Helsingin Väestönsuojeluyhdistys r.y. HEPeKo/HÄLYTYSRYHMÄ tammikuu 2017

Transkriptio

1 HÄLYTYSRYHMÄ Hälytysryhmä on HVSSY/HEPeKo:n valmiusryhmä, joka on poliisin tai pelastuslaitoksen kutsusta noin tunnin varoitusajalla valmis lähtemään kadonneiden henkilöiden etsintätehtäviin. Hälytysryhmä toimii osana Vapaaehtoista Pelastuspalvelua (Vapepa). Vapepa on pyyteetöntä, viranomaisia tukevaa, organisoitua kansalaistoimintaa. Helsingissä toimii paikallistoimikuntana Stadivapepa. Vapepaan kuuluu 52 organisaatiota, joukossa kaksi koiraliittoa: Suomen Palveluskoiraliitto (SPKL) ja Suomen Pelastuskoiraliitto (SPeKL). Hälytysryhmä on jaettu kolmeen ryhmään hälytyksen tehokkaamman kulun takia. Hälytysryhmän kokouksia järjestetään noin 5-6 kertaa vuodessa. Hyviin tapoihin kuuluu ilmoittaa, jos ei pääse osallistumaan kokoukseen tai tapahtumiin. Ryhmänjohtajat (RJ) ovat suorittaneet SPKL:n RJ-kurssin. Hälytysryhmänjohtaja ja muut ryhmänjohtajat valitaan vuosittain. Sekä koiranohjaajat että apuohjaajat ovat hälytysryhmän jäseniä. Äänivaltaisia hälytysryhmän kokouksissa ovat kaikki lukuun ottamatta kokeilta, joilla on vain läsnäolo-oikeus hälytysryhmän kokouksissa. VAATIMUKSET Valmiuden turvaamiseksi hälytysryhmään tarvitaan riittävä määrä jäseniä. Hälytysryhmän koko on päätetty rajoittaa noin 30 jäseneen. Parhaillaan jäseniä on 27. Koiranohjaajaksi haluavat hakevat hälytysryhmään apuohjaajaksi. Hälytysryhmään haetaan ilmoittamalla halukkuutensa hälytysryhmän johtajalle (Heli Herna). Hakemus käsitellään seuraavassa hälytysryhmän kokouksessa ja päätös tehdään enemmistön mielipiteen mukaan. Hakija pyydetään mukaan hälytysryhmän kokoukseen esittäytymään. Toimintaan pääsee mukaan myös ilman koiraa, mikä on hyvä tapa tutustua hälytysryhmän toimintaan. Apuohjaajat toimivat koirapartioissa suunnistajina ja viestiliikenteestä vastaavina ja osallistuvat hälytysryhmän harjoituksiin sekä koulutusjärjestelmän mukaisiin koulutuksiin. Hälytysryhmään hyväksytään ensin puolen vuoden kokelasajalle. Tänä aikana kokelaan tulee osallistua mahdollisimman moneen hälytysryhmän harjoitukseen ja etsintöihin. Etsintöihin ohjaajakokelas osallistuu kolmantena henkilönä koiranohjaajan ja apuohjaajan apuna. Uudet apuohjaajat voivat käydä hälytysryhmän harjoituksissa ja harjoitusvirroista suunnistamassa kokelasaikanaan. Kokelaiden tulee kokelasaikansa kuluessa osoittaa suunnistustaitonsa hälytysryhmän määrittelemällä tavalla. Kokelasajan päätyttyä kokelas kertoo, onko hän kiinnostunut tulemaan

2 hälytysryhmän täysivaltaiseksi jäseneksi. Hälytysryhmän jäsenet päättävät enemmistöperusteisesti, onko kokelas sopiva hälytysryhmän jäseneksi. Ennen hyväksymistä jäseneksi kokelaalle voidaan antaa velvoite parantaa osaamista jonkun tietyn asian osalta. Jokaisen hälytysryhmän jäsenen tulee toimia apuohjaajana ennen koiranohjaajaksi pääsyä, joten hälytysryhmään kannattaa liittyä ennen kuin omalla koiralla on koevaatimukset suoritutettuna. Koiranohjaajan pätevyys tarkoittaa sitä että sekä koiralla että ohjaajalla on riittävät valmiudet todellisiin etsintätehtäviin. Kun koirakko on saavuttanut vaaditun pätevyyden ja osoittanut käytännön osaamisen hälytysryhmän harjoituksissa tai etsinnöissä, koirakon tulee suorittaa hyväksytysti käyttöönottotarkastus (VIRTA) VIRTA-tarkastukseen pääseminen edellyttää ryhmänjohtajien suositusta. Tällöin on hälytasolle vaadittavien kurssien oltava voimassa ja suositeltavan henkilön soveltuvuus apuohjaajaksi etsinnöissä on tullut todeta hälytysryhmän harjoituksissa ja/tai etsinnöissä. Hyväksytysti suoritettu VIRTA-tarkastus tarkoittaa koiranohjaajaksi nostamista. Ensimmäisissä etsinnöissä uudelle koirakolle tulee määrätä kokenut kartturi. Koiran pätevyys osoitetaan pelastuskoirakokeissa ja vaatimuksena on tällä hetkellä yhden lajin B-tulos. B-kokeeksi hyväksytään kansallisten pelastuskoirakokeiden lisäksi seuraavat: - haku: IPOR haku B / HK3 / EK3 - jälki: IPOR jälki B / JK3 / FH2 - raunio: IPOR raunio B Koesuoritus on voimassa 2 v suorituspäivästä lähtien. Virta-vaatimukset tullevat muuttumaan vuoden 2018 alusta lukien siten, että palataan kahden lajin vaatimukseen ja siten, että tuo lajit ovat haku ja jälki. Ohjaajalla tulee olla suoritettuna vähintään Etsintäkurssi 1 ja SPR:n EA1. SPKL:n koulutuskorikaaviossa on kuvattu tarjolla olevat koulutukset ja niihin kannattaa hakeutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On huomattava, että koulutuksiin voi liittyä sekä ohjaajaan että koiraan liittyviä vaatimuksia. Hälytysryhmässä toimivan ohjaajan tulee hakeutua jatko- ja täydennyskoulutuksiin. Koulutuksiin kuuluvat muun muassa SPR:n henkinen tuki, viestikurssi ja muut Vapepan kurssit sekä hälytysryhmän sisäiset koulutukset. Näiden lisäksi hälytysryhmäläiset voivat päästä valtakunnallisille kursseille pelastusopistolle (PEO), mikäli ovat varattuna vss-tehtäviin tai kuuluvat peto-hälytysryhmään. Pelastuskoiran rotu on samantekevä, kunhan se sopii tehtävään fyysisiltä ja psyykkisiltä ominaisuuksiltaan. Ohjaajan puolestaan tule itse huolehtia siitä, että on tehtävien edellyttämässä kunnossa.

3 HÄLYTYKSET Hälytykset voivat tulla mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Toiminta on vapaaehtoista, eikä siitä makseta palkkaa. Työajalla tapahtuvaan hälytykseen lähteminen on sovittava itse työnantajan kanssa. Jos viranomainen määrää, silloin täytyy lähteä. Käytännössä tällainen voisi olla mahdollista lähinnä suuronnettomuuksissa tai muissa erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Pelastustoiminnassa ohjaajan täytyy osata työskennellä tiimissä, tarvitaan aitoa halua auttaa ihmisiä. Emme ole etsintäpaikalla yksin, vaan osa organisaatiota. Muita ryhmiä arvostetaan samoin kuin itseämme. Etsinnöissä tarvitaan sekä ryhmänjohtajia, koiranohjaajia että apuohjaajia. Toiminta viranomaisten kanssa edellyttää organisoitua rakennetta. PEKO-toimintaan ja koko vapepa-järjestelmään liittyy kurinalaisuus, joka ei ole ihmisten kiusaamista vaan kokonaisuuden toimivuuden kannalta tärkeää. Ryhmänjohtajan määräyksiä kuunnellaan, omin päin sooloilu on ehdottomasti kielletty. Johdon määräyksestä koiraporukkaa voidaan sijoittaa myös muihin tehtäviin, esim. etsintäketjuihin, liikenteenohjaukseen, autopartiointiin tai etsinnän johdon avustaviin tehtäviin mikä kulloinkin etsinnän kannalta on tärkeintä. Siksi on tärkeää hallita ainakin perusteet näistäkin tehtävistä. Helsingissä etsintäolosuhteet poikkeavat osittain muun maan tilanteesta. Puhtaita alueita on harvemmin. Suuri osa etsinnöistä on taajamaetsintää partiointiperiaatteella, jolloin etsintä voi kattaa talojen pihoja, kerrostaloalueita, puistoja jne eli alueita, missä on muita liikkujia kuten lenkkeilijöitä, koiran ulkoiluttajia, pyöräilijöitä jne. Kannattaa harjoitella myös rakennusetsintää sekä etsintää koira kytkettynä. Lähikunnissa on kuitenkin myös suuriakin metsäalueita, joten niissäkin olosuhteissa tulee osata etsiä. Myös jäljestysosaaminen on tarpeen meidänkin toimialueellamme. Täytyy tuntea omat rajansa ja osata sanoa ei, jos ei ole etsintäkunnossa esim. väsymyksen, sairauden tai alkoholin takia. Auttajasta ei saa tulla etsintätilanteessa autettavaa! Usein etsintä jää tuloksettomaksi. Joskus etsinnöissä voi tulla vastaan ikäviä tilanteita, kuten menehtynyt etsittävä, surevat omaiset jne. Näihin tilanteisiin kannattaa varautua ja muistaa, että kriisitilanteessa apua on tarjolla myös jälkikäteen. Jos etsinnän jälkeen olo tuntuu pahalta, kannattaa kääntyä ryhmänjohtajan puoleen mahdollisimman pian. On suotavaa, että jokaisen etsinnän jälkeen paikalla olleet pitäisivät keskenään purkutilaisuuden ryhmänjohtajan tai muun mukana olleen johdolla. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus pyytää tällaista tilaisuutta.

4 HARJOITTELU Hälytysryhmän jäsenen on pidettävä huolta omasta ja koiransa kunnosta ja osaamistasosta. Kokeet ja kurssit eivät tee koirasta ja ohjaajasta valmista työparia, vaan käytännön etsintätilanteita ja -taktiikkaa tulee harjoitella säännöllisesti. Lopullisen valinnan siitä, ketkä ovat valmiita käytännön etsintätehtäviin, tekevät hälytysryhmän ryhmänjohtajat. Hälytysryhmän harjoituksissa ei koiraa välttämättä varsinaisesti kouluteta, tärkeänä harjoituksen aiheena on koiran käyttötaktiikan opettelu ja harjoittelu, sekä ohjaajan koulutus. Koiran peruskoulutus hankitaan perusryhmien koulutuksissa sekä hälytysryhmän sisäisissä koulutuksissa. Hälytysryhmän harjoituksia järjestetään kuukausittain. Ole aktiivinen. Jos haluat lisää harjoituksia, ole valmis myös järjestämään niitä itse. Ja muista, että sinulla on tärkeä tehtävä toisten koirien treenaamisessa ihan samalla tavalla kuin HEPeKon perusryhmissäkin. Yhteistreenejä järjestetään Uudenmaan muiden pelastuskoirayhdistysten kanssa (Espoo, Vantaa, Porvoo, Lohja, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa ja Raasepori). Näihin saavat osallistua hälytasoiset koirakot, ryhmänjohtajat sekä apuohjaajat. HÄLYTYSRYHMÄSTÄ EROAMINEN, EROTTAMINEN JA VALMIUDESTA POISSAOLO Hälytysryhmästä eroaminen tapahtuu ilmoittamalla asiasta hälytysryhmän johtajalle tai omalle ryhmänjohtajalle. Asia todetaan seuraavassa hälytysryhmän kokouksessa, mutta ero tulee voimaan jäsenen haluamasta ajankohdasta lukien. Hälytysryhmän jäsen voidaan erottaa, mikäli hälytysryhmän enemmistö on sitä mieltä, että jäsen ei ole käyttäytynyt asiallisesti tai osoittanut riittävää osaamista tai osallistumista hälytyksiin tai hälytysryhmän harjoituksiin. Erotettavan henkilön tulee olla tietoinen asiasta. Hälytysryhmän jäsen voi kuitenkin olla henkilökohtaisesta syystä (esim. työesteet, sairaus tms.) poissa valmiudesta (joko etsinnöistä tai muustakin toiminnasta) lyhyemmän tai pidemmän ajan säilyttäen kuitenkin hälytysryhmän jäsenyyden. Poissaoloista tulee ilmoittaa hälytysryhmän johtajalle sekä omalle ryhmänjohtajalle. Ilmoituksessa on hyvä mainita, koskeeko valmiudesta poissaolo kaikkea toimintaa vai vain osaa siitä.

5 LOPUKSI Hälytysryhmä olemme me. Mieti, miksi olet mukana tässä toiminnassa. Varaudu erilaisiin tilanteisiin. Valmistaudu henkisesti kohtaamaan etsittävä mahdollisesti menehtyneenä. Pelastuskoiratoiminta ei ole kilpailua siitä, kenellä on paras koira tai kuka löytää kadonneen. Hälytyksissä tärkeä tieto viranomaisille on myös se, että tarkastettu alue on tyhjä. Me emme ole hälytyksissä yksin vaan mukana organisaatiossa. Ollaan asiallisia. Vaikka kyse on vakavasta asiasta, harjoittelun ei tarvitse olla vakavaa! Tervetuloa mukaan! KURSSEJA SPKL:n koulutuskorikaavio: Etsintäkurssi VAPEPA -antaa jokaisen vapaaehtoisen tarvitsemat perustiedot etsintään osallistumiseksi EA1 / SPR -ensiavun peruskurssi (16 h) -voimassa 3 vuotta EA2 /SPR -esitietovaatimuksena EA1 -ensiavun jatkokurssi (16 h) -voimassa 3 vuotta Hälytysryhmässä on sovittu, että ensiaputaidot tulee päivittää vähintään kerran kolmessa vuodessa hätäea-kurssilla. Suotavaa on tietysti myös EA1 ja 2-kurssien käyminen aika-ajoin. Henkisen tuen kurssi / SPR -erittäin suositeltava kurssi!

6 Viestikurssi/Vapepa Pelastuskoiraryhmänjohtajakurssi / SPKL Suunnistus -omia kursseja tai suunnistusliitto tms -jokainen voi harjoitella itsenäisesti: -harjoittele myös yöllä -suunnistajalla vastuu etsintätilanteessa, että etsittävä alue on käyty läpi suunnitelman mukaan Heli Herna Hälytysryhmän johtaja heli.herna (at) saunalahti.fi