KAAVOITUSKATSAUS 2010

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2010

2 2 SISÄLTÖ: 1. Johdanto ja yhteystiedot Perustietoja kaavoituksesta.4 3. Salon seudun maakuntakaava 7 4. Yleiskaavoitus 7 5. Asemakaavoitus 8 6. Muita maankäyttösuunnitelmia Kaupungin tonttitarjonta JOHDANTO JA YHTEYSTIEDOT Kaavoituskatsaus sisältää perustiedot käynnissä olevista kaavoista, joista on laadittu kaavoitusohjelma vuosille Kaavoitusohjelmassa on esitetty kunkin kaavahankeen tärkeysluokka, alustava aikataulu, vastuuhenkilöt sekä tieto mahdollisesta kaavakonsultin käytöstä. Kaavoituskatsaus on saatavilla Salon pääkirjastossa sekä teknisessä virastossa (Hornintie 2 4, Halikko) ja eri puolilla kuntaa sijaitsevissa monipalvelupisteissä. Lisäksi kaavoituskatsaus on nähtävillä kaupungin internet-sivuilla ( (kaavoitus ja rakentaminen/kaupunkisuunnittelu/kaavoituskatsaus). Käyntiosoite: Halikon virastotalo Kaupunkisuunnitteluosasto Hornintie Salo (PL 77, Salo) Laskutusosoite: Salon kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto PL Salo Sähköpostiosoite: kaupunkisuunnittelu@salo.fi Internetosoite:

3 Kaavoitus ja rakentaminen tai Elinkeinoelämä ja aluekehittäminen Kaupunkisuunnittelu 3 Henkilöstön yhteystiedot: Hallinto ja tukipalvelut Jarmo Heimo Kaupunkisuunnittelujohtaja (02) Tuire Laakkio Osastosihteeri (02) Keskustayksikkö Päivi Liuska-Kankaanpää Kaavoitusarkkitehti (02) Tarja Pennanen. Kaavoitusarkkitehti (02) Leena Lehtinen Kaavasuunnittelija (02) Eveliina Eteläkoski Kaavasuunnittelija (02) Ritva Luotio-Ylitalo Kaavoitussihteeri (02) Jaana Haikonen Kaavoitussihteeri (02) Kehysalueyksikkö Timo Alhoke Kaavoitusinsinööri (02) Martti Halme Maankäyttöinsinööri (02) Hannu Koisti Maankäyttöinsinööri (02) Markus Kukkonen

4 4 Paikkatietosuunnittelija (02) Kaisa Koisti Paikkatietosuunnittelija (02) Anu Suur-Näkki Kaavoitussihteeri (02) Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa Keskustayksikön päällikkönä toimii kaavoitusarkkitehti Päivi Liuska-Kankaanpää. Keskustayksikkö vastaa asemakaavoituksesta sekä osayleiskaavoituksesta Salon ja Halikon keskustoissa. Kehysalueyksikön päällikkönä toimii kaavoitusinsinööri Timo Alhoke. Kehysalueyksikkö vastaa Salon ja Halikon maaseutualueiden sekä rantojen käytön suunnittelusta ja Kuusjoen, Perttelin, Muurlan, Kiikalan, Suomusjärven, Kiskon, Perniön ja Särkisalon yleis- ja asemakaavoituksesta. 2. PERUSTIETOJA KAAVOITUKSESTA Mitä kaavoitus on? Kaavoitus tarkoittaa julkista, maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautuvaa maankäytön suunnitteluprosessia. Sen tuloksena syntyy oikeusvaikutteinen asiakirja, kaavakartta määräyksineen. Suomessa on ns. hierarkkinen kaavajärjes telmä, eli yleispiirteiset kaavat ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laati mista. Maakuntakaava vastaa aiempaa seutukaavaa, ja siinä sovitetaan seu dul lisesti yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valta kunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Varsinais-Suomen liitto laatii Varsinais-Suomen maakuntakaavat. Salossa on voimassa Salon seudun maakuntakaava vuodelta Yleiskaavassa määritellään yleispiirteisesti kaupunkialueen käyttö eri tarpeisiin, kuten asumiseen, virkistykseen sekä työpaikka- ja liikenne alueiksi. Jos yleiskaava laaditaan koko kaupungin alueen sijasta vai heittain tai vain tietylle osa-alueelle, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi.

5 Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti alueidenkäytön järjes täminen, kehittäminen ja rakentamistapa. Siinä suunnitellaan mm. alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoittelu sekä pysäköintijärjestelyt. Kaavamääräyksillä voidaan myös mm. suojel la rakennuksia ja arvokkaita ympäristökokonaisuuksia. Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavoihin sovelletaan asemakaavaa koskevien säännösten lisäksi eräitä erityissäännöksiä. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia tai laadituttaa, mutta myös ranta-asemakaava käsitellään kunnan päättävissä elimissä kuten asemakaava ja sen voimaantulo edellyttää kaupunginvaltuuston hyväksymisen. 5 KAAVAJÄRJESTELMÄ. MAAKUNTAKAAVA Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy, ympäristöministeriö vahvistaa YLEISKAAVA Kunta laatii ja hyväksyy. Kuntien yhteisen yleiskaavan laatii ja hyväksyy kuntien yhteinen toimielin, VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖ- TA- ASEMAKAA- Kunta laatii ja hyväksyy. Kuinka maankäyttö- ja rakennuslaki vaikutti kaavoitukseen? astuivat voimaan uusi maankäyttö- ja rakennuslaki, MRL (132/1999) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus, MRA (895/1999). Lakiuudistuksen keskeisenä tavoitteena oli suunnitteluprosessien kehittäminen entistä vuorovaikutteisemmiksi. Lakiin sisältyy uusi käsite osallinen, jolla tarkoitetaan suunnittelualueen maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelu koskee. Kaavaa valmisteltaessa osalliset voivat osallistua suunnitelman kehittä mi seen sekä lausua suunnitelmista kirjallisia tai suullisia mielipiteitä. Käytännössä osallisia voivat maan omistajien ja asukkaiden lisäksi olla esimerkiksi luonto-, vammais- ja asukasjärjestöt. Kaavoitusta koskevaa perustietoa löytyy esimerkiksi ympäristöhallinnon internetsivuilta > Maankäyttö ja rakentaminen... > Maankäytön suunnittelu.

6 6 Miten saan tietoa ja osallistun kaavoitukseen Salossa? Yleisesti kaava-asioista tiedotetaan vuosittain kaavoitus katsauk sessa. Kussakin kaavatyössä järjestetään tiedotus ja suunnitte luun osallis tu minen kaavan merkityksen kannalta tarkoituk senmukaisella tavalla. Tätä varten laaditaan osallistumis- ja arvi ointisuunnitelma, joka on saatavilla kaupunkisuunnittelu osastolla. Vireillä olevista kaavahankkeista tiedotetaan Salon kaupungin kotisivuilla Kaavaprosessin keskeisistä tapahtumista ilmoitetaan lehtikuulutuksilla Salon Seudun Sanomissa sekä kirjeitse suunnittelualueen maanomis tajille ja keskeisille osallisille. Tällaisia tapahtumia ovat mm. kaavaluon nok sen nähtävilläolo, keskustelu- ja tiedotustilaisuudet sekä kaavaehdo tuksen asettaminen julkisesti nähtäville. Useimmiten kaavahankkeita myös esitellään paikallisissa tiedotusvälineissä. Asema kaava prosessin kulku on kuvattu kaaviossa 2 sivulla 17. Yleiskaava- ja osayleiskaavaprosessissa on pääpiirteissään samat vaiheet kuin asemakaavaprosessissa. Miten kaavan laadinta käynnistyy? Kaavan laadintaa tai muuttamista koskevan aloitteen voi tehdä maanomistaja ja päätöksen kaavaprosessin käynnistymisestä tekee kaupunginhallitus. Kaupungilla on kuitenkin aina oikeus kaavan laadintaan ja muuttamiseen. Ennen varsinaista kaavan käynnistyspäätöstä kaava-aloitteen perusteet tutkitaan niin pitkälle, että kaavan tai kaavamuutoksen laadinta-aikataulu voidaan arvioida kohtuullisen tarkasti. Kaavaprosessi käynnistyy vasta, kun kaupunginhallitus on tehnyt vireilletulopäätöksen. Kaavahankkeiden kiireellisyysjärjestys ja aikataulu Kaavoitushankkeet on jaettu seuraaviin kiireellisyysluokkiin: AA Ensisijaiset hankkeet: Koko kaupunkia koskeva strateginen yleiskaavallinen ohjelma ja keskustan osayleiskaava on kaavoitusohjelmassa nostettu tärkeysjärjestyksessä kaikkien muiden kaavahankkeiden eteen. A. Kiireelliset hankkeet: Kaavat ja kaavamuutokset, jotka ovat kaupungin kehittämisen kannalta tärkeitä ja joilla on laajaa yleistä merkitystä (esim. yritysten toimintaedellytysten turvaaminen, riittävän tonttitarjonnan varmistaminen). B. Tärkeät, mutta aikataulultaan joustavat kaavahankkeet: Kaavat ja kaavamuutokset, joilla varaudutaan tuleviin tarpeisiin. Nykytilanteessa, jossa kaavoitettujen tonttien määrä on suuri, uusien pientaloalueiden kaavoittaminen kuuluu tähän kiireellisyysluokkaan. C. Muut kaavahankkeet: Kaavojen ajantasaistaminen, alueellisesti pienet ja/tai merkitykseltään vähäiset kaavahankkeet.

7 7 Asemakaavaprosessin perusaikajana: 1. vuosineljännes 2. vuosi-neljännes ESISELVITYK- SET/ ALOITUSVAI- HE VUOSI 2. vuosi-neljännes 3. vuosi-neljännes 4. vuosi-neljännes 1. vuosi-neljännes VUOSI LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSY- MINEN Asemakaavan laadinta kestää normaalisti 1 1,5 vuotta, mutta kaavaprosessin aikana ilmenevät lisäselvitystarpeet ja osallisten kanssa käytävät neuvottelut saattavat pidentää laadinta-aikaa huomattavasti. ESISELVITYKSET/ ALOITUSVAIHE Lähtökohtien tutkiminen, tavoitteiden selvittäminen, tausta-aineiston kerääminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen. Merkittävissä kaavahankkeissa aloituskokous osallisille. Tarvittavien selvitysten tilaaminen konsulteilta (luonto-, liikenneyms. selvitykset). LUONNOSVAIHE Vaihtoehtojen tarkastelu ja eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointi. Kaavaluonnoksen laatiminen ja havainnekuvan teko. Luonnoksen käsittely kehittämis- ja elinkeinolautakunnassa. Valmisteluvaiheen kuuleminen (tiedottaminen osallisille, yleisötilaisuudet kaikissa merkittävissä hankkeissa, muuten tarvittaessa, viranomaisneuvottelut tarvittaessa) EHDOTUSVAIHE Saadun palautteen (mielipiteet, lausunnot) käsittely ja tarvittavien muutosten teko kaavaluonnokseen. Lopullisten kaava-asiakirjojen laatiminen: kaavakartta, kaavaselostus ja tarvittaessa havainnekuva. Kaavaehdotuksen käsittely kehittämis- ja elinkeinolautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus päättää kaavaehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville. Virallinen nähtävillä olo 30 päivää (vaikutuksiltaan vähäisissä kaavoissa 14 pv). Tarvittaessa pyydetään vielä lausuntoja viranomaisilta tai pidetään viranomaisneuvottelu. HYVÄKSYMINEN Jos kaavaehdotuksesta ei ole jätetty muistutuksia/ lausuntoja tai jos annettu palaute ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen, kaupunginvaltuusto (vaikutuksiltaan vähäisissä kaavoissa kaupunginhallitus) hyväksyy kaavan. Jos kaavaehdotuksesta on jätetty muistutuksia ja/tai lausuntoja, jotka aiheuttavat merkittäviä muutoksia kaavaehdotukseen, kaavaehdotus asetetaan uudestaan nähtäville. 3. SALON SEUDUN MAA

8 8 3. MAAKUNTAKAAVA Ympäristöministeriö vahvisti voimassa olevan Salon seudun maakuntakaavan Parhaillaan on käynnissä Salo-Lohja-Espoo oikoradan linjausta koskevan vaihemaakuntakaavan (SALORA) laadinta. Kaava perustuu valmisteilla olevaan radan alustavaan yleissuunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin. Vaihemaakuntakaava on ollut laatimisvaiheen kuulemista varten nähtävillä syksyllä 2009 ja työ jatkuu näillä näkyminen syksyllä 2010 em. yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen. Lisätietoja: maakuntaliiton internet-sivut 4. YLEISKAAVOITUS Salon yleiskaava 2020 on tullut voimaan Se on Halikon keskustan osayleiskaavan ohella ainut oikeusvaikutteinen yleiskaava uuden Salon alueella. lisäksi Halikossa, Kiskossa ja Särkisalossa on oikeusvaikutteisia rantaosayleiskaavoja. Käynnissä olevat ja vuosien aikana käynnistyvät yleiskaavahankkeet: Uuden kaupungin tärkeimpinä kaavallisina hankkeina käynnistetään koko uutta Salon kaupunkia koskevan strategisen yleiskaavallisen ohjelman laatiminen ja Salon keskustan osayleiskaavan laatiminen. Käynnissä on edelleen myös nk. Rannikon osayleiskaavan ja Isokylä-Toijala-Tavolan osayleiskaavan laadinta sekä muuta rantaosayleiskaavoja koskeva tarkistustyö. Suomusjärven ja Kiikalan alueilla vireillä ollut E18-osayleiskaavatyö on toistaiseksi keskeytetty ja sitä voidaan jatkaa vasta, kun Esa-radan yleissuunnitelma ja YVA on valmistunut vuoden 2010 loppupuolella. Strategisessa yleiskaavallisessa ohjelmassa pyritään pitkän aikavälin linjaratkaisuihin siitä, millaiseen maankäyttöön ja rakentamiseen kaupunki tähtää sekä kokonaisuutena että kaupungin eri osa-alueiden osalta. Strategisen yleiskaavallisen ohjelman perusteella voidaan myöhemmin aloittaa keskeisillä muutosalueilla mm. liitoskuntien rajavyöhykkeillä osayleiskaavojen laatiminen. (Heimo,Alhoke) Vuonna 2010 käynnistetään Salon keskustan osayleiskaavan laadinta. Ydinkeskustassa on voimassa oikeusvaikutteinen Salon yleiskaava ja kaupunginhallituksen hyväksymä keskustan kaavarunko. Kaavarungon linjauksista on kuitenkin poikettu

9 niin usein, että oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta on osoittautunut asemakaavoituksen kannalta välttämättömäksi (Konsultti/ Liuska-Kankaanpää) Rannikon osayleiskaava (Halikonlahden ranta-alue Merikulmantien molemmin puolin) tulee virallisesti nähtäville keväällä 2010 (Konsultti/Pennanen). Isokylän Toijalan osayleiskaava käynnistettiin Salon ja Halikon kuntien yhteistyönä. Osayleiskaavan rakennemallit olivat nähtävillä Osayleiskaavoitettava alue rajattiin alun perin siten, että se sijaitsi moottoritien eteläpuolella ja rajoittui idässä Vanhaan Perttelintiehen, etelässä asemakaavoitettuun alueeseen sekä lännessä Elmerannantiehen ja Salaistentiehen. Tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden saamiseksi osayleiskaavan aluetta on laajennettu lännessä niin, että mukaan otetaan koko Halikon kirkonkylän ja moottoritien välinen alue Vaskiontielle saakka. (Konsultti/ Liuska-Kankaanpää). Kaavoitusohjelmaan on otettu myös nk. Näsen osayleiskaava, jonka käynnistämistä on esittänyt Tuuliwatti Oy. Yhtiö on tutkinut Saloa mahdollisena tuulivoimaloiden sijoituspaikkana. Yhtiö on käynnistämässä Näsen kartanon alueella ympäristövaikutusten arviointiprosessin. Kaavallisesti hanke edellyttää osayleiskaavan laadintaa. Hanke sijoittuu sekä Salon että Raaseporin kaupunkien alueelle. Suunnittelu tapahtuu konsulttityönä ja hankkeen käynnistäjä on ilmoittanut vastaavansa syntyvistä kustannuksista ASEMAKAAVOITUS Toteutettavien asemakaavahankkeiden lista vuosille on laadittu niin, että hankkeiden läpivienti on myös käytännössä mahdollista olemassa olevien resurssien puitteissa. Seuraavassa on luettelo käynnissä olevista ja vuosien aikana käynnistettävistä asemakaavoista. Hankkeet on listattu kunnanosa-alueittain ja kiireellisyysluokittain.

10 10 SALON JA HALIKON KESKUSTAT TÄR- KE-YS- LUOK-KA C KAAVA Liikenneasema Piihovin tontti KOHDE-NU- MERO LIITE-KAR- TALLA KAAVAN VAIHE VALMISTELUTILANNE 1 Käynnistäminen edellyttää yhteisymmärrystä tiehallinnon kanssa liittymän toimivuudesta. Aikataulu määritellään keskustelujen jälkeen. B Varesvuorenpuisto 2 Käynnistetään syyskuussa Edellyttää maankäyttösopimuksen laadintaa. Valtuusto syksyllä C Turuntie 3 luonnosvaihe OAS laadittu, alustavat vaihtoehdot määritelty. Luonnos nähtäville touko-kesäkuussa Ehdotus nähtäville syyskuussa Valtuusto marraskuu A Annankatu I 4 hyväksymisvaihe Valtuustoon toukokuussa B A Korvenmäen jäteasema (konsultti) Somerontien yritysalue (konsultti) 5 luonnosvaihe aloitusvaihe: Konsulttityö tilattu , aloituskokous pidetty , OAS valmis. Kaavaluonnos valmisteilla. Aikataulu riippuu YVA-selvityksen valmistumisesta. Luonnos nähtäville syyskuussa Ehdotus nähtäville marraskuussa Valtuusto tammikuu ehdotusvaihe maankäyttösopimusneuvottelut kesken, esitys kaavan jakamisesta Maskun kalustetalon kaavaksi? Ehdotuksen viimeistely edellyttää liikenteen osalta lisäselvitystä. Ehdotus nähtäville syyskuussa Valtuustoon marraskuu A Annankatu II 7 luonnosvaihe 1.luonnos valmistunut ja aloituskokous osallisille pidetty Meluselvitys ja 2. luonnos valmiit. Useita neuvottelutilaisuuksia maanomistajien kanssa pidetty ( , ). Edellyttää maankäyttösopimuksen laadintaa. Alustavasti nähtäville tammikuussa C Enola I 8 ehdotusvaihe Ketla Ketla Ketla Tekla Ketla KH

11 11 Ketlan iltakoulu Ketla KH ja Ehdotusvaiheen kuuleminen Valtuusto elokuu A Helsingintien itäpää 9 luonnosvaihe luonnoksena ollut nähtävillä , yleisötilaisuus Neuvottelu maanomistajan kanssa Maanomistusjärjestelyt selvitettävänä. Ehdotuksena nähtäville huhti-toukokuussa Valtuusto kesäkuu A Kastun talon kortteli (konsultti) 10 ehdotusvaihe Ketla luonnos Neuvottelu maanomistajan kanssa luonnos Ketla hyväksyi kolme luonnosta nähtävillepantavaksi, nähtävilläoloaika , yleisötilaisuus , viranomaisneuvottelu , ehdotuksen laatimisesta konsulttitarjouspyyntö tehty. Nähtäville toukokuussa 2010, valtuusto syyskuu C Ylhäisten tehdas 11 luonnosvaihe Kaavaluonnos valmisteilla. Aloituskokous maanomistajan kanssa pidetty syyskuussa 2007 ja viranomaisneuvottelu huhtikuussa Luonnos nähtäville kesäkuu Valtuusto joulukuu HALIKKO, PERTTELI, MUURLA, KIIKALA, SUOMUSJÄRVI, KISKO, PERNIÖ TÄR- KE-YS- LUOK-K A C KAAVA KUNNAN OSA-AL UE KAAVAN VAI- HE 12. Tullintien asemakaavamuutos Perniö Käynnistyy syksyllä 2010 A 13. Kankkonummi, asemakaavamuutos Perniö Luonnosvaihe Nähtäville toukokuu 2010, valtuusto kesäkuu A 14.Teijon teollisuusalue (konsultti) Perniö luonnosvaihe Ehdotus nähtäville kesäkuu Valtuusto lokakuu C 15. Aseman alue Perniö luonnosvaihe Luonnos nähtäville lokakuu 2010, valtuusto kesäkuu C 16.Mathildedal/ Tullinmetsä (konsultti/oma työ) Perniö käynnistyy vasta, kun kunnallistekniikan rakenta- Maankäyttösopimus laaditaan. Käynnistys lokakuu 2010, luonnos nähtävillä maaliskuu 2011, valtuusto lokakuu 2011.

12 C A 17. Laskettelurinteen alue (konsultti) 18. Kaivolan Kuuskallio, Läntinen (konsultti) Perniö miskustannukset alustavasti selvitetty esiselvitysvaihe 12 Maankäyttösopimus tarvitaan. Käynnistys syyskuu 2010, luonnos nähtävillä maaliskuu 2011, valtuusto joulukuu Pertteli Ehdotusvaihe Nähtäville huhtikuu 2010, valtuusto elokuu C A 19. Kaivola Kuuskallio, Itäinen (konsultti) 20. Prismakeskuksen laajennus Pertteli luonnosvaihe Nähtäville 2.luonnoksena huhtikuu 2010, valtuusto tammikuu 2011 Halikko luonnosvaihe valmistunut kaksi luonnosta, käsitelty Ketlassa , palautettu uudelleenvalmisteluun. Näytävillä joulukuu 2009-tammikuu Lausuntokierros kesken. Alikulku- ja liikenne tarkastelut käynnissä. Kaupallisen selvityksen ajantasaistus vireillä. ELY-keskus edellyttää osayleiskaavallista tarkastelua. Aikataulu tarkistetaan kaikkien lausuntojen tultua. B 21. Vaskio Halikko luonnosvaihe Luonnos valmis. Nähtäville kesäkuu Valtuusto tammiskuu C C 22. Vartsalan talotehdas 23.Uusinummi (konsultti) Halikko aloitusvaihe Luonnos nähtäville joulukuu Ehdotus nähtäville kesäkuu Valtuusto lokakuu Halikko luonnosvaihe Uusi luonnos valmisteilla. Nähtäville kesäkuu Valtuusto helmikuu B 24. Hirvikalliontie Halikko ehdotusvaihe Halikon luonnos siirretty salon xcityjärjestelmään. Konsultilta tilattu melu- ja tärinäselvitys tammikuussa Havainnekuva tekeillä. Ehdotuksena nähtäville huhtikuu Valtuusto elokuu C 25.Riikin teollisuusalueen korttelit Halikko käynnistyy syyskuussa Valtuusto lokakuu C 26. Pappila Halikko ehdotusvaihe Nähtäville toukokuu Valtuusto elokuu 2010.

13 13 6. MUITA MAANKÄYTTÖSUUNNITELMIA Tässä esitetyt kehittämisselvitykset nivotaan keskustan osayleiskaavatyöhön sekä strategisen yleiskaavallisen ohjelman laadintaan. Entisen sokeritehtaan alue Salossa Alueen nykyinen asemakaava on pääosin vanhentunut ja sen tarkistaminen vastaamaan alueen ympäristöllisiä arvoja ja kaupungin tulevia kehittämistarpeita on välttämätöntä. Asemakaavoituksen pohjaksi tehdään ensin kehittämisselvitys, jossa etsitään suuntaviivoja tehdasalueen tulevaa käyttöä varten. (Konsultti/ Liuska-Kankaanpää) Rautatieaseman ympäristö Salon keskustassa Maanomistaja on jättänyt tonttia koskevan kaavamuutoshakemuksen. Kaupungin lähtökohtana on tutkia mainittua tonttia laajemman alueen tulevaa käyttöä. Ensivaiheessa on tarkoitus tehdä kehittämisselvitys Mariankadun, rautatien, rautatieaseman ja taidemuseon väliselle alueelle. Selvitettäviä asioita ovat mm. taidemuseon laajentamismahdollisuudet sekä matkakeskuksen mahdollinen sijoittuminen suunnittelualueelle. (Konsultti/ Eteläkoski) Halikon sairaalan alue Halikon sairaalan alueesta tehdään asemakaavan muutoksen pohjaksi kehittämisselvitys. Osa sairaalan toiminnoista on siirtymässä pois Halikosta, joten tiloja jää lähivuosina tyhjilleen. Sairaala-alueen uudelleen käytön suunnittelua edeltävänä perusselvitystyönä on jo tehty rakennetun ympäristön inventointi sekä koottu kaavoituksen lähtökohtia. Tavoitteena on mm. muuttaa Märyntien eteläpuoliset, nykyisin osana kiinteistöä 1:43 olevat asuinrakennukset omiksi kiinteistöikseen, ja muiltakin osin saattaa alueen kiinteistönjaotus toteutuneen tilanteen ja nykyisten tavoitteiden mukaiseksi. Samalla tutkitaan myös alueen lisärakentamismahdollisuuksia Märyntien molemmin puolin. Tavoitteena on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin omistamien alueiden kiinteistönmuodostuksen ja käyttötarkoitusten muuttaminen siten, että sairaanhoitopiiri voi halutessaan luopua sille tarpeettomiksi käyvistä rakennuksista ja maa-alueista. (Konsultti/ Lehtinen)

14 14 7. KAUPUNGIN TONTTITARJONTA Kaupungilla oli tammikuun 2010 alussa omistuksessaan 307 rakennuskelpoista (=kunnallistekniikan piirissä olevaa) omakotitalo- ja 15 rivitalotonttia sekä noin 70 teollisuustonttia. Vapaiden, rakennuskelpoisten pientalotonttien lukumäärä kaupungin eri osissa käy ilmi oheisesta taulukosta. Taulukossa on esitetty myös arvio vuosittain luovutettavien tonttien määrästä. Vuonna 2009 varattiin runsaat 90 kaupungin tonttia koko kaupungin alueelta. Salon kaupungin omistamat, kunnallistekniikan piirissä olevat omakoti- ja rivitalotontit KAUPUNGIN OSA-ALUE R A K E N - NUS-KELPOIS- TEN OMAKOTI- TONTTIEN MÄÄRÄ R A K E N - NUS-KELPOIS- TEN R I V I T A - LO-TONTTIEN MÄÄRÄ ARVIO VUOSIT- TAIN LUOVUTET- TAVIEN TONTTIEN MÄÄRÄSTÄ HALIKKO KIIKALA 3 2 KISKO KUUSJOKI 4-4 MUURLA PERNIÖ PERTTELI SALO SUOMUSJÄRVI 17-2 SÄRKISALO 16-2 YHT

15 15 Uudella Salon kaupungilla on kaavoitettuja tontteja noin 5 vuoden keskimääräistä rakentamistarvetta vastaava määrä, yhteensä n. 800 kpl. Kaava-alueiden tontteja saadaan vuosittain luovutuskuntoon sitä mukaa, kun alueille rakennetaan tiestö ja kunnallistekniikka. Vapaana olevista tonteista saa tarkempaa tietoa kiinteistö- ja mittauspalvelujen osastolta. Yhteystiedot löytyvät kaupungin kotisivuilta Kaavoitus ja rakentaminen Myytävät ja vuokrattavat tontit.

16 16 ASEMAKAAVAPROSESSIN KULKU SALOSSA 1. KAAVOITUKSEN VIREILLETULO Kaavatyön käynnistää joko maanomistajan anomus asemakaavan laatimisesta/muuttamisesta tai kaupunginhallituksen aloite Kehittämis- ja elinkeinolautakunta antaa kaupunkisuunnitteluosaston valmistelemana kaavoitusanomuksesta lausunnon kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus tekee päätöksen asemakaavan tai asemakaavanmuutoksen laatimisesta tai laatimatta jättämisestä (kaavoituspäätös). Tässä kaavoituskatsauksessa esitetyt asemakaavat tulevat vireille kaavoituskatsauksen hyväksymispäätöksellä. TIEDOTUS JA VUOROVAIKUTUS Vireillä olevat kaavatyöt esitellään vuosittain kaavoituskatsauksessa ja mahdollisuuksien mukaan kaupungin internet-sivuilla. Muista mahdollisesti myöhemmin vireille tulevista kaava-asioista ilmoitetaan lehtikuulutuksilla sekä tarpeen mukaan kirjeillä osallisille. 2. KAAVAN LAATIMINEN 2.1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoituksen alkaessa kaupunkisuunnitteluosasto laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Siinä esitetään, kuinka osallistuminen, vuorovaikutus ja kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. 2.2 KAAVALUONNOS Kaupunkisuunnitteluosasto selvittelee maankäytön lähtökohtia, tavoitteita ja mahdollisia suunnitelmavaihtoehtoja sekä laatii näiden pohjalta asemakaavaluonnoksen. Asemakaavaluonnos käsitellään kehittämis- ja elinkeinolautakunnassa ennen kuin se asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään mielipiteet/lausunnot. Asemakaavaluonnos saatetaan kaupungin hallintokunnille ja lautakunnille, tiedoksi mielipiteen/lausunnon esittämistä varten. Tarvittaessa pyydetään lausuntoja esim. ympäristökeskukselta, maakuntamuseolta tai maakuntaliitolta. 2.3 KAAVAEHDOTUS Otettuaan huomioon annetut mielipiteen ilmaisut kaupunkisuunnitteluosasto laatii asemakaavaehdotuksen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat saatavilla kaupunkisuunnitteluosastolta ja mahdollisuuksien mukaan eri puolilla kuntaa sijaitsevista monipalvelupisteistä. Luonnosvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään yleensä kirjeitse keskeisimmille osallisille. Osallisilla on mahdollisuus esittää Lounais-Suomen ympäristökeskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä kaupunki-suunnitteluosastolla. Useimmista kaavoista pidetään myös yleinen keskustelu- ja esittelytilaisuus. Näistä ilmoitetaan lehtikuulutuksilla sekä kirjeitse osallisille. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on määräajan kuluessa mahdollisuus mielipiteen esittämiseen kirjallisesti (tai suullisesti) (mielipiteen ilmaiseminen kaavaa valmisteltaessa, MRA 30 ). Asemakaavaehdotus on julkisesti nähtävillä väh. 30 päivän ajan (vaikutuksiltaan vähäisissä kaavoissa 14 päivää). Nähtävillä olosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella. Kehittämis- ja elinkeinolautakunta käsittelee kaavaehdotuksen ja esittää kaupunginhallitukselle sen hyväksymistä. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus tehdä asemakaavaehdotuksesta kaupungille muistutus nähtävillä oloajan kuluessa. Kaupunginhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen ja asettaa sen julkisesti nähtäville (MRA 27 ). Tarvittaessa pyydetään vielä lausuntoja. 3. PÄÄTÖKSENTEKO KAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ A) Ellei kaavaehdotuksesta ole tehty muistutuksia, kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. B) Jos muistutuksia on annettu, kaupungin hallitus päättää joko esittää kaavan hyväksymistä tai palauttaa kaava ehdotuksen uuteen valmisteluun (jolloin käydään uudestaan vaihe 2.3) Päätös asemakaavan hyväksymisestä ilmoitetaan lehtikuulutuksella. Lisäksi tiedotetaan kirjeitse kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille sekä niille kunnan jäsenille, jotka ovat ilmoittamista asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana pyytäneet. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavaehdotuksen. Asemakaava tulee voimaan, kun hyväksymispäätös on saatettu yleisesti tiedoksi. Kaupungin kaavapäätöksistä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen, ja sieltä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Maankäyttö ja rakennuslain 52 :n mukaan valtuuston päätösvaltaa kaavan hyväksyjänä voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Salon kaupungin hallintosäännön 4 :n 8 kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää vaikutukseltaan muiden kuin merkittävien asemakaavojen hyväksymisestä. Se, kumpaa menettelyä asemakaavassa noudatetaan, ilmenee kyseisen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

17 17