Tämä argumenttipatteri on tarkoitettu toimimaan ylioppilaskuntien työvälineenä eduskuntavaalivaikuttamisessa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämä argumenttipatteri on tarkoitettu toimimaan ylioppilaskuntien työvälineenä eduskuntavaalivaikuttamisessa."

Transkriptio

1 Maksuton koulutus -argumenttipatteri Eduskuntavaalit 2011 SYL Lisätietoa: Matti Tujula / Jarmo Kallunki Yleistä Tämä argumenttipatteri on tarkoitettu toimimaan ylioppilaskuntien työvälineenä eduskuntavaalivaikuttamisessa. Lukuohjeet: ensin on otsikko (ts. pääargumentti), sitten sen alla ranskalaisilla viivoilla tarkentavia argumentteja jos tarvitsee väitellä. Joissain argumenteissa on myös mukana puoluekoodeja, jotka indikoivat mihin puolueisiin argumentit uppoavat erityisen hyvin. Puhelun kulku: maksuttomuudesta ehditte keskustella max. n. 10 min (kun pitää ehtiä puhua myös indeksistä). Siis: hallitse aikaa! Jos yksi argumentti ei tepsi ja ehdokas luulee voittaneensa sinut yhdessä argumentissa, siirry seuraavaan ja upota hänet siinä. Ei ole oleellista, että ehdokas uskoo kaikki argumenttisi, mutta pääasia on että hän uskoo niistä enemmistön ja siten vaaka kallistuu maksuttomuuteen. Huomautus: Mikäli käy niin, että jokin argumentti ei pure, tai vastaan tulee argumentteja joita ei tässä ole käsitelty, niin palautetta voi lähettää osoitteeseen - korjaamme tilanteen parhaiden kykyjemme mukaan. Sisällys: 1. Maksuton koulutus on hyvä juttu 2. Taloustilanne - miksi korkeakoulutuksesta leikkaaminen on typerää 3. Lukukausimaksut eivät ole hyvä juttu 4. Lukukausimaksuja puoltavat argumentit & Toolkit niiden torjumiseen 5. Erilaisten maksumallien torppaamisen Toolkit 1. Maksuton koulutus on hyvä juttu

2 1.1. Maksuton koulutus turvaa sen, että kaikki kyvykkäät ja motivoituneet nuoret voivat kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Jos tarvitsee: Suomi on joulun alla tulleen kanadalaistutkimuksen (HESA) mukaan paras maa siinä, että korkeakoulutus on kaikkien saatavilla ja kaikille mahdollinen. Lisätiedot: Iltalehti: Hesari:http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalaisilla+maailman+tasaarvoisimmat+opiskelumahdollisuudet+/ Argumentiksi: tästä asemasta kannattaa pitää kiinni. Miksi antaisimme muille maille tasoitusta ja hukkaisimme lahjakkaita opiskelijoita? Kok, Kesk, RKP: tämä on siis mahdollisuuksien tasa-arvoa. (Huom. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei välttämättä toimi vasemmistolle; he puhuvat lähtökohtien tasa-arvosta, ts. keskustelu kääntyy periytyvyyteen.) 1.2. Maksuton koulutus turvaa sen, että korkeinkin koulutus on kaikkien kansalaisten saavutettavissa OECD:n mukaan taloudellinen eriarvoisuus kulkee käsi kädessä koulutuksen saavutettavuuden eriarvoisuuden kanssa. Siksi maksuton koulutus on tärkeä vakuus yhdenvertaisuudesta ja keskeinen politiikkatoimi eriarvoisuuden vähentämisessä. Historiassa ollaan Suomessa rakennettu yksi maailman tasa-arvoisimmista koulutusjärjestelmistä - korkeakoulutuksen määrällinen laajentaminen on ollut oleellinen politiikkatoimi, ja maksuttomuus on turvannut saavutettavuuden. VAS, DEM, VIH: Julkisesti rahoitettu koulutus on keskeinen keino tuloeroja ja niiden kasvua vastaan taisteltaessa. 1.3 Maksuttomuus on selkein ratkaisu - kaikki nuoret ymmärtävät sen. - Tämä tukee kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia; jos olisi lukukausimaksut, niin niillä olisi heikommista asemista tulevia nuoria pelottava vaikutus. - Erilaiset maksumallit myös sekoittavat nuoria, ja mikäli nuoret eivät itse ymmärrä järjestelmää, niin vanhempien osaaminen muuttuu ratkaisevaksi. Silloin hyvässä asemassa olevien perheiden lapset saavat ansiottoman etulyöntiaseman Maksuttomuus on kilpailuetu

3 - Maksuton koulutus on suomalaisten korkeakoulujen etu - ikäluokkien pienetessä ja eurooppalaistuvan korkeakoulutuksen markkinoilla suomalaiset korkeakoulut alkavat tiiviimmin kilpailla ulkomaisten yliopistojen kanssa suomalaisista opiskelijoista. Maksuttomuus on tässä selkeä kilpailuetu. - Maksuton koulutus houkuttelee myös kv-opiskelijoita: kv-tutkinto-opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan (Niemelä 2008) Suomeen tullaan paitsi laadukkaan koulutuksen vuoksi, myös siksi että koulutus on ilmaista. 2. Taloustilanne - miksi korkeakoulutuksesta leikkaaminen on typerää Nykyisessä taloustilanteessa keskustelu saattaa kääntyä helposti leikkauslistoihin ja siihen, että korkeakoulutuksen julkista rahoitusta voitaisiin leikata ja korvata leikkaukset opiskelijoilta kerättävillä lukukausimaksuilla. Korkeakoulutus kilpailee julkisesta rahoituksesta mm. terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa; ikäpommi tulee, terveydenhuolto kallistuu ja verojakin pitäisi aina olla laskemassa. Mistä siis rahat vielä korkeakoulutuksen kustantamiseen? 2.a.) Koulutus ja talous 2.1. Korkeakoulutuksessa on jo tulossa säästöjä: 1.) ikäluokkien pieneneminen vähentää tarvetta, 2.) rakenteellinen kehittäminen vähentää päällekkäisyyksiä (profiloituminen) ja tehostaa hallintoa, 3.) välivuosien vähentäminen pidentää työuria Näistä tulee jo säästöjä pitemmällä aikavälillä Koulutus, erityisesti korkeakoulutus on tärkeä kasvutekijä muutosvaiheessa - kuten juuri taantumasta toipumisessa - Korkeakoulutus on tutkitusti tärkeä tekijä yritysten kasvuvaiheen alussa sekä tuotannon ja toimintatapojen muutoksissa. Kasvuvaihe ja tuotantorakenteen muutokset ovat edessä seuraavina vuosina, joten korkeaa koulutusta tarvitaan. - Korkea koulutus tekee työntekijöistä joustavampia, ja he ovat pystyvämpiä ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja ja teknologiaa. He myös edistävät muiden työntekijöiden valmiuksia uusien toimintatapojen omaksumiseen (koska työntekijät oppivat toisiltaan). - Tutkimusten mukaan koulutus parantaa talouskasvua, ja erityisesti korkea koulutus selittää OECD-maiden talouskasvun eroja. Korkeakoulutuksesta leikkaaminen merkitsee edun luovuttamista muille OECD-maille. - Laajasti korkeasti koulutettu väestö mahdollistaa sen, että perustutkimuksen tulokset leviävät nopeasti teollisuuden käyttöön ja ne voidaan käyttää tehokkaasti innovaatiotoiminnassa

4 2.3. Korkeampi koulutus parantaa työntekijöiden tuottavuutta - Tuottavuuden parantaminen on pienenevien ikäluokkien johdosta merkittävimpiä tulevaisuuden talouskasvun lähteitä (lähde esim. Tanskasen Kasvutyöryhmä). Korkealla koulutuksella parannetaan työntekijöiden tuottavuutta (Asplund 2006) - ja siten korkeakoulutuksesta leikkaaminen on omaan nilkkaan potkimista. - Erityisesti korkeakoulutus on innovoinnin pääedellytys, ja siksi leikkaaminen korkeakoulutuksesta vähentää Suomen mahdollisuuksia löytää uusia tuotannonaloja ja löytää uusia nokioita Tulevaisuudessa korkea osaaminen on Suomen elinehto - Tietoyhteiskunta ja osaamiseen perustuva talous edellyttävät tietoa ja osaamista - ja se taas riippuu korkeakoulutuksesta. - Korkeakoulutuksen turvaaminen tuottaa tulevaisuuden talouskasvua, jolla kustannetaan terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. - Yhteiskunnalle koulutukseen investoiminen on tuottoisampaa kuin fyysiseen pääomaan kuten tehtaisiin tai muihin sijoituksiin investoiminen -> yhteiskunnan ei kannata leikata tukeaan koulutukselta, vaan pikemminkin järkevää olisi kasvattaa koulutusinvestointeja (vaikka taloustilanne huomioon ottaen se ei nyt liene mahdollista, niin huom.! Esimerkiksi viime laman aikana yhteiskunnalla oli rohkeutta luoda opintorahajärjestelmä jolla turvattiin opiskelijoille mahdollisuus opiskella ja rakentaa tulevaa hyvinvointia.) 2.b.) Lukukausimaksut - eli kustannusten ulkoistaminen yksilöille 2.5. Maksuttomuus on arvovalinta -Mikään ei pakota leikkaamaan koulutuksesta, myös 90-luvun laman aikaan Suomessa panostettiin tutkimukseen ja koulutukseen Lukukausimaksut ovat velaksi opiskelemista - Todellisuus: harvalla opiskelijalla on omasta pussista varaa maksaa lukukausimaksut. Niinpä he menevät töihin tai ottavat lainaa. - Asettamalla lukukausimaksut ja laittamalla opiskelijat ottamaan velkaa niiden maksamiseksi valtio ulkoistaa koulutuksesta tulevan velan yksilöille. - Nuoret joutuvat jo maksamaan kaiken sen valtionvelan, joka on jo otettu - ei ole oikeudenmukaista, että heidät laitetaan maksamaan vielä lisää velkaa, joka on vieläpä heille henkilökohtaiseksi ulkoistettu.

5 -> Opiskelijat maksaisivat sekä omat opintolainansa että vanhempien sukupolvien ottamat lainat, joilla nämä ovat kustantaneet oman maksuttoman koulutuksensa Koulutus ei takaa suuria tuloja, joten maksujen siirtäminen opiskelijoille ei ole oikeudenmukaista eikä järkevää talouspolitiikkaa -Suomessa on keskimäärin pienet tuloerot, joten koulutus ei ole suurimmalle osalle kannattava taloudellinen sijoitus -> yhteiskunnan kannattaa tukea kouluttautumista. -Jos korkeakoulutetuilta aletaan periä lukukausimaksuja, johtaa se paineeseen kasvattaa korkeakoulutettujen palkkaa - tämä johtaa pidemmällä aikavälillä tuloerojen kasvuun. - Korkeakoulutuksen taloudellinen kannattavuus ja hyöty on pitkälti opiskelualakohtaista, ei suoraan korkeakoulutuksesta johtuvaa. VAS: siis lukukausimaksut = tietoinen tuloerojen kasvattaminen 2.8 Työmarkkinat ovat aikaisempaan verrattuna pätkittyneet ja pysyvät työsuhteet ovat hajoamassa - Koulutustutkinnoilla ei ole enää työmarkkinoilla samaa arvoa kuin aikaisempina vuosikymmeninä (nk. tutkintojen inflaatio), eikä koulutustutkinto enää takaa vakituista työpaikkaa eikä parempaa toimeentuloa[2]. Miksi siis panostaa pitkään korkeakoulutukseen (9+3+5(+2)), jos tutkinnon oletettu nettoarvo on lukukausimaksujen tai graduate taxien johdosta sama kuin matalamman koulutuksen aloilla (9+3)? Tällöin kansallisen tietoyhteiskuntahankkeen ja tietoon perustuvan osaamistalouden tulevaisuus ei näytä realistiselta. - Työelämätutkijoiden mukaan nykyistä työelämää kuvaa pätkittyminen ja pysyvien työsuhteiden väheneminen sekä työelämän muuttuminen projektiluonteiseksi. Ennusteiden mukaan tulevaisuuden työmarkkinoilla tämä piirre on yhä voimakkaampi. Lukukausimaksu tekee koulutuksesta valtavan riskisijoituksen tästä näkökulmasta. 2.9 Nuorilta leikkaaminen riittää jo! On jo leikattu: - Toimeentulotuen leikkaus koulutuksesta kieltäytymisen vuoksi -Opintotukiratkaisussa tuli jo keppiä ja sen arvo on edelleen pienempi kuin 90-luvun laman aikaan. - Toimeentulotuen varassa elävät eivät käytännössä saa lapsilisiä - Valtiolle nyt otettu velka tulee nuoren sukupolven maksettavaksi 3. Lukukausimaksut eivät ole hyvä juttu

6 3.1. Lukukausimaksu murtaa yhdenvertaisuuden - Ne, joilla on varaa, voivat opiskella. Silloin lukukausimaksut voimistavat sosioekonomisen aseman (vanhempien koulutuksen) määräävyyttä koulutusvalinnoissa (nk. koulutuksen periytyvyys). - Pienikin lukukausimaksu toimii pelotteena ja kannustinloukkuna heikommista yhteiskunnallisista asemista tulevien perheiden lapsille. Tästä on esimerkkejä - jo 500 riittää tämän pelotevaikutuksen aikaan saamiseksi (ks. Saksan tietyt osavaltiot, Itävalta: Saksassa käyttöön otetut 500e maksut riittivät siihen, että alempien tuloluokkien lasten suhteellinen osuus korkeakoulutuksessa putosi huomattavasti). - Suuremmat lukukausimaksut taas eriarvoistavat voimakkaasti maksukyvyn mukaan Maksun suuruus on vähemmän tärkeä kuin periaatteellinen lukukausimaksuihin siirtyminen - Lukukausimaksut nousevat valtavaa tahtia, vaikka alkuperäinen ajatus olisikin ollut niin sanotut pienet maksut. Nousuvauhti maailmalta saatujen kokemusten valossa on keskimäärin noin kolminkertainen yleiseen inflaatiotasoon nähden - se tarkoittaa, että siinä missä auton hinta nousee esimerkiksi vuodessa 2 %, lukukausimaksu nousee 6%. Viidessä vuodessa tämä tarkoittaisi auton hinnan nousua n. 10%, mutta samassa ajassa lukukausimaksu nousee lähes 40%. Esimerkiksi Englannissa, jossa on syksyllä mellakoitu ( oot varmaan nähny uutisista ), maksut ovat nousseet kymmenessä vuodessa kymmenkertaisiksi. - Joskus sanotaan, että tuhat euroa on pieni summa. Opiskelijalle tuhat euroa on kahden kuukauden tulot. Pienten maksujen puolesta puhujat ovat menettäneet käsityksen siitä, mitä opiskelijan arki on. 3.3 Pienetkin lukukausimaksut lisäävät työssäkäyntiä, ja valmistumisajat yleensä pitenevät. -Opiskelijat eivät nytkään ole halukkaita ottamaan lainaa (vain 15% ottaa lainaa säännöllisesti ja 36% koko opiskeluaikanaan) joten opiskelijat kattaisivat maksut lisääntyvällä työssäkäynnillä -Tämä on kestämätöntä, sillä valmistunut maksaa enemmän veroja kuin opintoihin liittymättömiä töitä tekevä. -Opiskelijat keräisivät rahaa lukukausimaksuja varten työskentelemällä myös ennen opiskelemaan hakemista, joten välivuodet lisääntyisivät entisestään Lukukausimaksu eriarvoistaa opiskelijat voimakkaasti opiskelualan mukaan - Eri alojen opiskelijoilla on alasta riippuvat erilaiset mahdollisuudet suorittaa tutkinto, joten maksullisuus eriarvoistaa eri alojen opiskelijat. - Edellisen myötä myös tutkimusrahoitus voi vinoutua putkitutkintoja tuottavien alojen hyväksi ja eriarvoistaa oppialat.

7 - Myös eri korkekouluissa opiskelijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet opiskella - maksut eriarvoistaisivat näin myös eri korkeakoulujen opiskelijat. Tämä on kestämätöntä, sillä suomalaisessa ajattelussa kaikista korkeakouluista on voitava valmistua hyvällä koulutuksella ja tutkinnolla Lukukausimaksu eriarvoistaa korkeakoulut - Alarakenteen erilaisuuden ja houkuttelevuuden erojen vuoksi maksut eriarvoistaisivat myös eri korkeakoulut itsessään. Tämä on kestämätöntä, sillä suomalaisessa ajattelussa kaikista korkeakouluista on voitava valmistua hyvällä koulutuksella ja tutkinnolla Koulutuksen keskeyttämiset yleistyvät - Tämä on aivan selvä OECD:n kaikkialta maailmasta osoittama tulos. (OECD) - Kun rahat loppuvat tai lainaa ei uskalla ottaa, opinnot on keskeytettävä. - Kun opiskelija saa työpaikan, mikä enää motivoi häntä suorittamaan tutkintonsa loppuun? (Jos työstä maksetaan taidon mukaan, niin tutkintotodistus on tällöin pelkkä paperi.) Huom. Keskeytysargumentti korostuu, jos maksumalli on esimerkiksi 12 lukukautta ilmaiseksi ja sen jälkeen opiskelijan rahaa tiskiin tai vastaava aikaan sidottu maksuttomuus Lukukausimaksut tuottavat putkitutkintoja - Valmistuminen on joidenkin opiskeljoiden kohdalla nopeampaa, mutta tutkinnoista tulee putkitutkintomaisempia: paitsi tarpeettomat, niin opiskelija karsii myös tarpeelliset rönsyt nopeamman valmistumisen toivossa. - Innovoinnin keskeinen lähde on juuri monialaisuus ja rönsyt, ja siksi putkitutkinnot heikentävät innovatiivisuutta. Putkitutkinnot eivät ole tietointensiivisen ja osaamiseen perustuvan talouden näkökulmasta yhtä hyödyllisiä kuin monipuoliset ja laajaa osaamista tuottavat tutkinnot. - Nopeasti muuttuva työelämä vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä, ja laajapohjainen tutkinto antaa tähän paremmat valmiudet kuin putkitutkinto Lukukausimaksut heikentävät tutkintojen laatua - Kun opiskelija maksaa, niin hän tekee paljon helpommin ratkaisuja, joissa mennään aidan matalimmasta kohdasta yli (ottaa helpompia kursseja, käyttää pinnallisia oppimisstrategioita). Kun näitä pieniä valintoja tehdään paljon, niin ne kasautuvat ja lopputuloksena on laadultaan heikompi tutkinto. - Maksuttomuuden hyöty näkyy tässä hyvin: kv-vertailussa on havaittu, että suomalaisia korkeakoulutettuja arvostetaan maailmalla, kun tiedetään tutkinnot laadukkaiksi.

8 3.9. Lukukausimaksut muuttavat opiskelja-opettaja -suhteen asiakas-tuottaja -suhteeksi. - Nykyään vallitsee kumppanuusajattelu, ja opiskelijaa kohdellaan nuorempana kollegana. Tämä periaate rikkoutuisi, ja opettajista tulisi palveluntarjoajia siinä missä kuka tahansa muukin konsultti. - Ei ole toivottavaa, että opiskelija muutettaisiin reklamointeja tekeväksi kuluttajaksi. Tämä tuhoaisi akateemisen yhteisön hengen. - Niin kutsuttu (amerikkalainen) konsumerismi yleistyisi, ja tekisi koulutuksesta viihdykkeen ( edutainment ), ei vakavan itsensä kehittämisen ja ihmisenä kasvamisen tilanteen. Huom. Toimii VAS. [Vasemmistolle: Lukukausimaksujen käyttöönotto johtaa valtion vetäytymiseen rahoitusvastuustaan - Kansainväliset esimerkit: Australia 90-luvulla alkoi vähentää rahoitusta (ks. EAG), Englanti 2010.] 3.10 Ulkomaille lähtemisen paine lisääntyy lukukausimaksujen myötä - Miksi opiskella Suomessa, jos samalla rahalla saa ulkomailta kotimaisia paremman huippututkinnon? Ja miksi tulla enää takaisin, kun ulkomailla saa sillä tutkinnolla parempaa palkkaa? - Em. liikkuvuus on aivovientiä, johon pienellä, osaamiseen luottavalla, sitä korostavalla ja siihen perustuvalla kansantaloudella ei missään olosuhteissa ole varaa. - Maksullisuus tuskin houkuttele maksuttomuutta paremmin 4. Lukukausimaksuja puoltavat argumentit & Toolkit niiden torjumiseen 4.1. Koulutuksen periytyvyyden johdosta maksuton korkeakoulutus on tulonsiirtoa köyhiltä (jotka eivät osallistu niin aktiivisesti korkeakoulutukseen) rikkaille (jotka osallistuvat). Siksi lukukausimaksujen asettaminen olisi yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista. Vastaus: 1) Mutta lukukausimaksu vain vahvistaa koulutuksen periytyvyyttä, ei suinkaan poista sitä. Siksi maksullisuuden ehdottaminen periytyvyyden lääkkeeksi on sama kuin nostaisi kädet pystyyn periytyvyysongelman edessä. Sen sijaan periytyvyys on lähtöisin jo alemmilta koulutusasteilta, ja erityisesti peruskoulusta toiselle asteelle siirtyminen on ratkaiseva taitekohta. Siihen pitäisi puuttua, korkea-asteella puuttuminen on vähän myöhäistä. (* Lisää periytyvyydestä patterin

9 lopussa.) 2) Korkeakoulutetut lisäävät yhteiskunnan henkistä henkistä ja materiaalista hyvinvointia josta hyötyvät myös ne jotka eivät osallistu korkeakoulutukseen. (Vrt. rokotukset joista kaikki maksavat verotuksessa mutta vain osa niitä saa, silti myös rokottamattomat hyötyvät siitä että taudit eivät leviä. Toinen esimerkki: kouluttamalla esimerkiksi yhteiskuntieteilijöitä yhteiskunta saa paitsi verotuloja, myös aktiivisia kansalaisia jotka osaavat pitää poliitikot aisoissa ja poliittisen järjestelmämme terveenä.) 4.2. Työuria pitäisi pidentää alkupäästä, ja lukukausimaksu toimisi hyvänä piiskana nopeampaan valmistumiseen. Vastaus: Itse asiassa lukukausimaksut lisäisivät opiskelijoiden työssäkäyntiä. Opiskelijallahan on kolme vaihtoehtoa: 1.) vanhemmat maksaa, 2.) ottaa lainaa tai 3.) mennä töihin. Kukaanhan ei kannata vaihtoehtoa 1.) - eihän? Toisaalta tiedetään, että opintolainaa ottaa säännöllisesti vain 15 % opiskelijoista, ja koko opiskeluaikanakin vain kolmannes - voidaan olettaa, että sama osuus tekisi näin lukukausimaksujenkin kohdalla. Toisin sanoen: kaksi kolmasosaa kävisi enemmän töissä, ja työssäkäynti tiedetään suurimmaksi opintoja hidastavaksi tekijäksi. Lisäksi opiskelijat todennäköisesti keräisivät säästöjä opintoja varten jo ennen opiskelemaan hakemista joka lisäisi välivuosia. Meillä on jo opintoaikojen rajauslait ja tulosvastikkeellisen opintotuen rajaus - se riittää. 1.) Yliopistoissa opintoajat on rajattu 5+2 vuoteen (Yliopistolaki, 37 ), 2.) Ammattikorkeakouluissa tavoiteaika + 1 vuoteen. (Ammattikorkeakoululaki, 24 ) 3.) Opintotuki rajattu 55 kuukauteen. Lisäksi 5 op / kuukausi -ehto... ja opintoaikojen rajaus alkaa näkyä tilastoissa vasta Kansainvälisesti voi taas verrata: osassa Saksan osavaltioita otettiin käyttöön lukukausimaksuja v alkaen, sekä yleisiä maksuja että opinnoissa viivästyneille tulevia lisämaksuja. Ja edelleen Saksassa on Euroopan pisimmät opiskeluajat (Lehikoisen raportti, OKM 2010:11, s. 29). Joillekin opiskelijoille lukukausimaksu toimisi valmistumisen nopeuttamisessa, mutta käytännössä vain niille joilla ei ole korkeakoulusta tai elämäntilanteesta (lapset, sairastuminen) johtuvia hidastavia tekijöitä Lukukausimaksut toisivat lisää rahaa koulutukseen, joten laatu paranisi Vastaus: Rahalla ei ole suoraa kytköstä laatuun, ja laadun riippuvuus rahasta ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi Suomessa peruskoulun kustannukset ovat maailman alhaisimpia, ja laatu maailman

10 parasta (PISA). Kansainvälinen esimerkki Latviasta kertoo, että lukukausimaksujen käyttöön oton jälkeen opetuksessa ei muuttunut mikään - ne vain tulivat maksullisiksi ja kaikki jatkui muuten niin kuin ennenkin. Hinta ja laatu välttämättä ole yhteydessä senkään vuoksi, että maksuja käytetään tosiasiassa myös brändäämiseen, statussymbolina ja mainostemppuna, esim. Iso-Britanniassa ja USA:ssa. Lukukausimaksujen kautta saatava raha ei myöskään ole merkittävä, kun se suhteutetaan korkeakoulun koko budjettiin. Esimerkiksi Oxfordissa ja Harvardissa toiminnan pyörittämiseen käytettävä raha tulee pääosin sijoituksista ja pääomasta - ei lukukausimaksuista. Viimein, mikään ei takaa sitä, että rahat edes menevät koulutukseen Korkeakoulutettu hyötyy koulutuksestaan, joten hyötyjän tulisi maksaa Vastaus: Ensinnäkin eri alojen tutkintojen tuottama tulohyöty vaihtelee radikaalisti - korkeakoulutettujen keskinäiset tuloerot ovat suuremmat kuin korkeakoulutettujen ja toiselta asteelta valmistuneiden väliset erot (Asplund 2006). Toiseksi on tärkeää erottaa palkan kautta tuleva hyöty ja pääomatulojen kautta tuleva hyöty. Koulutuksen hyödystä tehtyjen tutkimusten mukaan Suomessa muodollisen koulutuksen erot selittävät vain pienen osan tuloeroista (Asplund 2006). Tutkimustiedon mukaan: 1.) Tulonsiirrot, erityisesti progressiivinen verotus, hävittää pääosan korkeakoulutuksen tuottamasta palkkahyödystä. 2.) Korkeimmin koulutettujen tuloetu toteutuu käytännössä pääomatulojen kautta. Jos halutaan puuttua korkeimmin koulutettujen tuloetuun, järkevämpi tapa siihen onkin pääomatuloverotuksen tarkistaminen, ei lukukausimaksut. Toisaalta, kun puhutaan korkeakoulututkinnon tuottamasta hyödystä, on laskelmissa otettava huomioon myös niin sanotut vaihtoehtoiskustannukset: koulutuksessa ollessaan opiskelija ei ole töissä, ja sitä kautta on ajateltava niin, että hän menettää mahdollisia palkkatuloja. Keskipalkan ( ) kautta arvioituna opiskelija menettää opintojensa aikana (n. 6 vuotta) saamatta jääneinä tuloina noin Toisin sanoen: ei korkeasti kouluttautuminen opiskelijalle ilmaista ole tälläkään hetkellä. Huom. Valtiolta jää toki verotuloja vastaavasti saamatta, mutta on aivan selvää että yksilölle tästä

11 tulee suurempi rahallinen tappio Kansainväliset paineet: EU, OECD ja muut painostavat lukukausimaksujen käyttöönottoon. Vastaus: Millään ylikansallisella toimijalla ei ole määräysvaltaa Suomen koulutuspolitiikassa - koulutuspolitiikka on EU:nkin piirissä tunnustettu kansalliseen päätöksentekoon kuuluvaksi asiaksi, eikä EU:lla ole mitään toimivaltaa korkeakoulutuksessa. Lukukausimaksujen käyttöönotto on valtion oma päätös - se on kansallinen arvovalinta!! Varsinkin Persuille, Kepulle: Miksi toisaalta pitäisi seurata kansainvälistä esimerkkiä silloin, kun se on huono? Eihän kukaan hyppää kaivoonkaan kenenkään esimerkin vuoksi Koulutuskauppaan osallistuminen edellyttää toimivia kotimarkkinoita Vastaus: Ei edellytä. Kansainväliset markkinat ja kansallinen koulutus ovat eri asioita. Kok, Kepu: Ei edellytä. Valtioneuvosto on tämän jo todennut päättyvällä vaalikaudella, kun se teki päätöksen koulutusviennin strategisista linjauksista Opiskelijan olisi hyvä olla asiakas - asiakas on aina oikeassa ja kuluttaja voi äänestää jaloillaan Vastaus: Opiskelija on korkeakouluyhteisön täysivaltainen jäsen jo nyt. Opiskelija on siis asiakasomistajaa vastaavassa asemassa - pelkkä asiakkuus olisi takapakkia 50-luvulle. Suomen kokoisessa maassa, jossa on n. 40 korkeakoulua, ei ole todelliset markkinat. Valinnanvaraa ei juuri ole, jos haluaa tiettyyn koulutukseen - tämän voi itse kukin todeta helposti koulutusvastuuasetuksesta, ja todellisuuden näkee kun katsoo korkeakoulujen tiedekunta- ja osastorakennetta. Korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen (eli päällekkäisten koulutusrakenteiden purku) vielä vähentää tätä valinnanmahdollisuutta. Jaloillaan ei siis voi äänestää. Markkinoistamisessa ei siksi ole järkeä. Korkeakouluissa tulee aina olemaan valintakokeet tai joku muu karsintamekanismi (soveltuvuuden ja kyvykkyyden testaamiseen), joten mitään aitoa valintaa ei ole - valinnanvapauden lisääminen maksullisuudella ei ole realistista.

12 4.8. Markkinoistaminen olisi hyvä keino koulutuskysynnän ja -tarjonnan kohtaamistamiseksi Vastaus: Ei ole. Markkinoistaminen tutkitusti parantaa paremmista yhteiskunnallisista asemista tulevien perheiden lasten asemaa ja heikentää heikommista asemista tulevien asemaa. Tästä on tutkimuskirjallisuutta hyllymetreittäin. Keskeinen syy on se, että paremmissa asemissa olevat tuntevat koulutusjärjestelmän eli ajatellut markkinat paremmin kuin muut, ja se antaa heille suuren etulyöntiaseman koulutusvalintoja tehtäessä Koulutus on kuin mikä tahansa markkinahyödyke, joten koulutuskauppa on oikea ratkaisu (Tämä on ideologinen väite, joten alla vähän raskaampaa kalustoa tätä varten.) Vastaus: Ei ole. Koulutus ei ole mikään porkkana, jonka voi heittää pois jos se ei maistu. Koulutus muuttaa opiskelijaa, hänen ajatteluaan ja muita henkisiä ominaisuuksia pysyvästi - niitä ei voi riisua pois eikä oppimishistoriaa kääntää niin, että koulutuksen vaikutus häviäisi. Koulutus myös kestää kauan, eikä ihmisellä ole elinikänsä aikana montaa mahdollisuutta hankkia tuote. Nämä tekevät koulutuksesta hyvin erilaisen asian kuin mitä markkinahyödykkeet ovat. [Sivistysihmisiin toimii: Markkinoistaminen johtaa vain pinnalliseen edutainment tiin. Tarkemmin: ] Markkinoistajien väite: markkinakilpailu tuo laatua ja vaihtoehtoja. Vastaväite: tämä ei ole toiminut tv-kanavienkaan kohdalla, miksi se toimisi koulutuksessa? (Huom. Idea on että tv-kanavat vastaavat kouluja paremmin kuin omenat.) Michael Apple ( ) toteaa tutkimuksiin viitaten, että markkinaistaminen ei ole rohkaissut moninaisuutta sen paremmin opetussuunnitelmissa, pedagogiikassa kuin organisaatiossakaan. Päinvastoin valtavirta on vahvistunut ja vaihtoehdot vähentyneet. (Apple 2000, 240.) - Tämä muuten voi johtua siitä, että kuten poliitikot politiikassa ( äänten markkinoilla ), myös koulut pyrkisivät markkinatilanteessa kohti keskustaa eli mahdollisimman laajan suosion saamiseen. Se vie kehityksen pois erikoistumisesta ja keskinkertaistaa kaikki laitokset - johtaa sivutuotteena siihen, että erikoisaloja ja erilaisia oppijoita huomioidaan yhä vähemmän. Markkinoistaminen siis tuottaa profiloitumiselle vastakkaisen prosessin. Phillip Brown (Cardiff University): markkinoistaminen tuottaa etulyöntiaseman hyvin koulutettujen perheiden lapsille: heillä on enemmän kulttuurista ja sosiaalista pääomaa eli

13 tietoa siitä mikä koulutus on laadukasta ja missä kannattaa kouluttautua (= mikä koulutus varmistaa parhaat tulot) ts. he osaavat tehdä kannattavampia koulutusvalintoja kuin alemman koulutustason perheet. (Ongelma: tämähän on totta nytkin koulutuksen periytyvyyden kautta. Mutta markkinoistaminen siis vahvistaisi tätä eriytymiskehitystä.) 5. Erilaisten maksumallien torppaamisen Toolkit 5.1. Lainat Yleensä: lainat ovat velaksi opiskelemista. Koulutus lainaa vastaan on suuren riskin investointi, sillä korkeakoulutettujen työllistyminen on entistä epävarmempaa ja korkeakoulutus ei Suomessa takaa korkeampia tuloja. (Tätä kutsutaan tutkimuskirjallisuudessa tutkintojen inflaatioksi.) Samoin korkeakoulutettujen tuloetu suhteessa muihin koulutusryhmiin on laskenut 2000-luvulla (ks. Asplund 2006), joten korkeakoulutettuja voidaan pitää ihan samanlaisena työvoimana kuin muitakin koulutusluokkia. Lisäksi eri aloilla työllistyminen ja palkat ovat hyvin erilaisia (ks. Uraja rekrytointipalvelujen selvitykset, myös Asplund). Pätkätyöt ovat myös korkeakoulutettujen arkea, ja työelämän asiantuntijoiden mukaan kehitys tulee jatkumaan. Tämä kasvattaa koulutuksen riskisijoitusluonnetta merkittävästi, joten lainan ottaminen kouluttautumista varten on tulevaisuudessa yhä epätodennäköisempää Pankkilaina Hyvät puolet: - On kaikille mahdollinen. - Opiskelija maksaa koulutuksesta (pääasiassa) vasta valmistumisen jälkeen, joten lukukausimaksu ei periaatteessa ole este opiskelulle. Huonot puolet: Laina ei mitenkään huomioi tulevaa työllistymistä ja palkkaa. Koulutus ei takaa hyviä tuloja eikä työllistymistä (niin kuin joskus ennen), joten: - opiskelija ei uskalla ottaa lainaa - tämähän näkyy jo nyt opintolainan käyttöhaluttomuutena, - pankin riski lainan myönnössä on iso - tämän seurauksena lainan korko on suuri, - jos opiskelija ei työllisty tai työllistyy matalan palkan alalle (esim. lastentarhanopettaja, opettajat, humanistit ym.), niin lainan takaisinmaksussa tulee kohtuuttomia ongelmia, - lainan takaisinmaksun ajankohta tärkeä - todennäköisesti se osuu työuran alkupäähän, jolloin tulot ovat pienemmät, pitäisi hankkia asunto ja perustaa perhe - tämä aiheuttaa ongelmia vastavalmistuneille. (Yhteenvetona: Käytännössä lainamalli on kuitenkin este koulutukseen osallistumiselle.)

14 Tulosidonnainen valtionlaina Idea lyhyesti: valtio takaa opiskelijan lainan, ja opiskelija alkaa maksaa lainaa takaisin, mikäli hänen tulonsa ylittävät jonkun tietyn ennalta-asetetun kynnyksen - esim. jokin keskipalkka. Mikäli opiskelijan tulot eivät ylitä kynnystä, hän ei maksa. Maksu voi tapahtua verotuksen yhteydessä, ja maksuosuus on esim. %-osuus kuukausipalkasta. Opiskelija maksaa lainaa niin kauan kuin sitä on jäljellä, mutta vain niinä kuukausina jolloin hänen tulonsa ylittävät kynnysarvon. (Takaisinmaksu katsotaan vain palkasta, ei esim. siitä onko opiskelija valmistunut vai ei.) (Kynnyspalkka voi olla inflaatiokorjattu - ts. palkkojen yleinen nousu voidaan ottaa huomioon.) (Tätä lainamuotoa on tutkittu kansainvälisesti paljon, ja alla olevaa voi väittää tutkimustiedoksi. Lisätietoa SYL:n avausseminaarin kalvoista ja ks. Barr 2004) Hyvät puolet: - Opiskelija maksaa koulutuksesta (pääasiassa) vasta valmistumisen jälkeen, joten lukukausimaksu ei periaatteessa ole este opiskelulle. - Tämä lainamalli huomioi tulevan työllistymisen ja palkkatason. - Kynnystulo joustavoittaa lainan takaisinmaksua ja poistaa yksilöltä sen taloudellisen riskin, että koulutuksen jälkeen hän ei työllistykään. - Lainan takaisinmaksu ei ajoitu työuran alkupäähän niin voimakkaasti. Huonot puolet: - Alempien yhteiskunnallisten asemien perheiden lainanottohalukkuus on tutkimuksissa todettu vähäiseksi (nk. velka-aversiivisuus ), siitä huolimatta että valtio takaisi lainan - niinpä jopa tulosidonnainen laina muodostaa esteen näiden perheiden lapsille. - Suomessa ei yleisesti ole lainanottamisen kulttuuria, joten on kyseenalaista käytettäisiinkö tätäkään lainamuotoa laajemmin. Todennäköisemmin opiskelijat kävisivät töissä, ja pitäisivät enemmän välivuosia työssä käymiseksi ja lukukausimaksujen maksamiseksi työtuloilla. - Valtiontalouden asiaintuntijan (etunenässä Raimo Sailas) kauhistelevat kotitalouksien velkaantumista - miksi opiskelijat ovat ne poikkeus, joita siihen ehdoin tahdoin halutaan kannustaa? -Valtio tai korkeakoulut eivät hyötyisi taloudellisesti lainoista kovinkaan paljon, sillä takaisinmaksuosuus jäisi pieneksi osan tulojen jäädessä kynnyksen alle ja osan mennessä valtion takaukseen. Miksi siis laittaa edes pystyyn koko järjestelmä? 5.2. Voucher l. opintoseteli - Idea lyhyesti: Voucherilla opiskelija saa opiskella yhden tutkinnon, tietyn määrän lukukausia tai tietyn opintopistemäärän ilmaiseksi

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Aarno Loka Laitinen, Iltalehti

Aarno Loka Laitinen, Iltalehti Oskut ovat olleet monin tavoin tyytymättömiä yhteiskuntaan, koska se on jättänyt heidät heitteille. Isä toki ostaa Oskulle asunnon, äiti antaa autonsa ja bensakorttinsa käyttöön, maksaa kännykän, vaatteet,

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite OKM/2/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Pyydettynä lausuntona Opetusalan

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto Mikä ihmeen kaksiportainen opintotuki Miten vaikuttaa opintojen rakenteisiin Mitä TYY tekee

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Löydettävyys Koulutustarjonnan hakutoiminnot monipuolistuvat: Vapaa sanahaku, Haku erilaisilla hakuehdoilla, karttahaku?,

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen Lapin koulutusfoorumi Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen 14.1.2015 - Juha Narkilahti- Taustaa Prosessi voi olla rinnastettavissa ammatillisen koulutuksen vastaavaan Kemijärven kokemukset ministeriön

Lisätiedot

Opiskelijavalinnat yliopistoissa Hannele Niemi

Opiskelijavalinnat yliopistoissa Hannele Niemi Opiskelijavalinnat yliopistoissa 21.09.2009 Hannele Niemi A. Koulutusvalintoja tukevat tietopalvelut, ohjaus ja neuvonta Suomalaisessa yhteiskunnassa lukion päättävä on itsenäinen. - Muuttaa pois kotoa,

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista

Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista Ajankohtaista korkeakoulujen yhteis- ja erillishauista Opintopolku ja muut oppijan palvelut -infotilaisuus Messukeskuksessa 6.11.2015 Syksyn 2015 yhteishaku - ajankohtaista Valintojen tulokset julkaistaan

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa? 9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken?

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Mitä tapahtuu, kun paljon parjattu kaikki mulle heti nyt -sukupolvi valtaa yliopiston? Hirviöopiskelijat, Ylioppilaslehti 10/2009, Ninni Lehtniemi Ylioppilaslehti kysyi

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Arvoisat juhlavieraat, hyvä yliopistoyhteisö,

Arvoisat juhlavieraat, hyvä yliopistoyhteisö, 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Tampereen teknillinen yliopisto keskiviikkona 9. syyskuuta 2015 Arvoisat juhlavieraat, hyvä yliopistoyhteisö, On suuri ilo ja kunnia puhua Tampereen teknillisen yliopiston

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot