131. TIISTAINA 16. JOULUKUUTA 2014

Transkriptio

1 PTK 131/2014 vp 131. TIISTAINA 16. JOULUKUUTA 2014 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Toinen käsittely 1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta... 3 Hallituksen esitys HE 133/2014 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 34/2014 vp Lakialoite LA 63/2012 vp 2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain ja maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi... 3 Hallituksen esitys HE 140/2014 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 24/2014 vp 3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta ja maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 1 :n muuttamisesta... 4 Hallituksen esitys HE 177/2014 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 25/2014 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi... 4 Hallituksen esitys HE 258/2014 vp Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 15/2014 vp

2 2 Tiistaina ) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta... 5 Hallituksen esitys HE 240/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 32/2014 vp 6) Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi; Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä... 6 Hallituksen esitys HE 19/2014 vp Hallituksen esitys HE 111/2014 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 11/2014 vp Ainoa käsittely 7) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015; Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen (HE 131/2014 vp) täydentämisestä... 6 Hallituksen esitys HE 131/2014 vp Hallituksen esitys HE 247/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp Talousarvioaloite TAA 1 538/2014 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( ja ), ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ja ) ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti ( ja ). Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 3 edustajaa: Merja Kuusisto /sd (11.55) Oras Tynkkynen /vihr (15.59) Mirja Vehkaperä /kesk (19.32) Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 8 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Merja Kuusisto /sd Markku Mäntymaa /kok (s) Pentti Oinonen /ps (s) Annika Saarikko /kesk (p) Juha Sipilä /kesk Oras Tynkkynen /vihr Mirja Vehkaperä /kesk Pertti Virtanen /ps (s) Äänestysmenettely Puhemies Eero Heinäluoma: Edustajille ilmoitetaan äänestysmenettelystä seuraava: Äänestykset toimitetaan koneäänestyksenä. Mikäli tulee tasatulos, tässä tapauksessa jos kyseessä ei ole väliäänestys siirrytään avoimeen lippuäänestykseen. Sen takia toivotaan, että koneäänestyksessä keskityttäisiin sen koneäänestyksen suorittamiseen niin, että tulos mahdollisimman hyvin vastaa eduskunnan tahtoa jo ensimmäisellä kerralla. Mutta tasatuloksen sattuessa, jos kysymyksessä ei ole väliäänestys, seu-

3 131/1 PTK 131/2014 vp 3 rauksena on avoin lippuäänestys, ja se vaatii tietysti hiukan enemmän aikaa. PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 133/2014 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 34/2014 vp Lakialoite LA 63/2012 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Katja Hänninen Vesa-Matti Saarakkalan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Vesa-Matti Saarakkala on Pirkko Mattilan kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. Elsi Katainen on Timo Korhosen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kuusi lausumaehdotusta. Selonteko hyväksyttiin. Päätökset Puhemies Eero Heinäluoma: Joka hyväksyy lakiehdotuksen, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on lakiehdotus hylätty. Äänestyksessä eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen äänin jaa 108, ei 83; poissa 8. (Ään. 1) Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä lakialoitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Puhemies Eero Heinäluoma: Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksista. Äänestyksessä Vesa-Matti Saarakkalan lausumaehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 141, ei 50; poissa 8. (Ään. 2) Äänestyksessä Elsi Kataisen lausumaehdotuksesta 1 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 121, ei 68, tyhjiä 1; poissa 9. (Ään. 3) Äänestyksessä Elsi Kataisen lausumaehdotuksesta 2 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 108, ei 82, tyhjiä 1; poissa 8. (Ään. 4) Äänestyksessä Elsi Kataisen lausumaehdotuksesta 3 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 122, ei 68, tyhjiä 1; poissa 8. (Ään. 5) Äänestyksessä Elsi Kataisen lausumaehdotuksesta 4 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 108, ei 82, tyhjiä 1; poissa 8. (Ään. 6) Äänestyksessä Elsi Kataisen lausumaehdotuksesta 5 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 108, ei 82, tyhjiä 1; poissa 8. (Ään. 7) Äänestyksessä Elsi Kataisen lausumaehdotuksesta 6 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 108, ei 82; poissa 9. (Ään. 8) Asian käsittely päättyi. 2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain ja maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 140/2014 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 24/2014 vp

4 4 Tiistaina /3 Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Pirkko Mattila Lauri Heikkilän seuraavan lausumaehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, että Natura alueilla luontodirektiivin ehtojen osalta sääntely saatetaan Suomessa sille tasolle, että direktiivin suoma harkintamarginaali hyödynnetään täysimääräisesti." Selonteko hyväksyttiin. Päätökset Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt lakiehdotukset. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvät lausumaehdotukset. Puhemies Eero Heinäluoma: Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta. Äänestyksessä Pirkko Mattilan lausumaehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 155, ei 36; poissa 8. (Ään. 9) Asian käsittely päättyi. 3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta ja maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 1 :n muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 177/2014 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 25/2014 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Lauri Heikkilä Ritva Elomaan kannattamana seuraavan lausumaehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy voimallisesti vähentämään sekä EU:sta peräisin olevaa sääntelyä että viljelijöiden byrokratiataakkaa." Selonteko hyväksyttiin. Päätökset Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt lakiehdotukset. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen. Puhemies Eero Heinäluoma: Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta. Äänestyksessä Lauri Heikkilän lausumaehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 153, ei 38; poissa 8. (Ään. 10) Asian käsittely päättyi. 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 258/2014 vp Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 15/2014 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Ritva Elomaa Ari Jalosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Selonteko hyväksyttiin.

5 131/5 PTK 131/2014 vp 5 Päätökset Puhemies Eero Heinäluoma: Joka hyväksyy lakiehdotukset, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on lakiehdotukset hylätty. Äänestyksessä eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt lakiehdotukset äänin jaa 108, ei 83; poissa 8. (Ään. 11) Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen. Asian käsittely päättyi. 5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 240/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 32/2014 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Katja Hänninen Eila Tiaisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Anu Vehviläinen on Juha Rehulan kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset neljä lausumaehdotusta. Hanna Mäntylä on Vesa-Matti Saarakkalan kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kuusi lausumaehdotusta. Selonteko hyväksyttiin. Päätökset Puhemies Eero Heinäluoma: Ensin on päätettävä lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Joka hyväksyy lakiehdotuksen, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on lakiehdotus hylätty. Äänestyksessä eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen äänin jaa 171, ei 20; poissa 8. (Ään. 12) Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Puhemies Eero Heinäluoma: Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksista. Anu Vehviläisen lausumaehdotus 1 ja Hanna Mäntylän lausumaehdotus 1 ovat vastakkaiset, joten ensin äänestetään niiden välillä ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan. Muista ehdotuksista äänestetään erikseen mietintöä vastaan Äänestysjärjestys hyväksyttiin. 1) Äänestyksessä Anu Vehviläisen ehdotuksesta 1 Hanna Mäntylän ehdotusta 1 vastaan eduskunta hyväksyi Anu Vehviläisen lausumaehdotuksen 1 äänin jaa 139, ei 50, tyhjiä 2; poissa 8. (Ään. 13) 2) Äänestyksessä Anu Vehviläisen lausumaehdotuksesta 1 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 101, ei 89; poissa 9. (Ään. 14) Äänestyksessä Anu Vehviläisen lausumaehdotuksesta 2 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 104, ei 86; poissa 9. (Ään. 15) Äänestyksessä Anu Vehviläisen lausumaehdotuksesta 3 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 102, ei 88; poissa 9. (Ään. 16) Äänestyksessä Anu Vehviläisen lausumaehdotuksesta 4 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 111, ei 79; poissa 9. (Ään. 17) Äänestyksessä Hanna Mäntylän lausumaehdotuksesta 2 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 142, ei 49; poissa 8. (Ään. 18) Äänestyksessä Hanna Mäntylän lausumaehdotuksesta 3 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 142, ei 49; poissa 8. (Ään. 19)

6 6 Tiistaina /6 Äänestyksessä Hanna Mäntylän lausumaehdotuksesta 4 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 140, ei 50; poissa 9. (Ään. 20) Äänestyksessä Hanna Mäntylän lausumaehdotuksesta 5 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 140, ei 50; poissa 9. (Ään. 21) Äänestyksessä Hanna Mäntylän lausumaehdotuksesta 6 mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 141, ei 50; poissa 8. (Ään. 22) Asian käsittely päättyi. 6) Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi; Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 19/2014 vp Hallituksen esitys HE 111/2014 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 11/2014 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Vesa-Matti Saarakkala Olli Immosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Selonteko hyväksyttiin. Päätökset Puhemies Eero Heinäluoma: Joka hyväksyy lakiehdotukset, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on lakiehdotukset hylätty. Äänestyksessä eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt lakiehdotukset äänin jaa 164, ei 21; poissa 14. (Ään. 23) Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi. 7) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015; Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen (HE 131/2014 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 131/2014 vp Hallituksen esitys HE 247/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp Talousarvioaloite TAA 1 538/2014 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö. Asian käsittely keskeytettiin pidetyssä täysistunnossa. Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala Yleiskeskustelu 1 Sari Sarkomaa /kok (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Esittelen pääluokassa tehdyt kolme määrärahalisäystä ja nostan esille muutamia jaoston huomioita. Eduskunta on useasti kiinnittänyt huomiota oikeudenhoidon säästötoimenpiteiden vaikutuksiin kansalaisten oikeusturvaan ja viranomaisten mahdollisuuteen selviytyä tehtäviensä hoitamisesta. Valiokunta pitää tärkeänä sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon strategisten resurssitarpeiden tuottamista varten asetetun parlamentaarisen työryhmän perustamista. Valiokunnan mielestä työryhmän tulee löytää realistiset ratkaisut, jotka takaavat aidosti vakaat resurssit tehtävien hoitamiseen. On huolehdittava siitä, että perusrahoitus antaa mahdollisuuden tuomareiden määräaikaisten virkojen vähentämiseen. Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää lisättäväksi Rikosuhripäivystyksen määrärahoja eurolla. (Hälinää) Voisiko puhemies

7 131/7/2 PTK 131/2014 vp 7 pyytää hiljaisuutta saliin? Täällä on aika mahdotonta puhua. Puhemies Eero Heinäluoma: Käsittelyssä on siis oikeusministeriön pääluokka, ja pyydän edustajia keskittymään tähän asiaan. Mahdolliset neuvonpidot voi siirtää salin ulkopuolelle. Olkaa hyvä. Puhuja: Kiitos, arvoisa puhemies! Totesin, että valiokunta esittää lisättäväksi Rikosuhripäivystyksen määrärahoja eurolla. Rikosuhripäivystyksen asiakasmäärät ovat jatkuvasti nousseet ja palvelut ruuhkautuneet. Pidämme tärkeänä, että Rikosuhripäivystys voi vahvistaa toimintaansa, jotta se voi osaltaan vastata ensi vuonna voimaan tulevan uhridirektiivin tuomiin velvoitteisiin. On myös tärkeää, että lainsäädäntö etenee koskien rikosuhrimaksua, mikä olisi uusi rahoituslähde rikosten uhrien palveluihin. Toiseksi valiokunta esittää lisättäväksi 1,5 miljoonaa euroa kaikkein ruuhkautuneimpien tuomioistuinten toimintaan. Talouden tiukka tilanne on edellyttänyt sopeuttamistoimia tuomioistuinlaitoksessa. Oikeudenhoidon uudistamisohjelman pohjalta on tarkoitus oikeusturvaa kehittää ja sopeuttaa kiristyvään talouteen, mutta uudistukset ovat vielä suurelta osin toteuttamatta. Saamamme selvityksen mukaan ohjelman lähes 60 hankkeesta noin puolet on käynnistetty, mutta niiden kustannuksia vähentävät vaikutukset näkyvät merkittävämmin vasta kehyskauden loppupuolella. Kehyspäätös merkitsee myös vielä uusia menoleikkauksia tuomioistuinlaitoksessa. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että tehtävät ja rahoitus saatetaan tasapainoon, mikä edellyttää muun muassa Oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan sisältyvien muutostarpeiden ripeää toimeenpanoa, nykyistä ripeämpää. Päätettäessä menokehyksestä on huolehdittava tuomioistuinten perusrahoituksesta ja siitä, että tuomioistuimet kykenevät täyttämään asianmukaisesti perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden mukaiset oikeusturvavaatimukset. Tuomioistuinten tehtäviä ja työmäärää on seurattava, ja tarvittaessa niiden keskinäistä resurssijakoa on arvioitava uudelleen. Kolmanneksi valiokunta esittää ulosottolaitoksen toimintaan miljoona euroa lisää. Valiokunta pitää tärkeänä, että ulosottolaitoksella on riittävät resurssit perintätehtävän asianmukaiseen hoitamiseen. Ulosotto perii vuosittain noin miljardi euroa velkojille, ja valtion fiskaalinen tulos on vuositasolla noin 450 miljoonaa euroa. Erityistä huomiota kiinnitämme syyttäjälaitoksen tilanteeseen, joka on vaarassa kriisiytyä. Kun 2016 harmaan talouden kitkemisrahat poistuvat, niin edessä on jo todennäköisesti ensi vuonna historian ensimmäiset yt-menettelyt, ja siksi valiokunta kiirehtii erityisesti niiden Oikeudenhoidon uudistamisohjelman hankkeiden valmistelua, joiden avulla syyttäjälaitoksen vaikeaa taloudellista tilannetta voidaan helpottaa. Arvoisa puhemies! Myös Rikosseuraamuslaitoksen taloudellinen tilanne on erittäin vaikea. Rikosseuraamuslaitoksen tuottavuutta on parannettu sopeuttamissuunnitelman mukaisesti, mikä johtaa yhdessä tuottavuusohjelman kanssa 16 prosentin vähennykseen henkilöstöstä. Kehyskaudella on tiedossa vielä lisää mittavia henkilöstövähennyksiä. On hyvä todeta, että päätökset laitoskannasta tehdään seuraavalla eduskuntakaudella mutta niitä on jo huolellisesti valmisteltu. Lopuksi totean, että valiokunta pitää tärkeänä, että Rikosseuraamuslaitoksen rahoitus turvataan pitkäjänteisesti, jotta toimintaa voidaan kehittää suunnitelmallisesti. Ihan lopuksi kiitän vielä erityisesti ministeriä siitä, että kunta- ja terveysjaoston ja valtiovarainvaliokunnan tärkeänä pitämä perheiden asiantuntija-avusteinen sopimusmenettely eli tämä Follomalli on saanut kehyksessä tilaa. Tämä auttaa monia eroperheitä. Erityisesti kiitokset siitä ministerille, että tämä on mahtunut kehykseen. Kiitän myöskin ministeriä jaoston puolesta tehdystä työstä. Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri Henriksson, 5 minuuttia puhuja-aitiosta. 2 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: Arvoisa puhemies, värderade talman! Kiitos myös jaoston puheenjohtajalle ja jaostolle erittäin perusteellisesta ja hyvin tehdystä työstä. Oikeusministeriön hallinnonalan budjettiesityksen loppusumma, kun valtiovarainvaliokunnan esittämät lisäykset otetaan huomioon, on 900 miljoonaa euroa. Olen iloinen siitä, että valtiovarainvaliokunta esittää tuomioistuimille, ulosottolaitokselle ja Rikosuhripäivystykseen yhteensä 2,6 miljoonan euron lisäystä. Tällä lisäyksellä pystytään ylläpitämään näiden organisaatioiden toimintaedellytyksiä ensi vuonna.

8 8 Tiistaina /7/3 Kun säästöt, tasokorotukset ja valtiovarainvaliokunnan nyt esittämät lisäykset otetaan huomioon, hallinnonalan organisaatioiden määrärahoihin kohdistuu ensi vuonna yhteensä 11 miljoonan euron nettosäästöt. Säästöistä 4,6 miljoonaa euroa kohdistuu tuomioistuimiin, 2 miljoonaa ulosottolaitokseen, 2,4 miljoonaa oikeusaputoimistoihin, 1,3 miljoonaa Rikosseuraamuslaitokseen ja loput, alle 1 miljoonaa, muille virastoille. Hallinnonalan organisaatioiden taloudellinen tilanne on vielä ensi vuonna kohtuullinen Rikosseuraamuslaitosta lukuun ottamatta. Tilanne kuitenkin vaikeutuu merkittävästi vuodesta 2016 lukien, sillä vaikka kaikki esitetyt tasokorotukset jatkuisivatkin tulevina vuosina, vähenevät voimavarat vuoteen 2019 mennessä 28 miljoonalla eurolla vuoden 2015 tasoon verrattuna. Tästä 5 miljoonaa johtuu harmaan talouden torjuntaan osoitettujen määrärahojen päättymisestä ja 23 miljoonaa euroa julkisen talouden suunnitelmassa jo päätetyistä lisäsäästöistä. Syyttäjälaitoksessa joudutaankin näillä näkymin aloittamaan henkilöstön vähentämistä koskevat yt-neuvottelut jo vuoden 2015 alkupuolella harmaan talouden torjuntaan tarkoitettujen määrärahojen päättyessä vuonna Toivoisin kuitenkin, että hallituksen sisällä olisi vielä mahdollisuus löytää ratkaisu, jonka avulla voitaisiin välttää näitä yt-neuvotteluita. On siis sinänsä hyvä, että oikeudenhoidon toimintaedellytykset vuodelle 2015 on taattu, mutta tästä eteenpäin tilanne on jo huomattavasti vaikeampi. Siksi peräänkuulutin heti budjettiriihen jälkeen pitkäjänteisempää ja kestävämpää resurssitasoa koko oikeudenhoidolle. Tässä asiassa kaikkien puolueiden on kannettava vastuunsa. Oikeudenhoidon resurssitaso on kysymys, josta on keskusteltava seuraavissa hallitusneuvotteluissa riippumatta siitä, ketkä niissä neuvottelupöydissä istuvat. Olen yhdessä ministeri Räsäsen kanssa asettanut parlamentaarisen työryhmän, ja aloite siitä tuli myös hyvin tästä salista kokoomuksen puolelta. Yhtenä lähtökohtana on vahvistaa Oikeudenhoidon uudistamisohjelman tehokasta toimeenpanoa, kun mietitään tulevaa resurssitasoa, mutta on varauduttava myös siihen, että oikeusturvan pitäminen hyvällä tasolla voi myös vaatia valmiutta nostaa määrärahatasoa julkisen talouden suunnitelmasta poiketen. Sen verran isot ovat tulevat leikkaukset, ettei ainoastaan Oikeudenhoidon uudistamisohjelman toimenpiteiden myötä päästä tämän suuruusluokan säästöihin näin nopeassa tahdissa. Työryhmä antaa loppuraporttinsa helmikuun loppuun mennessä, ja linjaukset tähtäävät seuraavan hallituksen kehyspäätökseen, mutta on mahdollista, että linjaukset näkyvät jo nykyisen hallituksen viimeisessä kehyspäätöksessä. Värderade talman! Rättsskyddet ska utvecklas och anpassas till den allt mer strama ekonomin utgående från de riktlinjer som stakats ut på basis av reformprogrammet för rättsvården för åren Mer än hälften av de 57 åtgärdsförslag som ingår i programmet håller redan på att beredas och de största effekterna av dessa åtgärder syns dock först i slutet av ramperioden. Elikkä oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan kiristyvään taloudelliseen tilanteeseen Oikeudenhoidon uudistamisohjelman avulla ja siitä tehtyjen linjausten pohjalta. Valmisteilla on yli puolet näistä hankkeista, mutta toimenpiteet, niin kuin tässä jaoston puheenjohtaja totesi, alkavat kuitenkin merkittävästi tehostaa toimintaa vasta kehyskauden loppupuolella. Budjettiesityksen lähetekeskustelussa käytyyn keskusteluun viitaten hallitus on myös antanut esityksen rikosuhrimaksusta, ja se on hyvä asia. Toivon, että eduskunta ehtii sen käsitellä ja hyväksyä tällä kaudella. Viimeiseksi haluan, puhemies, todeta, että kun on kysymys vankilaverkostosta, niin se jää seuraavan hallituksen päätettäväksi, minkälainen se tuleva vankilaverkosto tulee Suomessa olemaan. Kiitos. Puhemies Eero Heinäluoma: Pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat osallistua debattiin, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. 3 Kari Tolvanen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri tuossa sanoi, niin todella oikeudenhoidon tila tällä hetkellä on kohtuullisella tasolla ja ensi vuonna vielä, mutta on ajateltava pitkäjänteisesti asioita. Siksi on hyvä, että olette yhdessä sisäministerin kanssa nimittäneet parlamentaarisen työryhmän, jolloin toivottavasti kaikki puolueet tässä salissa sitoutuvat tiettyyn tasoon, koska oikeudenhoitohan on meidän eräs kulmakivi oikeusvaltiossa ja

9 131/7/4 PTK 131/2014 vp 9 perusoikeus. Se on meidän kansainväliselle maineelle erittäin tärkeää, että me olemme oikeusvaltio. Se on meidän yrityksille tärkeää, mutta myös yksittäisille kansalaisille tärkeää. Sen takia katson, että nämä lisäysesitykset, mitä tässä on tehty, ovat loistavia ja ne pitää toteuttaa, mutta ne ovat vain sitä lyhyen aikavälin suunnittelua, eli meidän pitää päästä siihen, että pitkällä aikavälillä me yhdessä tässä salissa päätämme, mikä on meidän oikeudenhoidon taso. Uskon, että todella tähän pääsemme. 4 Johanna Ojala-Niemelä /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Nykyisen hallituskauden aikana on valmisteltu vankiterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtoa Rikosseuraamuslaitoksen alaisuudesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuuteen, ja pidänkin tärkeänä tätä, että tämä siirto tullaan toteuttamaan. Vankien hoidon tarve on useimmiten olemassa jo ennen rikosseuraamuksen piiriin joutumista ja jatkuu vielä sen jälkeen, ja vankeusaikaisen terveydenhuollon erillisyys muista julkisista terveyspalveluista katkaisee nämä olemassa olevat hoitosuhteet ja haittaa tuloksellisten hoitojatkumoiden kehittämistä. Kysyisinkin ministeriltä: missä vaiheessa tämä asia on nyt valmisteilla? 5 Arja Juvonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tuomioistuimissa ja syyttäjänvirastoissa suurin kustannuserä ovat työntekijöiden palkat. Henkilöstövähennysten myötä käsittelyaikojen ennakoidaan pitenevän entisestään nykyisen tuomioistuinten resursoinnin seurauksena. Yksin Helsingin käräjäoikeudessa on käsittelyssä lähes 600 rikosasiaa, joissa esitutkinnan aloittamisesta on kulunut yli 3 vuotta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle langettavia tuomioita eniten juuri oikeudenkäyntien kohtuuttomista pitkittymisajoista. Kuinka, ministeri, me turvaamme tulevaisuudessa kohtuulliset oikeudenkäynnin käsittelyajat? Ja sitten kysyisin vielä tästä vankilaverkostosta, jonka jo mainitsittekin: Millaisia suunnitelmia tai kaavailuja on tulevaisuuden vankilaverkostosta? Osaatteko jotakin kenties kertoa? 6 Elsi Katainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Talousarviokirjassa viitataan oikeusministeriön rakenteiden uudistamiseen oikeuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen osalta niin, että sopeudutaan kiristyvään määrärahatilanteeseen. Jätin tästä teille juuri kirjallisen kysymyksenkin, koska vuonna 2010 toteutettu uudistus vähensi käräjäoikeuksien määrää lähes puoleen, 51:stä 27:ään, ja työryhmän asettaminen jatkotyöstöä varten on aiheellisesti aiheuttanut huolta ympäri maata. On aivan selvää, että käräjäoikeuksien rakenneuudistusta näin jatketaan ja tavoite on edelleen vähentää niiden määrää noin 13 14:ään, ymmärtääkseni, joten kaikkiin maakuntiin ei edes jäisi käräjäoikeuksia. Kysynkin ministeriltä: pystyykö tähänkin talousarvioon kirjoitettu tavoite oikeusturvan saavutettavuudesta toteutumaan ihan kaikkialla Suomessa, ja miltä näyttää perusoikeuksien toteutuminen kansalaisille tämän asian suhteen? 7 Risto Kalliorinne /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Monet ekonomistit ja oikeistopoliitikot toistuvasti vaativat kovia päätöksiä velkaantumisen hillitsemiseksi ja julkisen sektorin karsimiseksi. Nyt kun tuolla kunta- ja terveysjaostossa kuuntelimme eri asiantuntijoita täältä oikeusministeriön hallinnonalalta, jossa oli leikkauksia kaikille sektoreille, niin kyllä näki näiden leikkausten seuraukset. Ei ole ihan helppoa karsia julkista sektoria. Tälläkin sektorilla tulemme näkemään ja olemme jo näkemässä, kuinka ihmisten oikeusturva on vaarantumassa, tuomioistuimet ruuhkautuvat, syyttäjälaitos tupehtuu. Vankeinhoidosta on tulossa vankeinsäilytystä, jossa kuntouttavien toimenpiteiden mahdollisuus on hyvin rajalliseksi muodostumassa. Eli meidän tulee nähdä myös tämän sopeuttamisen seuraukset ja muistaa, että näiden leikkauspäätösten takana on aina suuria vaikutuksia ihmisten palveluihin ja oikeusturvaan. 8 Jani Toivola /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oikeuslaitoksen haasteet näiden leikkausten edessä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä ovat varmasti aika jaettu huoli myöskin tässä salissa. Oikeuslaitoksen toimijoiden yhteisessä kannanotossa todetaan, että esiintyneet leikkaukset vaarantavat vakavasti ihmisten ja yritysten oikeusturvan saatavuuden. Arvion mukaan kehyspäätöksen mukaiset leikkaukset tarkoittavat yt-neuvotteluiden aloittamista syyttäjälaitoksella 2015 ja tuomioistuimissa vuonna Samansuuntaisia näkemyksiä jakavat myöskin muun muassa lakivaliokunta ja perustuslakivaliokunta omissa lausunnoissaan.

10 10 Tiistaina /7/9 Tämä on oikeusturvakysymys sekä organisaatiossa toimivien ihmisten työhyvinvointikysymys. On puhuttu tästä uudistamisohjelmasta mutta myöskin tässä salissa jo todettu, että sen vaikutukset ovat enemmän kehyskauden loppupuolella. Tätä taustaa vasten kysyisin oikeusministerin mielipiteen siitä, miten tuomioistuimet kykenevät esitettyjen määrärahojen puitteissa täyttämään asianmukaiset perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden mukaiset oikeusturvavaatimukset sekä huolehtimaan myöskin tuomareiden työkyvystä. 9 Leena Rauhala /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aivan kuin valiokunnan mietinnössä todetaan, eduskunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota oikeudenhoitoon kohdistuneisiin säästötoimiin, koska niiden vaikutukset näkyvät suoraan kansalaisten oikeusturvassa ja viranomaisten mahdollisuudessa selviytyä niille kuuluvista tehtävistä. Todella näillä eri aloilla, mitä oikeusministeriölle kuuluu, oikeastaan kaikilla on aikamoinen hätä siitä, miten oikeusturva ja kansalaisten turvallisuus voidaan taata. Erittäin hienoa on, että kuitenkin esimerkiksi Rikosuhripäivystykseen ollaan lisäämässä euroa ja näin pystytään toimimaan, koska siellä ovat jatkuvasti nousseet päivystyksen asiakasmäärät ja ruuhkautumista sielläkin on. Erityisen huolissani olen Rikosseuraamuslaitoksen määrärahojen vähentymisestä nimenomaan, koska sen vaikutukset näkyvät siinä, miten pystytään kuntouttavaa toimintaa vangeille toteuttamaan ja sillä lailla saamaan heitä (Puhemies koputtaa) yhteiskuntaan takaisin. Tämä on erittäin tärkeää, että siihen saataisiin myös lisää. 10 Anne-Mari Virolainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä on monessa puheenvuorossa jo tullut huoli resursseista ja henkilöstön jaksamisesta. Olen siitä täysin samaa mieltä. Varsinkin kun me hyväksymme väitteen, että tietotekniikka on hyvä renki mutta huono isäntä, siitä syystä onkin perusteltua jatkaa syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten laajaa tietojärjestelmäuudistusta, jotta me saamme entistä tehokkaampia työmenetelmiä ja myös samalla tuottavuutta parannettua. Tässä lakivaliokunta on omassa lausunnossaan todennut, että pitää varmistaa, että tämä hanke pysyy aikataulussa ja valmistuu vuoteen 2018 mennessä. Siihen on neljä vuotta aikaa. Minä olisin henkilökohtaisesti halukas kiristämään ja kirittämään Aipahanketta, jotta oikeusoppineet aidosti pystyvät hyödyntämään tietojärjestelmiä eikä tuijottamaan tiimalasia. 11 Riitta Myller /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen myöskin erittäin huolestunut tästä määrärahakehityksestä, mikä oikeusministeriön hallinnonalalla on. Erityisen kovat säästöpaineet on paitsi tuomioistuinlaitokseen myöskin sitten Rikosseuraamusviraston alaisiin laitoksiin. 180 henkilötyövuotta on tarkoitus säästää, ja jo nyt tulee viestejä tuolta kentältä, että ollaan äärirajoilla, ja tämä huoli siitä, miten kuntouttavaa toimintaa voidaan tehdä, on varmasti hyvin aiheellinen. Niin kuin tässä sanottiin, nämä laitosten lakkauttamiset ja se verkosto, mikä tulevaisuudessa tullaan pitämään, jäävät seuraavalle eduskuntakaudelle. Olisi kyllä erittäin tärkeätä, että tässä verkostossa sitten huomioidaan alueellisuus ja tällaiset ja myöskin sitten se, että eri alueille riittävät resurssit asioiden asianmukaiseen hoitamiseen myöskin varataan. 12 Reijo Hongisto /ps (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Muutama sana todistajan asemasta rikosprosessissa. Otetaan esimerkki, että joku kansalainen näkee jonkin oikeudenloukkauksen, josta poliisi tekee tutkintailmoituksen. Poliisi pyytää tämän kansalaisen todistajaksi kuulusteltavaksi, ja erilaisten hallintouudistusten myötä poliisin kuulustelupaikkoja on vähennetty. Tästä seuraa se, että matkat näille kuulustelupaikoille ovat entistä pidempiä. Ne saattavat pohjoisessa olla jopa satoja kilometriä mutta useita kymmeniä kilometrejä täällä etelämmässäkin. Todistaja joutuu tulemaan omalla kustannuksellaan sinne kuulusteluun, ja hän usein saattaa joutua olemaan jopa poissa töistä, jolloinka hän ei saa palkkaa. Hänelle tulee ansionmenetyksiä ja matkakuluja. Jos käy niin, että tämä juttu ei etene syyttäjälle, niin tällä todistajalla ei ole mitään mahdollisuutta saada korvauksia näistä kärsimistään menetyksistä. Kysynkin ministeriltä, onko pohdittu sitä mahdollisuutta, että esitutkinnassa korvattaisiin todistajalle aiheutuneita kuluja poliisin kehyksestä. 13 Ari Torniainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallinnonalalla taloustilanne on ensi vuonna erittäin tiukka, ja tulevina vuosinakaan ei ole näköpiiris-

11 131/7/14 PTK 131/2014 vp 11 sä myönteistä kehitystä. Koska henkilöstömenot ovat noin 80 prosenttia hallinnonalan menoista, esitetyt säästöpaineet ovat väistämättä johtamassa yt-neuvotteluihin ja henkilöstömäärän vähentämiseen. Huolenaiheena on, että asioiden käsittelyajat eri oikeusasteissa pitkittyvät, mikä ei ole ihmisten oikeusturvan kannalta hyvä asia. Vaikeassakin taloustilanteessa oikeudenhoito, oikeusturvan ylläpitäminen ja kehittäminen, on valtion ydintehtäviä. Tällä vaalikaudella on jo oikeuspalveluja keskitetty, hovi- ja hallinto-oikeuksia sekä maistraatteja on yhdistetty. Suomalaisten pitää saada asiansa käsiteltyä nopeasti, kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisen asiointimatkan päässä kotoa. Arvoisa puhemies! Onko jatkossa suunnitelmia toimipisteiden yhdistämisestä tai jostain vastaavista? 14 Aino-Kaisa Pekonen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitokseen on jo vuodesta 2006 kohdistunut jatkuvia, sekä laitoskantaan että henkilöstöön kohdistuneita säästötoimia. Arvoisa ministeri, te olette nyt jättänyt eduskunnalle esityksen sakon muuntorangaistuksen palauttamisesta. Nyt Rikosseuraamuslaitokseen kohdennetaan tiukat säästötoimet ja henkilöstötyövuosia halutaan edelleen vähentää. Jos kaikki nämä suunnitellut säästöt toteutuvat, on vaarana se, että vankilan resurssit eivät riitä hoitamaan kaikkia vankeja niin, että kaikkien vankien, vankilan henkilökunnan ja yhteiskunnan turvallisuus säilyy. Kysynkin teiltä, kuinka paljon vankimäärän arvioidaan nousevan, kuinka paljon se maksaa ja miten vankilan resurssit turvataan. Ja onko näihin varauduttu budjetissa? 15 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ihmisten oikeusturvasta on pidettävä huoli myös taantuman aikana, ja sitä on kehitettävä, kuten täällä on monessa puheenvuorossa tuotu esille. Myös ihmisten perusoikeuksista pitäisi huolehtia myös taantuman ja säästöjen aikana. Vastikään eduskunnan käsittelyssä olleesta ihmisoikeusselonteosta ilmenee, että eduskunnan oikeusasiamies on tehnyt havaintoja taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumisen ongelmista. Niitä ei kuitenkaan ollut riittävästi huomioitu tässä edellä mainitussa ihmisoikeusselonteossa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisissa ilmeni esimerkiksi, että vammaisten lasten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa on puutteita ja että vammaisten laitoshoidossa esiintyy erilaisia epäyhtenäisiä käytäntöjä. Kysyisinkin ministeriltä, miten päätöksenteossa ja toisaalta päätösten seuraamusten valvonnassa voitaisiin aikaisempaa paremmin huomioida myös tämä perusoikeusnäkökulma, kun tai jos tulevinakaan vuosina ei leikkauksilta vältytä. Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi ministeri Henriksson, 5 minuuttia puhuja-aitiosta. 16 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä! Otan ne siinä järjestyksessä kuin niitä on esitetty, se on helpointa niin. Edustaja Ojala-Niemelä, kysyitte tästä vankiterveydenhuollon siirrosta STM:n hallinnonalan alaisuuteen: Tässä ollaan päästy niin pitkälle, että se, mitä puuttuu, on raha. Siitä keskusteltiin budjettiriihessä. Me emme päässeet sopimukseen siitä rahoituksesta periaatteista ollaan yhtä mieltä. Sekin on asia, mitä pitää seuraavissa hallitusneuvotteluissa saada eteenpäin, koska kyllä se on niin, että olisi kaikkien etu, myös yhteiskunnan etu, että vankiterveydenhuolto olisi osa STM:n hallinnonalaa. Siinä meidän pitää saada palvelut toimimaan niin, että kun vanki vapautuu, ne palvelut jatkuvat, ja se on tässä se keskeinen asia. Mutta myös virkamiespuolella, sekä STM:ssä että UM:n puolella, on tehty hyvää työtä, ja nyt kun vain saadaan se raha riittämään, niin siitä päästään eteenpäin. Tässä on kysytty paljon tästä tuomareitten työmäärästä ja pitkistä käsittelyajoista. Se on totta, meillä on pitkiä käsittelyaikoja. Kuitenkin tilanne on se, että nyt viime vuosina me emme ole saaneet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta huomautuksia tästä, vaan me olemme nämä viimeiset vuodet, , pärjänneet ilman näitä huomautuksia. Mutta totta kai minäkin olen huolestunut tästä tilanteesta ja varsinkin vuodesta 2016 lähtien. Senkin takia on niin tärkeätä, että me saamme nämä toimenpiteet, jotka ovat Oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa, pantua täytäntöön. Esimerkiksi ensi vuoden alusta astuu voimaan syyteneuvottelujärjestelmämahdollisuus. Jää nähtäväksi, miten meidän syyttäjälaitoksemme käytännössä tulee toimimaan, ja jää nähtäväksi, mitkä ovat ne säästöt ja mikä on se

12 12 Tiistaina /7/17 tehokkuus, efekti, mitä siitä voidaan saada irti, muun muassa. Mutta totta kai on niin, että meidän on yritettävä päästä sellaiseen järkevään järjestelmään, jossa yksinkertaiset asiat myös käsitellään yksinkertaisessa järjestelmässä ja tärkeät, vaikeat oikeusasiat käsitellään raskaammassa järjestyksessä, jotta oikeusturva pystytään takaamaan. (Ben Zyskowicz: Juuri näin! Siihen pitäisi päästä!) Tämä on se tulevaisuuden tavoite. Mitä vankilaverkostoon tulee, niin Risehän on antanut oman suunnitelmansa. Siinä on ehdotettu sekä lakkauttamisia että yhdistämisiä. Se antaa meille hyvän pohjan, mutta siinä on lähdetty siitä, että pitää olla tulevaisuudessakin alueellisesti järkevä verkosto niin, että vankiloita on ympäri Suomea. Mutta pitää kuitenkin myös huomioida, mihin paikkakuntiin väki keskittyy ja miten me voimme saada aikaiseksi sellaisia, tavallaan, vankilakampuksia, jossa voi olla sekä suljettu vankila, avovankila että ehkä myös sitten muut palvelut, joita vangit tarvitsevat, yhdessä toimipaikassa. Tämmöinen periaate on muun muassa rakennettu nyt Kuopioon. Siellä on uusi vankila, jonka yhteydessä on myös avovankila ja muuta tähän liittyvää. Elikkä siihen pitää palata. Sitten tästä Aipa-järjestelmästä: Se on erittäin tärkeä asia, niin kuin edustaja Virolainen toi esille. Minäkin olen yrittänyt kiirehtiä sitä, mutta asia ei ole niin yksinkertainen, että se olisi ainoastaan nyt oikeusministeriöstä kiinni. Tässä on ollut ongelmia poliisipuolella, tämän Vitja-hankkeen osalta, ja Vitja ja Aipa pitää saada eteenpäin käsi kädessä, jotta nämä järjestelmät keskustelevat keskenään. Sen takia Aipa otetaan käyttöön vuosina vähitellen, sitä mukaa kuin se valmistuu. Ja tärkeätä tietysti tässä on se, että me saamme sellaisen hyvän järjestelmän, joka myös sitten pitkään tulevaisuuteen toimii ja joka on joustava ja josta meidän tuomarit, syyttäjät, poliisit, kaikki saavat sen avun ja ne työkalut, mitä he tarvitsevat tehdäkseen työtään tehokkaasti. Sitten meidän pitäisi myös tulevaisuudessa saada aikaiseksi enemmän videokuulemisia. Tähän liittyy se edustaja Hongiston näkökulma siihen, että todistajat joutuvat matkustamaan pitkiä matkoja. Jos me pääsemme sellaiseen systeemin, että me pystymme kuulemaan todistajia ja asianomistajia ehkä myös enemmän videoinnin välityksellä, niin me pystymme myös lisäämään tehokkuutta. Tähän liittyy myös tuleva käräjäoikeusverkosto. Ja tässä vaiheessahan on asetettu työryhmä, joka miettii sen tulevan käräjäoikeusverkoston laajuutta. Toki meidän täytyy lähteä siitä, että meillä pitää olla niin kattava käräjäoikeusverkosto, että jokainen suomalainen tuntee, että myös minulla on jossain oma käräjäoikeus. Mutta myös tässä voidaan hyödyntää uutta tekniikkaa ja videojärjestelmiä tulevaisuudessa. Toivon hartaasti, että se työryhmä, joka nyt työstää tätä, miettii kaikkia näitä näkökohtia. Se on myös heille siinä toimeksiannossa annettu tehtäväksi. Arvoisa puhemies! Taisin jo käyttää 5 minuuttia jatketaan. 17 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kaikki ovat täällä huolissaan tuomioistuin- ja syyttäjälaitoksen resursseista ja tietysti aivan aiheellisesti. Mutta nyt pitäisi entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, miten voitaisiin prosesseja sujuvoittaa ja turhia prosesseja välttää. Tähän liittyen esitän muutaman kysymyksen. Ensinnäkin: Noin rattijuopumusjuttua käsitellään joka vuosi käräjäoikeuksissa. Milloin, jos koskaan, näissä asioissa siirrytään rangaistusmääräysmenettelyyn? Toinen: Vangeilla on ollut näköjään oikeus katsoa, ketkä vanginvartijat ovat heidän tietojaan käyneet selvittämässä. Nyt tästä on kai kymmeniä oikeusprosesseja näitä vanginvartijoita ja poliiseja vastaan, aivan turhia prosesseja. Milloin te selvennätte näitä säädöksiä niin, että rosvot eivät pääse näitä tietoja katsomaan? Kolmanneksi, viimeiseksi: mitä kuuluu virolaisten rosvojen siirtämiselle omiin vankiloihinsa? 18 Sari Sarkomaa /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oikeustoimen taloudellinen tilanne on todella vaikea, ja siihen on vakavaa huomiota kiinnitettävä. Nostan esille Euroopan neuvoston julkaiseman vertailun vuodelta Siellä todettiin, että esimerkiksi Ruotsissa per asukas oikeudenhoitoon suunnataan 107 euroa rahaa, kun Suomessa vastaava summa on 67 euroa. Suoria vertailuja ei toki voi tehdä, mutta nämä luvut osoittavat, että tilanne on erittäin vakava. Siksi kiritänkin nyt oikeusministeriötä siinä, että oikeudenhoito-ohjelman hankkeet, nuo 60 hanketta, pitäisi kaikki saada kiireesti eteenpäin.

13 131/7/19 PTK 131/2014 vp 13 Kysyisin vielä: millä tavalla voisitte niitä nopeammin toimeenpanna, ja mitä erityisesti seuraavalla vaalikaudella pitäisi saada, että voimavarat saadaan riittämään? Pidän myös hyvänä ja välttämättömänä tuota parlamentaarista työryhmää. Mutta kiinnitän huomiota siihen, että usealla hallinnonalalla on vastaavia parlamentaarisia työryhmiä, joissa on esitetty lisää voimavaroja, ja kehyksessä ei ole mittavasti tilaa, ja siinä mielessä (Puhemies koputtaa) näitä raskaita menettelyjä on todellakin kevennettävä. 19 Tuula Väätäinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitoksen taloudellinen tilanne ei ole nyt helppo, eikä se näytä helpottavan tulevaisuudessa. Vaikka nyt on tehty suunnitelmia ja ehdotuksia tällä kaudella ja ajatellaan, että seuraavalla hallituskaudella sitten tehdään lopulliset päätökset, niin vastuuta mekään emme voi siirtää kokonaan tulevalle hallitukselle, koska nyt on tehty nämä linjaukset. Itä-Suomessa Pohjois-Karjalassa lähinnä Pyhäselän vankilan henkilökunta on ottanut useaan kertaan yhteyttä, ja he ovat huolissaan, tietysti myös omista työpaikoistaan mutta erityisesti vankeinhoidosta. Itä-Suomi ja Pohjois-Karjala on osallistunut kyllä rakennemuutostalkoisiin aika kiitettävästi nyt viimeisten vuosien aikana, ja tuntuisi aika hankalalta, että nimenomaan vankeinhoitolaitosten osalta tulisi sinne vähennyksiä tulevalla hallituskaudella. Sen takia toivon, että vielä tällä kaudella pohdittaisiin ikään kuin ohjeistusta tulevaa kautta varten, jotta sitten ei alueellisia suuria menetyksiä syntyisi. 20 Eeva-Johanna Eloranta /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! YK:n hyväksyttäväksi tuleva päätöslauselma suosittaa, että jäsenmaat kieltäisivät alle 18-vuotiaiden avioliitot. Alaikäisten luvanvaraisten avioliittojen solmimisen suhteen ministeri onkin jo luvannut tehtävän selvitystyötä. Entä pakkoavioliitot, joita tapahtuu suomalaisten maahanmuuttajaperheiden tytöille? Vaikka pakkoavioliittoja ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole näkynyt enää viimeiseen sataan vuoteen, niin tapa on kuitenkin kulkeutunut takaisin joidenkin maahanmuuttajien kulttuurien mukana. Jopa yläasteikäisiä oppilaita lähetetään syntymä- tai alkuperämaahan lomalle ilman paluulippua, ja he jäävät sinne ja viestittävät sitten Suomeen jääneille kavereille vaikkapa sosiaalisen median kautta, että ovat joutuneet avioliittoon. Maahanmuuttajien kanssa työskentelevään Monika-Naiset liittoon tulee vuosittain yhteydenottoa näistä pakkoavioliitoista, mutta todennäköisesti tapauksia on paljon enemmän, sillä näistä helposti vaietaan. He toivovatkin erillistä lainsäädäntöä kriminalisoimaan pakkoavioliitot Suomessa samaan tapaan kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa. Kysynkin ministeriltä: oletteko selvittämässä myös tätä asiaa? 21 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan vaali- ja puoluerahoituslainsäädäntöä, joka edellisellä kaudella uudistettiin. Uudistus jäi aika torsoksi sen takia, että emme saaneet kampanjakattoja ehdokkaille ja puolueille, mikä tarkoittaa sitä, että suurella vaalirahalla ostetaan mieluisia hallitusohjelmia, kirjauksia siihen, mahdollisesti budjettilinjauksia. Eli suuri raha pääsee vaikuttamaan vaalin tulokseen ja hallitusohjelmaan ja siihen, miten asioita priorisoidaan tässä yhteiskunnassa. On aika käsittämätöntä, että vaalirahoituksen yhteydessä on suurta verovapaata myyntitoimintaa ja sitten täysin verovapaita, jopa tuhansien eurojen lahjoituksia ilman lahjaverotusta. Kysyisinkin ministeriltä, näkeekö hän tässä ongelmia vai onko hänen mielestään tilanne hyvin hallinnassa. 22 Kauko Tuupainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täällä edustajat Virolainen ja Zyskowicz kiinnittivät huomiota henkilöstöresursseihin. Me olemme kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sarkomaan johdolla perehtyneet muun muassa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin ja todenneet seuraavaa: Syyttäjälaitoksen määrärahatilanne on muuttumassa erittäin vaikeaksi vuodesta 2016 lukien, jolloin harmaan talouden torjuntaan osoitetut lisämäärärahat loppuvat. Kun henkilöstömenot ovat noin 85 prosenttia syyttäjälaitoksen kokonaismenoista, määrärahavähennykset merkitsevät käytännössä nimenomaan henkilöstön vähentämistä. Tähän asiaan, arvoisa puhemies, on tulevan hallituksen ja tulevien kansanedustajien syytä kiinnittää entistä vakavampaa huomiota.

14 14 Tiistaina /7/23 23 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vankeinhoidon tarkoitus on, että rikoksia ei uusita. Rikosseuraamuslaitoksen raportissa todetaan, että pienistä avolaitoksista vapautuneiden vankien vankilaan takaisin palaamisen todennäköisyys on jopa puolet alhaisempi kuin suurista, suljetuista laitoksista vapautuneiden. Syitä ovat muun muassa paremmat mahdollisuudet järjestää vankeinhoidon aikana motivoivaa lähityötä, parempi vuorovaikutus vankituntemuksen takia ja helpompi tuki koevapaudelle. Nyt te sanoitte, että vankilaverkosta päätetään ensi vaalikaudella, mutta toki tuota toimitilavisiota, mikä on olemassa, valmistellaan eteenpäin, ja mitä mieltä te, ministeri, nyt olette? Ajatteko te jäljellä olevalla kaudella asioita siihen suuntaan, että keskittäminen suuriin vankiloihin etenee, vai ajatteko parempia tuloksia tuovien pienten vankiloitten säilyttämistä? Myös taloudellisesta näkökulmasta pienille vankiloille on vaikeampi löytää jatkokäyttöä, jos niitä suljetaan, (Puhemies koputtaa) kuin kaupunkien lähellä (Puhemies: Aika!) oleville suurille laitoksille. 24 Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tutustuin viime viikolla Jokelan vankilaan, ja kyllä siellä tuli sellainen olo, että tehdäänkö maassamme tällä hetkellä kriminaalipolitiikkaa raha edellä. Olen huolissani vankeinhoidon rahoituksesta. Esimerkiksi Jokelassa avovankien puolella rikkeet ovat nousseet muutamassa vuodessa 10:stä 110:een. Olen samaa mieltä edustaja Tiilikaisen kanssa, että mielekästä tekemistä ja tietä arkeen pitää tasoittaa, mutta tällä hetkellä meillä avovankiloissa on sellaisia vankeja, jotka eivät sinne kuulu. Kysyisin ministerin mielipidettä: ettekö te ole lainkaan tästä kehityksestä huolissanne? Myös oikeusprosessit kestävät liian kauan, erityisesti seksuaalirikoksissa ja lapsiin kohdistuvissa rikoksissa. Nämä tulee pystyä hoitamaan tulevaisuudessa nopeammin niin, että tuo parantumisprosessi ja rikoksen unohtaminen olisi mahdollista eikä niitä revittäisi kerta toisensa jälkeen uudelleen auki. 25 Kristiina Salonen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomen vankeinhoito on tunnetusti ollut hyvää ja vaikuttavaa, ja ymmärrän, että oikeusministeriön hallinnonalan suuret säästöt kohdistuvat joka puolelle. Kuitenkin myöskin minä haluaisin vähän kyseenalaistaa nyt esille nostettuja tulevaisuuden suunnitelmia. Näitä rakenteellisia uudistuksia on tehtävä taiten. Erityisesti vankilaverkon supistamisen osalta avovankiloiden tarkoitus on olla lähellä vankien elinympäristöä. Tämä läheisyysperiaate on ollut tärkeä. Huittisten avovankilan osalta esimerkiksi nimenomaan hyvät liikenneyhteydet joka puolelle ympäröiviin maakuntiin on ollut tärkeä asia, ja nyt tuntuu, että tästä lähiperiaatteesta olemme luopumassa. Menetämmekö tällaisella uudistuksella ja nimenomaan säästöt edellä menevällä uudistuksella jotakin oleellista, tärkeää meidän hyvästä vankeinhoidostamme? 26 Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomen vankiloiden yksi suurimmista ongelmista on se, että siellä ei kyetä hoitamaan raittiusasiaa. Suomen vankiloidenhan pitäisi olla tietysti kuivia paikkoja, mutta ne eivät ole. Siellä on kuivia osastoja olemassa, mutta suinkaan kaikki vangit, jotka haluaisivat kuivalle osastolle eli pääsisivät irti huumeista ja viinasta, eivät sille osastolle pääse. Kun me tiedämme sen, että suurin osa uusintarikoksista tehdään 20 minuutin sisällä vapautumisesta ja isoin osa näistä liittyy jollakin tavalla päihteisiin, joko narkotiikan ostoon tai sen käyttöön, ja siitä saadaan jo sitten kierre päälle, niin onko ministerillä minkäänlaista apua siihen, että saataisiin jokaiseen vankilaan niin paljon kuivia osastoja, että ne vangit, jotka haluavat päästä päihteistä irti, pystyisivät sitä kokeilemaan? Pelkät osastothan eivät tietenkään riitä, vaan ne vaativat myöskin aika hyvän terapian siihen ja terapian, joka jatkuisi myöskin sen jälkeen, kun tullaan linnasta ulos. 27 Sirkka-Liisa Anttila /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön tärkeä tehtävä on myöskin kansalaisten oikeusturvan ylläpitäminen ja kehittäminen. Suomessa on kuitenkin yksi väestöryhmä, jolla ei tällä hetkellä mielestäni ole oikeusturvaa, ja se on viljelijäväestö, joka Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tuki-, valvonta- ja byrokratiaviidakossa ei kerta kaikkiaan pysty toimimaan niin, että oma oikeusturva käytännössä toteutuisi. Koen niin, että myöskin oikeusministerille ja - ministeriölle kuuluu tehtävä huolehtia siitä, että viljelijäväestölläkin olisi oikeusturva. Kysynkin teiltä: oletteko tällä vaalikaudella mitään tehneet

15 131/7/28 PTK 131/2014 vp 15 tai suunnitelleet, että tätä oikeusturvaa viljelijöiden kohdalla olisi käsitelty? Toinen kysymys. Täällä on jo hyvin todettu se, että paikallishallinto, valtionhallinto on keskitetty ja keskitetään kaiken aikaa. Seuraava lienee ulosottovirastojen keskittäminen. Samaan aikaan on puhuttu valtionhallinnon yhteispalvelupisteistä tuolla kunnissa, ja nyt kysyisinkin, missä tämä yhteispalvelupistehanke on menossa. Onko sille tehty mitään tällä vaalikaudella? Viimeisin tieto minulla on se, että veroviranomaiset ja Verohallinto pistivät siinä voimakkaasti hanttiin. Mutta se olisi tärkeä, koska valtion paikallishallintoa ei kyetä muuten turvaamaan. 28 Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Eilen kiinnitin huomiota yleiskeskustelussa siihen, että meillä julkisen ja valtion euromääräisen velan lisäksi on paljon korjausvelkaa ja sen lisäksi meillä on hyvinvointivelkaa, kun me laiminlyömme palveluita ja aiheutamme sitä kautta tuleville sukupolville kustannuksia. Oikeusministeriön pääluokan osalta voi todeta myöskin, että meillä on ja meille syntyy näiden liian pitkälle vietyjen säästöpäätösten seurauksena myös oikeusturvavelkaa. Se on myös velka, joka pitäisi pystyä oikeusvaltiossa maksamaan ja selviytymään niistä tehtävistä. Oikeusministeriön pääluokkaan sisältyy myös sellainen ongelma, että meidän valtion tulot vuotavat. Kysymys on harmaan talouden torjunnasta. Oikeastaan pitää kysyä, kuinka paljon talousrikollisia pääsee pälkähästä venyneiden rikosprosessien seurauksena, kuinka paljon he pystyvät venyneiden rikosprosessien aikana piilottamaan rikoshyötyä, kätkemään sitä saavuttamattomaan paikkaan, ja kuinka paljon ihan suoraan välttämään seuraamuksia, kun meidän oikeuslaitos, syyttäjät ja oikeusasteet, ei pysty tarpeeksi ripeästi näitä keissejä käsittelemään. 29 Sampsa Kataja /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Jos me puhuisimme täällä enemmän Suomen kilpailukyvystä, meidän pitäisi puhua vähemmän velasta, kuten edustaja Uotila äsken, tai säästöistä, kuten täällä suuri osa on puhunut. Muun muassa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos kysyi hetki sitten kansainvälisten konsernien yritysjohtajilta näkemyksiä Suomen kilpailukyvystä, ja vastauksissa todettiin yksiselitteisesti, että he pitivät Suomen oikeusvarmuutta ja oikeusturvaa jopa koulutusjärjestelmääkin tärkeämpänä kilpailutekijänä. Nämä ovat henkilöitä, jotka tekevät päätöksiä siitä, investoidaanko Suomeen vaiko ei investoida. Me monet täälläkin olemme Suomen kilpailukyvystä huolestuneita, mutta kovin usein ajatus karkaa muihin kysymyksiin. Oikeushallintoon panostaminen on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa ylläpitää Suomen kilpailukykyä, (Puhemies koputtaa) ja toivon, että tämä otetaan jatkossa päätöksiä tehtäessä huomioon. 30 Stefan Wallin /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön pääluokan tiukka rahatilanne on kaikkien tiedossa, ja huomattava osa määrärahoista on kiinteitä menoja, lähinnä palkkoja mutta myöskin kiinteistömenoja. Vuokraisäntänä on lähes poikkeuksetta valtiovarainministeriön alainen Senaatti-kiinteistöt, jonka vuokranmääräytymisperusteet ovat olleet syystäkin suurennuslasin alla muun muassa tarkastusvaliokunnassa. Myös lakivaliokunnassa on keskusteltu tästä joka syksy, kun budjettia on käsitelty. On, totta kai, yleisen edun mukaista, että valtion kiinteistömassa on mahdollisimman tehokkaassa käytössä, mutta samalla Senaatin vaatima vuokratuotto tai tuottoprosentti vaatii huomiota osakseen. Det är inte enbart klok politik att rätts- och fångvårdsväsendet tvingas spara i sina verksamhetsutgifter för att ha råd att betala hyrespengar till en annan av statens fickor, det vill säga Senatsfastigheter, som tar sina order av finansiministeriet och som inte alltid har gjort sig känd för sina flexibla hyresavtalsförmågor. 31 Johannes Koskinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Jatkoksi muun muassa edustaja Katajan puheenvuoroon: tosiaan oikeusturva on aika keskeinen arvo yhteiskunnassa, ja sillä on myös positiivista taloudellista merkitystä, mitä paremmin se toimii. Tuo Oikeudenhoidon uudistamisohjelma, joka pitkälti virkamiesvoimin ja asiantuntijoiden toimesta laadittiin, oli monissa kohdissa aika lailla kaavamainen. Siinä on ajateltu, että käräjäoikeuksia vähentämällä tilanne kohenee tai että vaikkapa hallintotuomioistuinlinja ja yleinen tuomioistuinlinja yhdistämällä löytyisi merkittäviä hyötyjä. Varmasti tarvittaisiin paljon syvällisempää uudistamista, jossa katsottaisiin, että näitä oikeudenhoidon voimavaroja käytettäisiin ny-

16 16 Tiistaina /7/32 kyistä tarkoituksenmukaisemmin, prosessiekonomisemmin, rajattaisiin turhan kankeita, pitkiä ja laveita oikeudenkäyntejä ja myöskin muutoksenhakuasteissa keskityttäisiin niihin muutosta vaativiin kohtiin eikä koko prosesseja käytäisi kahteen kertaan. Tämä isompi lainsäädännön muutos ei ole lähtenyt liikkeelle. Minun nähdäkseni siinä tarvittaisiin kyllä tämmöistä parlamentaarista komiteaa siihen, että tämmöinen syvällisempi kansalaisten oikeusturvan parantamisohjelma saataisiin liikkeelle. Sitä tämä sisäministeriön ja oikeusministeriön yhteinen parlamentaarinen ryhmä ei näyttäisi tekevän, vaan keskittyy sitten enempikin siihen eurotasoon, mikä nyt suunnitelmavuosille on tulossa. Milloinka tällainen syvällisempi oikeusturvan uudistamisohjelma parlamentaariselta pohjalta saataisiin laadittavaksi? 32 Kalle Jokinen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Sakon muuntorangaistuksen palauttaminen ja rikosuhrimaksu tuovat ryhtiä seuraamusjärjestelmään, ja se on hyvä, sitä tarvitaan. Rattijuopumus ja huumaantuneena ajaminen on kuitenkin erittäin vakava ongelma. Tällä hetkellä se on yksittäisenä rikostyyppinä eniten kansalaisten turvattomuuden tunnetta lisäävä rikostyyppi. Rattijuopumus on myös tyypillistä uusintarikollisuutta. On usein esitetty, itsekin olen esittänyt, rattijuopumukseen syyllistyneelle pakollista alkolukkoa ja törkeään rattijuopumukseen syyllistyneiden ajoneuvon takavarikoimista valtiolle, tai jos se on toisen omistama ajoneuvo, niin sen arvon takavarikoimista valtiolle ja näiden varojen suuntaamista rikosuhrirahaston pääomaan. Arvoisa ministeri, kansalaiset odottavat ryhtiä tähän rattijuopumusrikosten seuraamusjärjestelmään. Milloin voidaan odottaa, että sitä ryhtiä tulee? 33 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Niin kuin ainakin edustajat Koskinen ja Zyskowicz täällä ovat maininneet, todellakin oikeusprosessuaalinen reformi on äärimmäisen välttämätön. Olemme tilanteessa jos mitään radikaaleja uudistuksia ei tehdä jossa olemme nakertamassa oikeusvaltion perusteita. Mutta äsken ministeri jo viittasi aivan oikein tähän modernin teknologian laajamittaisempaan hyödyntämiseen oikeusprosesseissa. Sen täytyy tapahtua, ministeri on aivan oikeassa, mutta se on äärimmäisen kallis investointi. Kysynkin, kun näihin sinänsä välttämättömiin investointeihin lähdetään, turvataanhan se, että on myös riittävästi virkoja tekemässä työtä. 34 Mikko Alatalo /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oikeudenhoidon sopeuttaminen kiristyneeseen taloustilanteeseen pitää tehdä harkiten oikeusturvaa vaarantamatta. Jo nyt ruuhkaa riittää tuomioistuimissa. Myös tuomioistuinten verkostoa täytyy pitää yllä. Ei ole oikein, että kansalaisilla on jopa satojen kilometrien matka oikeuteen. Oikeuden painopisteen tulee olla ensimmäisessä asteessa. Niin kuin ministeri sanoi, yksinkertaiset asiat yksinkertaisesti. Se turvaa parhaiten kansalaisten pääsyn oikeuksiinsa. Tässä tietysti myös tietojärjestelmillä on tärkeä asema ja byrokratian vähentämisellä. Harmia kaupan alalle on aiheuttanut tämä muuntorangaistuksen poisto. Paatuneet näpistelijät ja heistä aiheutuvat taloudelliset vahingot ovat lisääntyneet, ja lainkuuliaisuus on myös vähentynyt. Olette valmistelemassa ministeriössä muuntorangaistuksen poistoa, arvoisa ministeri. Rikokset kasautuvat aika paljon samoille henkilöille. Miten ratkaistaan nämä seuraamukset, kun vankipaikoista on pulaa? Onko tämä avovankilan paikka, vai pitääkö olla ihan perinteiset vankilat? Tämä on tietysti taloudellinen kysymys myös. 35 Jaana Pelkonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Uuden isyyslain myötä isyyden tunnustamisprosessi yksinkertaistuu ja lapsen oikeus tietää molemmat biologiset vanhempansa paranee. Monien myönteisten uudistusten lisäksi laissa on kuitenkin edelleen myöskin puutteita. Se ei esimerkiksi sisällä äitiyden määrittymistä koskevia pykäliä, joiden avulla myös naisparin perheeseen syntyvän lapsen vanhemmuus voitaisiin tietyin edellytyksin vahvistaa ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon. Suomi on tässä asiassa jäljessä muita Pohjoismaita ja myöskin monia muita Euroopan maita. Kysyisin ministeriltä, koska meillä oikeasti aiotaan edetä tässä asiassa.

17 131/7/36 PTK 131/2014 vp Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Valtiontalous on tiukalla, ja varmaan haasteita oikeusjärjestelmien kehittämisessä kaiken kaikkiaan on. Täällä on tuotu esille tämä prosessien uusiminen, ja varmasti siihen on hyvin monta syytäkin, mutta ennen kaikkea minulle tulee mieleen semmoinen, että käräjäoikeuksissa on ollut ongelmia. Siellä on ollut vähyyttä tuomareissa, ja tällä tavalla prosessit ovat edenneet sitten korkeampiin tuomioistuimiin ja tavallaan syövät koko sitä suurta skaalaa, mikä meillä on olemassa, ja vievät resursseja sitten monelta muulta. Mitenkä, ministeri, olisi, jos käräjäoikeuksien toimintaa tehostettaisiin ja pyrittäisiin sillä siihen, ettei enää sitten tarvitsisi mennä korkeampiin asteisiin? Sitten vielä, arvoisa puhemies, viittaan tähän lakivaliokunnan mietintöön, missä todetaan, että esimerkiksi Hämeenlinnan osalta perusparannushankkeet eivät ole edenneet, ja on hallitusohjelmassa todettu, että pitäisi päästä paljuselleistä eroon. Meillä on Pelsossa erittäin hyvät, toimivat tilat ja on tämmöinen maatilamainen miljöö, missä varmasti vangit voitaisiin sitten hyvinkin näihin yhteiskunnan rattaisiin saada uudelleen kiinni. Mitenkä arvelette, voitaisiinko näissä asioissa Pelson osalta edetä? 37 Ismo Soukola /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tämä työryhmäkin, mikä nyt perustettiin, tämän mietinnön mukaan tekee erittäin tärkeätä ja tarpeellista työtä, mutta harmi vain, että se perustettiin näinkin myöhään, ja kiire tulee tässäkin työssä esteeksi ottaen huomioon, kuinka laajasta alueesta on kysymys. Täällä on monia hyviä asioita tuotu esille, mutta lainsäädännön vaikutuksista esimerkiksi oikeuslaitokseen ei juurikaan ole puhuttu. Ja meillä on täällä tuore esimerkki, tämä tämänpäiväisen päiväjärjestyksen kohta 6), joka todennäköisesti tulee aiheuttamaan jonkinnäköistä jutturuuhkaa tuomioistuimiin näitten työsyrjintä- ja työpaikkasyrjintäasioitten tiimoilta, niin että tämäntyyppisiä asioita pitäisi lainsäädännössä myöskin ottaa huomioon, kun lakeja laaditaan ja niitten vaikutusta mietitään. Ottaisin vielä yhdeksi asiaksi tässä esille asianajopalkkioitten kohtuuttomuuden varsinkin niin sanotuissa selvissä jutuissa, joissa tekijä on jäänyt verekseltään kiinni. Aika kovia palkkioita nämä puolustusasianajajat vetelevät, ja näitten palkkioitten kuittaaminen käytännössä jää veronmaksajien maksettavaksi. 38 Markku Rossi /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Tämän oikeusturvavelan selättämiseksi asetetun työryhmän keskeisin tehtävä on kyllä näiden johtojärjestelmien vieminen koko tässä meidän ketjussamme, siis alkaen poliisista, tutkijoista, tutkijalaitoksesta, syyttäjästä, oikeuslaitoksesta, miksei myös vankeinhoidosta. Siinä tarvitaan johtojärjestelmiä niin, että tämä kokonaisuus tulee toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. On monia työryhmiä ja monia esityksiä, jotka vievät suomalaista järjestelmää eteenpäin. Raha ei ole yksistään se ratkaisu. Totta kai resursseilla on suuri merkitys, mutta sitten on varottava myös niitä sudenkuoppia, mitä tässä on. Valtion tietohallintojärjestelmät ovat laittaneet monen viraston elämän aivan, voisi sanoa, suorastaan kaoottiseen järjestelmään, ja niitä on sitten yritetty parantaa. Myös oikeuslaitoksen sisällä on tästä esimerkkejä. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä haluan todeta sen, että kun säästötoimenpiteitä tehdään, niin ulosoton piirissä on kyllä havaittavissa se, että siellä säästetyt eurot saattavatkin tarkoittaa käytännössä sitä, että kun miljardi saadaan nyt perittyä ulosoton kautta kaikille niille saajille, ketkä ovat sitten siinä mukana, niin tämä lähteekin pienenemään ja myös valtio tulee häviämään. Eli kannattaa miettiä tarkkaan, mihinkä euro sijoitetaan ja missä se myös sitten tuottaa. 39 Anu Urpalainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On erinomaisen hyvä, että valiokunta lisäsi 1,5 miljoonaa euroa ruuhkautuneimpien tuomioistuinten toimintaan. Pitkältihän syy on osaltaan esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla siinä, että käräjäoikeuksien tuomareiden aika menee toimimattomien ict-järjestelmien parissa, ja tuntuu vähän huolestuttavalta, että kestää nyt seuraavien vuosien aikana vielä pitkään, ennen kuin Vitja sekä Aipa saadaan toimintaan. Olisi tietysti ollut hyvä, jos olisi ministeriltä löytynyt keinoja todellakin vauhdittaa sitä. Mutta kysynkin, millä tavalla vastaavasti, kun odotamme sitten näiden järjestelmien kunnollista toimivuutta, näiden prosessien sujuvoittamiseen ensi vuonna aiotte keskittyä. Vielä lopuksi kysyisin, oletteko jo ehtineet laskea tällaisen va-

18 18 Tiistaina /7/40 lopilkun, jonka valtiovarainministeriö on ilmoittanut valtion vuokrausjärjestelmässä. Senaattikiinteistöjen osalta vuokriin on tulossa alennusta. Tarkastusvaliokunnan hyvän työn pohjalta tuottovaatimuksia alennetaan, ja 7 prosenttia keskiarvoltaan vuokrat 2016 olisivat laskemassa. Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri Henriksson, 5 minuuttia puhuja-aitiosta. 40 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: Arvoisa puhemies! Aloitetaan tällä sakon muuntorangaistuksella. Sehän on tuotu tänne eduskuntaan, se esitys on nyt täällä tässä talossa, ja nyt on eduskunnan asia ottaa kantaa siihen. Siinä on otettu huomioon taloudelliset vaikutukset, ja ne tulevat vuonna Tämäkin asia kytkeytyy tähän tietoliikennehankkeeseen, ja se voidaan sen takia panna täydellisesti täytäntöön vasta Mutta ne resurssit on otettu huomioon, ja se tarkoittaa käytännössä, että noin 50 vankia tulee lisää per päivä. Totta kai siinä pitäisi panostaa nyt siihen, että ne henkilöt, joita tämä tulee koskemaan, ohjataan päihdehuoltoon ja päihdekuntoutukseen. Se on kaikkien etu, ja siinä meillä on pilottihanke käynnissä. Rikosseuraamuslaitos on muutamalla paikkakunnalla lähtenyt liikkeelle hyvin tässä, ja yhdessä kuntien kanssa mietitään, miten tähän saadaan enemmän vaikuttavuutta, koska useampi sakon muuntorangaistuksen kärsivä on henkilö, jolla on päihderiippuvuus, ja sen takia sitä pitää myös huomioida tässä kokonaisuudessa. Edustaja Zyskowicz kysyi näistä rattijuopumusasioista. Se on ihan totta. Meillä on paljon rattijuopumuksia, ja juuri sen takia meidän pitää katsoa, millä tavalla niitä prosesseja voidaan tavallaan yksinkertaistaa. Nyt tilanne on se, että perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan ainoastaan tuomioistuimessa voidaan määrätä ihminen ajokieltoon, ja se liittyy tähän. Sen takia, kun oikeusministeriössä valmistellaan lakia, meidän täytyy myös ottaa huomioon se, mitä perustuslakivaliokunta on linjannut. Jos tässä tulisi uusi linjaus, niin silloin voitaisiin ajatella toisin. Mutta tässä on ajateltu nyt niin, että tavoitteena on, että seuraavalla hallituskaudella selvitetään esitutkintaviranomaisen roolin laajentamista elikkä poliisin roolin laajentamista ja vastaavasti syyttäjän roolin poistamista näytöllisesti selvissä rikostapauksissa, kuten juuri rattijuopumuksissa, ja poliisi voisi tällöin laatia sen haastehakemuksen ja silloin voitaisiin hypätä sen syyttäjän ylitse. Tämä on asia, mihinkä pitää palata, ja olen ihan samaa mieltä edustajan kanssa siitä, että nämä yksinkertaiset asiat pitäisi saada ratkaistua myös yksinkertaisessa menettelyssä. Vankien oikeudesta saada näitä lokitietoja: Käytäntöhän on nyt muuttunut huomattavasti. Vangeille ei anneta henkilökunnan turvallisuutta vaarantavia lokitietoja. Keväällä 2014 Rikosseuraamuslaitos tiukensi lokitietojen antamista siten, että tiedon antaminen edellyttää vireillä olevaa oikeusasiaa, jossa lokitiedoilla on merkitystä, ja että tietojen antaminen ei vaaranna turvallisuutta. Korkeimman hallinto-oikeuden keväällä antama ratkaisu on samansisältöinen. Lokitietopyynnöt ovat nyt loppuneet lähes kokonaan, ja se on hyvä asia. Mitä tulee näihin ulkomaalaisiin vankeihin, niin se on fakta, että meidän vankiloissa tänä päivänä istuu aika paljonkin ulkomaalaistaustaisia vankeja, noin 20 prosenttia. Tärkeimmät esteet vankien siirtämiselle ovat se, että kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät vielä ole implementoineet vankien siirtoa koskevaa puitepäätöstä, ja myöskin se, että Venäjä ei ota omia kansalaisiaan vastaan. Olen useamman kerran nostanut tämän asian keskusteluun myös virolaisen kollegani kanssa, ja jostain syystä tähän on hirveän vaikeata saada nyt muutosta, vaikkakin sieltä tuli yhteen aikaan positiivinen suhtautuminen, että joo, näyttää siltä, että olemme implementoimassa, mutta yllättävän vähän on siinä tapahtunut. Kuitenkin tilanne on se, että melkein joka kuukausi allekirjoitan jonkun vangin siirtopäätöksen elikkä kyllä niitä vankeja myös siirretään käytännössä. Sitten, arvoisa puhemies, tässä kysyttiin pakkoavioliitoista. Meidän lainsäädäntömmehän on sellainen, että jos joku pakotetaan avioliittoon, niin se ei ole hyväksyttävää vaan se voidaan tulkita eri perusteilla myös rikokseksi, vaikka sellaista suoraa pykälää ei ole juuri pakkoavioliitoista, mutta se ei ole hyväksyttävää meidän lainsäädäntömme mukaan tietenkään. Tällä hetkellä ei ole vireillä nyt lainsäädäntömuutosta, koska olemme nähneet, että meidän lainsäädäntömme kattaa myös nämä tapaukset, mutta on varmasti syytä olla sillä tavalla varuillaan ja on varmasti syytä saada enemmän tietoa. Tätä työtä pitää tehdä yhdessä STM:n kanssa ja muitten toimijoitten kanssa, jotta saadaan riittävästi tietoa näistä asioista. Meidän kaikkien yhteisen tavoitteen pitää olla se, että lapsia suojellaan aina.

19 131/7/41 PTK 131/2014 vp 19 Sitten edustaja Ruohonen-Lerner kysyi puoluerahoituksesta. Sen takia on asetettu työryhmä, koska eduskunnan tarkastusvaliokunta on sen katsonut tarpeelliseksi, ja totta kai me toimimme sitten niin, ja jään sitten odottamaan sitä, mitä se työryhmä tulee esittämään. Varmasti on niin, että me voimme vieläkin kiristää näitä puoluerahoitusta ja kampanjoita koskevia lainsäädäntösysteemejä, mutta palataan siihen. Sitten edustaja Kataja otti hyvin esille Suomen kilpailukyvyn ja sen kytkennän oikeusturvaan, ja se on ihan totta. Tässä meidän pitäisi myös ymmärtää se, että kun puhumme Suomen kilpailukyvystä ja siitä, miten me pysymme tulevaisuudessa hyvin esillä markkinoilla muun muassa, niin silloin myös toimiva oikeuslaitos, toimiva oikeusturva on yksi niitä peruspilareita. Sen takia on meidän jokaisen tehtävä katsoa, että meidän oikeudenhoitomme ei rapaudu, koska se olisi suuri karhunpalvelus koko yhteiskunnallemme. Rattijuopumustapaukset: Olen viimeksi eilen tai toissa päivänä sanonut jollekin medialle, että meidän pitäisi saada uusiin autoihin alkolukkopakko. Meidän pitää saada nuorille parempi ohjaaminen päihdehuoltoon ja päihdekuntoutukseen. Nämä asiat menevät monen ministeriön alalle. Alkolukkoasia on liikenne- ja viestintäministeriön asia, päihdeohjaus ja se puoli kuuluu STM:lle. Tähän on kyllä tullut ryhtiä, ja tässä on hallituksen yhteinen periaatepäätös takana. Odotan itse myös, että liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyy tässä toimenpiteisiin. Arvoisa puhemies! Isyyslaista sen verran vielä, että se on nyt loppusuoralla. On hyvä asia, että eduskunta tulee sen nyt tulevina päivinä hyväksymään. Äitiyslaki on viittä vaille valmis. Se tullaan, niin kuin oikeusministeriö on luvannut, antamaan eduskunnalle, jos me pääsemme siitä yhteisymmärrykseen hallituksen sisällä. Lakipaketti on valmistumassa, ja se riippuu sitten hallituksen sisäisistä keskusteluista, miten ja koska se annetaan. Arvoisa puhemies! Totean, että tämä keskustelu on ollut hyvin monipuolista ja tässä on esitetty paljon tärkeitä näkökohtia. En valitettavasti ehdi nyt tässä vastata kaikkiin asioihin mutta voin keskustella lisää vaikkapa kahviossa tämän jälkeen. Kiitos. 41 Jukka Kärnä /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kommenttini ja oikeastaan kysymyksenikin on sukua edustaja Uotilan esittämälle kysymykselle, kun hän pohti harmaan talouden pitkiä tutkintalinjoja. Tiukka on tuomioistuimien määrärahatilanne ollut, ja vuonna 2016 vielä tiukkenee, kun harmaan talouden torjuntaan kohdistettu tilapäinen rahoitus päättyy. Toivon tietenkin, että torjuntaohjelma myöskin seuraavalla hallituskaudella jatkuu, mutta se nyt jää sitten nähtäväksi. Joka tapauksessa: kyllähän se näin on, että tämä resurssiasia pitää minun mielestäni jo pelkästään tämän hyvin aloitetun ja toimivan harmaan talouden torjuntaohjelman takia hoitaa. Jotta saadaan konnat kiinni myöskin sillä saralla, sen resurssit pitää kyllä ehdottomasti turvata konstilla tai toisella. 42 Johanna Ojala-Niemelä /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Oikeushallinnon alalla on käynnissä myös voimakas eläköityminen, ja kun henkilöstö vähenee, niin myös juttujen määrän on luonnollisesti vähennyttävä, ja kuten täällä on peräänkuulutettu, niin kullekin asiaryhmälle olisi saatava oikea asiaketju. Tällä hetkellä on vääriä tehtäviä väärissä instansseissa. Näitä ratkaisuja ovat muun muassa, että summaariset asiat menisivät suoraan ulosottoon, videokuulemisia lisättäisiin ja tiedoksiantomenettelyjä tehostettaisiin. Yhtenä ratkaisuna on myös väläytelty tämän tuomioistuinviraston perustamista, jolloin saataisiin tässä maassa käytäntöjä yhtenäistettyä maakunnallisesti. Kysyisinkin ministerin kantaa tähän asiaan seuraavaa hallitusohjelmakirjaustakin ajatellen. 43 Anne Kalmari /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Silloin kun resursseista on niukkaa, niin olisi tietysti hyvä, että oikeusjärjestelmää eivät kuormittaisi turhat tapaukset. Keskusta on tehnyt aloitteen siitä, että viranomaisten valitusoikeutta rajoitettaisiin toisten viranomaisten tekemien päätösten osalta. Eikö meillä pitäisi olla itsestään selvää, että virkamiehet tuntevat lainsäädännön niin, että virheellisiä päätöksiä ei pitäisi tulla, ja pitäisi konsultoida etukäteen sitten eri viranomaisten välillä? Tämä nopeuttaisi meidän lupajärjestelmämme toimimista ja vähentäisi turhaa työtä sieltä oikeusasteilta. Mutta joskus tuntuu, että myös yksittäisten henkilöiden tekemät kiusavalitukset ovat aivan kohtuuttomia. Karstulan kunnassa, kuten useas-

20 20 Tiistaina /7/44 sa muussa keskisuomalaisessa kunnassa, on perussuomalaisten tekemä valitus ensin hallinto-oikeuteen ja nyt korkeimpaan oikeuteen asti siitä, (Puhemies koputtaa) että laajakaistaa ei voisi rakentaa, koska henkilöt, (Puhemies: Aika!) jotka ovat olleet päättämässä, ovat mukana siinä. 44 Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hämmästyttävää, että täällä sanotaan, että yksittäiset henkilöt eivät voisi valittaa. Kuitenkin se, että oikeusmurhia ei tapahdu, on kaikkein tärkein asia. Mutta tästä vielä jatkan sen verran toiseen asiaan, että rikosuhrin, yleensäkin uhrin, asema on Suomessa orpopojan asema, ja sen takia tämä rikosuhrimaksu on erittäin hyvä, mikäli se saadaan. Mutta siinä on olemassa se ongelma, että se saattaa kääntyä itseään vastaan, koska pikkurikollisilla, jotka saavat puolen vuoden tuomioita juuri sen, että siitä tulee rikosuhrimaksu, joka on kai nyt 60 euroa, mitä esitetään, se pienin ei ole rahaa maksaa sitä, ja se lähtee elämään omaa elämäänsä. Se menee oikeuteen, siitä tehdään päätös, ja sen jälkeen se menee ulosottoon, ja sen jälkeen se saatetaan, jos olen oikein ymmärtänyt, muuntaa tuomioksi. Eli se tulee maksamaan valtiolle paljon enemmän kuin mitä se maksu on. Siispä esittäisinkin sellaista, että kun tämmöistä maksua ruvetaan perimään, pannaan ihminen yhdyskuntatyöhön, ja se maksu, mikä siitä tulee, annetaan sille hänen tekemänsä rikoksen uhrille. (Puhemies: Aika!) Silloin saataisiin uhrillekin jotakin. 45 Anne Kalmari /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kyse on tapauksesta, jossa Karstulan kunta ja monet muut kunnat menettävät useita miljoonia euroja, koska tämä laajakaistahanke pitäisi viedä loppuun, mutta sitä ei voi viedä, koska tahallaan on haluttu... vaikka tiedetään lopputulos, että ilman muuta jokainen henkilö valtuustossa jolla on vaikkapa oppilaita, joka voi olla rakennuttamassa koulua totta kai voi olla päättämässä laajakaistahankkeesta, vaikka itse osallistuisi sitten hankkeen käyttöön. Minusta tällainen oikeusprosessin kuormittaminen ja kiusanteko on todella vaarallista, se, että tällaista voi ylipäätään tapahtua. Ymmärrän, että meillä pitää olla oikeusturva, mutta eikö se voisi edes jotakin maksaa, jos tiedetään, että lopputulos on asiakkaan kannalta päinvastainen? 46 Eero Reijonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Palaan vielä tähän vankilaverkkoasiaan. Rikosseuraamuslaitos on tehnyt oman listansa ja todennäköisesti ministerin vahvalla tuella, koska ministeri totesi aikaisemmin, että tämä antaa erittäin hyvän pohjan jatkotyölle. Täällä ovat monet edustajat nostaneet esille sen, että ette voi vetäytyä vastuusta myöskään tulevien ratkaisujen osalta. Useaan kirjalliseen kysymykseen, jonka olen esittänyt, on vastaus ollut, että tämä hallitus ei tee päätöksiä. No, päätöksiähän on tehty sillä keinoin, että jälleen kerran Pohjois-Karjalaan on leimakirves iskenyt teidän osaltanne. Sehän alkoi prikaatin lakkauttamisella, ja nyt sieltä ollaan vankiloita lakkauttamassa. Onko niin, että tämä keskittäminen on se ainut vaihtoehto? Eikö voisi ajatella niin, että vangit, jotka ovat tehneet rikoksen, voisivat matkustaa vähän pitemmänkin matkan ja olemassa olevia vankiloita lähdettäisiin kehittämään? 47 Kalle Jokinen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Otan kantaa tuohon edelliseen puheenvuoroon eli tähän vankeinhoidon kokonaistaloudellisuuteen ja sitä oikeastaan ministeriltä kysynkin. Eli kun vankeinhoitohan on huono säästökohde siinä mielessä, että säästöt tällä sektorilla nopeasti muuttuvat lisäkustannuksiksi, eikö olisi parempi maksaa palkkaa rehellisille ihmisille, jotka vartioivat ja kuntouttavat vankeja yhteiskuntakelpoisiksi sen rangaistuksen aikana? Tällä hetkellä vaihtoehtona on avohoito. Rikolliset ovat avohoidossa ja aiheuttavat harmia itselleen, läheisilleen ja suuria kustannuksia yhteiskunnalle sen takia, että he eivät kuntoudu yhteiskuntakelpoisiksi. Onko tätä tämän ketjun kokonaiskustannusta arvioitu eri ministeriöiden kesken? Siitä tehtyjä johtopäätöksiä kyllä odottaisin? 48 Markku Eestilä /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Palaisin vähän tähän käräjäoikeuskysymykseen. Pari kuukautta sitten oikeusministeriö asetti työryhmän tutkimaan käräjäoikeusverkostoa, ja sen työn pitäisi päättyä helmikuun loppuun mennessä. Kysyisin ministeriltä arviota, että kun tämä verkkokysymys on kuitenkin asetuksen takana, niin milloinkohan tästä mahdetaan tehdä päätöksiä. Koska vaalit tulevat huhtikuussa, niin tässä jää pari kuukautta tämmöistä niin sanottua harmaata aikaa.