Tämä argumenttipatteri on tarkoitettu toimimaan ylioppilaskuntien työvälineenä eduskuntavaalivaikuttamisessa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämä argumenttipatteri on tarkoitettu toimimaan ylioppilaskuntien työvälineenä eduskuntavaalivaikuttamisessa."

Transkriptio

1 Maksuton koulutus -argumenttipatteri Eduskuntavaalit 2011 SYL Lisätietoa: Matti Tujula / Jarmo Kallunki Yleistä Tämä argumenttipatteri on tarkoitettu toimimaan ylioppilaskuntien työvälineenä eduskuntavaalivaikuttamisessa. Lukuohjeet: ensin on otsikko (ts. pääargumentti), sitten sen alla ranskalaisilla viivoilla tarkentavia argumentteja jos tarvitsee väitellä. Joissain argumenteissa on myös mukana puoluekoodeja, jotka indikoivat mihin puolueisiin argumentit uppoavat erityisen hyvin. Puhelun kulku: maksuttomuudesta ehditte keskustella max. n. 10 min (kun pitää ehtiä puhua myös indeksistä). Siis: hallitse aikaa! Jos yksi argumentti ei tepsi ja ehdokas luulee voittaneensa sinut yhdessä argumentissa, siirry seuraavaan ja upota hänet siinä. Ei ole oleellista, että ehdokas uskoo kaikki argumenttisi, mutta pääasia on että hän uskoo niistä enemmistön ja siten vaaka kallistuu maksuttomuuteen. Huomautus: Mikäli käy niin, että jokin argumentti ei pure, tai vastaan tulee argumentteja joita ei tässä ole käsitelty, niin palautetta voi lähettää osoitteeseen - korjaamme tilanteen parhaiden kykyjemme mukaan. Sisällys: 1. Maksuton koulutus on hyvä juttu 2. Taloustilanne - miksi korkeakoulutuksesta leikkaaminen on typerää 3. Lukukausimaksut eivät ole hyvä juttu 4. Lukukausimaksuja puoltavat argumentit & Toolkit niiden torjumiseen 5. Erilaisten maksumallien torppaamisen Toolkit 1. Maksuton koulutus on hyvä juttu

2 1.1. Maksuton koulutus turvaa sen, että kaikki kyvykkäät ja motivoituneet nuoret voivat kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Jos tarvitsee: Suomi on joulun alla tulleen kanadalaistutkimuksen (HESA) mukaan paras maa siinä, että korkeakoulutus on kaikkien saatavilla ja kaikille mahdollinen. Lisätiedot: Iltalehti: Hesari:http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalaisilla+maailman+tasaarvoisimmat+opiskelumahdollisuudet+/ Argumentiksi: tästä asemasta kannattaa pitää kiinni. Miksi antaisimme muille maille tasoitusta ja hukkaisimme lahjakkaita opiskelijoita? Kok, Kesk, RKP: tämä on siis mahdollisuuksien tasa-arvoa. (Huom. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei välttämättä toimi vasemmistolle; he puhuvat lähtökohtien tasa-arvosta, ts. keskustelu kääntyy periytyvyyteen.) 1.2. Maksuton koulutus turvaa sen, että korkeinkin koulutus on kaikkien kansalaisten saavutettavissa OECD:n mukaan taloudellinen eriarvoisuus kulkee käsi kädessä koulutuksen saavutettavuuden eriarvoisuuden kanssa. Siksi maksuton koulutus on tärkeä vakuus yhdenvertaisuudesta ja keskeinen politiikkatoimi eriarvoisuuden vähentämisessä. Historiassa ollaan Suomessa rakennettu yksi maailman tasa-arvoisimmista koulutusjärjestelmistä - korkeakoulutuksen määrällinen laajentaminen on ollut oleellinen politiikkatoimi, ja maksuttomuus on turvannut saavutettavuuden. VAS, DEM, VIH: Julkisesti rahoitettu koulutus on keskeinen keino tuloeroja ja niiden kasvua vastaan taisteltaessa. 1.3 Maksuttomuus on selkein ratkaisu - kaikki nuoret ymmärtävät sen. - Tämä tukee kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia; jos olisi lukukausimaksut, niin niillä olisi heikommista asemista tulevia nuoria pelottava vaikutus. - Erilaiset maksumallit myös sekoittavat nuoria, ja mikäli nuoret eivät itse ymmärrä järjestelmää, niin vanhempien osaaminen muuttuu ratkaisevaksi. Silloin hyvässä asemassa olevien perheiden lapset saavat ansiottoman etulyöntiaseman Maksuttomuus on kilpailuetu

3 - Maksuton koulutus on suomalaisten korkeakoulujen etu - ikäluokkien pienetessä ja eurooppalaistuvan korkeakoulutuksen markkinoilla suomalaiset korkeakoulut alkavat tiiviimmin kilpailla ulkomaisten yliopistojen kanssa suomalaisista opiskelijoista. Maksuttomuus on tässä selkeä kilpailuetu. - Maksuton koulutus houkuttelee myös kv-opiskelijoita: kv-tutkinto-opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan (Niemelä 2008) Suomeen tullaan paitsi laadukkaan koulutuksen vuoksi, myös siksi että koulutus on ilmaista. 2. Taloustilanne - miksi korkeakoulutuksesta leikkaaminen on typerää Nykyisessä taloustilanteessa keskustelu saattaa kääntyä helposti leikkauslistoihin ja siihen, että korkeakoulutuksen julkista rahoitusta voitaisiin leikata ja korvata leikkaukset opiskelijoilta kerättävillä lukukausimaksuilla. Korkeakoulutus kilpailee julkisesta rahoituksesta mm. terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa; ikäpommi tulee, terveydenhuolto kallistuu ja verojakin pitäisi aina olla laskemassa. Mistä siis rahat vielä korkeakoulutuksen kustantamiseen? 2.a.) Koulutus ja talous 2.1. Korkeakoulutuksessa on jo tulossa säästöjä: 1.) ikäluokkien pieneneminen vähentää tarvetta, 2.) rakenteellinen kehittäminen vähentää päällekkäisyyksiä (profiloituminen) ja tehostaa hallintoa, 3.) välivuosien vähentäminen pidentää työuria Näistä tulee jo säästöjä pitemmällä aikavälillä Koulutus, erityisesti korkeakoulutus on tärkeä kasvutekijä muutosvaiheessa - kuten juuri taantumasta toipumisessa - Korkeakoulutus on tutkitusti tärkeä tekijä yritysten kasvuvaiheen alussa sekä tuotannon ja toimintatapojen muutoksissa. Kasvuvaihe ja tuotantorakenteen muutokset ovat edessä seuraavina vuosina, joten korkeaa koulutusta tarvitaan. - Korkea koulutus tekee työntekijöistä joustavampia, ja he ovat pystyvämpiä ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja ja teknologiaa. He myös edistävät muiden työntekijöiden valmiuksia uusien toimintatapojen omaksumiseen (koska työntekijät oppivat toisiltaan). - Tutkimusten mukaan koulutus parantaa talouskasvua, ja erityisesti korkea koulutus selittää OECD-maiden talouskasvun eroja. Korkeakoulutuksesta leikkaaminen merkitsee edun luovuttamista muille OECD-maille. - Laajasti korkeasti koulutettu väestö mahdollistaa sen, että perustutkimuksen tulokset leviävät nopeasti teollisuuden käyttöön ja ne voidaan käyttää tehokkaasti innovaatiotoiminnassa

4 2.3. Korkeampi koulutus parantaa työntekijöiden tuottavuutta - Tuottavuuden parantaminen on pienenevien ikäluokkien johdosta merkittävimpiä tulevaisuuden talouskasvun lähteitä (lähde esim. Tanskasen Kasvutyöryhmä). Korkealla koulutuksella parannetaan työntekijöiden tuottavuutta (Asplund 2006) - ja siten korkeakoulutuksesta leikkaaminen on omaan nilkkaan potkimista. - Erityisesti korkeakoulutus on innovoinnin pääedellytys, ja siksi leikkaaminen korkeakoulutuksesta vähentää Suomen mahdollisuuksia löytää uusia tuotannonaloja ja löytää uusia nokioita Tulevaisuudessa korkea osaaminen on Suomen elinehto - Tietoyhteiskunta ja osaamiseen perustuva talous edellyttävät tietoa ja osaamista - ja se taas riippuu korkeakoulutuksesta. - Korkeakoulutuksen turvaaminen tuottaa tulevaisuuden talouskasvua, jolla kustannetaan terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. - Yhteiskunnalle koulutukseen investoiminen on tuottoisampaa kuin fyysiseen pääomaan kuten tehtaisiin tai muihin sijoituksiin investoiminen -> yhteiskunnan ei kannata leikata tukeaan koulutukselta, vaan pikemminkin järkevää olisi kasvattaa koulutusinvestointeja (vaikka taloustilanne huomioon ottaen se ei nyt liene mahdollista, niin huom.! Esimerkiksi viime laman aikana yhteiskunnalla oli rohkeutta luoda opintorahajärjestelmä jolla turvattiin opiskelijoille mahdollisuus opiskella ja rakentaa tulevaa hyvinvointia.) 2.b.) Lukukausimaksut - eli kustannusten ulkoistaminen yksilöille 2.5. Maksuttomuus on arvovalinta -Mikään ei pakota leikkaamaan koulutuksesta, myös 90-luvun laman aikaan Suomessa panostettiin tutkimukseen ja koulutukseen Lukukausimaksut ovat velaksi opiskelemista - Todellisuus: harvalla opiskelijalla on omasta pussista varaa maksaa lukukausimaksut. Niinpä he menevät töihin tai ottavat lainaa. - Asettamalla lukukausimaksut ja laittamalla opiskelijat ottamaan velkaa niiden maksamiseksi valtio ulkoistaa koulutuksesta tulevan velan yksilöille. - Nuoret joutuvat jo maksamaan kaiken sen valtionvelan, joka on jo otettu - ei ole oikeudenmukaista, että heidät laitetaan maksamaan vielä lisää velkaa, joka on vieläpä heille henkilökohtaiseksi ulkoistettu.

5 -> Opiskelijat maksaisivat sekä omat opintolainansa että vanhempien sukupolvien ottamat lainat, joilla nämä ovat kustantaneet oman maksuttoman koulutuksensa Koulutus ei takaa suuria tuloja, joten maksujen siirtäminen opiskelijoille ei ole oikeudenmukaista eikä järkevää talouspolitiikkaa -Suomessa on keskimäärin pienet tuloerot, joten koulutus ei ole suurimmalle osalle kannattava taloudellinen sijoitus -> yhteiskunnan kannattaa tukea kouluttautumista. -Jos korkeakoulutetuilta aletaan periä lukukausimaksuja, johtaa se paineeseen kasvattaa korkeakoulutettujen palkkaa - tämä johtaa pidemmällä aikavälillä tuloerojen kasvuun. - Korkeakoulutuksen taloudellinen kannattavuus ja hyöty on pitkälti opiskelualakohtaista, ei suoraan korkeakoulutuksesta johtuvaa. VAS: siis lukukausimaksut = tietoinen tuloerojen kasvattaminen 2.8 Työmarkkinat ovat aikaisempaan verrattuna pätkittyneet ja pysyvät työsuhteet ovat hajoamassa - Koulutustutkinnoilla ei ole enää työmarkkinoilla samaa arvoa kuin aikaisempina vuosikymmeninä (nk. tutkintojen inflaatio), eikä koulutustutkinto enää takaa vakituista työpaikkaa eikä parempaa toimeentuloa[2]. Miksi siis panostaa pitkään korkeakoulutukseen (9+3+5(+2)), jos tutkinnon oletettu nettoarvo on lukukausimaksujen tai graduate taxien johdosta sama kuin matalamman koulutuksen aloilla (9+3)? Tällöin kansallisen tietoyhteiskuntahankkeen ja tietoon perustuvan osaamistalouden tulevaisuus ei näytä realistiselta. - Työelämätutkijoiden mukaan nykyistä työelämää kuvaa pätkittyminen ja pysyvien työsuhteiden väheneminen sekä työelämän muuttuminen projektiluonteiseksi. Ennusteiden mukaan tulevaisuuden työmarkkinoilla tämä piirre on yhä voimakkaampi. Lukukausimaksu tekee koulutuksesta valtavan riskisijoituksen tästä näkökulmasta. 2.9 Nuorilta leikkaaminen riittää jo! On jo leikattu: - Toimeentulotuen leikkaus koulutuksesta kieltäytymisen vuoksi -Opintotukiratkaisussa tuli jo keppiä ja sen arvo on edelleen pienempi kuin 90-luvun laman aikaan. - Toimeentulotuen varassa elävät eivät käytännössä saa lapsilisiä - Valtiolle nyt otettu velka tulee nuoren sukupolven maksettavaksi 3. Lukukausimaksut eivät ole hyvä juttu

6 3.1. Lukukausimaksu murtaa yhdenvertaisuuden - Ne, joilla on varaa, voivat opiskella. Silloin lukukausimaksut voimistavat sosioekonomisen aseman (vanhempien koulutuksen) määräävyyttä koulutusvalinnoissa (nk. koulutuksen periytyvyys). - Pienikin lukukausimaksu toimii pelotteena ja kannustinloukkuna heikommista yhteiskunnallisista asemista tulevien perheiden lapsille. Tästä on esimerkkejä - jo 500 riittää tämän pelotevaikutuksen aikaan saamiseksi (ks. Saksan tietyt osavaltiot, Itävalta: Saksassa käyttöön otetut 500e maksut riittivät siihen, että alempien tuloluokkien lasten suhteellinen osuus korkeakoulutuksessa putosi huomattavasti). - Suuremmat lukukausimaksut taas eriarvoistavat voimakkaasti maksukyvyn mukaan Maksun suuruus on vähemmän tärkeä kuin periaatteellinen lukukausimaksuihin siirtyminen - Lukukausimaksut nousevat valtavaa tahtia, vaikka alkuperäinen ajatus olisikin ollut niin sanotut pienet maksut. Nousuvauhti maailmalta saatujen kokemusten valossa on keskimäärin noin kolminkertainen yleiseen inflaatiotasoon nähden - se tarkoittaa, että siinä missä auton hinta nousee esimerkiksi vuodessa 2 %, lukukausimaksu nousee 6%. Viidessä vuodessa tämä tarkoittaisi auton hinnan nousua n. 10%, mutta samassa ajassa lukukausimaksu nousee lähes 40%. Esimerkiksi Englannissa, jossa on syksyllä mellakoitu ( oot varmaan nähny uutisista ), maksut ovat nousseet kymmenessä vuodessa kymmenkertaisiksi. - Joskus sanotaan, että tuhat euroa on pieni summa. Opiskelijalle tuhat euroa on kahden kuukauden tulot. Pienten maksujen puolesta puhujat ovat menettäneet käsityksen siitä, mitä opiskelijan arki on. 3.3 Pienetkin lukukausimaksut lisäävät työssäkäyntiä, ja valmistumisajat yleensä pitenevät. -Opiskelijat eivät nytkään ole halukkaita ottamaan lainaa (vain 15% ottaa lainaa säännöllisesti ja 36% koko opiskeluaikanaan) joten opiskelijat kattaisivat maksut lisääntyvällä työssäkäynnillä -Tämä on kestämätöntä, sillä valmistunut maksaa enemmän veroja kuin opintoihin liittymättömiä töitä tekevä. -Opiskelijat keräisivät rahaa lukukausimaksuja varten työskentelemällä myös ennen opiskelemaan hakemista, joten välivuodet lisääntyisivät entisestään Lukukausimaksu eriarvoistaa opiskelijat voimakkaasti opiskelualan mukaan - Eri alojen opiskelijoilla on alasta riippuvat erilaiset mahdollisuudet suorittaa tutkinto, joten maksullisuus eriarvoistaa eri alojen opiskelijat. - Edellisen myötä myös tutkimusrahoitus voi vinoutua putkitutkintoja tuottavien alojen hyväksi ja eriarvoistaa oppialat.

7 - Myös eri korkekouluissa opiskelijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet opiskella - maksut eriarvoistaisivat näin myös eri korkeakoulujen opiskelijat. Tämä on kestämätöntä, sillä suomalaisessa ajattelussa kaikista korkeakouluista on voitava valmistua hyvällä koulutuksella ja tutkinnolla Lukukausimaksu eriarvoistaa korkeakoulut - Alarakenteen erilaisuuden ja houkuttelevuuden erojen vuoksi maksut eriarvoistaisivat myös eri korkeakoulut itsessään. Tämä on kestämätöntä, sillä suomalaisessa ajattelussa kaikista korkeakouluista on voitava valmistua hyvällä koulutuksella ja tutkinnolla Koulutuksen keskeyttämiset yleistyvät - Tämä on aivan selvä OECD:n kaikkialta maailmasta osoittama tulos. (OECD) - Kun rahat loppuvat tai lainaa ei uskalla ottaa, opinnot on keskeytettävä. - Kun opiskelija saa työpaikan, mikä enää motivoi häntä suorittamaan tutkintonsa loppuun? (Jos työstä maksetaan taidon mukaan, niin tutkintotodistus on tällöin pelkkä paperi.) Huom. Keskeytysargumentti korostuu, jos maksumalli on esimerkiksi 12 lukukautta ilmaiseksi ja sen jälkeen opiskelijan rahaa tiskiin tai vastaava aikaan sidottu maksuttomuus Lukukausimaksut tuottavat putkitutkintoja - Valmistuminen on joidenkin opiskeljoiden kohdalla nopeampaa, mutta tutkinnoista tulee putkitutkintomaisempia: paitsi tarpeettomat, niin opiskelija karsii myös tarpeelliset rönsyt nopeamman valmistumisen toivossa. - Innovoinnin keskeinen lähde on juuri monialaisuus ja rönsyt, ja siksi putkitutkinnot heikentävät innovatiivisuutta. Putkitutkinnot eivät ole tietointensiivisen ja osaamiseen perustuvan talouden näkökulmasta yhtä hyödyllisiä kuin monipuoliset ja laajaa osaamista tuottavat tutkinnot. - Nopeasti muuttuva työelämä vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä, ja laajapohjainen tutkinto antaa tähän paremmat valmiudet kuin putkitutkinto Lukukausimaksut heikentävät tutkintojen laatua - Kun opiskelija maksaa, niin hän tekee paljon helpommin ratkaisuja, joissa mennään aidan matalimmasta kohdasta yli (ottaa helpompia kursseja, käyttää pinnallisia oppimisstrategioita). Kun näitä pieniä valintoja tehdään paljon, niin ne kasautuvat ja lopputuloksena on laadultaan heikompi tutkinto. - Maksuttomuuden hyöty näkyy tässä hyvin: kv-vertailussa on havaittu, että suomalaisia korkeakoulutettuja arvostetaan maailmalla, kun tiedetään tutkinnot laadukkaiksi.

8 3.9. Lukukausimaksut muuttavat opiskelja-opettaja -suhteen asiakas-tuottaja -suhteeksi. - Nykyään vallitsee kumppanuusajattelu, ja opiskelijaa kohdellaan nuorempana kollegana. Tämä periaate rikkoutuisi, ja opettajista tulisi palveluntarjoajia siinä missä kuka tahansa muukin konsultti. - Ei ole toivottavaa, että opiskelija muutettaisiin reklamointeja tekeväksi kuluttajaksi. Tämä tuhoaisi akateemisen yhteisön hengen. - Niin kutsuttu (amerikkalainen) konsumerismi yleistyisi, ja tekisi koulutuksesta viihdykkeen ( edutainment ), ei vakavan itsensä kehittämisen ja ihmisenä kasvamisen tilanteen. Huom. Toimii VAS. [Vasemmistolle: Lukukausimaksujen käyttöönotto johtaa valtion vetäytymiseen rahoitusvastuustaan - Kansainväliset esimerkit: Australia 90-luvulla alkoi vähentää rahoitusta (ks. EAG), Englanti 2010.] 3.10 Ulkomaille lähtemisen paine lisääntyy lukukausimaksujen myötä - Miksi opiskella Suomessa, jos samalla rahalla saa ulkomailta kotimaisia paremman huippututkinnon? Ja miksi tulla enää takaisin, kun ulkomailla saa sillä tutkinnolla parempaa palkkaa? - Em. liikkuvuus on aivovientiä, johon pienellä, osaamiseen luottavalla, sitä korostavalla ja siihen perustuvalla kansantaloudella ei missään olosuhteissa ole varaa. - Maksullisuus tuskin houkuttele maksuttomuutta paremmin 4. Lukukausimaksuja puoltavat argumentit & Toolkit niiden torjumiseen 4.1. Koulutuksen periytyvyyden johdosta maksuton korkeakoulutus on tulonsiirtoa köyhiltä (jotka eivät osallistu niin aktiivisesti korkeakoulutukseen) rikkaille (jotka osallistuvat). Siksi lukukausimaksujen asettaminen olisi yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista. Vastaus: 1) Mutta lukukausimaksu vain vahvistaa koulutuksen periytyvyyttä, ei suinkaan poista sitä. Siksi maksullisuuden ehdottaminen periytyvyyden lääkkeeksi on sama kuin nostaisi kädet pystyyn periytyvyysongelman edessä. Sen sijaan periytyvyys on lähtöisin jo alemmilta koulutusasteilta, ja erityisesti peruskoulusta toiselle asteelle siirtyminen on ratkaiseva taitekohta. Siihen pitäisi puuttua, korkea-asteella puuttuminen on vähän myöhäistä. (* Lisää periytyvyydestä patterin

9 lopussa.) 2) Korkeakoulutetut lisäävät yhteiskunnan henkistä henkistä ja materiaalista hyvinvointia josta hyötyvät myös ne jotka eivät osallistu korkeakoulutukseen. (Vrt. rokotukset joista kaikki maksavat verotuksessa mutta vain osa niitä saa, silti myös rokottamattomat hyötyvät siitä että taudit eivät leviä. Toinen esimerkki: kouluttamalla esimerkiksi yhteiskuntieteilijöitä yhteiskunta saa paitsi verotuloja, myös aktiivisia kansalaisia jotka osaavat pitää poliitikot aisoissa ja poliittisen järjestelmämme terveenä.) 4.2. Työuria pitäisi pidentää alkupäästä, ja lukukausimaksu toimisi hyvänä piiskana nopeampaan valmistumiseen. Vastaus: Itse asiassa lukukausimaksut lisäisivät opiskelijoiden työssäkäyntiä. Opiskelijallahan on kolme vaihtoehtoa: 1.) vanhemmat maksaa, 2.) ottaa lainaa tai 3.) mennä töihin. Kukaanhan ei kannata vaihtoehtoa 1.) - eihän? Toisaalta tiedetään, että opintolainaa ottaa säännöllisesti vain 15 % opiskelijoista, ja koko opiskeluaikanakin vain kolmannes - voidaan olettaa, että sama osuus tekisi näin lukukausimaksujenkin kohdalla. Toisin sanoen: kaksi kolmasosaa kävisi enemmän töissä, ja työssäkäynti tiedetään suurimmaksi opintoja hidastavaksi tekijäksi. Lisäksi opiskelijat todennäköisesti keräisivät säästöjä opintoja varten jo ennen opiskelemaan hakemista joka lisäisi välivuosia. Meillä on jo opintoaikojen rajauslait ja tulosvastikkeellisen opintotuen rajaus - se riittää. 1.) Yliopistoissa opintoajat on rajattu 5+2 vuoteen (Yliopistolaki, 37 ), 2.) Ammattikorkeakouluissa tavoiteaika + 1 vuoteen. (Ammattikorkeakoululaki, 24 ) 3.) Opintotuki rajattu 55 kuukauteen. Lisäksi 5 op / kuukausi -ehto... ja opintoaikojen rajaus alkaa näkyä tilastoissa vasta Kansainvälisesti voi taas verrata: osassa Saksan osavaltioita otettiin käyttöön lukukausimaksuja v alkaen, sekä yleisiä maksuja että opinnoissa viivästyneille tulevia lisämaksuja. Ja edelleen Saksassa on Euroopan pisimmät opiskeluajat (Lehikoisen raportti, OKM 2010:11, s. 29). Joillekin opiskelijoille lukukausimaksu toimisi valmistumisen nopeuttamisessa, mutta käytännössä vain niille joilla ei ole korkeakoulusta tai elämäntilanteesta (lapset, sairastuminen) johtuvia hidastavia tekijöitä Lukukausimaksut toisivat lisää rahaa koulutukseen, joten laatu paranisi Vastaus: Rahalla ei ole suoraa kytköstä laatuun, ja laadun riippuvuus rahasta ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi Suomessa peruskoulun kustannukset ovat maailman alhaisimpia, ja laatu maailman

10 parasta (PISA). Kansainvälinen esimerkki Latviasta kertoo, että lukukausimaksujen käyttöön oton jälkeen opetuksessa ei muuttunut mikään - ne vain tulivat maksullisiksi ja kaikki jatkui muuten niin kuin ennenkin. Hinta ja laatu välttämättä ole yhteydessä senkään vuoksi, että maksuja käytetään tosiasiassa myös brändäämiseen, statussymbolina ja mainostemppuna, esim. Iso-Britanniassa ja USA:ssa. Lukukausimaksujen kautta saatava raha ei myöskään ole merkittävä, kun se suhteutetaan korkeakoulun koko budjettiin. Esimerkiksi Oxfordissa ja Harvardissa toiminnan pyörittämiseen käytettävä raha tulee pääosin sijoituksista ja pääomasta - ei lukukausimaksuista. Viimein, mikään ei takaa sitä, että rahat edes menevät koulutukseen Korkeakoulutettu hyötyy koulutuksestaan, joten hyötyjän tulisi maksaa Vastaus: Ensinnäkin eri alojen tutkintojen tuottama tulohyöty vaihtelee radikaalisti - korkeakoulutettujen keskinäiset tuloerot ovat suuremmat kuin korkeakoulutettujen ja toiselta asteelta valmistuneiden väliset erot (Asplund 2006). Toiseksi on tärkeää erottaa palkan kautta tuleva hyöty ja pääomatulojen kautta tuleva hyöty. Koulutuksen hyödystä tehtyjen tutkimusten mukaan Suomessa muodollisen koulutuksen erot selittävät vain pienen osan tuloeroista (Asplund 2006). Tutkimustiedon mukaan: 1.) Tulonsiirrot, erityisesti progressiivinen verotus, hävittää pääosan korkeakoulutuksen tuottamasta palkkahyödystä. 2.) Korkeimmin koulutettujen tuloetu toteutuu käytännössä pääomatulojen kautta. Jos halutaan puuttua korkeimmin koulutettujen tuloetuun, järkevämpi tapa siihen onkin pääomatuloverotuksen tarkistaminen, ei lukukausimaksut. Toisaalta, kun puhutaan korkeakoulututkinnon tuottamasta hyödystä, on laskelmissa otettava huomioon myös niin sanotut vaihtoehtoiskustannukset: koulutuksessa ollessaan opiskelija ei ole töissä, ja sitä kautta on ajateltava niin, että hän menettää mahdollisia palkkatuloja. Keskipalkan ( ) kautta arvioituna opiskelija menettää opintojensa aikana (n. 6 vuotta) saamatta jääneinä tuloina noin Toisin sanoen: ei korkeasti kouluttautuminen opiskelijalle ilmaista ole tälläkään hetkellä. Huom. Valtiolta jää toki verotuloja vastaavasti saamatta, mutta on aivan selvää että yksilölle tästä

11 tulee suurempi rahallinen tappio Kansainväliset paineet: EU, OECD ja muut painostavat lukukausimaksujen käyttöönottoon. Vastaus: Millään ylikansallisella toimijalla ei ole määräysvaltaa Suomen koulutuspolitiikassa - koulutuspolitiikka on EU:nkin piirissä tunnustettu kansalliseen päätöksentekoon kuuluvaksi asiaksi, eikä EU:lla ole mitään toimivaltaa korkeakoulutuksessa. Lukukausimaksujen käyttöönotto on valtion oma päätös - se on kansallinen arvovalinta!! Varsinkin Persuille, Kepulle: Miksi toisaalta pitäisi seurata kansainvälistä esimerkkiä silloin, kun se on huono? Eihän kukaan hyppää kaivoonkaan kenenkään esimerkin vuoksi Koulutuskauppaan osallistuminen edellyttää toimivia kotimarkkinoita Vastaus: Ei edellytä. Kansainväliset markkinat ja kansallinen koulutus ovat eri asioita. Kok, Kepu: Ei edellytä. Valtioneuvosto on tämän jo todennut päättyvällä vaalikaudella, kun se teki päätöksen koulutusviennin strategisista linjauksista Opiskelijan olisi hyvä olla asiakas - asiakas on aina oikeassa ja kuluttaja voi äänestää jaloillaan Vastaus: Opiskelija on korkeakouluyhteisön täysivaltainen jäsen jo nyt. Opiskelija on siis asiakasomistajaa vastaavassa asemassa - pelkkä asiakkuus olisi takapakkia 50-luvulle. Suomen kokoisessa maassa, jossa on n. 40 korkeakoulua, ei ole todelliset markkinat. Valinnanvaraa ei juuri ole, jos haluaa tiettyyn koulutukseen - tämän voi itse kukin todeta helposti koulutusvastuuasetuksesta, ja todellisuuden näkee kun katsoo korkeakoulujen tiedekunta- ja osastorakennetta. Korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen (eli päällekkäisten koulutusrakenteiden purku) vielä vähentää tätä valinnanmahdollisuutta. Jaloillaan ei siis voi äänestää. Markkinoistamisessa ei siksi ole järkeä. Korkeakouluissa tulee aina olemaan valintakokeet tai joku muu karsintamekanismi (soveltuvuuden ja kyvykkyyden testaamiseen), joten mitään aitoa valintaa ei ole - valinnanvapauden lisääminen maksullisuudella ei ole realistista.

12 4.8. Markkinoistaminen olisi hyvä keino koulutuskysynnän ja -tarjonnan kohtaamistamiseksi Vastaus: Ei ole. Markkinoistaminen tutkitusti parantaa paremmista yhteiskunnallisista asemista tulevien perheiden lasten asemaa ja heikentää heikommista asemista tulevien asemaa. Tästä on tutkimuskirjallisuutta hyllymetreittäin. Keskeinen syy on se, että paremmissa asemissa olevat tuntevat koulutusjärjestelmän eli ajatellut markkinat paremmin kuin muut, ja se antaa heille suuren etulyöntiaseman koulutusvalintoja tehtäessä Koulutus on kuin mikä tahansa markkinahyödyke, joten koulutuskauppa on oikea ratkaisu (Tämä on ideologinen väite, joten alla vähän raskaampaa kalustoa tätä varten.) Vastaus: Ei ole. Koulutus ei ole mikään porkkana, jonka voi heittää pois jos se ei maistu. Koulutus muuttaa opiskelijaa, hänen ajatteluaan ja muita henkisiä ominaisuuksia pysyvästi - niitä ei voi riisua pois eikä oppimishistoriaa kääntää niin, että koulutuksen vaikutus häviäisi. Koulutus myös kestää kauan, eikä ihmisellä ole elinikänsä aikana montaa mahdollisuutta hankkia tuote. Nämä tekevät koulutuksesta hyvin erilaisen asian kuin mitä markkinahyödykkeet ovat. [Sivistysihmisiin toimii: Markkinoistaminen johtaa vain pinnalliseen edutainment tiin. Tarkemmin: ] Markkinoistajien väite: markkinakilpailu tuo laatua ja vaihtoehtoja. Vastaväite: tämä ei ole toiminut tv-kanavienkaan kohdalla, miksi se toimisi koulutuksessa? (Huom. Idea on että tv-kanavat vastaavat kouluja paremmin kuin omenat.) Michael Apple ( ) toteaa tutkimuksiin viitaten, että markkinaistaminen ei ole rohkaissut moninaisuutta sen paremmin opetussuunnitelmissa, pedagogiikassa kuin organisaatiossakaan. Päinvastoin valtavirta on vahvistunut ja vaihtoehdot vähentyneet. (Apple 2000, 240.) - Tämä muuten voi johtua siitä, että kuten poliitikot politiikassa ( äänten markkinoilla ), myös koulut pyrkisivät markkinatilanteessa kohti keskustaa eli mahdollisimman laajan suosion saamiseen. Se vie kehityksen pois erikoistumisesta ja keskinkertaistaa kaikki laitokset - johtaa sivutuotteena siihen, että erikoisaloja ja erilaisia oppijoita huomioidaan yhä vähemmän. Markkinoistaminen siis tuottaa profiloitumiselle vastakkaisen prosessin. Phillip Brown (Cardiff University): markkinoistaminen tuottaa etulyöntiaseman hyvin koulutettujen perheiden lapsille: heillä on enemmän kulttuurista ja sosiaalista pääomaa eli

13 tietoa siitä mikä koulutus on laadukasta ja missä kannattaa kouluttautua (= mikä koulutus varmistaa parhaat tulot) ts. he osaavat tehdä kannattavampia koulutusvalintoja kuin alemman koulutustason perheet. (Ongelma: tämähän on totta nytkin koulutuksen periytyvyyden kautta. Mutta markkinoistaminen siis vahvistaisi tätä eriytymiskehitystä.) 5. Erilaisten maksumallien torppaamisen Toolkit 5.1. Lainat Yleensä: lainat ovat velaksi opiskelemista. Koulutus lainaa vastaan on suuren riskin investointi, sillä korkeakoulutettujen työllistyminen on entistä epävarmempaa ja korkeakoulutus ei Suomessa takaa korkeampia tuloja. (Tätä kutsutaan tutkimuskirjallisuudessa tutkintojen inflaatioksi.) Samoin korkeakoulutettujen tuloetu suhteessa muihin koulutusryhmiin on laskenut 2000-luvulla (ks. Asplund 2006), joten korkeakoulutettuja voidaan pitää ihan samanlaisena työvoimana kuin muitakin koulutusluokkia. Lisäksi eri aloilla työllistyminen ja palkat ovat hyvin erilaisia (ks. Uraja rekrytointipalvelujen selvitykset, myös Asplund). Pätkätyöt ovat myös korkeakoulutettujen arkea, ja työelämän asiantuntijoiden mukaan kehitys tulee jatkumaan. Tämä kasvattaa koulutuksen riskisijoitusluonnetta merkittävästi, joten lainan ottaminen kouluttautumista varten on tulevaisuudessa yhä epätodennäköisempää Pankkilaina Hyvät puolet: - On kaikille mahdollinen. - Opiskelija maksaa koulutuksesta (pääasiassa) vasta valmistumisen jälkeen, joten lukukausimaksu ei periaatteessa ole este opiskelulle. Huonot puolet: Laina ei mitenkään huomioi tulevaa työllistymistä ja palkkaa. Koulutus ei takaa hyviä tuloja eikä työllistymistä (niin kuin joskus ennen), joten: - opiskelija ei uskalla ottaa lainaa - tämähän näkyy jo nyt opintolainan käyttöhaluttomuutena, - pankin riski lainan myönnössä on iso - tämän seurauksena lainan korko on suuri, - jos opiskelija ei työllisty tai työllistyy matalan palkan alalle (esim. lastentarhanopettaja, opettajat, humanistit ym.), niin lainan takaisinmaksussa tulee kohtuuttomia ongelmia, - lainan takaisinmaksun ajankohta tärkeä - todennäköisesti se osuu työuran alkupäähän, jolloin tulot ovat pienemmät, pitäisi hankkia asunto ja perustaa perhe - tämä aiheuttaa ongelmia vastavalmistuneille. (Yhteenvetona: Käytännössä lainamalli on kuitenkin este koulutukseen osallistumiselle.)

14 Tulosidonnainen valtionlaina Idea lyhyesti: valtio takaa opiskelijan lainan, ja opiskelija alkaa maksaa lainaa takaisin, mikäli hänen tulonsa ylittävät jonkun tietyn ennalta-asetetun kynnyksen - esim. jokin keskipalkka. Mikäli opiskelijan tulot eivät ylitä kynnystä, hän ei maksa. Maksu voi tapahtua verotuksen yhteydessä, ja maksuosuus on esim. %-osuus kuukausipalkasta. Opiskelija maksaa lainaa niin kauan kuin sitä on jäljellä, mutta vain niinä kuukausina jolloin hänen tulonsa ylittävät kynnysarvon. (Takaisinmaksu katsotaan vain palkasta, ei esim. siitä onko opiskelija valmistunut vai ei.) (Kynnyspalkka voi olla inflaatiokorjattu - ts. palkkojen yleinen nousu voidaan ottaa huomioon.) (Tätä lainamuotoa on tutkittu kansainvälisesti paljon, ja alla olevaa voi väittää tutkimustiedoksi. Lisätietoa SYL:n avausseminaarin kalvoista ja ks. Barr 2004) Hyvät puolet: - Opiskelija maksaa koulutuksesta (pääasiassa) vasta valmistumisen jälkeen, joten lukukausimaksu ei periaatteessa ole este opiskelulle. - Tämä lainamalli huomioi tulevan työllistymisen ja palkkatason. - Kynnystulo joustavoittaa lainan takaisinmaksua ja poistaa yksilöltä sen taloudellisen riskin, että koulutuksen jälkeen hän ei työllistykään. - Lainan takaisinmaksu ei ajoitu työuran alkupäähän niin voimakkaasti. Huonot puolet: - Alempien yhteiskunnallisten asemien perheiden lainanottohalukkuus on tutkimuksissa todettu vähäiseksi (nk. velka-aversiivisuus ), siitä huolimatta että valtio takaisi lainan - niinpä jopa tulosidonnainen laina muodostaa esteen näiden perheiden lapsille. - Suomessa ei yleisesti ole lainanottamisen kulttuuria, joten on kyseenalaista käytettäisiinkö tätäkään lainamuotoa laajemmin. Todennäköisemmin opiskelijat kävisivät töissä, ja pitäisivät enemmän välivuosia työssä käymiseksi ja lukukausimaksujen maksamiseksi työtuloilla. - Valtiontalouden asiaintuntijan (etunenässä Raimo Sailas) kauhistelevat kotitalouksien velkaantumista - miksi opiskelijat ovat ne poikkeus, joita siihen ehdoin tahdoin halutaan kannustaa? -Valtio tai korkeakoulut eivät hyötyisi taloudellisesti lainoista kovinkaan paljon, sillä takaisinmaksuosuus jäisi pieneksi osan tulojen jäädessä kynnyksen alle ja osan mennessä valtion takaukseen. Miksi siis laittaa edes pystyyn koko järjestelmä? 5.2. Voucher l. opintoseteli - Idea lyhyesti: Voucherilla opiskelija saa opiskella yhden tutkinnon, tietyn määrän lukukausia tai tietyn opintopistemäärän ilmaiseksi

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Lukukausimaksujen tulevaisuus

Lukukausimaksujen tulevaisuus Lukukausimaksujen tulevaisuus Ylijohtaja Anita Lehikoinen Lukukausimaksut vai ei? Mihin ja miten tutkintokoulutuksen maksullisuus vaikuttaa? 31.1.2013 Tampereen yliopisto Lukukausimaksut Lukukausimaksujen

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

OPISKELIJAT YLIOPISTOJEN TULEVAISUUDEN VISIOISSA: MITEN ARVIOIDA TIETEELLISESTI YLIOPISTO-OPINTOJEN KAUPALLISTAMISTA?

OPISKELIJAT YLIOPISTOJEN TULEVAISUUDEN VISIOISSA: MITEN ARVIOIDA TIETEELLISESTI YLIOPISTO-OPINTOJEN KAUPALLISTAMISTA? OPISKELIJAT YLIOPISTOJEN TULEVAISUUDEN VISIOISSA: MITEN ARVIOIDA TIETEELLISESTI YLIOPISTO-OPINTOJEN KAUPALLISTAMISTA? Jari Kaivo-oja, Teemu Haukioja & Ari Karppinen Alustus, Tiistai 23.4. klo 12.05-12.25

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013. Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry

Hyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013. Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Hyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013 Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Koulutuspoliittinen linjapaperi 2013-2015 Tasa-arvoinen koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikka on tärkeintä vapauttavaa,

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto Mikä ihmeen kaksiportainen opintotuki Miten vaikuttaa opintojen rakenteisiin Mitä TYY tekee

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Eurooppalainen korkeakoulutusalue vuonna 2015: Bolognan prosessin eteneminen

Eurooppalainen korkeakoulutusalue vuonna 2015: Bolognan prosessin eteneminen Eurooppalainen korkeakoulutusalue vuonna 2015: Bolognan prosessin eteneminen Korkeakoulutuksen Bolognan prosessin ministerikokouksen yhteydessä Jerevanissa julkaistava raportti tarkastelee monipuolisesti

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite OKM/2/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Pyydettynä lausuntona Opetusalan

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä?

Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä? Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä? Sonja Kosunen Koulutussosiologian ja politiikan tutkimusyksikkö (KUPOLI) Helsingin yliopisto 2.11.2015 1 Esitys perustuu

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Aarno Loka Laitinen, Iltalehti

Aarno Loka Laitinen, Iltalehti Oskut ovat olleet monin tavoin tyytymättömiä yhteiskuntaan, koska se on jättänyt heidät heitteille. Isä toki ostaa Oskulle asunnon, äiti antaa autonsa ja bensakorttinsa käyttöön, maksaa kännykän, vaatteet,

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa? 9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken?

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Mitä tapahtuu, kun paljon parjattu kaikki mulle heti nyt -sukupolvi valtaa yliopiston? Hirviöopiskelijat, Ylioppilaslehti 10/2009, Ninni Lehtniemi Ylioppilaslehti kysyi

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista

Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista Opintopolku ja muut oppijan palvelut -infotilaisuus Messukeskuksessa 6.11.2015 Syksyn 2015 yhteishaku - ajankohtaista Valintojen tulokset julkaistaan

Lisätiedot

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot