Tekninen lautakunta Sivu 1 / 54. Teknisen lautakunnan kokoustilat, os. Virastopiha 2 C / 1. kerros, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 1 / 54 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:00-19:00 Paikka Teknisen lautakunnan kokoustilat, os. Virastopiha 2 C / 1. kerros, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Simo Grönroos, puheenjohtaja Christian Ekroos, poistui klo / 66 Fred Granberg Isto Havu Jari Ihonen Pirkko Kuusela Marjo Matikka Marketta Ruutiainen Tea Saarniala Toni Seppänen Johanna Tikanmäki Kirsi Åkerlund Muut saapuvilla olleet Harri Tanska Esa Rauhala Tuomas Frösén Toni Korjus Jyrki Myllärniemi Jonas Papathemelis Timo Virtanen kaupunkitekniikan johtaja katupäällikkö, poistui klo / 66 kaupungingeodeetti, poistui klo / 66 infrapalvelupäällikkö kaupunginhallituksen edustaja, saapui klo / 57 nuorisovaltuuston edustaja, poistui klo / 66 hallintopäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 2 / 54 Allekirjoitukset Simo Grönroos puheenjohtaja Timo Virtanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty, Espoossa Johanna Tikanmäki pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä torstaina teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa, osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 3 / 54 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 51 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 52 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 53 Latokasken 46. kaupunginosan korttelin osan 6 tonttijaon muutoksen hyväksymispäätöstä koskeva oikaisuvaatimus 54 1 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta Teknisen lautakunnan tiejaoston varajäsenen eronpyyntö 13 ja täydennysvaali 56 Teknisen lautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan 15 vuoden 2015 arviointikertomuksessa esittämistä havainnoista 57 Selvitys puistoalueella sijaitsevien laiturien vuokraamisesta Vastauksen antaminen oikaisuvaatimukseen, joka koskee 22 infrapalvelupäällikön päätöstä vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämisestä Kuunkatu plv 0-96 ja Kuunsilta katusuunnitelmien 23 hyväksyminen Viherlaaksonranta (osa), katusuunnitelman hyväksyminen Niittyportin plv , Niittykadun plv , 29 Niittykujan, Kappelirinteen, Kappelikujan ja Koulusillankujan katusuunnitelmien hyväksyminen Tuuliniitty (Vindängen), katusuunnitelman hyväksyminen Etelätuulentien katusuunnitelman hyväksyminen Hippiäisentien, Kirvisentien, Lintumetsänpihan, 39 Pensaskertuntien, Kultarinnantien ja Punarinnantien katusuunnitelmien ja Laululinnunpuiston puistosuunnitelman hyväksyminen 65 Tiedoksi merkittävää Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin 44

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 51 Tekninen lautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Tekninen lautakunta oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan päivätyllä kokouskutsulla, joka oli toimitettu lautakunnan varsinaisille jäsenille ja varajäsenille, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen lautakuntaan valitsemalle edustajalle ja hänen varahenkilölleen, kaupunginjohtajalle, teknisen toimen johtajalle sekä henkilöstön ja nuorisovaltuuston lautakuntaan valitsemille edustajille.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Tekninen lautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Johanna Tikanmäki.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Tekninen lautakunta Sivu 6 / / Latokasken 46. kaupunginosan korttelin osan tonttijaon muutoksen hyväksymispäätöstä koskeva oikaisuvaatimus Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Frösén, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen. Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Oikaisuvaatimus - Tonttijaon hyväksymispäätös Tonttijakokartta Kaupungingeodeetti on päätöksellään Kiinteistöasiat hyväksynyt korttelin tonttia 3 koskevan tonttijaon muutoksen. Tonttijakoalueeseen rajoittuvan saman korttelin tontin 4 osa-omistaja As Oy Espoon Kulolaakso 19 on tehnyt määräajassa Espoon kaupungin tekniselle lautakunnalle päivätyn oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii tonttijaossa osoitetun tonttijaon mukaista tonttia 11 palvelevan ajoyhteyden siirtämistä tontin 10 toiseen reunaan. Perustelut oikaisuvaatimuksen hylkäämiseksi: Latokasken kaupunginosan korttelin alueelle on laadittu Latokaski I -niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tonttijako on suunnitelma, jolla osoitetaan, miten asemakaavan mukaisen rakennuskorttelin alue jaetaan tonteiksi. Tonttijaon on oltava tarkoituksenmukainen. Tonttijaon asianosaisia ovat tonttijakoalueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja haltijat. Tonttijako on laadittava siten, että jokainen tontti rajoittuu katualueeseen tai tontin ajokelpoinen yhteys ja tekninen huolto voidaan järjestää tonttijaossa osoitettavana rasitteena katuun rajoittuvan tontin kautta. Tontit muodostetaan sen muotoisiksi ja suuruisiksi kuin rakentamisen, tonttien käytön ja niiden teknisen huollon kannalta on tarkoituksenmukaista. Tonttijaon saatua lainvoiman tonttijaon mukaiset tontit erotetaan itsenäisiksi kiinteistöiksi lohkomistoimituksissa.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Tekninen lautakunta Sivu 7 / 54 Kulkuyhteyttä varten tarvittavat rasitteet perustetaan lohkomistoimituksen yhteydessä tai erillisessä rasitetoimituksessa. Rasite saadaan perustaa, jos rasitetun ja oikeutetun kiinteistön omistajat siitä sopivat ja rasite on kiinteistölle tarpeellinen eikä siitä aiheudu rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle huomattavaa haittaa. Asianosainen toimituksessa on hakija ja muu henkilö, jonka oikeutta toimitus välittömästi koskee eli rasitteen perustamisen osalta rasitetun ja oikeutetun kiinteistön omistajat. Kulkuyhteysrasite voidaan perustaa maanomistajien sopimuksen perusteella myös tonttijaossa osoitetusta ajoyhteysmerkinnästä poiketen. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa tonttijaon kohteena oleva alue on osoitettu erillisten tai kytkettyjen pientalojen korttelialueeksi. Rakennukset saa sijoittaa tontin rajaan kiinni. Tonttijaon muutoksen mukaiset tontit ovat muodoltaan ja kooltaan rakentamiseen ja tonttien muuhun käyttöön soveltuvia. Tonttijaossa osoitettu ajoyhteysmerkintä on osoitettu maanomistajien allekirjoittaman rasitesopimuksen mukaisesti 4,5 m:n levyisenä rasitealueena, mikä mahdollistaa kulkuyhteyden tonttijakoehdotuksen mukaiselle tontille 11 myös hälytysajoneuvojen edellyttämällä ja muutoinkin tarkoituksenmukaisella tavalla. Ajoyhteysalueen reunassa oleva avo-oja on korvattavissa sadevesiviemäriputkella, mikäli kulkuyhteyden rakentaminen sitä edellyttää. Edellä mainittuun sekä kaupungingeodeetin päätökseen ja sen perusteluihin viitaten Espoon kaupungin tekninen lautakunta katsoo, ettei oikaisuvaatimuksessa ole esitetty sellaisia syitä, joiden johdosta päätöstä olisi aihetta muuttaa. Sovelletut lainkohdat: MRL 78-80, MRA 37 Kiinteistönmuodostamislaki 156, 17 Tiedoksi Pöytäkirjan ote muutoksenhakijalle

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Tekninen lautakunta Sivu 8 / / Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta kehottaa kaupunkitekniikan keskusta ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2015 Vammaisasiamies sijoittuu kaupungin organisaatiossa sosiaali- ja terveystoimen esikuntaan, mutta tehtävä on poikkihallinnollinen. Vammaisasiamies edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta, syrjimättömyyttä ja perusoikeuksien toteutumista. Vammaisasiamies toimii vammaisneuvoston asioiden valmistelijana ja sihteerinä, vammaispoliittisen ohjelman hankkeiden koordinoijana sekä poikkihallinnollisena asiantuntijana. Vammaisasiamies edistää palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä myönteistä asennoitumista esteettömyyttä ja vammaisuutta kohtaan. Hän toimii linkkinä kaupungin eri toimijodien ja vammais- ja potilasjärjestöjen välillä. Vammaisasiamies ottaa vastaan kuntalaisten palautteita ja kehittämisehdotuksia. Esitän seuraavia toimenpiteitä:

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Tekninen lautakunta Sivu 9 / 54 Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä tietoisuus vammaisuudesta Vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta tulee aktiivisesti vahvistaa ja arvioida niiden toteutumista. YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus ratifioitaneen kesällä 2016 ja yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Yhdenvertaisuuslaki koskee monelta osin yksityistä toimintaa ja kaikkea kunnan toimintaa mukaan lukien asiakaspalvelu. Viranomaisilla ja koulutuksen järjestäjillä sekä työnantajilla, joiden palveluksessa on vähintään 30 henkilöä, tulee olla yhdenvertaisuussuunnitelma. YK:n vammaisten sopimuksessa todetaan, että tietoisuutta vammaisista henkilöistä tulee lisätä koko yhteiskunnassa, myös perheiden tasolla, ja edistää vammaisten henkilöiden oikeuksien ja arvon kunnioittamista. Tietoisuutta vammaisuudesta ja myönteistä asennoitumista vammaisuutta kohtaan voidaan lisätä yhteistyön ja koulutuksen kautta. Esitän koulutusta kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille vammaisuudesta, yhdenvertaisuuslaista ja YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksesta. Tiedon saavutettavuus Tiedon saavutettavuuden varmistamisessa on huomioitava kaikille soveltuva tiedottaminen ja kuinka tiedottaminen tavoittaa kohderyhmän. Tarvitaan tiedottamista eri kanavien kautta, ainoastaan internet-sivuilla tiedottaminen on harvoin riittävää. Erityisesti silloin, jos tiedotuksen on tarkoitus tavoittaa kaikki espoolaiset tai tietyn palvelun kaikki käyttäjät. Tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastaanottaja todella tavoittaa tiedon erityisesti asiakkaaseen suoraan vaikuttavissa asioissa (mm. muutokset palveluissa tai maksuissa). Tarvitaan myös henkilökohtaista tiedottamista. Esitän tiedon saavutettavuuteen linjausta, miten eri asioista tiedotetaan, että tieto on kaikille/kohderyhmälle saavutettavaa. Käyttäjätiedon hyödyntäminen ja yhteistyö palvelun/toiminnan käyttäjien kanssa Käyttäjätiedon hyödyntäminen on voimavara, joka varmimmin johtaa siihen, että lopputulos on kaikille käyttäjille sopiva. Yhteistyö käyttäjien kanssa tulisi käynnistää heti suunnittelun alussa. Tämä on tärkeää kaikessa suunnittelussa. Rakennushankkeissa toiminnallinen esteettömyys tulee huomioida hankkeen kaikissa vaiheissa. Oikeaaikainen vaikuttaminen on tavoitteena vaikuttajatoimielimet ja uusi kuntalaki hankkeessa. (vaikuttajatoimielimiä ovat vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto) Esitän palvelujen/toiminen suunnitteluprosesseihin käyttäjien mukaan ottamista yhteistyöhön hankkeen/palvelun suunnitteluun heti alusta lähtien. Rakennushankkeisiin tulisi suunnitella prosessi, jossa toiminnallinen esteettömyys huomioidaan kaikissa vaiheissa.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Tekninen lautakunta Sivu 10 / 54 Asiakkaan kohtaamisen ja välittävän palvelukulttuurin vahvistaminen Asiakkaan kohtaaminen, kunnioittaminen ja myönteinen asennoituminen ovat voimavara, joka tulisi ottaa entistä vahvemmin käyttöön. Ystävällinen ja avulias palvelu todettiin yhteiseksi nimittäjäksi myönteisille palvelukokemuksille, Toinen oli kiinnostus asiakkaan tilanteesta. Työyhteisön toimintakulttuuri heijastuu myös asiakaspalvelutilanteisiin. Asiakkaan kohtaamiseen liittyvä koulutus nähdään tärkeänä toimenpiteenä mm. vammaispoliittisessa ohjelmassa. Esitän asiakkaan kohtaamisen ja välittävän palvelukulttuurin vahvistamista koulutuksella Vammaispalveluiden laadun valvonta Palvelun laadulla on tärkeä merkitys. Kaupungin palvelujen järjestäjänä tulee valvoa aktiivisesti palvelun laatua, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla. Asiakkaan palaute voi olla vain osa laadun seurantaa. Pystyäkseen seuraamaan palvelun laatua asiakkaiden tulisi tietää, minkälaista palvelun laatua palveluntuottajalta edellytetään. Sosiaalihuoltolaki edellyttää omavalvontasuunnitelman laadintaa myös kaupungin omilta asumisyksiköiltä. Esitän ostopalvelujen laadun valvonnan vahvistamista erityisesti vammaisten henkilöiden asumispalveluissa ja henkilökohtaisessa avussa. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun -kyselyssä vammaisten henkilöiden työnantajille tuloksissa todetaan, että vastaajien kokemukset, kyky toimia työnantajana ja hoitaa siihen sisältyviä velvoitteita sekä suhtautuminen ja tyytyväisyys työnantajamalliin vaihtelevat. Kyselyn mukaa eniten vaikeuksia on sopivan avustajan ja sijaisen löytämisessä, avun saannissa tarvittavina aikoina avun ja avustajan rekrytoinnissa. Myös lisätiedon ja ohjauksen tarve oli puolella vastaajista suuri. Keskeinen tulos oli myös, että henkilökohtaisen avun järjestämistapaa päätettäessä, vaikeavammaisen ihmisen omalle mielipiteelle tulee antaa suuri merkitys. Esitän edellisiin tuloksiin perustuen, että henkilökohtaisen avun järjestämistapaa päätettäessä otetaan vaikeavammaisen henkilön tarpeet ja oma mielipide ensisijaiseksi sekä ryhdytään toteuttamaan avustajavälitystä sopivien avustajien ja sijaisten löytämiseksi. Esitän kyselyn tekemistä myös muiden kuin työnantajamallin järjestämistapojen käyttäjille. Työ, opiskelu, mielekäs tekeminen Vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta voidaan merkittävästi edistää, etsimällä konkreettisia keinoja vammaisten henkilöiden opintojen tukemiseen, työllistymisen edistämiseen ja mielekkään tekemisen varmistamiseen yhteistyössä vammaisten henkilöiden kanssa. Tällä toimenpiteellä on monia muitakin merkittäviä

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Tekninen lautakunta Sivu 11 / 54 vaikutuksia kuten kuuluminen yhteisöön, yksinäisyyden ehkäisy ja itseluottamuksen vahvistumista. Esitän konkreettisten keinojen etsimistä vammaisten henkilöiden opiskelun, työllistymisen ja mielekkään tekemisen edistämiseen. Toimenpide-ehdotukset, joista tarkemmin selvityksessä: - Vammaisten henkilöiden huomioiminen kaikissa ohjelmissa ja hankkeissa - Tilastotiedon lisääminen mm. hyvinvointiin vaikuttavat asiat - Esteettömät internet-sivut ja viittomakielisen tiedottamisen lisääminen - Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöille aikaa henkilökohtaisempaan työhön - Asumisen vaihtoehtojen kehittäminen ja tarpeenmukaiset palvelut - Äkillisiin avuntarpeisiin vastaaminen - Liikennevalojen ääniopasteiden luotettava toiminta - Esteettömän joukkoliikenteen ja kutsuohjattujen palvelulinjojen kehittäminen - Espoon Asuntojen esteettömien asuntojen vuokraukseen vammaispalvelun välivuokraus, kunnes asunnolle löydetään esteetöntä asuntoa tarvitseva asukas sekä muunneltavien asuntojen rakentaminen - Opinto-ohjauksen prosessin kehittäminen Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä 3 lähettää selvityksen käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle ja esittää, että siinä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palvelujen ja toimintojen kehittämisessä, talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 4 lähettää selvityksen tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja svenska rum -lautakunnalle.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Tekninen lautakunta Sivu 12 / 54 Käsittely Puheenjohtaja esitti Hiltusen kannattamana lisäysehdotuksen päätösehdotuksen uudeksi kohdaksi viisi Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty vammaisasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä. Lisäysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä 3 lähettää selvityksen käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle ja esittää, että siinä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palvelujen ja toimintojen kehittämisessä, talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 4 lähettää selvityksen tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja svenska rum -lautakunnalle. 5 Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty vammaisasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä. Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Tekninen lautakunta Sivu 13 / / Teknisen lautakunnan tiejaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta valitsee tiejaostoon Olle Smedsin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jarkko Korven (PerusS) tilalle :n. Sovelletut oikeusohjeet: Teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosääntö 2. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että tehtävään valitaan Veikko Granqvist (PerusS). Lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Päätös Tekninen lautakunta valitsi tiejaostoon Olle Smedsin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jarkko Korven (PerusS) tilalle Veikko Granqvistin (PerusS). Sovelletut oikeusohjeet: Teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosääntö 2. Selostus Teknisen lautakunnan alaisuudessa toimii tiejaosto, jonka tehtävänä on lautakunnan puolesta ratkaista yksityisistä teistä annetun lain mukaan tielautakunnan ratkaistaviksi kuuluvat asiat. Teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön mukaan teknisen lautakunnan tiejaostossa on kolme jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Lautakunta valitsee keskuudestaan jaoston jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Teknisen lautakunnan tiejaoston kokoonpano on seuraava: Christian Ekroos, pj. (Kok) / varajäsen Antti Myyrä (Kok) Olle Smeds, vpj. (PerusS/Sit) / varajäsen Jarkko Korpi (PerusS/Sit) Marjo Matikka (Vihr) / varajäsen Marika Visakova (Vihr) Varajäsen Jarkko Korpi on päivätyllä kirjeellään pyytänyt eroa teknisen lautakunnan varajäsenen tehtävästä. Espoon valtuusto valitsi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Tekninen lautakunta Sivu 14 / 54 kokouksessaan teknisen lautakunnan jäsenen Toni Seppäsen (PerusS) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jarkko Korven (PerusS) tilalle Veikko Granqvistin (PerusS). Koska Jarkko Korpi ei ole enää teknisen lautakunnan jäsen, tulee lautakunnan valita uusi henkilö hänen tilalleen myös tiejaoston varajäseneksi. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 56 Tekninen lautakunta Sivu 15 / / Teknisen lautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan vuoden 2015 arviointikertomuksessa esittämistä havainnoista Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta merkitsee tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen tiedoksi. Lautakunta esittää selvityksenä eräistä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista seuraavaa: Tarkastuslautakunta toteaa (sivu 27), että investoinneista on esitettävä jo suunnitteluvaiheessa selkeät laskelmat ja tehtävä seuranta-suunnitelmat. Hankinta- ja investointisuunnitelmissa on esitettävä niiden vaikutus käyttötalousmenoihin sekä kuntalaisilta perittäviin maksuihin. Tekninen lautakunta toteaa, että investoinnit katuverkkoon ja viheralueisiin yleensä lisäävät tulevien vuosien käyttötalousmenoja. Niitä ovat lähinnä ylläpidon kustannukset. Viime vuosien aikana päätöksissä, joilla hyväksytään katusuunnitelmia tai puistosuunnitelmia, esitetään samalla myös suunnitelmien vaikutus tuleviin ylläpitomenoihin. Tarkastuslautakunta toteaa myös (sivu 32), että Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän tuomia maanmyynti- ja maankäyttösopimustuloja tulee arvioida realistisesti ja niitä on vuosittain seurattava omana tuloeränä talousarviokirjassa. Tekninen lautakunta toteaa, että Länsimetron mahdollistamia maanmyyntija maankäyttösopimustuloja kertyy kaupungin eri yksiköille ja taseyksiköille. Maanmyynti- ja maankäyttösopimustulot huomioidaan konserniesikunnan ohjeiden ja ohjeistusten mukaisesti talousarviossa. Samoin järjestetään myös ko. tulojen seuranta. Kaupunkitekniikan keskuksen osalta sopimustulot arvioidaan realistisesti osana kiinteiden rakenteiden ja laitteiden talousarvioesitystä. Tarkastuslautakunta toteaa myös, että pyöräilyparkkipaikkojen lisääminen tarpeita vastaavaksi edistää osaltaan pyöräilynedistämisohjelman tavoitteita (sivu 63). Tekninen lautakunta toteaa, että kaupunkitekniikan keskuksessa pyöräilyparkkipaikkojen lisääminen otetaan huomioon kaikessa infran

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 56 Tekninen lautakunta Sivu 16 / 54 suunnittelussa, erityisesti raideliikenteen solmukohdissa. Kohteita toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Tarkastuslautaunta käsittelee tilaaja-tuottaja -mallin purkamiseen liittyviä asioita sivulla 64. Tarkastuslautakunta ehdottaa, että kaupungin palveluiden uudelleen järjestämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista omistaja-tilaaja-tuottaja -mallissa havaittujen ongelmien poistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi tulee seurata ja kehittämistyöstä on raportoitava valtuustolle. Samoin tarkastuslautakunta toteaa, että Valtuuston uudelle toimintamallille vuosille asettaman 10 milj. euron vuosittaisen tuottotavoitteen toteutumisen seuraamiseksi tulee kehittää selkeät mittarit. Tekninen lautakunta toteaa, että kaupunkitekniikan keskukselle on vuoden 2016 tulostavoitteissa määritelty tuottotavoitteihin liittyviä mittareita. Sen lisäksi kaupunkitekniikan keskus on laatinut yksityiskohtaisempia toiminnan eri osa-alueita seuraavia mittareita, joilla voidaan arvioida tuottotavoitteen toteutumista. Tulostavoitteissa olevat mittarit liittyvät esim. toimintakatteeseen, tuotantokustannusten alentamiseen ja tilakustannuksiin. Tavoitteiden toteutumista seurataan normaalien talouden seuranta- ja raportointimenettelyjen puitteissa. Käsittely Esittelijä lisäsi kokouksessa lauseen päätösehdotuksen viimeistä edellisen kappaleen loppuun. Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015 Tarkastuslautakunta on laatinut vuoden 2015 arviointikertomuksen. Kaupunginvaltuusto on pitämässään kokouksessa velvoittanut kaupunginhallitusta pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportin käsittelyn yhteydessä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on mm. valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisen arviointi sekä toiminnan järjestämisen tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Tekninen lautakunta Sivu 17 / / Tekninen lautakunta Selvitys puistoalueella sijaitsevien laiturien vuokraamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Petteri Aumala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi selvityksen puistoalueella sijaitsevien laiturien vuokraamisesta. Käsittely Keskustelun aikana Marjo Matikka ehdotti Jari Ihosen kannattamana, että lautakunta päättäisi lisäksi seuraavaa: Lautakunta lähettää asian edelleen kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston harkittavaksi. Lautakunta toteaa, ettei Haukilahden venesataman läheisyydessä sijaitsevia, purettaviksi kaavailtuja laitureita (numerot 46 ja 49) pureta ennen jaoston linjausta asiassa. Lautakunta hyväksyi Matikan ehdotuksen yksimielisesti. Päätös Tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi selvityksen puistoalueella sijaitsevien laiturien vuokraamisesta. Lautakunta lähetti asian edelleen kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston harkittavaksi. Lautakunta toteaa, ettei Haukilahden venesataman läheisyydessä sijaitsevia, purettaviksi kaavailtuja laitureita (numerot 46 ja 49) pureta ennen jaoston linjausta asiassa. Oheismateriaali Selostus - Tonttiyksikön lausunto - Espoon laituriselvityksen toteutumisen tilannekatsaus 2011 / tekninen lautakunta Espoon laituriselvityksen tilannekatsaus raportti Tekninen lautakunta on kokouksessaan määrännyt kaupunkitekniikan keskuksen selvittämään mahdollisuudet poistettavaksi määrättyjen laitureiden säilyttämisestä ja laiturien sijoituspaikan vuokraamisesta edelleen laitureiden aiemmille vuokralaisille. Tekninen lautakunta on myös määrännyt selvitettäväksi myös, voiko muilla ranta-alueilla antaa kuntalaisille luvan sijoittaa laituri puistoalueelle.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Tekninen lautakunta Sivu 18 / 54 Asukkailta on tullut joitakin tiedusteluja mm. mahdollisuudesta pitää yksityisesti kunnossa ja käytössä poistettavaksi suunniteltuja vanhoja laiturirakennelmia. Poistettavaksi määrätyt laiturit Nyt poistettavaksi määrätyt laiturit sijoittuvat asemakaavan mukaiselle puistoalueelle sekä satama-alueelle. Espoon kaupungissa kaupungin kiinteistöomaisuuden omistajana toimii tonttiyksikkö. Kaupunkitekniikan keskus hallinnoi katujen ja puistojen käyttöä. Liikunta- ja nuorisopalvelut hallinnoi mm. satama-alueita. Kaupunkitekniikan keskus on määrännyt poistettavaksi puistoalueella luvattomasti olevat laiturit 46, 48 ja 49. Toimenpiteeseen on ryhdytty liikunta- ja nuorisopalveluiden pyynnöstä, koska laiturit sijaitsevat liikuntapalveluiden hallinnoimalla satama-alueella (asemakaavassa LV, eli venevalkama-alue). Toimenpiteeseen on myös kysytty tonttiyksikön kanta, joka puolsi luvattomien laitureiden poistamista. Yksityisesti omistettujen laiturien sijoittaminen kaupungin puistoalueelle Kaupungin kiinteistöomaisuuden omistajan puhevaltaa käyttävältä tonttiyksiköltä ja satama-alueita hallinnoivalta liikunta- ja nuorisopalveluilta on pyydetty kannanotot siitä, voidaanko jatkossa vuokrata puistoalueelta maa- ja vesialuetta yksityisen laiturin sijoittamiseksi. Tonttiyksikön kanta on voimakkaasti kielteinen siihen, että puistoaluetta vuokrattaisiin yksityisen laiturin sijoittamiseksi, vaikka laituri olisikin yleisesti käytettävissä. Tonttiyksikkö näkee, että asiassa on myös yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallinen tilanne, sillä vastaavasti myös muiden yksityisesti omistettujen laitteiden ja rakennelmien sijoittamiselle puistoalueelle pitäisi myöntää lupa samoin ehdoin. Liikunta- ja nuorisopalveluiden kanta liikunta- ja nuorisopalveluiden hallinnoimalle satama-alueelle sijoitettavien yksityisten laitureiden suhteen on voimakkaasti kielteinen. Satama-alueella ei saa sijaita muita kuin satamaliikenteeseen tarkoitettuja laitureita, jotka kaupunki omistaa. Muiden alueiden suhteen liikunta- ja nuorisopalveluiden kannanoton mukaan tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Yksityisesti omistettujen yleisessä käytössä olevien laitureiden vastuukysymykset Puistoalueella sijaitsevien laitureiden kunnossa- ja puhtaanapitovelvoite kuuluu lähtökohtaisesti kunnalle. Mikäli puistoalueelle sallitaan sijoittaa yksityisiä laitureita yms. rakennelmia, joiden kuitenkin velvoitetaan olemaan yleisesti käytettävissä, muodostuu vastuu kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä vahingonkorvausvastuut ongelmalliseksi. Mm. puhtaanapitolain (laki katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta) mukaan tällaiselle laiturille tai rakennelmalle johtavan kulkuväylän kunnossa- ja puhtaanapito on vuokraajan vastuulla enintään 24 metriin saakka. Lain mukaisten velvoitteiden laiminlyöminen on säädetty rangaistavaksi. Tästä syystä on, mikäli vuokraaminen on

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Tekninen lautakunta Sivu 19 / 54 ylipäätänsä mahdollista, sovittava erittäin tarkasti laiturin tai muun rakennelman sekä sinne johtavien kulkuväylien kunnossa- ja puhtaanapidon tasosta, tarkastusmenettelystä, laiminlyöntien seuraamuksista, vahingonkorvausvastuista sekä muista vastuista ja velvoitteista vuokrasopimuksen aikana sekä sen voimassaolon päättyessä. Uudelleen valmistelu palauttamisen (Tela ) jälkeen Tekninen lautakunta on kokouksessaan määrännyt kaupunkitekniikan keskuksen selvittämään mahdollisuudet poistettavaksi määrättyjen laitureiden säilyttämisestä ja laiturien sijoituspaikan vuokraamisesta edelleen laitureiden aiemmille vuokralaisille. Tekninen lautakunta päätti äänestyksen jälkeen palauttaa asian virkamiesvalmisteluun. Tekninen lautakunta määräsi kaupunkitekniikan keskuksen selvittämään seuraavat asiat: 1. mihin perustuu se, ettei laitureita voi säilyttää nykyisellä paikalla, 2. mitkä reunaehdot pitäisi täyttyä, jotta laitureiden vuokraaminen olisi mahdollista ja 3. millä ehdoilla vuokraaminen voitaisiin tehdä. Lisäksi tekninen lautakunta edellytti selvitettäväksi: 4. millä reunaehdoilla muilla alueilla (meri- tai järvialueella) olevien/rakennettavien yksityisten laiturien/laiturialueiden vuokraaminen olisi mahdollista. Kaupunkitekniikan keskuksella ei ole toimivaltaa vuokrata puisto- tai vesialueita. Tästä syystä kaupunkitekniikan keskus pyysi kannanotot teknisen lautakunnan esittämiin kysymyksiin kaupungin kiinteistöomaisuutta hallinnoivalta tonttiyksiköltä sekä vesialueita hallinnoivalta liikunta- ja nuorisopalveluilta. Tonttiyksikön vastaus on seuraava ( tonttipäällikkö Jussi Eerolainen): 1. Laiturien säilyttäminen tai purkaminen on kaupunkitekniikan keskuksen asia. Tonttiyksikkö ei kuitenkaan vuokraa puistossa olevia laitureita yksityiseen käyttöön muuten kuin poikkeustapauksissa. Esimerkiksi rantaaluetta koskevassa puistokaupassa voidaan vuokrata määräajaksi puiston myyjälle, jos laiturin välitön purku ei ole tarpeen. 2. Käytännössä vain 1. kohdassa esitetyissä tapauksissa venesatamaalueiden ulkopuolella. 3. Määräajaksi, veneiden lukumäärään perustuvalla vuokralla. 4. Ei millään 1. kohdan tapauksen lisäksi, jos ollaan venesatama-alueiden ulkopuolella

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Tekninen lautakunta Sivu 20 / 54 Kaupunginvaltuuston hyväksymän Maanhankinnan ja luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet linjauksen mukaan tontinluovutuksessa noudatetaan avoimia julkisia hakumenettelyjä. Mikäli laitureita vuokrattaisiin yksityisille kaupungin puistoista, pitäisi kaikilla olla julkisperiaatteen mukaan oikeus hakea niitä. Halukkaita olisi varmasti tuhansia, joten tällaisen toiminnan järjestäminen olisi käytännössä mahdotonta ja järjetöntä. Eli tonttiyksikkö pitää puistot yleisinä puistoina ja veneet venesatamissa. Liikunta- ja nuorisopalveluiden vastaus on seuraava ( venesatamapäällikkö Lennart Pettersson) 1. Liikunta- ja nuorisopalveluiden mielestä nyt poistettavaksi määrätyt laiturit (46, 48 ja 49) tulee poistaa. Venesatama-alueet on tarkoitettu veneilykäyttöön. Nyt poistettavaksi määrätyt laiturit ovat tarkoitukseltaan monikäyttölaitureita, eli niiltä käydään myös uimassa. Alueen rajaaminen siten, että esimerkiksi uimarit ja veneet eivät ole vaarassa törmätä toisiinsa on erittäin hankalaa. Historiatietojen perusteella laiturit on tehty aikanaan luvatta, eikä liikunta- ja nuorisopalvelut halua antaa viestiä vastaavan toimintatavan hyväksymisestä. Lisäksi satama-alueella olevien laitureiden tulisi olla hyväkuntoisia. Kuka vastaa näiden laitureiden kunnosta ja millä tavoin nykyisten laiturien kuntoa voidaan valvoa? 2. Laiturit sijaitsevat kaavan mukaisella venesatama-alueella, eikä niiden säilyttäminen ole liikunta- ja nuorisopalveluiden mielestä mahdollista. 3. Laiturit sijaitsevat kaavan mukaisella venesatama-alueella, eikä niiden säilyttäminen ole liikunta- ja nuorisopalveluiden mielestä mahdollista. 4. Kysymykseen millä reunaehdoilla muilla alueilla olevien / rakennettavien yksityisten laiturialueiden vuokraaminen olisi mahdollista, vastaus on edelleen sama. Vesi- / maa-alueen vuokraamiseksi yksityisen laiturin sijoittamiseen, pitää liikunta- ja nuorisopalveluiden mielestä tarkastella aina tapauskohtaisesti. Päätöshistoria Tekninen lautakunta Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi selvityksen puistoalueella sijaitsevien laiturien vuokraamisesta. Käsittely Esittelijä jakoi kokouksessa oheismateriaalina teknisen lautakunnan päätöksen (Espoon laituriselvityksen tilannekatsaus 2011, päätös ja raportti).

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Tekninen lautakunta Sivu 21 / 54 Keskustelun kuluessa Jari Ihonen ehdotti Toni Seppäsen ja Kirsi Åkerlundin kannattamina, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että lautakunnalle valmistellaan ehdotus, jonka mukaan laiturien vuokraaminen olisi rajatusti mahdollista. Johanna Tikanmäki, Marjo Matikka ja Christian Ekroos ilmoittivat vastustavansa Ihosen ehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että lautakunnan tulee äänestää asiasta. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Ihosen ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Puheenjohtajan ehdotus äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä esittelijän ehdotus (jaa) sai kuusi ääntä ja Ihosen ehdotus (ei) seitsemän ääntä. Puheenjohtaja totesi lautakunnan palauttaneen asian uudelleen valmisteltavaksi. Päätös Tekninen lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että lautakunnalle valmistellaan ehdotus, jonka mukaan laiturien vuokraaminen olisi rajatusti mahdollista. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Tekninen lautakunta Sivu 22 / / Vastauksen antaminen oikaisuvaatimukseen, joka koskee infrapalvelupäällikön päätöstä vahingonkorvausvaatimuksen hylkäämisestä Valmistelijat / lisätiedot: Toni Korjus, puh Petteri Aumala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen, joka on tehty infrapalvelupäällikön päätöksestä , ja antaa vastauksen oikaisuvaatimuksen tekijälle liitteen mukaisesti. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Vastine oikaisuvaatimukseen - Korvaushakemus - Infrapalvelupäällikön päätös Oikaisuvaatimus Espoon kaupungille kadunpitäjänä on osoitettu vahingonkorvausvaatimus, jossa vaaditaan korvattavaksi autolle tulleita vaurioita sen törmätessä kadulla olleisiin betonisiin putkiin. Infrapalvelupäällikkö on hylännyt vaatimuksen päätöksellään Infrapalvelupäällikön päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus tekniselle lautakunnalle. Liitteenä on yksityiskohtainen vastine muistutuksen tekijälle. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Tekninen lautakunta Sivu 23 / / Kuunkatu plv 0-96 ja Kuunsilta katusuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Länkelin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavat katusuunnitelmat ja siltasuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro KUITINMÄKI Kuunkatu plv /002 Kuunsilta 7031/400 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Suunnitelmaselostus / Kuunkatu 4 Suunnitelmaselostus / Kuunsilta 5 Katusuunnitelmat 7031/002, 7031/400 6 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Kustannusarviot Nähtävillä olleet ja hyväksyttäväksi esitettävät katusuunnitelmaehdotus 7031/002 ja siltasuunnitelma 7031/400 koskevat Kuunkadun ja Kuunsillan uudelleen rakentamista.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Tekninen lautakunta Sivu 24 / 54 Katusuunnitelmaehdotuksista ei jätetty yhtään muistutusta määräaikaan mennessä. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Olarin Kuunkadulta on purettu vanha Esson päärakennus ja siihen liittynyt kevyen liikenteen silta ramppeineen. Kaavamuutoksella paikalle rakennetaan kerrostaloasuntoja, joiden alakertaan tulee liiketiloja sekä Kuunsilta ja sen valaistus uusitaan kokonaan. Kuunkadun pohjoisreunalle tehdään jalankulku- ja pyörätien viereen istuskeluryhmiä. Kuunkatu on nykyinen kokoojakatu, joka on myös joukkoliikennekatu. Tähän katusuunnitelmaan kuuluu Kuunkehrän länsipään ja Puolikuun välinen alue. Kuunkatu on yksiajoratainen katu, jossa on yksi kaista molempiin suuntiin. Molempien kaistojen leveys on 5 metriä. Kadun eteläpuolella kulkee jalkakäytävä, jonka leveys on 2,60 metriä. Pohjoispuolella katua kulkee 5,60 metriä leveä yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Ajoradan ja yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien välissä on istutusalue, jossa on myös kaksi oleskelutilaa. Kuunkehrän puoleisessa päässä on saarekkeellinen suojatie. Suojatien ja saarekkeen sijainti muuttuu hieman nykyisestä. Kuunkehrän ja Puolikuun risteyksissä on nykyiset suojatiet. Kuunkadulla on Olariin päin mentäessä kahdelle linja-autolle mitoitettu ajoratapysäkki. Kuunkadun yli kulkee kevyenliikenteen silta, Kuunsilta. Siltapaikalta on purettu nykyinen silta ja uusi silta korvaa puretun vanhan sillan. Kuunsilta lähtee pohjoisesta Kuutamoiselta sivuten Kuunkehrän itäistä reunaa jatkuen Kuunkadun yli sen eteläpuolella oleville talorakenteiden ramppirakenteille. Sillan molemmin puolin on rakennuksia.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Tekninen lautakunta Sivu 25 / 54 Sillan kansirakenteet sijoittuvat 350 mm länsipuolella olevan rakennuksen tontille ja etelässä noin 5 metrin matkalla eteläpuolella olevan rakennuksen tontille. Alusrakenteet ovat katualueella. Silta on tyypiltään jatkuva teräsbetoninen kaukalopalkkisilta. Silta on seitsemän aukkoinen. Sillan kokonaispituus on 109,90 m. Sillan geometria noudattaa ylimenevää kevyenliikenteen väylängeometriaa ja sen hyötyleveys on 3,5 m. Silta rakennetaan paikallavaluna. Kadun ja sillan alustavat rakennuskustannukset ilman arvonlisäveroa on: katu vesihuolto yhteensä Kuunkatu: Kuunsilta: Vuosittaisten ylläpitokustannusten muutoksen suuruus Kuunkadun osalla on noin Kuunsillan osalla ei tapahdu muutosta. Suunnitelmaselostus ja pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelmat on laadittu vuoden aikana. Suunnitelmia esiteltiin asukkaille NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisista tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. Tiedoksi 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksista ei jätetty yhtään muistutusta määräaikaan mennessä.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Tekninen lautakunta Sivu 26 / / Viherlaaksonranta (osa), katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Vänttinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro VIHERLAAKSO ETELÄINEN MUUTOS Viherlaaksonranta 6983/001 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Suunnitelmaselostus 8 Katusuunnitelma 6983/001 9 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Kustannusarviot Nähtävillä ( ) ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä Viherlaakso, eteläinen, muutos -kaava-alueen katusuunnitelmaehdotus 6983/001 koskee Viherlaaksonranta - nimisen kadun (Gröndalsstranden) rakentamista. Katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Tekninen lautakunta Sivu 27 / SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Viherlaaksonranta on asuinalueen olemassa oleva paikallinen kokoojakatu ja se palvelee myös joukkoliikennettä. Katu liittyy eteläpäästään Törmäniityntien, Kuusiniementien ja Kuusiniemen liittymäalueelle. Pohjoispäässä uusi katuosuus liitetään nykyiseen Viherlaaksonrannan linjaukseen. Nykyinen katulinjaus sijaitsee kaavamuutoksen jälkeen korttelialueella. Tontin omistaja käynnistää piharakentamisen (mm. autopaikat ja katokset) syksyllä 2016, joten katu pitää siirtää asemakaavan mukaiselle paikalle. Kadun alustava rakennuskustannus ilman arvonlisäveroa on: katu vesihuolto yhteensä Viherlaaksonranta: Vuosittaisten ylläpitokustannusten muutoksen suuruus on noin Suunnitelmaselostus ja pienennös ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelma on laadittu vuonna Suunnitelmaluonnoksen esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille Esittelytilaisuudessa kävi kaksi asukasta.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Tekninen lautakunta Sivu 28 / NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisista tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Tiedoksi 5. RAKENTAMINEN Kadun rakentaminen alkaa syksyllä 2016.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Tekninen lautakunta Sivu 29 / / Niittyportin plv , Niittykadun plv , Niittykujan, Kappelirinteen, Kappelikujan ja Koulusillankujan katusuunnitelmien hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Yrjö Länkelin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavat katusuunnitelmat: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro NIITTYKUMMUN KESKUS Niittyportti plv /007 Niittykatu plv /009 Niittykuja 6742/010 Kappelirinne 6742/011 Kappelikuja 6742/012 Koulusillankuja 6742/015 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 10 Suunnitelmaselostus 11 Katusuunnitelmat 6742/007, 6742/ Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Kustannusarviot Nähtävillä ( ) olleet ja hyväksyttäväksi esitettävät Niittykummun keskus (Ängskulla centrum) kaava- alueen

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Tekninen lautakunta Sivu 30 / 54 katusuunnitelmat Niittyportti plv (Ängsporten) 6742/007, Niittykatu plv (Ängsgatan) 6742/009, Niittykuja (Ängsgranden) 6742/010, Kappelirinne (Kapellbrinnken) 6742/011, Kappelikuja (Kapellgränden) 6742/012 ja Koulusillankuja (Skolbrogränden) 6742/015 koskevat katujen rakentamista asemakaavan mukaisiksi Espoon Niittykummussa. Katusuunnitelmaehdotuksista ei jätetty muistutuksia. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Niittyportti paaluvälillä on nykyinen tonttikatu, joka liittyy pohjoispäässä Merituulentiehen. Katu muuttuu asemakaavan mukaisesti kokoojakaduksi. Katuosuuden rakentamiskustannuksiksi ilman arvonlisäveroa on arvioitu 0.11 milj. euroa. Kustannuksiin ei sisälly vesihuollon rakentamista. Kadun ylläpitokustannuksien muutos on noin 625 /vuosi. Niittykatu on nykyinen kokoojakatu, joka liittyy nykyisin pohjoispäästään Merituulentiehen. Katuosuuden rakentamiskustannuksiksi ilman arvonlisäveroa on arvioitu 0.81 milj. euroa, josta vesihuollon osuus on 0,08 milj. euroa. Kadun ylläpitokustannuksien muutos on noin 203 /vuosi. Niittykuja on nykyinen tonttikatu, joka liittyy länsipäässä Niittykatuun ja itäpäässä Kappelirinteeseen. Ajorata poistuu käytöstä ja katu muuttuu yhdistetyksi jalankulku- ja pyörätieksi. Katuosuuden rakentamiskustannuksiksi ilman arvonlisäveroa on arvioitu 0.09 milj. euroa, josta vesihuollon osuus on 0,04 milj. euroa. Kadun ylläpitokustannuksien muutos on noin 21 /vuosi. Kappelirinne on nykyinen tonttikatu, joka liittyy pohjoispäässä Niittykujaan ja eteläpäässä Niittyporttiin. Katu muuttuu siten, että eteläpää kadusta jää tonttikaduksi ja pohjoinen puolisko muutetaan kokonaan yhdistetyksi

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Tekninen lautakunta Sivu 31 / 54 jalankulku- ja pyörätieksi. Katuosuuden rakentamiskustannuksiksi ilman arvonlisäveroa on arvioitu 0.12 milj. euroa, josta vesihuollon osuus on 0,006 milj. euroa. Kadun ylläpitokustannuksien muutos on noin /vuosi. Kappelikuja on nykyinen päättyvä tonttikatu, joka liittyy länsipäässä Niittyporttiin ja päättyy kääntöpaikkaan. Katuosuuden rakentamiskustannuksiksi ilman arvonlisäveroa on arvioitu 0.09 milj. euroa. Kadun rakentamiskustannuksiin ei kuulu vesihuollon rakentamista. Kadun ylläpitokustannuksien muutos on noin 124 /vuosi. Koulusillankuja on uusi tonttikatu, joka liittyy eteläpäässä Niittyporttiin. Katuosuuden rakentamiskustannuksiksi ilman arvonlisäveroa on arvioitu 0.14 milj. euroa, josta vesihuollon osuus on 0,004 milj. euroa. Kadun ylläpitokustannuksien muutos on noin 446 /vuosi. Suunnitelmaselostus ja katusuunnitelmien pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelmat on laadittu vuoden 2015 syksyllä. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille Tilaisuuteen saapui 13 asukasta. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. Tiedoksi 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Tekninen lautakunta Sivu 32 / / Tuuliniitty (Vindängen), katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Miikka Hakari, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro TUULINIITTY II, 12. TAPIOLA Tuuliniitty 6745/008 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 13 Suunnitelmaselostus 14 Katusuunnitelma 6745/ Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Kustannusarviot Nähtävillä ( ) ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä Tuuliniitty (Vindängen) katusuunnitelmaehdotus 6745/008 koskee kadun rakentamista: Tuuliniitty välillä Tuulikuja Etelätuulentie 6745/008 Katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Tekninen lautakunta Sivu 33 / SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Tuuliniitty on uusi asuntokatu, joka liittyy etelässä Tuulikujaan ja idässä Etelätuulentiehen. Tuuliniitty on luonteeltaan hidaskatu ja liikennemäärät ovat pieniä. Kadun linjauksella on tavoitteena luoda viihtyisä ja turvallinen katutila. Katupuina käytetään lehti- ja havupuita. Pensasistutuksissa käytetään matalia lehtipensaita monilajisina ryhminä Kadun alustava rakennuskustannus ilman arvonlisäveroa on: Katu vesihuolto yhteensä Tuuliniitty: Vuosittaisten ylläpitokustannusten muutoksen suuruus on noin Suunnitelmaselostus ja pienennös ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelma on laadittu vuonna Suunnitelmaluonnoksen esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille Esittelytilaisuuteen ei tullut osallistujia. Viereisen tontin vuokralaista kuultiin jo aiemmin. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisista

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Tekninen lautakunta Sivu 34 / 54 tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Tiedoksi 5. RAKENTAMINEN Kadun rakentaminen alkaa talvella 2016.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Tekninen lautakunta Sivu 35 / / Etelätuulentien katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Miikka Hakari, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro TUULINIITTY II, 12. TAPIOLA Etelätuulentie välillä Revontulentie - Merituulentie 7033/001 2) antaa vastauksen suunnitelmasta tehdyistä muistutuksista liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosääntö , 9 1 mom. Käsittely Keskustelun kuluessa Jari Ihonen ehdotti Marjo Matikan kannattamana, että Etelätuulentien ja Tuuliniityn risteyksen suojatie toteutetaan korotettuna. Lautakunta hyväksyi Ihosen ehdotuksen yksimielisesti. Päätös Tekninen lautakunta 1) hyväksyi seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro TUULINIITTY II, 12. TAPIOLA Etelätuulentie välillä Revontulentie - Merituulentie 7033/001

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Tekninen lautakunta Sivu 36 / 54 2) antoi vastauksen suunnitelmasta tehdyistä muistutuksista liitteen mukaisesti. 3) päätti, että Etelätuulentien ja Tuuliniityn risteyksen suojatie toteutetaan korotettuna. Sovelletut oikeusohjeet: Liite Oheismateriaali Selostus Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosääntö , 9 1 mom. 16 Suunnitelmaselostus 17 Katusuunnitelma 7033/ Muistutuksien lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 19 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Muistutukset - Muistutuksien lyhennelmät ja vastineet (Etelätuulentie) - Julkinen - Kustannusarvio Nähtävillä ( ) ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä Etelätuulentien (Sunnanvindsvägen) katusuunnitelmaehdotus 7033/001 koskee kadun rakentamista: Etelätuulentie välillä Revontulentie Merituulentie 7033/001 Katusuunnitelmaehdotuksesta jätettiin kolme muistutusta.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Tekninen lautakunta Sivu 37 / SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Etelätuulentie on nykyisin kaksiajoratainen pääkatu, joka toimii sisääntuloväylänä Tapiolaan. Tuuliniitynluola on risteysalue, joka johtaa Tapiola Park- pysäköintilaitokseen. Kadun länsireunaan on suunniteltu 4,0 4,5 m leveä eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie, joka toimii pyöräilyn seudullisena pääreittinä. Etelätuulentien pysäkit kadun molemmin puolin on mitoitettu kahdelle linja-autolle. Etelätuulentiellä säilytetään Tapiolalle tyypillinen puistomainen katuympäristö ja keskisaarekkeille istutetaan pensaita ja katupuita. Kadun alustava rakennuskustannus ilman arvonlisäveroa on: katu vesihuolto yhteensä Etelätuulentie: Vuosittaisten ylläpitokustannusten muutoksen suuruus on noin Suunnitelmaselostus ja pienennös ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelma on laadittu vuonna Suunnitelmaluonnoksen esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille Esittelytilaisuuteen ei tullut osallistujia. Viereisen tontin vuokralaista kuultiin jo aiemmin.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Tekninen lautakunta Sivu 38 / NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisista tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmaehdotuksesta jätettiin kolme muistutusta, joiden asiasisältö on hyvin lähellä toisiaan. Muistutusten lyhennelmät ja vastineet ovat liitteenä. Tiedoksi 5. RAKENTAMINEN Kadun rakentaminen alkaa talvella 2016/2017.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Tekninen lautakunta Sivu 39 / / Hippiäisentien, Kirvisentien, Lintumetsänpihan, Pensaskertuntien, Kultarinnantien ja Punarinnantien katusuunnitelmien ja Laululinnunpuiston puistosuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Vänttinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavat katusuunnitelmat: Asemakaava/kadun nimi Piirustus nro LINTUMETSÄ 1, LINTULAAKSO II JA LINTUKORPI ii Hippiäisentie 6797 / 024 Kirvisentie 6797 / 025 Lintumetsänpiha 6797 / 027 Pensaskertuntie 6797 / 029A Kultarinnantie 6797 / 030 Punarinnantie 6797 / 031 Laululinnunpuisto 6797 / 200 2) antaa vastauksen suunnitelmista tehdyistä muistutuksista liitteen mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 20 Suunnitelmaselostus 21 Katusuunnitelmat 22 Muistutuksien lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 23 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Tekninen lautakunta Sivu 40 / 54 Oheismateriaali Selostus - Muistutukset - Kustannusarviot - Muistutuksien lyhennelmät ja vastineet - Julkinen Nähtävillä ( ) olleet ja hyväksyttäväksi esitettävät Lintumetsä I, Lintulaakso II ja Lintukorpi II kaava-alueiden katusuunnitelmaehdotukset Hippiäisentie, Kirvisentie, Lintumetsänpiha, Pensaskertuntie, Kultarinnantie ja Punarinnantie sekä puistosuunnitelma Laululinnunpuisto (Kungsfågelsvägen, Piplärkvägen, Fågelskogsgården, Törnsångarvägen, Härmsångarvägen och Rödhakevägen och Sångfågelsparken) koskevat katujen ja puiston rakentamista asemakaavan mukaisiksi Espoon Lintuvaarassa. Katusuunnitelmaehdotuksista jätettiin 9 muistutusta. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Hippiäisentie ja Kirvisentie ovat olemassa olevia, Pohjoiseen Lintuvaarantiehen liittyviä pientalovaltaisen asuinalueen päättyviä tonttikatuja. Lintumetsänpiha on pientaloalueen olemassa oleva, moottoriajoneuvoliikenteen osalta pohjoispäästään päättyvä tonttikatu.