Sosiaali- ja terveysalan tutkimustoiminta osana Suomen innovaatiojärjestelmää. SOTERO-tutkimuspäivä

Transkriptio

1 DM Sosiaali- ja terveysalan tutkimustoiminta osana Suomen innovaatiojärjestelmää SOTERO-tutkimuspäivä

2 DM Esityksen sisältö Innovaatiotoiminta ja -rahoitus Julkisen sektorin tutkimus osana elinkeinoelämän kasvua Esimerkkejä ja ehdotuksia innovaatioyhteistyöhön

3 DM Suomen ja suomalaisten hyvinvointi perustuu elinkeinojemme menestykseen Innovaatiotoiminta on talouskasvun tärkein lähde, jolla voimme rahoittaa hyvinvointipalvelut.

4 DM Innovaatiotoiminta on talouskasvun tärkein lähde Talouskasvu syntyy työmme tulosten kilpailukyvystä Uudistumiseen on investoitava vaikeinakin aikoina Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset ovat välttämättömiä pitkäjänteisten uudistusten aikaansaamiseksi Julkiset kannusteet ovat keskeisiä yritysten kilpailukyvylle Rakennemuutoksessa ICT-alalta vapautuva työvoima voisi uudistaa muita aloja tarjottava osaajille haasteellisia töitä Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan panostuksista ei saa tinkiä, mutta harkittuja lisäpanostuksia t&k-toimintaan voidaan käyttää myös viisaan suhdannepolitiikan välineenä

5 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi- ja työelämäinnovaatiot

6 Radikaali uudistuminen perustuu osaamiseen ja innovaatioihin Rohkeat uudet avaukset radikaalit ja järjestelmätason innovaatiot ovat Tekesin toiminnan ytimessä Ratkaiseva ero kilpailijoihin voi syntyä o yllättävällä liiketoimintamallilla kuten Kempin ja Baronan hitsipalvelu o odotukset ylittävällä palvelulla kuten Ponsse tai Profile Vehicles o toimivalla designilla kuten Magisson tuotteet o radikaaleilla uusilla avauksilla kuten Ihmisen varaosat tai DealDash DM

7 DM Tutkimus- ja kehityspanostus eri maissa % bruttokansantuotteesta 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Israel SUOMI Ruotsi Korea Japani Tanska Yhdysvallat Itävalta Saksa Islanti OECD Ranska Iso-Britannia Kanada Alankomaat Norja Irlanti Kiina Lähde: OECD, Science and technology 2013

8 DM Julkisen sektorin osuus tutkimus- ja kehitysmenoista 2011 Slovakia Norja (2009) Espanja (2010) Islanti( 2009) Itävalta Tsekki Ranska EU 27 (2010) Viro Slovenia Yhdysvallat (2009) Irlanti Iso-Britannia Saksa (2010) Tanska Ruotsi Korea Belgia (2009) Suomi Japani (2009) Lähde: Eurostat %

9 DM Suomessa julkinen rahoitus yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan on OECD-maiden pienimpiä Yhdysvallat (2011) Itävalta (2009) Norja (2010) Viro (2011) Iso-Britannia (2011) Ranska (2010) Uusi Seelanti (2009) OECD (2010) EU 27 (2010) Korea (2010) Irlanti (2011) Italia (2010) Ruotsi (2011) Israel (2010) Kiina (2010) Saksa (2011) Kanada (2011) Alankomaat (2009) Suomi (2011) Tanska (2011) Sveitsi (2008) Japani (2010) % Lähde: OECD, Research and Development Database

10 DM Suomi on kärkimaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden innovaatioyhteistyössä Tekesillä on kumppanuuksien luonnissa merkittävä rooli Yritysten innovaatioyhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa SUOMI Itävalta Belgia Tanska Alankomaat Ruotsi Norja Ranska Saksa Portugali Italia Yliopistot ja korkeakoulut Tutkimuslaitokset Osuus innovoivista yrityksistä Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey %

11 DM Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kasvuyritykset ovat Tekesin tärkein kohderyhmä Keskipisteenä elinkeinoja ja julkista tutkimusta uudistavat edelläkävijät ja strategiset innovaatiot Palvelut ja ei-tekniset innovaatiot yhtä tärkeitä kuin teollisuus ja teknologia Kuusi strategian sisällöllistä painopistettä Kenelle? Asiakkaat Mitä? Tarjoama Sisällölliset painopisteet Toimintaympäristön haasteet Perustehtävä ja arvot Miten? Toimintatavat Mikä muuttuu?

12 DM Tulevaisuuden mahdollisuudet kiteytyvät strategisissa ohjelmissa Tekes on määritellyt strategiansa painopisteiksi kuusi aluetta, joilla maamme yrityksillä ja tutkimuksella on näköpiirissä merkittäviä mahdollisuuksia. Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa Palvelut ja aineettomuus arvonluojina Luonnonvarat ja kestävä talous Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Älykäs rakennettu elinympäristö Elinvoimainen ihminen

13 Innovaatiorahoituksen asemointi VN strateginen tutkimus

14 DM Tekesin rahoituspäätökset 2012 Yhteensä 570 miljoonaa euroa projektiin Avustukset yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja julkisille organisaatioille 236 milj. euroa Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 217 milj. euroa Lainat yritysten kehitysja innovaatiotoimintaan 117 milj. euroa Tutkimusrahoitus sisältää 14 miljoonaa euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Rahoituksesta 116 miljoonaa euroa kohdistui strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ohjelmiin, jotka ovat tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteishankkeita.

15 DM Tunnuslukuja Tekesin vaikuttavuudesta Tekes on ollut rahoittamassa 65% suomalaisista yleisesti tunnistetuista innovaatioista vuosina Pk-yrityksissä yksi Tekesin euro tuottaa 21 liikevaihtoa vuodessa 2012 päättyneissä projekteissa syntyi 840 opinnäytettä Tekesin rahoitusta synnyttää yhden pysyvän työpaikan yksityiselle sektorille 2012 päättyneissä projekteissa syntyi 1260 tuotetta, palvelua tai prosessia Pk-yritykset odottavat vuoden 2012 projekteista 6,2 miljardin euron liikevaihtoa tavoitevuonna Yhtä Tekesin panostamaa euroa kohti yritykset lisäävät tutkimus- ja kehitysmenojaan 2 eurolla 2012 päättyneissä projekteissa syntyi 980 patenttia tai patenttihakemusta Suomen 50 nopeimmin kasvaneesta teknologiayrityksestä 47 on Tekesin asiakkaita yli 80 % innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä menestyksessä Tekesin Global Access eli GAP-ohjelma on kasvattanut bkt:tä yli 20 M GAP-ohjelmassa yksi Tekesin sijoittama euro on tuottanut 17

16 DM Julkisen sektorin omien tutkimuspanosten kohdentamista mietittävä tarkkaan Suomessa julkinen t&k-panostus kohdistuu poikkeuksellisen vahvasti julkisen sektorin omaan toimintaan Käytämmekö liikaa resursseja uteliaisuustutkimukseen sekä sirpaleisen tutkimusinfrastruktuurin ja rakenteiden ylläpitämiseen? Enemmän painotusta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistumista edistäville tutkimusaloille Strategisilla tutkimusaloilla pitää olla edellytykset kansainväliselle huippututkimukselle Näkemyksellisyyttä ja strategisten tutkimusavausten kaltainen toimintatapa tutkimusrahoitukseen

17 DM Toimivaa innovaatioyhteistyötä jo on Strategisen huippuosaamisen keskittymät yhteistyöalustana elinkeinoelämän pitkän tähtäimen tarpeisiin THL ja SalWe Tekesin ohjelmatoiminta ja rahoitus verkottaa etenkin pk-yrityksiin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelma Työelämän kehittämisen ohjelma Liideri Biopankkitoiminta tuo kansainvälistä kilpailukykyä FIMM Kansallinen ja kansainvälinen verkosto

18 Palvelut ja aineeton pääoma arvonluojina Tekesin ohjelmissa Markkinatrendit Liiketoiminta Tarvelähtöiset ja poikkialaiset palvelut ratkaisemassa suuria haasteita Avoimen innovaatiotoiminnan alustat globaaleissa arvoverkoissa Paikalliset kokeilualustat ja testimarkkinat viennin ajurina Tarvelähtöisten ja poikkialaisten palvelujen skaalaaminen globaalisti Keskeiset välineet Katehinnoittelusta tarvepohjaiseen hinnoitteluun Eri teknologia-alojen ja palvelujen integraatio Kustannus-hyötymallien älykäs standardointi Ymmärrys tulevaisuuden käyttäjän tarpeista Paikallisen testimarkkinan avulla nopeasti maailmalle 09/2013

19 Innovation cluster for health care applications 2. Learn-and-let-go strategy -> a) Early positive cash flows b) Accumulation of structural capital 1. Unique factors of production a) Human capital of ICT sector b) Genetic and patient data Aligned interests between domestic small business and multi-nationals 3. Supporting industries 4. Domestic market laboratory a) One-payer healthcare system b) Top-notch clinical units Distribution channels and partners Global markets a) Foreign pharmaceutical industry b) Domestic information and communication technology industry Source: Hermans Kulvik Löffler (2009)

20 Biomaterials innovation cluster 2. Corporate strategy -> Early stage earning potential (only moderate approval procedures required) 1. Unique factors of production a) Strong localized science base (e.g. IMT in Tampere) b) Local industrial base with succesful exits (e.g. Bionx Implants, Inion) Potential to expand application areas horizontally 4. Domestic market laboratory a) Technological platform for a great variety of applications b) Top-notch clinical units Distribution channels and partners Global markets 3. Supporting industries Collaboration with international health care technology companies and financiers Source: Hermans Kulvik Löffler (2009)

21

22

23 Biopankkien arvo Yksittäisen biopankin arvo mitataan sen näytteiden käytön laajuudella ja vaikuttavuudella Näytteiden analyysitiedon, potilastiedon ja rekisteritiedon yhdistäminen on keskeinen osa biopankkitoimintaa Biopankit ovat kehittymässä biotietopankeiksi Genomitieto ja muu analyysitieto on yhdistettävissä laajoiksi referenssitietokannoiksi, joita vasten jokaisen potilaan molekyylitason profiilia voidaan verrata Informaatioteknologiset haasteet ovat mittavia ja toiminnan kehittäminen vaatii mittavia kansallisia panostuksia Näytteiden luovuttajat ovat biopankkitoiminnan tärkein voimavara Luovuttajalle on annettava riittävä tieto biopankin tavoitteista ja toimintatavoista, johon pohjautuen luovuttaja antaa suostumuksen. Näytteen luovuttajalle on oleellista saada käsitys toiminnan tarkoituksesta ei niinkään jokaisesta tutkimuksesta

24 Biopankkien ympärille muodostuvat ekosysteemit? Tutkimuskäyttöön ja diagnostiikkaan kerättyjen biologisten näyteaineistojen ja niihin liittyvien suostumusten ja henkilötietojen hallinta Erilaisilla analytiikoilla näytteistä saatava informaatio Muut terveys- ja rekisteritiedot (rekisterinpitäjät ja yksilölliset terveystaltiot) Tieteellinen tutkimustieto terveyden ja sairauksien mekanismeista Uudet patentoitavat keksinnöt/ menetelmät/ molekyylit ja niistä synnytettävä liiketoiminta Uudet kliiniset hoitokäytännöt, tieteellisten tulosten ja tuotteiden hyödyntäminen Suomalaiset tutkimusryhmät menestyvät Ulkomaiset tutkimusryhmät haluavat yhteistyötä Globaalit yritykset investoivat Suomeen Suomalaisten yritysten liiketoiminta kasvaa Uudet kasvuyrityksiä Kansainvälistymishaluinen yksityinen terveydenhuolto Innovaatiotoiminnan näkökulma painottuu tänne Laadukas ja tehokas julkinen terveydenhuolto

25 DM Innovaatioyhteistyöhön tarvitaan uusia verkostoja ja toimintamalleja Innovatiiviset julkiset hankinnat Yhteistyö kaupunkien, kuntien ja yritysten kanssa Palvelukokonaisuuksien kehittäminen Pilotit ja kokeilualustat osana tutkimusta -> parhaat käytännöt Ennakointi ja strateginen tutkimus TULA-uudistuksen haasteisiin vastaaminen SOTERKOn rooli asiantuntijana ennakoinnissa ja strategisessa tutkimuksessa keskeinen

26 "I believe that Finland is the epicentre of this New North a unique intersection of geography, infrastructure, education, good governance and business spirit. Bruce J Oreck, USA ambassador to Finland