Koko kansan maanpuolustusjärjestö

Transkriptio

1 Koko kansan maanpuolustusjärjestö Lapin Reserviläispiirien seminaari, Rovaniemi Varapuheenjohtaja Osmo Suominen, RES Toiminnanjohtaja Olli Nyberg, RES

2 Puolustusvoimauudistus Vuoden 2009 selonteossa puolustusmenoja päätettiin nostaa parilla prosentilla vuosittain mm. kaluston hinnannousun johdosta. Taloudessa tapahtuneen käänteen johdosta luvattua lisärahoitusta ei ole tullut. Lisäksi uusi hallitus on päättänyt supistaa puolustusmenoja 200 miljoonalla eurolla. Rahoituksen supistuminen edellyttää puolustusvoimauudistusta, jossa supistetaan ainakin puolustusvoimien organisaatiota ja ehkä myös sodan ajan joukkojen määrää. Puolustusvoimien tehtäviä ei todennäköisesti muuteta. Myös yleinen asevelvollisuus säilyy. Kodinturvaa ei perusteta mutta maakuntajoukot jatkavat. Sijoitusmenettelyihin tullee muutoksia.

3 Miksi pitää säästää? Valtion talousarvio ,4 Valtion talousarvio ,3 44,4 45,8 miljardia 45,2 52,5 miljardia Verot ja muut tulot Lainojen lyhennykset Verot ja muut tulot Uudet lainat Valtiontalouden vahva alijäämäisyys uhkaa taloudellista itsemääräämisoikeuttamme

4 Reserviläisliiton näkemys Yleinen asevelvollisuus, alueellinen maanpuolustusjärjestelmä sekä riittävän suuret sodan ajan joukot ovat edelleen tarpeen. Mahdollisimman suuren osan miespuolisesta ikäluokasta tulisi jatkossakin suorittaa varusmiespalvelus. Asepalvelusta on kehitettävä palvelusehtojen ja -etujen osalta. Lisäksi on ylläpidettävä riittävän kattavaa varuskuntaverkostoa. Kertausharjoituksia tulee järjestää niin, että jokainen reserviläinen pääsee kertaamaan noin viiden vuoden välein. Tämä edellyttäisi runsaan reserviläisen kutsumista kertaamaan vuositasolla.

5 Miten säästöt pitää kohdistaa? Puolustusbudjettia leikattaessa tulee huomioida puolustusvoimille asetetut tehtävät ja niiden tärkeysjärjestys. Kotimaan puolustuksen järjestämisen tulee olla etusijalla. Säästöjä ei pidä kohdentaa puolustusvoimien operatiiviseen toimintaan, varusmieskoulutukseen eikä kertausharjoituksiin. Puolustusvoimien vahvuutta määrättäessä ja kalustohankintoja tehtäessä tulee huomioida se, että puolustusvoimien tehtävänä on koko laajan valtioalueemme puolustus. Tämä edellyttää riittävän vahvoja ja hyvin varustettuja sodan ajan joukkoja.

6 Miten puolustusmäärärahojen säästöt pitäisi kansalaisten mielestä kohdentaa Kansainväliset tehtävät Kertausharjoitukset Varuskunnat, harjoitusalueet Henkilöstömenot Materiaalihankinnat SA-joukkojen varustaminen Ei osaa sanoa Harjoittelu, valmius Varusmiesten päivärahat jne Kevät 2011 Syksy

7 Maanpuolustuksen suurin kysymys Suomi 79 % Turkki 70 % Kreikka 65 % Sveitsi 60 % Viro 30 % Norja 25 % Venäjä 20 % Ukraina 15 % Moldova 15 % Tanska 13 % Valko-Venäjä 12 % Albania 8 % Serbia 8 % Monessa Euroopan valtiossa yleisestä asevelvollisuudesta on luovuttu tai sen suorittaa vain pieni osa ikäluokasta. Miespuolisesta ikäluokastamme noin ¾ suorittaa nykyään asepalveluksen Miten yleinen asevelvollisuus kyetään säilyttämään Suomessa?

8 Yleisen asevelvollisuuden kannatus Suomessa Ei osaa sanoa Ammattiarmeija Valikoiva asevelvollisuus Yleinen asevelvollisuus

9 Yleistä asevelvollisuutta kannattaa Sukupuoli Naisista 64 Sukupuoli Miehistä

10 Yleisen asevelvollisuuden kannatus Ikäryhmissä Ikäryhmistä Alle

11 Yleisen asevelvollisuuden kannatus Puoluekanta VASL VIHR Muut PS KOK SDP KESK Puoluekanta

12 Olisiko maata puolustettava sotilaallisesti kaikissa tilanteissa En osaa sanoa Ei olisi Kyllä olisi

13 Olisiko maata puolustettava sotilaallisesti kaikissa tilanteissa Sukupuoli Naisista 67 Sukupuoli Miehistä

14 Olisiko maata puolustettava sotilaallisesti kaikissa tilanteissa Ikäryhmistä Ikäryhmistä Alle

15 Olisiko maata puolustettava sotilaallisesti kaikissa tilanteissa Puoluekanta VIHR VASL Muut SDP PS KESK KOK Puoluekanta

16 Pitäisikö Suomen liittoutua vai pysyä liittoutumattomana Ei osaa sanoa Pyrkiä liittoutumaan Pysyä liittoutumattomana

17 Pitäisikö Suomen pyrkiä NATOjäseneksi Ei osaa sanoa Ei Kyllä

18 Pitäisikö Suomen pyrkiä NATOjäseneksi Puoluekanta KOK Muut VIHR SDP PS KESK VASL Puoluekanta

19 Sotilaallinen läsnäolo Afganistanissa Vetäydyttävä Jatkettava läsnäoloa 30 Vetäydyttävä Ei osaa sanoa

20 MTS:n tutkimus Maanpuolustuksen tiedotuskunnan (MTS) perinteinen kyselytutkimus tehtiin marras- ja joulukuussa Mukana tutkimuksessa oli 965 vastaajaa, joista puoluekantansa kertoi 694 henkilöä Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttia Vastaavia mielipidemittauksia on vuosittain tehty vuodesta 1964 alkaen ja osa kysymyksistä on säilynyt samoina.

21 Aselain muutos Luvan käsiaseeseen voi jatkossa saada vain 20 vuotta täyttänyt henkilö, joka on harjoitellut käsiaseammuntaa vähintään kaksi vuotta jossain ampumaseurassa. Harjoitteluvelvoitteen voi hoitaa reserviläisyhdistyksissä tai reserviupseerikerhossa, koska ne ovat ampumaseuroja. Harjoittelua varten ne tarvitsevat ampuma-asekouluttajan, jonka poliisi hyväksyy, kouluttaa ja auktorisoi tehtävään. Puolet varusmiesajasta huomioidaan harjoitteluaikana. Harjoitteluun tulee kuulua vähintään kymmenen harjoittelukertaa, joista osan voi suorittaa ilma-aseella. Ensimmäinen käsiaselupa on määräaikainen (5 v.).

22 Toimenpiteet yhdistyksissä ja kerhoissa Ampumaseurastatuksen todistaminen poliisille Alkuperäinen lupa tai rekisteriote + säännöt Ampuma-asekouluttajan etsiminen Täysikäinen aseluvan haltija, joka suostuu tehtävään Osallistuminen poliisin järjestämään koulutukseen Osallistuminen maksaa 29 euroa Hakemus ampuma-asekouluttajan nimeämisestä Poliisin nimeämispäätös maksaa 79 euroa Harjoittelun käytännön järjestelyjen suunnittelu Ampuma-asekouluttajan ei tarvitse valvoa itse jokaista suoritetta

23 Esiin nousseita asioita Ampuma-asekouluttajien vastuita ja velvollisuuksia sekä tehtävän liittyviä, muita asioita ei ole kaikin osin määritelty riittävän yksityiskohtaisesti. Poliisilla on ollut erilaisia vaatimuksia koskien yhdistysten ampumaseurastatuksen todentamista Aselain toinen vaihe ja ampumaratalaki ovat lainsäädäntöhankkeina päättyneet Liittoon tiedot ongelmista ja epäkohdista

24 Aseturvallisuustyöryhmä Sisäasianministeriön aseturvallisuustyöryhmä on jättänyt raporttinsa ministerille seuraavasti: Lääkärin ilmoitusvelvollisuutta ehkä tarkennettava Eri ammuntalajeihin sopivat aseet määriteltävä tarkemmin Ampumaratalaki tulee säätää Aseiden kotisäilytysmääräyksiä tulee tarkentaa Uusi aserekisteri Aselakia ei tällä erää muuteta eikä yksittäisiä asetyyppejä kielletä

25 Uusi yhdistyslaki voimaan Maallikkotilintarkastus ei enää ole mahdollinen Vaihtoehtoina ovat jatkossa auktorisoitujen tilintarkastajien (KHT, HTM) suorittama tarkastus tai toiminnan tarkastus Toiminnan tarkastuksen sisältö on samanlainen kuin ns. maallikkotilintarkastus mutta annettavan kertomuksen sisältö on erilainen. Toiminnan tarkastukseen voi siirtyä muuttamatta yhdistyksen sääntöjä. Tilitarkastajien sijasta valitaan toiminnan tarkastajat, jotka voivat olla samoja henkilöitä kuin aiemmat tilintarkastajat. Myös heidän lukumääränsä pysyy ennallaan. On mahdollista vain pienissä yhdistyksissä.

26 Mikä on pieni yhdistys? Toiminnan tarkastukseen voidaan siirtyä sellaisissa yhteisöissä, joissa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1.Taseen loppusumma ylittää euroa; 2.Liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa; tai 3.Palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajana ei voi olla henkilö, joka on osallistunut tarkastuksen kohteena olevan asian käsittelyyn esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai toimihenkilönä taikka jotka ovat läheisessä suhteessa tällaiseen henkilöön.

27 Etäosallistumismahdollisuus Uusi yhdistyslaki mahdollistaa etäosallistumisen yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukseen Vaatii maininnan yhdistyksen säännöissä, joten etäosallistumista ei voi ottaa käyttöön ilman sääntömuutosta Etäosallistuminen on mahdollista ennen kokousta tai sen aikana, mutta ei kokouksen jälkeen Etäosallistuminen voidaan hoitaa joko postitse tai teknisen apuvälineen avulla Etäosallistuminen ei korvaa perinteisiä kokouksia Osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus on voitava selvittää tavalliseen kokouksessa käytettyyn menettelyyn verrattavasti

28 Ajankohtaista Reserviläisliitosta Toiminnanjohtaja Olli Nyberg

29 Vuoden 2012 teema Maanpuolustus pohjautuu reserviin Teemalla viestitään liiton jäsenille ja ulkopuolisille tahoille reservin keskeisestä merkityksestä maamme puolustusjärjestelmässä. Vuoden teemaa hyödynnetään mm. tiedotuksessa, erilaissa kannanotoissa ja lausunnoissa, yleisessä kansalaiskeskustelussa sekä toiminnan esittelyssä.

30 Painopiste-alueet 2012 Ampumataitoinen reservi Reserviläisliiton yhdistyksiä ja piirejä kannustetaan motivoimaan jäseniään säännölliseen ampumaharjoitteluun. Tähän pyritään mm. korostamalla aiempaa enemmän perinteistä prosenttiammuntakilpailua. Veteraaniperinteestä pidettävä huolta Veteraanikeräys, perinnetyön linjaus ja ohjeistus. Hyväkuntoinen jäsenistö Jatketaan laajaa työtä reserviläisten kenttäkelpoisuuden hyväksi. Kannustetaan jäsenistöä käyttämään sähköistä kuntokorttia.

31 Ajankohtaista 2012 Puolustusvoimauudistukseen vaikuttaminen Aseturvallisuustyöryhmän työn seuraaminen ja siihen vaikuttaminen Maanpuolustusaatteellinen työ kouluissa sekä kunnissa Liiton tunnettuuden lisääminen tiedotustoiminnalla Yhdistysten ja piirien tiedotustoiminnan motivointi sekä tukeminen Liiton esittelymateriaalin uusiminen ja laajentaminen

32 Ajankohtaista 2012 Jäsenkehityksen seuranta ja toimenpiteet jäsenkasvun lisäämiseksi Uudet mallisäännöt yhdistyksille Luottamushenkilöiden ohjeelliset toimenkuvat yhdistyksille Piirituen ehdoista sopiminen Juhlavuoden 2015 suunnittelu jatkuu Kansainvälinen sotilasmoniottelu Lahdessa

33 Yhteistapahtumat esiin Reserviläisliitto haluaa jatkossa tuoda näyttävämmin esiin koko liittoa koskettavat tapahtumat Veteraanikeräyksen tempauspäivä Ampumataitopäivä vk 19 (12.5.) Perheliikuntapäivä vk 35 (1.9.) Joulutulet vk 50 (13.12.) Jouluaaton kunniavartiot Keskitetyllä tiedotuksella päästään esiin erityisesti paikallisissa ja maakunnallisissa medioissa Osallistujatiedot kerätään ennakkoon nettikyselyllä ja liiton tiedotteissa mainitaan jokainen osallistuva paikkakunta / yhdistys

34 Toimintakalenteripoimintoja Yhdistysjohdon koulutus, Pori Yhdistysjohdon koulutus, Keski-Pohjanmaa Yhdistysjohdon koulutus, Keski-Suomi Yhdistysjohdon koulutus, Uusimaa Yhdistysjohdon koulutus, Varsinais-Suomi Naisten jäistä pelastautumiskurssi, Lappeenranta Reserviläisliiton vuosikokoustapahtuma, Forssa AESOR sotilasmoniottelu, Lahti RES/RUL golfmestaruuskisat, Lappeenranta Reserviläisliiton ampumamestaruuskilpailut, Kontiolahti Naisten koulutuspäivä, Kauhava Puolustus- ja turvallisuusmessut, Lahti RES:n syyskokoustapahtuma, Mikkeli Reserviläisliiton Ansioristien luovutus, Helsinki 5.12.

35 Vuoden 2012 taloudesta Puolustusministeriön tuki ja muut yleisavustukset laskevat Liittomaksu pysyy ennallaan 2012 (11,5 ) Lehtiverosta huolimatta lehtimaksu ei nouse (6,5 ) Piirituissa ei näillä näkymin tapahdu muutoksia Yhdistysten projektitukeen on varattu euroa Ampuma- ja senioriturvan hinnat nousevat eurolla Varainhankintakampanja jäsenmaksulaskun yhteydessä

36 Yleisavustukset ( ) Bd 2011 Enn 2011 Bd MPT:n tuki PLM:n tuki AHS:n tuki Ikämiesäätiön tuki

37 Oman varainhankinnan jakauma ( ) Jäsenmaksutuotot Ampuma- ja senioriturva Euroa Muut tuotot Mitalit Jäsenmerkit Ilmoitusprovisiot 74 % Sopimustuotot ja lehtiilmoitukset

38 Toiminnan kulut Bd 2011 Enn 2011 Bd 2012 Laskua

39 Tilinpäätökset Euroa

40 Reserviläisliiton tehtävä Reserviläisliiton tehtävänä on toimia jäsenyhdistystensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tukien mm. seuraavilla tavoilla; kohottamalla maanpuolustustahtoa ja valmiutta tiedottamalla mahdollisuudesta toimia vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi vaikuttamalla yleisesti maanpuolustusedellytysten paranemiseen ja laajenemiseen maassamme

41 Vähän vai paljon jäseniä Reserviläisliitto kykenee tukemaan maanpuolustusta sitä paremmin mitä enemmän jäseniä liiton paikallisyhdistyksiin kuuluu Maanpuolustustyö koskettaa jäsenten kautta myös monia muita suomalaisia

42 Maksaneet jäsenet Jäsenmäärä on kasvanut 27 % avoimen toimintalinjan aikana

43 Jäsenkehitys piireittäin ( ) YHTEENSÄ % 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0-20,0 22,5 0,6 9,0 44,5 5,2 36,2 55,4-4,3 15,6 94,9 14,5 80,9 16,1 61,2-8,5 17,7 62,7 32,4 29,9 E-H E-K Jäsenmäärä on kasvanut uuden toimintalinjan aikana lähes kolmanneksen E-P H:ki Kai K-P K-S Kym L:pi Pir P-K P-P P-S Päi-Hä Sat S-S Uus V-S Miksi jäsenkehitys vaihtelee niin paljon piireittäin? YHTEENSÄ

44 Kokonaisjäsenmäärä ,00 Jäsenmäärän suhteellinen (%) kehitys piireittäin ,00 33,27 30,00 29,62 25,00 23,52 22,36 20,00 17,93 15,00 15,44 15,22 14,38 13,80 11,58 10,00 5,00 0,00 6,11 5,84 5,01 4,54 3,18 1,55-0,67-2,26-5,00

45 Maksaneet jäsenet / Lappi

46 Jäsenkehitys Erotus Alakemijoen Reserviläiset ry Inarin Reservinaliupseerit ry Kemin Reserviläiset ry Kemijärven Reserviläiset ry Pelkosenniemen Reservinaliupseerit ry Keminmaan Reservinaliupseerit ry Kittilän Reserviläiset ry Kolarin Reservinaliupseerit ry Muonion Reservinaliupseerit ry Ounasjoen Reserviläiset ry Pellon Reserviläiset ry Posion Reserviläiset ry Ranuan Reserviläiset ry Rovaniemen Reserviläiset ry Sallan Reserviläiset ry Savukosken Reservinaliupseerit ry Simon Reserviläiset ry Sodankylän Reserviläiset ry Tervolan Reserviläiset ry Tornion Reserviläiset ry Ylitornion Reservinaliupseerit ry Ylä-Kemijoen Reservinaliupseerit ry Yhteensä

47 Jäsenmäärä piireittäin yhteensä maksaneet rästi uudet * kehitys-% ** Etelä-Häme , Etelä-Karjala , Etelä-Pohjanmaa , Helsinki , Kainuu , Keski-Pohjanmaa , Keski-Suomi , Kymenlaakso , Lappi , Pirkanmaa , Pohjois-Karjala , Pohjois-Pohjanmaa , Pohjois-Savo , Päijät-Häme , Satakunta , Suur-Savo , Uusimaa , Varsinais-Suomi , Yhteensä , * Ne uudet jäsenet, jotka myöhäisen liittymisajankohdan johdosta eivät saaneet vuoden 2011 jäsenmaksulaskua ** Maksaneiden jäsenten määrä verrattuna

48 Liittyneet

49 Liittyneet Lappi Lapin alueen yhdistyksiin liittyi vuonna 2011 yhteensä 124 uutta jäsentä. Vuonna 2010 vastaava luku oli 108.

50 Jäsenjakauma liitto Miehistöön kuuluvien määrä on noussut yli neljännekseen jäsenistöstä.

51 Jäsenistö Lappi Miehistöön kuuluvia on Lapissa vähemmän jäseninä kuin liitossa keskimäärin

52 Miehistön osuus jäsenistöstä

53 Jäsenistön ikäjakauman kehitys liitossa vuosina Liiton keski-ikä 51,1 vuotta Lapin keski-ikä 53,96 vuotta %

54 Näin se vaan on Reserviläisliitto kykenee tukemaan maanpuolustusta sitä paremmin mitä enemmän jäseniä liiton paikallisyhdistyksiin kuuluu