HYVIVOIVA KARSTUNEN - Hyvinvointistrategia käytännön toiminnaksi. Prosessisuunnitelma Khall

Transkriptio

1 1 HYVIVOIVA KARSTUNEN - Hyvinvointistrategia käytännön toiminnaksi Prosessisuunnitelma Khall

2 2 SISÄLLYS 1. Strategian lähtökohdat 3 2. Mitä on karstunen hyvinvointi 3 3. Miten hyvinvointistrategiaa on tehty 4 4. Hyvinvoiva karstunen ohjelma 4 5. Toimijaverkosto 6 6. Strategian päivittäminen 7 7. Resursointi 7 8. Vuosikello 7 9. Hyvinvoiva karstunen ohjelman käytännön toimenpiteet vuonna

3 3 HYVINVOIVA KARSTUNEN 1. Strategian lähtökohdat Karstulan kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt hyvinvointipalvelustrategian. Se pohjautuu aiemmin, hyväksyttyyn Karstulastrategiaan. Karstulastrategiassa kunnan perustehtäväksi on määritelty seuraavasti: Tarjoamme työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustavan sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisän maaseutumaisen toimintaympäristön. Valituista toimintalinjoista lähes terveyspalveluista kaikki liittyvät jollakin tavoin kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Tällaisia toimintalinjoja ovat: monipuolistamme asumisen ja vapaaajan mahdollisuuksia, edistämme kuntalasten omaehtoisten hyvinvointipalvelujen tarjontaa, kehitämme paikallisia perus- ja 2. asteen koulutuspalveluja, huolehdimme paikallisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Vuonna 2011 voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat asettamaan strategisessa suunnittelussaan paikalliset olosuhteet huomioiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet. Kunnalla on myös seurantavelvoite: kansalaisten hyvinvoinnin kehitystä seurataan kerran valtuustokaudessa laadittavan hyvinvointikertomuksen avulla. Tätä täydentävät vuosittaiset katsaukset. Hyvinvointikertomuksessa kertomuksessa seurataan keskeisten indikaattorien kehittymistä. Lakiin liittyy myös eri toimijoiden yhteistyövelvoite. Kolmantena lähtökohtana on näkemys siitä, että kansalaisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen voidaan vaikuttaa erilaisten toimintojen kautta. Sairaudet ovat ennen kaikkea jokaisen ihmisen elämänlaatuun keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Ne aiheuttavat myös kustannuksia, ja sitovat yhteiskunnan talousresursseja. Ennaltaehkäisevän työn merkitys on siis sekä yksilöllinen että koko yhteiskunnan kannalta ensiarvoinen. Hyvinvoiva karstunen -ohjelmassa painopiste on hyvinvoinnin edellytyksiä luovassa toiminnassa. 2. Mitä on karstunen hyvinvointi Karstulan hyvinvointistrategia pohjautuu laajaan hyvinvointikäsitteeseen. Sen nähdään syntyvän materiaalisista olosuhteista (esim. asuminen, työ, tulotaso), terveydestä ja ihmisen kokemasta elämisen laadusta. Tähän elämisen laatuun voidaan katsoa kuuluviksi sellaisten asioiden kuin sosiaaliset suhteet, tyytyväisyyden kokemus, mahdollisuus kehittää ja toteuttaa itseään. Karstusesta näkökulmasta tämä tarkoittaa aktiivista, itsestään huolehtivaa ja myös lähimmäisestään vastuuta tuntevaa kansalaista. Jotta kansalainen voisi olla aktiivinen, hän tarvitsee tilaisuuksia toteuttaa itseään. Hänellä on myös oltava mahdollisuus saada neuvoa, opastusta ja hoitoa silloin, kun siihen on tarvetta. On myös tilanteita, jolloin ihminen ei kykene itse hakemaan hyvinvointiinsa oleellisesti liittyviä palveluja. Tällöin tarvitaan palvelujen tuottajien aloitteellisuutta.

4 4 Voidakseen kantaa vastuuta lähimmäisestään, toiminnan on rohkaistava sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Kunnan rooli tässä kaikessa on olla ennen muuta edellytysten luojana. Varsinaisesta hyvinvointia edistävästä toiminnasta vastaa verkosto, jossa toimijoina on kunnan lisäksi kolmannen sektorin toimijoita ja yrityksiä. Kansalaisen aktiivisuuteen suoraan vaikuttava tekijä on, miten hän saa tietoa erilaisista hyvinvointiinsa liittyvistä asioista. Karstulan kunnan näkökulmasta tämä tarkoittaa riittävää tiedottamista ja jatkuvaa vuoropuhelua kansalaisten kesken ja kanssa. Tätä vuoropuhelua käydään Viispiikkisen ja hyvinvoivakarstunen. fi -sivuston kautta. 3. Miten hyvinvointistrategiaa on tehty Karstulan kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt hyvinvointipalvelustrategian. Sosiaali- ja terveysjaosto on vuoden 2012 aikana käynyt asiasta keskusteluja ja erityisesti käsitellyt kuntoutuksen osaamiskeskushanketta. Valtuustoseminaari elokuussa 2012 on keskittynyt strategian täytäntöönpanoon ja kehittämiseen. Syyskuun alussa on Saarikan alueen luottamushenkilöille järjestetty Learning cafe -ilta, jossa on käsitelty nuorten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Syksyllä 2012 sote -jaosto on käsitellyt prosessin jatkamista ja kunnanhallitus on kokouksessaan valtuuttanut kunnanjohtajan ryhtymään toimenpiteisiin prosessisuunnitelman laatimiseksi. Saarikan johtokunnassa on ollut maaliskuussa käsittelyssä ikäihmisten palveluiden kehittämissuunnitelma. Kuntoutuksen osaamiskeskushanketta on niin ikään kehitelty eteenpäin. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on työstetty luottamushenkilöille järjestetyssä learning cafe -illassa. 4. Hyvinvoiva karstunen -ohjelma Hyvinvointipalvelustrategia konkretisoituu käytännön toiminnaksi toimenpidekokonaisuudella, jonka lähtökohtana on, että kansalaisten hyvinvointi näyttäytyy eri ikäluokissa erilaisena. Koululaisen hyvinvointi ja vanhuksen hyvinvointi koostuu erilaisista tekijöistä. Tämän vuoksi hyvinvointistrategia on syytä toteuttaa ikäryhmäkohtaisesti. Jokaiselle ikäryhmälle laaditaan kuvaus siitä, millainen on hyvinvoiva karstunen tuossa elämänsä vaiheessa. Kuvauksen jälkeen hyvinvointipalvelustrategian tavoitteista johdetaan kullekin ikäkaudelle tavoitteet ja määritellään toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteet luokitellaan hyvinvoinnin edellytyksiä luoviksi, hyvinvointia ylläpitäviksi ja hyvinvointia palauttavaksi toiminnaksi. Hyvinvoinnin edellytyksiä luovilla palveluilla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joiden katsotaan edistävän henkilön persoonallista kasvua, psyykkistä tai fyysistä terveyttä tai lisäävän hänen toimintakykyään. Näiden toimenpiteiden keskeisenä tavoitteena on hyvinvoiva karstunen - ajattelun mukaan lisätä ihmisen omaa aktiivisuutta huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Tällaisia palveluita ovat erityisesti vapaaseen sivistystyöhön, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimintaan liittyvät aktiviteetit.

5 5 Hyvinvointia ylläpitävillä palveluilla tarkoitetaan sellaisia palveluita, joiden avulla ihmisen henkinen ja fyysinen kunto ja toimintakyky on mahdollista pitää hyvällä tasolla. Näihin palveluihin kuuluvat mm. terveydenhuolto-, koulutus-, vanhushuolto-, päivähoito- ja perhetyö. Nämä palvelut ovat enimmäkseen lakisääteisiä, ja suurimman vastuu niiden hoitamisesta kantavat Saarikka ja kunta. Hyvinvointia palauttavia toimia tarvitaan silloin, kun henkilön hyvinvointi on jollakin tavoin järkkynyt. Keskeisimpiä ovat sairaanhoitoon, kuntoutukseen ja sosiaaliseen tasapainoon liittyvät palvelut. Keskeisin näiden palveluiden järjestäjä on Saarikka. Lasten ja nuorten osalta painottuvat hyvinvoinnin edellytyksiä luovat toimet kun taas yli 75- vuotiaiden ikäryhmässä hyvinvointia palauttavilla toimilla on keskeinen merkitys. Tilannetta kuvaa seuraava kuvio: edellytyksiä luova ylläpitävä palauttava Kunkin toimenpiteen osalta mietitään sen toteuttajataho. Tällöin kysymykseen tulee joko kunta tai joku muu palvelun tuottaa. Hyvinvointiin liittyvissä asioissa Saarikka on keskeinen toimija erityisesti hyvinvointia ylläpitävän ja palauttavan toiminnan osalta. Yksityisten toimijoiden rooli painottuu hyvinvointia edistävän toiminnan järjestämisessä. Hyvinvoiva karstunen -ohjelmassa määritellään myös kunkin toimenpiteen aikataulutus. Toiminnot voivat olla luonteeltaan jatkuvia tai tilapäisiä, esimerkiksi hankkeita tai teemoja. Strategian täytäntöönpano aloitetaan porrastetusti niin, että toiminnot nyt määriteltävien strategisten tavoitteiden osalta alkaisivat viimeistään vuonna Jokainen toimenpide aiheuttaa myös kustannuksia. Hyvinvoiva karstunen -ohjelmassa arvioidaan kunkin toimenpiteen kunnalle aiheuttamat kustannukset. Suurin osa kustannuksista syntyy hyvinvointia ylläpitävästä ja palauttavasta toiminnasta Saarikan normaaleina toimintakuluina. Hyvinvoiva karstunen -ohjelmaan sisällytetään vain ne kustannukset, jotka muodostuvat normaalien toimintamenojen lisäksi. Samoin hyvinvointia edistävää toimintaa järjestetään esimerkiksi kansalaisopistossa sekä vapaa-aika- ja kulttuuritoimessa. Näidenkin osalta määritellään tämän strategian täytäntöönpanosta aiheutuvat lisäkustannukset. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan tulee laatia kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus keskeisten hyvinvointiin liittyvien tavoitteidensa toteutumisesta. Tämän lisäksi kunnan tulee vuosittain seurata hyvinvoinnin mittarien muutoksia. Hyvinvointipalvelustrategian arviointi yhdistetään tähän toimintaan.

6 6 Hyvinvoiva karstunen -ohjelman ikäryhmät ovat seuraavat: lapset 0-5 -vuotiaat, alakouluikäiset vuotiaat, nuoret vuotiaat, nuoret aikuiset vuotiaat, keski-ikäiset 35-60, ikääntyvät vuotiaat, Ikäryhmät ovat viitteellisiä, ja palvelutarvetta suunniteltaessa yksilölliset erot otetaan huomioon. 5. Toimijaverkosto Hyvinvoiva karstunen -ajattelussa keskeistä on, että hyvinvointi koostuu varsin monista tekijöistä ja sitä ovat tekemässä useat eri tahot. Kunnan roolina on toimia edellytysten luojana ja koordinaattorina. Erityisesti hyvinvoinnin edellytyksiä luovan toiminnan järjestämisessä 3. sektorilla ja yrityksillä on keskeinen osuus. Yritysten ja yhteisöjen panos on merkittävä myös vapaaehtoistoiminnan ja vertaistukitoiminnan järjestämisessä. Hyvinvointia ylläpitävän ja palauttavan toiminnan järjestämiseenkin tarvitaan yksityisiä toimijoita täydentämään julkista palvelua. Perinteisesti tällaisia palveluja ovat mm. erilaiset terapiapalvelut, yksityislääkärit, palvelukodit. Osa toiminnasta hoidetaan hankkeina, joihin rahoitusta haetaan esim. valtion erillisohjelmista, EU-ohjelmista, raha-automaattiyhdistykseltä, SITRAlta, yksityisiltä rahoittajilta (mm. erilaiset säätiöt). Hakijoina voivat olla kunta, Saarikka tai yhdistykset. Kunnan roolina on toimia hakuprosessissa asiantuntijana ja yhteistyökumppanina silloin, kun hakijana on jokin muu taho kuin kunta. 6. Strategian päivittäminen Hyvinvoiva karstunen -palvelustrategia päivittyy jatkuvasti. Ohjelman yhtenä osana on arviointi, jonka pohjalta laaditaan lakisääteinen hyvinvointikertomus. Sen laadinnassa kannattanee käyttää THLn verkossa toimivaa sähköisen hyvinvointikertomuksen alustaa. Vuosittain syntyvän arviointitiedon pohjalta strategian kurssia tarkistetaan, ja ohjelma täydennetään uusien tarpeiden ja päätösten mukaan. 7. Resursointi Hyvinvoiva karstunen -strategian toimenpiteet ovat pääosin kunnan normaalia toimintaa. Tällöin toiminnan aiheuttamat kustannukset sisältyvät kunnan vuosibudjettiin. Tätä kautta määräytyy myös henkilöresurssi. Eri yksiköissä toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon Hyvinvoiva karstunen -ohjelman toimenpiteet. Osan strategian toimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista maksaa kuntalainen itse. Palvelusetelijärjestelmällä kunnalla on mahdollisuus kohdistaa palvelua haluamallaan tavalla. Erillistä resursointia edellyttää ohjelman koordinointi: strategian päivittäminen, arviointi, tiedottaminen ja toimijaverkoston yhteistyön johtaminen. Jos strategialla halutaan edistää jotain tiettyä toimintaa, tarvitaan erillistä rahoitusta. Tämä voi olla kunnan budjetillaan osoittamaa (esim. palveluseteli) tai hankerahaa.

7 7 Koordinointia ja johtamista varten kunnanhallitus nimeää hyvinvoinnin johtoryhmän ja sille esittelevän viranhaltijan. Johtoryhmään voisivat kuulua eri toimijatahojen vastuulliset viranhaltijat/työntekijät. Tällöin edustus olisi kunnasta, Saarikasta, yrittäjäyhdistyksestä, yhdistyksistä 8. Vuosikello tammikuu: hyvinvointikertomuksen valmistelu helmikuu: hyvinvointikertomus, : arviointi (kansalaispalaute) maaliskuu: arviointi (kansalaispalaute) huhtikuu: seuraavan toimintakauden ( ) suunnittelu toukokuu: seuraavan toimintakauden suunnittelu, kertomuksen valmistelua kesäkuu: hyvinvointikertomus valtuustoon elokuu: suunnittelua, tiedottamista syyskuu: neuvottelut järjestöjen ja yritysten kanssa tehtävistä, kunnan tts:n valmistelu lokakuu: järjestöjen avustukset haussa, neuvottelut järjestöjen ja yritysten kanssa tehtävistä, tts:n valmistelu marraskuu: toiminta- ja taloussuunnitelma (tässä yhteydessä myös seuraavan vuoden painopisteet), päätökset järjestöavustuksista, strategian päivitys valtuustoon joulukuu: päätökset: tts, hyvinvointistrategia (tarvittaessa) 9. Hyvinvoiva karstunen -ohjelman käytännön toimenpiteet vuonna 2013 Karstulan hyvinvointipalvelustrategian pohjalta laadittavan Hyvinvoiva karstunen -ohjelma rakennetaan vuoden 2013 aikana siten, että vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa ohjelma on käytössä. Ohjelmaa rakennetaan vuorovaikutuksessa kansalaisten ja koko toteuttajaverkoston kesken. 1. kansalaiskeskustelu Viispiikkisessä ja verkkosivuilla tammi - kesäkuu 2. kuntakierros maalis - kesäkuussa 3. keskustelut järjestöjen kanssa helmi - maaliskuussa 4. keskustelut yritysten kanssa helmi - huhtikuussa 5. kunnan hallintokuntien käsittely maalis - toukokuussa 6. kunnanhallitus kesä- ja elokuussa 7. ohjelman valmistelu heinä - elokuussa 8. valtuusto hyväksyy ohjelman 1.0 version syyskuussa

8 8 Vaikutukset päätöksentekoon 1. ohjelman laadinnasta päättäminen: kunnanhallitus tammikuussa hyvinvoinnin johtoryhmän asettaminen: kunnanhallitus helmikuu hyvinvointiohjelman neuvottelukunnan asettaminen: kunnanhallitus huhtikuussa hyvinvointiohjelmaesityksen tekeminen: kunnanhallitus elokuussa hyvinvointiohjelman hyväksyminen: valtuusto syyskuussa 2013

9 9 HYVINVOIVA KARSTUNEN OHJELMAN RAKENNE Ikäryhmä Kuvaus tavoitetilasta Tavoitteet Hyvinvoinnin edellytyksiä luova toiminta toimenpide vastuutaho aikataulu rahoitus arviointi Hyvinvointia ylläpitävä toiminta Toimenpide vastuutaho aikataulu rahoitus arviointi Hyvinvointia palauttava toiminta toimenpide vastuutaho aikataulu rahoitus arviointi

10 10

11 11