet sekä asukkaiden ja yhteiskunnan voimavarat. Asuntotuotannossa otetaan huomioon kehittyvän maakunnan väestön tarpeiden muutokset, kun väestön ikärakenne muuttuu. Kolmas ikä ja neljä sukupolvea tuovat toisistaan poikkeavia tarpeita asuntoon, asuinympäristöön ja palveluihin. Suunnittelukaudella työikäisten osuus pienenee ja ikääntyvien sekä aktiivisten eläkeläisten osuus kasvaa. Ikärakenteen muuttumisella on suora yhteys asuntorakentamiseen. Ikääntyminen lisää esteettömän liikkumisen ja turvallisuuden tarpeita. Esteettömyys on tärkeä asia myös vammaisille ja lapsiperheille. Esteetön liikkuminen asettaa erityisiä haasteita tiiviille ja matalalle rakentamiselle. Väestön ikärakenteen muutos tarkoittaa myös sitä, että asuntokuntien keskikoko pienenee edelleen. Tähän toki vaikuttaa myös nuorten yksinasuvien osuuden kasvaminen etenkin Helsingissä. Etenkin pääkaupunkiseudulla oleva kysyntä pienistä asunnoista johtuu paitsi yksinään asuvien määrän kasvusta myös asuntojen hinnoista. Asumistarve ja taloudelliset mahdollisuudet eivät kohtaa. Pääkaupunkiseudun asuntojen keskikoko on vielä kaukana muun Suomen ja ennen kaikkea läntisen Euroopan tasosta. Tämän vuoksi alueelle ei pidä tuottaa niinkään pieniä vaan kohtuuhintaisia asuntoja. Aktiivisten eläkeläisten ja ikääntyvien joukossa tulee olemaan paljon varakkaita ihmisiä. Ikääntyvät varakkaat ihmiset saavat aikaan uudenlaista kysyntää. Elinkaariasuminen, senioritalot ja jopa Amerikan malliset seniorikylät ovat jo tulleet rakennusliikkeiden tuotevalikoimaan. Varallisuuden kasvu koskee myös työikäisiä ihmisiä. Merkittävä osa varallisuuden kasvusta käytetään asumistason kohottamiseen ja asumisväljyyden lisäämiseen. Tämä merkitsee yleensä pientalomaisen asumisen kasvua ja omistusasumisen lisääntymistä. Pientalotonteista on akuutti pula ja niiden hinta on noussut kohtuuttoman korkeaksi, ja asialle pitää löytää ratkaisuja. Kuitenkaan pelkästään pientaloilla ei ratkaista Uudenmaan asuntokysymystä. Palvelujen äärelle sijoittuvaa kerrostalorakentamista ja muuta tiiviistä asuntotuotantoa tulee kehittää niin, että ne vastaavat nykyistä paremmin ihmisten tarpeita ja ovat kohtuuhintaisia.

16 14 Erityisryhmille suunnattuja asumis- ja muita palveluja tulee tuottaa lähellä palvelujen tarvitsijoita. Kuntarajat eivät saa olla palveluiden järkevän toteuttamisen esteenä, ja niitä pitää tuottaa alueellisessa yhteistyössä. Oikeaan osuvalla asuntojen, asuntoalueiden ja asumispalveluiden suunnittelulla ja toteutuksella voidaan vähentää hoivapalveluiden tarvetta ja siten parantaa hyvinvointia ja säästää kustannuksissa. Yhdyskuntien kehittämisessä tulee ottaa huomioon sosiaalisuuden edistäminen. Merkittävä erityisryhmä Uudellamaalla on edelleen asunnottomat. Asumistarpeiden määrittelyssä tarvitaan jatkuvaa tutkimusta ja seurantaa. Keskitetyllä tietopalvelulla voidaan parantaa kuntien ja muiden toimijoiden päätöksenteon valmistelua ja resurssien suuntaamista. Asuntotuotteita, -tuotantotapoja sekä valtion ja kuntien asuntorahoitusta kehittämällä ja kaavoituksellisia keinoja käyttämällä voidaan voimavaroja suunnata nykyistä tehokkaammin kaikkien väestöryhmien asuinolojen parantamiseen. Rahoitusmuotojen kehittämisessä valtion ja kuntien lisäksi myös rakennuttajilla on merkittävä rooli. Arvioidut vaikutukset Strategia suuntaa asuntotuotantoon käyttäviä voimavaroja vastaamaan väestön tulevien vuosien ja lähivuosikymmenten asumistarpeita, eli on kustannustehokas asuntosektorin näkökulmasta. Kun lisäksi onnistunut asuntojen uustuotanto vähentää hoivapalvelujen tarvetta, edistää ihmisten terveyttä ja parantaa heidän hyvinvointiaan, niin strategia on kustannustehokas myös koko yhteiskunnan näkökulmasta. Moninaisista tarpeista lähtevä asuntojen ja asuntoalueiden uustuotanto rikastuttaa kulttuuriympäristöä, edistää turvallisuutta ja lisää sosiaalista tasa-arvoa. Kun erityisryhmille tarjotaan asumispalveluita alueellisesti, lisätään sosiaalista tasa-arvoa. Haitallisen eriarvoistumisen estäminen edistää turvallisuutta. Strategian kriittisenä tekijänä on tarpeiden ja voimavarojen kohtaaminen. Kysynnän ylittäessä tarjonnan, markkinavetoinen asuntotuotanto kiinnittää enemmän huomiota saamaansa tuottoon kuin väestön asumistarpeisiin ja -toiveisiin. Valtion ja kuntien rahoituksella voidaan korjata kokonaisuutta kohdentamalla voimavaroja niihin tarpeisiin, joihin markkinaehtoinen asuntotuotanto ei vastaa tai vastaa huonosti. Tällaisia ovat erityisryhmien kuten asunnottomien asumistarpeet. Strategia 1.4 Kasvun sijoittamisessa hyödynnetään pääkaupunkiseudun ja olemassa olevien keskusten vahvuudet, raideliikenneyhteydet ja muut hyvät joukkoliikennemahdollisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenkin perusteella tavoitteena on olemassa olevan infrastruktuurin ja palvelurakenteen hyödyntäminen kuntarajoista riippumatta. Asuntotuotanto sijoitetaan nykyiseen rataverkkoon ja pääväyliin tukeutuen siten, että käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi nykyinen joukkoliikennetarjonta.

17 15 Joukkoliikennettä ja elinkeinopolitiikkaa kehitetään siten, että niillä luodaan edellytyksiä suunnata väestönkasvua maakunnan eri osiin. On nähtävissä, että metropolialueen ydinosan kasvu on kansainvälisen kehityksen mukaisesti hidastumassa samalla kun ympäröivien taajamien kasvu on uudelleen voimistumassa eli kasvu jakautuu maakuntaan tasaisemmin kuin aikaisemmin. Kehitys tulee suunnata olemassa oleviin taajamiin ja niiden yhteyteen tasapainottaen palveluja, työpaikkoja ja asumista, välttäen näin nukkumalähiöiden synnyttämistä. Päävastuu alue ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä on kuntien kaavoituksella. Arvioidut vaikutukset Olemassa olevan infrastruktuurin ja palvelurakenteen hyödyntäminen vähentää asuntorakentamisen aiheuttamia toteuttamis- ja ylläpitokustannuksia, liikkumistarvetta, oman auton käyttötarvetta sekä ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Kun hyödynnetään koko maakunnan mahdollisuudet ja alueiden erilaiset roolit, luodaan monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Samalla maakunta sekä sen osa-alueet kehittyvät tasapainoisesti. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja liikkumistarpeen pieneneminen vähentää paitsi kasvihuonekaasupäästöjä myös melun aiheuttamia terveyshaittoja. Strategia 1.5 Edistetään Uudenmaan kuntien keskinäistä sekä kuntien ja valtion välistä maankäyttö- ja asuntopolitiikkaan, liikkumiseen, infrastruktuuriin ja palveluiden tuottamiseen liittyvää yhteistyötä ja yhteisvastuuta. Helsingin seudun kunnat muodostavat yhdyskuntarakenteeltaan ehjän kokonaisuuden, jonka asuntotuotantoon ja muihin kehittämistoimenpiteisiin liittyvästä strategiasta ja yhteistyöstä on sovittava. Tämä ei kuitenkaan vähennä moniytimisen metropolialueen merkitystä, hyödyntämismahdollisuuksia ja kehittämistarvetta, vaan koko maakuntaa tulee kehittää kokonaisuudessaan. Kuntatalous ja nykyinen rahoitusmalli ei mahdollista kilpailukyvyn ja väestökehityksen edellyttämän palvelutuotannon rakentamista ja ylläpitoa etenkään voimakkaasti kasvavissa kunnissa. Kiinteään yhteistyöhön tarvitaan kuntien ja kuntayhtymien lisäksi valtion vahva panostus. On välttämätöntä, että valtio osallistuu nykyistä suuremmalla taloudellisella panoksella kasvavan, koko Suomen kilpailukyvyn kannalta merkittävän, Helsingin seudun palvelurakenteen ja infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon. Korjaavana toimenpiteenä tulee mm. valtionosuusjärjestelmää tarkistaa siten, että siinä huomioidaan myös nuorten ikäluokkien edellyttämän palvelutuotannon kustannukset kasvukunnissa.

18 16 Arvioidut vaikutukset Yhteistyöllä vältetään päällekkäisiä investointeja ja käyttömenoja, jolloin saavutetaan taloudellisia ja ympäristöllisiä säästöjä, voidaan tarjota tehokkaampaa palvelua ja monipuolisempaa toimintaympäristöä, mikä puolestaan tekee maakunnasta halutumman investointi- ja asumiskohteen. Kuntien väliset intressiristiriidat voivat haitata vapaaehtoista yhteistyötä. Riskinä on myös, että valtio ei sitoudu ja omalta osaltaan osallistu rahoittamaan palveluja, joita kunnat ovat lain mukaan velvollisia tuottamaan ja joihin kuntalaiset ovat eduskunnan säätämien lakien nojalla subjektiivisesti oikeutettuja. 2. Elinkeinot ja osaaminen Strateginen tavoite Uusimaa on globaalisti kilpailukykyinen, houkutteleva, luovien uusien innovaatioiden ja korkean osaamisen toimintaympäristö sekä Itämeren yhteisön liiketoiminnan ja logistiikan keskus. Monien selvitysten ja tutkimusten mukaan Uudenmaan kilpailukyky on hyvä, mutta se ei ilmene alueen houkuttelevuutena eikä vetovoimaisuutena. Hyvän kilpailukyvyn riski on, että ollaan tyytyväisiä tilanteeseen ja hyvä tilanne menetetään. Menetetyn kilpailunkyvyn palauttaminen on paljon kovemman työn takana kuin hyvän tilanteen sälyttäminen, siksi on strategisesti tärkeää pitää jatkuvaa huolta kilpailukyvystä. Itämeren piirissä Uudellamaalla ja muiden maiden metropoleilla on kaksoisrooli. Toisaalta Itämeren metropolialueet kilpailevat keskenään, ja toisaalta ne liittoutuvat keskenään, jotta ne yhdessä olisivat kilpailukykyisiä niin Euroopassa kuin myös globaalistikin. Tässä asetelmassa Uudenmaan erityistavoite on olla Itämeren yhteisön liiketoiminnan ja logistiikan keskus, myös sillanpääasemana Aasiaan. Strategia 2.1 Edistetään uusien luovien innovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä sekä niiden muuntumista uusiksi toimintamalleiksi, liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi. Elinkeinoelämän menestymisen arvioidaan tulevaisuudessa perustuvan nykyistäkin enemmän luovuuteen, innovaatioihin ja yritteliäisyyteen. Innovaatiot ovat talouden vetureita, ne parantavat tuottavuutta, luovat mahdollisuuksia uusille tuotteille ja uudelle tuotannolle sekä antavat kilpailuetua. Siten ne edistävät taloudellista kasvua ja luovat vaurautta. Uusien innovaatioiden hyödyntämisellä voidaan edistää laaja-alaisesti ihmisten hyvinvointia kuten terveyttä ja sosiaalisten ongelmien ratkaisuja, tehostaa julkisen sektorin toimintaa ja luoda ekotehokkuutta. Kaikkien näiden asioiden tavoitteena on lisätä Uudenmaan alueen ja yritysten kilpailukykyä.

19 17 Innovaatiot syntyvät ihmisten ja toimijoiden välisissä laajoissa vuorovaikutussuhteissa. Uudellamaalla tarvitaan erityisesti kansainvälisiä innovaatioympäristöjä, joissa yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset ja muut julkiset toimijat sekä rahoittajat ovat eri tasoilla tuloksellisessa vuorovaikutuksessa. Nykyisin innovaatioista hyödynnetään vain murto-osa kaupallisiksi tuotteiksi. Uusimaa tarvitsee nykyistä enemmän kaupallistettavia innovaatioita kilpailukykynsä säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Innovaatioiden kaupallistamisessa ja yleisemminkin tulee kiinnittää erityistä huomiota sellaisen osaamisen hyödyntämiseen, jota ei ole muualla ja lisäksi innovaatiotoiminnan laaja-alaisuuteen. Nykyistä enemmän tarvitaan myös muita kuin teknologisia innovaatioita. Tärkein tulevaisuuden haaste ovat asiakaslähtöiset innovaatiot. Merkittävä haaste tulee olemaan julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyön aikaansaaminen; tavoitteena on muuttaa sosiaaliset innovaatiot liiketoiminnaksi. Avainasemassa on tavoitteellisen public-private -toiminnan aikaansaaminen. Tämä koskee yritysten ja tutkimuksen sekä koulutuksen ja yrityskehittäjäorganisaatioiden vuorovaikutusta aina julkisen sektorin palvelujen tuottoratkaisuihin saakka. Innovatiivisuus ja yritteliäisyys kulkevat käsi kädessä. Vähäinen yrittäjyysinnokkuus ja pienyritysten alhainen lukumäärä ovat perusongelmiamme. Syiksi on arvioitu mm. yrittäjyyden heikko houkuttavuutta ja kannusteiden vähäisyyttä sekä yrittämisen korkeaa riskiä. Nämä tekijät rajoittavat myös yritysten kasvuhalukkuutta. Yrityksissä on edessä laaja sukupolven vaihdos, sen myötä tilanne muuttuu, sillä nuorten yrittäjien on todettu olevan aiempia sukupolvia rohkeampia yritysten kasvattamiseen ja innovaatioiden hyödyntämiseen. Arvioidut vaikutukset Onnistuessaan strategia johtaa siihen, että innovaatioista saadaan syntymään uutta liiketoimintaa, joka ilmenee sekä yritysten lukumäärän että yritysten tuotannon kasvuna. Tällöin talouden kasvu nopeutuu, työllisyys paranee ja yhteiskunnat saamat verotulot kasvavat. Uudenlainen liiketoiminta vaatii usein myös uudenlaista osaamista ja samalla työvoiman kysyntä pienenee joissakin tehtävissä, mikä aiheuttaa uudelleen kouluttamistarvetta. Strategian onnistuminen säilyttää Uudenmaan kilpailukyvyn ja jopa kohentaa sitä. Kun hyvä kilpailukyky perustuu vahvasti: innovaatiosta uuteen ja uudenlaiseen liiketoiminta -prosessiin, niin tämä kohentaa Uudenmaan imagoa dynaamisena alueena. Tällainen imago puolestaan lisää alueen vetovoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Taloudellinen kasvu tarkoittaa tuotannon ja kulutuksen kasvua ja siten myös luonnonvarojen lisääntyvää käyttöä. Innovaatioiden aikaansaama ekotehokkuus puolestaan säästää luonnonvaroja, jolloin kokonaisvaikutus luonnonvarojen käyttöön jää avoimeksi. Taloudellisen kasvun nopeutuminen lisää sekä kotimaista että ulkomaista muuttoliikettä Uudellemaalle. Näille ihmisille tarvitaan asuntoja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja. Julkisten toiminnan tuotannon tehostumien ja verotulojen kasvu helpottavat palvelujen

20 18 tuotantopaineita, joita aiheuttavat väistämättä väestömäärän kasvu ja väestön ikääntyminen. Strategia 2.2 Edesautetaan olemassa olevan yritystoiminnan jatkuvaa uudistumista parantamalla edellytyksiä uuden korkean teknologian ja muun huippuosaamisen siirtämiseksi yrityksiin sekä vauhdittamalla yritysten välistä verkottumista. Uudenmaan dynaamisuuden ja menestymisen elinehto on jatkuva uudistuminen, tämä koskee erityisesti yritystoimintaa. Yritystoiminnan kehittyminen tapahtuu kolmella toisiaan täydentävällä tavalla: 1) syntyy uusia yrityksiä, 2) Uudellemaalle siirtyy muualta yritystoimintaa ja 3) täällä olevat yritykset uudistuvat. Aitojen uusien yritysten osuus Uudenmaan alueen tuotannosta tai työllisyydestä on erittäin pieni. Aidoilla uusilla yrityksillä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole syntyneet yrityskauppojen, yritysten yhdistymisten yms. tekijöiden seurauksena. Tällaisten uusien yritysten osuus tuotannosta ja työllisyydestä on pieni, vaikka tuotantoja työllisyysosuudet laskettaisiin yhteen esimerkiksi kymmenen viimeisen vuoden aikana syntyneistä yrityksistä. Realistista on olettaa, että näin on tulevaisuudessakin ja että muilta alueilta muuttavan yritystoiminnan osuus pysyy myös pienenä. Näistä syistä on tärkeää, että Uudenmaan olemassa oleva yritystoiminta uudistuu ja pystyy kasvattamaan tuotantoaan. Uudenmaan monipuolista yritysosaamista vahvistetaan niillä aloilla, joilla nähdään olevan kehittymisen ja kasvun mahdollisuuksia. Näin pyritään kehittämään liiketoiminnan kasvua ja koko Uudenmaan alueen elinkeinorakenteen monipuolisuutta. Tasapainoinen, sopivan yhtenäinen elinkeinorakenne antaa parhaat mahdollisuudet kehittää koko Uudenmaan metropolialueen elinkeinotoimintaa. Uudellamaalla on korkean teknologian ja osaamisen antamaa kilpailuetua, sitä hyödynnetään yritysten käyttöön niiden jalostus- ja erikoistumisasteen nostamiseksi. Uudenmaan korkeaa teknologiaosaamista sovelletaan yrityksiin erityisesti bio-, nanosekä informaatio- ja kommunikaatioteknologiassa. Näiden teknologioiden oletetaan luovan runsaasti mahdollisuuksia kehittää nykyisiä tuotteita asiakaslähtöisemmiksi sekä synnyttävän kokonaan uusia tuotteita ja tuoteryhmiä. Designin merkitys kasvaa yhä enemmän käyttämissämme tuotteissa ja palveluissa. Suomalaisen muotoiluosaamisen kansainvälinen tunnettuus on haaste uusmaalaisille yrityksille. Tämä osaaminen tulee kytkeä laajasti osaksi pienempienkin yritysten tuotesuunnittelua ja erikoistumista. Uudestamaasta kehitetään Euroopan teollisen muotoilun edelläkävijä, jossa teknologian kehittäminen ja muotoilu on huomioitu rinnakkain. Pienten ja keskisuurten yritysten verkottuminen tuottaa niille ns. suuruudenedun selviytyä tulevaisuuden haasteista kasvavilla erikoistuvilla markkinoilla.

21 19 Kilpailukykyiset suuremmat yritykset luovat verkostojensa kautta mahdollisuuksia myös pienille ja paikallisille yrityksille kehittyä. Arvioidut vaikutukset Onnistuessaan strategia auttaa yritystoiminnan valtaosaa uudistumaan ja säilyttämään kilpailukykynsä. Tällöin taloudellinen toiminta vilkastuu ja yrityskuolemat vähenevät. Perinteiset työpaikat säilyvät uudistuneina. Kokonaistyöllisyys paranee ja työmarkkinat kansainvälistyvät. Yritykset tarvitsevat lisää ulkomaalaista työvoimaa. Yhteiskunnan saamat verotulot kasvavat. Teknologian hyödyntämisen tuloksena syntyy uusia innovaatioita ja uusia ratkaisumalleja mm. paljon palveluita vaativille erikoisryhmille sekä asunto- ja ympäristökysymyksissä. Ratkaisut helpottavat ihmisten elämää ja arkipäivää. Osa ratkaisuista voi olla myös kone- ja robottiavusteisia, jolloin vaikutukset voivat olla negatiivisia ihmisten sosiaalisille tarpeille ja toiminnoille. Strategia antaa uusia mahdollisuuksia ihmisten vapaa-ajan viettoon ja turvallisuuden parantamiseen. Strategia 2.3 Vahvistetaan Uudenmaan globaalia kilpailukykyä kehittämällä avainklustereita, niiden toimintaympäristöjä sekä edistämällä klustereiden välistä yhteistyötä. Uudenmaan tulevaisuudenkin elinkeinotoiminta tulee perustua monipuoliseen muttei liian heterogeeniseen elinkeinorakenteeseen. Tältä perustalta on ennakoitu aloja, joilla uskotaan olevan keskimääräistä paremmat liiketoimintamahdollisuudet eli aloja, jotka voivat synnyttää keskimääräistä enemmän uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Aluekehittämisresursseja suunnataan näille valituille aloille. Kun aluekehittämisresursseja suuntaan tulevaisuuslähtöisesti joillekin tietyille aloille, niin tällöin otetaan tietoinen riski valittujen alojen hyvistä tulevaisuuden näkymistä. Tällaisen riskin ottaminen on kuitenkin välttämätöntä, koska vielä suurempi riski on suunnata rajallisia kehittämisresursseja liian laaja-alaisesti. Jolloin on hyvin suuri todennäköisyys, etteivät kehittämisresurssit edistä minkään alan kehitystä riittävästi. Kun riskejä otetaan, niin niiden tulee olla hallittuja. Riskien hallinta merkitsee sitä, että valintojen tulee pohjautua hyvien tulevaisuuden näkymien lisäksi Uudenmaan alueen nykyisiin vahvuuksiin. Uudenmaan ensisijaisesti kehitettävät klusterit ovat: luovien alojen klusteri, joka sisältää laajasti taiteen, muotoilun, kulttuurituotannon ja viestinnän palveluklusteri hyvinvointiklusteri ympäristöklusteri. Näihin klustereihin kuuluvien alojen kehitystyö ja toiminta perustuu korkeaan osaamiseen tutkimuslaitoksissa, koulutuksessa ja yrityksissä. Näiden alojen

22 20 tutkimustietoa ja osaamista ei ole vielä nykyään hyödynnetty kaupallisesti riittävästi, lisäksi niillä nähdään olevan globaalisti kasvavat markkinat. Näiden klustereiden rajat eivät ole selkeät toimialoittain. Uuttaa luovaa yritystoimintaa voi syntyä juuri klustereiden välisistä ja myös toimialojen välisistä innovaatioista. Talouselämän keskeisin trendi pitkällä aikavälillä tullee olemaan vähäaineistuminen eli tuotteen arvosta yhä suurempi osa on aineetonta. Kulutuksessa tuotteiden kulttuuriset ominaisuudet nousevat keskeisiksi. Tällaisen ajattelun mukaisesti tulevina vuosikymmeninä odotetaan syntyvän luovien alojen sisältä uusia kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja tuoteperheitä. Uudet työpaikat syntyvät yhä enemmän palveluihin. Talouskasvu tulee perustumaan entistä enemmän tiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja uudelleenkäyttöön. Siksi Uudenmaan kilpailukyvyn tulee ilmentyä erityisesti tieto- ja osaamisperusteisissa palveluissa. Nykyiset palvelualojen tutkimus- ja tuotekehityspanokset ovat jääneet vähäisiksi verrattuna teknologian rahoittamiseen. Palvelujen kehittämiseen tuleekin kohdentaa erityistoimenpiteitä. Väestön ikääntyminen lisää hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kysyntää niin Uudellamaalla Suomessa kuin koko Euroopassa. Palvelujen tuottamiseen käytettävien voimavarojen riittävyyden varmistamiseksi tarvitaan uusien, luovien ratkaisujen käyttöönottoa erityisesti ikääntyvän väestön tarpeisiin. Alalla tarvitaan runsaasti uusia teknisiä ratkaisuja yksittäisiä palveluja ja myös laajoja järjestelmiä varten. Tällaisille kilpailukykyisille tuotteille syntyy hyvät vientimarkkinat jo lähivuosina. Ympäristöasioiden merkityksen oletetaan kasvan kaikkialla maailmassa suunnittelukauden aikana. Uusimaa on ympäristökysymysten ratkaisuissa kansainvälisesti pitkällä. Alueella toimii merkittävä osa Suomen ympäristöalan yrityksistä ja lisäksi valtakunnallinen alan toimijoiden verkosto. Ympäristöosaamisellamme on hyvät liiketoimintamahdollisuudet erityisesti Itämeren ympäristössä ja Venäjällä. Mahdollisuudet muillekin alueille ovat varteenotettavia. Uudellemaalle kehitetään näiden klustereiden kansainväliset huippuosaamiskeskittymät ja toimintaympäristöt. Lähtökohtana on yritysten markkinalähtöinen toiminta ja tuotekehitys sekä niiden ympärille rakennettu kansainvälisten ja uusmaalaisten osaajien verkostot. Arvioidut vaikutukset Onnistuessaan strategia antaa Uudellemaalle hyvät mahdollisuudet kehittyä tiettyjen alojen merkittäväksi kansainväliseksi keskittymäksi niin, että Uudenmaa markkinaosuus näillä aloilla on kansainvälisestikin huomattava. Tällöin on mahdollista saada aikaan positiivinen kierre, joka lisää Uudenmaan houkuttelevuutta investointikohteena ja työpaikka-alueena myös kansainvälisesti. Onnistuessaan strategia luo uusia työpaikkoja, verotulot kasvavat ja yhteiskunnan kustannukset pienevät. Palvelujen tarjonta lisääntyy ja monipuolistuu. Luovat alat tuovat kansalaisille uusia mahdollisuuksia viihtymiseen, oppimiseen, viestintään jne. Uusi teknologia mahdollistaa uusia toimintoja ja helpottaa nykyisten toimintojen järjestämistä sekä alentaa pitkällä ajalla kustannuksia. Toimintojen ihmisläheisyys

23 21 vähenee, kun kylmät tekniset ratkaisut korvaavat ihmiset. Uudet teknologiat helpottavat kaikkien ihmisten elämää, kun niistä tulee normaalia arkipäivää kuten esimerkiksi itse puhdistuvista pinnoista. Strategian toteutuminen edistää kestävää kehitystä. Ympäristön tila paranee yleisesti ja erityisesti Itämeren alueella. Strategia edistää Venäjän ympäristöongelmien ratkaisuja, joilla on myönteisiä vaikutusta myös Suomen ympäristön tilaan. Ympäristön tilan kohentuminen edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Strategia 2.4 Edistetään Helsingin seudun metropoliasemaa Itämeren alueen vahvimpana liiketoiminta- ja logistiikkakeskuksena, joka perustuu Helsingin seudun houkuttelevuuteen yritysten, osaajien ja pääomien sijoittumiskohteena sekä alueen liiketoimintaosaamiseen, verkottumiseen ja logistiikkaan. Helsingin seudun hyvä kilpailukyky ei ole ilmennyt investointeina eikä uusina yrityksinä alueelle. Eräs merkittävimpiä syitä on monikulttuurisen toimintaympäristön kapeus. Monikulttuurisuuden vahvistamiseksi tarvitaan osaavaa työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta. Sen houkutteleminen on varsin haasteellista, koska kilpailu osaavasta työvoimasta kasvaa globaalisti väestön ikääntyessä. Kilpailun seurauksena myös suomalaisia osaajia siirtyy eri puolille maailmaa. Helsingin seutua markkinoidaan globaalisti korkeatasoisen tutkimus-, tiede- ja yritysosaamisen, toimivan ja modernin infrastruktuurin, turvallisen ja viihtyisän asumisen sekä osaavan työvoiman metropolina. Lähialueemme Venäjä muodostaa suuren ja merkittävän potentiaalisen markkina-alueen suomaisille ja uusmaalaisille yrityksille. Läheisen sijainnin lisäksi etuina ovat vahvat perinteet kaupankäynnissä, suomalaisten yritysten hyvä maine ja tuotteiden hyvä laatu. Venäjän lainsäädännön kehittyminen parantaa liiketoimintamahdollisuuksia. Läheisyyden etu koskee Venäjän ohella myös Baltiaa. Lisäksi Baltian maiden tuore EUjäsenyys antaa monia mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiselle. Uudestamaasta kehitetään Itämeren alueen liiketoiminnan ja osaamisen keskittymä, jota verkotetaan Venäjän ja Baltian suuntaan. Tässä verkottamisessa käytetään hyväksi Uudenmaan monialaista osaamista ja erityisesti logistista osaamista sekä länsimaista yrityskulttuuria. Uudestamaasta kehitetään gateway-keskittymä, jota kautta kansainvälisiä yrityksiä edesautetaan erityisesti Venäjän markkinoille. Uudellamaalla on avainasema kolmikantayhteistyön luomisessa Venäjä-Baltia akselilla. Uusimaalaiset toimijat ottavat vastaan haasteen luoda kaikkia osapuolia hyödyntäviä toimintoja, jotka perustuvat uusmaalaiseen korkeaan teknologiseen ja muuhun osaamiseen sekä yhteistyökumppaneiden alhaisiin työvoimakustannusiin ja laajoihin raaka-ainelähteisiin. Uudenmaan logistista kansainvälistä kilpailukykyä kehitetään Aasian ja Euroopan itälänsiväylänä. Uusimaa on Länsi-Euroopan sillanpääasemana Kaukoidän markkinoille. Uudenmaan satamien logistisia kilpailuasetelmia vahvistetaan kansainvälisesti merkittävinä tavara- ja henkilöliikenneväylinä. Rautatie ja maantieyhteyksiä tulee

24 22 parantaa Uudeltamaalta Venäjälle, mikä toivottavasti omalta osaltaan edistää niiden parantamisesta myös Venäjän alueella idänsuuntaan. Arvioidut vaikutukset Onnistuessaan strategia lisää investointeja Uudellemaalle, yritysten ja työpaikkojen määrät sekä verotulojen kertymät kasvavat. Strategia lisää maahanmuuttoa, jolloin tarvitaan maahanmuuttajille vieraskielisiä palveluita ja asuntoja. Riskinä on rikollisuuden kasvu, mikä kasvattaa turvallisuustoimenpiteitä. Kauttakulkuliikenne Uudenmaan läpi kasvaa, tavaravirrat ja henkilöliikenne lisääntyvät. Tällöin ympäristöriskit kasvavat raide- ja laivaliikenteessä. Toisaalta syvenevä taloudellinen yhteistyö Venäjän ja Baltian maiden kanssa luo paineita myös ympäristöyhteistyön tehostamiseen ja toimenpiteisiin ympäristön tilan kuten esimerkiksi Itämeren tilan parantamiseksi. 3. Hyvinvointi Strateginen tavoite Uudellamaalla hyvinvointipalvelut tuotetaan innovatiivisesti siten, että ihmisten elämänlaatu on kansainvälistä huippua. Hyvinvointi on sosiaalista, terveydellistä ja henkistä hyvinvointia. Hyvinvointipalvelut mielletään usein liian suppeasti vain sosiaali- ja terveystoimeen. Erityisesti ihmisten henkisen hyvinvoinnin rakentamisessa suuri merkitys on opetus-, kulttuuri- ja nuorisotoimen palveluilla sekä asuinalueiden viihtyisyydellä. Tavoitteena on, että hyvinvointialan yritykset, järjestöt ja julkisen sektorin toimijat kehittävät palveluitaan innovatiivisesti ja asiakaslähtöisesti käyttäen hyväkseen yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten uusinta tutkimustietoa sekä kansallista ja kansainvälistä kokemustietoa. Innovatiivinen palveluiden tuottaminen tarkoittaa itse palvelutuotteiden innovaatioiden lisäksi palvelutuotantoprosessin innovatiivisuutta. Hyvinvointipalveluiden tuotannossa on monia raja-aitoja. Merkittäviä rajoja ovat sosiaali- ja terveystoimen väliset rajat, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliset rajat sekä yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorien väliset rajat. Tavoitteena on näiden raja-aitojen tarkoituksenmukaisuuden arviointi sekä niiden poistaminen, madaltaminen ja/tai uudelleen järjestäminen. Kaikissa hyvinvointipalveluiden tuottamisessa kiinnitetään erityistä huomiota asiakaslähtöisyyden ja innovatiivisuuden lisäksi ennaltaehkäisevään toimintaan ja palvelutuotannon kustannustehokkuuteen.

25 23 Strategia 3.1 Sektorirajat ylittävän yhteistyön sekä ennaltaehkäisyn avulla luodaan edellytykset terveydelle, hyvinvoinnille ja tasa-arvolle. Suunnittelukaudella hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa merkittävästi Uudellamaalla väestömäärän kasvun ja väestön ikääntymisen johdosta. Uudenmaan väkiluvun kasvu aiheuttaa sen, että Uusimaa joutuu todennäköisesti nykyistä kovempaan kilpailutilanteeseen muun Suomen kanssa palvelujen tuotantovoimavaroista kuten palveluhenkilöstöstä. Terveydenhuollon tekninen kehitys lisää todennäköisesti merkittävästi terveydenhuollon palveluiden kysyntää. Uusi teknologia tuo terveydenhuollon piiriin uusia, nykyistä tehokkaampiin hoitotuloksiin johtavia hoitomenetelmiä. Ne ovat usein myös olennaisesti nykyistä kalliimpia hoitomenetelmiä. Uudenmaan kunnat ovat jo nyt mittavien haasteiden edessä, kun ne tuottavat asukkailleen hyvinvointipalveluita. Vaikka tavoiteltava hyvä taloudellinen kehitys antaa lisäresursseja palveluiden tuottamiseen, niin näköpiirissä oleva lisäkysyntä edellyttää palvelutuotannon tehostamista sekä terveyden edistämistä ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyä, mikä omalta osaltaan vähentää palveluiden kysynnän kasvua. Ennaltaehkäisyn täysimittainen hyödyntäminen edellyttää myös ihmisten vahvaa omaa vastuuta terveydestään ja muusta hyvinvoinnistaan. Ennaltaehkäisy on tärkeä sekä peruspalveluiden kysynnän pienentämiseksi että ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa tuleekin olla ihmisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalisten ongelmien kuten syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Näihin asioihin tulee kiinnittää huomiota jo maankäytön ja asuinalueiden suunnittelussa sekä rakentamisessa. Lisäksi on aktiivisesti otettava huomioon ihmisten harrastusmahdollisuuksien turvaaminen, kulttuuriympäristöjen kehittäminen ja kulttuurin toimintarakenteiden vahvistaminen hyvinvoinnin perustekijöinä, pahoinvoinnin ennaltaehkäisijöinä ja innovatiivisuuden vahvistajina. Tehostettu voimavarojen käyttö edellyttää sektorirajojen ylitystä moninaisesti. Palvelujen tuottaminen tulee arvioida suurissa linjoissa tapauskohtaisesti. Tällöin tulee arvioida muun muassa, onko nykyinen kuntarakenne kaikilta osin tarkoituksenmukainen palveluiden tuottamiselle. Tulisiko joitakin tehtäviä siirtää kuntia suuremmille yksiköille, seuduille (seutukunnille), maakunnille tai jopa suoraan valtion hoidettavaksi. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen työnjaon ja yhteistyön tulee lähteä ihmisten tarpeiden tyydyttämisestä kustannustehokkaasti. Tällaisen yhteistyön eräs keskeinen kysymys on kuntien rooli toisaalta hyvinvointipalveluiden järjestäjinä ja toisaalta niiden tuottajina. Suomalaisessa yhteiskunnassa on melko suuri poliittinen yksimielisyys siitä, että järjestämisvastuu tulee säilyttää kunnilla ja muulla julkisella toimijalla. Keskeisenä perusteena on ihmisten tasa-arvo. Innovaatioiden aikaan saaminen edellyttää yleensä motiivia niiden tuottamiseksi. Hyvinvointipalveluissa sisäsyntyiset, omasta toiminnasta lähtöisin olevat, taloudelliset motiivit ovat aivan ilmeiset. Yhtä selkeästi ei ole tiedostettu niitä mahdollisuuksia, joita hyvinvointipalveluiden innovaatiot tarjoavat vientituotteina.

26 24 Innovaatioita kehitetään ja tuotteistetaan uusiksi tuotantotavoiksi ja käytännöiksi asukkaiden parhaaksi, lisäksi niitä markkinoidaan vientituotteina. Innovaatioiden tuottamiseksi tarvitaan motiivien lisäksi osaamista ja uutta tietoa. Avainasemassa on yliopistojen ja korkeakoulujen tuottama uusi tieto. Konkreettisia innovaatioita hyvinvointipalveluihin on saatavissa aikaan muun muassa tietotekniikan nykyistä paremmalla hyödyntämisellä. Koko hyvinvointijärjestelmä perustuu suurelta osin työssäkäyvien ihmisten tuottamiin resursseihin ja heidän maksamiin veroihinsa. Ihmisten arkielämässä merkittävä sektoriraja on koti ja työ. Varsinkin lapsiperheiden vanhemmille kodin ja työn yhteensovittaminen on haasteellista. Työssäkäyvien ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi tulee kehittää työn- ja perheen yhteensovittamista tukevia uusia käytäntöjä, toimenpiteitä ja johtamisen malleja. Niillä varmistetaan myös osaltaan hyvinvointijärjestelmän toimivuutta pitkällä aikavälillä. Arvioidut vaikutukset Ennaltaehkäisyä korostava strategia tukee useimpien väestöryhmien hyvinvointia, poikkeuksena ovat esimerkiksi sairaat ihmiset ja huonokuntoiset vanhukset. Ennaltaehkäisy säästää yhteiskunnan voimavaroja, täten se antaa välillisesti mahdollisuuksia niidenkin ihmisten aseman parantamiseen, joiden asemaa strategia ei suoranaisesti edistä. Onnistuessaan ennaltaehkäisyä korostava strategia on tehokkain niille ihmisille, joilla on uhka ajautua huono-osaisten ihmisten joukkoon. Siten strategia edistää ihmisten tasa-arvoa. Osa ennaltaehkäisyä korostavasta strategiasta on välttämättä sen luontoista, että se vaatii onnistuakseen myös ihmisten vahvaa omaa vastuuta hyvinvoinnistaan. Tutkimusten perusteella tiedetään, että akateemiset naiset pitävät parasta huolta omasta terveydestään ennakoivasti elintapojensa perusteella. Strategian riski on siinä, ettei sillä tavoiteta niitä ihmisiä, joille se olisi periaatteessa tehokkainta. Tähän asiaan tuleekin kiinnittää erityistä huomiota, kun strategiaa konkretisoidaan toimintalinjoiksi ja toimenpiteiksi. Kun strategian mukaisesti palveluita tuotetaan nykyistä enemmän yhteistyössä, niin joudutaan yhdistämään erilaisia toimintakulttuureja. Tällöin on aina riskinä, että syystä tai toisesta yhteistyö ei suju. Mitä moniportaisempia yhteiskuviot ovat ja mitä enemmän toimijoita on, sitä suurempi riski on. Jos hyvinvointipalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta esimerkiksi seutukunnille, joiden edustajia ei valita suoralla kansanvaalilla, tällöin syntyy demokratiavajetta. Kansalaisten mahdollisuus kontrolloida poliittisten päättäjien toimintaa hyvinvointipalveluiden järjestämisessä pienenee nykytilanteeseen verrattuna. Strategialla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kun ihmisten hyvinvointia edistetään ennakoivasti myös maankäytön ja rakentamisen suunnittelulla sekä toteutuksella, niin tämä lisää jossain määrin kustannuksia. Kuitenkin pitkällä aikavälillä hyvästä suunnittelusta ja toteutuksesta syntyy selviä säästöjä muun muassa siksi, että sosiaaliset ongelmat vähenevät. Strategia 3.2

27 25 Korkeatasoisella perusopetuksella ja monipuolisella kulttuuritarjonnalla rakennetaan vahva pohja hyvinvoinnille. Suomalainen yhteiskunta on kansainvälisessä vertailussa monessa suhteessa hyvin tasaarvoinen, eivätkä eri sosiaaliryhmien väliset hyvinvointierot ole suuret. Huonoosaisuuden merkittävää periytymistä sukupolvelta toiselle ei Suomessa esiinny läheskään samassa määrin kuin eräissä Länsi-Euroopan maissa. Kuitenkin suunnittelukaudella jatkunee globaalisaatiokehitys, joka korostaa taloudellisia arvoja. Tällöin uhkakuvana on eriarvoistumisen kasvu niin, että myös Uudellamaalla huonoosaisuus alkaa kasautua ja periytyä. Länsi-Euroopassa huono-osaisuuden periytyminen on tyypillisintä juuri metropolialueilla. Se, että asukkaiden hyvinvoinnille luodaan vahva pohja jo lapsena on erittäin tärkeää paitsi henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi yleensä, myös edellä esitetyn uhkakuvan torjumiseksi. Hyvinvoinnin perustan luomisessa korkeatasoisen perusopetuksen järjestäminen on yhteiskunnan keinovalikoimassa strategisesti ensisijaisen tärkeä. Se rakentaa pohjan ihmisten omalle elämänhallinnalle, luovuudelle, suvaitsevaisuudelle ja yhteisvastuulle. Korkeatasoinen perusopetus myös turvaa nuorille laajemmat mahdollisuudet ammatinvalintaan ja sitä kautta omien kykyjen ja taipumusten toteuttamiseen. Perusopetuksen korkea taso taataan turvaamalla pätevien opettajien saanti oppilaitoksiin. Se edellyttää sekä suomen- että ruotsinkielisen opettaja- ja erityisopettajakoulutuksen lisäämistä Uudellamaalla. Myös kunta- ja toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä ja voimavarojen käyttöä tehostamalla voidaan vahvistaa perusopetuksen laatua. Kaiken oppimisen edellytyksenä on hyvä ilmapiiri oppilaitoksissa. Vastuu siitä on sekä oppilaitoksilla itsellään että koko yhteiskunnalla. Hyvän oppimisilmapiirin turvaaminen edellyttää, että asia nostetaan kehittämisen kohteeksi ja että oppilaitoksille taataan pitkäjännitteisesti riittävät resurssit, muutkin kuin opettajaresurssit. Uudenmaan vahva ja monipuolinen kulttuuritarjonta antaa hyvän pohjan ihmisten henkisen hyvinvoinnin rakentamiselle ja luovuuden kehittämiselle. Rikas kulttuurielämä vahvistaa luovuutta sekä yleisesti hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Lisäksi se kiinnittää asukkaita ja muita toimijoita alueeseen. Luovuus vahvistaa maakunnan kansainvälistä kilpailukykyä, koska se edistää innovatiivisuutta ja siten uusien tuotteiden ja uudenlaisen yritystoiminnan syntymistä. Toisaalta luovuus rikastuttaa kulttuurielämää. Eli luovuus ja kulttuuri muodostavat positiivisen kehäilmiön. Strategisesti on tärkeää, että kulttuurille turvataan riittävät resurssit positiivisen kehäilmiön ylläpitoon. Aikuisväestön luovuuden kasvattamisesta ja yleissivistävästä koulutuksesta vastaa kuntatasolla kansalais- ja työväenopistotoiminta sekä kirjastolaitos. Kirjastopalvelujen turvaaminen vaatii uusia, joustavia ratkaisuja nopeasti kasvavissa taajamissa. Väestökatokunnissa se taas saattaa vaatia uudenlaista kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Kansalais- ja työväenopistotoiminta tarvitsee myös uusia yhteistyömalleja, jotta se pystyisi palvelemaan lisääntyvän eläkeläisväestön tarpeita, lisäämään heidän hyvinvointiaan ja luovuuttaan. Arvioidut vaikutukset

28 26 Laadukas perusopetus on kaikkien yhteiskuntien menestymisen elinehto nyt ja tulevaisuudessa. Se rakentaa ihmistä hallitsemaan omaa elämäänsä ja siten luo kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä ennaltaehkäisee hyvinvointiongelmien syntyä. Perusopetuksen antama tuki henkisen hyvinvoinnin rakentamiselle on todennäköisesti suurin niille lapsille, joille vanhempien ja kodin tuki on pienin elämänhallinnan kasvatuksessa. Täten strategia edistää tasa-arvoa. Yhteiskunnan kannalta strategia säästää voimavaroja, kun se ehkäisee ennakolta hyvinvointiongelmien syntyä ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Aikuisväestölle osaamisen vahvistaminen, elämänpiirin laajentaminen sekä luovuuden lisääminen merkitsee itsetunnon vahvistumista, elämänhallinnan lisääntymistä, uusia mahdollisuuksia kehittyä työelämässä sekä myös uusien mahdollisuuksien ja työelämäpolkujen löytymistä työttömille. Kaikki ne koituvat koko maakunnan hyödyksi, sillä aktiiviset, itseään kehittävät aikuiset ovat maakunnan menestymisen edellytys. Tätäkin kautta voidaan vähentää korjaavien sosiaalitoimien tarvetta ja monesti myös luoda uutta yritystoimintaa. Monipuolinen kulttuuritarjonta edistää ennen muuta ihmisten henkistä hyvinvointia. Hyvä henkinen hyvinvointi puolestaan tukee sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia ja siten ennaltaehkäisee sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntyä. Kun uusmaalaiset pitävät huolta omasta kulttuuristaan, niin kulttuuriperintö välittyy tuleville sukupolville ja Uusimaa säilyttää identiteettinsä ja vahvan aseman eurooppalaisena maakuntana. Strategialla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. 4. Infrastruktuuri ja ympäristö Strateginen tavoite 1 Parempaa ympäristöä luodaan aluerakenteen ja liikkumisen yhteensovittamisella. Uudellemaalle on ollut ominaista väestönkasvu ja kaupungistuminen. Kaupunkimainen asutus on levinnyt yhä laajemmalle alueelle ja paikoin on tapahtunut myös yhdyskuntarakenteen hajoamista. On syntynyt suurkaupunkialue, jossa on useita keskuksia. Asuminen ja työpaikat ovat eriytyneet alueellisesti ja työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella on lisääntynyt. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue on jatkuvasti laajentunut. Ostos-, asiointi-, harrastus- ja vierailumatkat ovat kasvaneet viime vuosina selvästi enemmän kuin työmatkaliikenne. Hyvä ympäristö ja toimiva infrastruktuuri ovat korkean osaamisen lisäksi Uudenmaan tärkeimpiä kilpailuvaltteja. Ympäristön hyvästä tilasta pidetään huolta myös väestömäärän kasvaessa. Uuttamaata kehitetään niin, että asukkaille tarjotaan hyvä ja turvallinen asuin- ja toimintaympäristö. Se perustuu tasapainoiseen yhdyskuntarakenteeseen, seudun toimivuuteen, rakennetun ympäristön rikkauteen, seudulliseen virkistysalueverkostoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Kaikki infrastruktuurin osa-alueet ovat tärkeitä uusmaalaisille ihmisille ja toimijoille. Uudenmaan ja Suomen sijainti on syrjäinen maailman ja Euroopan ytimistä. Tällaisille alueille hyvillä ja toimivilla liikenneyhteyksillä on erityisen suuri merkitys. Ne voivat

29 27 kompensoida etäisen sijainnin aiheuttamia pysyviä haittoja. Uudenmaan alueen hyvät kansainväliset liikenneyhteydet, satamat, lentoliikenteen terminaalit sekä tietoliikenneyhteydet ovat tärkeä osa ei ainoastaan Uudenmaan vaan myös koko Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Järjestelmien haavoittuvuus ja erityisoloihin varautuminen vaativat jatkossa entistä suurempaa huomiota. Tietoyhteiskunnan turvallisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset ovat nyt ajankohtaisia, mutta yhtä lailla huomiota tulee kiinnittää olemassa olevan infrastruktuurin ja rakennuskannan kunnossa pysymiseen. Strategia 4.1 Eheytetään yhdyskuntarakennetta joukkoliikenteeseen tukeutuen sekä kulttuuriympäristön arvoja ja luonnon asettamia reunaehtoja kunnioittaen. Hajakeskitetty aluerakenne ja monikeskuksisuus tarjoavat parhaat edellytykset väestönkasvun edellyttämien toimintojen sijoittumiselle, palvelujen toteutukselle, alueellisten erojen tasoittumiselle sekä sosiaalisten olosuhteiden suotuisalle kehitykselle. Yhdyskuntarakennetta eheytetään täydennysrakentamisella ja tiivistämisellä siten, että kasvu ohjataan olemassa oleviin taajamiin ja kyläkeskuksiin. Kullekin alueelle ja vyöhykkeelle ominaisia kehittymismahdollisuuksia tuetaan maankäytön keinoin, tukemalla kasvun edellytyksiä ja hallitsemalla yhdyskuntarakenteen suuria muutoksia. Uudet alueet toteutetaan niin, että ne hyödyntävät valmista infrastruktuuria ja nykyisiä keskuksia sekä joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen mahdollisuuksia. Vaikka tavoitteena on henkilöliikenteessä joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne, elinkeinoelämän ja tavarakuljetusten tarpeet otetaan huomioon yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmiä koskevissa ratkaisuissa.

30 28 Suunnittelussa ja rakentamisessa vaalitaan perinteisiä, arvokkaita ja merkittäviä uusmaalaisia kulttuuriympäristöjä ja luonnonalueita. Ratkaisussa otetaan huomioon rakennuskannan ajallinen kerroksellisuus ja alueelliset ominaispiirteet, maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja monipuolistaminen sekä saariston elinolojen turvaaminen. Toimenpiteillä varmistetaan kattavan virkistysalueiden ja viherkäytävien muodostaman verkoston säilyminen sekä edistetään Uudenmaan alueen luonto- ja kulttuurimatkailua. Arvioidut vaikutukset Kestävän kehityksen mukaisen eheän yhdyskuntarakenteen verkostot ovat tehokkaassa käytössä, etäisyydet lyhyempiä ja energiaa, luonnonvaroja ja materiaaleja kuluu vähemmän kuin hajautuneessa yhdyskuntarakenteessa. Rakenteen eheyttämisen seurauksena yhdyskuntien palvelutaso paranee, keskustat elävöityvät ja joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen toimintaedellytykset paranevat. Kun liikennetarve vähenee, myös päästöt vähenevät ja liikenneturvallisuus paranee. Toisaalta pääliikenneväylien varrella ja kasvavilla kaupunkiseuduilla ilman laatu heikkenee ja liikennemelu lisääntyy.

31 29

32 30 Rakentamisen seurauksena pelto- ja metsämaa uhkaa kadota kasvavien taajamien lähialueilla. Luontokokemuksia täytyy hakea yhä kauempaa, jolloin liikkumistarve kasvaa. Vaarana on myös, että alueen menestystekijät katoavat, kulttuurimaiseman arvot kärsivät, kulttuurimatkailun mahdollisuudet vaikeutuvat. Hyvin toimiva, kattava joukkoliikennejärjestelmä tukee tasapainoista aluekehitystä. Se esimerkiksi tasoittaa asuntojen alueellisia hintaeroja. Kuitenkin strategian liikenteelliset hyödyt ovat suurimmat pääkaupunkiseudulla ja radanvarsivyöhykkeillä, mikä voi aiheuttaa alueellista eriarvoisuutta näiden alueiden ja muiden alueiden välille. Joukkoliikenteeseen tukeutua liikennejärjestelmä on tasapuolinen; liikkuminen ei edellytä auton omistamista. Se myös antaa autoa omistamattomille kotitalouksille enemmän todellisia vaihtoehtoja asuin- ja työpaikan valinnassa kuin henkilöautoliikenteeseen perustuva järjestelmä. Joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuva liikennejärjestelmä vähentää liikenteen kokonaisenergiankulutusta. Strategia 4.2 Kehitetään kansallisia ja kansainvälisiä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä sekä niihin liittyviä palveluja uusiin innovaatioihin panostaen. Uudellamaalla kehitetään älykkääseen ja kestävään liikkumiseen ja kuljettamiseen perustuvaa liikennejärjestelmää, joka edistää turvallista liikkumista, toimivaa yhdyskuntarakennetta ja viihtyisää elinympäristöä. Liikenneratkaisuilla varmistetaan, että maakunnan keskukset ovat helposti ja riittävän nopeasti saavutettavissa eri kulkumuodoin. Hyvä infrastruktuuri ja liikenneyhteydet ovat keskeisiä alueen kilpailukyvyn kannalta, sillä kansainvälisessä taloudessa nopea saavutettavuus sekä kuljetusten aikataulut ovat yhä tärkeämpiä kilpailutekijöitä. Kauppamerenkulun toimintaedellytysten turvaamisella on tässä tehtävässä tärkeä merkitys. Pääkaupunkiseudulla vastataan lisääntyvän liikenteen vaatimuksiin kehittämällä liikennejärjestelmän kokonaispalvelukykyä ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenteen ruuhkautumisen ongelmia ratkaistaan investoimalla uudishankkeisiin, mutta myös liikenneverkon kunnossapitoon tarvitaan riittävästi resursseja. Koko maakunnan tasapuolinen kehittäminen edellyttää, että myös reuna-alueiden alemmanasteista tieverkkoa parannetaan, sillä maakunnan harvaan asutuilla alueilla henkilöauto- ja kevyt liikenne ovat merkittävimmät liikennemuodot.

33 31 Joukkoliikennettä kehitetään osana koko liikennejärjestelmää. Joukkoliikenteen kehittäminen perustuu parhaisiin käytäntöihin sekä uusiin innovaatioihin erityisesti kuljetuspalvelujen osalta. Joukko-liikenne tarvitsee väestön kasvaessa ja liikkumisen kokonaismäärän lisääntyessä yhteiskunnan panostusta eri muodoissa. Pohjoisella Euroopalla on vahva imago tietoyhteiskunnan edelläkävijänä. Tätä imagoa Uudenmaan toimijat ylläpitävät ja kehittävät. Erityisesti langattomien mobiilipalvelujen odotetaan yleistyvän koko alueella, mikä taas edellyttää nopeita ja keskenään yhteensopivia tietoliikenneyhteyksiä. Arvioidut vaikutukset Riittävät liikenneinvestoinnit tie-, rata- ja meriväyläverkostoon parantavat liikenteen sujuvuutta ja vähentävät onnettomuusriskejä. Hyvät liikenneyhteydet ja sujuva liikenne parantavat myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, mutta lisäävät yksityisautoilua ja liikenteen aiheuttamia ympäristöongelmia. Väylien lisärakentaminen ja niiden läheisyyteen syntyvä muu maankäyttö kuluttavat huomattavan määrän uusiutumattomia luonnonvaroja. Toimenpiteet saattavat jättää alleen arvokkaita alueita. Luonnon monimuotoisuus ja maisema-arvot ovat uhattuina. Suuret väylät muodostavat liikkumisesteitä, vaikeuttavat erityisesti lasten ja vanhusten sekä myös eläinten liikkumista. Kauttakulkuliikenne lisää kuormitusta ja ympäristöonnettomuusriskejä. Liikenneinvestoinnit rasittavat julkista taloutta, mutta oikein kohdistettuina ne tukevat alueen taloudellista kehitystä. Jos kotitaloudet hyödyntävät joukkoliikenteen tarjoamat edut ja vähentävät henkilöauton käyttöä, niiden liikennemenot pienenevät. Samalla pienenevät myös valtion liikenteestä saamat verotulot. Satsaus joukkoliikenteeseen

34 32 vähentää kalliita tie- ja katurakentamisen suurinvestointeja, mutta vaatii toimivuuden varmistamiseksi paikallisia investointeja. Satsaus vaikuttaa myönteisesti ympäristöön ja ylläpitää näin omalta osaltaan alueen kilpailukykyä. Tietotekniikan kehittyminen luo mahdollisuuksia tehokkaampaan liikennöintiin ja lisääntyvään etätyöhön. Kehitys parantaa asukkaiden ja työntekijöiden yleistä viihtyvyyttä. Tietoliikenteen kehitys, elektroninen kaupankäynti, sähköinen asiointi, etätyö ja tietoteknisten ratkaisujen mahdollistama toimintojen uudelleensijoittelu voivat ajoittaa fyysisen liikkumisen tarpeita uudella, mahdollisuuksia luovalla tavalla. Strategia 4.3 Ympäristöä ja infrastruktuurin kehittämistä koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon niiden haavoittuvuus ja varautumisen näkökulma. Uudenmaan väestönkasvu edellyttää voimakasta panostusta uusien asuntojen ja infrastruktuurin rakentamiseen sekä palvelujen järjestämiseen. Olemassa olevan ja vanhenevan rakennuskannan ylläpito sekä infrastruktuurin saneeraustarpeet ovat vaarassa jäädä huomiotta tai niihin panostetaan liian vähän taloudellisten resurssien puuttuessa. Uusinvestointien rahoittamiseen etsitään ja sovelletaan jo uudenlaisia rahoitusmalleja ja toteutustapoja. Kuntataloutta rasittamattomia ratkaisu- ja rahoitusmalleja on tarpeen kehittää myös olemassa olevan infrastruktuurin ja rakennuskannan ylläpitoon. Vesi- ja jätehuollon sekä energiahuollon ratkaisuissa ja lähiajan suunnitelmissa on korostettu suurien ja keskitettyjen toteutusmallien merkitystä. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota järjestelmien haavoittuvuuden ja erityisoloihin varautumisen näkökulmaan sekä mahdollisiin korvaaviin ratkaisuihin poikkeusoloissa. Tärkeää on myös, että kriisivalmius ja tarvittava osaaminen säilyy. Erityiskysymyksinä korostuvat tietoyhteiskunnan turvallisuuteen liittyvät asiat sekä ilmastomuutoksen vaikutukset. Resurssit on tarpeen suunnata niihin keinoihin, joista saatava kustannushyöty on suurin. Tämä merkitsee esimerkiksi Itämeren suojelussa osallistumista kansallisten toimenpiteiden lisäksi kansainväliseen yhteistyöhön Pietarin alueen vesiensuojelun edistämiseksi. Arvioidut vaikutukset Kun teknologian käyttö lisääntyy yleisesti, lisääntyy myös riippuvuus sen luotettavuudesta. ATK-järjestelmien virukset ja suoranainen rikollisuus koettelevat tietoyhteiskunnan toimivuutta ja pakottavat parantamaan järjestelmien ja laitteiden tietoturvaa. Ilmastomuutosten vaikutukset ilmenevät entistä selvemmin myrskyinä, tulvina ja niiden seurausvaikutuksina. Muutosten ennakointi ja niihin varautumien lisäävät lyhyellä aikaväillä kustannuksia, mutta pitkällä aikavälillä syntyy säästöjä, koska vaurioita vältetään ja ne pienenevät. Lisäksi muutosten ennakointi parantaa kriisivalmiutta. Kun vanheneva rakennuskanta ja muu infrastruktuuri saneerataan ajoissa, niin yleensä saneerauskustannukset jäävät selvästi pienemmiksi kuin jos saneeraus tehdään pakon

35 33 sanelemana. Ajoissa tehdyt saneeraukset myös estävät tarpeetonta purkamista ja tukevat kulttuuriperinnön säilymistä. Kriittisiä kysymyksiä keskipitkällä aikavälillä on korjausrakentamisen kasautuminen, osaavan työvoiman riittävyys, tietotaidon puutteet ja rahoituksen järjestäminen. Eräs keskeisimmistä riskeistä on rahoituksen saaminen alempiasteisen tiestön kunnostukseen. Strateginen tavoite 2 Energian ja muiden luonnonvarojen käytössä sekä vesihuollon toteutuksessa otetaan huomioon materiaalivirrat kokonaisuutena. Uusimaa profiloituu sekä kansallisesti että kansainvälisesti aktiivisen ympäristöpolitiikan maakuntana, jonka yhdyskuntarakenne on kestävän kehityksen mukainen. Alueella toimitaan aktiivisesti muun muassa ilman laadun ja Itämeren tilan parantamiseksi sekä vesi- ja jätehuollon ratkaisujen kehittämiseksi. Materiaalivirtoja ja niitä koskevia ratkaisuja arvioidaan ja vertaillaan kokonaisuutena. Erityistä huomiota kiinnitetään yhdyskuntajätteen kokonaismäärän vähentämiseen ja jätteiden hyötykäytön lisäämiseen raaka-aineena ja energianlähteenä. Jätemäärien vähentämiseen käytetään taloudellisia ja teknisiä ohjauskeinoja. Kierrätyskelvottoman jätteen loppukäsittelyn haitat minimoidaan. Jätteenkäsittelyn kehittäminen linkittyy vahvasti alueen energiantuotantoon, vesihuoltoon ja teollisuustuotantoon. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kuntien välistä alueellista yhteistyötä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, opetuksella ja ympäristökasvatuksella on merkittävä rooli niin kansalaisten kuin alueen pienten ja keskisuurten yritysten ympäristötietoisuuden ja vastuun lisääjänä. Strategia 4.4 Tehostetaan energian käyttöä ja monipuolistetaan sen tuotantoa kansainvälisen ilmastosopimuksen toteuttamiseksi. Energiatehokkuutta parannetaan ja energian säästötoimenpiteitä tehostetaan sekä teollisuudessa että yhdyskuntien energiahuollossa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi energiantuottajat siirtyvät lämmitysvoimalaitoksissaan yhä enemmän kivihiilen käytöstä maakaasun käyttöön. Samalla kaukolämpötoiminta laajenee. Uusiutuvien energiavarojen, kuten tuulivoiman ja bioenergian hyödyntämistä lisätään ja uusiutuvana energialähteenä huomioidaan myös kierrätyspolttoaineen käyttö. Yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöasteen parantamisessa tärkeä merkitys on jätteiden energiahyötykäytön lisäämisellä. Tiukat päästömittausvelvoitteet ja päästörajat sekä pyrkimys energiahyötykäytön kustannustehokkaaseen toteuttamisen edellyttävät alueellista yhteistyötä ja johtavat polttolaitosten suuriin yksikkökokoihin. Arvioidut vaikutukset

36 34 Tuulivoiman ja bioenergian käytön lisääminen säästävät uusiutumattomia luonnonvaroja. Tuulivoimalat ovat maisemakuvallisesti ongelmallisia. Bioenergian käytön liian tehokas lisääminen pienentää metsiin jäävän biomassan määrää ja heikentää sen laatua, mikä köyhdyttää maaperää. Suurilla maakaasun runkoputkilla on rakennusvaiheessa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Kasvihuonepäästöt vähenevät energiantuotannossa. Päästöjen vähentyminen parantaa merkittävästi ilman laatua ja pienentää laskeumia. Pienentyneet laskeutumat kohentavat metsien ja maaperän tilaa. Strategia 4.5 Kehitetään yhteistyössä vesiensuojelun ja jätehuollon ratkaisuja. Kuntien vesihuoltolaitokset parantavat toiminta- ja kriisivalmiuttaan yhdistämällä vesijohtoverkostoja sekä tutkimalla ja rakentamalla varavedenottamoita. Raakaveden laadusta huolehditaan tehostamalla etenkin pohjavesien suojelua. Kunnat laativat tärkeille pohjavesialueille suojelusuunnitelmat ja alueitaan koskevat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Eri toimijat ryhtyvät yhteistyössä niiden toteuttamiseen. Jätevesihaittoja vähennetään erityisesti viemäriverkostoja parantamalla, ravinteiden poistoa tehostamalla ja purkupaikkojen valinnoilla. Uusien runkovesijohtojen ja viemäreiden rakentamisessa kunnat ottavat huomioon laajan haja-asutuksen vesihuollon tarkoituksenmukaisen kehittämisen. Jätehuollossa jätemääriä vähennetään vaikuttamalla jätteiden syntyyn, lisäämällä syntypaikkalajittelua ja ohjaamalla hyödyntämiskelpoiset jätejakeet yhä enenevässä määrin hyötykäyttöön. Tavoitteena on, että energialaitokset ja teollisuus lisäävät yhteistyötään niin, että erilliskerätty polttokelpoinen jäte ohjataan energiantuotantoon. Jätehuoltoyhtiöt parantavat jätekeskusten teknistä käsittelytasoa. Kunnat huolehtivat vanhojen kaatopaikka-alueiden sulkemisesta ja kunnostamisesta sekä pilaantuneiden maiden käsittelystä ja puhdistamisesta. Pilaantuneiden maiden käsittelytekniikkaa kehitetään ja kunnat varaavat riittävät alueet niiden välivarastointiin sekä loppusijoitukseen. Itämeri on yksi maailman voimakkaimmin kuormitetuista sisämeristä. Rannikkomaiden yhteinen haaste on parantaa Itämeren vesistön tilaa ja torjua suurinta mahdollista välitöntä uhkaa, öljyonnettomuutta. Vaara on tosin pienentynyt mm. Suomen, Viron ja Venäjän yhteisen Suomenlahden meriliikenteen valvontajärjestelmän (GOFREP) käyttöönoton myötä. Työtä tarvitaan myös teollisuuden ja maatalouden päästöjen vähentämisessä, EU:n vesipuitedirektiivin toteuttamisessa sekä ympäristön tilan seurantajärjestelmien kehittämisessä. Arvioidut vaikutukset Ympäristön tilan paraneminen kohottaa elämisen laatua ja viihtyvyyttä sekä vähentää terveydelle haitallista ympäristökuormitusta. Asianmukaiset vesihuoltoratkaisut kylissä ja haja-asutusalueilla lisäävät alueellista tasa-arvoa. Ne parantavat myös näiden alueiden asumisedellytyksiä.

37 35 Kuntien yhteistyö jäte-, vesi- ja energiahuollossa tuo niille toiminta säästöjä, mutta ne edellyttävät kunnilta myös huomattavia infrastruktuuri-investointeja. Yhteistyö vesi- ja jätehuollossa vähentää ympäristökuormitusta. Vesiensuojelun vaikutukset heijastuvat pohjavesiin, sisävesiin ja Suomenlahden kautta koko Itämereen. Keskittyvät ratkaisut jätehuollossa pidentävät jätteiden kuljetusmatkoja. Laitosten toiminnalla voi olla paikallisia asumisviihtyvyyttä alentavia vaikutuksia. Keskittämisen seurauksena laajaalainen vesistökuormitus vähenee, mutta se voi kasvaa jätevesien purkupaikoilla parantuneesta puhdistustehosta huolimatta. Strategia 4.6 Materiaalivirtojen kokonaistarkasteluilla varmistetaan ympäristötaseeltaan paremmat ratkaisut. Ympäristötaseella kuvataan yleensä panostusten tai tuotannon määrän suhdetta ympäristölle aiheutuvaan päästökuormitukseen. Kokonaistarkastelujen lähtökohtana on tuotteiden koko elinkaarta ja sen ympäristövaikutuksia koskeva ajattelu. Erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja arvioidaan myös teknis-taloudellisesta näkökulmasta. Jätteiden käsittelyn osalta kokonaistarkastelu koskee synnyn ehkäisyä, uudelleenkäyttöä, hyödyntämistä materiaalina, hyödyntämistä energiana sekä jätteiden käsittelyä sekä kaikkeen tähän liittyvää logistiikkaa. Yhdyskuntien jätehuolto siiretään yhä enemmän kaatopaikkasijoituksesta laitosmaiseen käsittelyyn. Kehityksen tavoitteena on materiaalien kierrätys ja hyötykäyttö, jolloin ympäristökuormitus pienenee ja toiminta muuttuu teollisemmaksi. Muutoksen edistämiseksi tarvitaan kuntien yhteistyötä, jolloin voidaan myös ottaa paremmin huomioon alueelliset jäte- ja energiahuollon erityispiirteet sekä olemassa olevan infrastruktuurin tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitukset. Myös muissa luonnonvarojen käyttöä koskevassa ratkaisuissa sovelletaan vastaavan kaltaista elinkaariajattelua ja kokonaistarkastelua. Arvioidut vaikutukset Elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat vesi- ja energiahuoltovarmuuden kasvaessa. Ympäristön laadun parantuminen luo kasvuedellytyksiä mm. matkailuelinkeinolle, vapaa-ajanpalveluille ja maataloudelle. Syntyy myös uutta ympäristöliiketoimintaa. Ympäristöosaamisen merkitys kasvaa työmarkkinoilla, joten osaajien koulutusta lisätään eri oppilaitoksissa. Työvoiman kysyntä kasvaa erityisesti ympäristöteknologiassa ja konsultoinnissa, joissa suomalaisilla yrityksillä on hyvä maine myös kansainvälisesti Strategia 4.7 Kehitetään tutkimusta, opetusta ja yritysten ympäristöyhteistyötä. Yliopistot, ammattikorkeakoulut, osaamiskeskukset, tiedepuistot, kunnat, yrityshautomot ja elinkeinoelämä tiivistävät ja kehittävät ympäristöalan yhteistyötä tutkimuksessa, opetuksessa, teknologian kehittämisessä ja tuotteistamisessa. Osana

38 36 kaiken asteista koulutusta tuetaan eri ikäisten ihmisten ja erilaisten toimijoiden ympäristökasvatusta, jonka toteuttamisessa alueen kunnilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla on merkittävä rooli. Tavoitteena on lisätä asukkaiden ympäristövastuullisuutta. Kehitetään ympäristön tilan seurataan ja tulosten analysointiin soveltuvia tietoteknisiä ratkaisuja. Parannetaan ja helpotetaan ympäristötiedon saatavuutta. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ympäristöhallintajärjestelmiin ja yleiseen ympäristöosaamiseen kiinnitetään huomiota. Yhteistyö- ja koulutushankkeet tehostavat resurssien käyttöä ja antavat yrityksille paremmat valmiudet ympäristöasioiden hoitamiseen. Arvioidut vaikutukset Aktiivinen ympäristöpolitiikka on osa yhteiskunnan toimivuuden ja laadun varmistamista ja tukee ympäristösuojelun tavoitteita. Se lisää kansalaiskeskustelua ja parantaa asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Kansalaiskeskustelu taas konkretisoi ympäristöpolitiikkaa. Vaikutusten kokonaisarvio Uusi maakuntasuunnitelma on aikaisempaa maakuntasuunnitelmaa strategisempi. Suunnitelman toteuttamisesta seuraavien vaikutusten arviointi on mahdollista tehdä suunnitelman tarkastelutasoa vastaavasti varsin yleispiirteisenä ja kuvaileva ilman yksilöityjä vaikutuksien laajuutta, suuruutta tai kestoa kuvaavia indikaattoreita. Kokonaisarviossa tarkastellaan suunnitelman taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ekologisia vaikutuksia ihmisiin, yhteisöihin sekä elolliseen ja elottomaan luontoon. Laki ja asetus suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista astuivat voimaan Niiden mukaan on viranomaisen oltava riittävästi selvillä laatimansa ohjelman tai suunnitelman keskeisistä ympäristövaikutuksista. Maakuntasuunnitelma ohjaa maakuntaohjelmaa, jonka laadintaan liittyy aina velvoite laatia lain edellyttämä erillinen ympäristöarviointi osana ympäristöselostusta. Maakuntasuunnitelman merkittävä vaikutus syntyykin sen suhteesta maakuntaohjelmaan. Ympäristöselostuksessa kuvataan mm. tarkasteltujen vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, suunnitellut toimenpiteet haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä toimenpiteet ympäristövaikutusten seuraamiseksi suunnitellut toimenpiteet. Ympäristöselostuksesta on tiedotettava osallisille ja siitä on kuultava muita viranomaisia. Ympäristöarviointivelvoite koskee jo Uudenmaan liiton seuraavaksi laatimaa maakuntaohjelmaa. Maakuntasuunnitelman strategiat konkretisoituvat maakuntaohjelmassa hanketasolle, jolloin edellytykset vaikutusten tarkempaan arviointiin paranevat. Lähtöoletuksia ja epävarmuustekijöitä Maakuntasuunnitelmaa laadittaessa on keskeinen lähtöoletus ollut, että suunnitelmaa voidaan toteuttaa vakaassa ja dynaamisessa toimintaympäristössä. Tähän oletukseen pohjaa myös vaikutusten arviointi. Toimintaympäristö perustuu nykyisen kaltaisille arvoille ja hyvinvointiyhteiskunnalle. Hallinnollisen perusrakenteen on oletettu säilyvän nykyisellään, vaikka strategioissa korostuukin voimakas tavoite lisätä ja tehostaa

39 37 kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä. Suunnitelman toteutumisen keskeisenä edellytyksenä on hallittu taloudellinen kehitys ja taloudellisten voimavarojen riittävyys. Käytännön toteuttamisessa oletetaan käytettävän kulloisenakin ajankohtana teknisesti parhaita ja ympäristön huomioon ottavia ratkaisuja. Muutokset suunnitelman oletetussa toimintaympäristössä vaikuttavat siihen, miten visio saavutetaan tai millaiset strategioiden toteuttamisedellytykset muodostuvat. Muutoksiin voidaan reagoida tarkistamalla määräajoin maakuntasuunnitelman strategisia linjauksia ja maakuntaohjelman sisältöä. Edellytykset reagoida riittävän nopeasti ja konkreettisesti toimintaympäristön muutoksiin ovat hyvät sekä valmistelun että päätöksenteon osalta. Olennainen osa sitä ja koko strategista suunnittelua on tunnistaa myös erilaisia epävarmuustekijöitä. Osa epävarmuustekijöistä on selkeästi ulkoisia, osa enemmän maakunnan toimijoiden päätäntävallassa. Epävarmuustekijät ovat ensisijassa ulkoisia taloudellisia uhkia, joihin ei pystytä vaikuttamaan paikallisilla päätöksillä. Strategioiden kautta Uusimaa kytkeytyy entistä vahvemmin globaaleihin talouden vaihteluihin. Keskeistä on Euroopan unionin talouskehitys ja -politiikka. EU:n laajentuminen, sen aiheuttamat tuotannon ja työvoiman liikkuvuuden muutokset voivat merkittävästi muuttaa Suomen ja Uudenmaan asemaa. EU:n talouskehitys ei ole riippumaton muun maailman talouskehityksestä. Venäjän talouden kehitys on Suomelle ja Uudellemaalle tärkeämpää kuin EU:lle yleisesti. Myös erilaiset yhteiskunnalliset epävarmuustekijät voivat muuttaa tulevaa kehitystä. Tällaisia ovat mm. yhteiskuntarauhaan ja turvallisuuteen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa länsimaisen yhteiskunnan avoimuuteen. Voimakkaat arvo- ja asennemuutokset voivat muuttaa elämisen olosuhteita. Ympäristöriskit ovat osa nykypäivää. Erilaiset ympäristöonnettomuudet ovat epävarmuustekijöitä, samoin kuin globaalit ympäristömuutokset. Maakuntasuunnitelman kokonaisvaikutuksia Maakuntasuunnitelman strategiat muodostavat kokonaisuuden, joka korostaa asumisen, liikenteen, talouden ja elämisen laadun välistä vuorovaikutussuhdetta. Maakuntasuunnitelman vaikutukset konkretisoituvat aikaisempaa voimakkaammin asumista ja asuntopolitiikkaa koskevien strategioiden kautta asukkaiden talouteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Asumisen strategiat vahvistavat pohjaa turvalliselle, terveelliselle ja viihtyisälle elämälle sekä yksilö- että yhteisötasolla. Hyvin hoidetulla asuntopolitiikalla nostetaan ensi sijassa asumisen laatua ja voidaan laskea asumiskustannuksia. Asumisessa ja siihen liittyvissä toiminnoissa korostuvat taloudelliset reunaehdot ja taloudelliset vaikutukset. Taloudellisten vaikutusten ketju on pitkä, moniportainen ja vaikeasti ennustettavissa. Mukana ovat valtio, kunnat, yritykset ja kotitaloudet sekä muu julkinen ja yksityinen sektori. Toimivat asuinalueet, kohtuullinen hintataso ja hyvät asunnot ehkäisevät sosiaalisten ongelmien syntyä. Parantuva tilanne lisää Uudenmaan kilpailukykyä. Tavoiteltujen vaikutusten saavuttaminen edellyttää asumista koskevien strategioiden tasapuolista edistämistä sekä ajallisesti, alueellisesti että eri väestöryhmien osalta. Kilpailukyvyn ja taloudellisten arvojen liiallinen korostaminen saattaa aiheuttaa tuloerojen ja segregaation kasvua. Asumisen strategioilla on vaikutuksia koko maakuntaan ja ne luovat edellytyksiä edistää asukkaiden tasa-arvoa ja tukea maakunnan tasapainoista kehittämistä. Strategiat tähtäävät taloudelliseen kasvun ja työllisyyden parantamisen kautta vakaaseen yksilöiden ja kotitalouksien toimeentuloon. Ne edistävät julkiselle talouden toimintaedellytyksiä ja kuntien mahdollisuuksille tuottaa palveluita asukkailleen. Hyvä

40 38 koulutus ja erilaisten asioiden hallinta tukee monella tavalla asukkaiden henkistä hyvinvointia. Osaaminen ja sen synnyttämä kilpailukyky ovat keskeinen perusta taloudellisen kehityksen turvaamisessa. Niitä molempia yhdistää kansainvälistyminen useiden strategioiden ja toimintalinjojen kautta. Kansainvälinen yhteistyö lisääntyy ja tehostuu, ja Uusimaa kytkeytyy entistä tiiviimmin osaksi globaalia rakennetta ja kehitystä. Uudenmaan ykkösasema Suomessa korostuu erityisesti taloudessa, ja maakunta toimii entistäkin vahvemmin koko maan taloudellisena veturina. Uudenmaan parantuvat edellytykset ottaa vastaan muuttajia tarkoittaa kansallisella tasolla, että maamme muut alueet menettävät työikäistä väestöä ja osaamista Uudellemaalle. Maakuntasuunnitelman strategiat hyödyntävät mahdollisimman hyvin nykyistä aluerakennetta, josta voidaan saada nykyistä toimivampi. Vaikutukset ovat myönteisiä sekä taloudellisesti että ekologisesti. Suurin osa aluerakenteen ja infrastruktuurin muutoksista keskittyvät pääkaupunkiseutuun ja sen lähialueisiin, joilla asuu myös merkittävin osa maakunnan väestöstä. Erityisesti asuntoja liikennestrategiat tukevat pääkaupunkiseudun ja radanvarsialueen kehittymistä. Toimenpiteiden myönteiset vaikutukset voidaan hyödyntää koko maakunnan alueella mm. tehostuvalla seutuyhteistyöllä. Vaikutusten seuranta Maakuntasuunnitelman vaikutusten seurannassa on tuleva maakuntaohjelma ja sen ympäristöselostus keskeisessä asemassa. Asumista koskevat strategiat toteutuvat keskeisesti maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen kautta. Niiden yhteydessä arvioidaan toimenpiteiden vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Infrastruktuuri- ja muiden hankkeiden valmistelun yhteydessä selvitetään myös niiden ympäristövaikutukset. Suurimpien hankkeiden toteuttajia koskee laaja, ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain velvoittama arviointivelvoite. Nämä ja muut arvioinnit antavat mahdollisuuksia seurata maakuntasuunnitelman toteuttamisen vaikutuksia. Näin voidaan arvioida tarvetta strategioiden uudelleenarviointeihin myös syntyneiden ja syntymässä olevien ympäristövaikutusten näkökulmasta maakuntasuunnitelman tarkistusvaiheissa.

41 39 TAUSTAMATERIAALI 1. Nykytila Uusmaa Suomen kruunussa Itämerenalue kehittyy Uusimaa on Suomen henkinen ja taloudellinen veturi; elinvoimaisen kulttuurin, keskimäärin korkean tuotanto- ja tulotason maakunta. Uudenmaan maakunnalla on keskeinen rooli uusien ajatusten, ideoiden ja innovaatioiden synnyttäjänä, vastaanottajana ulkomailta ja levittäjänä muualle Suomeen. Uusimaa on muuhun Suomeen verrattuna nuorten aikuisten, palkansaajien ja ruotsinkielisen väestön maakunta. Uusimaa on eurooppalaisen mittapuun mukaan metropolialue. Määritelläänpä metropolialue suppeasti tai laajasti, niin Suomen ainoan metropolialueen ydin on Uudellamaalla. Metropoli- ja pääkaupunkitoiminnot erottaa Uudenmaan monella tavalla muusta Suomesta. Ydin metropolialueen lisäksi Uusimaa on laajaa ja vireää maaseutua sekä kehittyviä taajama-alueita. Jatkuvana kehittämishaasteena on näiden erilaisten alueiden keskinäisen vuorovaikutuksen tehostaminen palvelemaan kaikkien uusmaalaisten tarpeita. Itämeren piirin metropolialueet ovat Uudenmaan luontevimmat kansainväliset yhteistyökumppanit, mutta ne ovat myös joissakin toiminnoissa kovimmat kilpakumppanit. Itämeren piirin metropolialueita luonnehtii suuret elin- ja tuotantotasoerot, esimerkkeinä Uusimaa ja Tukholman seutu sekä toisaalta Pietarin ja Tallinnan alueet. Uudenmaan kansainvälinen toimintaympäristö muuttui olennaisesti vuoden 2004 Vappuna, kun muun muassa Baltian maat ja Puola liittyivät EU:n jäseniksi. Muodollinen liittyminen tapahtuu yhtenä ajankohta, mutta toiminnallinen ja henkinen liittyminen ovat pitkiä prosesseja, joiden alussa ovat nyt Baltian maat. Välillisesti nämä prosessit koskevat myös Suomea ja Uuttamaata. Seuraava merkittävä askel Baltian maiden integraatiossa on niiden liittyminen EU:n yhteisvaluuttaan ehkä jo vuonna Toinen merkittävä Itämeren alueen toimintaympäristön muutos on Venäjän liittyminen maailmankauppajärjestön WTO:n jäseneksi lähivuosina. Neljännes Suomen väestöstä Uusmaalaisia on noin 1,3 miljoona eli neljännes Suomen väestöstä. Uudenmaan väkiluku oli nopeassa kasvussa vuodet Vuodesta 2002 alkaen kasvu on hidastunut. Vuonna 2004 Uudenmaan väkiluku kasvoi vajaalla asukkaalla. Ikärakenteeltaan Uudenmaan väestö on selvästi muun Suomen väestö nuorempaa. Tosin läntisen Uudenmaan väestön ikärakenne on koko maan väestön ikärakenteen kaltainen. Yli puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu Uudellamaalla.

42 40 Uudenmaan väestö on terveempää kuin koko maassa keskimäärin ja tyypillisiä kansantauteja esiintyy vähemmän kuin muualla maassa. Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle keskittyy monia urbaanien alueiden tyypillisiä sosiaalisia ongelmia. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, asunnottomien ja huumeiden käyttäjien väestöosuudet ovat muuta maata suuremmat. Perusterveydenhuollon menot asukasta kohti ovat Uudellamaalla hieman korkeammat kuin koko maassa keskimäärin, sen sijaan erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen menot ovat Uudellamaalla varsin selvästi muuta maata suuremmat. Väestön koulutustaso korkea Uudenmaan väestön koulutustaso on Suomen huippua. Uudenmaan alueelliset erot ovat kuitenkin suuret, sekä Lohjan että Tammisaaren seutukunnan väestön koulutustaso alittaa koko maan keskiarvon. Tohtoritutkinnon ja yleensäkin akateemisen tutkinnon suorittaneita on Uudellamaalla suhteellisesti huomattavasti koko maata enemmän, kun taas ammatillisen peruskoulutuksen saaneita eli käden taitojen osaajia selkeästi koko maata vähemmän. Uudellamaalla on suhteellisesti koko maata enemmän sellaisia nuoria ja nuorehkoja keski-ikäisiä ihmisiä, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun tai yotutkinnon mutta eivät ammatillista tutkintoa. Erityisesti Uudenmaan kasvukunnilla on mittavia haasteita perusopetuksen järjestämisessä. Haasteet koskevat rahoitusta, opetustilojen rakentamista ja pätevien opettajien saatavuutta. Monissa kunnissa erityisopettajatilanne on lähes kestämätön. Opetuksen rahoitusongelmat ovat yksi ilmentymä kunnallistalouden heikentyneestä tilanteesta. Monipuolista ja runsasta kulttuuritarjontaa Palvelut työllistävät Uudenmaan väestö on kansainvälisten vertailujen mukaan kulttuuripalveluiden suurkuluttajia. Pääkaupungin kansalliset kulttuuri-instituutiot luovat hyvän pohjan runsaalle kulttuuritarjonnalle. Helsingin ulkopuolellakin on monilla paikkakunnilla vireää kulttuuritoimintaa, jolla on oma vahva alueellinen perinteensä. Uusmaalaista kulttuuria rikastuttaa maakunnan kaksikielisyys, maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuuttajat. Suomen kokonaistuotannosta eli BKT:stä tuotetaan yli 35 prosenttia Uudellamaalla. Tuotannon taso asukasta kohti on Uudellamaalla lähes 40 prosenttia korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Se on kuitenkin Lohjan ja Tammisaaren seutukunnissa selvästi alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Kaikissa kolmessa Uudenmaan seutukunnassa palvelualat työllistävät nykyään selvästi eniten ihmisiä. Erityisesti Helsingin seutukunnassa palvelualojen työllisyysosuus on suuri. Lohjan ja Tammisaaren seutukunnissa palvelujen työllisyysosuus on pienempi ja jalostuselinkeinojen suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Suomen ja Uudenmaan teollisuuden tuottavuus on nykyään hyvää kansainvälisestä keskitasoa, eräillä toimialoilla jopa hyvää tasoa. Sen sijaan Suomen palvelualojen tuottavuus on kansainvälisesti heikohko, kuitenkin palveluvaltaisen Uudenmaan alueen yritystoiminnan tuottavuus on Salon seudun jälkeen Suomen huippua.

43 41 Uudenmaan yritystoiminnan merkittävä kivijalka on tieto- ja viestintäala. Viime vuosina ala ei ole kyennyt tuottamaan riittävästi uusia innovaatioita, jotka olisivat kehittäneet tuotteita tai synnyttäneet uutuuksia ja uutta yritystoimintaa. Lisäksi Suomi ja Uusimaa ovat menettäneet etulyöntiasemansa Euroopassa viestintäteknologian soveltajana keksitason hyödyntäjiksi. Suomi muuttui varsin nopeasti maatalousyhteiskunnasta palveluvaltaiseksi yhteiskunnaksi. Tässä välissä Suomi oli kansainvälisesti verrattuna vain lyhyen aikaa teollisuusyhteiskunta. Tämän prosessin edelläkävijä Suomessa on ollut Uusimaa. Samoin Uusimaa on ollut kaupungistumisen edelläkävijä Suomessa. Itse asiassa kaupungistuminen ja tuotantorakenteen palveluvaltaistuminen ovat saman prosessin kaksi eri ilmentymää. Suomen kaupungistumisaste on vieläkin alhainen verrattuna muihin samantyyppisiin maihin kuten Ruotsiin. Asuminen Akilleen kantapää Liikeverkko kuormittunut Lähes kaikilla tavanomaisilla mittareilla Uusimaa on Suomen kehittynein alue. Merkittävä poikkeus on asuminen. Uudellamaalla asutaan keskimäärin ahtaasti ja kalliisti, vaikka Uudenmaan eräissä pienissä kunnissa asumisväljyys ylittää koko maan tason. Asumisen kalleuden taustasyynä on riittämätön tarjonta, joka koskee sekä itse asuntoja että niiden tontteja. Kun viime vuosina asuntolainojen saatavuus on ollut hyvä ja korot alhaiset, niin asuntojen kysyntä ja tarjonta ovat sopeutuneet historiallisestikin varsin korealle hintatasolle. Laadullisesti Uudenmaan asuntotilanne on suhteellisen hyvä. Uudenmaan väestö asuu yleisemmin vuokralla kuin koko maan väestö ja Uudenmaan asuntokanta on kerrostalovaltaisempi kuin koko maan asuntokanta keskimäärin. Tällainen tilanne on kansainvälisestikin hyvin tyypillistä metropolialueiden ja koko valtakunnan välillä. Uudenmaan asumisongelmat kulminoituvat pitkälti pääkaupunkiseudulle kuitenkin niin, että pääkaupunkiseudun tilanteella on suuret heijastusvaikutukset muualle Uudellemaalle erityisesti kehyskuntiin. Ne ilmenevät muun muassa suurena sisäisenä muuttoliikkeenä ja kasvavana kuntarajat ylittävänä työmatkaliikenteenä eli sukkulointina. Uudenmaan pääliikenneverkot ovat kuormittuneet liikennemäärien kasvaessa. Maaseutumaisilla alueilla ongelmana on alemmanasteisen tieverkon huono kunto. Uusimaa on Suomen kotimaisen ja ulkomaisen liikenteen keskus. Täällä on maamme ainut merkittävä ulkomaanliikenteen lentoasema, Helsinki - Vantaa. Helsingin satamat välittävät suuren osan Suomen matkustajalaivaliikenteestä ja ulkomaan tavaraliikenteestä. Metropolialueena taajamien ja tiestön osuus maakunnan pinta-alasta on maamme suurin. Rakentaminen ja ympäristön muut muutokset ovat heikentäneet Uudenmaan luonnon monimuotoisuutta. Maakunnan pintavedet ja merialue ovat voimakkaasti kuormitettuja. Itämeri on yksi maailman saastuneimmista sisämeristä. Ympäristöongelmista huolimatta ympäristön hyödyntäminen on tapahtunut pääosin hallitusti ja tuloksena on elinympäristöltään viihtyisiä, monipuolisia ja ajallisesti kerroksellisia kaupunki- ja maa-seutuympäristöjä. Uudenmaan rikas kulttuuriperintö,

44 42 2. Megatrendit 1. megatrendi maisemat sekä luonnon ja meren läheisyys antavat hyvät lähtökohdat fyysisen ympäristön kehittämiselle. Megatrendit tarkoittavat suuria, useimmiten maailmanlaajuisia kehityslinjoja, joilla nähdään aikaisempien tapahtumien perusteella olevan tunnistettava suunta ja jonka uskotaan jatkuvan samansuuntaisena myös tulevaisuudessa. Nousu- ja laskuvaiheineen megatrendit ovat ajallisesti pitkän aikavälin kehitystä. Megatrendit voivat sisältää useita lyhytaikaisempia ja kapeaalaisempia trendejä, joiden toteutuminen vaihtelee eri skenaarioissa. TIEDON JA OSAAMISEN UUDISTUMINEN 2. megatrendi GLOBALISAATIO Tutkimus ja muu tietotuotanto luo uutta tietoa, joka kumoaa ja täydentää aikaisempaa tietoa ja laajentaa tietämisen alaa. Kilpailu totuudesta ja oikeasta, oleellisesta ja merkityksellisestä tiedosta kovenee. Kun tiedon, osaamisen ja luovuuden merkitys tuotannontekijänä ja myöskin kilpailutekijänä vahvistuu, on entistä tärkeämpää sopeuttaa korkeatasoinen osaaminen vastaamaan nopeasti muuttuvia tuotantoolosuhteita. Globalisaatio näkyy niin yritysten ja järjestöjen kuin myös valtioiden, alueiden ja kaupunkien entistä monimutkaisempina maailmanlaajuisina suhteina. Toimijoiden keskinäinen riippuvuus lisääntyy, vaikka toisaalta kilpailu pääomasta, inhimillisistä ja luonnonresursseista sekä vallasta kiihtyy maailmanlaajuisesti. Muodostuu monimutkaisia globaalien, kansainvälisten ja paikallisten yritysten verkostoja, jotka ovat jatkuvassa muutostilassa. Seurauksena on nopeita ja yhtäkkisiä muutoksia myös paikallisen elinkeinotoiminnan kilpailu- ja yhteistyötilanteissa. 3. megatrendi TEKNOLOGINEN JA TEKNINEN KEHITYS JA TEKNISTYVÄ ELÄMÄNTAPA Automaation ja robotiikan vaikutukset tuotantoprosesseissa, liikkumisessa, harrastuksissa ja vuorovaikutuksessa muuttavat nopeasti ihmisten jokapäiväistä elämää. Esimerkiksi mikro- ja nanotekniikan avulla voidaan kehittää uudenlaisia, kuten esimerkiksi puhdistuvia ja hoitavia materiaaleja. Erilaisten teknologioiden ja järjestelmien integrointi avaa rajattomilta näyttäviä mahdollisuuksia. Monimutkaisten teknologisten- ja tietojärjestelmien yhdistyminen ja laaja hyödyntämien tekee yhteiskunnat erittäin haavoittuvaiseksi erilaisissa häiriötilanteissa. Bioteknologian (mm. geeniteknologian) mahdollinen läpimurto puolestaan nostaa esiin monia eettisiä kysymyksiä, jotka luovat epävarmuutta alan kehitykseen.

45 43 4. megatrendi VÄESTÖN KESKITTYMINEN 5. megatrendi IKÄÄNTYMINEN 6. megatrendi EI SOTA EIKÄ RAUHA 7. megatrendi Teknologisesta kehityksestä huolimatta paikan merkitys säilyy. Osaamisen ja innovatiivisuuden vaatimus suorastaan kiihdyttää keskittymistä, ja kaupungistuminen ja metropolien kasvu jatkuu. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvun taustalla on tuotannollinen rakennemuutos, jossa kantavina voimina ovat elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden monipuolisuus, volyymi ja uusiutumiskyky. Kaupunkeihin suuntautuvaa muuttoliikettä vahvistavana vetovoimatekijänä on usein koulutus- ja palvelutarjonta. Väestöllisen ja toiminnallisen keskittymisen seurauksena keskusverkko harventuu ja keskusseutujen ulkopuolisten alueiden periferioituminen voimistuu. Väestörakenteeltaan vanhenevia maita ovat monet teollisuusmaat, mm. Japani ja monet EU:n jäsenmaat, kuten Suomi, Saksa ja Italia. Suurten ikäluokkien vanheneminen lisää terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta, heikentää huoltosuhdetta ja johtaa kotitalouksien koon pienenemiseen ja lukumäärän kasvuun. Ikärakenne vaihtelee alueittain, ja etenkin maaseudulla yli 65-vuotiaita tulee olemaan yli kolmannes väestöstä. Terrorismin, rikollisuuden ja ääriliikkeiden kasvun nostama pelko voimistaa turvallisuustarpeiden ensisijaisuutta päätöksenteossa. Se lisää tavallisten ihmisten, yritysten, yhteisöjen valvontaa sekä ohjaa yksityisiä ja julkisia resursseja entistä enemmän turvallisuuden ylläpitoon huolimatta joidenkin maiden supistuvista maanpuolustusmenoista. ENERGIANKULUTUKSEN LISÄÄNTYMINEN 8. megatrendi Energiankulutus kasvaa sekä kehittyneissä maissa että etenkin kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Teollisuuden energiantarpeen lisäksi kulutusta lisää väestön elintason nousu. Öljy on myös tulevaisuudessa maailmantalouden kannalta keskeisiä luonnonvaroja, ja kilpailu öljyvaroista on vaarassa johtaa uusiin konflikteihin. Odotettavissa oleva energian hinnan kohoaminen voi hidastaa maailmantalouden kasvua. Polttoaineen kallistuminen heijastuu nopeasti mm. asumisen ja liikenteen kustannuksiin. Hinnannousu aiheuttaa paineita toisaalta energiansäästöön ja energiatehokkaisiin innovaatioihin, toisaalta vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiseen. YMPÄRISTÖRISKIEN LISÄÄNTYMINEN

46 44 Ympäristötietoisuuden herääminen kehittyneissä maissa ohjaa kansalaisten, yritysten ja päätöksentekijöiden valintoja yhä enemmän kestävän kehityksen mukaisesti, mikä näkyy sitoutumisena kansainvälisiin ympäristösopimuksiin. Kasvihuonekaasupäästöjen pitäminen kansainvälisten sopimusten edellyttämissä rajoissa ei näytä kuitenkaan helpolta. Muita globaaleja ympäristöongelmia ovat mm. teknisen ja tieteellisen kehityksen aiheuttamat riskit, luonnonvarojen tuhlaava käyttö ja kuluminen sekä kehittyvissä maissa saastuminen. Ydinvoiman lisäämistä puolustetaan monilla tahoilla keinona toisaalta hillitä kasvihuoneilmiötä ja toisaalta vähentää riippuvuutta öljystä. Vesi on niukka luonnonvara monin paikoin maapalloa, ja se tekee miljoonien ihmisten elämän kestämättömäksi nykyisillä asuinsijoillaan. Merialueiden saastuminen on kansainvälisesti merkittävä ympäristöongelma. Itämeren pilaantuminen on Uudenmaan kannalta suuri uhka. 9. megatrendi ARVOJEN JA ELÄMÄNTAVAN YHDENMUKAISTUMINEN JA ERILAISTUMINEN 10. megatrendi VALLAN UUSJAKO Globaalilla tasolla on pitkään jatkunut amerikkalaisen elämäntavan yleistyminen. Sitä leimaavat yksilöllisyys ja kaupallisuus. Myös monia muita elämäntapoja omaksutaan eri puolilla maailmaa, ja elämäntavat yhdenmukaistuvat. Kansallisella tasolla sama ilmiö näkyy monikulttuurisena erilaistumisena samalla kun perinteiset yhtenäiskulttuurit heikkenevät tai katoavat. Suomalainenkin yhteiskunta muuttuu entistä sirpaleisemmaksi yleisen kansainvälistymisen, kaupungistumisen, poliittisen kulttuurin muutoksen ja siirtolaisuuden vuoksi. Yhä useammin joudutaan globaalien ja/tai kansallisten arvovalintojen eteen, kun tieteellinen ja teknologinen kehitys tuo uusia koko ihmiskuntaa koskettavia eettisiä ongelmia. Valtahierarkian painopisteet ovat siirtymässä valtiokeskeisyydestä liittoumiin ja maailmanvaltaan sekä kansalaisyhteiskuntaan. Globaalin vallan uusjaossa kansainvälisten liittoumien kuten EU:n merkitys poliittisina, demokraattisina päätöksentekoeliminä vahvistuu monikansallisten yritysten vastapainona. Toisena suuntana on paikallisyhteisöjen ja kansalaisten vastuun ja vallan lisääntyminen. Väliportaana tässä kehityksessä on alueiden ja seutujen roolin vahvistuminen, jolloin niiden tehtävät lisääntyvät ja vastuu kasvaa.

47 45 3. Skenaariot vuoteen 2035 SKENAARIO 1 Kevyt lenkki Suurin huoli Uudellamaalla vuonna 2035 on ihmisten terveys, jota uhkaavat elintapasairaudet. Alkoholismi ja ylipaino ovat yhteiskunnallisia ongelmia. Merkittävä osa suomalaisista kannattaa vahvasti ajatusta, ettei yhteiskunnan pidä kustantaa itse aiheutettujen sairauksien hoitoa. Nuorten vapaamieliset ja kaupunkilaiset arvot sekä ikääntyvien perinteiset ja konservatiiviset arvot ovat olleet aika ajoin törmäyskurssilla Uudellamaalla. Yleensä ikääntyvien ihmisten konservatiiviset arvot ovat olleet vahvoilla. Uusimaa ja Suomi ovat kehittyneet tasaisen varmasti ja melko suotuisasti 2020-luvun alun lyhyttä lama-aikaa lukuun ottamatta. EU:n sisälle on muodostunut kuusi valtioryhmittymää, jotka harjoittavat sisäisesti tiivistä poliittista yhteistyötään. Yhden valtioryhmittymän muodostavat Itämeren piirin pienet valtiot ja Norja sekä ulkojäsenenä Pietarin alue. Uudellemaalle merkittävin kansainvälisen toimintaympäristön muutos on ollut Helsinki Tallinna-kaksoiskaupungin muodostuminen. Globaali päätöksenteko muuttui olennaisesti 2020-luvun lopulla, tällöin syntyi muun muassa maailman parlamentti. Aiempaa tehokkaampaan päätöksentekojärjestelmään johtivat maailmantalouden lama ja säätilan rajut vaihtelut. UUSIMAA Väestömäärä 1,6 milj. vuonna 2035 (muutos ) Yli 65-vuotiaiden väestöosuus nousee 12 %:sta 22 %:iin Huoltosuhde (ei-työllistä yhtä työllistä kohden) kasvaa 1,01:stä 1,14:ään Bruttokansatuote kasvaa noin 1,5 2 % vuodessa Työpaikkojen määrä kasvaa noin 10 % Työllisten määrä kasvaa kolmanneksen vähemmän kuin työpaikkojen määrä, vastaavasti pendelöinti alueen ulkopuolelta ja etätyö lisääntyvät Asuntokanta kasvaa lähes 1,5-kertaiseksi SKENAARIO 2 Pitkospuilla Nopean kansainvälisen talouskehityksen painopiste on siirtynyt Aasiaan. Suomi on jäänyt kansainvälisen talouskehityksen kelkasta ja lukuisat yritykset ovat muuttaneet Aasiaan. Yritysten imussa Suomesta on lähtenyt runsaasti myös väärinkoulutettua työvoimaa. Vastatoimena Aasiailmiölle Suomessa on keskitytty kansallisen selviytymisstrategian Elämys-Suomi-ohjelman luomiseen ja toteuttamiseen. Matkailu on noussut ohjelman myötä Suomen tärkeimmäksi elinkeinoksi. Huonolla talous- ja työllisyyskehityksellä on ollut seurauksia, jotka näkyvät mm. hyvinvointivaltion osittaisena hajoamisena. Väestö vähenee etenkin kaupungeissa, sillä muuttoliikkeen suunta on kääntynyt suurimmista kaupungeista ympäryskuntiin ja lähiympäristön maaseutualueille. Suomalaista arvomaailmaa hallitsee individualismi, jolloin erilaiset elämäntavat ja elämänkatsomukset ovat lisääntyneet. Henkisen kasvun ja tasapainon tavoittelu on yhä useampien tähtäimessä.

48 46 UUSIMAA Väestömäärä 1,4 milj. vuonna 2035 (muutos ) Yli 65-vuotiaiden väestöosuus nousee 12 % sta 26 %:iin Huoltosuhde (ei-työllistä yhtä työllistä kohden) kasvaa 1,01:stä 1,36:een Bruttokansatuote kasvaa vain noin 0,5 % vuodessa Työpaikkojen määrä vähenee noin 15 % Työllisten määrä vähenee suunnilleen saman verran kuin työpaikkojen määrä. Helsingin sk:n ulkopuolisilla alueilla työpaikkaomavaraisuus kasvaa, pääkaupunkiseudulla työssäkäynti vähenee Asuntokanta kasvaa lähes 1,25-kertaiseksi SKENAARIO 3 Brysselin linja Talouskehitys on USA-vetoista, mutta EU on lähes tasavertainen kilpakumppani. Kiinailmiön tyrehdyttyä maanosat ovat lähes eristäytyneet toisistaan. EU:sta on muodostunut vahva ja tiivis liittovaltio, mikä on muuttanut myös Suomen valta- ja hallintorakenteita. Suomesta on tullut EU:n osavaltio, ja paikallishallinnon tasoksi on muodostunut seutukuntataso. Perinteiset kunnat ovat jääneet historiaan. Suomessa väestö on keskittynyt muutamalle kaupunkiseudulle ja kaupunkiverkosta on muodostunut hyvin harva. Uudellamaalla väestö on keskittynyt Helsingin seudulle ja seutukeskuksiin. Liittovaltiokehityksen myötä EU:n hallintoa ja verotusta on yhtenäistetty, ja erityisesti ympäristöpolitiikka ja -hallinto on tiukkaa. Erikoistuneet aluetaloudet vahvistavat EU:n kilpailukykyä. Suomeen on syntynyt uusi, voimakas NI (New Industries) klusteri, ja Uusimaa on yksi EU:n vahva osaamiskeskittymä. Suomalaisten elinolot ovat muuttuneet melko vähän, lähinnä teknologisen kehityksen myötä. Erityisesti asumisen palveluja on kehitetty, ja väestön ikääntymiseen liittyviä ongelmia on siten pystytty osittain ratkaisemaan. Yksineläjien määrä on kasvanut, ja uusyhteisöllisyys on saanut uusia muotoja. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluja on jonkin verran vähennetty, mutta peruspalveluja on edelleen tarjolla, ja yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa tehdään yhä enemmän. UUSIMAA Väestömäärä 1,8 milj. vuonna 2035 (muutos ) Yli 65-vuotiaiden väestöosuus nousee 12 % sta 21 %:iin Huoltosuhde (ei-työllistä yhtä työllistä kohden)kasvaa 1,01:stä 1,08:aan Bruttokansatuote kasvaa noin 2,5 3 % vuodessa Työpaikkojen määrä kasvaa yli 40 % Työllisten määrä lisääntyy vain vähän yli puolet työpaikkojen kasvusta, vastaavasti pendelöinti ja etätyö eri muodoissaan lisääntyvät. Uudenmaan työpaikkaomavaraisuus kasvaa voimakkaasti Asuntokanta kasvaa lähes 1,7kertaiseksi SKENAARIO 4 Ääriradalla Teknologiset innovaatiot muuttavat perustavalla tavalla yritysten toimintaa sekä ihmisten arkea. Taloudelliset arvot sekä yksilöllisyys ohjaavat ihmisten käyttäytymistä. Maailmantalouden painopiste siirtyy Eurooppaan ja EU:n roolina on ennen muuta

49 47 vapaan kilpailun ja teknologisen kehityksen edistäminen. Uusimaa muodostaa Pohjois- Euroopassa merkittävän osaamiskeskittymän, joka houkuttelee työntekijöitä kaikkialta maailmasta. Hyvinvointierot ihmisten välillä ovat suuret ja rikollisuus muodostaa tärkeimmän yhteiskuntaa rapauttavan tekijän. Yksilöllisyyden korostumisen myötä ihmisten arjessa näkyy aktiivinen pyrkimys oman hyvinvoinnin parantamiseen. Oma yritystoiminta, bisneksen pyörittäminen, on yleinen elämäntapa. Teknologia on kehittynyt markkinaohjautuvasti ja lähes vailla kontrollia, josta on seurannut yllättäviä seurauksia, niin positiivisia kuin negatiivisiakin UUSIMAA Väestömäärä 2,0 milj. vuonna 2035 (muutos ) Yli 65-vuotiaiden väestöosuus nousee 12 % sta 19 %:iin Huoltosuhde (ei-työllistä yhtä työllistä kohden) kasvaa 1,01:stä 1,10:een Bruttokansatuote kasvaa sykleittäin noin 2 6 % vuodessa Työpaikkojen määrä kasvaa noin 60 % Työllisten määrä lisääntyy vain vähän yli puolet työpaikkojen kasvusta, vastaavasti pendelöinti ja etätyö eri muodoissaan lisääntyvät. Uudenmaan työpaikkaomavaraisuus kasvaa voimakkaasti Asuntokanta kasvaa lähes 1,8kertaiseksi

50 48 Tulevaisuustaulukko. MAAILMA TALOUS POLITIIKKA SKENAARIO 1 SKENAARIO 2 SKENAARIO 3 SKENAARIO 4 melko nopea kasvu, lama 20-luvun alussa ei selkeää painopistettä, blokit kaupan rajoituksia maailmanparlamentti (heikko), Kansojen Yhteisö nopea kasvu painopiste Aasiassa vapaakauppa valta ajelehtii suuryhtiöt vallankäyttäjinä nopea kasvu painopiste USA:ssa, EU vahva kilpakumppani kaupan rajoituksia levotonta Aasiassa USA ja EU eristäytyneet toisistaan vaihteleva kasvu, taantuma 2010 painopiste EU:ssa vapaakauppa Aasiassa epävakaata USA:n asema heikentynyt YMPÄRISTÖ hälyttäviä merkkejä ilmastonmuutoksesta sademäärien suuret vaihtelut ongelmana EU EU:N TALOUS EU:N VALTA JA HALLINTO SUOMI TALOUS ELINKEINOT, TOIMIALAT TYÖ VALTA, POLITIIKKA, HALLINTO VÄESTÖ, MUUTTOLIIKE alueellisesti vaihteleva kasvu euro unionin yhteinen valuutta Itämeren yhteisö ja muita blokkeja Norja ja Turkki uusia jäsenmaita tasainen, hidastunut kasvu (1,5 2 %) julkisen talouden velkaantuminen 20-luvun laman jälkeen pienyritykset sosiaali- ja terveysalan yritykset bioteknologia työn luonteessa ei suuria muutoksia hoitohenkilöstön vahva asema kuntaliitoksia: PKS (kaupunginosahallinto) kunnallisverotuksen painopiste kiinteistöveroon vahva kansalaisvaikuttaminen seniorien ja naisten vahva asema maltillista maassamuuttoa vähäistä maahanmuuttoa globaalit ympäristöongelmat lisääntyneet hidas kasvu, huono kilpailukyky jäsenvaltioiden keskinäinen kilpailu myös kansallisia valuuttoja kansallisvaltioiden löyhä liitto sisäisiä erimielisyyksiä erittäin hidas kasvu (0,5 %) julkisen talouden rajut leikkaukset yritysten joukkopako Aasiaan Elämys-Suomi-ohjelma matkailu työttömyys, väärinkoulutettujen pako joustavuus, moniammattisuus käsityöläisiä vahva keskushallinto asiantuntijat, virkamieseliitti kuntien pakkoliitoksia tiukka ympäristöpolitiikka muuttoliikettä pääkaupunkiseudulta ei merkittävää siirtolaisuutta väestö vähenee ja vanhenee ympäristöongelmat hallinnassa paljon uusia ympäristöongelmia vakaa, hyvä kasvu erikoistuneet aluetaloudet, vahvat metropolit euro unionin yhteinen valuutta tiivis liittovaltio EU-laajuiset puolueet ei uusia jäsenmaita, Iso-Britannian ero tiukat ympäristödirektiivit ja -verotus erittäin nopea teknologiavetoinen kasvu metropolialueet vetureina euro unionin yhteinen valuutta sekava poliittinen - ja hallintojärjestelmä ent. Jugoslavian maat, Turkki, Bulgaria, Ukraina, Valko-Venäjä, Sveitsi, Norja EU:iin vakaa, hyvä kasvu (2,5 3 %) erittäin nopea kasvu (3 3.5 %) suuret suhdannevaihtelut melko yksipuolinen toimialarakenne NI- (New Industries) ja palvelualat huippuosaajat, palveluammattilaiset, sijoittajat työ ja vapaa-aika erillään automatisoitu työ Suomi osavaltio neljä maakuntaa, seutukunta paikallistasona uudistunut puoluekartta keskittymistä suurille kaupunkiseuduille hallittua työperäistä maahanmuuttoa pisteytysjärjestelmä maahanmuutossa monipuolinen tuotantorakenne metsä- ja ICT-klusterit uudistuneet innovatiivisia pioneeriyrityksiä freelancerit, projektit eläkeiän poistaminen kahdet työmarkkinat erityishallinto Helsingin metropolialueella nettiäänestys tavoitehakuisia kuntaliitoksia ARVOT globaali vastuu individualismi yksilöllisyys yrittäjyys, kilpailu keskittymistä pääkaupunkiseudulle väestön liikkuvuus suurta EU:ssa, muuttoa EU:n ulkopuolelta

51 49 ELÄMÄNTAPA, IDENTITEETTI KULUTUS SOSIAALISET OLOT (perhe, ihmisen arki, terveydentila, turvallisuus) KOULUTUS JA KULTTUURI konservatismi, ikääntyvien arvot vahvoja sukupolvien väliset arvoristiriidat kansallisia ohjelmia elämäntapasairauksien ehkäisemiseksi eläinten oikeudet siirtymistä kasvisravintoon ja lähiruokaan alkoholin lisääntynyt kulutus palvelujen kulutus suurta elämäntapojen eriytyminen iän mukaan elämäntapasairaudet iäkkäiden turvattomuuden tunne yliopistoissa painopiste tutkimuksessa ammattikorkeakoulujen osuus suuri koulutuksessa kulttuuripalveluissa käyttäjämaksut merkittäviä moniarvoisuus henkiset arvot erilaisia elämäntapoja suomalaisuus oman elämän hallinta huono ostovoima itse tekeminen ostamisen sijaan kierrätys perhemuotojen moninaisuus turvallista eriarvoisuutta koulutusta yksityistetty suomalaisuus ja kalevalaisuus omavastuu yksilön itsenäisyys ympäristömyönteisyys teknologiausko matkustelu, liikkuvuus suuret tulo- ja elintasoerot eurooppalaisuus virtuaalitodellisuus urbaanisuus monikulttuurisuus kulutuskeskeisyys suuri tavaroiden, palvelujen ja viihteen ekotehokkaiden tuotteiden kulutus kasvussa kulutus räätälöidyt massatuotteet eriytyneet kuluttajaryhmät lisääntynyt yksineläjien määrä, yksinäisyys aktiivi- ja eliniän merkittävä piteneminen ongelmana nopeat, suuret elämäntilanteen muutokset uusyhteisöllisyyttä rikollisuutta, huumeita suhteellisen turvallista osa maahanmuuttajista syrjäytyneitä osaamisympäristöt oppilaitosten tilalle jatkuva itsensä kehittäminen koulutussisältöjen yhtenäistäminen EU:ssa tutkintopainotteisuuden sijaan monimuotoista kulttuuritoimintaa

52 50 Tulevaisuustaulukko Uusimaa. SKENAARIO 1 Kevyt lenkki SKENAARIO 2 Pitkospuilla SKENAARIO 3 Brysselin linja SKENAARIO 4 Ääriradalla UUSIMAA ALUE- JA KUNTATALOUS HALLINTO ELINKEINOT VÄESTÖ, MUUTTOLIIKE ASUMINEN LIIKENNE ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE kuntatalous heikko 10-luvun alussa ja 20- luvun alun laman jälkeen kiinteistöveron tuotto suuri hyvän veropohjan takia kuntien määrä puolittunut, mm. Suur-Helsinki Helsingissä kaupunginosahallinto populistisella puolueella suuri kannatus työpaikkamäärä kasvanut 10 % vuoteen 2035 sosiaali- ja terveysalan yrityksiä bio- mikro/nanoteknologia merkittäviä elinkeinoja yleisen kehityksen mukaisesti ympäristö- ja hyvinvointiteknologia 1,6 milj. asukasta 2035, väestönkasvu 14 % sisäinen väestökehitys tasaista nettomuutto olematonta 20- ja 30-luvuilla vanhojen ja nuorten arvot törmäyskurssilla Helsingissä asuntokanta 1,5-kertaistunut vuoteen 2035 uustuotanto pienkerrostaloja ja omakotitaloja tiivis ja matala rakentaminen hidas liikenteen kasvu joukko- ja kevytliikennettä painottava liikennepolitiikka infraan investoidaan maltillisesti tieliikennettä hillitään liikenteen ja liikkumisen hallinnan keinoin tehokas maankäyttö, tiivistyvä yhdyskunta rakenne ei uusia rakentamattomia alueita käyttöön vuoden 2015 jälkeen Uudellamaalla muuta maata heikompi talouskehitys niukat verotulot maksullisia palveluja valtakunnan hallintoa keskitetty pääkaupunkiin kuntien pakkoliitoksia, Uudellamaalla 6 kuntaa kansanliikkeitä työpaikkamäärä supistunut 15 % vuoteen 2035 työttömyyttä pääkaupunkiseudulla kulttuuri-, viihdeja mediateollisuutta muualla Uudellamaalla matkailu merkittävä elinkeino 1,4 milj. asukasta 2035, väestö vähentynyt 2,5 % pääkaupunkiseutu muuttotappioaluetta muualla Uudellamaalla väestönkasvua asuntokanta 1,25-kertaistunut vuoteen 2035 Helsingin ulkopuolisten alueiden arvostus kasvanut asuinalueet eriarvoistuvat, heimojen asuinalueita vanhoja kerrostaloja tyhjillään liikenne kasvaa Uudellamaalla vain vähän, pääkaupunkiseudulla vähentyy liikennepolitiikan ja julkisen rahan puute johtanut autoriippuvuuden kasvuun liikenneinvestoinnit romahtaneet 1990-luvun tasosta, niukat resurssit ylläpitoon joukkoliikenneyhteyksien kuihtuminen kasvattanut pyöräilyn merkitystä pääkaupunkiseudun vahva merkitys heikentynyt rakentaminen suuntautuu pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, Helsingin seudun talous vahva (NI-klusteri) myönteisiä vaikutuksia myös muualle Uudellemaalle seutuvero kunnallisveron sijaan Helsinki vahva osavaltion keskus vahvat hallinnolliset seutukeskukset työpaikkamäärä kasvanut 40 % vuoteen 2035 Helsingin seutu kansainvälisesti merkittävä osaamisympäristö NI-(New Industries) alat Helsingin seudulla, muualla Uudellamaalla robotiikan tuotantotoimintaa ja pienyrittäjyyttä 1,8 milj. asukasta 2035, väestönkasvu 29 % väestö keskittynyt Helsingin seudulle ja seutukeskuksiin osaavan työvoiman muuttoliikettä EU:n kasvukeskusten välillä asuntokanta 1,7-kertaistunut vuoteen 2035 lisäksi huonokuntoista kantaa korvataan uudisrakentamisella kaupunkiasumisen arvostus suurta, lievää asuinalueiden eriarvoistumista kakkosasuminen lisääntynyt Helsingin seudun ulkopuolella liikenne kasvanut voimakkaasti Helsingin seudulla joukkoliikenteen vahva asema Helsingin seudulla infraan, erityisesti rataverkkoon investoidaan melko voimakkaasti ruuhkamaksujen avulla pidetään pääkaupunkiseudun tieliikenteen kysyntä ja tarjonta tasapainossa ja rahoitetaan osa infrainvestoinneista kaupungistumista ja aluerakenteen keskittymistä kaupunkialueet tiivistyneet ja monipuolistuneet nopea, mutta vaihteleva talouskasvu supistunut tehtäväkenttä, riittävät resurssit suhdannevaihteluissakin (puskurirahastot) julkisen hallinnon rooli vähäinen, kuntaliitoksia suora vaikuttaminen (nettiäänestys) paikallinen omaehtoinen toiminta suuressa roolissa työpaikkamäärä kasvanut 60 % vuoteen 2035 teknologiakeskeisyys tutkimus- ja kehitystoiminnan huippuyksiköitä yrittäjyyden merkitys suuri kulttuuri ja viihde 2,0 milj. asukasta 2035, väestönkasvu 41 % väestönkasvua kaikkialla Uudellamaalla puolet muuttovoitosta ulkomailta asuntokanta 1,8-kertaistunut vuoteen 2035 maaseudulla elitistisiä, vartioituja alueita slummiutumista lähiöissä ja keskusta-alueilla liikenteen kasvu erittäin voimakasta markkinavetoinen, uutta teknologiaa painottava liikennepolitiikka uudet liikennekonseptit muokanneet voimakkaasti liikennemuotoja ja niiden työnjakoa voimakas investointi infraan, erityisesti ratoihin väestön ja talouden voimakkaan kasvun seurauksena monikeskuksinen rakenne asuntorakentamista myös keskustojen ja taajamien ulkopuolella maankäyttö tiivistyy radanvarsialueilla

53 51 YMPÄRISTÖ OSAAMINEN, KOULUTUS JA KULTTUURI vahva ympäristötietoisuus ja kansalaisten vaikuttaminen melko hyvän ympäristön tilan taustalla ammattikorkeakoulut keskeinen koulutustaso laaja täydennyskoulutus, osa virallista järjestelmää olut- ja viinikulttuuri kukoistaa vireä maaseutu infrastruktuuri osin rapistuu roskaantumista, ympäristön kulumista julkinen ympäristö osittain huonossa kunnossa vesiensuojelu keskeistä osaamisen taantuminen heikentää kilpailukykyä kulttuuri keskeinen vetovoimatekijä ilmanlaadun heikkenemistä kaupungeissa Itämeren tila heikko melu ongelmana ympäristön tilan heikkenemistä Helsingin osaamisympäristö monimuotoinen kaupunkikulttuuri monipuolinen ja vireä kulttuuritoiminta alakulttuurit kukoistavat

54 52 4. Työpaikkakehityksen näkymät Keskeinen Uudenmaan väestökehitykseen vaikuttava tekijä on elinkeinoelämän menestys ja siitä johtuva työvoiman kysyntä. Toisaalta elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien kannalta merkittävä yksittäinen tekijä on puolestaan työvoiman tarjonta. Työvoiman kysyntä on arvioitu työvoimaministeriön koko maata koskevien toimialoittaisen pitkän aikavälin kehitysarvioiden pohjalta. Arvioinnissa on otettu huomioon Uudenmaan tapahtunut ja odotettava muuta maata nopeampi kehitys ja poikkeava toimialarakenne. Uudellamaalla oli vuonna 2003 noin työpaikkaa. Vuonna 2030 arvioidaan maakunnassa olevan työpaikkaa eli noin enemmän kuin nyt. Väestösuunnitteen mukaan Uudellamaalla arvioidaan olevan vuonna 2030 työikäisiä (20-64 v.) henkeä eli työikäisen väestön määrä kasvaa vuodesta 2003 vuoteen 2030 mennessä hengellä. Työvoiman tarjonta-arvio perustuu ensisijaisesti väestökehitykseen eli kasvuun ja ikärakenteen muutoksiin. Työllisten määrän oletetaan kuitenkin kasvavan suhteessa enemmän kuin työikäisen väestön määrän, koska työikäisen väestön työhön osallistumisaste on nykyistä korkeampi, työttömyys nykyistä alhaisempi ja että Uudellemaalle sukkuloidaan jonkin verran nykyistä enemmän maakunnan ulkopuolelta. Työvoimaa arvioidaan maakunnassa vuonna 2030 olevan henkeä eli enemmän kuin vuonna 2003, jolloin työvoimaa oli henkeä. Länsi-Euroopan talouskasvu lähivuosina perustuu ennen kaikkea yksityisiin palvelualoihin. Nopeimmin kasvavia toimialoja arvioidaan olevan kuljetus, televiestintä, liike-elämää palvelevat toiminnot ja muut yksityiset palvelut sekä rahoitustoiminta. Suomessa nämä toiminnot ovat keskittyneet Uudellemaalle. Nämä toimialat ovat strategisia myös alueen tulevalle kehittämiselle. Työllisyyden kasvu Uudellamaalla on näkynyt määrällisenä kasvuna lähes kaikilla toimialoilla. Suhteellisesti voimakkainta kasvu on ollut rakennustoiminnan, rahoitus-, vakuutus-, kiinteistö- ja liike-elämää palvelevien toiminnan sekä sosiaalihuollon toimialoilla. Suhteellisesti supistuvia toimialoja ovat alkutuotannon alat, julkinen hallinto, maanpuolustus ja yleinen turvallisuus sekä useimmat teollisuuden alat.

55 53 Kaavio 1. Toimialojen suhteellinen jakautuminen Uudellamaalla (HEMAASU) Maakunnan kehityksen kannalta on olennaista edistää sellaisten toimialojen kehitystä, jotka ovat yhtä aikaa sekä osaamisintensiivisiä että itse työvaltaisia tai ainakin kerrannaisvaikutusten kautta johtavat työllisyyden paranemiseen. Alueen työmarkkinoilla painottuvat tietoa tuottavat ja jakavat instituutiot kuten yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Ne tuottavat uusia ideoita, joista voi yhdessä elinkeinoelämän toimenpiteiden kanssa kehittyä uusia tuotteita ja tuotantoa. Teknologisen kehityksen ja kansainvälisen työnjaon muutosten aikaansaama rakennemuutos jatkuu myös tulevaisuudessa, kuitenkin edelleen tarvitaan siivoojia, tarjoilijoita ja kodinhoitajia. On myös hyvin todennäköistä, että terveyden- ja sosiaalihuollon työpaikat lisääntyvät väestön ikääntyessä. Ikääntyvä ja samalla vaurastuva väestö tarvitsee lisää sekä yksityisiä että julkisia palveluja. Siirtyminen elämysyhteiskuntaan lisännee kulttuuritoiminnan työpaikkoja. Tulevan väestö- ja työvoimakehityksen suuri kysymys on väestön nopea vanheneminen. Suurten ikäluokkien vanheneminen vaikuttaa jo nyt työikäisen väestön ikärakenteen kehitykseen. Ikärakenteen muutos vaikuttaa työvoiman saatavuuteen, elinkeinotoiminnan uudistamiseen, palvelujen kysyntään ja tarjontaan sekä kuntien talouteen. Uudellamaalla asuvien nuorten lukumäärä on hienoisessa kasvussa ja työllisyysaste nousemassa.