Eläkelainat tulevat takaisin

Transkriptio

1

2 2/2005 Eläkelainat tulevat takaisin Garantia Uutiset 2/2005 Julkaisija Vakuutusosakeyhtiö Garantia Salomonkatu 17 A Helsinki puh fax Päätoimittaja Mikael Englund Vakuutusosakeyhtiö Garantia mikael.englund@garantia.fi Toimituspäällikkö Leena-Kaisa Simola Viestintätoimisto Povitasku Oy leena-kaisa.simola@povitasku.fi Ulkoasu Mainostoimisto Tasku Oy Painopaikka Libris Oy Osoitteenmuutokset Kirsi Viitanen kirsi.viitanen@garantia.fi Matti Louekoski, Suomen Pankki: Korkopolitiikka muuttuu tarpeen mukaan Kalevi Hemilä, Etera: Etera valmis kilpailuun Nanso kasvaa kansainvälistyen 6 10 TEL-viitekorosta kilpailukykyinen Mestarien mestari jalostaa kauneutta Suomalaiset eläkeyhtiöt ovat viime vuosina lisänneet sijoituksiaan hyvällä menestyksellä osakkeisiin, kiinteistöihin ja joukkovelkakirjalainoihin. Uusia sijoituskohteita on etsitty entistä useammin muualta kuin kotimaasta. Niinpä suomalaisten yritysten lainoihin on sijoitettu poikkeuksellisen vähän. Toisin sanoen uusia eläkelainoja ei ainakaan parinkymmenen viime vuoden aikana ole myönnetty niin vähän kuin runsaan kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Osasyynä tähän on eläkelainojen vähimmäis- tai lattiakorko, joka on ollut eläkeyhtiöiden sijoituslainoissa yleisesti käytettävässä TEL-viitekorossa 3% ja takavuosien eläkeyhtiöiden suosikkituotteessa, TEL-takaisinlainassa käytettävässä TEL-lainakorossa 4%. Muutamat viime vuodet vallinneessa korkotilanteessa tämä on ollut liikaa, siis yli kaikkien markkinakorkojen. Eläkeyhtiöt ovat näin ollen kieltäytyneet sijoittamasta suomalaisten yritysten ensiluokkaisella takauksella varustettuihin lainoihin alle 3%:n tai 4%:n tuotolla, kun ne samaan aikaan kuitenkin sijoittavat vaikkapa Italian tai Kreikan valtion lainoihin vielä tätäkin selvästi alemmalla tuotolla. Tällainen suomalaisten erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hieman kärjistäen sanottuna syrjiminen eläkeyhtiöiden sijoituspolitiikassa on aika erikoinen ilmiö. Suomalainen pakollinen työeläkejärjestelmä perustuu työmarkkinaosapuolten sopimuksiin ja nämä myös viime kädessä päättävät eläkerahastojen sijoittamisesta. Näiden tahojen kai viimeksi odottaisi haluavan rahoittaa mieluummin vieraiden valtioiden talouden alijäämiä kuin suomalaisten yritysten investointeja. Siihen eläkelainojen lattiakorot käytännössä johtavat korkotilanteessa, jossa olemme runsaat kaksi vuotta olleet. Tämän lehden edellisessä numerossa toivoin voivani pian kertoa uudistuksista eläkeyhtiöiden yritysrahoituksen tuotteissa. Nyt tärkeä uudistus on tehty: elokuun alusta lähtien eläkeyhtiöiden sijoituslainoissa käytettävän TELviitekoron noteerauksista on poistettu lattiakorko ja muutamia muitakin ongelmia, jotka käytännössä johtivat yllä kuvaamiini syrjintäongelmiin. TEL-viitekorko on nyt täysin markkinaehtoinen ja antaa hyvän pohjan eläkeyhtiöiden lainatuotteiden kehittelylle. Tästä korkouudistuksesta kerromme lisää tässä lehdessä. TEL-takaisinlainoissa tai -vakuutusmaksulainoissa käytettävässä TEL-lainakorossa sen sijaan edelleen sovelletaan 4%:n lattiakorkoa. Tämä tekee tästä takavuosien suosikkilainasta käytännössä tarpeettoman. Mikäli suomalaisten yritysten eläkevakuutusmaksujen takaisinlainausoikeus halutaan lopettaa, pitäisi päätös siitä tehdä asiaan kuuluvan keskustelun ja valmistelun pohjalta, eikä asettamalla lainojen korko kyseenalaisin perustein niin korkeaksi, ettei kukaan halua lainoja käyttää. Tärkein viestini yritysten pitkäaikaisesta rahoituksesta vastaaville on se, että eläkeyhtiöiden sijoituslainojen korot ovat nyt markkinaehtoisia. Käytännössä helpoin tapa suojautua mahdollista korkojen nousua vastaan on ottaa uudet lainat kiinteäkorkoisina. Nyt pitkäaikaiset korot ovat historiallisen alhaalla, ja korkoero pitkien ja lyhyiden korkojenkin välillä on erittäin pieni. 14 Muotoilu siivittää kasvua Mikael Englund 2 GARANTIA VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ 18 OTT Pertti Puronen: Kiireestä voi opetella eroon Kansikuva Nanson toimitusjohtaja Pertti Lahervuoren kuvasi Tuomas Pietinen. 3

3 Teksti Riikka Vakkuri / Kuva Tuomas Pietinen Pitkään jatkuneet matalat korot hämmentävät ekonomisteja ja talouden päättäjiä. Arviot koronnoususta ovat menneet pieleen jo useampana peräkkäisenä vuotena. Nyt ennusteissa ollaan varovaisia. Korot ovat olleet kauan historiallisen alhaalla, pitkäkin korko on poikkeuksellisen matala. Tämä johtuu osittain siitä, että liikkeellä on paljon rahaa, mutta kysyntää rahalle sittenkin aika vähän. Se ei kuitenkaan ole ainoa selitys. Taustalla on jotain sellaista, jolle ei löydy perinteiseen rahapolitiikkaan sidottua, järkevää syytä. Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtaja Alan Greenspankin on todennut olevan arvoitus, miksi korot ovat niin alhaalla, Suomen Pankin johtokunnan jäsen, pankinjohtaja Matti Louekoski toteaa. Hän sanoo koron olevan euroalueella tällä hetkellä suorastaan elvyttävällä tasolla. Korkotasoon vaikuttaa inflaatio, jonka taustalla on erityisesti kallis öljy. Se lisää painetta nostaa korkoja. Toisaalta talouskehitys euroalueella on luvattoman vaatimatonta eivätkä näkymät vaikuta kovin hyviltä. Korot voivat muuttua minä päivänä tahansa. Keskuspankkien korkopolitiikassa on koko ajan olemassa valmius liikahtaa ylös tai alas aina tarpeen mukaan. Yhdysvalloissa lainavetoinen kulutuskysyntä on ollut korkealla ja asuntojen hinnat ovat nousseet nopeasti. Yhdysvaltojen inflaatio onkin selvästi korkeampi kuin Euroopassa, ja Fed on varoitellut hintakuplasta. Fed on nostanut tasaiseen tahtiin ohjauskorkoa, ja analyytikot odottavat menon jatkuvan, jotta inflaatio pysyisi kurissa. Ei kuitenkaan pidä päätellä, että Fedin nostaessa ohjauskorkoa Eurooppa seuraisi automaattisesti perässä, Louekoski toteaa Yhdysvaltojen tilanteen vaikutuksesta. EKP tekee omat päätöksensä itsenäisesti. Investointikohteet puuttuvat Suomen Pankki on varoitellut kansalaisia suurista, pitkäaikaisia asuntolainoista. Louekoski muistuttaakin jälleen, etteivät korot aina pysy näin alhaalla ja patistaa lainanottajia "stressitestin" tekoon. Pankkien tilanne on ylilikvidi: rahaa on enemmän kuin tarpeeksi, lainaa saa halvalla ja ihmiset ottavat sitä myös. Louekoski ei kuitenkaan usko viime laman kaltaiseen kriisiin. Luottotappioiden määrä on hämmästyttävän pieni. Kansa on jotain oppinut ja pankit myös. Korkotilanne on myös yritysten kannalta hyvä, mutta investoinnit puuttuvat. Toivon, että pankin lainaluukulla asioisi yrittäjiä, jotka hakisivat lainaa tuotannollisiin investointeihin. Louekoski suhtautuukin Suomen kilpailukykyä ylistävään raporttiin kriittisesti. Investointien vähyys ei hänen mielestään ole sopusoinnussa raportin tuloksen kanssa. Johtaja Aki Palo Sammosta näkee luottoluokitusjärjestelmän perimmältään toimivana, mutta muistuttaa, etteivät kirjaimet sinänsä paljon kerro. Luottoluokituksen kohdalla kannattaa aina kysyä, mikä on maksukyvyttömyyden todennäköisyys tässä luokassa. EKP ei ole jämähtänyt. Se seuraa tilannetta erittäin tarkasti ja myös reagoi tarpeen mukaan. Lainaan EKP:n pääekonomistia Otmar Issingiä: nyt on ollut linjana katsoa ja odottaa jos sitten näemme uutta, emme odota. Se on hyvä sääntö, Matti Louekoski kommentoi julkisuudessa esitettyjä syytöksiä Euroopan keskuspankin jähmeydestä. Mainetutkimuksen tulos ja reaalielämä eivät ihan kohtaa. Mutta onneksi suomalaiset ovat itsekin huomanneet, että vaikka tutkimuksen tulos on mairitteleva, sitä ei oteta ihan niin todesta, ettei mitään tarvitsisi tehdä. Minusta tuloksen pitäisi olla haasteena: pyrittäisiin hyödyntämään hyvän maineen tekijöitä. Rakenteelliset ongelmat jäytävät Suomen Pankki on varoitellut myös synkkenevistä talousnäkymistä. Poikkileikkauskuva Suomen taloudesta on nyt, ensi vuonna ja vielä vuonna 2007 hyvä, mutta perusteita jäytävät rakenteelliset ongelmat on otettava vakavasti. Väestön ikääntyminen on erityisen vakava ongelma, koska eläkeläisten reaalitulokehitys näyttää suhteellisen vaatimattomalta. Aktiiviväen väheneminen supistaa verokertymiä, joten suuriin verohelpotuksiin ei juurikaan ole varaa. Suomi pysyy korkean verotuksen maana. Toinen ongelma on ulkomaankauppa. Vaikka se vetää hyvin, tuotannon hintataso suhteessa muiden euromaiden tuotannon hintatasoon on ollut pitkään aleneva. Näin jatkuessaan meiltä poistuu vaihtotaseylijäämä. Siitä saattaa aiheutua myöhemmin kannattavuusongelmia ja työttömyyttä. Täytyy vain toivoa, että Eurooppa ylipäätään ja varsinkin Saksa alkaisivat selvitä alakulon tilanteesta. Se vetäisi meitä pienempiä mukana. Nostetaan kynnystä eläkeyhtiöiden hallintoon Matti Louekosken väliraportti työeläkevakuutusyhtiölain uudistamistarpeista on herättänyt runsaasti polemiikkia ja ärhäköitä vastalauseita onhan kyse sadan miljardin euron eläkerahastojen hoidosta. Valtapeliä. Herrat ovat ärsyyntyneet, Louekoski kuittaa ja lisää, ettei kiivas keskustelu ole vienyt hänen mielenrauhaansa. Hän on kuitenkin harmissaan keskustelun saamasta suunnasta ja yllättynyt reaktioiden rajuudesta. Toivon, että herrat ja rouvat ottaisivat yhden askeleen eteenpäin ja alkaisivat puhua asiasta. Nyt on takerruttu yhteen yksityiskohtaan, joka ei ole periaatteellinen, eikä käytännössä kovin paljon merkitsevä, vaan puhtaasti valtapoliittinen nimittäin yhtiön hallituksen kokoonpano. Louekoskea on syytetty muun muassa siitä, että hän haluaa lisätä kiintiöitä ja suljettuja päätöksentekopiirejä. Hyvällä ei ole myöskään katsottu Louekosken halua vahvistaa työmarkkinaedustajien asemaa TELyhtiöissä. Jos joudutaan leikkaamaan eläke-etuuksia, keneltä ne ovat pois? Palkansaajilta, tulevilta eläkeläisiltä. He kantavat suurimman riskin, Louekoski vastaa ja muistuttaa, että ansioeläke on myöhennetty osa palkkaa. Kyllä palkansaajat ovat aika vahvoilla mietittäessä kuka varat omistaa. Ei voi sanoa yksioikoisesti, että he omistavat varat, mutta heillä pitää olla niiden hallinnointiin suuri sananvalta. Louekosken esityksen on pelätty myös heikentävän työeläkeyhtiöiden hallinnon osaamista. Nostetaan kynnystä. Terävöitetään laissa vaatimuksia, jotka koskevat hallinnon jäsenten asiantuntemusta. Nykyisessäkin laissa sanotaan, että "työeläkeyhtiön hallituksen jäsenen pitää olla hyvin perehtynyt työeläkeasioihin ja hallituksessa on oltava riittävä sijoitustoiminnan asiantuntemus". Lisäksi todetaan, että yhtiöllä on oltava asiantuntijoiden laatima vuosittain tehtävä sijoitussuunnitelma ja asiantuntijat hoitamassa sijoitustoimintaa. Selvityksessäni ei ole yhtään sellaista kohtaa, jossa näitä korkeita vaatimuksia lievennettäisiin. Päinvastoin, olen todennut monta kertaa, että jos vielä jatkan selvitystyötä, näihin asioihin tulee entistä tiukempia vaatimuksia. Ei laissa sanota, että työnantajan edustajan tulee olla Etelärannan keskusjärjestön henkilökuntaa tai palkansaajien Hakaniemen. Työnantajilla ja palkansaajilla pitää olla oikeus valita sellaisia asiantuntijoita, joihin he luottavat ja jotka osaavat asiansa. 4 garantia 5 UUTISET

4 Ennätyksellisen matalien korkojen aika jatkuu yhä. Eläkelainoille markkinatilanne on merkinnyt kylmää kyytiä. Kysyntä on hiipunut ja eläkesijoitukset ovat siirtyneet yhä enemmän yrityslainoista valtion obligaatioihin. Myös lainojen ennenaikainen poismaksaminen on kiihtynyt viime vuosina. Matalien korkojen ennustetaan jatkuvan myös lähitulevaisuudessa. Jotta TEL-viitekoron markkinaehtoisuus säilyisi ja eläkelainat olisivat edelleen varteenotettava vaihtoehto eläkeyhtiöiden sijoitussalkussa, piti TEL-viitekoron rajoitukset poistaa, Garantian yhteyspäällikkö Ari Parmi toteaa. Samalla kun viitekoron kolmen prosentin alarajasta luovuttiin, päätettiin viitekorko noteerata jatkossa myös yhdelle ja kahdelle vuodelle. Aiemmin kolmea vuotta lyhyemmälle ajalle käytettiin kolmen vuoden jaksoa vastaavaa korkoa. Sen sijaan TEL-takaisinlainauksessa käytettävässä TEL-lainakorossa säilyy neljän prosentin minimikorko. Eläkeyhtiöiden asiakasrahoitus on nyt siis samalla lähtöviivalla pankkien tarjoaman rahoituksen kanssa. Uudistus parantaa pk-yritysten investointiedellytyksiä ja sukupolvenvaihdoksia, sillä merkittävä osa sijoituslainojen käyttäjistä on pk-yrityksiä. Teksti Riikka Vakkuri / Kuva Tuomas Pietinen Asiakas hyötyy TELviitekoron uudistuksesta suoraan Kukaan ei osaa sanoa varmasti, koska korot nousevat. On kuitenkin selvää, että laskuvaraa koroissa ei enää ole. Miksei siis tasata riskiä pitkäaikaisella kiinteällä korolla, yhteyspäällikkö Ari Parmi kysyy. Työeläkevakuuttajien asiakkaiden sijoituslainojen viitekorko muuttui elokuun alusta lähtien jälleen markkinaehtoiseksi, kun viitekoron kolmen prosentin alarajasta luovuttiin. Näin suomalaisyrityksille on taas tarjolla varteenotettava vaihtoehto pankkilainoille. Korkouudistuksen juuret ulottuvat vuoteen 1997, jolloin Garantia aloitti TEL-viitekorkojen noteerauksen. Tuolloin siirryttiin eläkeyhtiöiden myöntämien asiakaslainojen koroissa markkinaehtoiseen hinnoitteluun. TEL-lainojen vähimmäiskoroksi asetettiin kuitenkin kolme prosenttia. Sen uskottiin olevan niin alhainen taso, että sen kanssa tullaan toimeen myös tulevaisuudessa. Ei haluttu uskoa, että korot voisivat asettua pitkäksi aikaa nykyiselle tasolleen. Nyt toteutettu muutos viimeisteli jo vuonna 1997 tehdyt päätökset eläkelainojen markkinaehtoisuudesta, Parmi summaa. Kiinteästä korosta turvaa Parmi painottaa, että TEL-viitekorkoon sidottava sijoituslaina on nyt yrityksille todellinen rahoitusvaihtoehto. Asiakas hyötyy TEL-viitekoron uudistuksesta suoraan, sillä marginaaleja ei koroteta. Koron edut kuitenkin säilyvät ennallaan eli se on pitkäaikainen ja kiinteä. Asuntovelallisia muistutetaan nyt korkoriskistä. Sama kysymys pätee myös yrityksiin: miksi sitoa koko lainasalkku euriboriin? Osan voisi suojata kiinteällä korolla, Parmi huomauttaa. Lisäksi uudistetut TEL-viitekorot voivat toimia yleisinä, markkinaehtoisina viitekorkoina, joilla on selkeä informaatioarvo. Niiden avulla voi vertailla pankkien ja eläkeyhtiöiden rahoitustarjouksia, Parmi sanoo. TEL-viitekoron uudistus ajoittui ajankohtaan, jolloin hahmotellaan myös työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lainsäädännön uudistustarpeita. Parmi näkee TEL-viitekoron muutoksen olevan alkusysäys isommalle, samanhenkiselle uudistukselle. Miksi sijoituslaina ja TEL-takaisinlaina? Eläkeyhtiöt myöntävät sijoituslainaa kaikille asiakasyrityksilleen. Sen määrä on yleensä enintään 50 % kokonaisrahoituksesta. Lainan korko määräytyy TEL-viitekorosta ja siihen lisättävästä marginaalista. Laina-aika on 1 10 vuotta. Lainan vakuutena käytetään esimerkiksi Garantian takausvakuutusta. Osa asiakkaan eläkeyhtiölle maksamista TEL-vakuutusmaksuista rahastoituu niin sanottuun takaisinlainattavaan rahastoon. Kertynyt rahasto on sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien määräysten mukaisesti asiakkaan lainattavissa. Kun tätä lainausoikeutta käytetään, nimitetään lainaa TEL-takaisinmaksulainaksi tai vakuutusmaksulainaksi. Laina-aika on 1 10 vuotta. TEL-takaisinlainan korko muodostuu viitekorkona käytettävästä nostopäivän TEL-lainakorosta ja siihen lisättävästä marginaalista, joka määräytyy vakuuden perusteella. Marginaalia ei lisätä, jos lainan vakuutena on esimerkiksi Garantian takausvakuutus. Vakuutusosakeyhtiö Garantia laskee TEL-viitekorot päivittäin ja julkaisee ne osoitteessa Korko perustuu EMU:un kuuluvien valtioiden viitelainojen tuottoihin. Kun laina on nostettu, korko pysyy samana koko laina-ajan. Työeläkevakuuttajien sijoituskannasta yrityksille annettujen lainojen osuus oli tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen lopussa noin 3,7 miljardia euroa. Siitä sijoituslainojen osuus oli 1,8 miljardia euroa ja TELtakaisinlainojen 1,9 miljardia euroa. Matti Inha: Asuntolainojen korkojen nousu lähestyy Asuntolainojen korot ovat olleet Suomessa pitkään ennätyksellisen alhaalla. Tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet selvästi korkojen lievän nousun suuntaan. Merkittävää koron nousua ei euroalueella odoteta, mutta nousun käynnistyminen on kuitenkin lähempänä kuin aikaisemmin, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha sanoo. Alhaiset korot ja kaventuneet marginaalit ovat nostaneet Suomen Euroopan halvimpien asuntolainojen maaksi. Äkkiseltään näyttää siltä, että hyöty on asuntovelallisen, mutta näin yksinkertaista se ei ole. Pankeissa ristisubventoidaan edullisia asuntolainoja muiden tuotteiden korkeimmilla maksuilla. Jos yhden tuotteen saa halvalla, sen maksaa kovempana hintana toisessa tuotteessa. RISKILTÄ SUOJAAN Onko parempi valita kiinteä vai vaihtuvakorkoinen asuntolaina? Matti Inhan mukaan etukäteen ei koskaan tiedä, tekeekö oikean päätöksen. Mitä suurempi asuntolaina on tuloihin nähden, sitä isompi riski se on ja sitä tärkeämpää on suojautua myös korkojen nousun varalta. Siihen kiinteäkorkoinen laina on hyvä keino. Aika hyvä käytännön keino on ottaa asuntolainastaan osa vaihtuvana ja osa kiinteänä omasta riskiasemasta riippuen. Taloussuhdannettakin voi käyttää ohjenuorana. Kun korot ovat historiallisesti katsoen alhaalla, kannattaa painottaa kiinteäkorkoista lainaa. Ja päinvastoin, jos korot ovat korkealla tai "normaalitasolla" voi edullisempi ratkaisu olla vaihtuvakorkoinen laina. Jos korkoriskiltä ei halua suojautua kiinteän koron avulla, voi ottaa 20 vuoden asuntolainan tasaerälainana, jossa kuukausierä pysyy ennallaan vaikka korot nousisivat. EURO SUOJANAMME Matti Inhan mukaan EU on vaikuttanut Suomen asuntomarkkinoihin ja asuntolainoitukseen todella ratkaisevasti. Taloutemme on kehittynyt positiivisesti. Meillä on isona valuuttana euro suojanamme. Markka oli pieni, syrjäinen ja haavoittuva, ja sillä oli aina joko kurssi- tai korkoongelmia. Nyt rahoitus on ihmisille edullista ja monipuolista. Oikeastaan ensimmäistä kertaa historiassa suomalaisilla on mahdollisuuksia ja varaa parantaa selvästi omaa asumistasoaan. Siksi kysyntä on niin kovaa asuntomarkkinoilla. Tarjonta ei pysy perässä. Edullinen rahoitus valuu hintoihin ja siksi tarjontaa pitäisi kaikin tavoin lisätä. L-KS 6 7

5 Teksti Leena-Kaisa Simola / Kuva Tuomas Pietinen Tuleva toimitusjohtaja Kalevi Hemilä: Etera vastaa nyt ainoana eläkeyhtiönä Suomessa LEL- ja TaEL-eläketurvasta. Vuoden 2007 alusta työeläkeyhtiöiden kilpailu avautuu. - Eteralla on oma talo hyvässä kunnossa ja luottamukselliset suhteet asiakkaisiin. Se on hyvä pohja lähteä kilpailuun mukaan, Kalevi Hemilä sanoo. On syytä pitää mielessä, että osa eläkkeistä katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla, Kalevi Hemilä muistuttaa. Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Kalevi Hemilä aloitti viime helmikuun alussa varatoimitusjohtajana Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eterassa. Ensi vuoden alusta hän ottaa vastuulleen toimitusjohtajuuden Lauri Koivusalon jäädessä eläkkeelle. Mielenkiintoiset haasteet ovat edessä. Ensimmäinen vuosi toimitusjohtajana menee varmasti pitkälti valmistautuessa lainsäädännön uudistukseen. Onneksi täällä on jo hyvät pohjatyöt tehty ja ensi vuodelle jää enää viimeinen veto, Kalevi Hemilä sanoo. Etera vastaa nyt LEL- ja TaEL-alojen työeläkevakuutuksesta. LEL:n mukaan vakuutetaan rakennus-, metsä-, maatalous- ja satama-alojen työntekijät. TaEL-vakuutus koskee taiteilija-ammatteja ja yksityisalojen lyhyitä työsuhteita. Vakuutettuja työntekijöitä LEL:ssa oli viime vuonna reilut ja TaEL:ssa reilu Eläkkeensaajia oli vuoden lopussa reilut Vuoden 2007 alusta kaikki työeläkeyhtiöt, sekä Etera että nykyiset TEL-yhtiöt, voivat vakuuttaa kaikkien toimialojen työsuhteisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä sekä YEL:n piiriin kuuluvia yrittäjiä. Etera alkaa vakuuttaa myös yrittäjiä. Edessä on varmasti kova kilpailu. Etera on suuriin toimijoihin verrattuna keskikokoinen työeläkeyhtiö. Suuremmat toimijat ovat isojen yhtiöiden osia ja ne voivat tarjota asiakkailleen muutakin kuin vain työeläkkeisiin liittyviä palveluja. Etera on vain työeläkeyhtiö, mutta me tunnemme asiakaskuntamme joka ei ole alalla niitä helpompia. Pitkällä kokemuksella olemme saaneet asiakkaisiimme luottamukselliset välit. Me olemme heille yhteistyökumppani ja meillä on yhteinen win win -tilanne. Asiakkaat tietävät saavansa meiltä työeläkeyhtiöiden parasta palvelua. Se on hyvä pohja tulevaan kilpailuun, Kalevi Hemilä sanoo. Asiakkaat ovat Eteraan tyytyväisiä. Minä voin sen vielä sanoa, koska kiitos kuuluu nykyiselle toimitusjohtajalle ja koko talon hyvälle henkilöstölle. Hyvä suunta jatkuu Asiakkaamme luottavat Eteraan Eteran viime vuoden tulos oli varsin menestyksellinen, se oli myös eläkeyhtiöiden paras. Sijoitustoiminnan tuotto oli 8,7 % ja vakuutusmaksutulo kasvoi 10 %. Parhaan tuoton Etera teki osakesijoituksillaan, joiden tuotto oli lähes 14 %. Kokonaistulos kasvoi 219 miljoonaan euroon, mikä on lähes sata miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kalevi Hemilän mukaan tästäkin vuodesta tulee Eteralle oikein hyvä. Minun on helppo sanoa, millä voimalla Etera menestyy: se on oma, ammattitaitoinen henkilöstömme. Me Eterassa osaamme oman hommamme. Asiakaskunnassamme on paljon lyhytaikaisia työsuhteita, jotka ovat pakottaneet vakuuttajankin olemaan joustava ja näppärä. Lyhytaikaiset työsuhteet tuovat myös vakuuttajalle kustannuspaineita, mutta Eterassa on luotu oma tehokas toimintamalli. Uskon, että Etera on varsinaisessa vakuutustoiminnassa muita alan toimijoita kilpailukykyisempi, Hemilä sanoo. Koska en kehu itseäni, voin todeta myös Eteran sijoitustuottojen olevan hyvällä tolalla. Asiakkaat ovat antaneet meille varoja tulevia eläkkeitään varten ja Etera on onnistunut saamaan niille hyvän tuoton. Kokonaistuotoista vain osa tulee perittävistä eläkemaksuista. Osa eläkkeistä katetaan sijoitustoiminnan tuottona, mikä on syytä muistaa. Eteran sijoitussalkusta löytyy myös Garantia, sillä Etera omistaa 4,9 % Garantian osakekannasta. Hyvinvointia työelämään Kalevi Hemilä sanoo, että työssä pitää olla tykyä ja tyhyä eli työkykyä ja työhyvinvointia. Työhyvinvointiin ja kuntoutukseen kannattaa investoida. Puuttumalla työelämän ongelmiin voidaan lisätä työntekijöiden motivaatiota ja työssä jaksamista ja siten työn tuottavuutta. Investointi työhyvinvointiin on kannattavaa sekä työnantajalle että työntekijälle, Hemilä sanoo. Eteran asiakkaat edustavat vakuuttajan kannalta tässä suhteessa vaikeita aloja, joilla tehdään raskasta työtä ja työkyvyttömyyttä on paljon. Viime vuonna vain joka neljäs LEL-alojen työntekijä jäi vanhuuseläkkeelle 65-vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi runsas puolet uusista eläkkeensaajista ja työttömyyseläkkeelle vajaa viidennes. Eteran asiakaskunta on tässä suhteessa hyvin vaativa, mutta omaa toimintaamme kehittämällä on luotu kaikille osapuolille hyvä toimintamalli. 8 9

6 E lettiin 80-luvun alkupuolta, parturi-kampaaja Kreetta-Liisa Marttunen työskenteli Helsingin Museokadulla. Veri veti yrittäjäksi ja vuonna 1983 Kreetta-Liisa Retsa osti kampaamon itselleen Veikko Nenosen kanssa. Näin VIP-Hiusklubi sai alkunsa. Yritystä lähdettiin kehittämään ja laajentamaan nopealla tahdilla. Veikko toi yritykseen tietotekniikka- ja Teksti Maiju Paasiviita / Kuvat Tuomas Pietinen Parisenkymmentä kasvun vuotta ovat nostaneet pienen kampaamoyrityksen Suomen johtavaksi kampaamo- ja kauneudenalan konserniksi. Menestystarinan takaa löytyy ainutlaatuista innovatiivisuutta, rohkeutta sekä valtava halu kehittyä ja kasvaa. business-osaamista, joiden myötä alan tuotteiden maahantuonti ja tukkumyynti lähtivät hyvään kasvuun. Nykyinen emoyhtiö CenCei Oy perustettiin vuonna 1989 juuri tätä liiketoimintaa varten, CenCein varatoimitusjohtaja Atso Mikkonen kertoo. Jo yrityksen nimi kertoo omistajaparin asenteesta yrittäjyyteen. CenCei tulee kiinan kielestä ja tarkoittaa Mestarien Mestaria, Atso Mikkonen lisää. Tuotemyynti kuluttajille alkaa Marttusen ja Nenosen liikeideoita on haudottu ja kehitelty vuosien varrella. Ajatustyö on osattu muuntaa toiminnaksi menestyksekkäästi. Vuonna 1996 perustettiin HairStore Oy, joka aloitti kampaamotuotteiden myynnin kuluttajille Internetissä. Postimyyntitavaratalo kehitettiin nettikaupan rinnalle, ja ensimmäinen kuvasto julkaistiin vuonna 1998, Atso Mikkonen listaa HairStoren alkuvaiheita. CenCei-konsernin ensimmäinen kovan luokan investointi tehtiin vuonna 1997, kun päätettiin rakentaa oma logistiikkakeskus Vantaalle. Yritys oli tähän asti kasvanut omalla tulorahoituksella. Palveluyrityksellä ei juurikaan ollut omia vakuuksia ja siksi Garantian päätös lähteä hankkeen takaajaksi oli hyvin merkittävä yrityksen omistajien kannalta, Atso Mikkonen kuvailee. Jumboon kampaamotavaratalo Konsernin kampaamo- ja parturipalvelut olivat pitkään keskittyneet Helsingin Töölöön. Kauppakeskus Jumbon avautuessa asiakkaille Vantaalla vuonna 1999 VIP-Hiusklubi oli mukana uudella konseptilla. Jumboon rakennettiin ensimmäinen HairStore-kampaamotavaratalo, jossa yhdistettiin parturi-kampaamopalvelut ja kampaamotuotteiden myymälä. Vuonna 2000 luotiin Hair- Store franchising -konsepti. Tämän jälkeen HairStore-ketju on laajentunut nopeasti eri puolille Suomea ja Suomenlahden eteläpuolelle Tallinnaan, Atso Mikkonen kertoo. Konsernin viimeiset viisi vuotta ovat olleet hengästyttävää kasvun aikaa, liikevaihto on tänä aikana kymmenkertaistunut. Uusien kampaamotavaratalojen avaamisen rinnalla CenCei on suoltanut ulos jatkuvasti uusia liiketoimintaversoja. Kaiken lisäksi visionääri Veikko Nenosen ideat näyttävät iskevän hämmästyttävän usein kultasuoneen. Parhaillaan kehittelemme ideaa BeautyChannelista eli kauneuden kanavasta. HairStoren lisäksi palvelukokonaisuuteen kuuluisivat BeautyStore ja HealthStore, Atso Mikkonen ennakoi tulevaa. Ensimmäinen näkyvä askel uuteen konseptiin on otettu Kauppakeskus Sellossa. Uusi HairStore Megasalonki tarjoaa monipuolisesti kauneuden palveluja. Myös erilaiset asiakasryhmät on huomioitu tila- ja konseptisuunnittelussa, Atso Mikkonen jatkaa. Myymälän uutta ilmettä on ollut rakentamassa Suunnittelutoimisto Moderni, pääsuunnittelijana Eerika Malkki. Pulaa osaavasta henkilökunnasta Uusien toimipisteiden avaaminen ei ole kaikilta osin sujunut ongelmitta. Toiminnan pyörittämistä vaikeuttaa jatkuva pula ammattitaitoisista parturi-kampaajista. Useampi kymmenen parturi-kampaajaa saisi meiltä heti pysyvän työpaikan, Atso Mikkonen lupaa. Kampaamoalalla ajaudutaan perinteisesti yksityisyrittäjäksi. Lisäksi naisvaltaisella alalla ilta- ja viikonlopputyöt eivät ole erityisen suosittuja, varsinkaan perheenperustamisiässä. Ongelma on palvelualalla yleisestikin hyvin tuttu. Työllistämme tällä hetkellä noin 300 parturi-kampaajaa ja vuoden 2006 loppuun mennessä määrän uskotaan nousevan Suomessa jopa viiteensataan. Atso Mikkonen ennustaa. Panostamme henkilökunnan jatkokoulutukseen, meillä on vahva oma koulutusorganisaatio. Tukitoiminnot tiukasti omissa käsissä CenCei on poikkeuksellinen yritys monessa mielessä eikä vähiten siksi, että yritys tuottaa lähes kaikki liiketoiminnan tukipalvelut itse. Konsernissa on muun muassa oma kirjanpitotoimisto, mainostoimisto, atk-palvelukeskus ja lehden toimitus. Yleinen ulkoistamisvirus ei ole selvästikään tarttunut yritysjohtoon. Meidän kokemuksemme mukaan voimakkaassa kasvussa oleva yritys ei saa ulkoisilta palveluyrityksiltä riittävän nopeaa ja tehokasta palvelua. Vauhdissamme on nähtävästi vaikea pysyä perässä. Keskitettyinä tukitoiminnot pysyvät paremmin pieninä ja hallittavina, Atso Mikkonen perustelee. Eikä yrityksen vauhti näytä hiipuvan. Vuoden 2006 loppuun mennessä konserni avaa vähintään kaksi uutta Megasalonkia ja 6-8 myymälää Suomeen. Tämän jälkeen suunnataan katseet Suomen rajojen ulkopuolelle. Katselemme ensisijaisesti etelään ja itään, mutta länsikin tuntuu kiinnostavalta, Atso Mikkonen visioi hymyillen. CenCei Oy CenCei Oy: HairStore Oy, Hairstore Ou (Viro) Omistajat: Veikko Nenonen ja Kreetta-Liisa Marttunen Toimipisteet: 24 liikettä, 5 franchising-yrittäjää Liikevaihto vuonna 2005: Cencei Oy 10 milj., Hairstore Oy 16 milj. Henkilöstö: noin 350 Toiminta: Kampaamopalvelut, monikanavainen kampaamotuotteiden vähittäiskauppa, maahantuonti ja valmistus, vienti, tukkukauppa, IT-palvelut, Beauty Channel -lehden toimitus

7 Teksti Leena-Kaisa Simola / Kuvat Tuomas Pietinen ja Nanso Oy Pääosa Nanson tuotannosta on edelleen Suomessa, mutta alihankintaa on Baltiassa, Venäjällä ja Kaukoidässä. Me haluamme olla lähellä markkinoita. Kun tuotanto on kotimaassa, voimme reagoida asiakkaiden tarpeisiin nopeammin kuin Kaukoidässä tuotantoaan pitävät kilpailijat, toimitusjohtaja Pertti Lahervuori sanoo. Henkisesti nuori aikuinen. Siinä Nanson nykyinen kohderyhmä, jonka jäseniä etsitään yhä enemmän myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kotimaisuus on kuitenkin arvo, joka pysyy. Marraskuun ensimmäisenä päivänä Nanso ja Design Forum Finland avasivat Helsinki-Vantaan lentoasemalle yhdessä uuden myymälän. Se on Nansolle enemmän kuin myymälä. Se on yksi askel kansainvälistymisen tiellä, jolle Nanso-konserni on lähtenyt. Kansainvälistymisellä haemme selkeästi uusia markkinoita. Olemme Suomen toiseksi suurin vaateteollisuusyritys ja markkinaosuuksien kasvattaminen täällä on vaikeaa. Maailmalle meno ei ole Nansolle mikään uusi juttu, sillä meillä on vientitoiminnassa jo 20 vuoden perinteet, Nanso Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lahervuori sanoo. Viennin tärkeimpiä kohdemaita ovat olleet muut pohjoismaat ja erityisen vahvasti Saksa. Nyt katse on myös itään, kauemmaksi Japaniin ja lähelle Venäjään. Uskon, että kolmen vuoden aikana Venäjästä tulee Nansolle suurin vientimaa, Pertti Lahervuori sanoo. Jo nyt Venäjän vienti kasvaa 20 % vuosittain. Tosin alussa vielä eurot ovat pienet ja edessä on pitkä tie. Venäjä on paljon muutakin kuin Moskova ja Pietari. Siellä on monta miljoonakaupunkia, jossa on kasvava laatutietoinen asiakaspotentiaali. Venäjä on mahdollisuuksien maa, Lahervuori toteaa. Tällä hän osin viittaa myös siihen, että venäläinen nainen käyttää suhteellisesti ottaen enemmän rahaa vaatteisiinsa kuin suomalainen. Nansolla on nyt Moskovassa myyntikonttori ja yhteistyötä sortavalalaisen toimittajan kanssa. Jos me suomalaiset olemme isänmaallisia, niin ovat venäläisetkin. Maassa pitää toimia maan tavalla. Nanso onkin palkannut ensimmäisen venäläisen suunnittelijansa, paikallisen paolasuhosen, Olga Komisarovan. Hänen tulevan kevään mallistonsa sai sellaisen vastaanoton, että sitä tullaan myymään myös lännessä, Pertti Lahervuori toteaa. Kotona Suomessa Nykyinen, entistä kansainvälisempi Nanso on kulkenut pitkän tien. Nanso perustettiin Nokialle vuonna 1921, jolloin toiminta käynnistyi palkkavärjäämönä. Pian aloitettiin alusvaatteiden tuotanto ja 1930-luvulla trikootehdas. Nanso on edelleen perheyritys. Perustajasuku Kivekkään perilliset, yhdeksän serkusta, omistavat pääosin Nanson. Perheyhtiö on Nansolle vahva arvo. Omistajat toimivat pitkäjänteisesti, ja historia antaa brändille sekä yritykselle tarinan. Omistajalla on oikeasti kasvot. Se on huomattava etu esimerkiksi verrattuna pelkkiin pääomasijoittajiin, jotka havittelevat itselleen vain mahdollisimman edullista exitiä, Pertti Lahervuori sanoo. Se, että Nanso on kotimainen yritys, on tärkeää yrityksen johdolle. Suomalaisuus on uskoakseni avainasia myös henkilöstölle ja asiakkaille. Suomalaisuus on hyvä valtti myös viennissä. Suomalainen raikas luonto näkyy innoittajana monella muotoilijalla, eikä kyse ole vain vaatteista. Skandinaavisuus on varsinkin Japanissa kova sana. EU:n myötä Suomi on saanut myös uusia näytön paikkoja. Ei ollut kaupan Nanson vahva kasvu alkoi neljä vuotta sitten, kun Nanso osti Finnwearin trikoovaateliiketoiminnan. Garantia oli tuolloin mukana rahoittamassa kauppaa. Kauppa oli sikäli yllätyksellinen, että moni luuli ostajan ja myyjän roolien olleen päinvastaiset. Finnwear oli osa Vogue Groupia ja moni uumoili, että Vogue ostaisi Nanson. Omistajat eivät vain olleet halukkaita myymään. Kaupan yhteydessä myös Pertti Lahervuori siirtyi Finnwearista Nanson johtoon. Kaupan myötä Nanson liikevaihto kaksinkertaistui. Finnwearin osto oli onnistunut. Hoidimme myös kaikki velvoitteemme ennakoitua nopeammin, jolloin uusi yrityskauppa tuli mahdolliseksi, Pertti Lahervuori sanoo. Viime kesänä Nanso osti Vogue Groupin koko osakekannan. Vogue Group kuuluu Pohjoismaiden johtaviin tekstiilialan yrityksiin, ja kaupan myötä Nansosta tuli Pohjoismaiden suurin toimija alallaan sekä Suomen toiseksi suurin vaateteollisuusyritys. Kauppaa hierottiin puolisen vuotta. Nyt haltuunotto on loppusuoralla. Siinä on edetty hyvin, sillä tunsin yrityksen ja sen ihmiset entuudestaan. Oli helppo mennä sisälle. Yrityskaupan jälkeen oma pääoma on taas hieman heikolla, mutta tavoitteet korkealla. Aika näyttää, tuleeko uusi yrityskauppa, kun siihen on taas mahdollisuus, Lahervuori vihjaa. Lahervuoren mukaan iloisen yrityskaupan jälkeen seuraavat aina myös yt-neuvottelut. Kasvukivuissa on aina muutosvastarintaa, kun ei nähdä uusia mahdollisuuksia. Päällekkäisyyksiä on pakko purkaa, mutta niiden jälkeen yritys on terve ja tehokkaampi. Nanson vahvan kasvun todistavat luvut: viimeisen viiden vuoden aikana yrityksen liikevaihto on kolminkertaistunut. 12 garantia 13 UUTISET

8 Teksti Riikka Vakkuri / Kuvat Tuomas Pietinen ja Finnishdesign kuvapankki Palvelua ja logistiikkaa Nuoret mukaan Nanso on tällä hetkellä volyymiltään Suomen suurin vaateteollisuuden valmistaja. Vuodessa valmistuu 20 miljoonaa tuotetta, jotka pitää saada kauppojen kautta kuluttajille. Panostamme nyt erityisesti palvelun ja logistiikan kehittämiseen. Tehokkaan logistiikan hallinta on keskeinen kilpailukeino. Nykyinen logistiikkamme ei ole kustannustehokasta, Pertti Lahervuori toteaa. Nansolla onkin suunnitteilla uusi logistiikkakeskus, jonka sijoituspaikkaa ei vielä tiedetä. Toiminnassa sen pitäisi olla vuoden 2006 aikana. Palvelua pyritään tehostamaan myös kehittämällä asiakkaiden sekä kassaperusteista että sähköistä tilausjärjestelmää. Asiakkaiden kanssa sovitaan heidän myymäläänsä joko perusvalikoima puoleksi vuodeksi tai kausivalikoima. Asiakas ei enää osta isoa määrää tavaraa ja sulattele sitä itse, vaan me toimitamme tuotteet hyllyyn asti. Asiakas edellyttää meiltä 98 %:n palveluastetta, ja vähintään sen verran me haluamme antaa. Nanso on nyt voimallisesti kirkastamassa brändiään. Moni mieltää Nanson ikääntyvän kuluttajan teepaitatehtaaksi ja siitä mielikuvasta halutaan eroon. Työkaluiksi on otettu nuoret suunnittelijat, ensin Paola Suhonen ja nyt tuoreempana tämän vuoden Nuori Suunnittelija -kilpailun voittanut Jarmo Viitala. Viitala valittiin Nansolle Lempivaate-kokoelman suunnittelijajoukkoon. Nuorten suunnittelijoiden kautta me haluamme luoda brändille sellaisen viestin, joka saavuttaa myös nuoremmat kuluttajat. Se on helpompaa, kun suunnittelija itse edustaa sitä maailmaa. Vaikka luomme uutta sisältöä brändille ja haluamme kohdata myös nuoria, emme hylkää vanhempiakaan asiakkaitamme. Nansolla ei ole kyse ikäpukeutumisesta, vaan mentaalipukeutumisesta. Emme halua rajata ikäluokkia jonnekin 25 tai 50 vuoteen, vaan haluamme olla brändi molemmille. Uudistuminen on pitkä prosessi ja sekin on osa kansainvälistymistämme, Pertti Lahervuori sanoo. Terttu Hirsimäki on ollut työssä Nanson Nokian tehtailla jo 27 vuotta. Viihdytty on, hän sanoo. Tällä kertaa hän työskentelee edustapainokoneella. Nanso Oy perustettu Nokialle 1921 liikevaihto 2004 oli 28,3 milj. euroa, ennuste vuodelle 2005 noin 75 miljoonaa työntekijöitä 870 toimipisteet Nokialla, Tampereella, Parolassa ja Helsingissä tytäryhtiöt Ruotsissa, Saksassa, Englannissa ja Virossa, myyntikonttori Venäjällä ja tuotantokonttori Kiinassa 2500 asiakasta tuotanto: 20 miljoonaa tuotetta vuodessa, josta 6 miljoonaa vaatetta ja 14 miljoonaa sukkia ja sukkahousuja tuotemerkit Nanso, Black Horse, Hyvon, FinnWear, Vogue, Amar, Norlyn, KS Socks ja Elisabeth Suomessa on vahvasti uskottu teknologiaan kilpailukyvyn vetovoimana. Tulevaisuudessa se ei kuitenkaan enää riitä. Täytyy osata brändätä, markkinoida, erottautua. Tarvitaan myös muotoilua. Kuluttajat haluavat helppokäyttöisiä, toimivia ja miellyttäviä tuotteita ja palveluita. Tekniikka ei yksistään enää riitä erottautumiseen markkinoilla. Tarvitaan sisältöjä ja merkityksiä, joihin kuluttajat voivat ja haluavat identifioitua, tutkija Maarit Lindström Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta toteaa. Tässä muotoilulla on vahva rooli. Muotoilu on tähän asti mielletty monissa yrityksissä enemmänkin kulttuurin piirin tai tiettyjen toimialojen yrityksille kuuluvaksi asiaksi pikemminkin kuin lähes minkä tahansa toimialan yrityksen kilpailukyvyn kehittämisen välineeksi. Lindströmin ja Martti Nybergin tutkimus muotoilun taloudellisista vaikutuksista onkin ollut keskustelua avaavaa. Heille muotoilu on laajaalainen käsite. Muotoilu perinteisesti mielletään tuotteen estetisoinniksi. Se on kuitenkin paljon enemmän. Se voidaan huomioida esimerkiksi kaikissa tuotekehityksen vaiheissa ideoiden generoinnista ja konseptisuunnittelusta aina markkinointiin ja myyntiin asti

9 Muotoilu ei korvaa teknologian merkitystä, vaan täydentää sitä. Muotoilijoiden, insinöörien ja erilaisten liiketoimintaosaajien yhteistyö on hedelmällisintä. Kun näkökulmaa on monesta eri vinkkelistä, syntyy uusia ideoita, luovuutta ja innovaatioita, tutkija Maarit Lindström toteaa. Muotoilu perinteisesti mielletään tuotteen estetisoinniksi. Se on kuitenkin paljon enemmän. Elinkeinopolitiikassa on panostettu teknologiaan, mikä on ollut tärkeää. Nyt on havahduttu huomaamaan muotoilun merkitys. Valtiovaltakin haluaa edistää muotoilun leviämistä yrityksiin muun muassa muotoilupoliittisen ohjelman keinoin. Lindström uskoo, että murros on jo yrityksissä käynnissä. Vaihtoehtoja ei juuri ole, jos halutaan olla kilpailukykyisiä kansainvälisesti. Tuotteiden ja palvelujen täytyy erottua ja perustella hintansa: laatumielikuvan vahvistaminen muotoilun avulla on yksi, toistaiseksi liian vähän käytetty keino, vahvistaa tätä viestintää. Muotoilu lisää markkina-arvoa Lindströmin mukaan kuitenkin ne pk-yritykset, jotka käyttävät muotoilua, huomaavat yleensä melko nopeasti muotoilun käytön olevan hallittavissa ja tuottavan tulosta ja jatkavat sitten muotoilun hyödyntämistä eteenpäin. Lindströmin mielestä kehitettävää löytyy toki myös muotoilutoimistojen toimintatavoissa. Osaamista on, mutta yhteys asiakasyrityksiin ontuu. Liikkeenjohto ja muotoilijat puhuvat eri kieltä. Muotoilijoiden olisi osattava kertoa liikkeenjohdon termein, mitä hyötyä muotoilusta on ja miten sitä sovelletaan. Muotoiluyritysten olisi toisin sanoen kehitettävä välineitä, jotta niiden olisi helpompaa puhua yritysjohdon kanssa. Muotoilutoimistoja tulisi kehittää konsulttitoiminnan suuntaan. Hyviä tuloksia muotoilijoiden ja pk-yritysten yhteistyöstä on saatu aikaan muun muassa oppilaitosten ja yritysten välisessä yhteistyössä Lahdessa, jossa Lahden muotoiluinstituutin oppilaat tekevät opinnäytetöitä alueen yrityksille. Kynnys yhteydenottoon on madaltunut puolin ja toisin. Muotoilusta arkipäivää Päättymässä oleva Muotoilun vuosi kampanja on ollut mittava punnerrus, jolla on haluttu muistuttaa, ettei muotoilu ole vain huippukalliiden, elitististen tuotteiden suunnittelua. Koko ympäristömme, arkipäivämme, on muotoiltua. Muotoiluvuoden keskeisenä tavoitteena on ollut myös tuoda esiin muotoilun merkitystä suomalaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä parantavana tekijänä. Muotoilun vuoden on toivottu inspiroivan niitäkin yrityksiä, joissa ei ole vielä hyödynnetty muotoilua. Suomi mielletään muotoilumaaksi. Tutkimustulokset kertovat kuitenkin, ettei muotoilun soveltamisessa olla vielä niin vahvoilla kuin olisi toivottavaa. Suomi porskuttaa kilpailukykyisyyttä mittaavien listojen ykkösenä. Kun vertailussa tarkastellaan muotoilutekijöitä, Suomi ei hätyyttele aivan kärkeä. - Markkinoinnissa, brändäyksessä ja kaupallistamisessa ei olla niin hyviä, Lindström summaa. Siitä kertoo myös se, että Suomessa on väkilukuun suhteutettuna paljon patentteja. Sen sijaan tuotemerkkien ja -mallisuojien käytön määrillä mitattuna emme olekaan yhtä vahvoilla. Muotoilun huomioiminen yhtenä elementtinä yrityksen strategiassa ja t&k-toiminnassa ei ole kuitenkaan ylivoimaista. Se on esimerkiksi teknologian kehittämiseen verrattuna edullista, ja tuloksia saadaan aikaan usein nopeammin, Lindström huomauttaa. Lindström muistuttaa, että muotoilun merkitys ja sovellusalueet ovat eri yrityksissä erilaisia. Joissain muotoilun tavoitteena on vaikuttaa ensisijaisesti kustannustehokkuuteen, toisaalla taas päämerkitys voi olla tuotteen käytettävyydessä. Pk-saralla paljon tehtävää Suurissa yrityksissä muotoilu on jo yleensä tavoitteellinen osa liiketoimintaa. Muun muassa Nokia, Metso ja Fiskars ovat tuttuja esimerkkejä suomalaisyrityksistä, jotka ovat hyödyntäneet menestyksekkäästi muotoilua liiketoiminnassaan. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on yhä paljon tehtävää. Niissä muotoilua ei aina edes mielletä omaa toimialaa koskevaksi. Pk-yritykset eivät useinkaan tiedä, mitä muotoilu todella on. Ajatellaan esimerkiksi, että muotoilu on taiteilijatoimintaa ja perin kallista. Koetaan, ettei sitä pystytä helposti hallitsemaan ja soveltamaan omaan liiketoimintaan, Lindström toteaa. Muotoilijan osaamisalueita ei kaikilta osin hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Usein edelleen insinöörit suunnittelevat tuotteen ja muotoilijan tehtäväksi jää muotoilla sille haluttava ulkoasu. Muotoilun kokonaisvaltaisempaa hyödyntämistä voi hidastaa myös se, että muotoilun tuloksia voi olla vaikea mitata muotoilu kun vaikuttaa moneen osa-alueeseen. Latimeria: Ruokailuvälineet, ruostumaton teräs

10 Teksti Tuula-Maria Ahonen / Kuva Heikki Péron ja Veli-Matti Parkkinen Tutkimusmatka päästä sydämeen Tampereen verotoimiston johtaja Pertti Puronen: Elämämme on muuttunut kiirekeskeiseksi. Kaikilla työelämässä mukana olevilla on kiire, mutta myös eläkeläiset ovat kiireisiä. Ihminen on arvokas ja hyödyllinen vain, kun hän on kiireinen? - Minuakin vaivasi kiire vuosikausia, Pertti Puronen sanoo. Oikeustieteen tohtori Pertti Puronen on toiminut Tampereen verotoimiston johtajana vuodesta -83. Välillä hän on vetänyt henkeä virkavapaalla, opettanut yliopistoissa ja kirjoittanut lukuisia kirjoja. Puronen johtaa verotoimistossa 180 alaista ja opettaa palkattomalla virkavapaalla kahdessa yliopistossa, vetää vapaa-aikanaan vaimonsa kanssa parisuhdekursseja, opiskelee lapsenlapsensa vuoksi viittomakieltä ja on aktiivinen monin muinkin tavoin. Jaksamisen ja aikaansaamisen salaisuuksia on se, että Puronen on tietoisesti, vuosien ajan, opetellut eroon kiireestä. Takavuosina minun oli vaikea myöntää sitä, että töiden määrä olisi jotenkin yhteydessä negatiivisiksi kokemiini tunteisiin. Oli vain tehtävä enemmän. Tutkin ajanhallintaoppaita sillä silmällä, miten pystyisin tekemään vielä enemmän. Välillä tosin yritin vähentää töitä, mutta nämä päätökseni eivät pitäneet yleensä kuin joitakin kuukausia. Sen jälkeen olin taas lähtökohtatilanteessa. Sama meno jatkui vuodesta toiseen. Usko siihen, että tilanne olisi jotenkin korjattavissa, alkoi hävitä. Kyynisyys ja välinpitämättömyys alkoivat vallata mieltäni. Pertti Puronen kuuluu suuriin ikäluokkiin. Sodanjälkeisellä jälleenrakentamisajalla opittiin yliarvostamaan työtä, ansaitsemaan arvo ihmisenä työn teolla. Kovan työnteon taustalla oli syvä uskomus siitä, että ei muuten kelpaa ihmisenä. Käännekohdaksi Puroselle tuli osallistuminen MEaviopariviikonloppuun 24 avioliittovuoden jälkeen helmikuussa Oivalsin tällä kurssilla, että parisuhteen ongelmat eivät johdu lähtökohtaisesti parisuhteesta, vaan puolisoista, jotka eivät tunne riittävästi itseään, Puronen sanoo hyvin painavan ja perustavanlaatuisen tosiasian. Tunsin piston sydämessäni. Tiesin samalla, että minua odotti tutkimusmatka omaan mieleen. Tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Irti kiireestä (WSOY) Puronen kertoo elävän mielenkiintoisesti tutkimusmatkastaan, joka jatkuu edelleen. Kun kiire on sisälläni, en voi päästä siitä eroon vain vähentämällä työmäärääni. Pelkästään ulkoisen maailman muutokset eivät voi olla ratkaisu kiireongelmaani. Puronen alkoi tavoitella sisäisen rauhan tunnetta. Levollisuutta, vaikka töitä ja velvollisuuksia onkin paljon. Tämä on mahdollista, kun tekeminen pohjautuu syviin arvoihin. Puronen on löytänyt kirjailija Tommy Tabermannilta oikean asenteen työhön. Sana työ pitäisi korvata uudella sanalla, joka kuvaisi paremmin ihmisen suhdetta työhönsä. Tabermannin mukaan oikea sana olisi palvelu. Palvelu on parhaimmillaan syvää toisten ihmisten kunnioittamista. Toisia ihmisiä voi aidosti kunnioittaa, kun on ensin kohdannut itsensä. Yhteys omaan minään on alati vaarassa kadota yhdenmukaisuuden paineen alla. Kuitenkaan en voi löytää elämisen malleja itseni ulkopuolelta, vaan vain sisältäni. Elämän tarkoitus on, että uskaltaisin olla tosi, aito ja rehellinen itselleni sekä muille, Puronen sanoo. Herkkyyttä kiireen ensi merkeille Pertti Puronen ei väitä oppineensa kokonaan eroon kiireestä. Mutta hän on oppinut tunnistamaan kiireen ensi merkit itsessään ja muissa, ja reagoi jo ne havaitessaan. Joskus asetan kirjaa kirjoittaessani itselleni epärealistisen suuria tavoitteita. Alan hermostua tämän luomasta kiireen tunteesta ja huomaan, että alan kirjoittaa huolimattomasti ja hosua. Silloin lopetan kirjoittamisen vähäksi aikaa ja lähden hetkeksi ulos kävelylle palauttamaan sisäistä mielenrauhaani. Mielenrauhan vallassa tuotan laadukkaampaa tekstiä, helpommin ja nopeammin, Puronen kertoo. Aika ajoin kiire yllättää minut myös verotoimistossa. Kun tunnen kiireen nousevan, menen työhuoneeni lähettyvillä olevaan yleensä vapaaseen kokoushuoneeseen. Sieltä avautuu näköala hiljaiselle parkkipaikalle ja sen takana häämöttävälle kaupungin keskustalle, josta erottuvat punatiiliset tehtaiden piiput. Jään yksikseni hetkeksi seisomaan ikkunan äärelle, katselen eteeni avautuvaa näkymää ja mieleni rauhoittuu tavallisesti nopeasti. Olen ajatuksissani alkanut kutsua paikkaa Satamaksi, jossa täytyy käydä tarvittaessa rauhoittumassa. Kysymys on varmaan myös mielikuvasta, koska olen pystynyt omin ajatuksin jopa lisäämään tilan rauhoittavaa vaikutusta. - Johtajalla on vain yksi malli luoda kiireettömyyden ilmapiiri: oma malli. Esimiehen huonoin viesti on, kun hän juoksee kahvimuki kourassaan kiireisesti ja lähettelee sähköpostia illalla kello kymmenen, Pertti Puronen sanoo. Purosen alaisilla on vapaa pääsy hänen puheilleen, kun hän ei ole kokouksissa. Vastapainoksi menen yleensä yksin lounaalle kaupungille. Olen iloinen siitä piirteestäni, että kykenen olemaan yksin ja että tarvitsen aika ajoin hiljaisuutta ja yksinäisyyttä. Alaiset seuraavat johtajan mallia Kiireen kesyttäminen on johtanut sellaiseen muutokseen Pertti Purosen aikataulussa, että hän ei aseta aamupäivän palaverilleen loppumisajankohtaa. Iltapäivän palaveri alkaa aina kello 13. Aikaisemmin vahdin tiukasti agendaa, ruhjoin päätökset läpi, enkä välttämättä kuunnellut tarpeeksi muita ihmisiä. Nyt kysyn ihmisten mielipiteitä. Vähän aikaa sitten tulin myöhässä kokoukseen ja aistin kokouksen ilmapiirissä hermostuneen kiireen tunnun. Rauhoitin tietoisesti oman mieleni ja huomasin, että hyvin nopeasti kokouksessa olevatkin alkoivat rauhoittua. Johtajalla on vain yksi malli luoda kiireettömyyden ilmapiiri: oma malli. Meidän talossamme ei tehdä yötöitä. Haluan viestittää alaisilleni ihmistä kunnioittavaa tapaa tehdä työtä. Puronen on alkanut onnistua tavoitteessaan. Olen saanut osastopäälliköiltä palautetta, että kiire loppuu, kun he tulevat minun työhuoneeseeni, Puronen kertoo

11 Garantia palvelee mm. Lainatakaukset Toimitustakaukset Urakkatakaukset Pääomalainatakaukset Rahastotakaukset Yksilölliset ratkaisut asiakkaan tarpeen mukaan Uusi puhelinnumeromme fax Vakuutusosakeyhtiö Garantia Salomonkatu 17 A, Helsinki Puhelin Fax